Onko SARS-Cov-2 edes olemassa?

7 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Edes Robert Koch Institute ja muut terveysviranomaiset eivät kykene esittämään ratkaisevaa näyttöä siitä, että uusi virus nimeltään SARS-CoV-2 piinaisi meitä. Tämä asia jo yksistään tekee vastuuttoman pelolla mässäilyn vaarallisista virusmutanteista ja niinkutsutusta SARS-CoV-2 PCR-testistä täysin turhaksi touhuksi.

Pyydettyään nähtäväksi tutkimusta, jossa näkyisi väitetyn SARS-Cov-2 -viruksen partikkelien eristys ja puhdistaminen, Michael Laue maailman yhdestä tärkeimmästä COVID-19 laitoksesta, saksalaisesta Robert Koch Institutesta (RKI) vastasi [1]:

Minulla ei ole tiedossa tutkimusta, jossa eristetty SARS-Cov-2 olisi puhdistettu.

Tämä on enemmän kuin huikea lausunto, se myöntää täydellisen epäonnistumisen. Tämä myöntö on yhdenmukainen omassa “COVID-19 PCR Tests Are Scientifically Meaningless”-artikkelissamme esitettyjen väitteiden kanssa, jonka OffGuardian julkaisi kesäkuun 27. päivä 2020 — teksti joka oli ensimmäinen maailmanlaajuinen läpikäynti siitä miksi SARS-CoV-2 PCR-testit eivät ole minkään veroisia virusinfektioiden diagnoosissa.

Yksi analyysin tärkeistä pointeista oli, että tutkimukset jotka väittävät SARS-CoV-2:n olevan uusi ja potentiaalisesti kuolettava virus eivät ole oikeutettuja näin väittämään, erityisesti siksi koska tutkimukset, jotka väittävät eristäneen niinkutsutun SARS-Cov-2 viruksen, eivät itse asiassa ole eristäneet (puhdistaneet) kyseisen viruksen viruspartikkeleja.

Kysyimme tutkijoilta asiaa ja saimme tätä tukevia vastauksia, jotka on listattu taulukkoon — niiden joukossa on maailman tärkein tutkimus SARS-Cov-2:n olemassaolon todistamisesta (tehnyt Zhu ym.), joka on julkaistu New England Journal of Medicinessa helmikuun 20. päivä 2020.

Sattumalta meillä on hallussamme muita samanlaisia vastauksia Australialaisen tutkimuksen tekijöiltä [2].

Etsitään: SARS-COV-2 -virus

Lisäksi Christine Massey, kanadalainen biotilastotieteilijä syöpätutkimuksen alalla, sekä hänen uusiseelantilainen kollegansa Michael Speth, sekä useat muut henkilöt ympäri maailman (joista useimmat haluavat pysyä anonyymeina) ovat jättäneet FOIA-tietopyyntöjä kymmenille terveydenhuoltoalan ja tieteen instituutioille sekä kouralliselle poliittisia toimistoja ympäri maailman.

He etsivät mitä tahansa näyttöä, joka kuvaisi SARS-Cov-2 -viruksen eristämisprosessin tartunnan saaneelta potilaalta otetuista koskemattomista näytteistä.

Mutta kaikki 46 vastannutta instituutiota/toimistoa jättivät kylmäksi eivätkä kyenneet tarjoamaan mitään todistetta tai viitettä todisteisiin siitä, että “SARS-COV-2” olisi eristetty; ja Saksan terveysministeriö sivuutti tietopyynnön kokonaan.

Saksalainen yrittäjä Samuel Eckert pyysi nn. Münchenin, Düsseldorfin ja Zürichin terveysviranomaisia tarjoamaan todisteet siitä, että niinkutsutttu SARS-CoV-2 olisi eristetty ja puhdistettu. Hän ei ole saanut sellaisia vielä.

Palkkio eristämisen ja kausaliteetin osoittavista todisteista

Samuel Eckert tarjosi jopa €230,000 Christian Drostenille jos hän kykenisi osoittamaan minkään tekstin kohdan mistään julkaisusta, jossa tieteellisesti kuvataan SARS-CoV-2:n geeniaineksen eristäminen. Deadline (joulukuun 31. 2020) on mennyt ilman että Drosten vastasi Eckertille.

Toinen deadline meni myös ilman haluttua dokumentaatiota. Tässä tapauksessa saksalainen journalisti Hans Tolzin tarjosi €100,000:n palkkiota tieteellisestä julkaisusta, jossa kuvataan onnistunut infektion aikaansaaminen SARS-CoV-2:n avulla, joka johtaa koehenkilöissä hengitystiesairauden syntymiseen.

Partikkelien koko vaihtelee ja se muuttaa virushypoteesin absurdiksi

Meitä on peloteltu väitetyillä uusilla “SARS-CoV-2”:n varianteilla, mutta nuo väitteet eivät perustu kunnolliseen tieteeseen.

Ensinnäkään ei voi määrittää viruksen varianttia jos alkuperäistä virusta ei ole koskaan eristetty.

Toiseksi, oletettuja uusia variantteja on jo löydetty kymmeniä tuhansia viime talven jälkeen ympäri maailman. Itse asiassa, GISAID-virustietopankissa on jo nyt yli 452,000 erilaista geenisekvenssiä jotka väittävät esittävänsä SARS-Cov2 -varianttia.

Joten sen väittäminen että meillä on yhtäkkiä “uusia variantteja” on höpöhöpöä, koska siitä perspektiivistä katsottuna virukset mutatoituvat muutenkin jatkuvasti. Näin he voivat jatkuvasti väittää löytäneensä uuden variantin ja jatkaa pelkopornon levittämistä.

Sellainen pelottelu on vieläkin absurdimpaa kun tarkastelee elektronimikrografikuvia, joita relevanteissa tutkimuksissa on esitelty, joissa näkyy partikkeleja joiden oletetaan esittävän SARS-CoV-2:a. Nämä kuvat paljastavat, että nämä partikkelit vaihtelevat kooltaan erittäin paljon. Itse asiassa, kaistanleveys vaihtelee 60-140 nanometrin (nm) välillä. Virus jonka koko vaihtelee näin suuresti ei oikeasti voi olla olemassa.

Esimerkiksi, voidaan sanoa että ihmisolennot kooltaan vaihtelevat arviolta 1.50 metristä 2.10 metriin, kun ihmiset ovat eri pituisia. Jos sanoo, että kaikki virukset yleisesti kooltaan vaihtelevat välilä 60-140 nm — niinkuin Zhu ym. tekivät — se voi olla järkeenkäypää, mutta jos sanoo että yksittäiset SARS-Cov2 virionit (eli viruspartikkelit) vaihtelisivat näin paljon, se olisi sama kuin sanoisi että John muuttaa kokoaan 1.60 metristä 2 metriin olosuhteista riippuen!

Voitaisiin vastata sanomalla, että virukset eivät ole ihmisolentoja, mutta virologian mukaan on myös totta, että jokaisella viruksella on varsin stabiili rakenne. Joten SARS-Cov-2:n kanssa he venyttävät määritelmän rajoja, mikä yhä vain enemmän puhuu sen puolesta että kaikki tämän tietyn viruksen kanssa on vieläkin satunnaisempaa kuin normaalisti. Ja lupa käyttää tuollaista rajoittamatonta määritelmää on johtanut siihen, että koronaviruksen Wikipediatekstiä on muutettu, ja siinä kerrotaan nyt, että “kukin SARS-CoV-2 virioni on läpimitaltaan arviolta 50-200 nm”.

Se olisi sama kuin väittäisi, että Johnin pituus vaihtelee metristä 4 metriin olosuhteista riippuen!

Se mitä on luultu SARS-Cov2:ksi on itse asiassa kaikenlaisia partikkeleja, kuten voidaan nähdä myös Zhu:n ja kumppaneiden tutkimuksesta. Alla on valokuva, jota Zhu ym. esittelevät valokuvana SARS-Cov2:sta

Ruudun kokomittauksen (FreeRuler) avulla kirjoittajien SARS-Cov-2:ksi kutsumat hiukkaset voidaan mitata. Suurennetut partikkelit vasemmalla ovat arviolta 100 nm kukin (100 nm:n asteikolla). Mutta oikeanpuoleisessa kuvassa kaikki pienet partikkelit, joita nuolilla on merkitty kuvaan SARS-CoV-2:ksi, ovat kokoluokassa 1 mikrometri (1000 nm), niiden kokoluokka on täysin eri.

Mustat nuolet osoittavat itse asiassa rakkuloita. Joidenkin näiden partikkelien mittaaminen mittarilla kertoo, että keskirakkulan ylin partikkeli keskellä on lähes 52nm, Zhun esittämän välin (60-140 nm) alle; heti sen oikealla puolella oleva partikkeli on arviolta 57.5nm, edelleen alle rajan; melkein keskellä oleva alin rakkula, sen suurin partikkeli (keltainen nuoli) on arviolta 73.7 nm, joka osuu Zhun ym. rajoihin; ja viimeisenä vasen alempi rakkula, suurin partikkeli on 155.6nm, eli huomattavasti Zhun ym. rajojen maksimin yläpuolella (140nm).

On todennäköistä, että Wikipedian korjaus on myöhemmin tehty tämän ongelman peittämiseksi.

On vahvoja viitteitä siitä, että SARS-CoV-2:na pidetyt partikkelit voivat olla harmittomia tai jopa hyödyllisiä partikkeleja, niinkutsuttuja “solun ulkopuolisia vesikkeleitä” (EV:t), joiden koko vaihtelee suuresti (20:sta 10 tuhanteen nanometriin), mutta jotka suurimmaksi osaksi vaihtelevat 20-200 nanometrin välillä, ja joihin kuuluu niiden alakategoriana “eksosomit”.

Eksosomit ovat omien solujemme tuottamia partikkeleita, jotka sisältävät nukleiinihappoja, lipidejä ja proteiineja. Ne ovat mukana eri kehomme toiminnoissa, kuten immuunimolekyylien ja kantasolujen siirroissa, sekä solun kuona-aineiden poistossa.

Eksosomit ovat mahdollisesti suurin EV-luokka, ja niitä on tutkittu paljon 50 vuoden ajan. Vaikka harvat ovat kuulleet näistä hyödyllisistä partikkeleista, tieteellinen kirjallisuus niistä on laaja, ja PubMedissa tutkimuksia hakusanalla tulee 14 tuhatta! Me emme voi syventyä eksosomeihin enempää tässä, mutta on tärkeää huomauttaa miten niitä ei voi erottaa viruksista, ja useat tieteentekijät ovat sitä mieltä, että vaarallisena viruksena pidetty asia ei todellisuudessa olekaan muuta kuin hyödyllinen eksosomi.

Elektronimikroskoopissa näkyy tällaista [3]:

Kuten voidaan havaita, suurin eksosomeista on saman kokoinen ja rakenteeltaan samanlainen kuin väitetty SARS-CoV-2, ja täten on uskottavaa, että COVID-19 -potilaan keuhkonestenäytteen suuressa partikkelimeressä sen pinnalla lilluvat asiat eivät olekaan virusta vaan eksosomeja.

Miksi puhdistus on tärkeää SARS-COV-2:n olemassaolon osoittamiseksi

Loogisesti, jos meillä on useiden erittäin samanlaisten partikkelien viljelmä, partikkelien puhdistuksen tulee olla ensimmäinen askel, jotta voisimme todella määrittää ovatko viruksena pitämämme partikkelit oikeasti viruksia (puhdistuksen lisäksi tulee myös määrittää aiheuttavatko partikkelit sairauksia oikean elämän olosuhteissa, eikä pelkästään laboratoriossa).

Jos mitään partikkelien “puhdistusta” ei ole missään tehty, miten voidaan väittää että RNA on saatu virusgenomista? Ja miten sellainen RNA sitten voisi olla laajassa käytössä uusien virusten diagnosointiin, joko PCR-testillä tai muulla menetelmällä? Olemme kysyneet näitä kysymyksiä useilta virallisen koronanarratiivin edustajilta ympäri maailmaa, mutta kukaan ei ole osannut vastata niihin.

Siispä, kuten olemme esittäneet aiemmassa artikkelissa, se että RNA-geenisekvenssit — joita tieteentekijät ovat keränneet kudosnäytteistä heidän in vitro -tutkimuksiinsa käytettäviksi ja joiden perusteella niinkutsutut SARS-CoV-2 RT-PCR-testit on “kalibroitu” — kuuluisivat uudelle patogeeniselle virukselle nimeltä SARS-CoV-2 perustuu pelkkään puhtaaseen uskoon, ei faktoihin.

Tämän seurauksena ei voida väittää, että RNA-geenisekvenssit, jotka on “kerätty” näitä tutkimuksia varten valmistelluista kudosnäytteistä, joiden päälle PCR-testit on “kalibroitu”, olisivat minkään tietyn viruksen sekvenssejä, tässä tapauksessa SARS-CoV-2:n.

Sen sijaan kaikissa tutkimuksissa, jotka väittävät eristäneensä tai edes testanneensa virusta, ovat tehneet jotain aivan täysin muuta: tutkijat ottivat näytteitä potilaiden kurkusta tai keuhkoista, ajoivat ne sentrifugin läpi (näytteitä pyöritetään suurella nopeudella) ja erottelivat raskaat molekyylit kevyistä, ja sitten ottivat pinnalle kellumaan jääneet hiukkaset tutkittavakseen.

Tätä he kutsuvat “isolaatiksi”, mihin he sitten käyttivät PCR-testiä. Mutta tämä pinnalla lillunut tavara sisältää kaikenlaisia molekyylejä, miljardeja eri mikro- ja nanopartikkeleita, mm. edellämainittuja solun ulkoisia vesikkeleitä (EV:t) sekä eksosomeja, joita oma kehomme tuottaa ja jotka ovat usein mahdottomia erottaa viruksista:

Nykyään on melkein mahdoton tehtävä erotella EV:t ja virukset millään kanonisella vesikkelien erottelumenetelmällä, kuten differentiaalisentrifugilla, koska ne kiinnittyvät yhteen useasti niiden samankaltaisen koon takia,

…sanotaan tutkimuksessa The Role of Extracellular Vesicles as Allies of HIV, HCV and SARS Viruses, joka on julkaistu toukokuussa 2020 Viruses-journaalissa.

Joten tieteentekijät “luovat” viruksen PCR:llä: otetaan alukkeita, eli aiemmin olemassaolevia geenisekvenssejä geenipankeista, muokataan niitä perustuen puhtaan hypoteettiseen päättelyyn, ja sitten asetetaan ne kosketuksiin erotellun pinnalla lilluneen liemen kanssa, kunnes ne kiinnittyvät (hehkutus) joihinkin liemen RNA-molekyyleihinM sitten käänteistranskriptaasientsyymillä muutetaan näin “kalastettu” RNA keinotekoiseksi tai komplementti-DNA:ksi (cDNA), jota voidaan sitten, ja vain ja ainoastaan sitten, prosessoida PCR:llä ja moninkertaistaa useiden PCR-testisyklien avulla.

(Jokainen sykli tuplaa DNA:n määrän, mutta mitä suurempi syklien määrä on tarpeen havaittavan “virusmateriaalin” tuottamiseksi, sitä matalampi PCR:n luotettavuus on — eli sen kyky oikeasti “tuottaa” mitään merkittävää sentrifugiliemen pinnalta kuoritusta tavaraasta. Syklien määrän ollessa yli 25, tulokset tuppaavat olemaan merkityksettömiä, ja kaikki nykyiset PCR-testit tai protokollat käyttävät aina yli 25 sykliä, monesti 35-45 sykliä.)

Asiaa ei helpota se, että alukkeet koostuvat 18-24 nukleotidista (emäspari) kukin; SARS-Cov-2 -viruksen oletetaan koostuvan 30 tuhannesta nukleotidista; joten alukkeet ovat ainoastaan 0.08 prosenttia viruksen genomista. Tämä tekee vieläkin mahdottomammaksi valita tietty virus mitä oikeasti etsitään niin hätäisin perustein, ja lisäksi miljardien erittäin samankaltaisten partikkelien keskeltä.

Mutta tämä ei vielä pääty tähän. Etsittävän viruksen ollessa uusi, selvästikään ei ole valmiita geenialukkeita joita vastaan verrata tiettyjä viruksen osia; joten otetaan alukkeita joiden uskotaan olevan lähimpänä hypoteettista viruksen rakennetta, mutta se on pelkkää arvailua, ja kun alukkeita sovelletaan sentrifugiliemeen, alukkeet voivat kiinnittyä mihin tahansa miljardeista liemen molekyyleistä, eikä sinulla ole oikeasti mitään ideaa siitä mitä olet saanut aikaan ja onko se nyt sitten etsimäsi virus. Se on, itse asiassa, uusi tutkijoiden luomus, jota he sitten kutsuvat SARS-Cov-2:ksi, mutta sillä ei ole minkäänlaista kytköstä oletettuun “todelliseen” virukseen, joka on taudinaiheuttaja.

“Virusgenomi” ei ole MITÄÄN muuta kuin tietokonemalli

Täyttä SARS-Cov-2 -virusgenomia ei ole koskaan sekvensoitu ja sen sijaan se on “parsittu kasaan” tietokoneella. Kalifornialainen lääkäri Thomas Cowan kutsui tätä “tieteelliseksi huijaukseksi”. Eikä hän ole ainoa!

Cowan kirjoitti lokakuun 15. päivä 2020:

Tällä viikolla kollegani ja ystäväni Sally Fallon Morell toi tietooni CDC:n julkaiseman huikean artikkelin, julkaistu kesäkuussa 2020. Artikkelin tarkoitus oli, että 20 virologia kuvaisi uuden SARS-Cov-2 -viruksen eristämisen, puhdistamisen ja biologisen määrittelyn taustalla olevan tieteen, ja jakaisi tämän inforn muulle tiedeyhteisölle.

Läpikotainen tekstin lukeminen paljastaa shokeeraavia yksityiskohtia.

Artikkeli kohdassa, jonka alaotsikko on “Täyden genomin sekvensointi”, sanottiin että “sen sijaan että genomi olisi eristetty ja sekvensoitu alusta loppuun”, CDC “suunnitteli 37 paria sisäkkäisiä PCR-testejä, jotka ulottuvat koko genomin mitalle, jotka perustuvat koronaviruksen referenssisekvenssiin” (GenBank accession no. NC045512).

Joten voidaan kysyä, miten he sitten sekvensoivat viruksen, eli analysoivat sen geneettisesti?

No, he eivät analysoineet koko genomia, vaan sen sijaan ottivat joitain sekvenssejä, joita viljelyistä oltiin löydetty, väittivät ilman minkäänlaisia todisteita että ne kuuluivat tietylle virukselle, aj sitten tekivät jonkinlaisen geneettisen tietokonepalapelin, jolla täyttivät tyhjät aukot. “He käyttivät tietokonemallintamista käytännössä luomaan viruksen tyhjästä,” niinkuin Andrew Kaufman sanoo.

Ehkäpä ei olekaan kauhean yllättävää, että yksi näistä alukkeista on Pasteur Instituten kehittämä, joka vastaa tasan tarkkaan ihmisgenomin kromosomia nro. 8.

Ei todisteita SARS-Cov-2:n lentokyvystä

Oletettavasti uuden viruksen leviämisen estämiseksi meitä pakotetaan turvaväleihin, pysymään toisistamme kaukana ja pitämään maskeja. Tämän idean taustalla on, että virukset ja erityisesti SARS-Cov-2, jonka uskotaan olevan hengitystiesairaus COVID-19:n taustalla, leviävät pisaratartuntana niiden kautta, jotka yskivät tai niistävät, ja joidenkin mukaan myös niiden jotka pelkästään puhuvat.

Mutta totuus on, että kaikki nämä teoriat viruksen leviämisestä ovat pelkkiä hypoteeseja eikä niitä ole koskaan osoitettu todeksi.

Näyttö tälle uupui alusta alkaen. Kuten raportoitiin Naturen artikkelissa huhtikuussa 2020, asiantuntijat eivät ole yhtä mieltä siitä, että SARS-CoV-2 leviäisi ilmassa, ja WHO:n itsensä mukaan “näyttö ei ole vakuuttavaa.”

Jopa kaikkein puhdasoppisimmassa mielessä ainoat tutkimukset, joissa koronaviruksen (ei siis SARS-Cov-2) leviäminen ilmateitse on “osoitettu” edes alustavasti, on tehty sairaaloissa ja hoivakodeissa, paikoissa joiden sanotaan tuottavan kaikenlaisia infektioita johtuen niiden hygieniaolosuhteista.

Mutta mikään tutkimus ei ole osoittanut, että virukset leviäisivät ilmateitse, tai suljetuissa mutta ilmastoiduissa tiloissa. Edes että olettaisi että ilmateitse leviäminen olisi mahdollista, pitää painottaa että “tartunnan” esiintymiseksi on tarpeen että oletetussa tartunnassa mukana olleet ovat lähikontaktissa vähintään 45 minuutin ajan.

Lyhyesti, radikaalit turvavälitoimet eivät perustu mihinkään tieteelliseen pohjaan.

Ei ole mitään oireetonta “infektiota”

Koska partikkelien puhdistaminen on korvaamaton vaatimus muille askelile, eli kausaliteetin ja testien “kalibroinnin” suorittamiselle, meillä on käsillämme testejä joiden diagnostinen merkitsevyys on nolla, ja täten WHO:n Tedros Adhanom Ghebreyesus’n hokema “testaa, testaa, testaa”-mantra, joka on mainittu kesäkuun 27. päivän artikkelissamme, on epätieteellinen ja harhaanjohtava.

Tämä pätee erityisesti ihmisten testaamiseen, joilla ei ole oireita. Tässä kontekstissa jopa kiinalainen tutkimus Wuhanista, joka julkaistiin Naturessa marraskuun 20. päivä 2020, jossa lähes 10 miljoonaa ihmistä oli testattu ja kaikki oireettomat positiiviset, uudelleen positiiviset ja heidän kanssaan lähikontaktissa olleet tapaukset eristettiin kahdeksi viikoksi kunnes PCR-testi oli negatiivinen, oli saanut selville, että:

Kaikki oireettomien positiivisten tapauksten kanssa lähikontaktissa olleet saivat negatiivisen testituloksen, mikä puhuu siitä että tässä tutkimuksessa selville saadut oireettomat positiiviset tapaukset eivät todennäköisesti olleet saaneet tartuntaa.

Jopa puhdasoppinen British Medical Journal hiljattain liittyi mukaan kritiikkiin.

Hieman ennen joulua tiedelehti oli julkaissut artikkelin otsikolla “COVID-19: Massatestaus on epätarkkaa ja antaa väärän turvallisuudentunteen, ministeri myöntää”, jossa selitettiin että eri puolilla Britanniaa käytössä olleet testit eivät olleet mitenkään tarkkoja oireettomien ihmisten tapauksessa. Artikkeli sanoi että se ei voi tarkasti määrittää onko jonkun testitulos positiivinen vai negatiivinen, niinkuin Collective Evolution kirjoitti. (WHO itse on myöntänyt tämän. Kahdesti. )

Ja viikkoja ennen oli mahdollista lukea BMJ:sta että:

COVID-19 -massatestaus on huonosti suunniteltu, huonosti arvioitu ja kallis sotku,

Ja että:

Ei ole tiedossa minkä arvoista terveiden populaatioiden testaaminen COVID-19:n varalta on, mutta sitä kuitenkin ollaan ottamassa käyttöön koko maan kattavasti

Ja että [tummennus oma]:

“UK:n pandemiatoimet nojaavat liian vahvasti tieteentekijöihin ja muihin valtion nimittämiin henkilöihin, joiden intressit ovat hämäräperäiset, mm. osakeomistuksia yhtiöissä jotka valmistavat diagnostisia COVID-19 testejä, hoitoja ja rokotteita

Tuon lisäksi lakimies Reiner Füllmich, Saksan ulkoparlamentaarisen “Stiftung Corona Ausschuss”-tutkimuskomitean jäsen, sanoi että Stefan Hockertz, farmakologia ja toksikologian professori, oli sanonut hänelle että tähän mennessä mitään tieteellistä näyttöä ei ole löydetty oireettomalle infektiolle.

Kun asiasta kysyttiin, Robert Koch Institute ei kyennyt mainitsemaan yhtäkään tutkimusta, joka olisi näyttänyt että (a) “positiivinen” oireeton kantaja olisi sairastuttanut jonkun toisen (ei ainoastaan jonkun toisen “positiivisen”), että (b) “positiiviset” henkilöt joilla on sairauden oireita olisivat sairastuttaneet jonkun toisen (ei ainoastaan “positiivisen”), ja että (c) kaikki ne jotka yleensäkään saivat “positiivisen” SARS-CoV-2 -testituloksen olisivat tehneet jostain toisesta henkilöstä “positiivisen”. [4]

“Jos ei enää testattaisi, korona katoaisi”

Jo muinoin toukokuussa suuret julkaisut kuten Journal of the American Medical Association sanoivat, että “positiivinen” PCR-testitulos ei välttämättä tarkoita että olisi virus”, kun taas The Lancetin tuore tutkimus sanoo että “RNA:n löytymistä ei voida käyttää tartuttavuuden päättelyssä“.

Tätä taustaa vasten voidaan vain olla yhtä mieltä Franz Kniepsin, monta vuotta Angela Merkelin lähipiirissä toimineen saksalaisten eläkerahastojen liiton johtajan, kanssa hänen tammikuun puolessa välissä annetusta lausunnostaan, että “jos ei enää testattaisi, korona katoaisi”.

Kiinnostavaa kyllä, jopa ylipuhdasoppinut saksalainen virustsaari ja valtion pääneuvonantaja karanteeneissa ja muissa keinoissa, Christian Drosten, on puhunut itsensä pussiin PCR-testin luotettavuudesta. Vuonna 2014 tehdyssä haastattelussa niinkutsutun MERS-CoVin PCR-testauksesta Saudi-Arabiassa hän sanoi:

[PCR] metodi on niin herkkä, että se voi havaita viruksen yksittäisen perimämolekyylin. Esimerkiksi, jos sellainen patogeeni sattuisi pääsemään hoitajan nenän limakalvoille päiväksi ilman, että hän sairastuisi tai huomaisi mitään, silloin hän onkin yhtäkkiä MERS-tapaus. Siellä missä ennen raportoitiin kuolemantapauksia, raportoidaan nyt lieviä tapauksia ja ihmisiä, jotka ovat olleet täysin terveitä, otetaankin mukaan tilastoihin. Tämä selittäisi myös sen miksi Saudi-Arabiassa on yhtäkkiä niin paljon tapauksia. Paikallismedia on revitellyt ongelmaa aivan poskettomasti.”

Kuulostaako tutulta?

Ja jopa Olfert Landt kritisoi PCR-testituloksia, sanoen että vain puolet niistä jotka ovat saaneet “koronatartunnan” levittävät sitä. Tämä on enemmän kuin huikeaa, sillä Landt ei ole vain Drostenin työpari joka on ollut kirjoittamassa Corman et al. paperia — ensimmäistä PCR-testiprotokollaa jonka WHO hyväksyi, joka on julkaistu tammikuun 23. 2020 Eurosurveillancessa — vaan myös TIB Molbiolin toimitusjohtaja, yrityksen joka valmistaa testejä tuon protokollan mukaan.

Valitettavasti tämä eturistiriita ei ole mainittu missään Corman/Drosten et al. paperissa, kun 22 tieteentekijää — joiden mukana oli yksi tämän artikkelin kirjoittajista, Stefano Scoglio — kritisoi sitä hiljattain syväluotaavalla tavalla.

Scoglio ja hänen kollegansa saivat selville “useita eturistiriitoja ainakin neljällä kirjoittajalla”, Christian Drosten mukaanlukien, sekä muita perustavanlaatuisia tieteellisiä ongelmia. Tämän takia he totesivat, että “Eurosurveillancen tieteellinen toimitus ei voi tehdä muuta kuin vetää julkaisu pois.”

Tammikuun 11. päivä 2021, Eurosurveillancen toimitus vastasi Torsten Engelbrechtille sähköpostilla kommenttipyyntöön hänen analyysistaan:

Me olemme tietoisia sellaisesta pyynnöstä [vetää pois Corman/Drosten et al. paperi] mutta me toivomme että ymmärrätte että me emme tällä hetkellä kommentoi tätä asiaa. Kuitenkin, me työskentelemme päästäksemme sopuun tammikuun loppuun 2021 mennessä.

Tammikuun 27. päivänä Engelbrecht lähestyi tiedejulkaisua jälleen kerran: “Nyt on tammikuun loppu. Sallikaa minun kysyä uudelleen: Mikä on kantanne mainittuun analyysiin Corman/Drosten et al. paperista? Ja aiotteko vetää Cormanin et al. paperin pois — vai mitä aiotte tehdä?” Kaksi päivää myöhemmin Eurosurveillancen päätoimitus vastasi seuraavasti:

Tämä kestää koska useita ihmisiä on mukana. Me kommunikoimme päätöksemme tulevassa julkaisun numerossa.

Miljardeja ja miljardeja on haaskattu testeihin joilla ei ole mitään arvoa

Kun mietitään uuden viruksen havaitsemisen faktoja ja SARS-CoV-2 PCR-testien merkityksellisyyttä, se on täysi skandaali että testien kustannuksista ei puhuta julkisesti, sillä ne ovat järkyttävät. Usein me saamme kuulla poliitikkojen ja puhuvien päiden suista, että tietyt kriteerit määrittävät tilanteet mahdollistavat sen ettei testeistä tarvitse maksaa, mutta se on aivan täyttä valetta. He tarkoittavat, että sinä et maksa heti, vaan veroissasi.

Mutta huolimatta siitä miten maksat testeistä, Sveitsissä esimerkiksi, PCR-testin hinta vaihtelee välillä CHF140-CHF200 (€134 – €191). Joten lasketaampa. Kirjoittamisen aikaan Sveitsissä, jossa on 8.5 miljoonaa asukasta, tehtiin arviolta 3,730,000 SARS-CoV-2 PCR-testiä, ja lisäksi noin 500,000 antigeenitestiä, jotka ovat hieman halvempia.

Jos testin keskihinta on CHF170 (€162) per PCR-testi, siitä tulee hulppeat CHF634 miljoonaa, eli €607 miljoonaa. Ja huolimatta oireettomien ihmisten testaamisen absurdiudesta, tammikuun 27. päivä Sveitsin liittovaltioneuvosto jälleen kerran pyysi että ihmiset menisivät testeihin. Se ilmoitti, että seuraavasta päivästä alkaen Sveitsin on maksettava veroissa oireettomien ihmisten massatestaus. Sveitsin liittovaltioneuvosto arvioi, että tämän hinta on arviolta 1 miljardia Sveitsin frangia.

Epidemiologi tri. Tom Jefferson sanoi Daily Mailin haastattelussa:

Useimmat PCR-testipakkaukset silti maksavat yli £100 yksityiseltä ostettuna, esimerkiksi, ja [UK] valtio sanoo, että se nyt toimittaa 500,000 päivässä. Mutta silloinkin nämä luvut jäävät paitsioon £100 miljardin summasta jonka pääministeri on valmistellut kulutettavaksi ‘kuun taivaalta’ tavoittelemiseen jossa kaikelle kansalle annettaisiin testipakkauksia [PCR ja muunlaisia] enemmän tai vähemmän tarpeen mukaan — summa joka on ainoastaan £29 miljardia vähemmän kuin koko NHS:n vuosibudjetti.

Saksassa hinta vaihtelee hurjasti, riippuen siitä onko testi yksityiseltä vai julkiselta puolelta, mutta keskimäärin se on noin saman verran kuin Britanniassa, ja testejä on tähän päivään mennessä tehty arviolta 37.5 miljoonaa.

Eli, miljardeja ja miljardeja haaskataan testeihin, joilla ei ole mitään arvoa ja joilla etsitään ympäri maailman molekylaarisesti ja digitaalisesti virusta jota ei ole koskaan löydetty.

Artikkelin julkaissut biblescienceforum.com

Tietoisuus

Tämän hetken energiat, suuret ja massiiviset muutokset ja sinä

6 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

∞9D Arcturuksen neuvosto, kanavoinut Daniel Scranton

“Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin.

Me olemme kiinnostuneita näkemään mitä teette tämän hetken energioilla, joilla on kapasiteettia saada aikaan suuria muutoksia elämissänne ja siten koko maailmassa. Ja me tiedämme, että ne teistä jotka ovat avautuneet näille energioille ovat jo tunteneet niiden voiman ja potentiaalin. Me haluamme rohkaista teitä juuri nyt unelmoimaan suuria ja positiivisesti odottaen etsimään niitä suuria muutoksia, joita haluatte nähdä, ei ainoastaan sen takia että suuria energioita on saapuvilla, vaan myös koska te olette niin voimakkaita. Teidän ei tarvitse odottaa jonkin asian tapahtuvan jossain tuolla, niinkutsutussa ‘reaalimaailmassa’.

Teillä on kyky kaikkina aikoina mennä itseenne ja löytää sieltä todellisuus, löytää sieltä kokemus, löytää sieltä olosuhteet omasta itsestänne. Tulette aina luomaan maailmanne sisältä päin. Ette ole tulleet sinne kärsimään tarpeettomasti. Olette tulleet sinne katsomaan kärsiviä elämässänne ja ympärillänne ja kysymään itseltänne ‘Miten me voisimme auttaa heitä?’

Ja toki on olemassa monia tekoja joita voitte tehdä. Aina on tekoja jotka ovat teille tehtävissä. Aina on sanoja joita voitte sanoa, jotka ovat voimakkaita ja inspiroivia, mutta sitten menette sinne missä todellinen voima on ja etsitte värähtelyä sisältänne, jollaista haluatte elämänne ja ulkomaailmanne heijastavan.

Yksi näiden aikojen elämisen etu on, että teillä on enemmän tilaisuuksia mennä itseenne, ja toki voitte käyttää kaiken sen ajan jolloin ette matkustele tai vieraile muiden luona meditoiden, keskittyen chakroihinne ja tunteisiinne. Voitte rakentaa kokonaisen universumin sisällenne, mikä on niin ihanaa ja kaunista että teidän ei tarvitse odottaa mitään tapahtuvaksi, ei tarvitse odottaa minkään pakkojen tai matkustuskieltojen purkua.

Teillä on valinta juuri nyt, ja ajoitus ei voisi olla parempi kaikille teille tutkia sitä mitä teidän on mahdollista tuntea kun käännätte huomionne siitä mitä ulkomaailmassa tapahtuu sisäänpäin mitä sisällänne tapahtuu. On niin paljon potentiaalia jota ette vielä ole ottaneet käyttöön, että me olemme erittäin innoissamme kaikkien niiden teidän puolesta, jotka vastaanottavat tämän viestin ja ottavat sen vakavasti. Kyllä, tulevilla energioilla on kyky saada aikaan suuria ja massiivisia muutoksia maailmassanne, mutta ne kaipaavat silti kumppaneita joiden kanssa luoda ne yhdessä, ja niiden kumppanit olette te, aina on ollut ja tulee aina olemaan.

Me olemme Arcturuksen Neuvosto, ja me olemme nauttineet yhteydestä kanssanne.”

Tiede

Lausunto viruksen eristämisestä (SOVI)

5 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Eristys: Eristämisen teko; eristäminen käsitteenä tai olosuhteena tai yksin oleminen; erillisyys muista asioista tai henkilöistä; yksinolo.

– Oxford English Dictionary

Kiistely siitä onko SARS-CoV-2 -virusta koskaan eristetty tai puhdistettu jatkuu. Kuitenkin, käyttäen yllä esitettyä määritelmää, maalaisjärkeä, logiikan sääntöjä sekä tieteen ohjenuoria, jokaisen puolueettoman henkilön tulee tulla johtopäätelmään, joka sanoo että SARS-Cov-2 -virusta ei koskaan ole eristetty tai puhdistettu. Tämän seurauksena viruksen olemassaololle ei löydy tukea. Tämän faktan loogiset, maalaisjärkiset ja tieteelliset seuraamukset ovat seuraavat:

jonkin sellaisen rakennetta ja koostumusta, jonka olemassaoloa ei ole osoitettu, ei ole mahdollista tietää, tähän kuuluu kaikkien hypoteettisten piikkiproteiinien ja muiden proteiinien olemassaolo, rakenne ja toiminta;
jonkin sellaisen geenisekvenssi, jota ei ole koskaan löydetty, ei voi olla tiedossa;
jonkin sellaisen, jonka olemassaoloa ei ole osoitettu, “variantteja” ei voida tuntea;
on mahdotonta osoittaa, että SARS-CoV-2 aiheuttaa Covid-19 -nimellä tunnettua sairautta.

Niin lyhytsanaisesti kuin mahdollista, tässä on oikea tapa eristää, määrittää ja havainnollistaa uusi virus. Ensin, otetaan näytteitä (verta, ysköksiä, eritteitä) monilta ihmisiltä (esim. viideltä sadalta), joilla esiintyy oireita jotka ovat uniikkeja ja tarpeeksi ominaisia, joilla voidaan luonnehtia sairautta. Ilman että näitä näytteitä sekoitetaan MINKÄÄN kudoksen tai tuotteen kanssa joka sisältää geneettistä materiaalia, virologi liottaa, suodattaa ja käyttää sentrifugissa, eli siis puhdistaa, näytteen. Tämä yleinen käytössä oleva virologian tekniikka, jota on tehty vuosikymmenten ajan eristämään bakteriofageja¹ ja niinkutsuttuja jättiviruksia kaikissa virologian laboratorioissa, mahdollistaa virologin havainnollistaa elektronimikroskoopissa tuhannet identtisen kokoiset ja muotoiset partikkelit. Nämä partikkelit ovat eristettyjä ja puhdistettuja viruksia.

Nämä identtiset partikkelit sitten tarkastetaan että ne ovat fyysisesti yhtenäisiä fyysisillä ja/tai mikroskooppisilla tekniikoilla. Kun puhtaus on määritetty, partikkeleja voidaan edelleen jatkotutkia. Näihin tutkimuksiin kuuluu partikkelien rakenteen, morfologian ja kemiallisen koostumuksen tarkastelu. Seuraavaksi niiden geneettinen koostumus määritellään ottamalla suoraan puhdistetuista partikkeleista geneettistä materiaalia ja käyttämällä geenisekvensointitekniikoita, kuten Sangerin sekvensointi joka on ollut olemassa vuosikymmenten ajan. Sitten tehdään analyysi sen varmistamiseksi, että nämä yhtenäiset partikkelit ovat eksogeenisiä (ulkosyntyisiä) alkuperältään, niinkuin viruksen käsitetään olevan, eikä normaaleja hajoamistuotteita kuolevasta ja kuolleesta kudoksesta.² (Toukokuuhun 2020 mennessä me emme tiedä ketään virologia, joka olisi kyennyt määrittämään ovatko heidän näkemänsä partikkelit viruksia vaiko vain normaaleja kuolleiden ja kuolevien kudosten hajoamistuotteita.)³

¹ Isolation, characterization and analysis of bacteriophages from the haloalkaline lake Elmenteita, KenyaJuliah Khayeli Akhwale et al, PLOS One, Published: April 25, 2019. https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0215734 — noudettu 2/15/21
² “Extracellular Vesicles Derived From Apoptotic Cells: An Essential Link Between Death and Regeneration,” Maojiao Li1 et al, Frontiers in Cell and Developmental Biology, 2020 October 2. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fcell.2020.573511/full — noudettu 2/15/21
³ “The Role of Extracellular Vesicles as Allies of HIV, HCV and SARS Viruses,” Flavia Giannessi, et al, Viruses, 2020 May

Jos me olemme päässeet näin pitkälle, silloin meillä on täysin eristetty, määritetty ja geneettisesti sekvensoitu eksogeeninen viruspartikkeli. Kuitenkin edelleen pitäisi näyttää, että se on kausaalisuhteessa sairauteen. Tämä tapahtuu altistamalla ryhmä terveitä koehenkilöitä (eläimiä käytetään tähän yleensä) eristetylle, puhdistetulle virukselle tavalla, jolla taudin ajatellaan leviävän. Jos eläimet sairastuvat samaan tautiin, mikä määritetään kliinisillä kokeilla ja ruumiinavauksilla, silloin on näytetty että virus oikeasti aiheuttaa sairauden. Tämä demonstroi sairautta aiheuttavan taudinaiheuttajan infektiivisyyden ja välittymisen.

Yhtäkään näistä vaiheista ei ole yritetty SARS-CoV-2 -viruksen tapauksessa, eikä näitä askelia ole otettu yhdenkään niinkutsutun patogeenisen viruksen tapauksessa. Kirjallisuuskatsauksestamme käy ilmi, että yksikään tutkimus ei ole näyttänyt näitä askelia suoritetun lääketieteessä.

Sen sijaan vuodesta 1954 lähtien virologit ovat ottaneet puhdistamattomia näytteitä suhteellisen vähälukuiselta määrältä ihmisiä, usein kymmenen tai alle, joilla on ollut samankaltainen sairaus. Sitten he minimaalisesti prosessoivat tätä näytettä ja laittavat tätä puhdistamatonta näytettä kudosviljelmään, joka sisältää yleensä neljästä kuuteen muuntyyppistä materiaalia — joista kaikki sisältävät identtistä geneettistä materiaalia, jota kutsutaan “virukseksi”. Kudosviljelmää näännytetään ja myrkytetään ja se luonnollisesti hajoaa monentyyppisiksi partikkeleiksi, joista jotkut sisältävät geneettistä materiaalia. Kaiken järjen, logiikan, englanninkielen ja tieteellisen rehellisyyden vastaisesti tätä prosessia nimitetään “viruksen eristämiseksi”. Tämä uusi keitos sisältää geeninpalasia monista lähteistä, ja sille sitten tehdään geneettinen analyysi, josta luodaan tietokonesimulaatiolla väitetyn viruksen väitetty geenisekvenssi, niinkutsuttu in silico genome. Missään kohtaa oikeaa virusta ei tarkasteltu elektronimikroskoopilla. Missään kohtaa genomia tai sekvenssiä ei ole saatu oikeasta viruksesta. Tämä on tieteellinen petos.

Havainto siitä, että puhdistamaton näyte — joka laitetaan kudosviljelmään toksisten antibioottien, lehmän sikiökudoksen, vesikalvonesteen ja muiden kudosten kanssa — tuhoaa munuaiskudoksen jolle se asetetaan, tulkitaan todisteena viruksen olemassaolosta ja patogeenisuudesta. Tämä on tieteellinen petos.

Tästä eteenpäin, kun joku antaa sinulle tutkimuksen joka puhuu siitä miten SARS-Cov-2 -virus on eristetty, tarkasta menetelmäosuus. Jos tutkijat ovat käyttäneet verosoluja tai mitä tahansa muuta viljelymenetelmää, tiedät jo että heidän prosessinsa ei ollut eristäminen. Kuulet seuraavia tekosyitä sille miksi eristystä ei ole suoritettu:

Potilaista ei löydetty tarpeeksi viruspartikkeleita analysoitavaksi.
Virukset ovat solujen sisällä eläviä parasiitteja; niitä ei löydy solujen ulkopuolelta tällä tavoin.

Jos kohta numero 1 pitäisi paikkansa, ja me emme löytäisi virusta sairaiden ihmisten ysköksistä, mihin näyttöön he silloin luulevat perustavansa sen, että virus on vaarallinen tai jopa tappava? Jos kohta numero 2 pitäisi paikkansa, miten virus sitten leviäisi ihmisestä toiseen? Meille sanotaan, että se syntyy solussa ja infektoi muita. Miksi sitä siis ei olisi mahdollista löytää?

Näiden virologian tekniikoiden ja päätelmien kyseenalaistaminen ei ole jokin harhaanjohtava tai erimielisyyttä aiheuttava ongelma. Tämän totuuden valottaminen on olennaista sille, että voimme lopettaa tämän kauhean petoksen, joka ihmiskunnalla on tällä hetkellä vastassaan. Sillä, kuten me nyt tiedämme, jos virusta ei oltaisi koskaan eristetty, sekvensoitu tai osoitettu aiheuttavan sairautta, jos virus olisi mielikuvituksen tuotetta, miksi meidän tulisi pitää maskeja, turvavälejä ja laittaa koko maailma vankilaan?

Lopuksi, jos patogeenisia viruksia ei ole olemassa, mitä noihin injektoitaviin piikkeihin, joita me virheellisesti nimitämme “rokotteiksi”, on oikein laitettu ja mikä niiden todellinen tarkoitus on? Tämä tieteellinen kysymys on aikamme kaikkein kiireellisin ja relevantein ratkaistava ongelma.

Me olemme oikeassa. SARS-Cov-2 -virus ei ole olemassa.

Sally Fallon Morell, MA

Dr. Thomas Cowan, MD

Dr. Andrew Kaufman, MD

Artikkelin julkaissut andrewkaufmanmd.com

Tekstin tueksi suomenkielinen video:

Tietoisuus

Massaheräämisten seuraava vaihe

4 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

∞9D Arcturuksen Neuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton

“Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin.

Me olemme saapumassa uuteen vaiheeseen, teidän ja kaikkien muiden olentojen ja kollektiivien kanssa galaksissa ja universumissa. Tämä vaihe edustaa tietoisuuden evoluutiota, joka on tapahtunut Maapallolla aiemmin, kuten me olemme nähneet teidän ottavan jälleen yhden suuren jättiläisloikan oman totuutenne haltuunotossa siitä keitä te todella olette Alkulähteen Energiaolentoina. Toinen massaherääminen on tapahtunut henkilöillä, joilla on ollut omat uniikit heräämiskokemuksensa, kokemukset jotka ovat jättäneet heidät monttu auki, heidän maailmaansa on ravisteltu, ja kuitenkin heidän sydämensä on avautunut tavoilla, mitä heidän on vaikeaa kommunikoida toisille.

Monet teistä osaavat suhtautua tähän, sillä olette kokeneet jotain samanlaista ystävienne, perheenjäsentenne ja työtoverienne kanssa. Tämä kaikkein tuorein massaherääminen on kääntänyt vaakaa niin paljon Maapallolla, että kollektiivitietoisuutenne yksinkertaisesti on noussut korkeammalle taajuudelle, sellaiselle joka ei salli tiettyjä ajatusmuotoja enää kaikkien heränneiden tietoisuuteen.

Paljon on edelleen työtä tehtävänä, ja todellista heräämistä odottavilla on vielä edessään kokemukset, jotka ovat heille uniikkeja ja jotka tulevat antamaan heille saman suojakerroksen näiltä epähalutuilta ajatusmuodoilsta, jotka ovat muuttuneet häiriötekijäksi planeetallanne. Esimerkiksi, kun herännyt sielu tajuaa, että hän on itse asiassa osa Alkulähdettä, silloin kateuden ajatukset, mitä toisilla on, eivät voi enää päästä livahtamaan ihmisen tietoiseen mieleen. Jotta kateutta voisi esiintyä, tulee ensin esiintyä erillisyyttä.

Ja kun tajuatte olevanne Alkulähdettä, silloin tajuatte, että se mitä jollain toisella on ehostaa omaa elämänkokemustanne. Tunnustatte, että kaikki muut ovat teitä itseänne, ja että samaan aikaan erillisyyden illuusio todellisuudessanne antaa teille inspiraatiota, tietoisuuden siitä että voitte elää elämäänne vapaana, iloisena, innostuneena ja rakkaudella. Siksi ette enää kadehdi kenenkään toisen kokemusta.

Tämä on vain yksi monista ajatusmuodoista, jotka eviät enää pääse heränneiden tietoisuuteen, ja siksi kerrannaisvaikutukset kulkevat jo läpi galaksin ja universumin. Meitä kaikkia viedään korkeammalle tasolle; meitä kaikkia eristetään niistä energioista, jotka pidättelevät meitä, ja me kaikki kuljemme ylösnousemuksen matkaa helpommin ja jouhevammin kuin mitä vain muutama vaivainen päivä sitten ajanlaskuanne.

Me olemme erittäin innoissamme olla tällä samalla polulla kanssanne, ja niin ovat myös kaikki muut, jotka ovat virittäytyneet tähän suureen elämän show’hun Maapallolla, ja me jatkamme edistyksenne kartoittamista ja annamme teille väliraportteja, niinkuin me jatkamme myös teidän rohkaisemista näkemään itsenne sellaisina kuin te todella olette kauniin elämänne jokaikinen hetki ja päivä.

Me olemme Arcturuksen Neuvosto, ja me olemme nauttineet yhteydestä kanssanne.”

Eksopolitiikka

FBI:n yhteys MJ-12:n

3 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Kirjoittanut Nick Redfern

Tämän tekstin tarkoitus on kertoa siitä tavasta, jolla Federal Bureau of Investigation (FBI) tuli mukaan Majestic-12:n dokumenttien tutkimuksiin 1980-luvun loppupuolella. Tarina on omituinen ja polveileva, ja siihen liittyy Amerikan kansalaisten valvontaa, kommunikointia ilmavoimien kanssa (ja mahdollisesti CIA:n), ja jopa väitteitä neuvostoliittolaisista tiedustelukytköksistä.

Ei ole salaisuus, että FBI on ollut mukana UFO-asiassa: vuonna 1976 tutkija (ja kirjan The UFO-FBI Connection, 2000 kirjoittaja) Bruce Maccabee sai tietopyynnöllä haltuunsa yli tuhat sivua UFO-tietoja FBI:ltä, jotka ulottuivat aina vuoteen 1947 asti; ja siitä lähtien lisäsivuja on tullut esiin monissa eri paikoissa UFO-asiaan liittyen.

Mutta mikä FBI:n ja MJ-12:n välinen linkki?

Ensimmäinen henkilö, joka julkisesti toi esiin kaksi satsia MJ-12 dokumentteja — niinkutsutut Eisenhowerin briiffausdokumentti ja Truman-muistio — oli brittiläinen kirjailija Timothy Good, joka teki niin toukokuussa 1987 kirjassaan Above Top Secret.

Ensimmäinen dokumentti on vuonna 1952 amiraali Roscoe H. Hillenkoetterin pitämä briiffaus presidentiksi valitulle (mutta ei vielä virkaan astuneelle) Eisenhowerille, jossa informoitiin häntä UFOista ja avaruusolentojen ruumiista, jotka oli saatu talteen New Mexicon autiomaassa vuonna 1947. Toinen on vuoden 1947 presidentti Harry Trumanin muistio (kuvassa alla) puolustusministeri James Forrestalille, jossa valtuutettiin MJ-12:n perustaminen.

Pian sen jälkeen, kun Good oli dokumentit julkaissut, lisäkopioita tuli esiin USA:ssa tutkimustiimin kautta, johon kuului Stanton Friedman (ydinfyysikko), William Moore (eräs kirjan The Roswell Incident kirjoittajista) ja Jaime Shandera (televisiotuottaja).

Moore oli työskennellyt hiljaksiin useiden tiedusteluyhteisön ”sisäpiiriläisten” kanssa, jotka olivat ottaneet yhteyttä häneen piakkoin The Roswell Incidentin julkaisun jälkeen vuonna 1980. Aika ajoin eri viralliselta näyttäviä papereita annettiin Moorelle, joiden merkitys oli se, että joku Yhdysvaltain valtionhallinnossa, armeijassa tai tiedusteluyhteisössä halusi tehdä tietoa julkiseksi UFOista, joka olisi muuten pysynyt ikuisesti julkisuudelta piilossa. Mooren sisäpiirin tekemisten tuloksena useita filminegatiiveja saatiin toimitettua Shanderan kotiin joulukuussa 1984, joissa dokumenttien valokuvat näkyivät.

Moore, Friedman ja Shandera työskentelivät yhdessä kaksi ja puoli dokumenttien aitouden määrittämiseksi. Timothy Goodin julkaisun myötä päätettiin, että paras toimintatapa olisi seurata mukana. Tämän seurauksena viidentoista vuoden päästä syntyisi suuri mekkala.

Mutta miten ja miksi FBI ajautuisi mukaan MJ-12 juttuun?

Howard Blum on palkittu kirjailija ja entinen New York Timesin toimittaja, ollut ehdolla kaksi kertaa Pulitzerin saajaksi. Vuonna 1990 Blumin kirja Out There julkaistiin, ja yksityiskohtia Yhdysvaltain armeijan ja valtion mukanaolosta UFO-asiassa tuli esiin.

Blumin mukaan 4. kesäkuuta 1987 UFO-skeptikko Philip J. Klass kirjoitti William Bakerille, kongressin viestintäosaston apulaispäällikölle.

”Liitän mukaan Top Secret/Majic Eyes Only -dokumentit, joita ei oli virallisesti tehty julkisiksi, joita William L. Moore nyt levittelee Burbankissa, Kaliforniassa…”

FBI ryhtyi heti toimiin.

Jacques Vallee — UFO-kirjailija, tutkija ja entinen puolustusministeriön tietoverkkoprojektien päätutkija — sanoi hänen kirjassaan Revelations (1991) että FBI käänsi selkänsä MJ-12 dokumenteilta ”kuvottuneena” ja vannoi ettei sitä kiinnostanut asia mitenkään.

FBI:n ja ilmavoimien erikoistutkimusosaston minulle esittämät paperit ja kommentit kuitenkin kertovat täysin toisenlaista tarinaa. Lisäksi on viitteitä siitä, että FBI on käynnistänyt (tai ainakin ollut mukana) useissa MJ-12:n liittyvissä tutkimuksissa 1980-luvun lopulla.

Näistä tutkimuksista eräs käynnistyi vuoden 1988 lopulla. Howard Blum on sanonut, että FBI:ltä häntä ”syksyllä 1988” lähestyneistä yksi oli ”Työryhmästä”, joka oli perustettu DIA:n alaisuuteen, joka oli saanut tehtäväkseen tutkia UFO-asiaa. Vuonna 1990 Blumia haastateltiin UFO Magazineen (Vol. 5, No. 5), ja häneltä kysyttiin olisiko Työryhmä voinut olla toisen, paljon salaisemman tutkimuselimen ”kulissi”. Blumin vastaus tiivistää hyvin yhden ongelman, joka sisäpiirin ja sieltä ulkona olevien vastassa on, kun he yrittävät määrittää sitä kuka tietää mitäkin.

”Kiinnostavaa kyllä”, sanoi Blum, ”[Työryhmän] jäsenet kertoivat tästä mahdollisuudesta itse. Kun MJ-12 papereita tutkittiin, jotkut ryhmästä sanoivat — eikä pilaillen —

’Ehkäpä me olemme vain peitejärjestö jonkinlaiselle MJ-12:lle. Oletetaan, että me tulisimme päätelmään, että MJ-12 paperit ovat tekaistuja, väärennöksiä. Siten me olemme ratkaisseet koko mysteerin valtion puolesta, vapauttaen heidät asian käsittelyn vaivasta, ja samaan aikaan me annamme todellisen salaisuuden pysyä salassa korkeamman tahon hallussa.’

FBI-agentti sanoi minulle, että salaisia tasoja valtiolla on niin monia, että edes valtio ei ole niistä tietoinen!”

Me tiedämme myös, että FBI toteutti mahdollisesti erillisen syksyn 1988 tutkimuksen ulkomaiden vastatiedusteluosastolla (josta minulle on sanottu, että se toimii Washingtonista ja New Yorkista). Jotain sisältöä tutkimukseen saatiin FBI:n Dallasin toimistolta Teksasissa (jonka Oliver B. Revell, Dallasin FBI:n erikoisagentti, minulle myöhemmin varmisti).

Syyskuun 15. päivänä 1988 ilmavoimien erikoistutkimusosaston agentti otti yhteyttä Dallasin FBI:n ja antoi FBI:lle toisen kopion MJ-12 papereita. Tämä pinkka tuli lähteestä, jonka identiteetistä FBI minulle kertoi, että AFOSI on ollut sitä mieltä ettei sitä saa paljastaa.

Ennen FBI:n ulkomaiden vastatiedustelusta puhumista, keskittykäämme Dallasin FBI:n. Lokakuun 25. päivänä 1988 Dallasin toimisto välitti kahden sivun viestin, jossa sanotaan:

Liitteenä FBI:lle on kirjekuori, joka sisältää mahdollisesti salaisen dokumentin. Dallas huomauttaa, että viimeisen viiden viikon aikana ainakin kahdessa eri paikallisradion ohjelmassa on julkisesti puhuttu ’OPERATION MAJESTIC-12:sta’, mukanaolleista henkilöistä ja valtion yrityksestä pitää se kaikki salassa.

Ei ole tiedossa mikäli kaikki tämä on osa julkisuuskampanjaa. OSI:n [Sensuroitu] ohjeistaa, että ’OPERATION BLUE BOOK’, joka mainitaan dokumentin sivulla 4, on ollut olemassa. Dallas tajuaa, että dokumentti on yli 35 vuotta vanha, mutta ei tiedä mikäli sitä on virallisesti tehty julkiseksi. FBI:a pyydetään määrittämään mikäli dokumentti on edelleen salainen. Dallas pitää kaikki tutkimukset jäissä, kunnes FBI:n päämaja antaa lisäohjeita jatkosta.

Osittain Dallasin FBI:n tutkimusten johdosta ja osittain FBI:n ulkomaiden vastatiedustelun tutkimusten johdosta, marraskuun 30. päivänä 1988 järjestettiin tapaaminen Washington DC:ssa FBI:n agenttien ja AFOSIn välillä. Mikäli AFOSIlla oli tietoa MJ-12:sta, FBI sanoi, he haluaisivat saada tästä tietää.

Washington lähetti Dallasin toimistolle vastauksen 2. joulukuuta 1988, jossa luki:

Tämä viesti on luokiteltu salaiseksi kokonaan. Viittaus Dallasin viestiin päivämäärällä lokakuun 25. 1988. Viittauksessa pyydettiin, että FBI:n päämaja määrittäisi onko viittausviestin liitteenä ollut dokumentti salainen vai ie. OSI, ilmavoimat saivat tiedon marraskuun 30. päivä 1988, että dokumentti oli tekaistu. Dokumentin kopiot on jaeltu eri puolille USA:a. Dokumentti on täysi vale. Dallasin pitää sulkea tutkimus.

Ensisilmäyksellä tämä lopettaisi kaiken lopullisesti. Valitettavasti se ei niin tee. Ei voi olla epäilystäkään siitä etteikö ilmavoimat ollut mitä ihmeellisimmässä leikissä MJ-12:n kanssa.

AFOSI vakuutteli FBI:lle että MJ12 paperit olivat väärennöksiä. Kuitenkin erikoisagentti Frank Batten, Jr., ilmavoimien tutkimusoperaatiokeskuksen informaatiojulkaisuosaston päällikkö, myönsi minulle 30. huhtikuuta 1993, että AFOSIlla ei ole nyt (eikä koskaan ole ollut) mitään dokumentteja MJ-12:sta eikä mistään siihen liittyvästä tutkimuksesta.

On pakko kysyä tärkeä kysymys. Miten AFOSI kykeni määrittämään että paperit olivat väärennöksiä mikäli tutkimuksia heidän osaltaan ei tehty? Batten kertoi minulle myös, että vaikka AFOSI oli ”keskustellut” MJ-12 dokumenteista FBI:n kanssa, uskomatonta kyllä he eivät viitanneet missään tuohon tapaamiseen. Tämä on mitä omituisinta: valtion ja armeijan virastot ovat pikkutarkkoja turvallisuusvuotojen dokumentoinnissa.

Richard L. Weaver, entinen ilmavoimien tutkimusohjelmien turvallisuuspäällikkö (ilmavoimien vuoden 1995 lähes tuhatsivuisen raportin kirjoittaja: The Roswell Report: Fact Vs. Fiction in the New Mexico Desert), sanoi minulle samaa 12. lokakuuta 1993.

”Ilmavoimat pitää MJ-12:a (sekä ryhmää että niihin liitettyjä dokumentteja) valheellisina”, sanoi Weaver.

Hän myös tunnusti, kuitenkin, että ”mitään pyyntöä vastanneita dokumentteja” saada ilmavoimien tietoja siitä, miten sellaiseen määritykseen oltiin pääsy, ei löytynyt. Standon Friedman on sanonut myös, perustuen hänen Weaverin kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon MJ-12:sta, että että hän myös on tyytymätön saamiinsa vastauksiin lähetettyään samanlaisen FOIA-tietopyynnön kysyäkseen miten ilmavoimat oli määrittänyt paperit ”väärennöksiksi”.

Lisäksi se, että AFOSI oli informoinut FBI:a että ”dokumentin kopioita on levitetty eri puolille USA:a”. Sellaisen lausunnon tehdäkseen AFOSIn on täytynyt yksinkertaisesti tehdä jonkinlaista tutkimusta tai saada data toiselta virastolta. Toisaalta, jos AFOSI koskaa ei ole tehnyt mitään tutkimusta MJ-12:sta, silloin sen lausunto FBI:lle, jossa itketään dokumenteista, on arvoton, sillä se perustuu henkilökohtaiseen mielipiteeseen eikä kunnolliseen arvioon.

Jos FBI sai tietää mitään MJ-12:sta vuoden 1989 jälkeen, silloin informaatiota ei ole tullut julki tietopyyntöinä. Ehkäpä FBI, koska ei kyennyt saamaan tyydyttäviä vastaauksia armeijalta tai tiedusteluyhteisöltä, yksinkertaisesti löi hanskat tiskiin. Mene ja tiedä.

Sen tiedän, kiitos Richard L. Huffin, FBI:n tietopalvelun johtaja, että MJ-12 pysyy FBI:n päämajan kansiossa, jonka otsikko on ”Vakoilu”. Nykyään se on ”suljettu”. Mutta miksi MJ-12 dokumentit kytkettäisiin FBI:n päämajassa vakoiluun? Tässä meidän on käännettävä katseemme FBI:n ulkomaiden vastatiedusteluosastoon.

Jotkut yllä kerrotuista tiedoista olen julkaistu kirjassani The FBI Files. Kuten on monesti asian laita, ihmiset jotka lukevat kirjoja ottavat yhteyttä kirjassa esitettyjen tietojen pohjalta. Kirjan julkaisun jälkimainingeissa sain yhteydenoton mieheltä josta sanon muutaman sanan.

Sanon, että hän kertoi työskennelleensä FBI:llä silloin kun FBI tutki MJ-12:a ja hänellä oli tietoa FBI:n kiinnostuksesta MJ-12 dokumentteja kohtaan. Hän myös kertoi tietoa, joka vakuutti minut siitä että hän oli se kuka hän sanoi olevansa. Miehen mukaan FBI oli itse asiassa ollut tietoinen MJ-12 saagan vaiheista pari vuotta ennen Timothy Goodin julkaisemaa Above Top Secretia.

Kuitenkin minulle sanottiin, että tutkimukset kiihtyivät dokumenttien julkaisun jälkeen USA:ssa. Lisäksi minulle sanottiin, että aluksi oli ilmavoimat ja FBI:n ulkomaan vastatiedustelu pelkäsivät, että Neuvostoliiton tiedusteluhenkilöstö olisi väärentänyt MJ-12 paperit, joita se olisi käyttänyt ”syöttinä”.

Tuon syötin kohteena oli Amerikan kansalaiset, joilla oli henkilökohtainen kiinnostus UFOihin, mutta jotka työskentelivät myös jonkin arkaluonteisen maanpuolustukseen liittyvän projektin parissa — mm. Stealth-hävittäjä. FBI ja AFOSI epäilivät, että Neuvostoliiton toiveena oli, että tarjoamalla MJ-12 papereita kohteille Yhdysvaltain puolustusteollisuudessa, Neuvostoliitto saisi jotain arvokasta vastalahjaksi.

Mies ei ollut varma siitä miten tutkimukset lopulta menivät. Hän tiesi kylläkin, että mitään syytteitä ei nostettu. Tämä oli nerokas skenaario, mutta tulee painottaa lähteeni sanovan, että teoria Neuvostoliitosta oli yksinkertaisesti sitä — pelkkä teoria. Hänen mukaansa se oli yksi useista selityksistä joita FBI kehitteli tuohon aikaan — mm. mahdollisuus siitä, että Yhdysvaltain hallitus olisi luonut MJ-12 dokumentit disinformaatioksi, jolla piilottaa Yhdysvaltain tekemät salaiset kokeet heti sodan jälkeisenä aikana.

Samanlaisia kommentteja Neuvostoliitosta, kuin lähteeni esitti, on tehnyt Gerald Haines, National Reconnaissance Officen historioitsija hänen kiistanalaisessa tutkielmassaan ”CIA’s Role in the Study of UFOs: 1947-1990.” Osiossa jossa käsitellään CIA:n mukanaoloa UFO-tutkimuksissa 1980-luvulla, Haines kommentoi:

”OSIn ja OSWR:n biotieteiden analyytikot virallisesti käyttivät jonkin verran aikaa UFO-tutkimukseen. Näihin kuului vastatiedustelun huolet siitä, että Neuvostoliitto ja KGB olisivat käyttäneet Yhdysvaltain kansalaisia ja UFO-ryhmiä hankkimaan arkaluonteista tietoa Yhdysvaltain asekehitysohjelmista (kuten Stealth-hävittäjä).”

Tulee myös huomauttaa, että Hainesin tutkielma väitti, että yhtäkään alkuperäistä MJ-12 dokumenttia ei tiedetty olevan olemassa; kuitenkin, hän sivuuttaa viitteet niinkutsuttuun Cutler-Twining muistioon, jonka Moore & Shandera löysivät kansallisarkistosta.

On myös muuta näyttöä siitä, että FBI on sen arkistoissaan säilönyt lisätietoa MJ-12:sta, kuin mitä on tullut julkisuuteen. Marraskuun 16. päivä 1988 UFO-tutkija Larry Bryant kirjoitti rva Hope Nakamuralle Center for National Security Studiesiin ja sanoi tälle, että silloinen tuore keskustelu William Mooren kanssa oli tuonut esiin Mooren pyrkimykset saada haltuunsa FBI:n hänestä hallussaan pitämät tiedot. FBI:n Mooresta kerätyn kansion suurin osa (joka oli 55 sivua) salattiin Yhdysvaltain kansalliseen turvallisuuteen suoraan vaikuttavana.

Bryant selitti, että Moore pyrki löytämään juridista apua FBI-tietojensa saamiseksi itselleen. Pontevassa Mooren avustamisprojektissa Bryant luonnosteli pitkän ja yksityiskohtaisen mainoksen, jota hän ehdotti lähetettäväksi useisiin sotilaslehtiin.

Otsikolla UFO SECRECY/CONGRESS-WATCH mainos otti kantaa silmiä avaavaan faktaan, että FBI:n kansio Mooresta oli luokiteltu salaiseksi, ja että ainakin yksi (nimeltämainitsematon) Yhdysvaltain hallituksen virasto piti Mooresta kansiota auki hänen UFO-tutkimustensa takia. Erityisesti nuo pyrkimykset, jotka liittyivät erääseen ”tietovuotajan todistukseen”, jonka Moore oli saanut eri lähteistä Amerikan sotaväessä ja hallinnossa.

Urheasti Bryant lopetti tekstin usuttaen mainoksen lukijaa ottamaan yhteyttä omaan kongressiedustajaansa ja painostamaan häntä järjestämään UFO-asiassa täysimittainen kuuleminen.

Bryantin mainos lopulta julkaistiin (marraskuun 23. päivä 1988 The Pentagram-lehdessä, Yhdysvaltain armeijan julkaisussa); ja kuitenkin huolimatta sen hyvästä hengestä, se ei onnistunut pakottamaan FBI:a paljastamaan tietojaan Mooresta. Vuoteen 1993 mennessä FBI:n kansio Mooresta (joka oli edelleen luokiteltu salaiseksi) oli 61 sivun mittainen, josta Moore oli saanut pääsyn vain kuuteen sivuun.

Vuonna 1989 Bryant, tietoisena William Mooreen kohdistuneesta FBI:n valvonnasta, yritti pakottaa FBI:a julkistamaan kaikki tietonsa Stanton Friedmanista.

Tuon vuoden elokuun 2. päivänä Bryant sai seuraavan vastauksen Richard L. Huffilta.

”Friedman on päämajan pääkansion kohde. Tämä kansio on salattu kokonaan, ja vahvistan tässä eväämisen sen tietoihin pääsystä.”

Bryantin toimet Friedmanin puolesta tehtiin sen jälkeen kun Friedman oli jättänyt FOIA-tietopyynnön sekä FBI:lle että CIA:lle. Vastaus CIA:lta oli, että heillä ei ollut hänestä tietoja — paitsi FBI:n nimitarkastuksen ’negatiivinen’ tulos. FBI myöhemmin kieltäytyi paljastamasta tietojen määrää tai sen salausluokitusta.

28. elokuuta 1989 Bryant jätti haasteen DC:n itäisen piirin käräjäoikeuteen. ”Valitukseni”, Bryant selitti,

”tavoittelee Stan Friedmanin FBI-tietojen sisällön UFOihin liittyvien tietojen täyttä paljastusta. Ei Stan eikä minä ole kyenneet vakuuttelemaan FBI:a höllentämän sen otetta kansiosta, jolla FBI:n viranomaiset väittävät olevan turvallisuusluokituksen.”

Onneksi Friedmanin tapauksessa ”pieni osa” FBI:n tiedoista häneen liittyen lopulta julkaistiin (13. marraskuuta 1989) Bryantin toimien tuloksena. Loppuosa FBI:n Friedman-kansiosta ei ole koskaan tullut julki.

Mitä meidän pitää tästä kaikesta päätellä? Mieti seuraavaa.

FBI teki useita tutkimuksia MJ-12:n (sen Dallasin toimiston, sen Washington DC:n päämajan ja sen ulkovaltojen vastatiedusteluosaston kautta). Sillä oli läheistä yhteistyötä ilmavoimien erikoistutkimusosaston kanssa MJ-12:n liittyvistä operaatioista, joissa CIA on saattanut olla mukana murtamassa Neuvostoliiton tiedusteluoperaation koodia, joka joko on tai ei ollut olemassa.

Ja se seikka, että FBI:llä on laaja salainen kansio William Mooresta (ensimmäisen Roswellin maahansyöksyn ja MJ-12 saagan kirjojen yksi kirjoittajista) sekä tuntemattoman kokoinen ja salainen kansio Stanton Friedmanista on enemmän kuin merkillepantavaa. Tämä puhuu sen puolesta, että enemmän tietoja on olemassa FBI:n arkistoissa MJ-12:sta kuin julkiseksi on tähän mennessä tehty.

On kuitenkin kyseenalaista mitä AFOSI kertoi FBI:lle ja oliko FBI koskaan tyytyväinen tutkimuksiinsa MJ-12:sta. Loppukaneetiksi jätän erään Howard Blumin FBI-lähteen sanan:

”Ainoa asia mikä meille käy selväksi on, että valtio ei tiedä sitä mitä se tietää. Salailun tasoja on liian monta.”

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Tietoisuus

Kortti joulukuulle 2021: Polariteetin siemenet

3 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Kuukauden kortti — Joulukuu 2021

Kortti #14 | Lyra (Mennyt, ensimmäinen aikakausi) | Polariteetin siemenet

Sana polariteetti tuo usein mieleen pelon tai kammon. Tarkastellaan sitä vähän neutraalimmin. Miksi polariteetti on olemassa? Jos Yksi on kaikki se mikä on, miten yksi voi havaita itsensä? Voiko henkilö nähdä omat kasvonsa ilman peiliä? Nähdäkseen itsensä, pitää syntyä peili tai ikkuna. Mutta jos Yksi on kaikkeus, miten se voi luoda jotain itsensä ulkopuoellle? Ainoa tapa nähdä itsensä on luoda erillisyyden illuusio niin, että voi kokea universumin lukemattomin eri tavoin, erillisiltä näyttävien peilien avulla. Haaste on, että nämä peilit (sinä) ette tajua, että olette vain heijastavia aspekteja Yhdestä. Olette uskonut erillisyyden illuusioon. Tällä uskomuksella on rakentava tarkoitus. Kun ei tiedä kuka on, silloin voi seikkailla erillisyydessä tavalla jolla Yksi ei olisi koskaan voinut Ykseyden tilassaan. Erilliset peilit kulkevat matkaa, joka lopulta johtaa heidät takaisin Yhteen. Siksipä erillinen itse toimii eräänlaisessa unitilassa, jonka Yksi luo ylläpitääkseen illuusiota.

Arkketyyppisesti muinaiset lyralaiset edustavat ensimmäistä fyysistä lajia, joka heräsi tuosta unesta. Koska he olivat ensimmäisiä, heillä ei ollut mentoreita tai avustajia heitä auttamassa. Heidän matkansa heräämiseen kesti kauan. Kääntöpiste saavutettiin kun erillisyyden tuska muuttui niin suureksi, että he luopuivat halukkuudestaan pitää yllä erillisyyttä ja jatkuvasti ruokkia illusionaarista unitilaa. Erillisyyden uuvuttamina he päästivät irti.

Kortti #67, Itsensä tarkkailu (Lyran kolmannelta aikakaudelta), on avain siihen miten lyralaiset aloittivat heräämisprosessin. Käyttäen peilin metaforaa, he alkoivat ymmärtää, että erilliset olennot olivat vain Yhden peilejä. Mitä tehdä peilillä? Katsoa siihen. Jos et katso, mikä on kuvastimen tarkoitus? Heidän katsoessaan peileihin kaikkialla ympärillään — muihin erillisiin olentoihin — syvä tietoisuus siitä että muut olivat todella heijastuksia heistä itsestään, he alkoivat nähdä muiden olentojen samankaltaisuuden, huolimatta heidän yksilöllisyydestään. Pinnan alla he alkoivat tajuta erillisyyden tuskaa ja pelkoa yksilöllisen itsen menettämisestä, jota he kaikki kantoivat mukanaan. Lukemattomien fyysisten inkarnaatioiden trauman ja tuskan kerrosten alta he löysivät kipinän Yhden tietoisuudesta. Tämän tajuaminen muutti heidän kulkusuuntaansa polariteetista ja konfliktista integraatioon.

Useimmat fyysiset sivilisaatiot käyvät läpi syvän polaarisuuden ajanjaksoja. Niinä aikoina voi olla erittäin pimeää — aivan kuin olisi mahdotonta muuttaa tilanne millään muulla kuin aggressiolla. Ja kuitenkin aggressio on viimeinen asia jota tarvitaan tällaisina aikoina. Kuvittele tarttuvasi peiliin, näet oman kuvajaisesi, ja huudat sille heijastukselle ja koitat saada sen tekemään mitä haluat sen saada tehdä. Se ei toimi niin. Ainoa asia, minkä voit tehdä peiliin katsoessasi, on ihastella heijastustasi (erityisesti pimeitä ja tuskallisia heijastuksia) ja tuoda ne osaksi itseäsi ja sitä kokonaisuutta joka olet. Se on se millä tavalla särkynyt peili parantaa itsensä ja palaa kotiin.

Joten tänä Maapallon äärimmäisen polariteetin ajanjaksona, selvästikin teitä koetellaan. Pandemiat, ilmastokriisit ja uskomusten radikalisaatiot tulevat kaikki esiin. Tämä ei johdu siitä, että jokin asia olisi huonosti; sen sijaan, se johtuu siitä että olette astumassa tämän erillisyyden matkan viimeisiin vaiheisiin. Niissä vaiheissa integraation vastustus on vahvinta. Mitä tehdä sen luovimiseksi? Vaikka tämä saattaa kuulostaa intellektuaalilta harjoitukselta, se on itse asiassa paljon enemmän. Etsikää peilejä joita vihaatte tai inhoatte. Katsokaa niihin. Ymmärtäkää miksi ne ovat sellaisia kuin ne ovat. Kun ymmärrätte niitä, voitte tuntea niitä kohtaan myötätuntoa. Koska he ovat todella toinen versio teistä, teidän myötätuntonne muuttuu myötätunnoksi myös omaa itseänne kohtaan. Tämä laittaa käyntiin sen alkemiallisen prosessin, joka johtaa radikaaliin integraatioon, parannukseen ja todelliseen heräämiseen.

Muinaiset lyralaiset, jotka kulkivat näiden vaikeiden henkisten koettelemusten läpi, eivät enää elä fyysisissä kehoissa sillä tavalla kuin te, mutta heidän herännyt tietoisuutensa pysyy kaiun lailla kollektiivinne rakenteissa. Tänä jännitteiden ja kiistojen aikana Maapallolla he tarjoavat teille lohtua ja tukea. Kuitenkin ainoa tapa päästä käsiksi tähän lahjaan on katsoa peiliin ja aloittaa oma matkansa.

Germane — kanavoinut Lyssa Royal Holt

Lisätietoa Germanesta Lyssan Youtube-kanavalta: https://www.youtube.com/channel/UCeuLbnOjJBUfqqm2KEqkpLA

Artikkelin julkaissut Lyssa Royal

Tiede

Miljoonan rahapalkkio tarjottu sille, joka osoittaa Sars-Cov-2 -viruksen olevan olemassa

2 joulukuun, 2021 paatoimittaja Yksi kommentti

Monet tutkimukset ja raportit on hiki päässä kirjoitettu ja julkaistu ympäri maailmaa tuhoisasta COVID-19 (eli CCP) -viruksesta, mutta kuitenkaan eräille ihmisille ja instituutioille mediavouhkaus ei ole ollut riittävä tae osoittamaan, että esiintyneet kuolemat voitaisiin liittää uuteen virustautiin.

Monta aloitetta myöhemmin, jotka ovat tarjonneet palkkioita sille joka kykenee eristämään viruksen joltain, jonka väitetään saaneen siitä tartunnan, evankelistapastori ja journalisti Samuel Eckertin vetämä ryhmä rikkoi ennätykset tarjoamalla miljoona euroa palkkioksi löytäjälle.

“1 miljoonaa € tieteellisestä näytöstä, joka osoittaa koronaviruksen olevan olemassa, mukaanlukien kaikista prosessin vaiheista dokumentoidut todisteet”, sivuilla ilmoitetaan. (toim. huom. palkkiota on nyt nostettu 1,5 miljoonaan euroon! https://www.samueleckert.net/isolate-truth-fund/ )

https://www.youtube.com/watch?v=N7VOpY4ZSME

Tulisi huomauttaa, että viruksen olemassaoloa ei tässä epäillä, vaan sen sijaan epäillään sitä, että virus olisi kuolinsyy kaikilla niillä ihmisillä, jotka siitä ovat tartunnan saaneet.

Verkkosivuilla lukee lisäksi: “Tämänhetkinen tarjous 1 miljoonaa EUROa tullaan maksamaan täysin Team Samuel Eckertin pussista. Kiitos paljon omistautumisestanne! Ottakaa yhteyttä.”

Hän oli jo kerännyt arviolta $13500, jotka tullaan palauttamaan lahjoittajille.

Eckert on vain yksi monista ihmisistä, jotka epäilevät koko CCP-viruksen narratiivia ja sitä kovaa pakottamista jolla rokotteita ollaan haluttu ihmisten ottavan ympäri planeettaa.

Hän on myös luonut kanavat Telegramiin ja muihin medioihin, jotka toimivat keskustelupalstoina kaikille samanmielisille. Yhdellä hänen Telegram-tilillään on 120 tuhatta seuraajaa.

Italialainen toimittaja Cesare Sacchetti kertoo hieman enemmän Eckertin palkkioon oikeuttavan kilpailusuoritteen vaatimuksista.

“Saksalainen journalisti Samuel Eckert tarjoaa 1 miljoonan dollarin palkkiota niille, jotka esittävät kiistämättömät näytöt COVID-19 -viruksen olemassaolosta”, hän kirjoittaa eräässä twiitssään.

“Näytöllä hän tarkoittaa viruksen eristämistä Kochin postulaattien mukaisesti. Tähän päivään mennessä kukaan ei ole kyennyt vastaamaan Eckertin haasteeseen”, muistuttaen että käsillämme oleva pandemiavirus ei täytä klassisia Kochin 1900-luvun alussa luonnostelemia vaatimuksia virustaudin määritelmälle.

Robert Koch oli saksalainen lääkäri, joka voitti lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1905 hänen työstään tuberkuloosin parissa, ja hän määritteli viruksen sen tappavuuden perusteella, ei olemassaolon perusteella.

Monet kysymykset pandemian ympärillä sekä WHO:n ristiriidat ja vaikeudet viruksen alkuperän määrittämisessä Wuhanin laboratoriosta Kiinassa eivät selkiytä asiaa yhtään.

Yhä enemmän ja enemmän kysymyksiä jää avoimeksi, kuten Etelä-Kalifornialaisen immunologi-virologi tri. Derek Knaussin jättämä oikeusjuttu yhdessä hänen kollegoidensa kanssa 7 yliopistosta CDC:tä vastaan petoksesta.

Testattuaan 1500 näytetää “positiivisen” CCP-virustestituloksen saaneilta, nämä tieteentekijät saivat selville, että KAIKKI näytteet sisälsivät influenssa A:ta tai B:tä, mikä oltiin saatu selville muuallakin, eikä yhtään COVID-19:a.

“Kun labratiimini ja minä ajoimme näytteet Kochin postulaattien läpi ja tarkastelimme niitä elektronimikroskoopilla, kävi ilmi että näytteissä EI OLLUT YHTÄÄN COVIDia. Löysimme 1500 näytettä lähinnä influenssa A:ta tai B:tä, mutta ei COVIDia.”, sanoi Knauss.

Artikkelin julkaissut Principia Scientifica

Samuel Eckertin lupaus maksaa 1,5 miljoonaa euroa COVID-viruksen osoittamisesta kuolinsyyksi

Me olemme saaneet selville…

Kaikki virologit, ei ainoastaan tässä listatut, ovat petkuttaneet itseään ja kansaa kun he ovat väittäneet, että SARS-Cov-2 aiheuttaa sairautta. Virologit ovat tahattomasti tappaneet soluja koeputkessa, uskoen että tämä olisi näyttöä viruksen olemassaolosta ja sen eristyksestä. Virologit ovat konstruoineet ainoastaan mentaalisesti geenisekvenssin kuolleiden solujen palasista, ja esittäneet sen faktana. Testiproseduurit täten eivät ole päteviä tai merkityksellisiä. He ovat raportoineet tyypillisiä elektronimikroskoopilla nähtäviä kuolevan solun rakenteita. Tällaisia rakenteita ei ole koskaan aikaisemmin voitu havaita tai tunnistaa ihmisestä!

Meidän tavoitteemme

Nämä erehdyksessä aikaansaadut tapahtumat ovat etäännyttäneet lääketieteen kauas todellisuudesta ja todellisen terveyden ymmärryksestä. Me haluamme tuoda oman panoksemme kattavaaan terveyden ja sairauksien ymmärrykseen kaikilla ihmisillä.

Me takaamme:

1,5 miljoonaa € virologille, joka esittää tieteelliset todisteet koronaviruksen olemassaolosta, mukaanlukien dokumentoidut kontrollikokeet kaikista todistuksen eri vaiheista.

Hienoa, veto on voimassa!

Nämä asiat on kumottava:

1. Virologit tulkitsevat solukuolemaa laboratoriossa ja sanovat sitä viruksen aiheuttamaksi. Johtuen kontrollikokeiden puutteesta, he sivuuttavat sen seikan että he itse tappavat soluja laboratoriossa ja tahattomasti, myrkyttämällä niitä ja pitämällä niitä ravinnotta. Tämä väärintulkinta perustuu yhteen ainoaan John Franklin Endersin ja hänen kollegoidensa tekemään tieteelliseen julkaisuun 6/1/1954. Tämä julkaisu on korkeimman oikeuden määräyksellä sanottu olevan pätemätön tuhkarokon tapauksessa, sekä myöskin kaikessa muussa virologiassa vuodesta 1954 eteenpäin ja erityisesti koronahysteriassa.

2. Virologit mentaalisesti/tietokoneilla kasaavat kuolleiden solujen niinkutsutusta geneettisestä informaatiosta lyhyitä pätkiä yhteensovittamalla pitkän geneettisen koodin, jonka he esittävät viruksen geneettisenä koodina. Mentaalista/laskennallista prosessia kutsutaan kohdistukseksi. Näin tekemällä he eivät ole tehneet kontrollikokeita, ja mentaalisesti/laskennallisesti halutun perimäketjun rakentamista lyhyistä pätkistä yrittämällä he ovat sovittaneet yhteen geneettisen tiedon palasia myös ei-tartunnan saaneista lähteistä.

3. Virologit tarvitsevat aina viruksen geneettisen koodin, jotta kohdistus voitaisiin suorittaa. Kuitenkin, he ovat käyttäneet perimäsäiettä, joka on luotu mentaalisesti/laskennallisesti eikä koskaan sellaista, joka olisi löydetty oikeasta elämästä. He eivät näin milloinkaan ole yrittäneet kontrolloida sitä voidaanko saatavilla olevan ”viruksen” perimätiedon datajoukolla myös konstruoida joitain muitakin aivan täysin asiaan liittymättömiä viruksia.

4. Virologit eivät koskaan ole nähneet tai eristäneet ”viruksia” ihmisistä, eläimistä, kasveista tai niiden nesteistä. He ovat tehneet tämän ilmeisesti ainoastaan epäsuorasti, ja aina erittäin erikoisin ja keinotekoisin solujärjestelmin laboratoriossa. He eivät koskaan ole maininneet tai dokumenteoineet kontrolliyrityksiä siitä ovatko he onnistuneet esittämään ja eristämään virusta myös ihmisistä, eläimistä, kasveista tai niiden nesteistä.

5. Virologit eivät koskaan ole eristäneet oletettuja viruksia, jotka he ovat valokuvanneet elektronimikrografeilla, määrittäneet biokemiallisesti tai joista he ovat saaneet oletetun geneettisen materiaalin. He eivät koskaan ole suorittaneet tai julkaisseet kontrollikokeita, joilla määritettäisiin ovatko he, näiden rakenteiden eristämisen jälkeen, voineet havaita ”virusproteiineja” (viruskuori) tai varsinkaan viruksen perimäketjua, jonka oletetaan olevan keskeinen komponentti viruksen ominaisuuksien joukossa.

6. Virologit pitävät viruksina tai viruskomponentteina virhehavaintoja kuolevista soluista/kudoksista ja tyypillisistä rakenteista, joita muodostuu kun solukomponentteja kuten proteiineja, lipidejä ja muita liuotinaineita ajetaan koneiden läpi. Jälleen kerran tässäkin kontrollikokeet puuttuvat, ja saman käsittelyn saaneita soluja/kudoksia ei-tartunnan-saaneilta ei verrata havaintoihin.

7. Niinkutsutut tartuntakokeet, joita virologit suorittavat osoittaakseen oletettujen virusten tarttuvuuden ja patogeenisuuden, vievät pohjan koko virologialta. On varsin selvää, että kokeet itsessään aiheuttavat oireita, jotka tulkitaan väärin eläinkokeissa todisteina oletettujen virusten olemassaolosta ja vaikutuksista. Taas kerran kontrollikokeet uupuvat, joissa tehtäisiin sama käsittely ei-infektoituneille tai steriloiduille materiaaleille.

Artikkelin julkaissut samueleckert.net

Eksopolitiikka

Dokumentti: Bob Lazar, Area 51 & Flying Saucers

2 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Mickey Rourke on kertojana Bob Lazarista kertovassa dokumentissa. Lazar tunnetaan paremmin väitteistään Area 51:llä työskentelystä ja avaruusolentojen teknologian takaisinmallintamisesta. Mediamyräkkä hänen väitteidensä seurauksena teki hänestä kuuluisam, vaikka samaan aikaan laitoksen olemassaoloa ei valtio tunnustanut. Bob Lazar, Area 51 & Flying Saucers julkaistiin joulukuussa 2018.

Lazar on esiintynyt varsin vähän julkisesti aina siitä lähtien kun hän teki väitteensä KLAS TV:ssä Las Vegasissa vuonna 1989.

“Hänen paljastuksensa ovat kääntäneet hänen elämänsä päälaelleen, ja hän on yrittänyt pysyä poissa julkisuudesta”, dokumentin verkkosivuilla lukee. “Tästä syystä hän ei ole koskaan antanut kenenkään elokuvantekijän päästä hänen yksityiselämäänsä — ennen tätä.”

KLAS:n George Knapin haastattelujen ja International UFO Congressin esiintymisen vuonna 2015 lisäksi Lazar on ollut poissaoleva. Lazar on sanonut, että hänen mielestään hän on sanonut kaiken mikä pitää sanoa. Hän teki alkuvaiheen haastattelujen jälkeen videon, missä hän puhui löytämästään alienteknologiasta.

Elokuvantekijä Jeremy Corbell on käyttänyt päiviä Lazarin kanssa ymmärtääkseen hänen tarinaansa ja työskennellyt filmin parissa tehdäkseen Lazarin tutuksi yleisölle ja saadakseen heidät kuulemaan Lazarin fiiliksistä niin monta vuotta hänen kokemustensa jälkeen.

Vuonna 1989 anonyymi todistaja kertoi KLAS Las Vegasille hänen väitetystä työstään avaruusolentojen alusten takaisinmallinnuksessa salaisessa maanalaisessa sijainnissa Area 51:n eteläpuolella. Tarina silminnäkijän väitteistä levisi maailmanlaajuisesti ja teki Area 51:stä tunnetun, vaikka tuohon aikaan Yhdysvallat kiisti Area 51:n olemassaolon. Anonyymi todistaja myöhemmin identifioitui Bob Lazariksi. Nyt ensimmäistä kertaa vuoden 1989 jälkeen Lazar puhuu aiheesta Mickey Rourken kertomassa dokumentissa Bob Lazar: Area 51 and Flying Saucers.

Kun Den of Geek Rourkelta uskooko hän UFOihin, hän vastasi “En tiedä. Haluaisin.”

Hän jatkoi: “Kun olin nuorempi, ajattelin ettei sellaista olekaan; nyt kun olen vanhempi mietin — miksi tässä pitäisi olla kaikki mikä on?” Rourke jatkoi, “Täällä on niin epätäydellistä. Täällä on niin paljon kauhuja. Täällä on niin paljon pahaa. Haluaisin että on muita hieman parempia paikkoja.”

Filmin trailer on julkaistu ja siinä Rourken sorainen ääni sopii teemaan hyvin. Hän kuulostaa kuin Area 51:n videopelihahmolta, joka on joutunut kokemaan kovia.

Lazar on koittanut pysyä poissa julkisuudesta ja pyrkinyt jättämään huomion Area 51:n itseensä. Lazar teki videon teknologiasta, jonka parissa hän työskenteli. Hän on tehnyt parit haastattelut ja esiintyi vuonna 2015 UFO-konferenssissa. Muutoin hän on sitä mieltä, että hän on sanottavansa sanonut.

https://www.youtube.com/watch?v=Pr8xMTPE0dc

Ottaen huomioon hänen väitteidensä erittäin kiistanalaisen luonteen, monet olettavat hänen valehtelevan. Hänen väitteitään hänen koulutustaustoistaan ei ole voitu vahvistaa, ja Yhdysvallat on kieltänyt ottamasta häntä koskaan töihin. Lazar väittää, että kun hän jäi kiinni puhumasta supersalaisesta Area 51:n työstään, valtio siivosi hänen nimensä arkistoista. Jotkut tutkijat eivät usko, että sellainen olisi mahdollista ja huomauttavat, että yksikään hänen kanssaan koulussa ollut opettaja tai opiskelija ei ole astunut esiin sanomaan, että he tuntevat hänet hänen käymistään kouluista.

Kuitenkin Knappin onnistui löytää Lazar listattuna Los Alamos National Laboratoriesista. Area 51:n tapaan, Los Alamos National Laboratoriesin olemassaolo oli salaisuus vuosia sen rakentamisen jälkeen. Vaikka se aloitti työt ydinaseiden kehittämisen parissa vuonna 1942, sen olemassaolo paljastettiin vasta 1955. Santa Fe:stä luoteeseen New Mexicossa sijaitseva laitos on Yhdysvaltain energiaministeriön pyörittämä, ja se jatkaa huippusalaisten projektien kehitystä.

Kun Lazarin väitteet alkoivat tulla julki, Area 51:stä tuli USA:n salaisin paikka, ja lopulta kaikkein kuuluisin. CIA lopulta tunnusti sen olemassaolon vuonna 2013. Area 51:n olemassaolo oli monille shokki. Vaikka tukikohta oli supersalaisten lentokoneiden kuten SR-71 kehityspaikka, Lazarin väitteet liitettyinä avaruusolentoihin teki monille tukikohdan olemassaolosta fantasiaa.

(kuva: ExtraordinaryBeleifs.com)

Tähän päivään asti Lazar on pysynyt väitteidensä takana. Hän nykyään omistaa United Nuclear Scientific Equipment and Suppliesin, joka myy erilaisia tieteellisiä instrumentteja ja materiaaleja. Hänen asiakkaansa ovat kouluja ja tiedelaboratorioita, ja hänen väitetään saaneen myös valtiolta sopimuksia.

Jos etsit Area 51 United Nuclear Scientific Equipment and Suppliesin sivuilta, löydät “Restricted Area”-kyltin kuvan, sellaisen kuin Area 51:n lähellä on, ja julisteen jossa on erään avaruusolentojen aluksen speksit, joiden parissa Lazar työskenteli.

Lazar nauttii kulttimainetta UFO-piireissä. Hänen nimellään etsimällä löytää hakukoneista miljoonia osumia.

“Syy sille miksi tiedät yhtään Area 51:stä on että Lazar puhui siitä”, sanotaan dokumentin verkkosivuilla. “Hänen paljastuksensa ovat kääntäneet hänen elämänsä mullin mallin, ja hän on yrittänyt pysyä pois julkisuudesta. Tästä syystä hän ei ole koskaan antanut kenenkään elokuvantekijän päästä hänen yksityiselämäänsä — ennen tätä.”

“Tämä filmi on tärkeä — tärkeämpi tällä hetkellä kuin koskaan aiemmin historiassa — johtuen uudesta uljaasta maailmasta, jossa elämme” elokuvantekijä Jeremy Corbell kertoi Den of Geekille. “…se on maailma jossa valtiot tunnustavat olleensa tekemisissä UFOjen kanssa. Maailma jossa hyperkehittyneet koneet, alukset, autot tuntemattomista paikoista matkaavat ilmatilassamme koskematta.”

Corbell viittaa New York Timesin uutisiin siitä, että puolustusministeriöllä on ollut oma UFO-tutkimusohjelmansa. Ohjelman sanotaan lakanneen vuonna 2012, mutta nyt eläkkeellä oleva entinen ohjelmajohtaja sanoo, että projekti on jatkunut tähän päivään saakka.

New York Timesin jutun jälkeen UFO-bongarit on osoitett syyttömiksi ja aihe on saanut uskottavuutta.

“Maailma ei enää ole se mikä se ennen oli”, sanoo Corbell. “Lazarin tarina voidaan nyt kuulla paremmin.”

Artikkelin julkaissut Den of Geek

Eksopolitiikka

Presidentti Kennedyn yhteenotto CIA:n kanssa, osa 2

1 joulukuun, 2021 paatoimittaja Kommentoi

Presidentti Kennedyn kuolettava yhteenotto CIA:n ja MJ-12:n kanssa salaisista ET/UFO -tiedoista – osa II

kirjoittanut Michael E. Salla, M.A., Ph.D.

Tiivistelmä

Useat dokumentit ja todistajanlausunnot valaisevat mitä presidentti Kennedy tiesi maahansyöksyneiden UFOjen nouto-operaatioista, sekä hänen pyrkimyksiään saada pääsy salaisiin Maan ulkopuolista elämää ja teknologiaa koskeviin tietoihin. Kennedyn pyrkimyksissä on kaksi vaihetta. Ensimmäinen oli sarja toimeenpanoja, jotka hän aloitti helmikuun 19. päivä 1961, joilla pyrittiin asettamaan kylmän sodan psykologisen sodankäynnin ohjelmat hänen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan alaisuuteen, ja myöhemmin kesäkuussa 1961 toteuttaa CIA:n salaisten operaatioiden presidentillistä valvontaa pääesikunnan kautta. Nämä toimeenpanot suoritettiin samaan aikaan kun Kennedy yritti saada pääsyä erittäin avaruusolentoja ja UFOja käsittelevien salaisten projektien tietoihin – MJ-12 Special Studies Project.

Toinen vaihe alkoi syyskuun 20. päivä 1963, kun Kennedy lähti riskaabeliin poliittiseen peliin, jolla koitettiin saada NASA tekemään yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa yhteisten avaruusoperaatioiden parissa. Kliimaksi saavutettiin salaisten UFO-tietojen parista käydyn riidan kanssa. Tämä artikkeli käy läpi todistuksia, dokumentteja ja tapahtumia koskien Kennedyn intressiä UFOihin ja Maan ulkopuoliseen elämään ja siihen miten se kulminoitui kuolettavaan kulissientakaiseen yhteydenottoon CIA:n ja MJ-12:n kanssa hänen elämänsä viimeisenä kuukautena.

Kennedy yhdisti USA-NL avaruustehtävät salaisiin UFO-tietoihin

Syyskuussa 1963 presidentti Kennedy käynnisti uraauurtavan aloitteen, jolla saada Neuvostoliitto ja USA tekemään yhteistyötä yhteisten avaruus- ja kuutehtävien parissa. Tämän kylmään sotaankin vaikuttaneen julkisesti ilmoitetun aloitteen taustalla oli Kennedyn hallinnon salaisempi pyrkimys saada pääsy salattuihin UFO-tietoihin. Vuodetut dokumentit paljastavat, että Kennedy ohjeisti CIA:ta julkaisemaan salatut UFO-tiedot NASAlle osana avaruusyhteistoimintaa Neuvostoliiton kanssa. Jos Kennedy olisi onnistunut, olisi ollut yhteinen avaruustehtävä Kuuhun ja UFO-tietoja oltaisiin jaettu CIA:n, NASAn ja Kennedyn hallinnon välillä enemmän. Tämä olisi varmistanut sen, että UFO-tiedot jossain vaiheessa oltaisiin tehty julkisiksi sekä USA:ssa että Neuvostoliitossa.

Huikeassa puheessa YK:n yleiskokouksen edessä syyskuun 20. päivä 1963, presidentti Kennedy sanoi:

Lopultakin, alalla jolla Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla on erikoiskyvykkyys — avaruusalalla — on tilaa uudelle yhteistyölle, viedä eteenpäin yhteistoimintaa avaruuden sääntelyssä ja tutkimuksessa. Luen näihin mukaan mahdollisuuden yhteistutkimusmatkalle Kuuhun. [1]

Kennedy tarjosi avaruuskilvoittelun lopettamista ja yhteisiä tehtäviä neukkujen kanssa. Hruštšovin vanhimman pojan, tohtori Sergei Hruštšovin mukaan tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun Kennedy oli ehdottanut yhteistä avaruus- ja kuututkimusohjelmaa Neuvostoliiton kanssa. Sergei Hruštšov paljasti, että kesäkuun 1961 Wienin kokouksessa, alle kymmenen päivää sen jälkeen kun Kennedyn kuuluisa toukokuun 25. päivän puhe kongressin edessä oli pidetty, jossa luvattiin viedä ihminen Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua, [2] Kennedy salaa ehdotti yhteisiä Kuu- ja avaruustehtäviä hänen isälleen. Hruštšov kieltäytyi, kuten hänen poikansa myöhemmin selitti: “isäni kielsi tämän, koska hän ajatteli että tämän avulla amerikkalaiset voisivat saada selville miten heikkoja me olemme, ja ehkä se ajaisi heidät sotaan.” [3]

Hänen syyskuun 1963 YK-puheensa jälkeen, Hruštšov jälleen kerran otti Kennedyn tarjouksen esiin — Neuvostoliiton hallitus ei virallisesti kommentoinut ja neuvostolehdistö sivuutti sen. [4] Samaan aikaan NASAlla ja kongressilla oli huomattavaa vastustusta Kennedyn aloitteille. Juuri ennen hänen YK-puhettaan, Kennedy briiffasi hänen NASA-johtajaansa, James Webbia, hänen aloitteistaan ja kysyi: ”Oletko riittävästi ohjaksissa estääksesi sen, että minut eristetöön NASAsta jos teen sen?” [5] Virallisen NASAn historian mukaan “Webb kertoi presidentille, että hän kykenisi pitämään hommat hanskassa.” [6] Richard C. Hoaglandin ja Mike Baran mukaan,

Idean myynti neukuille olisi jo tarpeeksi vaikeaa, mutta sen myyminen Amerikan kansalle ja kongressille mikäli “kansan syvät rivit purnaisivat” voisi olla lähes mahdotonta. Jos Webb ei kykenisi pitämään NASAa kurissa sen sisältä, silloin koko pyrkimys romahtaisi. [7]

Viikkoja hänen rohkean aloitteensa jälkeen, “vähäinen kansan tuki, jopa USA:ssa, tuntui latistaneen idean lopullisesti, ja Kennedy alkoi julkisesti perääntyä ehdotuksestaan.” [8] Jos Hruštšov olisi lopulta hyväksynyt hänen tarjouksensa, Kennedyn olisi pitänyt toimia nopeasti voittaakseen kongressin ja NASAn vastustuksen minkään yhteisen avaruusohjelman toteuttamiseksi.

Vuonna 1997 alkaneiden haastattelujen sarjassa Hruštšovin poika, tri. Sergei Hruštšov, sanoi että hänen isänsä aluksi kieltäydyttyä Kennedyn syyskuun 20. päivän 1963 tarjouksesta perustaa yhteiset avaruus- ja kuumissiot, “hänen kieltäytymistään seuraavina viikkoina hänen isänsä tuli toisiin aatoksiin”. [9] Yhdessä haastattelussa Sergei Hruštšov sanoi:

Kävelin hänen kanssaan joskus lokakuun lopulla tai marraskuussa, ja hän kertoi minulle näistä asioista. Hän kertoi minulle, että meidän tulee miettiä tätä ideaa uudelleen ja ehkä hyväksyäs se. Kysyin tietävätkö he kaiken, meidän salaisuutemme? Hän sanoi ettei se ollut tärkeää. Amerikkalaiset voivat suunnitella kaiken haluamakseen. Se on kehittynyt maa, mutta meidän pitää säästää rahaa. Se on kallista… Hän ajatteli myös näiden kaikkien saavutusten poliittisia puolia, että sitten he voisivat alkaa luottaa toisiinsa paljon enemmän Kuuban ohjuskriisin jälkeen hänen luottamuksensa presidentti Kennedyyn nousi erittäin korkealle. Hänen mielestään oli mahdollista tehdä asioita tämän presidentin kanssa, hän ei pitänyt häntä ystävänä, mutta hän todella halusi välttää sodan, joten tämän yhteistyön kautta he kykenisivät pallottelemaan ajatuksia näistä saavutuksista. [10]

Sergei Hruštšov vahvisti, että Nikita Hruštšov lopulta hyväksyi Kennedyn tarjouksen marraskuun alussa 1963 noin viikkoa ennen hänen salamurhaansa. [11] Hoaglandin ja Baran mukaan tarkka päivä on marraskuun 11., jolloin keskeinen Neuvostoliiton Mars-missio epäonnistui: “Marsiin suuntautunut miehittämätön avaruusalus koodinimellä ‘Kosmos 21’ vikaantui Maan alailmakehässä tarkalleen päivää ennen (marraskuun 11. päivä) ennen Kennedyn yhtäkkistä “Neuvostoyhteistyön direktiiviä James Webbille”. [12] Hruštšovin yhtäkkinen takinkääntö, kahden vuoden salailun ja julkisten kieltäytymisten jälkeen, johti sarjaan välittömiä presidentin toimeenpanoja heti seuraavana päivänä.

Presidentti Kennedy antoi issued kansallisen turvallisuuden toimeenpanomuistion (National Security Action Memorandum, NSAM) No. 271 marraskuun 12. päivänä 1963. Sen otsikko oli ”Yhteistyö Neuvostoliiton kanssa ulkoavaruuden asioissa”, ja sen keskeinen kappale kuului:

Haluaisin teidän tekevän henkilökohtaisen aloitteen ja ottavan keskeisen vastuun valtiolla oleellisen Neuvostoliiton kanssa tehtävän yhteistyön ohjelman kehittämisestä ulkoavaruuden alalla, mukaanlukien erityisten teknisten esitysten kehittäminen. [13]

Muistio jatkoi sanomalla, että yhteistyö oli suoraa seurausta Kennedyn syyskuun 20. päivän ehdotuksesta “laajentaa yhteystyötä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä ulkoavaruudessa, mukaanlukien yhteistyö kuulaskeutumisohjelmissa.” Muistio oli luokiteltu “Luottamukselliseksi” ja osoitettu James Webbille (NASAn hallintovirkamies). Se julkaistiin lokakuun 13. päivä 1981.

Merkittävää kyllä, muistiossa sanottiin myös: “Oletan, että te työskentelette läheisesti ulkoministeriön ja muiden asianmukaisten virastojen kanssa.” Kennedy identifioi ulkoministerin keskeiseksi henkilöksi, joka toteuttaisi prosessia jolla käytäisiin dialogia yhteistyöstä:

Odotan teidän [Webb] avustavan ulkoministeriä proseduuri- ja ajoitusongelmien selvittämisessä, jotka liittyvät Neuvostoliiton kanssa käytäviin keskusteluihin, ja avustavan minua ehdottamalla keskustelukanavia, jotka olisivat meidän näkökulmastamme kaikkein toivottavimpia.

Tämä varmistaisi sen, että ulkoministeriö ja muut Yhdysvaltain hallituksen tahot pääsisivät käsiksi informaatioon, jota jaettaisiin Neuvostoliitolle heidän avaruusyhteistyön nimissä.

Luottamuksellisen NSAM:in lisäksi Kennedy antoi salaisemmaksi luokitellun (“Top Secret”) muistion CIA:n johtajalle John McConelle. Samalla päivämäärällä marraskuun 12. 1963 päivätyn muistion otsikko oli: “Katselmus kaikista kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavista UFO-tiedustelutiedoista”. Huippusalaisessa muistiossa luki:

Olen ohjeistanut James Webbia kehittämään Neuvostoliiton kanssa yhteisen avaruus- ja kuututkimusohjelman. Olisi avuksi mikäli kävisitte läpi suuren uhan [UFO] tapauksia ja erottelisitte bona fidet salaisiksi luokitelluista ilmavoimien ja CIA:n lähteistä… Kun tämä data on käyty läpi, haluaisin teidän perustavan datan jakamisohjelman NASAn kanssa, jossa Tunnistamattomat [UFO:t] ovat tekijä. Tämä auttaa NASAn tehtäväjohtoa heidän puolustusvastuissaan. Haluaisin datan katselmuksesta väliraportin viimeistään helmikuun 1. 1964 mennessä. [14]

On tärkeää huomata, että muistio CIA-johtajille viittaa Webbille samana päivänä annettuun NSAMiin. Vaikka CIA:lle lähetetyn vuodetun huippusalaisen muistion aitoutta ei olekaan virallisesti tunnustettu (sen autenttisuus on arvostettu keskisuuresta suureen), [15] NSAM 271:n legitimiteetistä ei ole epäilystäkään. [16] NSAM 271 selvästi näyttää, että Kennedy oli päättänyt tehdä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa “ulkoavaruuden asioissa.”

Jos Kennedy olisi saanut varoituksen tulevan Neuvostoliiton kanssa koetun konfliktin vaaroista ja/tai Maan ulkopuolisesta elämästä, silloin salaisten UFO-tietojen jakaminen oli ilmiselvä tapa toteuttaa NSAM 271.

NSAM 271 ja siihen liittyvä huippusalainen CIA-johtajalle lähetetty muistio marraskuun 12. päivänä 1963 ovat todisteita siitä, että Kennedy piti yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa “ulkoavaruuden asioissa” salaisiin UFO-tietoihin liittyvänä. Tuntemattomista syistä Kennedy oli vakuuttunut siitä, että CIA oli johtava virasto, joka varmistaisi salaisten UFO-tietojen julkistamisen. Tämä viittaa siihen, että ilmavoimat ja muut asevoimien haarat olivat salaa velvoitettu ohjaamaan kaikkein tärkeimmät CIRVIS-järjestelmän (Communications Instructions for Reporting Vital Intelligence Sightings) kautta raportoidut UFO-tietonsa, jotka oli tuotettu Joint Army Air Naval Publicationin numeron 146 tiedusteludataa varten, CIA:lle. [17] Tämä vahvistetaan prikaatinkenraali C.H. Bolenderin muistiossa lokakuulta 1969. Hän sanoo: “raportit tunnistamattomista lentävistä esineistä, jotka voisivat vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen, on tehty JANAP 146:n tai Air Force Manual 55-11:n mukaisesti, eivätkä ne ole osa Blue Book -järjestelmää.” [18]

Yksinkertaistaen, UFO-tietoja oli kahta sorttia, joita ilmavoimat oli kerännyt Kennedyn ja myöhempien hallintojen aikana. Näistä vähemmän kansallista turvallisuutta uhanneet tehtiin julkisiksi Projekt Blue Bookin kautta — ilmavoimien ‘virallisen’ julkisen UFO-tutkimusohjelman, joka virallisesti loppui vuonna 1970. [19] Tärkeämmät, ja salaiset, UFO-tiedot ohjattiin toiseen projektiin CIA:n alaisuuteen. CIA:n vastatiedusteluosasto kontrolloi niiden saatavuutta ja raportoi suoraan MJ-12 ryhmälle. Pyydettäessä CIA:ta jakamaan UFO-tietojaan NASAlle, se johtaisi siihen että tiedot päätyisivät myös ulkoministeriöön ja muihin virastoihin kuten NSAM 271:ssä esitettiin. Kennedy täten suoraan asettui vastahankaan CIA:n kanssa sen salaisten UFO-tietojen kontrollista.

Kennedyn kuuman linjan keskustelu Nikita Hruštšovin kanssa

Toinen vuodettu dokumentti näyttää sen laajuuden millä Kennedy oli valmis tekemään yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa tehtäessä UFO-tietoja julkisiksi. Tavoite oli välttää sotilaallista yhteenottoa väärin perustein UFOjen takia. Dokumentin väitetään olevan huippusalainen NSA:n puhelinkuuntelu “kuuman linjan” keskustelusta presidentti Kennedyn ja Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšovin kanssa päivämäärällä 12. marraskuuta 1963. [20] Kuuma linja perustettiin vain kolme kuukautta aiemmin elokuun 1. päivä 1963, ja New York Timesin mukaan:

Suora yhteys, joka on olemassa 24 tuntia päivässä, mahdollistaa kahden valtion päämiesten vaihtaa keskenään viestejä minuuteissa. Kirjoitettujen viestien tarkistamisen jälkeen, Teletype-nauha syötetään Teletype-lähettimelle. Viestien lähtiessä se koodataan ”salauslaitteella”, jotta estetään muiden viestinluku välietapeilla 10 tuhannen mailin kaapelipiirin matkalla. Moskovassa viesti menee dekoodauslaitteen läpi ja ilmestyy Teletype-koneelle Kremlissä lähellä pääministeri Hruštšovin toimistoa. [21]

Vaikka onkin väitetty, että kuumaa linjaa käytettiin ensi kertaa kesäkuun 5. päivä 1967 Lähi-Idän kuuden päivän sodan aikaan, vuodettu NSA:n dokumentti puhuu siitä miten Kennedy ja Hruštšov pääsivät käyttämään sitä pian pystyttämisen jälkeen.

Väitetyssä marraskuun 12. päivän kuuman linjan keskustelussa Kennedy ja Hruštšov keskustelivat heidän omien UFO-työryhmiensä tärkeydestä UFO-ongelman ratkaisussa, jotta vältettäisiin tulevat konfliktit. Kennedy sanoi Hruštšoville: “Olen laittanut käyntiin aloitteen NASAmme kanssa vaihtaaksemme tietoja teidän Tiedeakatemian kesken siinä toivossa, että se vaalii yhteistä huoltamme tästä ongelmasta ja toivottavasti löydämme jonkin ratkaisun.” [22]

Kennedy varmasti viittasi tässä NSAM 271:n, joka julkaistiin samana päivänä, marraskuun 12. 1963. Kennedy sanoi myös, “Olen ohjeistanut CIA:ta antamaan minulle kaikki tiedot haamuilmiöstä ja salaisista ohjelmista, minkä myötä voin paremmin arvioita [UFO-] tilannetta.” [23] Vaikka NSA:n salakuuntelema puheli ei ole täysin osoitettu autenttiseksi (se on saanut keskisuuresta suureen autenttisuusarvion), [24] se on yhdenmukainen marraskuun 12. päivän NSAM 271:n kanssa.” [25]

Aihetodisteet kuuman linjan puhelun sisällön aitoudesta tulevat Sergei Hruštšovin myönnöstä, että hänen isänsä oli hyväksynyt Kennedyn tarjouksen päivää ennen marraskuun 11. Eli, tämä oli sama päivä kun Neuvostoliiton Mars-missio ‘Kosmos 21’ oli vikaantunut, mikä oli johtanut siihen, että Hruštšovin ääni kellossa oli muuttunut Kennedyn tarjouksesta tehdä yhteistyötä avaruusasioissa. Neuvostoliitolle avaruuskilvan jatkaminen olisi ollut erittäin kallista, ja imenyt heiltä resursseja tärkeämmistä asioista. Kennedyn tarjous oli kasvot pelastava tapa päästä pois Neuvostoliittoa uhkaavasta dilemmasta.

Kuuman linjan keskustelu näytti Kennedyn ja Hruštšovin pääsevän sopuun monista asioista UFO-informaation jakamisessa ja avaruusyhteistoiminnassa. Kuuman linjan keskustelun päivämäärä on yhdenmukainen sen sopimuksen kanssa, johon päästin kulisseissa tänä aikana Kennedyn ja Hruštšovin välillä. Tämä antaa luottamusta sille, että kuuman linjan dokumentti on aito. NSAM 271:n antaminen, mikä on autenttinen julkinen dokumentti, vahvistaa myös sen, että Hruštšov oli juuri hyväksynyt Kennedyn tarjouksen ja että kuuman linjan keskustelu Kennedyn ja Hruštšovin välillä oli juuri pidetty. [26]

Presidentti Kennedyn UFO-aloitteet johtivat salamurhadirektiivin toimeenpanoon

Marraskuun 12. päivänä 1963 presidentti John F. Kennedy oli päässyt laajaan yhteissopuun Neuvostoliiton pääsihteeri Nikita Hruštšovin kanssa yhteisista avaruustehtävistä ja UFO-tietojen jakamisesta. Tämä vaati molemmilta johtajilta heidän omien UFO-työryhmiensä ohjeistamista jakamaan informaatiota. Kennedy teki tämän huippusalaisella muistiolla CIA:n johtajalle, jolla pyydettiin häntä jakamaan UFO-tietoja NASAn ja Neuvostoliiton kanssa. Hänen marraskuun 12. päivän muistio välitettiin James Jesus Angletonille, CIA:n vastatiedustelun johtajalle. Angleton kontrolloi pääsyä suurimpaan osaan salaisista UFO-tiedoista USA:ssa, ja hän oli suorassa yhteydessä MJ-12:n kanssa — UFO-ryhmän, joka työskenteli “MJ-12 Special Studies Projectissa”. Vastauksena Kennedyn pyyntöön Angleton noudatti huippusalaisia/MJ-12 direktiivejä. Eräs salaisista direktiiveistä, joka paljastettiin osittain palaneessa Top Secret/MJ-12 -dokumentissa, joka on määritetty vuoteen 1961, oli kryptinen salamurhadirektiivi. Mikäli kukaan ylempi Yhdysvaltain virkamies ei tekisi yhteistyötä MJ-12:n kanssa, direktiivi salli poliittisen salamurhan. Vuodettu dokumentti on pitävää näyttöä siitä, että entinen CIA-johtaja Allen Dulles oli mukana luonnostelemassa ja hyväksymässä muiden MJ-12 jäsenten kanssa kryptistä “salamurhadirektiiviä”. Angleton toimeenpani myöhemmin MJ-12 “salamurhadirektiivin” vastauksena presidentti Kennedyn marraskuun 12. päivän 1963 pyyntöön CIA:lta julkaista salatut UFO-tiedot.

Ensimmäisessä osassa käsittelin palanutta dokumenttia ja sen syntyä Allen Dullesin viran viimeisinä kuukausina CIA:n johdossa. Dulles ja muut MJ-12 jäsenet vastasivat Kennedyn alkuvaiheen toimiin kesäkuun 28. päivänä 1961 saadakseen briiffausta MJ-12:n tiedusteluoperaatioista ja UFOista. Kennedy huippusalaisen muistion “Review of MJ-12 Intelligence Operations” mukaan pyysi Dullesilta lyhyttä tiivistelmää. [27] Vastauksena ja Kennedyn tietämättä, Dulles luonnosteli joukon direktiivejä juuri ennen eläkkeelle jäämistään marraskuussa 1961. Dullesin dokumenttiluonnokset oli osoitettu kuudelle muulle MJ-12 jäsenelle, joissa pyydettiin kommentteja ja heidän hyväksyntäänsä. Siinä oli selkeät ohjeet, että missään tapauksessa ei kukaan Yhdysvaltain presidentti tai hänen kansallisen turvallisuuden henkilöstöstään tulisi saada briiffausta tai pääsyä salaisiin UFO-tietoihin.

Kaikkein esteellisin direktiivi, jonka Dulles oli luonnostellut ja ilmeisesti toiset kuusi MJ-12 jäsentä oli hyväksynyt, oli kryptinen salamurhadirektiivi. Kokonaisuudessaan, siinä lukee:

Luonnos – Direktiivi koskien projektin toimintaympäristöä – Kun olosuhteet muuttuvat epäsuotuisiksi ympäristön kasvulle ja Washingtoniin ei voida enempää vaikuttaa, kun toiminta ei enää kanna satoa… Kun säästä puuttuu sateita, pitäisi olla märkää. [28]

Tri. Robert Wood, joka on MJ-12 dokumenttien rikosteknisillä menetelmillä analysoinnin nimekkäin asiantuntija, on tullut johtopäätelmään, että poltettu dokumentti on salamurhadirektiivi. Poltettua dokumenttia käsittelevässä haastattelussa hän huomauttaa, että kryptinen viesti “pitäisi olla märkää” on peräisin Venäjältä, jossa fraasit ‘märkätyöt’ tai “märkähommat” tarkoittaa että joku on tapettu ja verissä. [29]

Koodisana ‘märkä’ on myöhemmin otettu Neuvosto-KGB:n käyttöön ja muualle tiedustelumaailmaan, tri. Wood sanoo. Ilmaisu “pitäisi olla märkää” on täten koodattu käsky tappaa joku. Tämän kryptisen direktiivin luonnostelussa Allen Dulles tavoitteli hyväksyntää kuudelta MJ-12 kollegaltaan, saadakseen oikeutuksen kenen tahansa vaaleilla valitun tai nimitetyn Washington DC:n viranomaisen, jonka politiikka oli “epäsuotuisaa kasvulle”, salamurhaan. Kryptinen direktiivi oli esivaltuutus kenen tahansa presidentin salamurhaan, joihin “ei voitu enempää vaikuttaa”.

Kennedyn vuoden 1963 pyrkimykset lopettaa kylmä sota, tehdä yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa yhteisten avaruusmissioiden parissa ja jakaa salaisia UFO-tietoja Neuvostoliiton kanssa saivat aikaan MJ-12:n lopullisen ratkaisun. Liipaisin oli Kennedyn sopimus Hruštšovin kanssa marraskuun 12. päivä 1963 avaruustoiminnan yhteistyöstä, joka johti Kennedyn huippusalaiseen muistioon, jossa ohjeistettiin uutta CIA-johtajaa, John McConea, jakamaan UFO-tietonsa NASAn kanssa. [30] Johtuen NSAM 271:sta, joka samana päivänä annettiin, tämä olisi varmistanut että UFO-tietoja ei annettaisi ainoastaan Neuvostoliittoon vaan ulkoministeriölle ja muillekin virastoille. [31] Eli, kaksi Kennedyn antamaa muistiota marraskuun 12. päivä olisivat varmistaneet pääsyn salaisiin UFO-tietoihin useammallekin valtion virastolle, mikä olisi lopulta johtanut siihen että presidenttikin niitä näkee. Suora pääsy oli häneltä McConen edeltäjän, Allen Dullesin kieltämä, joka eläköityi kansallisen tiedustelun johdosta marraskuussa 1961, mutta todennäköisesti jatkoi MJ-1 tehtävissään.

Kennedyn räjähdysmäinen huippusalainen marraskuun 12. päivän 1963 muistio DIA-johtajalle annettiin William Colbylle, sitten CIA:n kaukoidän osaston (apulais) johtajalle, James Angletonille CIA:n vastatiedustelussa. Angleton oli se kenellä oli auktoriteetti panna toimeen Kennedyn huippusalainen muistio. Kennedyn CIA-muistion alareunassa allekirjoituksen vieressä näkyy käsin kirjoitettuna: ”Colbyn vastaus: Angletonilla on MJ direktiivi 20.11.63” Colby tunnusti tässä, että Angletonilla oli kaksi päivää ennen Kennedyn salamurhaa MJ direktiivit — poltettu dokumentti — ja hän käyttäisi niitä vastaamaan Kennedyn muistioon. Tämä käsinkirjoitus suoraan kertoo, että Angleton oli osallisena Kennedyn salamurhassa kryptisen MJ-12 salamurhadirektiivin perusteella.

Angletonin osuudesta Kennedyn salamurhaan on enemmänkin näyttöä. Lee Harvey Oswald oli mukana pienessä amerikkalaisryhmässä, joka oli loikannut Neuvostoliittoon vuonna 1959. Vaikka CIA myöntää alkaneensa kerätä Oswaldista tietoja kansioon vuonna 1960, Alan Weberman, ensimmäisiä Kennedyn salamurhasta kirjoittaneita, väittää että CIA:n vastatiedustelu tarkkaili Oswaldia jo aiemmin. Weberman siteeraa näyttöä siitä, että Angleton oli suoraan mukana välikäden kautta, Gerry Hemming, entinen merijalkaväen sotilas, joka tunsi Oswaldin ja CIA rekrytoi hänet. [32]

Huolimatta siitä, että Angletonin ja CIA:n Oswaldin rekrytoimista ja hänen matkaansa Neuvostoliittoon pidetäänkin kiistanalaisena, ei ole epäilystäkään siitä että amerikkalaisena loikkarina Oswald jäi Angletonin CIA-vastatiedustelun vastuulle. Hänen palatessaan USA:han kesäkuussa 1962, Oswaldin aktiviteetteja tarkkailtiin CIA:n vastatiedustelussa silmä kovana. Oswaldin tämän jälkeiset tekemiset useiden CIA-henkilöiden kanssa antoivat Angletonin vastatiedustelulle mahdollisuuksia sekä tarkkailla että manipuloida Oswaldia.

Jim Garrisonin, New Orleansin yleisen syyttäjän, tekemien tutkimusten paljastama kytkös CIA:n ja Kennedyn välillä on kaikkein dokumentoiduin. Garrison piti suurinta osaa dokumenttitodisteista näyttönä siitä, että Lee Harvey Oswald oli mukana salaliitossa, jota Clay Shaw johti. Garrison sai selville, että Shaw’lla oli ”laaja kansainvälinen rooli CIA:n työntekijänä.” [33] Vaikka Garrison ei onnistunutkaan voittamaan langettavaa tuomiota Shaw’ia vastaan, House Select Committee on Assassinations puhdisti Garrisonin osittain epäilyksistä vuonna 1979. Komitea totesi: “Komitea uskoo, perustuen sille saataviin todisteisiin, että presidentti John F. Kennedy todennäköisesti salamurhattiin salaliiton johdosta. Komitea ei kyennyt määrittämään muita asemiehiä tai salaliiton laajuutta.” [34]

CIA:n kanssa yhteistyötä tehnyt henkilö, Clay Shaw, järjesteli Kennedyn salamurhan, mikä suoraan yhdistää CIA:n vastatiedustelun tapaukseen. Oswaldin osallisuuden varmistaminen Kennedyn salamurhaan, oli se sitten miten minimaalista tahansa, antoi tehokkaat perustelut estää läpikotainen Kennedyn salamurhan tutkinta. Entisenä kommunistiloikkarina Angleton ja CIA kykenivät vakuuttavasti argumentoimaan, että Oswaldin mukanaolo johtuisi suoraan Neuvostoliitosta. Tämä mahdollisti CIA:n menestyksellä esittää Warrenin komissiolle, jäsenenä olleen Allen Dullesin avulla, että perinpohjaiset tutkimukset olisivat liian vaarallisia ydinsodan uhasta johtuen, mikäli Neuvostoliiton osallisuutta epäiltäisiin.

Historioitsijat, jotka pitävät CIA:ta osallisena Kennedyn salamurhaan, huomauttavat CIA:n roolista Vietnamin salaisissa operaatioissa syynä sille miksi CIA halusi Kennedyn pois vallasta. Eversti Fletcher Prouty, hänen laajassa kirjassaan JFK: The CIA, Vietnam and the Plot to Assassinate John F. Kennedy, paljastaa että Kennedy yritti lopettaa CIA:n päätäntävaltaa salaoperaatioihin. [35] Näistä suurimpiin kuului Yhdysvaltain mukanaolo Vietnamissa, jonka Kennedy halusi lopettaa ja siksi hänet salamurhattiin. On kuitenkin uskottavampi syy sille miksi Kennedy haluttiin pois virasta — CIA:n rooli salaisten UFO-tietojen kontrolloinnissa, ja pääsyn eväämisessä muille valtion virastoille, mm. presidentinkanslialle.

Presidentti Kennedyn salamurha johtui suoraan hänen aikeistaan saada pääsy CIA:n salaisiin UFO-tietoihin. Kennedyn tietämättä salainen MJ-12 direktiivien joukko, jonka entinen CIA-johtaja Allen Dulles oli antanut, poissulki kaiken yhteistyön Kennedyn ja hänen kansallisen turvallisuuden tiiminsä kanssa UFO-asiassa. Dulles ja kuusi muuta tuntematonta MJ-12 nimeä olivat ne, jotka ajoivat direktiivit läpi, jotka löytyvät palaneesta dokumentista, mm. kaikkien yhteistyöstä kieltäytyvien Kennedyn hallinnon viranomaisten salamurha. Vaikka Dulles ja hänen kuusi liittolaistaan esivaltuuttivatkin Kennedyn salamurhan, CIA:n vastatiedustelujohtaja oli se joka antoi viimeisen käskyn, mikä kulminoitui Kennedyn salamurhaan. Niin tekemällä James Angleton järjesteli kommunisiloikkarin mukanaolon, jotta hänen niskoilleen voitaisiin sälyttää lopulta syy ja varmistaa, että liittovaltio tai kongressin viranomaiset eivät tekisi perinpohjaisia tutkimuksia.

Oliko Kennedyn salamurha MJ-12:n salainen vallankaappaus?

Historioitsijat, jotka pitävät CIA:ta osallisena Kennedyn salamurhaan, huomauttavat CIA:n roolista Vietnamin salaisissa operaatioissa syynä sille miksi CIA halusi Kennedyn pois vallasta. Eversti Fletcher Prouty, hänen laajassa kirjassaan JFK: The CIA, Vietnam and the Plot to Assassinate John F. Kennedy, paljastaa että Kennedy yritti lopettaa CIA:n päätäntävaltaa salaoperaatioihin. [36] Näistä suurimpiin kuului Yhdysvaltain eskaloituva mukanaolo Vietnamissa, jonka Kennedy halusi lopettaa, ja se oli hänen salamurhansa syy. On kuitenkin uskottavampi syy miksi ylemmät CIA-viranomaiset halusivat Kennedyn pois vorasta — CIA:n vastatiedustelun rooli UFO-informaation kontrolloinnissa ja salaperäisen MJ-12 ryhmän direktiivien toimeenpanossa.

Presidentti Kennedyn rohkea yritys pyrkiä saamaan NASA tekemään yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa yhteisten avaruus- ja kuutehtävien parissa on historiallinen fakta. Vähemmän tunnettua on se, että tämä vaati laajaa UFO-informaation keskinäistä jakamista, jotta estettäisiin väärinymmärrykset UFO-havainnoista, jotka saattaisivat saada aikaan sotilaallisia konflikteja ja vaarantaa avaruusyhteistyön. Kennedyn strategia oli käyttää USA-NL:n yhteistä avaruustoimintaa keinona saada UFO-tiedot paljastettua NASAlle. Tämä olisi johtanut siihen, että niitä jaetaan Neuvostoliittoon, ulkoministeriölle ja muille Yhdysvaltain viranomaisille NSAM 271:n vaatimusten mukaisesti. Laaja datan jakaminen NSAM 271:n alaisuudessa olisi antanut Kennedylle ja hänen kansallisen turvallisuuden tiimilleen keinot lopulta päästä itse käsiksi salaisiin UFO-tietoihin.

Dokumentit vahvistavat sen, että marraskuun 12. päivänä 1963 Kennedy ja Hruštšov olivat päässeet sopuun UFO-tietojen jakamisesta juuri tästä syystä, ja Kennedy piti CIA:ta tämän toimeenpanevana johtavana tahona. Kennedyn tietämättä CIA:n vastatiedustelun johtaja, Angleton, toimeenpani joukon salaisia direktiivejä, jotka eväisivät Kennedyltä, hänen kansallisen turvallisuuden tiimiltään ja pääesikunnalta pääsyn salaisiin UFO-tietoihin.

Salamurhadirektiivi oli salainen MJ-12:n vallankaappaus, joka CIA:n vastatiedustelun avulla oli keino kieltää kaikilta presidenteiltä pääsy UFO-tietoihin, ja lopulta pakottaa kaikki yhteistyöhaluttomat liittovaltion viranomaiset pois virasta. Tähän päivään asti ei ole löytynyt näyttöä siitä, että Dullesin ja kuuden muun MJ-12 jäsenen vuonna 1961 luonnostelemat ja hyväksymät MJ-12 direktiivit olisi koskaan kumottu. Dokumentit ja faktat puhuvat korkea-arvoisten CIA:n ja muiden nimeltämainitsemattomien virastojen syyllisyydestä Kennedyn salamurhaan. Kennedyn pyrkimyksille relevanttien vuodettujen MJ-12 dokumenttien vaikutukset vaativat läpikotaista julkista tutkimusta.

***