Kirjoittanut Michelle Bland.
Lähestyessäni 40. ikävuottani tässä elämässäni, huomaan mietiskeleväni menneitä enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen havainnut, että kun menen todella syvälle, minulla on silti negatiivisia ajatuksia jotka eivät palvele mitään tarkoitusta elämässäni.
Sanotaan että voit löytää todellisen rauhan kun sallit päästää irti ajatuksista ja tunteista jotka ovat aina mielen perukoilla. Mutta kuinka tehdä se?
Se tuntuu niin vaikealta, mutta sen ei tarvitse olla sitä. Kuinka se toimii:
- Aloita listaamalla asiat jotka vaivaavat sinua. Se voi olla mitä tahansa, suurta tai pientä.
- Sitten lisää asiat jotka saavat sinut tuntemaan syyllisyyttä tai häpeää, vaikka ne olisi tapahtuneet vuosia sitten.
- Lisää mikä tahansa negatiivinen asia elämässäsi joka ei ole hallinnassasi. Tämän tulisi antaa sinulle alkupiste josta käydä töihin.
- Lisää mikä tahansa asia joka sinusta tuntuu ettei se palvele sinun elämääsi ja sen jälkeen syvenny jokaiseen kohtaan.
- Vietä hetki jokaisen tunteen kanssa ja todella salli sinun päästää irti.
Tämä ei välttämättä tapahdu yhdessä yössä, mutta ajan kanssa, voit sallia itsesi antaa anteeksi ja lakata huolehtimasta siitä mitä et voi muuttaa tai tapahtumista jotka eivät ole (olleet) hallinnassasi. Me olemme kaikki täydellisen epätäydellisiä, mutta me olemme riittäviä. Toista itsellesi tätä usein.
Meillä kaikilla on asioita jotka sivuutamme ja jätämme mielemme perukoille päivittäin. Mutta, kuten opin kantapään kautta, jos emme käsittele niitä, jossain kohtaa keho ei kestä ja se pakottaa käsittelemään asiat välittömästi. Tämä täysipäiväinen stressi ja huoli asioista jotka eivät ole hallittavissa voi tehdä huonoa immuunijärjestelmälle ja koko elämän onnellisuudelle.
Kirjoitan muutamia esimerkkejä siitä mikä ei palvele elämässäni ja kuinka työstän niitä niin että niistä voi päästää irti:
1. Neljän viime vuoden ajan olen kantanut suuria määriä syyllisyyttä ja vihaa liittyen äitini kuolemaan vuonna 2009, joka johtui rintasyövästä.
Tajusin olevani vihainen koska en etsinyt vaihtoehtoisia hoitoja tai lääkkeitä kun hän sairastui. Tunnen syyllisyyttä koska kuuntelin hänen lääkäriä ja annoin hänen syödä sokeroituja ruokia kemoterapian aikana, koska tiedän nyt että syöpä elää sokerista. Tunnen syyllisyyttä että oli aikoja jolloin hänellä oli kipuja ja lupasin hänelle että tekisin kaikkeni ettei hänen enää koskaan tarvitsisi kärsiä kipua.
Joten miten päästä tämän yli? Minun täytyy tajuta ja tietää sydämessäni että mikään siitä ei ollut minun syyni. Tein absoluuttisen parhaani minkä olisin voinut tehdä ottaen huomioon tilanteen. Olin täysin yksin hänesta huolehdittaessa ja minun täytyi jättää menestyvä urani vuodeksi jotta olisin voinut olla hänen kanssaan joka päivä. Olen löytänyt rauhan ja turvan siitä tiedosta, että olin onnekas saadessani viettää jokaisen päivän hänen kanssaan hänen viimeiseen hengenvetoonsa.
Minun täytyy päästää irti syyllisyydestä muista hoitovaihtoehdoista. En tiennyt niistä tuohon aikaan ja se ei ole minun vikani. Sallia päästä yli näistä asioista on ollut hidas prosessi, mutta sellainen jossa teen rauhan ja joka edistyy.
2. Minun tulee lopettaa sen miettiminen pitävätkö muut ihmiset minusta.
Olen
luonteeltani ihmisten miellyttäjä ja erittäin
herkkä. Jos tiedän, tai edes
tunnen, että joku on minulle
vihainen, se sattuu syvälle sisimpääni. Työstän nyt siitä irti päästämistä. Jos joku ei pidä minusta, se on heidän ongelmansa ja menetyksensä.
Keskityn itseeni ja olemaan paras mahdollinen ihminen joka vain voin. Tästä huolenaiheesta irtipäästäminen on ollut niin virkistävää. Usein me oletamme jonkun olevan vihainen meille vaikka todellisuudessa näin ei olekaan asia. Joten olemalla pelkästään paras persoona mitä voin joka päivä riittää minulle. Meillä ei ole aikaa ihmetellä jonkun toisen mielipiteitä kun sillä ei oikeasti ole mitään
merkitystä elämän suuressa mittakaavassa.
3. Päästän irti ideasta että ollakseni jonkin arvoinen minun tulee tehdä kaikki.
Minulla on täyspäiväinen työ ja kasvava terveysneuvontabisnes, sen lisäksi että olen äiti ja vaimo. Harvoin sallin itseni rentoutua ja vain ”olla”. Isäni kasvatti minut uskomaan että rentoutuminen on merkki laiskuudesta. Me kaikki tarvitsemme vapaa-aikaa nauttiaksemme elämästä. Minun ei aina tarvitse tehdä jotain tunteakseni itseni jonkin arvoiseksi. Ideani täydellisyydestä myös vie minut joka kerta vaikeuksiin.
Opettelen päästämään irti tästä ideasta joka puskettiin päähäni jo nuorella iällä. Sallin nyt itseni rentoutua ilman että tunnen syyllisyyttä joogan aikatauluttamisesta tai siitä että rentoudun perheeni kanssa.
Mikä omassa elämässäsi on sellaista mistä pidät kiinni joka ei palvele sinua? Mitä voit tehdä päästääksesi irti ja mennäksesi elämässäsi eteenpäin?Toivon sinulle kaikkea hyvää sellaisten asioiden irtipäästämisessä jotka eivät ole hallittavissasi jotta voisit elää terveellistä, rauhallista elämää.
