Sir Chichester, erittäin kunnioitettu mies joka lensi Uudessa Seelannissa, koki UFO-kohtaamisen 16 vuotta ennen Kenneth Arnoldia vuonna 1947. Hän puhuu alla olevalla videolla, jonka jälkeen todistaa myös Kenneth Arnold, ja tämän jälkeen muita pilotteja.
Pilottien joukossa on ranskalaispilotti Duboc, joka näki UFOn katoavan Pariisin yllä. Videolla näkyy myös hollantilainen KLM-pilotti ja englantilainen pilotti, joka näki Alderneyn kohtaamisen vuonna 2007. Tuolloin miehistö ja matkustajat näkivät kahden mailin pituisen aluksen.
Huikeassa juuri julkaistussa todistuksessa, kolme matemaatikkoa on ratkaissut 30-vuotisen ongelman, joka tunnetaan nimellä André-Oortin konjektuuri, ja edistäneet satojen vuosien taivalta ymmärtää ratkaisuja polynomiyhtälöihin. Työ lainaa ideoita lähes kaikilta matematiikan eri osa-alueilta.
“Menetelmät, joita siinä käytetään, sanoisin, kattavat koko matematiikan”, sanoi Andrei Yafaev University College Londonista.
Uusi tutkielma alkaa erään kaikkein perustavanlaatuisimman matematiikan kysymyksen parissa: milloin polynomiyhtälöillä kuten x3 + y3 = z3 on kokonaislukuratkaisuja (positiivisia tai negatiivisia)? Vuonna 1994 Andrew Wiles ratkaisi erään version tästä kysymyksestä, joka tunnetaan Fermat’n Viimeisenä Teoreemana, eräänä 1900-luvun suurista matemaattisista voitoista.
Fermat’n Viimeisen Teoreeman ja sensellaisten ongelmien ratkaisemiseksi matemaatikot ovat kehittäneet yhä abstraktimpia teorioita, jotka tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja konjektuureja. Yves André ja Frans Oort esittivät kaksi tällaista pulmaa vuorollaan vuosina 1989 ja 1995, mikä johti siihen minkä me nyt tunnemme André-Oort konjektuurina. Sen sijaan että pohdittaisiin kokonaislukuratkaisuja polynomiyhtälöihin, André-Oortin konjektuuri liittyy ratkaisuihin, jotka ovat paljon monimutkaisempia geometrisia olioita nimeltään Shimuran olomuodot (engl. variety, suomennos on toimituksen ad hoc kehittämä).
Monet matemaatikot ovat työskennelleet ongelman parissa viimeiset vuosikymmenet. Vuonna 2014 Yafaev ja Bruno Klinglertodistivat sen, mutta hommassa oli juju. Heidän tuloksensa riippui siitä, että Riemannin hypoteesi pätee — mutta se on eräs kuuluisa vaikea kysymys, jota ei ole edelleenkään ratkaistu.
Uusi Oxfordin yliopiston Jonathan Pilan, Wisconsinin yliopiston Ananth Shankarin ja Toronton yliopiston Jacob Tsimermanin tutkielma ratkaisee tämän. Lisäksi se näyttää Tsimermanin osaamisen, 33, jota pidetään laajalti eräänä aikansa huippumatemaatikoista.
“Jacob Tsimermanilla on kyky ymmärtää kaikkea”, Yafaev sanoo.
Erilaiset olomuodot
André-Oortin konjektuuri liittyy algebran olomuotoihin, jotka perustasollaan ovat pelkkä joukko (tai graafi) kaikista ratkaisuista yhteen polynomiyhtälöön, tai näiden kokoelma.
Yksikköympyrä on olomuoto: sen kaaren pisteiden koordinaatit ovat ratkaisuja polynomiin x2 + y2 = 1. Suora y = 0 on myös olomuoto. Ja näiden kahden leikkaus — pisteet (1, 0) ja (−1, 0) — on kolmas olomuoto, joka on kahden ensimmäisen sisällä.
André-Oortin konjektuurin olomuodot ovat tärkeää tyyppiä, nimeltään Shimuran olomuodot (engl. Shimura variety). Vaikka Shimuran olomuotoja on muutamaa erilaista tyyppiä, yksinkertaisin liittyy kriittiseen matemaattiseen olioon nimeltään elliptinen käyrä (yhtälöt kuten y2 = x3 + 1 tai y2 = x3 + 3x + 2).
Pisteet näillä Shimuran olomuodoilla koodaavat reseptin, jolla voidaan konstruoida elliptinen käyrä. Mutta on myös muita, monimutkaisempia Shimuran olomuotoja, joiden rakenne on vähemmän suoraviivainen. Niihin liittyvän informaation kuvaaminen on ollut vaikeaa.
“Yleisen tyypin Shimuran olomuotojen rakenteesta tiedetään vain vähän”, sanoo Ruochuan Liu Pekingin yliopistosta.
André-Oortin konjektuuri on juuri tuohon liittyvä kysymys: Mikä on Shimuran olomuotojen perusrakenne, joiden alle itsessään liittyy paljon modernia matematiikkaa?
Erikoispisteet
Pidetään mielessä, että olomuodot voivat elää toisten olomuotojen sisällä, samalla tavalla kuin ei-tangentiaalinen viivan ja ympyrän leikkaus luo kahden pisteen aliolomuodon. André-Oortin konjektuuri esittää kysymyksen Shimuran olomuotojen sisällä elävistä olomuodoista. Se tekee tämän keskittymällä Shimuran olomuotojen tiettyihin elementteihin.
Shimuran olomuodolla jokainen piste esittää toista olomuotoa, kuten elliptinen käyrä. Jotkut näistä käyristä ovat enemmän symmetrisiä kuin toiset, ja symmetrisempiä esitetään Shimuran olomuodolla, jota matemaatikot kutsuvat “erikoispisteiksi”.
André-Oortin konjektuuri liittyy siihen miten nämä erikoispisteet jakautuvat. Kuvittele lähteväsi liikkeelle Shimuran olomuodolla. Ajattele sitä kolmiulotteiseksi muodoksi. Seuraavaksi, piirrä käyrä sen pinnalle. Tämä käyrä on olomuoto, vaikkakaan ei välttämättä Shimuran olomuoto. Mutta André-Oortin konjektuurin mukaan, jos tuo käyrä jatkuvasti törmää erikoispisteisiin, sen on itsessään oltava Shimuran olomuoto.
“Se on eräänlainen erittäin selkeä geometrinen tulkinta”, Tsimerman sanoo.
Toisin sanoin, André-Oortin konjektuuri tekee ennusteita siitä onko pinnalla oleva käyrä Shimuran olomuoto. Silloin on olemassa yläraja erikoispisteille, joihin se voi törmätä. Matemaatikot ovat yrittäneet vuosien ajan vahvistaa Andrén ja Oortin esittämää ylärajaa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla Jonathan Pila teki suuria harppauksia esittämällä uuden menetelmän erikoispisteiden laskemiseksi.
Pilan edistys
André-Oortin konjektuurin todistamiseksi Pila tarvitsi karkean arvion erikoispisteistä olomuodolla. Hän teki tämän antamalla pisteille ominaisuuden nimeltään “korkeus”. Korkeus mittaa miten monimutkainen tietty piste, tai arvo, on. Tarkastellaan lukuja 10 ja 10.000017. Yhtäältä ne ovat samanlaisia, mutta toisaalta ne ovat varsin erilaisia.
“Ne ovat molemmat rationaalilukuja, ja ne ovat varsin lähellä toisiaan. Mutta yksi niistä on paljon toista monimutkaisempi”, Shankar sanoo.
Yksi tapa kuvata tätä kompleksisuutta on muuttaa nämä luvut yksinkertaisiksi murtoluvuiksi. Luvun korkeus on osoittajan tai nimittäjän itseisarvo — kumpi niistä sitten onkaan suurempi. Murtolukuna numero 10 on sama kuin 10 / 1, joten luvun 10 korkeus on 10. Yksinkertaisin tapa kirjoittaa 10.000017 murtolukuna on 10,000,017 / 1,000,000. Tämän perusteella sen korkeus on 10 miljoonaa. On myös muita tapoja mitata korkeutta (tämä osoittautui suurimmaksi haasteeksi todistuksen esittäjillä).
André-Oortin konjektuurin todistamiseksi Pilan tarvitsi osoittaa, että Shimuran olomuodon sisällä elävällä ei-Shimuran olomuodolla ei ole montaa erikoispistettä. Korkeus on työkalu, joka on tässä avuksi.
Tarkastellaan rationaalilukuja, joiden korkeus on enintään 2. Vaikka on äärettömän monta rationaalilukua, jonka itseisarvo on 2 tai vähemmän, ainoastaan seitsemän niistä on tarpeeksi yksinkertainen jotta sen korkeus on 2 tai vähemmän: 0, 1, 12, 2, tai näiden negatiivit. Yleisesti ottaen, jos voit osoittaa, että rationaalilukujen joukolla on rajallinen määrä korkeuksia, olet osoittanut että joukolla on rajallinen määrä alkioita.
Tällä tavoin korkeus on varsin erilainen itseisarvoon verrattuna. Pila käytti hyödyksi tätä eroa identifioimalla jokaisen erikoispisteen Shimuran olomuodolla, joka on eri reaaliluku. Sitten hän osoitti, että nämä reaaliluvut eivät olleet liian monimutkaisia — niiden korkeudet eivät voineet olla liian suuria. Se tarkoitti, että tiettyyn erikoispisteeseen liittyi äärellisen monta reaalilukua. Koska jokainen erikoispiste vastasi tiettyä reaalilukua, silloin erikoispisteitäkin voisi olla vain rajallinen määrä.
Pilan menetelmä välkysti vältti laskemasta itse Shimuran olomuodon korkeuksia. Sen sijaan hän tutki reaalilukujen korkeuksia ja yhdisti reaaliluvut Shimuran olomuotoon. Mutta tämä strategia toimii vain yksinkertaisille Shimuran olomuodoille.
André-Oortin konjektuurin todistamiseksi kaikille Shimuran olomuodoille, hän ja muut joutuisivat keksimään tavan mitata korkeuksia suoraan.
Universaalit korkeudet
Kun Pila sai aikaan uusia innostavia edistysaskelia André-Oortin konjektuurin parissa, Tsimerman oli edelleen jatko-opiskelijana Princetonin yliopistossa. Hän oli alkanut työstää hänen ohjaajan Peter Sarnakin neuvosta tätä ongelmaa. Pila oli myös ollut Sarnakin oppilas, ja kun hän palasi Princetoniin vuonna 2009 kertomaan uusista löydöksistään, hän ja Tsimerman löysivät toisensa.
“Hän ja minä olemme olleet tämän ongelman parissa siitä lähtien”, Tsimerman sanoo.
Suurin heidän kohtaamansa ohnelma oli monien eri korkeuden mittaamisen tapojen yhteensovittaminen. Esimerkiksi, joskus matemaatikot määrittelevät numeron suuruuden katsomalla sen alkulukutekijöitä itseisarvon sijaan. André-Oortin konjektuurin todistamiseksi heidän piti ensin kääntää jokainen näistä kompleksisuuden määritelmistä Shimuran olomuodolle.
Pila ja Tsimerman saivat aikaan osittaista edistymistä tähän suuntaan. Mutta pidemmälle meneminen vaati aina vain monimutkaisempia matemaattisia ideoita, joita he tunsivat yhä vain huonommin. Erityisesti, heidän piti löytää tapa jolla yhdistää kaikki nämä eri korkeuksien mittaamisen tavat yhdeksi johdonmukaiseksi luvuksi (joka varmistaisi, että he olivat ottaneet huomioon kaikki tavat joilla pisteet saattaisivat erota toisistaan).
Tsimerman tiesi, että Shankarilla oli kokemusta sellaisesta matematiikasta, jota he kaipasivat tämän saavuttamiseksi, ja hän pyysi tätä liittymään mukaan yhteisprojektiin elokuussa 2020. Kolme matemaatikkoa työskentelivät ongelman parissa useita kuukausia, mutta edistys hidastui.
“Joskus vaikutti siltä että me olimme lähellä; joskus vaikutti taas siltä että meillä oli perustavanlaatuisia esteitä, joiden yli piti päästä”, Shankar sanoi. He päättivät ottaa askeleen taaksepäin viime talvena, ajatellen että he voisivat edistää muita juttuja.
Pari kuukautta myöhemmin Shankar esitteli Pilalle ja Tsimermanille Toronton yliopiston Michael Groechenigin ja Free University of Berlinin Hélène Esnaultin työtä hänen puhuttuaan Groechenigin kanssa. Hän epäili, että heidän tuloksensa — plus Gal Binyaminin ja muiden tekemä työ — voisi auttaa heitä todistamaan, että kaikki eri korkeuden käsitteet sulautuvat yhteen tavalla, jota he tarvitsivat.
Tuo vainu osoittautui oikeaksi, kun Esnault ja Groechenig olivat täydentäneet aiempaa työtään. Pila, Shankar ja Tsimerman sitten käyttivät heidän laajennettua työtään todistamaan, että erikoispisteiden korkeudet eivät koskaan kasva liian suuriksi millekään Shimuran olomuodolle. Tämän myötä André-Oortin konjektuurin lopullinen todistus oli lähellä.
“Jossain mielessä koko tutkielman pointti oli selvä, jo joskus puolitoista vuotta sitten, mutta sen saamiseksi toimimaan vaadittiin, että kehitettiin tällaisia monimutkaisia koneen osasia, joiden yhteensovittaminen vei paljon aikaa”, Tsimerman sanoo.
Pila, Shankar ja Tsimerman lopulta syksyllä 2021 julkaisivat tuloksensa. He osoittivat, että millään Shimuran olomuodon sisällä elävällä olomuodolla ei voi olla liian montaa erikoispistettä ilman, että kyseessä on itsessään Shimuran olomuoto.
Vaikka tutkielman lukeminen ja varmistaminen huolellisesti ottaa aikansa, matemaatikot ovat jo pohtimassa sen vaikutuksia. Jos tutkielman ideoita voidaan soveltaa laajemmin, he saattaisivat esimerkiksi laajentaa tulosta 1980-luvulta ongelmaan nimeltä Mordellin konjektuuri — ja tämä saisi aikaan numeroteorian uusien löydösten vyöryn.
“Tämä on läpimurto, selvästikin läpimurto”, Liu sanoo.
Tämä kiinnostava UFO-video on todella nopeasti liikkuva kolmionmuotoinen kappale, joka kuvattiin ilta-aikaan Alankomaiden Utrechtissa 7. lokakuuta 2021 yhdeksän aikaan illalla.
Käytetyt laitteet: Luna Optics LN-G3-B50 Digitaalikiikari 6-36×50 Gen-3.
Valkoisen talon tiedustelukomitean alakomitea tulee kuulemaan kahden Pentagonin virkamiehen todistuksen ensi viikolla.
Kuva: U.S. Department of Defense
Edustajainhuoneen tiedustelukomitean terrorismin, vastavakoilun ja aseiden leviämisen estämisen alakomitea on buukattu pitämään ensi viikolla ensimmäinen avoin kongressin kuuleminen tunnistamattomista lentävistä esineistä yli 50 vuoteen, ja todistajina on kaksi korkea-arvoista tiedustelu-upseeria.
Kuuleminen on seurausta viime kesäkuussa julkaistusta kongressin pyytämästä raportista koskien “tunnistamattomia ilmailmiöitä”. Yhdeksänsivuinen kansallisen tiedustelun johtajan “alustava arvio” keskittyi 144 tapaukseen vuodesta 2004 tähän päivään asti, joista kyettiin selittämään ainoastaan yksi.
Raportti kieltäytyy tekemästä johtopäätöksiä, ja siinä todetaan, että saatavilla olevat tiedot olivat “suurelta osin tuloksettomia” ja että rajoittunut ja epäyhdenmukainen data asetti haasteita ilmiön arvioinnille. Mutta raportti toteaa myös, että suurin osa raportoiduista ilmiöistä “kylläkin esittää fyysisiä kappaleita”.
Arviointi totesi, että kappaleet eivät olleet amerikkalaista salaista teknologiaa, ja että “meiltä tällä hetkellä puuttuu dataa, jonka perusteella voitaisiin sanoa minkään UAP:n olevan osa ulkovaltojen ohjelmaa tai viittaus suureen potentiaalisen vihollisen teknologiseen edistysaskeleeseen.”
Kuuleminen, joka on buukattu ensi tiistaiksi, on aikeissa keskittyä Pentagonissa toimivan ryhmän työhön, joka suorittaa jatkotoimenpiteitä raportin herättämien kansallisen turvallisuuden ja lentoturvallisuuden kysymyksissä.
On May 17, the C3 subcommittee, led by @RepAndreCarson, will hold an open hearing on unidentified aerial phenomena.
This will be the committee's first open hearing on the topic – and members will push for greater transparency from the IC.https://t.co/4fybNNnGaQ
— House Intelligence Committee (@HouseIntelDems) May 10, 2022
“Koska tämä on erittäin suuren julkisen kiinnostuksen aihe, kaikki kohtuuton salailu voi olla esteenä mysteerin ratkaisemiselle, tai se voi estää meitä löytämästä ratkaisuja potentiaalisiin haavoittuvaisuuksiin”, indianalainen demokraattiedustaja André Carson sanoo, joka toimii edustajainhuoneen tiedustelukomitean terrorismin, vastavakoilun ja aseiden leviämisen estämisen alakomitean puheenjohtajana, joka myös kuulemisen aikoo pitää.
“Tämä kuuleminen tarkastelee niitä toimia, joita Pentagon voi tehdä vähentääkseen armeijan pilottien ja siviilipilottien UAP-ilmiöiden raportoinnista aiheutuvaa stigmaa.”
Sovittuihin todistajiin kuuluu Ronald S. Moultrie, tiedustelusta ja turvallisuudesta vastaava puolustusministeri, sekä Scott W. Bray, merivoimien tiedustelun apulaisjohtaja.
“Liittovaltion hallitus ja tiedusteluyhteisö ovat kriittisessä roolissa raporttien kontekstualisoinnissa ja analysoinnissa”, sanoo edustaja Adam B. Schiff, kalifornialainen demokraatti, joka on edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja. Hän sanoi, että kuulemisen tarkoituksena oli valaista “yhtä aikamme suurimmista mysteereistä ja rikkoa ylenpalttisen salailun ja spekuloinnin kierre totuudella ja läpinäkyvyydellä.”
Viime kesäkuussa raportin kongressille toimitti tiedusteluyhteisö yhdessä Pentagonin UAP-toimikunnan kanssa, jonka Pentagon marraskuussa korvasi uudella virastolla, ilmassaolevien kohteiden tunnistus- ja hallintaryhmällä AOIMSG:lla (Airborne Object Identification and Management Synchronization Group). Ryhmän tehtävä on “havaita, identifioida ja nimetä kiinnostavia kohteita erikoiskäyttöilmatilassa ja arvioida ja lieventää kaikkia niihin liittyviä uhkia, joita niistä aiheutuu lentoturvallisuudelle ja kansalliselle turvallisuudelle.”
Moultrie valvoo uutta ryhmää, joka tulee olemaan tulevien kuulemisten keskiössä.
Viime joulukuussa senaattori Kirsten Gillibrand, newyorkilainen demokraatti, sekä edustaja Ruben Gallego, arizonalainen demokraatti, onnistuivat saamaan molempien puolueiden tuen tehdä lakimuutos vuosittaiseen National Defense Authorization Actiin, joka ohjaa Pentagonin työtä tiedusteluyhteisön parissa, jossa ohjeistettiin tekemään raporttien löydöksistä julkisia. Lakimuutos laajensi tutkimuksen skooppia Pentagonin jo tekemästä.
Kongressi ei vielä ole pitänyt UFO-asiassa avoimia kuulemisia sen jälkeen, kun ilmavoimat sulki julkisen Project Blue Bookina tunnetun tutkimusprojektin 1970-luvun alussa.
Vuonna 1966 Gerald R. Ford, silloinen edustajainhuoneen republikaanivähemmistön johtaja Michiganista, järjesti kuulemisen vastauksena UFO-raportteihin, joita yli 40 ihmistä, joista 12 poliisia, oli tehnyt. Ilmavoimat selittivät havainnot “suokaasuna”, mitä Ford piti “kevytmielisenä”.
“Uskon Amerikan kansalaisten olevan oikeutettuja läpikotaisempaan selitykseen kuin mitä ilmavoimat on tähän päivään asti antanut”, Ford sanoi kirjeessään kahdelle edustajainhuoneen komitealle maaliskuun 28. päivä 1966. Ilmavoimien upseerit todistivat havainnoista.
Kaksi vuotta myöhemmin kongressi piti toisen kuulemisen, jossa tieteentekijät ilmavoimien ulkopuolelta esittivät oman tutkimukset ilmiöstä, ja pyysivät jatkamaan tunnistamattomien lentävien esineiden tutkimuksia.
Ilmavoimat totesivat vuonna 1969, että mikään UFO ei ollut koskaan ollut uhka kansalliselle turvallisuudelle, että esineet eivät edustaneet minkäänlaista teknologiaa, joka olisi nykypäivän tietojen tuolla puolen, ja että ei ollut mitään näyttöä siitä, että esineet olisivat tulleet Maapallon ulkopuolelta. Ilmavoimat totesivat, että lisätutkimukset eivät olleet tarpeen.
Viime vuosina tiedusteluraportit ja lausunnot upseereilta ovat viitanneet UFOista aiheutuviin kansallisen turvallisuuden uhkien huoliin, jotka aiheutuisivat niiden kehittyneestä teknologiasta. Pilotit esimerkiksi ovat raportoineet aluksista, jotka ovat kulkeneet äärimmäisillä nopeuksilla ilman minkäänlaista näkyvää voimanlähdettä. Viranomaiset ovat esittäneet huolensa, että nämä saattaisivat liittyä vihollisten toimiin.
“Minulle on naureskeltu, mutta se on jotain mistä minä olen intohimoinen ja mielestäni kestän loanheittoa”, Carson sanoi. “Tämä voi olla se asia, joka tuo republikaanit ja demokraatit yhteen, ainakin tunniksi tai pariksi.”
Nämä kaksi kirkasta Tic Tac -UFOa kuvattiin lentämässä päiväsaikaan Fairdalessa, joka on Louisvillen naapurikunta Kentuckyssa. Tämä tapahtui 7. lokakuuta 2021.
Silminnäkijän raportti:
Isäni mainitsi nämä kappaleet kun me vahdimme lapsiani (hänen lapsenlapsiaan) leikkimässä takapihalla ja kysyin “mikä hitto tuo on?” Minä ja lapseni kiinnitimme siihen huomiota. Me näimme kaksi pillerin näköistä esinettä toisissaan kiinni, isäni huolestui ja sanoi minulle että ota puhelin esiin ja kuvaa. Ne erosivat hitaasti toisistaan ja jatkoivat suoraa reittiä kunnes niitä ei enää näkynyt. Ne näyttivät valkoiselta/hopeiselta, mutta oli vaikeaa kuvata väriä koska pinnalta ne näyttivät jonkin verran heijastavilta. Me emme nähneet ikkunoita. Me olemme tottuneita lentokoneisiin, jotka päivittäin lentävät lounaan suunnasta, mutta muoto ja väri näillä esineillä oli ihmeellinen. Me havaitsimme myös lentokoneen lentämässä lounaasta länteen takapihani vastakkaisella puolella, jonne me menimme heti tapauksen jälkeen, emmekä me enää nähneet kahta esinettä, mikä yhä vain puhuu sen puolesta että nämä kaksi eivät olleet lentokoneita. Laitan mukaan videon myös lentokoneesta vertailun vuoksi, että ero käy selväksi.
Omituiset valot lentävät muodostelmassa ja ne kuvattiin kolmesta eri kulmasta!
Paikka: Austinin piirikunta, Teksas
Päivämäärä: 6. lokakuuta 2021
Silminnäkijän raportti:
Tämä sattuin pienessä kunnassamme, monta ihmistä näki sen. On useita kuvia ja videoita. Se piti kovaa ääntä! (ei siis ollut drone) Se lensi matalalla ja hitaasti. Jos ne olisivat olleet droneja, ne olisivat kulkeneet pitkän matkan, sillä ne nähtiin 30 mailin päässä minun sijainnistani myös.
Havaintopaikat: Sealy, Bellville, Cat Spring, Needville, New Ulm
Jacques Vallée (1975) esittelee kuuluisan kanadalaisen UFO-tapauksen. Manitoba vaikuttaa olevan UFO-aktiviteetin keskuksia Kanadassa.
Taiteilija Joel Kimmelin suunnittelema kolikko, joka perustuu Stefan Michalakin kertomukseen siitä mitä tapahtui toukokuun 20.päivä 1967, lähellä Falcon Lakea, Manitobassa.
Hänen tarinaansa tukee 4 silminnäkijää sekä tapahtuman kuvaaja. Tämä alus “poltti” filmin, vähän samaan tapaan kuin Teksasin Daytonin tapaus.
Nämä kirkkaat valot kuvattiin Denverissä, Coloradossa lokakuun 4. 2021.
Silminnäkijän raportti:
Maanantaina 4. lokakuuta kello 19:35 vein kipeän koiramme ulos. Minun piti kantaa eläin ulos, joten laskin sen nurmikolle, ja sen jälkeen kirkas valo sai huomioni silmäkulmassani. Se oli erittäin kirkas ja valkoinen ja liikkui hitaasti pohjoisesta koilliseen. Se vaikutti liikkuvan omituiseen tyyliin ajoittain, luonnottomasti, melkein säntäilee paikasta toiseen. Sillä ei ollut vilkkuvaloja kuten lentokoneessa ja se selvästi oli omituisen näköinen ja käyttäytyi omituisesti, joten nopeasti juoksin noutamaan puhelintani jotta voisin kuvata sitä.
Kun se lensi lentokoneen yli, näet selvästi eron ohilennon aikana. Sitten sen etääntyessä valo hiljalleen hiipui kunnes se oli poissa. Se ei koskaan tullut takaisin. Lopetin kuvaamisen sen kadotessa, mutta en enää saanut sitä kuvaan ja soimaan itseäni siitä. Haluan myös mainita, että minulla on pari videota koska halusin lopettaa kuvaamisen ja mennä pihan toiseen päähän, sillä puu oli näkymän edessä. Laitoin mukaan myös viimeisen 4 sekunnin videon kun yritin kuvata sen viimeisiä hetkiä ennen katoamista, siitä näkyy että se katoaa eikä ole enää siellä.
Nämä kolme UFOa lensivät taivaalla Las Crucesissa, New Mexicossa.
Silminnäkijän raportti:
Minä ja ystäväni menimme hänen luokseen kun hän sanoi minulle että katso ylös. Ennen kuin aloin kuvata havaintoa, ne lensivät kolmiomuodostelmassa. Ne katosivat ja ilmestyivät uudelleen, mutta niitä oli aina kolme. Hullua että äitini näki tämän saman viikko sitten kävelyllä!
