Tämän kohtuullisen pitkän artikkelin on kirjoittanut Laura Matsue

Me kaikki olemme tutustuneet toksiseen maskuliinisuuteen, uskoisin. Aika hemmetisti huomiota on kiinnitetty siihen viime aikoina, neljännen aallon feminismin valaistessa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan syvyyttä, jota naiset edelleen kokevat, huolimatta siitä miten ”yhteiskunnallista kehitystä” me väitämme saaneemme aikaan. Koko #metoo -liike parin viime vuoden aikana on auttanut näkemään miten toksinen maskuliinisuus on aiheuttanut tuhoa Maapallolla sen kamppailussa vallasta muiden yli ja halukkuudessa väärinkäyttää toisia tuon vallan saamiseksi — hinnalla millä hyvänsä.

Mutta kuka tahansa joka tekee todellista henkistä ”työtä” itsensä kanssa tulee lopulta huomaamaan, että  ei voi jättää yhtä puolta sisäisestä/ulkoisesta maskuliinista/feminiinistä luonteesta tasapainottamatta ilman että vaikutetaan toiseen. Siksi toksinen maskuliinisuus ei voi olla olemassa ilman toksista feminiiniyttä, aivan kuten uhria ei voi olla ilman rikoksen tekijää.

Monet naiset nykypäivänä, jotka identifioituvat feministeiksi, eivät ole oikeasti kiinnostuneita naisten yhteiskunnallisen aseman edistämisestä niin paljon kuin he ovat kiinnostuneita kostamaan ja hankkimaan valtaa yli sen mitä he pitävät ”patriarkaattina”. Heidän ”feminisminsä” silloin muuttuu täydelliseksi naamioksi tämän koston saamiselle ilman, että tarvitsee tarkastella tai prosessoida omia kipupisteitä. En sano, että toiminta ulkomaailmassa maailman epäoikeudenmukaisuuksia vastaan ei olisi tarpeellista, vaan sanon että ulkoinen toiminta, jota ohjaa sairaus joka pyrkii satuttamaan toisia ihmisiä niin ettei tarvitse itse surra, tulee satuttamaan ihmisiä enemmän — molemmilla puolilla. Meidän tulee mennä itseemme, ensinnäkin, ja etsiä toksisia malleja omasta luonteestamme ennen sormella osoittelua muiden suuntaan.

Henkisissä piireissä toksinen feminiinisyys näkyy monin tavoin. Se voi näkyä naisena joka identifioituu ”jumalattarena”, vaikka itse asiassa hän käyttää tuota titteliä erittäin hienostuneena valepukuna, joka jälleen kerran toimii naamiona ruorissa olevalle toksiselle feminiinille luonteelle. Monet ihmiset jotka ovat ottaneet ”jumalallisen feminiinin” tai ”jumalallisen maskuliinin” tittelin itselleen näissä henkisissä ”piireissä” luovat kuvan siitä miltä tämä konsepti näyttää ja sitten apinoivat sitä luomalla väärän ”henkisen persoonan” jonka kanssa leikiään — ja naisilla on käsikirjoitus siitä miten luoda, matkia ja käyttää tätä ”jumalattaren” titteliä heidän uuden avataransa kanssa.

Hauskaa tässä on se, että pidän itseäni ”feminististen” tavoitteiden ajamana tätä kirjoittaessani, vaikka en nimittäisi itseäni sellaiseksi… koska tiedän että feministi-brändi itsessään nykyään poliittisesti korrekti ”NPC”-kulttuuri joka toimii poliisina muille siitä mitä he voivat ja eivät voi sanoa, brändäten kaikki vaihtoehtoiset mielipiteet ”vihapuheeksi” tai ”seksistiseksi”.

Sen sijaan sanon vain, että enemmän kuin mitään haluaisin nähdä naiset täysin omassa vallassaan ja kukoistamassa omassa potentiaalissaan — kuitenkin, minulla on eri visio siitä kuin minkä tällä hetkellä näen populaarikulttuurissa. Haluan miehissä ja naisissa olevan feminiiniyden paistavan heistä tavalla, joka ei ole näkynyt tuhansiin vuosiin. Tämä tarkoittaa sitä, että en myöskään sano muille mitä tehdä, teen vain lausuntoja perustuen omiin kokemuksiini. En näe feminiiniyttä voimaantuvan osallistumalla mielenosoituksiin kirjoittamalla ”lutka” puolialastomaan kehoon ja kävelemällä katuja protestoimassa patriarkaattia vastaan, tai pukeutumalla perhoseksi ja julkistautumalla kuningattareksi henkisellä festivaalilla. Näen nämä lausuntoina, en määränpäänä; vaiheina jotka ovat mielenosoituksia joissa kollektiivinen feminiiniys on tällä hetkellä on oman kokemuksen ilmaisunsa suhteen.

Mielestäni äärimmäinen feminiinisen voimaantumisen ilmaus on kaikkien ulkonäköseikkojen tuolla puolella, ja se voidaan ilmaista ulkonäön avulla, mutta sitä ei myöskään määritä ulkonäkö. Uskon myös, että voimaantumisen ”loppupeli” on löytää todellinen ikuinen voima — voima (jos se on autenttinen) jolla ei ole yhtään halua etsiä kostoa ja valtaa muiden yli, sillä se on sisäinen voimatila; voima joka kokee haavoittuvaisuutta, empatiaa ja joka osaa puhua totuuden puolesta, koska sen juuret ovat RAKKAUDESSA.

Uskon, että päästäksemme sinne minne meidän pitää ensiksi mennä meidän tulee ensin nähdä missä me olemme. Meidän tulee ottaa kantaa SEKÄ toksiseen maskuliiniuteen ETTÄ toksiseen feminiiniyteen ja siihen miten se näkyy kollektiivisella tasolla.

Tämän aikaansaamiseksi olen kerännyt joitain olennaisia piirteitä, jotka mielestäni todella paljon määrittävät toksista feminiinisyyttä. Voin myöntää, että meillä kaikilla on tai olemme kokeneet joitain näistä, ja olemme niiden ympäröimiä, joten olethan kärsivällinen jos havaitset jotain näistä itsessäsi tai muissa. Tämä on kollektiivinen haava, joka manifestoituu monien meidän elämissä useilla eri tavoilla, ja jota kohtaan meillä tulisi olla myötätuntoa — itseämme koskien, sekä muita ihmisiä. Mutta tämä ei tarkoita ”sokeaa myötätuntoa” jossa me valitsemme jättää huomiotta varjopuolemme — todellinen myötätunto valitsee nähdä nämä varjopuolet ja käyttää niitä lisäkatalyytteina yhä syvempään paranemiseen.

Toksisen feminiinisyyden piirteitä

• Ylikorostunut itsetärkeys. Rakastaa mitä tahansa statussymbolia tai mitä tahansa mikä ruokkii egoa, olipa se sitten tohtorintutkinto, tykkäykset sosiaalisessa mediassa, tai mikä tahansa asia joka ruokkii ”ylempiarvoisuuden” tunnetta. Tällainen nainen usein kutsuu itseään ”pomoksi”, ”diivaksi”, ”jumalattareksi”, ”prinsessaksi”, ”noidaksi”…  Hänen itselleen antamat tittelit (niin että ihmiset voivat kohdella häntä tittelin mukaisesti) seuraavat toinen toistaan. Hän antaa näitä titteleitä pinnallisin perustein ja käyttää niitä vain yhtenä lisäkeinona korostaa väärää identiteettiä, ja hän pukee kuvansa samoin. Tämä eroaa suuresti voimaantuneesta naisesta, joka voi myöntää sen missä hän on hyvä ja olla ylpeä siitä että hän on hyvä siinä — mutta tämä liittyy erityisesti siihen kun annetaan titteleitä itselle jotta voitaisiin olla muiden yläpuolella. Hän ei tee näin koska häntä ajaa turvattomuus jossa hän on kauhuissaan siitä että hän näyttäisi ”normaalilta” tai jopa ”keskiarvoiselta” ihmiseltä. Hänen aikeensa näiden titteleiden kanssa on luoda hierarkia — mutta aivan erityisesti, hierarkia jossa hän itse asettuu korkeimmalle paikalle.

• Käyttää seksuaalisuutta saadakseen huomiota ja elää toisten ihailusta. Ei ole mitään vaikeuksia käyttää kehoaan ja fyysistä ulkonäköään suostutella toisia ihmisiä heitä harhauttaakseen tai pudottaakseen heidän suojaukset. Viettelee ihmisiä saadakseen heidän ”huomionsa”. Ei nää mitään ongelmaa näin tekemisessä, ei vaikka se herättäisi epähaluttua huomiota, ja usein pukeutuu seksuaalisuutensa kanssa ”voimaantuneella” tavalla, mutta oikeasti hänen todellista luonnettaan hallitsee syvä turvattomuus. Usein hän postaa paljon selfieitä ja/tai valokuvia itsestään (tässä ei ole mitään väärää, mutta kyse on siitä mikä AIKOMUS kuvien taustalla on). Käyttää seksuaalisuuttaan rahan/vallan/julkisuuden/huomion saamiseen varsin suorasukaisesti eikä näe sen kanssa mitään ongelmaa, koska hän pelaa hänen matrix-ohjelmointinsa ”pelin säännöillä”. Tämä ohjelmointi näkee naisen kehon markkinoitavana hyödykkeenä eikä pyhänä muotona. Ne voimat* jotka hänen lävitseen toimivat, syövät hänen energiaansa ja hänen saamaansa huomiota, ja kuitenkaan mikään määrä huomiota ei koskaan riitä täyttämään hänen sisällään tuntemaansa tyhjyyttä. Hän saattaa myös täysin päinvastaisesti vetää puoleensa ihmisiä tällä seksuaalisuudella mutta sitten, milloin hän saa huomiota, valittaa siitä, vaikka hän on juuri se joka pyytää huomiota hänen osakseen alunperinkin. Tämä on vain salaista valtapeliä, jolla luodaan kitkaa luomalla haluja ja sitten suvaitaan luodun halun tulosta, konflikti josta nämä okkulttiset voimat saavat myös lisää energiaa.

“Nuorilla naisilla on suuri seksuaalinen valta. Jokainen, joka on vähänkään rehellinen itsensä kanssa, tietää tämän: Hedelmällisessä iässään olevilla naisilla, jotka ovat lähelläkään kulttuurinsa kauneusstandardeja, on sellainen valta jota kenelläkään muulla ei ole. Heillä ei myöskään ole sellaista viisautta hallita sitä. Toksinen feminiinisyys käyttää väärin tuota valtaa, jossa kuumuus maksimoidaan, ja jossa uhrin viitta vedetään päälle kun heteromiehet eivät kohtele heitä vertaisinaan.

Kuumuuden vahvistaminen ei ole, itsessään, toksista… Kuumuus vaipuu pois, viisaus kasvaa — viisaat nuoret naiset investoivat sen mukaisesti. Feminiinisyys muuttuu toksiseksi kun se itkee ilkeiden miesten nuhtelevan heitä vastauksena provokatiiviseen näytökseen.”  –Heather E Heying

• On vallanhimoinen — eli himoitsee itselleen valtaa jonka hän ymmärtää hänellä olevan muiden ylitse.  Kävelee muiden yli saadakseen sen minkä haluaa. On pääosin kiinnostunut kehittämään suhteita ihmisiin jotka voivat ”palvella” häntä jollain tavalla. Voi tunnustaa muitten ihmisten todellisen vallan ja pyrkiä ystävystymään tai manipuloimaan erityisesti näitä ihmisiä. Äärimmäisen pinnallinen, näkee paljon vaivaa ulkonäkönsä suhteen ja häntä kiinnostaa hänen oma ja muiden sosiaaliset pisteet. Haluaa tulla nähdyksi ja ympäröi itsensä ihmisillä jotka hänen mielestään tekevät hänestä suositumman. Huikea sosiaalinen pyrkyri. Voi myös ”rakkauspommittaa” toisia kehuilla ja huomiolla vedotakseen heidän egoonsa niin, että he pitäisivät hänestä. Käyttää mitä tahansa naamiota, jota pitää sopivana, päästäkseen lähelle niitä jotka voivat edistää hänen ristiretkeään vallan saamiseksi.

• Kilpailua mieluummin kuin yhteistyötä. Salaa kilpailee muiden naisten kanssa, ja joskus miesten kanssa. Useimmiten tuntee arvonsa vertaillen itseään muihin (aktiviteetti jota hän salaa usein harrastaa). Ei osaa todella juhlia muitten saavutuksia ja sen sijaan strategisoi tapoja joilla saada itselleen saman. Ei osaa todella luoda yhdessä mitään kenenkään kanssa. Yritä ”tehdä yhteistyötä”  hänen kanssaan, ja hän nopeasti ottaa ohjat käsiinsä. Suoraan myös plagioi toisten töitä ja kutsuu sitä omakseen ilman omantunnon tuskia. Useimmiten kieltää ja jopa gaslightaa muita jos häntä vaatii tästä tilille.

• Asettaa itsensä uhrin asemaan ja syyttää muita. Vetää muita mukaan surullisiin tarinoihin elämästään jotta muut olisivat ”pahoillaan” hänen puolestaan ja jotta hän voisi käyttää heidän empatiaansa hänen edukseen. Syyttää muita asioista, jotka hän kokee ja joiden seuraamuksista harvoin ottaa vastuuta elämässään, ellei kyse ole siitä että saadaan hänet näyttämään hyävltä. Esimerkiksi, jos hänet torjutaan, hän syyttää miestä siitä että tämä on ”emotionaalisesti saavuttamaton” (tämä voi jopa olla totta, mutta kyse on hänen vastuunotostaan hänen osaltaan siitä mikä hänet ajoi tilanteeseen). Kun epähaluttu tilanne sattuu hänelle, hän on usein haluton kohtaamaan sen miten hän itse saattaisi olla vastuussa tapahtuneesta, sillä tämä vaatisi nöyryyttä jota hänellä ei ole. Toksisessa feminismissä tämä uhrautuminen/syyttely-ansa manifestoituu usein miesten tai patriarkaatin syyttämisenä joka asiasta.

• Äärimmäisen manipulatiivinen psykologisesti, emotionaalisesti, ja jollain tasoilla myös spirituaalisesti. Luonnostaan tämä on kaikkein vaikeinta havaita ellei ole psykologisesti havaintokykyinen tai energeettisesti erittäin herkkä. Manipulatiíviset naiset voivat pitää päällään täydellistä naamiota, esittää välittävää, rakastavaa ja empaattista, koska he tietävät että näitä pidetään ”haluttuina” feminiinisinä piirteinä. Tämä on se miten toksinen feminiiniys on muuttunut äärimmäisen hienovaraiseksi hänen käsissään. Kuitenkin kokoajan on epärehellisyys hänen sanojensa taustalla. Vaikka sanat voivat tuntua ystävällisiltä, jokin tuntuu epäaidolta. Korkeammilla tasoilla manipulatiiviset naiset toksisessa feminiinisyydessään voivat olla myös hyviä magiassa — he saattavat jopa ymmärtää joitain todellisuuden peruslakeja, erityisesti sitä miten käyttää seksuaalisuutta houkuttelemaan lisää valtaa. Jos asian laita on tämä, silloin hän todellakin pelkää omien toimiensa seuraamuksia ja itse asiassa herkuttelee magian käytöllä, seksuaalisella energiallana tai millä tahansa mitä hän voi käyttää rituaaleissa ja meditaatioissa houkuttelemaan lisää rahaa/huomiota/valtaa/rakkautta — palvellakseen itseään.

“Toksinen feminiiniys on sitä kun naiset käyttävät sukupuoltaan hankkimaan tiettyjä erioikeuksia. Se on sitä kun vahingollisia, epäsuoria yhteenoton keinoja peitellään herttaisuudella… Tämän kaltainen aggressio on usein vaikeaa osoittaa koska se toimii salattuna kauniin hymyn ja ystävällisten tervehdysten taakse.” —Asavari Singh

• Luo draamaa ja sitten ruokkii itseään syntyneellä huomiolla. Ottaa pienen tapahtuman ja tekee siitä paljon merkityksellisemmän. Usein luo draamaa havaituista mitättömyyksistä tapana vältellä kohtaamasta kokemuksen tuomaa tuskaa. Luo draamaa jotta hän voisi oikeasti tuntea jotain satuttamalla muita. Luo draamaa välttääkseen ottamasta vastuuta omasta elämästään. Pahantahtoiset okkulttiset voimat*, jotka hänen lävitseen toimivat käyttämällä hänen toksista feminiinistä energiaansa ”tienä sisään”, ruokkivat itseään syntyneellä draamalla jota hän luo muiden hänen ympärillään olevien elämään. Tämä johtuu siitä, että toksinen feminiinisyys on pääosin reptiliaanien piirre — jota ajaa eteenpäin syvälle juurtunut pelko.

• Matala herkkyys muitten tarpeille ja vähän kykyä ilmaista empatiaa. Tämä on myös vaikeaa nähdä, koska monet naiset toksisessa feminiiniydessään ovat myös oppineet matkimaan empatiaa pitääkseen itsensä piilossa. Tämän he ovat oppineet selviytymiskeinona, kun he ovat huomanneet että mitä enemmän emotionaalisesti voit saada jonkun koukkuun, sitä enemmän he ajattelevat että välität heistä, ja sitä enemmän sinulla on valtaa heidän ylitseen. Tämä on se miten sosiopaatit matkivat empatiaa. Kuitenkin on asioita joista tämä käy ilmi: esimerkiksi, todellinen empatia tarkoittaa kykyä nähdä asiat toisen tunteiden kautta. Kuitenkin, toksinen feminiinisyys toistuvasti satuttaa ihmisiä, joista tämä väittää välittävänsä hänen itseään palvelevilla käytösmalleilla. Sitten hän kieltää tehneensä mitään väärin tai syyttäneensä ketään toista siitä mitä tapahtui. Tämä johtuu siitä, että on mahdollista feikata empatiaa ulkoisilla teoilla, mutta itseään palveleva henkilö ei voi feikata toisten ihmisten tunteiden huomioon ottamista. Luonnostaan he eivät ota muiden tunteita huomkioon ennen itseään, ja jos he miettivätkin toisten tunteita, se on vain strategia jolla mietitään miten käyttää toisten heikkouksia hyödyksi.

“Homman nimi on, että miehet ja naiset ovat samaa lajia. Kyse on vain siitä miten meitä on ehdollistettu eri tavoin ja miten sukupuolipatologiamme on erilaiset. Miehet ovat pitkään olleet fyysisesti ja yhteiskunnallisesti paremmassa asemassa, mikä on sallinut heille olla aggressiivisempia ja avoimempia. Naiset ovat olleet syvästi ja systemaattisesti alistettuja, joten he ovat joutuneet hiomaan kykynsä hienovaraisemmiksi mutta samalla myös tuhoisammiksi sodankäynnin muodoiksi.” —Asavari Singh

• Naiset toksisessa feminiinisyydessään eivät todella voi kokea myötätuntoa toista kohtaan, eikä heidän puutteitaan tai varjopuoliaan kohtaan. Aina kun joku muu yrittää kertoa omasta haavoittuneisuudestaan hänelle, hän usein käyttää sitä tilaisuutena asettaa itsensä toisen yläpuolelle ja jopa heittää kehään pinnallisia yrityksiä ”korjata” ongelma (niin että he ”tarvitsevat” häntä), tai että hän ilmaisee ”sympatiaa” (empatian leikkimistä). Myötätunto on vieras hänelle, koska jos hän tuntisi myötätuntoa, hän joutuisi kokemaan empatiaa itseään kohtaan ja kohtaamaan ja hyväksymään sisällään olevat haavat, joita hän nyt koittaa suojella — mikä avaisi ovet hänelle tuskansa parantamiseksi.

Mistä tiedän nämä piirteet? Vaikka olen tuntenut itseni petetyksi kokemalla nämä piirteet naisten taholta jotka ovat olleet minua lähellä, olen myös huomannut näistä monia itsessäni. Olen ollut papitar, huora ja prinsessa joka on leikkinyt uhria. Nämä nimet ovat kaikki arkketyyppejä jotka ovat naisten alitajunnassa syvällä, ja vaikka suhtaudun niihin tarinana ja kokemuksena — olen myös valinnut olla identifioitumatta niiden kautta. Puhun niistä koska kutsun omaa ja muitten naisten varjopuolta astumaan tietoisuuden valoon. En ainoastaan näe tätä haavaa, vaan myös syleilen sitä katalyyttina joka tuo täydellisemmän paranemisen pirstaloituneelle feminiinisyydelle.

Kun olin haavoittunut, epävarma, irtaantunut itsestäni ja traumatisoitunut — käytin toksista feminiinisyyttä saamaan valtaa maailmassa jossa tunsin itseni voimattomaksi.

Kun kroonisesti esitin uhria elämässä, tein sen niin, että muiden piti aina ”pelastaa” minut. Tein tämän välttääkseni ottamasta vastuuta teoistani. Monet miehet halukkaasti näyttelivät osaansa, ja tämä salaa sai minut tuntemaan että minulla on valtaa heidän ylitseen. Heidän egonsa tunsivat olonsa ”hyväksi” kun he ”pelastivat” minut koska olin vältellyt ongelmiani.

Kun paukin suoraan tilanteisiin joissa minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi, käyttäydyin toksisen feminiinisyyden pohjalta. Käytin seksuaalisuuttani saadakseni valtaa muista ja lopulta se löi näpeilleni. Sitten jatkoin ottamalla ei mitään vastuuta omasta puolestani tilanteesta, syyttäen toista ihmistä ja yhä enemmän tehden itsestäni voimattomamman. En sano myöskään, että ”ansaitsin” sen, ja tässä ei nyt puhuta seksuaalisen väkivallan johdosta häpäisystä. Eri tilanteissa on uhreja, ja on tärkeää tunnustaa kun meidät on petetty, jotta me voimme prosessoida noita kokemuksia täysin. Mutta tämä liittyy siihen miten käsittelen oman osuuteni jokaisessa oppiläksyssä, ja miten näen sen mikä osa tilanteesta oli minun valintaani — koska se on osa jonka minä voin muuttaa.

En ollut koskaan aiheuttanut enempää tuskaa itselleni, tai tuntenut enempää kipua ”sisariltani”, kuin silloin kun toksisen feminiinisyyden käyttäytymismallit tulivat mukaan kuvioihin. Mikään ei ole satuttanut elämässä niin paljon kuin toksinen feminiinisyys, ja koska käytin näitä pimeitä oppiläksyjä syvempään paranemiseen, mikään ei ole myöskään parantanut niin paljon kuin toksinen feminiinisyys.

Ei ole mitään väärää siinä että löytää nämä ilmaisut itsestään tai muista, itse asiassa se on näiden mallien identifioinnin tarkoituskin, että tuodaan ne esiin parantamista varten. Herääminen tarkoittaa pimeyden tekemistä tietoiseksi, eikä saa pelätä mitään itsensä ilmaisua jonka tuo esiin. Se mitä me emme tunnusta itsessämme tulee lopulta aiheuttamaan tuhoa elämässämme alitajunnasta.

Toksinen feminiinisyys on laaja kollektiivinen haava, jonka asettaminen sinne kesti tuhansia vuosia**, ja kuvittelisin että kestää jonkin aikaa myös ohjelmoitua tästä pois.  Joten tämä varjo on se joka minun tulee tarkistaa jatkuvasti. Mitkä ovat aikeet tekojeni taustalla? Miten autenttinen voin olla? Yritänkö piilottaa jotain ihmisiltä joista välitän? Yritänkö manipuloida imagoani ja palveleeko se minua intimiteetin luonnissa? Pidänkö muita mukana tilanteessa vai toiminko itseäni palvelevasta tilasta? Mitkä ovat itseni osat joita piilottelen muilta ihmisiltä? Mikä on se mitä pelkään?

Kaikkein vaarallisinta toksisessa feminiiniydessä on, että me voimaannutamme naisen kieltämällä hänen olemassaolonsa. Se mitä me emme omista, omistaa meidät. Naisen salainen voima on tässä tietämättömyydessä, ja tämä kieltäminen on luotu omasta pelostamme pimeää feminiiniyttä kohtaan. Toksinen maskuliinisuus ja toksinen feminiinisyys tanssivat toksisilla tavoillaan ja vievät meidät pidemmälle tulevaisuuteemme, mikäli emme suostu kohtaamaan ongelmia täydellä nöyryydellä tuomalla varjot esiin valoon. Kun me loistamme valoamme näihin osiin itsessämme, meillä on tilaisuus oppia olemaan aivan toisella tavalla.

Kun me yritämme oikoa askeleita varjopuoliemme läpikäynnissä käyttäytymällä tietyllä tavalla luomalla sosiaalisia naamioita, ilman että ensin käsitellään sitä mikä naamion taustalla on piilossa syvän somaattisella tasolla kehossa ja mikä meissä todella elää kun kohtaamme traumat ja muinaisen pelkoperustaisen ohjelmoinnin, me luomme ruumiittomia kokemuksia. Me voimme jopa esittää tämän ”täydellisen naamion” muille emuloimalla niitä piirteitä jotka haluaisimme meillä olevan, mutta pinnan alla on aina energia joka ei koskaan sovi täysin sanoihimme. Tämä johtuu siitä, että ”naamiomme” ei ole tarkka kuvaus siitä missä me todella olemme. Itse asiassa, me olemme usein vieraita itsellemme kun me emme ole menneet tarpeeksi syvälle fyysiseen kokemukseen löytääksemme tuskan, kärsimyksen, sen syvän trauman joka siellä on. Me hipaisemme pintaa elämässämme, samalla kun vanki sisällämme pyörittää show’ta.

Tällä tavoin toksisen feminiinisyyden kieltäminen ja ”feministi”-identiteettien luominen, tai ”jumallisen feminiinisenä” esiintyminen ennen kuin me olemme käsitelleet näitä traumatisoituneita, pelokkaita, irrallaan olevia osia itsessämme on se mikä on esteenämme päästä käsiksi todelliseen feminiiniseen voimaamme. Ainoa tapa ottaa maski pois on kehittää suhde tähän haavoittuneeseen tilaan jolla ei ole mitään piiloteltavaa. Se vain haluaa tulla nähdyksi, rakastetuksi ja pidetyksi omassa tietoisuutemme valossa.

Toksinen feminiinisyys on muinainen käyttäytymismalli. Maskuliininen ja feminiininen ovat molemmat käyttäneet väärin luovaa voimaansa ja seksuaalienergiaansa tuhansia vuosia muuttamalla tämän planeetan enemmänkin vankilaksi; feminiininen on muuttunut hienostuneeksi kyvyissään olla selviytymismekanismi ja miesten tapauksessa on helpompaa havaita tyrannit.

“Onko naisilla ollut raaempi osa miehiin verrattuna? Kyllä. Ovatko he yleisesti vähemmän väkivaltaisia kuin miehet? Kyllä. Mutta ovatko kaikki naiset samanlaisia? Ei. Ovatko naiset kykeneväisiä aiheuttamaan tuhoa, myös toisille naisille? Kyllä. Ja sitä on toksinen feminiinisyys.” —Asavari Singh

Voit olla varma, toksisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden käyttäytymismallien reptiliaaniluonne**, joka hallitsee tällä planeetalla juuri nyt, täytyy molemmat repiä irti ennen kuin voimme loistaa omaa luonnollista jumalallista valoamme. Molemmat puolet palvelevat tätä agendaa omin tavoin.

Molemmat puolet toksisesta maskuliinisuudesta/feminiinisyydestä täytyy käsitellä miten ne ilmaisevat itseään meissä ja elämissämme, koska me haluamme voimaannuttaa itsemme ottamalla täysi vastuu itsestämme ja huomata miten me olemme osatekijöitä tässä pelissä jollain tavalla. Me olemme kollektiivinen toksisuuden kenttä joka pitää kirjoittaa uusiksi.

Sanon me koska tarkoitan MEITÄ, sinua, minua ja kaikkia jotka tätä lukevat. Tämä tarkoittaa sekä miehiä että naisia, joista molemmilla on sekä feminiininen että maskuliininen puolensa. Näillä piirteillä ei ole sukupuolta. Ei ole häpeäksi huomata miten nämä käyttäytymismallit ilmaantuvat omassa elämässäsi, sillä meillä kaikilla on liskoaivot (jotka monesti ovat yliaktiiviset) ja sillä on omat selviytymismekanisminsa ja pelkonsa. Kun me olemme pako-taistelu-moodissa, tällöin me tiedämme toksisen maskuliinisuuden ja toksisen feminiinisyyden värähtelyjen olevan todennäköisimmillään tulossa ulos.

Vain kun me olemme halukkaita katsomaan näihin varjoihin, jotka ovat kaapanneet ihmiskunnan ikuisuuksiksi, rohkeasti ja nöyrästi voimme muuttua jumalallisiksi malleiksi — yhdistäen ja tasapainottaen kummankin täyteen ilmaisuunsa Taivaan ja Maan liitossa.

Muista kuka olet. Muista miksi olet tullut tänne.

Todellinen valta tulee sisältä ja se on ikuista. Meidän ottaessa takaisin jumalallisuutemme, meillä ei ole tarvetta etsiä valtaa toisten yli, sillä tämä ei ole vallan muoto ollenkaan. Ja monet miehet ja naiset toksisine puolineen sortuvat siihen koska he eivät tunnista omaa sisäistä voimaansa.

Olet jo voimakas. Ota takaisin se mikä on syntymäoikeutesi kytkeytymällä oikeaan valtaan, joka syntyy siitä kun pääset yhteyteen Jumalan kanssa; suhde joka on kadotettu mutta ei unohdettu.

Olet pyhä. Olet suvereeni. Olet vapaa.

* Lisää ”okkuttisista voimista”, katso: The Hidden Forces of Life, Sri Aurobindo

** Lisää reptiliaaneista: katso: Ethical Contact, Alien Agenda, Video: The Alien Agenda, Marshall Vian Summers,

Artikkelin julkaissut Laura Matsue