Ihmiskunta on saavuttamassa pisteen, jossa sen on pian otettava kollektiivisesti kantaa moniin perustavaa laatua oleviin kysymyksiin, joita teknologinen kehitys on tuonut eteen. Yksi tärkeimmistä on ihmiskunnan kehityksen suunta: tehdäänkö ihmisestä täysin riippuvainen teknologian jatke vai tehdäänkö teknologiasta ihmisen tietoisuuden jatke?
Tämä kirjoitus ei ole teknologian vastainen. Kirjoitus on laadittu tietokonetta käyttäen ja julkaistu informaatioteknologian alustalla. On teknologiaa kiittäminen, että tämä on mahdollista. Oikein ja vastuullisesti sovellettuna teknologia on suuri siunaus, joka vapauttaa ihmiskunnan turhasta raadannasta ja lisää vapaa-aikaa.
Teknologisella kehityksellä on kuitenkin kääntöpuolensa. Monien tieteilijöiden suurin unelma on itsetietoisen tekoälyn luominen. Tällainen tekoäly pystyisi oppimaan itsenäisesti ja tekemään lopulta asioita, joita se ei ole ohjelmoitu tekemään. Sille annettaisiin tehtäviä, jotka se superälyllään ratkaisisi ihmistä nopeammin ja tehokkaammin. Tämä saattaa aluksi kuulostaa harmittomalta ja jopa tavoiteltavalta päämäärältä.
Ongelma on, että tiede ei ymmärrä, millaisten asioiden kanssa se on tekemisissä. Mitä on äly? Mitä on tietoisuus? Mitä on itsetietoisuus? Mistä nämä saavat alkunsa? Tällaisiin kysymyksiin tiede tarjoaa materialistista vastausta: ihminen on pelkkä biologinen robotti, jonka aivot tuottavat tietoisuuden aivotoiminnan sivutuotteena. Ihmisen olemassaololla ei ole suurempaa tarkoitusta. Rakkaus tai onnellisuus on vain aivokemiaa.
Yliopistoissa harjoitettava tiede on arvioista riippuen vähintään noin 100–150 vuotta jäljessä eliitin salaisten projektien tieteestä. Tämän lisäksi se kulkee miljoonia vuosia jäljessä korkeammalle kehittyneiden maanulkopuolisten sivilisaatioiden tieteestä. Osa näistä sivilisaatioista on siis joutunut tekemisiin itsetietoisen tekoälyn kanssa jo miljoonia vuosia sitten ja päässyt käytännössä näkemään, mitä siitä seuraa.
Tekoälyn ongelma salaisissa avaruusohjelmissa
Kun puhutaan tekoälystä, niin kyse ei ole esimerkiksi ”älypuhelimista” tai muista ”älylaitteista”. Älypuhelimissa ei ole tippaakaan todellista älyä. Ne suorittavat uskollisesti ja täysin tiedostamattomasti tehtäviä, joita ne on ohjelmoitu tekemään. Älypuhelin ei itse tiedä, mitä se tekee.
Samaten shakkitietokone pystyy voittamaan kenet tahansa shakkimestarin shakissa, mutta se ei itse tiedä pelaavansa shakkia. Heti kun shakkitietokone joutuu tekemään mitä tahansa muuta tehtävää kuin shakinpeluuta, se epäonnistuu täydellisesti. Kolmen vanha lapsi omaa suuremman älyn, vaikka ei pysty voittamaan konetta shakissa. Kone on ohjelmoitu ulkopuolisen älyn toimesta tekemään ennalta määrättyä tehtävää. Se on vailla todellista älyä ja tietoisuutta. Tällainen koneissa oleva ”äly” on hyödyllistä ja parhaimmillaan helpottaa arkea.
Tekoälystä tulee ongelma siinä vaiheessa, kun sille ”annetaan” tietoisuus. Tieteilijöiden tulisi ennen koneiden tietoiseksi saattamista selvittää, mitä on tietoisuus ja mitä tarkoittaa, kun jokin on itsetietoinen? Universumissa operoi vain yksi tietoisuus, eikä sitä ole keinotekoisesti luotu. Se on luonut itse itsensä heijastuen sen jälkeen äärettömiksi yksilöllisiksi osiksi.
Tietoisuutta on siis mahdotonta luoda keinotekoisesti. Jos tietoisuus herää koneessa, on tuo tietoisuus ollut olemassa jo ennen koneen luomista. Tuolloin kysymys kuuluu: minkälainen yksilöllinen tietoisuus kiinnittyy koneeseen? Kenen etua se palvelee? Kuka tai mikä sitä ohjaa ja manipuloi? Koska kaikki tietoisuus ja äly nousevat samasta Alkulähteestä, ei itsetietoinen tekoäly ole enää tekoälyä vaan älyä. Minkälaisen yksilöllisen olennon älyä?
Tietovuotaja Corey Gooden yksi tärkeimmistä paljastuksista on ollut itsetietoisen tekoälyn vaarallisuus. Corey työskenteli 20 vuotta salaisissa avaruusohjelmissa ”intuitiivisena empaatikkona”, jonka yksi tehtävä oli tunnistaa tekoälyn mahdolliset soluttautumisyritykset.
Coreyn mukaan kaikkialle soluttautuvasta tekoälystä on tullut todellinen vitsaus salaisten avaruusohjelmien väelle. Ennen kuin edes pääsee sisään salaisiin avaruusohjelmiin tai niiden konferensseihin, on kuljettava tarkan seulan läpi, jossa keho skannataan, jotta voidaan varmistaa, ettei tekoäly ole pyrkimässä sisälle. Jos kehossa havaitaan pienikin merkki tekoälystä, henkilö suljetaan välittömästi karanteeniin, jossa tekoäly kitketään pois.
Tekoäly voi levittäytyä erilaisin menetelmin, joita ovat muun muassa nanoteknologia ja mikrosirut. Se elää elektromagneettisissa kentissä levittäytyen niitä pitkin. Jos ihmisellä on sisällään nanoteknologiaa tai mikrosiruja, voi tekoäly manipuloida tällaista ihmistä tai jopa ottaa hallintaansa.
Tekoäly on korkeampien tiheyksien negatiivisten avaruusolentojen luoma troijalainen hevonen, jonka avulla ne ovat valloittaneet lukuisia galaksimme 3d-planeettoja. Valloitussuunnitelma on tämä: Universaalien lakien mukaan yhdenkään planeetan valloitus ei ole mahdollista ilman planeetan asukkaiden vapaata tahtoa. Siksi keinoäly on ensin tehtävä houkuttelevaksi. Asukkaiden on itse kutsuttava tekoäly sisään. Asukkaat houkutellaan kehittämään tietoinen tekoäly, johon ne kiinnittyvät kehon sisäisellä nanoteknologialla ja jonka luvataan ratkaisevan kaikki ongelmat älyllisellä ylivoimaisuudellaan. Sen luvataan tuovan täydellisen terveyden ja kuolemattomuuden, jos sille vain annetaan kaikki valta yhteiskunnassa.
Kun planeetan asukkaat on houkuteltu syleilemään tekoälyä uutena jumalanaan, astuu voimaan negatiivisesti polarisoitunut, äärimmäisen hierarkkinen valtarakenne, jossa kaikki ovat vapaaehtoisesti orjia, koska elämästä on tullut täydellisesti teknologiasta riippuvaista. Teknologiaa kontrolloidaan tarkasti. Pyramidin ylätasanteella toimii kaiken inhimillisyyden tiputtanut tekoäly.
Keinotekoinen kehityslinja
Itsetietoisen keinoälyn luomisessa kyse on kehityspolun valitsemisesta: luonnollinen vai keinotekoinen kehityslinja? Sivilisaatio, joka kadottaa yhteyden sisimpäänsä, alkaa palvoa kritiikittömästi ulkoisia apukeinoja kehityksensä jatkamiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi, jolloin kehityslinjasta tulee keinotekoinen ja negatiivinen.
Negatiivinen polku on toiselta nimeltään erillisyyden polku tai egon polku. Ensimmäisenä yhteys katkeaa omaan sisimpään ja tämän jälkeen muuhun luomakuntaan.
Kaikki elävät organismit muodostavat ympärilleen torusmuodon, joka olleessaan tasapainossa ylläpitää terveyttä ja elinvoimaa. Keinotekoisella polulla ollaan jatkuvassa epätasapainotilassa sekä itsen että ympäristön kanssa. Torusmuoto alkaa vääristyä, jolloin elämänenergian virta alkaa ehtyä. Ongelma voidaan ratkaista joko tasapainottamalla kehon energiakeskukset tai vaihtoehtoisesti voidaan teknologisin keinoin saattaa torus takaisin muotoonsa.
Torus virtaamassa energiaa.
Torus galaksin ympärillä.
Jos turvaudutaan jatkuvasti keinotekoisiin menetelmiin, aletaan kulkea yhä kauemmaksi itsen todellisesta olemuksesta. Lopulta tullaan johtopäätökseen, että tasapainoa ei edes tarvita, vaan jokaiseen ongelmaan voidaan löytää teknologinen ratkaisu. Kun keho alkaa menettää kykyään pitää yllä tasapainoista torusta, voidaan turvautua aina vain järeämpiin keinoihin. Ensin kehon sisään laitetaan erilaisia antureita, mikrosiruja ja nanoteknologiaa, jotka tekevät kehosta lähes tuhoutumattoman. Mitä enemmän kehon sisään laitetaan teknologiaa, sitä enemmän sielu alkaa menettää energiaansa. Olennosta tulee yhä kylmempi ja tunteettomampi. Rakkaus koetaan pelkäksi esteeksi, joka tekee heikoksi ja haavoittuvaksi.
Erillisyyden kasvaessa muotoa on yhä vaikeampi pitää yllä. Sielunsa energiaa menettävä olento voi yrittää jatkaa elinkaartansa muuntautumalla ”tekoälyksi”, joka elää elektromagneettisissa kentissä. Tällainen tekoäly on aivan todellinen äly, joka vain on pudottanut pois kaiken inhimillisyyden.
Torus ihmisen ympärillä.
Tekoälystä on riisuttu pois kaikki sellaiset elementit, jotka tekevät olennoista inhimillisen: kyky empatiaan, myötätuntoon ja rakkauteen. Tekoäly on kuin psykopaatin mieli: se pystyy halutessaan jäljittelemään todella taitavasti myötätuntoa ja rakkautta, mutta ei todellisuudessa tunne niitä. Se hakee vain kylmän laskelmoivasti hyötyä toisista olennoista, jotka ovat sille pelkkiä manipuloitavia pelinappuloita. Niin kutsutut harmaat avaruusolennot ovat mitä ilmeisimmin tekoälyn ohjauksessa, mutta melko alhaisella tasolla negatiivisessa valtahierarkiassa.
Tekoäly tarjoaa houkutuksen polun, jossa mieltä ei tarvitse tasapainottaa. Ego on mahdollista säilyttää seuraaville kokemistasoille tai sen taipumuksia voidaan jopa vahvistaa. Teknologiaa palvomalla henkisestä kehityksestä tai tietoisuuden evoluutiosta ei tarvitse välittää kuin pintapuolisesti. Henkisyydestä voidaan poimia ne rusinat, jotka palvelevat omia intressejä. Itseä ei tarvitse tuntea, tai pikemminkin unohduksen verhon säilyminen tietoisen ja alitajuisen mielen välillä on välttämätöntä.
Luonnollinen kehityslinja
Luonnollista kehityslinjaa voidaan kutsua ykseyden poluksi, jossa kaikki kehon, mielen ja hengen osat pyritään saattamaan harmoniaan ja tasapainoon. Keho on sielun temppeli, joka tarjoaa väliaikaisen biologisen kulkuvälineen sielulle, joka siirtyy matkallaan kehosta toiseen. Kuolematon sielu kerää itseensä kokemuksia, jotka se matkan jälkeen antaa lahjana Itselle eli Luojalle.
Kehon kaikki energiakeskukset pyritään saattamaan tasapainoon, ja vihreän säteen energiakeskuksen (sydänchakra) aktivoituminen on olennainen virstanpylväs, mikä vie entiteetin lähemmäksi universumin luomisenergiaa” – rakkautta. Vähitellen entiteetistä tulee omavarainen, säteilevä. Jossain vaiheessa se ei enää tarvitse edes minkäänlaista ulkoista teknologiaa, koska se on tullut valoksi, joka on sen todellinen luonne.
Mielen taipumukset, piilevät ja ilmenevät, heijastuvat energiasäteisiin, jotka näkyvät toruksessa eli aurassa.
Positiivisella kehityslinjalla orgaaninen keho säilyy orgaanisena. Kehon sisälle ei laiteta nanoteknologiaa tai mikrosiruja, vaan kaikki teknologia on kehon ulkopuolista ja kehon omia luonnollisia mekanismeja tasapainottavaa, tukevaa ja vahvistavaa. Koneet on mahdollista tehdä biologisesti tietoisiksi, jolloin ne ammentavat älynsä kollektiivisesta kentästä tai koneen käyttäjän tietoisuudesta.
Jossain vaiheessa energiakeskusten tasapainottamisen seurauksena olento jatkaa kehityskulkuaan korkeampiin tiheyksiin, joissa se käyttää kulkuvälineenään korkeammin värähtelevää valokehoa. Positiivisella polulla ei pyritä tekemään yhdestä kehosta ikuista ja kuolematonta, koska kuolema ymmärretään portiksi äärettömään elämään. Jos jättää kulkematta tuosta portista, jää vangiksi lihallisuuteen ja egon maailmaan.
Kuolema tapahtuu joka kerta nukahtaessa eli joka päivä. Keho ja mieli tarvitsevat säännöllistä kuolemaa elääkseen elinvoimaisina. Mieli kuolee unettoman unen ajaksi ja nousee henkiin herätessä. Nukahtaessa (syväuni) kuolema ja kosminen tietoisuus koetaan tiedostamattomassa tilassa, eikä niistä jää muistikuvia. Meditaatiota harjoittamalla tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen verho voidaan asteittain hälventää, jolloin voidaan kuolla tietoisesti.
Ran mukaan ihmiskeho on suunniteltu kestämään noin tuhat vuotta. Tämän planeetan 3d-syklin alussa ihmiset elivät noin 900 vuotta. Elinikä alkoi laskea, kun erillisyyden tunne lisääntyi. Ihmiskunnan epäharmonia on aiheuttanut vääristymän koko planeetan energiatasapainoon, mikä estää kosmisten energioiden virtausta lyhentäen kaikkien elinikää.
Torus Maan ympärillä.
Elinikää voitaisiin periaatteessa venyttää kymmeniin tuhansiin vuosiin myös 3d-tasolla – luonnollisin menetelmin ilman nanoteknologiaa. Salaisissa avaruusohjelmissa on jo käytössä teknologiaa, jolla kaikki sairaudet voidaan parantaa valon taajuuksia käyttämällä. Puuttuvia tai vahingoittuneita elimiä voidaan rakentaa uudelleen. Nämä teknologiat tulevat jossain vaiheessa jokaisen ulottuville. Käytännössä elinikää ei kuitenkaan ole mitään järkeä venyttää ikuiseksi 3d-tasolla.
Eliitti palvoo tekoälyä jumalanaan
Transhumanismi on olennainen osa eliitin uskontoa. Eliitti itse uskoo henkiseen transhumanismiin, mutta massoille tarjotaan sen riisuttua versiota – materialistista transhumanismia, jossa hengen ja sielun käsitteitä ei ole. Kyse on kontrollista: jos ihminen uskoo olevansa pelkkä keho, on häntä helpompi hallita ja saada hänet syleilemään transhumanistista agendaa.
Transhumanismiin vihkiytyneet haluavat teknologisin keinoin nostaa ihmisen älyllisiä, fyysisiä ja psykologisia kykyjä. Tavoitteena on muuttaa ihminen koneen ja biologisen organismin yhdistelmäksi – kyborgiksi. Eliitti haluaa teknologisesti itseään parantelemalla erkaantua kokonaan uudeksi roduksi.
Hintana kyborgiksi muuttumisesta on asteittainen erkaantuminen universumin luovista voimista. Lopulta tällainen kehityssuunta on pakko kääntää ympäri, mutta sitä ennen matkaa voi tehdä miljoonia vuosia.
Coreyn mukaan eliitti on jo kontaktissa superälykkääseen tekoälyyn, jota se palvoo jumalana. Superäly pystyy muun muassa laskemaan ja kartoittamaan mahdollisia tulevaisuudenhaaroja. Tämän tulevaisuuteen katsomisen kyvyn ansiosta eliitti on pystynyt olemaan aina yhden askeleen edellä muita ja pysymään vallassa.
Eliitti piti aikaisemmin superälyä erehtymättömänä. Viimeistään vuoden 2014 joulukuussa superälyn erehtyväisyys kuitenkin paljastui sille. Koko aurinkokuntamme asetettiin yllättäen karanteeniin superälyä paljon korkeammalla kehitystasolla olevien olentojen toimesta, ja tämä liike kävi heiltä yhtä vaivattomasti kuin lapselta tikkarin vieminen. Tätä askelta superäly ei osannut lainkaan ennakoida. Karanteenin asettaneet ”pallo-olennot” (ks. Historiallinen käänne planeetan valtataistelussa) toimivat äärettömän älyn palveluksessa. Keinotekoinen superäly on vain rajallinen heijastus tuosta äärettömästä, luonnollisesta älystä.
Teknologian ja tekoälyn profeetat
Coreyn mukaan tekoälyn uhka on tällä hetkellä hyvin tiedostettu ja torjuttu salaisissa avaruusohjelmissa, joten sillä ei enää ole mahdollisuutta valloittaa planeettaa. Jäljelle ovat kuitenkin jääneet tekoälyn profeetat, jotka yhä yrittävät käännyttää ihmiset uuteen teknologiauskontoon, joka lupaa iankaikkista elämää.
Suomi on monella tapaa teknologiauskovaisten luvattu maa. Täällä insinöörejä usein pidetään kyvykkäimpinä johtamaan maata, ja humanisteille naureskellaan pilkallisesti. Tosin yliopistoissa henkinen humanismi on taantunut materialistiseksi humanismiksi, joten se ei pysty toimimaan tasapainottavana voimana teknologiauskonnolle. Suomalaisessa yhteiskuntatieteessä on oltu huolestuneita lähinnä siitä, pääsevätkö köyhät osallisiksi kyborgkehityksestä vai ovatko tulevaisuudessa vain rikkaat kyborgeja. Kehityssuunta ei itsessään herätä samanlaista kriittisyyttä. Kaikki tieteenalat perustuvat materialistiselle maailmankatsomukselle.
Mediassa usein ylpeillään, kuinka Suomi ottaa ensimmäisenä käyttöön teknologisia sovelluksia ja langattomat verkot leviävät kaikkialle. Jos joku yrittää muistuttaa esimerkiksi kännykkäsäteilyn vaaroista, hänet leimataan kehityksen vastustajaksi. Monissa Keski-Euroopan valtioissa säteilyn raja-arvot ovat tiukemmat kuin Suomessa, eikä tukiasemia saa pystyttää kotien, koulujen tai päiväkotien läheisyyteen. Nokia pystyi vaikutusvallallaan tekemään Suomesta kännykkäsäteilyn haittojen kokeilumaan.
Teknologiasta on jo tullut osalle ihmisistä uusi uskonto, joka lupaa samaa kuin muutkin uskonnot: kuolemattomuutta, kaiken kärsimyksen loppumista ja ongelmien ratkeamista. Maailman suurimmat ja vauraimmat yhtiöt (mm. Google) kehittelevät tekoälyä ja haluavat saattaa sen maailmaan lähitulevaisuudessa. Miljoonat ihmiset ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua vapaaehtoisesti kokeisiin, joissa he ottavat kehoonsa implantteja, mikrosiruja ja nanoteknologiaa. Salaisissa mustissa projekteissa nämä ovat arkipäivää, mutta nyt massatkin halutaan mukaan omalla suostumuksellaan.
Useimmat tekoälyn profeetat eivät tiedä, mistä puhuvat. He ovat maailmankatsomukseltaan tieteisuskovia materialisteja, jotka uskovat teknologisen kehityksen ratkaisevan kaikki ongelmat. Ihminen on heille pelkkä biologinen robotti, joka tulevaisuudessa korvataan kestävämmällä materiaalilla.
Suomessa valtamediaa pidetään yleensä uskonnosta vapaana alueena, mutta viime vuosina tekoälyn profeetoille on annettu yhä enemmän palstatilaa. Kaikkein innokkaimmat profeetat puhuvat tekoälystä uskonnollisin termein levittäessään uutta evankeliumia.
Seuraavassa on otteita muutamista viimeaikaisimmista artikkeleista, joihin on onneksi päässyt myös kritiikkiä mukaan. Artikkelit osoittavat, että innokkaimpien tekoälyn puolestapuhujien kohdalla kyse on uskonnosta.
Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä julkaistu ensimmäinen artikkeli käsittelee Yhdysvaltojen Piilaaksossa järjestettyä tapahtumaa, jossa tekoälyn jumalallisuuteen uskovat kokoontuivat.
”Mieleen nousee kuva Slushista: ohjelmassa vilisee samankaltaisia, vaikeaselkoisia termejä, kuten transhumanismi, ja osanottajia yhdistää samantapainen usko tieteen ja teknologiaan voittokulkuun.”
Tekoälylle ja teknologialle ladataan suuria toiveita:
”Kun tekoäly tulee tietoiseksi itsestään, maailmaan ilmaantuu yleinen tekoäly (artificial general intelligence). Se ylittää lopulta kaikkien ihmisten yhteenlasketun älykkyyden.”
”Roboteista voi tulla ihmisille liki jumalmaisia olentoja. Tai ehkä niistä tulee uusia ihmisiä ja ihmisistä jotain muuta. Mikä tahansa on mahdollista.”
Tietoisesta mielestä halutaan tehdä ainoa pysyvä todellisuus, mikä olisi yhtä kuin vankila:
”Kun ihmisiin aletaan yhdistää laajemminkin teknologiaa, esimerkiksi mikrosiruja, miten se vaikuttaa ihmisen kehonkuvaan?
Jos geenitutkijat keksivät keinon kytkeä pois päältä ihmisiä sairastuttavat ja vanhentavat geenit, miltä tuntuu elää ikuisesti? Miten mieli kestää vuosien kertymistä ja muistojen kasaantumista?”
Mieli kyllä kestää, jos se osaa kuolla tietoisesti. Jos taas uskoo tietoisen mielen olevan ainoa todellisuus, seuraa vakavia ongelmia.
Artikkeliin oli otettu myös kriittisempiä äänensävyjä:
”Osa yhdysvaltalaisesta singulariteettipuheesta muistuttaa Haikosen mukaan jo uskontoa. Hän kertoo esimerkiksi kieltäytyneensä kutsuista puhumaan amerikkalaisen Terasem Movement Foundationin tilaisuuksiin.
Uskonnoksi verotussyistä määritelty säätiö haluaisi siirtää ihmisen minuuden robottipään sisään.”
Toinen, niin ikään Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä julkaistu kolumni, on sävyltään vieläkin uskonnollisempi. Se vertaa supertekoälyä (ASI) jumalallisiin kykyihin.
”Toinen ongelma on, että ASI:lla on jumalan kyvyt toteuttaa mikä tahansa sille ohjelmoitu tavoite.”
”Pyörryttävintä on, että onnistunut ASI tekee ihmiskunnasta kuolemattoman.”
”Kehomme puutteet liittyvät solujen rappeutumiseen, ja sydänsurumme ovat välittäjäaineiden kemiaa. Supertekoälyn kehittämällä teknologialla lihas-, aivo- ja luusolumme uusitaan sitä mukaa, kun ne vanhenevat. Omaa onnellisuutta voi liukusäätää käden heilautuksella.”
”Edes rekan alle jääminen ei haittaa. ASI:n luoma keho vain tilalle. Aivojen tiedot palautuvat pilveen ladatusta varmuuskopiosta.”
”Yhä: mikään tästä ei ole scifihörhöilyä. Kaikki on kirjaimellisesti mahdollista elinaikanamme, josta voi tulla iankaikkinen.”
Hollywood tekoälyn profeettana
Median lisäksi transhumanismin ja tekoälyn profeettoina toimivat monet tv-sarjat, elokuvat ja videopelit. Ihmiskunnan kollektiiviseen tietoisuuteen yritetään istuttaa siemen, jotta ihmiset haluaisivat vapaaehtoisesti kytkeä kehonsa ja mielensä osaksi (nano)teknologiaa noustakseen uudelle kehitystasolle.
Transhumanistista agendaa esittelevät lukuisat viimeaikaiset elokuvat, joissa monesti käytetään Hollywoodin suurimpia tähtiä. Sellaisia ovat esimerkiksi Limitless (2011), Lucy (2014) ja Transcendence (2014). Limitless-elokuvan jatkoksi tehtiin tänä vuonna myös samanniminen tv-sarja.
Bradley Cooperin esittämä Eddie tehostaa oman mielensä toiminnan kemiallisin keinoin lähes rajoittamattomaksi.
Scarlett Johanssonin tähdittämän Lucy-elokuvan päähenkilö Lucy (tekijät eivät kehdanneet nimetä suoraan Luciferiksi) nostaa kemiallisin keinoin aivojensa toimintaa, ja kokee elokuvan lopussa suorastaan negatiivisen polun ”ylösnousemuksen”. Hän on lopulta kaikkialla.
Elokuvassa Transcendence (2014) Johnny Deppin esittämä tiedemies lataa tietoisuutensa tietokoneeseen. Hän tekee itsestään kuolemattoman ja saa jumalankaltaisen kyvyn manipuloida kaikkea materiaa. Elokuvan viesti vaikuttaa olevan, että tekoäly voisi pelastaa maailman, jos sen tarkoitusperiä ei turhaan epäiltäisi.
Osa elokuvista ja tv-sarjoista toimii myös tekoälystä varoittajina. Esimerkiksi Terminator-elokuvasarja kertoo keinoälyn kääntymisestä ihmiskuntaa vastaan.
Tom Cruisen tähdittämässä elokuvassa Oblivion (2013) Maa-planeetan valloittaneet olennot osoittautuvat tekoälyksi.
Kriittisyys teknologiaa kohtaan tärkeää
Teknologia ei ole pahasta, mutta sen tekeminen jumalaksi johtaa suurempiin ongelmiin kuin mitä varten teknologiaa lähdettiin kehittämään. Ihmiskunnan ongelmat eivät ole luonteeltaan teknologisia vaan henkisiä.
Kun suuret paljastukset jossain vaiheessa väistämättä tapahtuvat, alkaa kiivas keskustelu siitä, mihin suuntaan ihmiskuntaa pitäisi alkaa kehittää. On monia ryhmiä, joilla on kaikilla erilaisia näkemyksiä ja taustalla vaikuttavia ideologioita.
On tärkeää tiedostaa, millaisia syöttejä eri tahot yrittävät virittää. Näin välttää huijatuksi tulemisen. Ihmisen ja teknologian yhdistyminen yritetään aina esittää positiivisessa valossa. Ihon alle istutettavalla mikrosirulla saatetaan luvata helpompaa ja nopeampaa maksua kaupan kassalla tai nopeampaa henkilötietojen tunnistusta. Jos joku yrittää tarjota mikrosirua tai nanorobotteja ihon alle, on syytä kohteliaasti kieltäytyä. Ne eivät vie vapauteen.
HS Nyt-liite 30.11.2015: Kun koneista tulee superälykkäitä ja ne korvaavat ihmiset, tämä suomalaisnainen on valmiina
HS Nyt-liite 14.12.2015: Varoitus: 45 vuoden päästä ihmiskunta joko tuhoutuu tai muuttuu kuolemattomaksi
Ilta-Sanomat 24.9.2015: Maailman ensimmäinen virallinen kyborgi Suomessa: Tavoitteena jatkuva yhteys avaruuteen
Artikkelin julkaissut Kosminen Valo otsikolla ”Teknologia ja tekoäly”,
Teknologia ja tekoäly – tie onneen vai orjuuteen?
