Zhitkur: Venäjän Area 51

Kapustin Jar oli entisen Neuvostoliiton salaisin ilmatukikohta, joka voitti jopa Area 51:n sitä verhoavan salailun määrässä. UFO Files väitti esittävänsä ennennäkemätöntä kuvamateriaalia tukikohdasta, tiedustelukuvia ja jopa virtuaalisen kierroksen sen maanalaisissa syvyyksissä.

Kapustin Jar luotiin Neuvostoliiton avaruusohjelman kehityspaikaksi toisen maailmansodan loputtua. Se sijaitsee 500 mailia Moskovasta etelään ja noin 60 mailia Volgogradista, entisestä Stalingradista, itään. Näinä päivinä se sijaitsee lähellä Kazakhstanin rajaa, mutta tuolloin tukikohta oli syvällä Neuvostoliiton alueiden uumenissa. Juuri Kapustin Jarissa V2-raketteja saatiin kiinni ja raketin luoneet saksalaiset tiedemiehet usutettiin hommiin, päämääränään päästä avaruuteen amerikkalaisia ennen, mutta myös tehtävänään suunnitella ja testata uusia lentoaluksia, ohjuksia ja muita asejärjestelmiä. Tukikohtaa pidettiin niin salassa että lähimailla sijaitseva Zhitkurin kaupunki tyhjennettiin asukkaista ja laitettiin matalaksi koska se oli liian lähellä.

Vuonna 1948, vajaa vuoden Roswellin kuuluisan tapauksen jälkeen, tukikohdan tutkaoperaattorit havaitsiat tuntemattoman esineen. Samaan aikaan tukikohdan läheltä lentää hävittäjäpilotti havaitsi silmillään hopeisen, sikarinmuotoisen esineen. Hän raportoi sokaistuvansa UFOn säteistä, ja pilotti komennettiin hyökkäämään sitä kohti, ja kolmen minuutin ilmataistelun jälkeen ohjus osui esineeseen tiputtaen sen maahan. Ilmeisesti UFO ampui jonkinlaisella energia-aseella kohti MiG:a ja molemmat tippuivat alas maahan.

William J Birnes, American UFO Magazinen julkaisija, uskoi että avaruusalus ampui partikkelisäteellä Neuvostohävittäjää, mutta että onnistunut osuma ohjuksella häiritsi UFOn antigravitaatiokenttää, joka sai aikaan sen tippumisen alas maahan. Neuvostoliittolaisten pelastusryhmä nouti aluksen jäännökset ja siirsi ne maanalaiseen laitokseen Kapustin Jariin, joka ironisesti kulki nimellä Zhitkur, entisen lähellä sijaitsevan kaupungin mukaan.

Birnes väittää että MiG-pilotit komennettiin ampumaan alus hinnalla millä hyvänsä alas koska Moskova epätoivoisesti halusi saada minkä tahansa edun kisassa USA:ta vastaan, jonka he uskoivat saavuttaneen käsittämätöntä teknologista edistystä Roswellin aluksen takaisinmallinnuksella.

Venäjällä on pitkä historia UFO-havaintojen kanssa, jotka menevät tuhansia vuosia taaksepäin. Tutkija Paul Stonehill, yhdessä Philip Mantlen kanssa, kuvasivat kuinka noin vuonna 950 j.Kr. Ahmed Ibn Fadlan, arabihistorioitsija, lähetettiin Baghdadin kalifaatin komentamana Bulgaarien kuninkaan luokse diplomaattisuhteita solmimaan. Venäjällä Volgan alueella Fadlan kuvaa kuinka hän ja kumppaninsa todistivat ’ilmataisteluja’ pilvissä liikkuvien ’muotojen’ välillä. Esineiden laivastot, jotka lensivät eläimiä muistuttavissa muodostelmissa kävivät toistensa kimppuun, sulautuen yhteen ja eroten toisistaan pitkiksi ajoiksi. Stonehill kuvaa tuon olleen jotain kuin modernista elokuvasta.

Elokuun 15. päivänä 1663 alkoi suuri tulinen levy taivaalla ampua valonsäteitä Robozeron järveen lähellä Belozerskia, noin 250 mailia Pietarista itään.

Se liikkui etelästä länteen, katosi ja myöhemmin ilmestyi uudelleen puoleksitoista tunniksi pelottaen paikallisia silminnäkijöitä. Kalastaja sanoi saaneensa palovammoja valosta ja että hehkuva kala hyppäsi vedestä, ikäänkuin paetakseen yllä kelluvaa tulipalloa.

Vuonna 1892 Moskovan ylle ilmestyi esine, joka ampui ’valopilarin’ alas maahan 20-25 minuutin ajan. Se kuvattiin vihaiseksi, niinkuin suurin osa Venäjän UFO-havainnoista on tehty historian aikana.

Kesäkuun 30. päivä 1908 suuri tulipallo liikkuin Siperian taigan yli ja räjähti metsän yllä lähellä Tunguskan kaupunkia. Kuusi sataa neliömailia tundraa paloi maan tasalle ja paineaalto tuntui seismografeissa ympäri maailman.

Aluksi luultiin että meteori oli osunut maapallolle, ja kun ensimmäiset tutkimusryhmät saapuivat parikymmentä vuotta myöhemmin, he odottivat löytävänsä suuren kraaterin. Yhtään kraateria ei löytynyt, mutta tuho oli havaittavissa katkenneista puista jotka olivat ympyrämuodostelmassa räjähdyksen keskipisteen ympärillä. Tuhon jäljistä kävi ilmi että esine oli räjähtänyt korkealla maanpinnan yläpuolella, vähän kuten Japaniin pudotetut atomipommit vuonna 1945, mutta paljon suuremmalla räjähdysvoimalla.

Suurin osa tutkijoista Venäjän ulkopuolella, mukaanlukien Stanton Friedman, olivat vakuuttuneita että tämä oli luonnonilmiö ja että sillä ei ole mitään tekemistä avaruusolentojen tai UFOjen, mutta venäläiset ufologit  kuten Nikolai Subbotin eivät ole varmoja. Subbotin selitti kuinka esine ilmeisesti oli muuttanut suuntaansa kaksi kertaa ennen räjähdystä, jotain mitä luonnonkappale tai komeetta ei voi tehdä. Sitten oli myös selittämättömiä säteilytasoja alueella, ja se seikka että kasvit ovat muuttuneet säteilyn seurauksena.

Itse Stalin tuntui olleen vakuuttunut että tapaus liittyi jonkinlaiseen aseeseen, mahdollisesti maapallon ulkopuoliseen, ja hän nimitti Sergei Korolevin, venäläisen rakettitieteen isän, tehtävään löytämään vastauksia.

Korolev rahoitti helikoptereilla matkustaneen ryhmän Tunguskaan. He löysivät radioaktiivisia metallijäämiä ja alueen joka oli saanut nimen ”Pirun hautausmaa”, joka sijaitsi lähellä räjähdyspaikkaa ja jossa yksikään kasvi ei kasva ja eläimet kuolevat. Vaikka Korolevin uskotaankin kertoneen Stalinille että hän uskoi räjähdyksen olevan avaruusolentojen aluksesta peräisin, hänen virallinen raporttinsa puhui yksinomaan meteorista.

Huhujen alkaessa kuulua Washington DC:ssa Tunguskan UFOsta, vuoden 1948 törmäyksestä ja muista tapauksista jotka vietiin Zhitkuriin, amerikkalaisille tiedusteluviranomaisille tuli selväksi että heidän täytyi selvittää mitä oli meneillään. Heidän vakoojansa informoivat heitä että Neuvostoliitto rakensi jättiläisraketteja jotka kantoivat lastinaan ei ainoastaan ydinasemateriaalia, mutta jotka saattoivat matkata avaruuteen asti. Heidän kehityksensä oli niin nopeaa, että Neuvostoliitossa oltiin edellä aikataulusta.

Kun amerikkalaiset U2-hävittäjäkoneet valokuvasivat Kapustin Jarin rakennuskompleksin, siellä oli ainakin neljä ohjuslaukausalustaa, neljätoista laukaisualustaa, kehittynyt tutkalaitteisto, kolme pitkää kiitorataa ja useita tunnistamattomia alueita. Siellä oli omituisia geometrisia kuvioita maassa. Monet UFO-tutkijat uskovat näiden kuvioiden houkuttelevan UFOja, ja että ne mukailevat muinaisten monumenttien kuvioita.

Se mitä tiedustelualukset eivät paljastaneet oli Zhitkurin maanalaiset tilat. UFO Files vei meidät tukikohdan alle virtuaalikierrokselle, joka on luotu venäläisen ufologin Anton Anfalovin kuvausten perusteella. Neljännesmailin maan alla sijaitsevat tilat ovat pimeitä, tunkkaisia käytäviä ja tunneleita, ja useita kammioita joissa on avaruusolentojen aluksia eri purkuvaiheissa. Siellä oli myös alueita joissa suoritettiin avaruusolentojen ruumiinavauksia. Siellä oli myös suuria hangaareja joissa ei ollut lentokoneita, mutta suuri sikarin tai sylinterin muotoisia esineitä.

Kapustin Jarissa tehtyjen edistysten ansiosta Neuvostoliitto kykeni ohittamaan Amerikan avaruuskisassa. Vuonna 1957 Sputnik 1 laukaistiin onnistuneesti kiertoradalle. Kuukautta myöhemmin Laika-niminen koira sai kunnian olla ensimmäinen eläin avaruudessa. Vuonna 1961 Juri Gagarinista tuli ensimmäinen ihminen avaruudessa. Vuonna 1963 Valentina Tereshkova oli ensimmäinen nainen avaruudessa. Vuonna 1965 Alexei Leonovista tuli ensimmäinen avaruudessa ’kävellyt’ ihminen. Venäläiset kosmonautit suorittivat myös ensimmäisen telakoitumisen avaruudessa. Poislukien Apollo-alukset, Neuvostoliitto johti avaruuskisaa kunnes ensimmäinen avaruussukkula laukaistiin vuonna 1981.

Eräs Venäjän tunnetuimmista ufologeista on Vladimir Azhazha (joskus kirjoitetaan Ajaja). Hän vei meidät kierrokselle Kapustin Jariin jonne hän väittää UFOn törmänneen. Kuparitankojen avulla hän löysi elliptisen arean jonne hän väittää avaruusaluksen törmänneen vuonna 1961. Hän sanoi että eläimet välttelevät aluetta, karja ei laidunna siellä ja omituiset energiat vaikuttavat pulssiin ja hengitykseen.

Paikallinen asukas Zoya Shubenkina vahvistaa Azhazhan tarinan vuoden 1961 törmäyksestä, väittäen että hän näki sen itse. Hän sanoi suuren tulipallon lentäneen hänen talonsa yli ja törmänneen laaksoon joen varrella.

Azhazha selitti kuinka monet neuvostopilotit olivat ilmataisteluissa UFOjen kanssa. Entinen Neuvostoliiton ilmavoimien eversti ja kosmonautti Marina Popovits vahvisti hänen henkilökohtaisesti nähneen ilmataisteluja neuvostohävittäjien ja UFOjen välillä.

Erään sellaisen tapauksen hän todisti tapahtuneen vuonna 1964. Harjoitusmission aikana kaksi hävittäjää joutui UFOn hyökkäyksen kohteeksi ja ne ajautuivat syöksyyn. Vuonna 1980 eversti Popovits kohtasi useita tuntemattomia esineitä huippusalaisen tehtävän aikana. Hän sanoi niiden olleen tulipallonkaltaisia valoja ja hän katseli niiden liikkumista poispäin.

Elokuun 7. päivän iltana 1967 eversti Vjatkin Lev Mikhailovits yhtäkkiä kohtasi esineen joka suuntasi valonsäteen alaspäin. Hän yritti ohjata MiG:nsa pois säteen alta, mutta vasen siipi osui siihen ja hän melkein menetti ohjauksen. Lentokone tärisi ja instrumentit menivät sekaisin. Hänen lentäessään pois, hänen teknikko sanoi siiven hehkuvan ja sen jälkeen kun he olivat laskeutuneet, se jatkoi hehkumista kokonaisen viikon jälkikäteen.

Kun raportteja ilmaantui koko ajan lisää ympäri Neuvostoliittoa, KGB otti ohjat käsiinsä ja avasi oman aiheeseen omistautuneen arkistonsa, joka tunnetaan Sinisen Kansion (The Blue File) nimellä.

The Blue File oli heti kattavin ja suurin tutkimus UFOihin liittyen joka oli koskaan saanut toimeksiantonsa missään päin maailmaa. Se kesti 60-luvulta Neuvostoliiton loppuun asti. Eräs viimeisimmistä raporteista oli 90-luvulta, jossa silminnäkijät Kapustin Jarin lähellä kuvailivat UFOja taivaalla yli tunnin ajan. Venäjän uudet vapaudet sallivat UFO-tutkijoiden hankkia ’huippusalaista’ kuvaa UFOista Kapustin Jarin lähistöltä.

Kesäkuun 3. päivänä 1960 kaksi avaruusolentojen alusta väitettiin törmänneen Kapustin Jariin, aiheuttaen suuren tulipallon ja tästä johtuvat yi tunnin mittaiset räjähdykset sen lähellä. Suurpalolta nähtiin juoksevan pois hahmoja, savu nousi heidän vaatteistaan. Yksi putosi maahan liikkumattomana. Yksi UFOista kerrotaan tuhonneen kolme rakettia niiden laukaisualustoilleen, sillä aikaa kun toinen tuhosi polttoainevaraston. Kun liekit olivat sammuneet, aluksen jäänteet lähetettiin Zhitkuriin.

Kuvamateriaalista on tottapuhuen vaikea saada irti että kyseessä olisi UFO. Siinä näkyy ainoastaan tulta. Se olisi voinut olla mitä tahansa, mutta tarina pysyy elossa ja Stanton Friedman sanoi että hän oli kuullut samat huhut UFOista tuhoamassa venäläisiä raketteja kostotoimenpiteinä.

 

Venäjä on monen mysteerin maa, eikä ainoastaan ufologisesti. Ohjelma loppui amerikkalaisen journalistin Kim Murphyn raporttiin, jossa puhuttiin hänen matkastaan Venäjälle tutkimaan järveä joka oli mystisesti kadonnut Hän ei ollut varma uskoako tarinoita, mutta kun hän pääsi paikanpäälle, hän havaitsi tarinan todeksi. Kokonainen järvi oli kadonnut, silminnäkijät sanovat että suuri pyörre oli muotoutunut ja vesi kadonnut kuin viemäriaukosta.

Palataksemme takaisin Zhitkuriin, meille kerrottiin kuinka tutkimus edelleen on käynnissä Kapustin Jarissa, jonne on tuotu UFO-jäänteitä viimeksi vuonna 1997, jolloin aluksen on sanottu tippuneen maahan Puolassa.

Venäjän Roswell on toinen kiinnostava katsaus UFO-ilmiöön. Neuvostoliitolla oli selkeästi suuri kiinnostus asiaa kohtaan, ja tuntuukin siltä kuinka se oli valmistautunut kohtaamaan tuntemattomat esineet vihamielisesti heidän ilmatilassaan. Auttoiko Moskovan avaruushyppyä avaruusolentojen aluksen takaisinmallintaminen? Todisteet sanoisivat että tämä ei pidä paikkaansa. Neuvostoliiton raketit saivat voimansa samasta lähteestä kuin amerikkalaiset, eli ne eivät käyttäneet antigravitaatiota. Siltikin voidaan ihmetellä mitä kaikkia salaisuuksia onkaan maanalaisen tukikohdan kätköissä, ei ainoastaan Venäjällä vaan ympäri maailman.

Artikkelin julkaissut UFO Mania.

Useita orbeja Chilessä

 

Havaintopäivämäärä: marraskuun 6, 2014
Havaintopaikka: Valparaiso, Chile

Tämä on harvinainen näky. Silminnäkijä tallensi HD-videota, satoja pilviorbeja vapautuu emoaluksesta pilvissä. Emoalus luo orbit jotenkin, ja ne lähtevät yksitellen aluksesta 10-15 sekunnin välein.

Tämä on varsin samankaltainen vuoden 2010 Japanin havainnon kanssa, mutta nyt saatiin tallennettua myös emoalus.

Silminnäkijän lausunto (käännetty espanjasta):

Kiitos kiinnostuksestanne. Kuvasin videon ja se kestää noin 1-2 minuuttia. Kuvattu seitsemän aikaan illalla ja tuuli kävi lännestä itään mikäli muistan oikein.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily.

Kanadan entinen ministeri avautuu UFOista

Kiinnostavassa, historiallisessa ja valaisevassa haastattelussa Kanadan entinen puolustusministeri Paul Hellyer.

Dark Journalist haastattelee Hellyeria hänen uudesta kiistellystä kirjastaan ’The Money Mafia: A World in Crisis,’ vakava syytekirjelmä globaalin rahoitusjärjestelmän ja salaisten eliittiryhmien paljastamiseksi, jotka yrittävät luoda maailmaan korporatiivisen uuden maailmanjärjestyksen.

Hellyer sanoo että kolmas maailmansota tulee olemaan kansalaisten ja suurpankkien välillä. Hän vertaa nykyhetken keskittynyttä korruptoitunutta rahajärjestelmää käärmeeseen joka hiljalleen kuristaa ihmisiltä elämän ympäri maailman ja sanoo että mikäli sitä ei estetä, me kaikki tulemme olemaan tuhon omia ja velkaorjia. Hän pyytää tarttumaan välittömästi toimeen kurssin kääntämiseksi ympäristön tuhon tieltä ja ihmisoikeuksien palauttamiseksi, joita orwellilaiset säännöt ovat eliminoimassa massamedian yhteistyön avulla.

He myöskin pureutuvat salaisten tiedusteluryhmien maailmaan, jotka käyttävät kehittynyttä teknologiaa ja ovat takaisinmallintaneet tiedettä luodakseen uusia energialähteitä jotka ovat suurelta kansalta piilossa! Hellyer on ainoa kabinettitasoinen viranomainen joka avautuu tästä ja sanoo että ”UFOt ovat yhtä todellisia kuin lentokoneet.” Hän menee vielä pidemmälle tässä haastattelussa ja paljastaa saamansa salaiset tiedot että ulkoavaruuden läsnäolo operoi taivaillamme tunnistamattomissa aluksissa. Entisenä puolustusministerinä ja varapääministerinä, uralla jolla hän on palvellut kansaa ja sen etuja, Hellyer rohkeasti paljastaa sen mikä voi olla aikamme suuri käännekohta ja paradigmanmuutos jolla on kauaskantoiset seuraukset koko maailmassa!

 

 

Artikkelin julkaissut Educating Humanity.

Dokumentti: Miksi ihminen ei koskaan palannut kuuhun?

Oletko koskaanu miettinyt miksemme ole palanneet kuuhun enää koskaan? Totuus on että NASA piilottelee meiltä todella pimeää salaisuutta.

Onko kuussa avaruusolentojen tukikohta? Yhä useampi ihminen astuu esiin tarinoiden kanssa jotka sanoisivat niin. Huhut kertovat, että kuun pimeällä puolella on avaruusolentojen tukikohta. Tuo puoli ei näy maapallolle koskaan.

Miksi kuuhun laskeutumiset loppuivat kuin seinään ja miksi emme ole yrittäneet rakentaa tukikohtaa kuuhun? Se tuntuu paremmalta idealta kuin kelluva avaruusasema jolla ei ole pääsyä luonnonvaroihin. NASAn astronautin Neil Armstrongin mukaan aaruusolennoilla on tukikohta kuussa ja ne ovat käskeneet meidän pysyä sieltä poissa!

Kuulostaako kaukaa haetulta? Milton Cooper, tiedustelu-upseeri, kertoo meille että kuussa ei ole ainoastaan tukikohta, vaan että tähän tukikohtaan tiedusteluyhteisö viittaa nimellä ”Luna”, ja että siellä on käynnissa valtava kaivosoperaatio, ja että siellä avaruusolennot pitävät suuria emoaluksiaan, josta pienemmät ”lentävät lautaset” tekevät retkiään maapallolle.

 

Artikkelin julkaissut Educating Humanity.

Mitä abduktiotapauksen muistaminen kertoo?

”Sitten ne käänsivät minut selälleni ja tutkija otti pitkän neulan käteensä. Ja näen sen neulan. Ja se on suurempi kuin mikään minkä olen koskaan nähnyt.”

Näin todistaa Betty Hill kokemuksestaan lentävän lautasen sisällä Franconia Notchin lähellä, New Hampshiressa vuonna 1961. Betty ja aviomiehensä Barney Hill ovat ensimmäiset tunnetut avaruusolentojen sieppauksen uhrit, ja vuoden 1966 bestselleri The Interrupted Journey kuvaa kuinka he muistavat tapauksen hypnoosin alaisina. Heidän tarinassaan on mukana alastomana tehty lääketieteellinen tutkimus ja peräsuolentähystys — avaruusolentosieppaustapaus jonka monet meistä tunnistavat TV-ohjelmista ja elokuvista 50 vuoden takaa.

Mutta vuonna 2008 Columbia Universityn psykoanalyytikko julkaisi tutkimuksen “Alien Abduction: A Medical Hypothesis” joka sanoi että ”tahaton herääminen nukutuksen aikana” — jossa potilas herää nukutuksesta leikkauksen aikana — saattaisi selittää avaruusolentosieppauskokemukset. Analyytikko David V. Forrest havainnoi klassisen sieppaustapauksen samankaltaisuuden, jossa vihertävät humanoidit ympäröivät koehenkilöä hänen maatessaan tutkimuspöydällä kirkkaan valon alla, skenaarioon jossa kirurgit maskeissaan suorittavat operaatiota potilaalle työkalujen avulla. Kun Barney Hillilta kysyttiin tehtiinkö hänelle tähystystä, Hill vastasi myöntävästi:

”Vähän kuin se, mutta silmäni olivat suljettuina, ja minulla on vain mielikuvia. Ja en ole kivuissa. Ja voin tuntea vain vähän mitään. Haarani tuntuivat kylmiltä.”

Betty ja Barney Hill

Hypnoottisessa transsissa Barney Hill toteaa psykiatrille, ”en halua tulla operoiduksi”. Hän kuvaa avaruusaluksessa olleen sinisen fluoresoivan valon, joka ei tuottanut varjoja, vähän kuin leikkauspöydällä. Avaruusolennoilla oli omituisenmuotoiset päät ja suuret kallot, ja huomaamattomat huulet ja nenäreiät; ne olivat pelkkää otsaa ja silmiä. Vaikka häntä pelotti, hän tunsi itsensä veltoksi. Häntä kummastutti avaruusolento-”tohtorien” ammattimainen ote, ja vaikuttavalta tuntui heidän päättäväinen ote tehdä mitä he olivatkaan tekemässä.

Hän olisi voinut kuvailla Royal Collegen nukutushenkilökuntaa, jotka ovat juuri julkaisseet suurimman datakokoelman tahattomasta heräämisestä joka on koskaan kerätty. Anestesia herätti kiinnostusta 90-luvun lopulla jolloin potilas/aktivisti Carol Weihrer julkaisi oman tahattoman heräämisen kokemuksensa. Herääminen on sen jälkeen saanut useita tukiryhmiä, Facebook-sivuja, kauhuelokuvan ja Greyn Anatomian episodin, mutta vasta nyt se tunnustetaan yleisesti lääketiedepiireissä. Royal College huomauttaa että yksi raportin tarkoituksista on ”esittää anteeksipyyntö ammattikunnan puolesta kaikille potilaille jotka ovat tulleet petetyiksi kollektiivisen kyvyttömyyden takia ymmärtää tai hyväksyä tuota tilaa”.

Tottakai suurin osa potilaista jotka kokevat heräämisen eivät koskaan väitä olevansa avaruusolioiden sieppaamia — yksikään sadoista haastatelluista potilaista ei niin väittänyt — mutta Royal Collegen raportti dokumentoi mahdollisuuden pitkäikäiseen, ehkä pysyvään, psykologiseen haittaan joka aiheutuu potilaille. Vaikka puolet potilaista eräässä tutkimuksessa kokivat kipua, kaksi kolmasosaa koki voimattomuuden tunnetta ja paniikkia. Yli 40 prosenttia tutkituista potilaista koki psykologista haittaa keskivahvasta vakavaan, joillain esiintyi post-traumaattisen stressin oireyhtymää.

Eräs herännyt potilas kertoo flashbackistaan: ”se iski uudestaan muutaman päivän jälkeen pelottavina kuvina ja kauhuna joka kumpusi syvältä sisimmästäni. Jälleen kerran olin kauhun vallassa, jälleen kerran en tajunnut, jälleen kerran vangittuna, jälleen kerran taistelin olemassaolostani, kuitenkin toivoen kuolemaa.” Sieppaustapaukset tuntuvat lähes rauhallisilta tähän verrattuna.

Olettaen että Barney Hilliä ei oikeasti viety avaruusalukseen tuona iltana vuonna 1961, hän saattoi silti kokea flashbackin hänen nielurisanpoistostaan. Hän oli kylmissään. Hänen silmänsä olivat suljettuna. Hän ei halunnut että hänelle tehtäisiin operaatiota. Sitten hän heräsi nukutuksesta täyteen kauhuun, olentojen ympäröimänä, sinisen valon sokaisemana. Ehkäpä kipu ja tuska heräämisestä sekoitti hänen päänsä, ehkä se oli nukutusaine, mutta jotenkin kokemus katosi hänen muististaan — kunnes hän ja Betty alkoivat uskoa että he olivat kohdanneet lentävän lautasen pimeällä ja yksinäisellä New Hampshiren tiellä.

Avaruusolentosieppauksia pidetään fantasiana, väärennöksenä, ja joskus jopa faktana, mutta nyt on selkeää että se voi esittää myös kadotettuja muistoja. Kadotetut muistot usein ovat hämmästyttäviä ja epäuskottavia, jos ne olisivat järkeviä me emme olisi unohtaneet niitä. Kadotetut muistot ovat olleet kiistanalaisten ilmiöiden kuten lapsuudenajan seksuaalisen hyväksikäytön, saatanallisten kulttien ja muiden häiriintyneiden ja vaikeastitodistettavien tapahtumien keskiössä. Kadotettujen muistojen tunnistamisen ja väärien muistojen erottamisen vaikeus on piinannut sekä psykiatreja että potilaita yhtä lailla.

Mitä tahaton herääminen nukutuksen aikana voi kertoa kadotetuista muistoista? Raportti puhuu eri tyyppisistä muistoista, mukaanlukien ”traumamuisti”. Jokapäiväiset muistot eivät ole häiritseviä. Intensiiviset tunnetilat, kuten ne jotka heräämisen aikana ilmenevät, luovat muistoja jotka ovat rikkaita aisthavaintojen yksityiskohtaisuudessa ja yleenä ilmaantuvat yhtäkkiä flashbackeina. Traumamuistot eivät ole koodattu loogiseksi kertomukseksi, vaan kasoiksi tuntemuksia. Täten aistikokemus, kuten sairaalatyöntekijän näkeminen vaatteissaan, voi aiheuttaa herääjällä paniikkia ja paralyysikokemuksen uudelleenkokemisen jonka hän koki kun oli nukutettu.

PTSD-tutkijat ovat havainneet että traumamuistot ovat sekaisia, ja niistä selvyyden saaminen on kuin yrittäisi kasata palapeliä. Muistot palaavat takaisin osissa. Kun Barney Hill kuuli nauhat uudestaan joissa hän kertoo tarinansa hypnoosissa, hän sanoi ”Tunsin helpotusta. Nyt kadonneet osat elämässäni lisättiin siihen takaisin.” Tarina hänen sieppauksestaan auttoi häntä luomaan tarkoituksen kasalle irtonaisia ja mystisiä tunteita, ja kivi vierähti hänen sydämeltään. Samalla tavoin Royal College tuli päätelmään, että heräämiskokemukset ovat vähemmän traumaattisia kun potilas ymmärtää mitä tapahtuu, tai saa jälkeenpäin aiheeseen selityksen. Heidän raporttinsa suosittavat että kaikki sairaalat kehittäisivät protokollia potilaiden auttamiseksi, joiden epäillään tai jotka varmuudella ovat heränneet nukutuksesta operaation aikana. Postaaja verkkosivulla awarenesstrauma.com kertoo, ”olen huomannut että kun tohtori on validoinut kokemuksen, se oli tärkeää paranemiseni kannalta… mutta voin sanoa että oli sen saaminen oli vaikeaa, sillä he eivät halunneet myöntää tehneensä virhettä.”

On myös toinen ongelma: henkilö voi raportoida heränneensä jos hän muistaa sen, joka voi viedä vuosia tai se ei välttämättä tapahdu koskaan. Avaruusolioiden sieppaus voi olla eräs dramaattisimmista lisäoireista tahattomalle heräämiselle nukutuksen aikana, mutta se ei varmasti ole ainoa. Vihaatko jazzia? Jos olet koskaan ollut leikkauksessa, se ei välttämättä ole sinun arvostamasi musiikkityyli. Eräs herääjä, entinen jazz-musiikin rakastaja, kehitti hämärimmän keinon vältellä musiikkilajia heräämiskokemuksensa jälkeen. Vasta vuosia myöhemmin kävi ilmi että hän muisti kuulleensa suosikkijazz-kappalettaan soitettavan leikkaussalissa samaan aikaan kun häntä leikattiin.

Raportti suosittaa useita muutoksia nukutuskäytäntöihin heräämisen vaikutusten minimoimiseksi; erityisesti lihasrelaksanttien käytön vähentämisen, joka aiheuttaa paralyysia potilailla ja sen käyttö ei aina ole edes tarpeellista. Royal College suosittaa, että potilaat arvioidaan operaation jälkeen heräämisekokemuksien varalta, ja heille tarjotaan selitys, terapiaa ja tukea.

Tämä on kaikki rationaalista, hyvää tarkoittavaa ja myötätuntoista, inhimilliseksikin sitä voisi kutsua. Ehkä tulevaisuudessa on vähemmän sieppauskokemuksia. Mutta tuntuu todennäköisemmältä että nyt kun he ovat ottaneet ruumiimme, sekä kulttuurimme, haltuun, avaruusolennot eivät ole lähdössä planeetaltamme mihinkään.

 

Artikkelin julkaissut Educating Humanity.

Skeptikko Hynek toi uskottavan järjen äänen ufologiaan

On aikamoista vähättelyä sanoa skeptikkojen ja ufologien välillä olevan juopa kun puhutaan UFO-keskustelusta. Erittäin harvoin nämä kaksi vastakkaista puolta tulevat puolivälissä vastaan. Kuitenkin silloin haroin kun niin käy, UFO-tutkimus hyötyy kaikkein eniten.

Juuri näin kävi kun J. Allen Hynek, entinen UFO-skeptikko, alkoi luokittelemaan vastustamattomimpia ja lupaavimpia tieteellisiä  UFO-havaintotapauksia.

Kun hän tutki ja luokitteli erilaiset UFO/avaruusolentotapaukset, Hynek alkoi muuttua vähemmän skeptiseksi. Hänen tutkimuksensa ja osaamisensa johti elokuvaan Kolmannen asteen yhteys, jota pidetään yhtenä tarkimmista avaruusolento/UFO-silminnäkijäkuvauksista fiktionaalisissa elokuvissa. [1]

Kuten kuka tahansa tutkija (UFO, rikos-, paranormaalien ilmiöiden jne) voi kertoa, silminnäkijätapaukset ovat yleensä epäluotettavinta todistusaineistoa tutkimuksessa. Kuitenkin usein se on ainoaa todistusaineistoa mitä tutkijoilla on työstettävänään.

Mitä monimutkaisempi ja traumaattisempi tilaisuus on, sitä vaikeampaa on luottaa näihin todisteisiin. On vieläkin vaikeampaa luokitella ja järjestellä näitä tapauksia koherentisti joka mahdollistaisi niiden tutkimuksen. Tämä vaikeus luokittelussa pätee ainakin silminnäkijäkuvauksiin UFO-havainnoissa ja avaruusolentojen kohtaamisissa.

Vaikeus on siinä kuinka eri silminnäkijäkuvaukset eroavat toisistaan. Kuten UFO CaseBook sanoo:

”UFO-silminnäkijäraportit tulevat monissa muodoissa ja kokoluokissa. Levyistä sikareihin ja kolmioihin ja lähes mihin tahansa kuviteltavissa olevaan.” [2]

Tällaiset vaihelevat tapaukset tekevät niiden luokittelusta lähes mahdottoman. Kuitenkin tohtori J. Allen Hynek, UFO-skeptikko, päätti ryhtyä tekemään niin. Hynekin mukaan vaikka UFO-havainnot ja avaruusolentojen kohtaamiset eroavatkin toisistaan, yleensä punainen lanka sitoo havainnot/kohtaamiset toisiinsa, kuten etäisyys, vuorokaudenaika, esineen muoto jne. Tämän teorian pohjalta Hynekin järkeily sai alkunsa.

Hynek ei ollut aito uskovainen aloittaessaan UFO-havaintojen tutkimustaan USA:n ilmavoimien tieteellisenä konsulttina Project Signissa (josta myöhemmin tuli Project Blue Book).

Hynekin tehtävänä oli periaatteessa debunkata silminnäkijätapaukset luokittelemalla ne joko luonnonilmiöiksi tai ihmisen luomiksi esineiksi. Kun hänet otettiin projektiin mukaan, Hynek kuvaa koko UFO-silminnäkijän idean olevan ”täydellisen naurettava”.

Kuitenkin hänen jatkaessaan tutkimuksiaan silminnäkijätapauksista ja suunnitellessaan omaa luokittelujärjestelmäänsä Hynekin mielipiteet aihetta kohtaan alkoivat muuttua. Kuten About.com sanoo, Hynekin mielestä ”UFO-arvoitusta ei voi selittää niin helposti…” [3]

Modernin ufologian isä

Hynek sanoi, ”ja kun kerran avaa mielensä mahdollisuudelle että nämä ihmiset eivät mitenkään voi olla väärässä, silloin näkee paljon tapauksia täysin eri valossa.” [4]

Hän alkoi tarkastella silminnäkijätodistuksia uudessa valossa. Kun hänen uransa loppui ilmavoimissa, entinen skeptikko alkoi tutkia näitä tapauksia itsenäisesti; edelleen käyttäen itseluomaansa luokittelujärjestelmää. Tähän päivään asti Hynekin systeemi on laajimmillaan käytössä oleva UFO/avaruusolentotapausten luokittelujärjestelmä. Hynekia pidetään, luokittelujärjestelmän ja aiheeseen tuomansa uskottavuuden takia, modernin ufologian isänä.

Tohtori J. Allen Hynek otettiin mukaan Kolmannen asteen yhteys -elokuvan tekoon konsultiksi. Hänen asiantuntemuksensa mitä aidot silminnäkijätodistukset sisältävät antoi elokuvalle realismin tuntua UFO-silminnäkijätapauksien suhteen, joka oli tuon ajan fiktionaalisille elokuville ennenkuulumatonta. Hynek meni jopa niin pitkälle että esiintyi elokuvassa cameo-roolissa kahdeksan sekunnin ajan. [4]

Ei ole epäilystäkään siitä etteikö J. Allen Hynekin, entisen UFO-skeptikon ja hallituksen UFO-debunkkaajan, luokittelujärjestelmä olisi tuonut uskottavuutta ufologian tieteenalaan.

Lähteet ja kuvat:
[1] YouTube
[2] UFO Casebook
[3] UFOS About
[4] CSI Cop
[5] Movies Pictures
[6] Wikipedia: Allen Hynek

Artikkelin julkaissut Top Secret Writers.

Lokakuun 2014 parhaat UFO-havainnot

Lähteet:
UFO Recorded On Air France Plane October 2014
https://www.youtube.com/watch?v=HSwQV…

UFO appears in Auckland on the news during the weather report
https://www.youtube.com/watch?v=4JjC0…

UFO Green Flying saucer in Lima Peru MAGDALENA ▬OVNI Platillo volador Verde en Peru 05/10/2014
https://www.youtube.com/watch?v=XwrU-…

UFO Sighting Report 20141012: Amsterdam, October 12 2014, 09:36 GMT
https://www.youtube.com/watch?v=_lHiQ…

UFOs above Petaluma, California 13 October 201
https://www.youtube.com/watch?v=C06OF…

7 Infrared UFOs in Close Proximity Formation – 24th October 2014 – Taylors Hill Australia
https://www.youtube.com/watch?v=Zliyt…

Cigar shaped UFO summoned Los Angeles 10_26_14 (Ebani)
https://www.youtube.com/watch?v=YtdFU…

Artikkelin julkaissut Educating Humanity.

Silminnäkijä valokuvasi kaksi sikarinmuotoista UFOa

Georgian Cantonissa asuva silminnäkijä raportoi katselleensa ja valokuvanneensa kaksi sikarinmuotoista UFOa jotka tuntuivat olleen kiinnittyneenä ”pienen letkun avulla”, sanoo MUFONin tapausnumeron 61365 silminnäkijä. Silminnäkijä oli ulkona tiellä ja kävelemässä sisään marraskuun 6. päivä 2014 kun esine näkyi ensimmäisen kerran.

sikari UFO

”Katsoin oikealle kaakon suuntaan nähdäkseni olivatko hevoseni tallissa”, silminnäkijä kertoo. ”Sitten huomasin jotain omituista lentävän ladon yläpuolella. Taivas oli kirkas ja pilviä ei näkynyt ja oli edelleen valoisa päivä. Esine lensi omituisella tavalla, ei niinkuin mikään esine jonka aiemmin tiedän osaavan lentää”.

Silminnäkijä kuvaili esinettä.

”Se oli hohtava. Sillä ei ollut siipiä ja se näytti kuin kaksi hopeista sikaria olisi kiinnittyneenä toisiinsa pienellä letkulla.”

Silminnäkijä yritti ymmärtää mikä esine oli.

”Korkeusetäisyyden perusteella sanoisin että se ei todennäköisesti ollut matkustajalentokone, mutta ehkä kuitenkin yksityiskoneen kokoinen. Se tuntui nousevan mutta myös kelluvan ja alussa se liikkui hitaasti.”

 

sikari UFO

Kun esine ilmaantui silminnäkijän talon päälle, hän otti valokuvan puhelimella. Mutta hetken päästä esine oli kadonnut.

”Kun katsoin jälleen taivaalle, se oli joko poistunut näköpiiristä tai kadonnut. Se jätti minuun huolestuineisuuden tunteen.”

Silminnäkijä laittoi mukaan yhden valokuvan MUFON-raporttiinsa, joka jätettiin marraskuun 13. päivä 2014.

Artikkelin julkaissut Open Minds.

Eksopolitiikka, UFOt, Paranormaalit ilmiöt, Tietoisuus