Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2024

UFOt

Mystisiä valoja Kievissä

Kommentoi

Havaintopäivämäärä: 19.4.2023
Havaintopaikka: Kiev, Ukraina

Keskiviikkona kello 21:57 näkyi taivaalla kirkas välähdys. Valon näki tuhannet ihmiset ja kymmenet kamerat. Mikä se oli, sitä ei edelleenkään tiedetä. Monet uutistoimistot sanoivat, että se on NASAn satelliitti, mutta NASA sanoi, että tämä satelliitti on edelleen kiertoradalla. Joten se ei ole satelliitti.

Huomasin UFOn poistuvat valon räjähdysalueelta. Näitkö sinäkin sen? Jotain voimakasta tuli sinne, tuhosi tämän toisen kohteen, mahdollisesti säästi miljoonien ihmisten hengen ja esti katastrofin tapahtumisen. Ihmiset näkevät nykyhetken, avaruusolennot näkevät menneen, nykyisyyden ja tulevan. Tämä UFO on pastillimainen. Mikään ihmisten alus ei näytä siltä.

Mielestäni tämä valo on jotain muuta. Uskon Venäjän laukaisseen yliääniohjuksen, jossa oli Kiinasta saatu ydinkärki. Mutta avaruusolennot tulivat väliin ja tuhosivat sen ennen kuin se kykeni räjähtämään. Avaruusolennot useasti näyttävät voimansa väkivallattomampaan tyyliin, neutraloimalla ydinaseet, autot, joskus jopa ihmiset, jotka pysäytetään ja saadaan tuntemaan siltä kuin aika olisi kulunut monta tuntia. Sitä kutsutaan kadotetuksi ajaksi.

Jos Ukraina päätyy Venäjälle, siitä lähtee käyntiin tapahtumaketju Etelä-Kiinan merellä, joka tulee olemaan demokratialle katastrofaalista. Silloin Kiina saa kaipaamansa harhautuksen Venäjältä, joka tavoittelee Ukrainaa. Kiina veisi saaret mannermaan ja Taiwanin välistä. Näihin kuuluisi myös Taiwan itse. Avaruusolennot näkevät kokonaiskuvan, tulevaisuuden mahdollisuudet jotka voivat tapahtua, ja ne puuttuvat asiainkulkuun viime hetkillä.

Scott C. Waring, Taiwan

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

UFOt

Seitsemän UFOa Hawaiilla

Kommentoi

Havaintopäivämäärä: 7.4.2023
Havaintopaikka: 3 päivän purjehduksen päässä Hawaiilta, USAssa
Lähde: MUFON

Tämä valokuva on otettu yöllä, kun jotkut UFOt ovat tulleet vedenalaisesta tukikohdasta. Koska ne pystyvät piiloutumaan ihmisten silmiltä ja koska Maapallon pinta-alasta 75% on veden peitossa, on ainoastaan järkeenkäypää, että avaruusolentojen alukset kulkevat helposti myös vedessä. 100-prosenttista näyttöä siitä, että avaruusolennoilla on kaupunkeja merenpohjassa Hawaiin lähistöllä.

Scott C. Waring, Taiwan

Silminnäkijä kertoo:

Olin merellä. Arviolta yhden aikaan yöllä otin kuvaa laivan perästä. Erittäin selkeä yö. 7 punaista valoa leijaili horisontissa 10 minuutin ajan, sitten ne katosivat. Minulla on kuva keskeltä Tyyntä valtamerta. Lähdimme matkalle Hawaiilta kolme päivää sitten, seuraava satama on Ensenada Meksikossa.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Eksopolitiikka

Tarina avaruusolennosta nimeltä J-Rod

Kommentoi

kirjoittanut Linda Moulton Howe

Kun ensi kertaa kuulin Bill Uhousesta, lasvegasilaisesta eläkkeellä olevasta koneinsinööristä, joka kertoi olleensa mukana takaisinmallintamassa avaruusolentojen teknologiaa valtion laitoksissa, olin sekä huvittunut että hämmentynyt. Olin huvittunut koska hän vihjaili, että projektin johtajana toimi Maan ulkopuolinen biologinen olento, joka tunnettiin nimellä J-Rod, joka oletettavasti oli saapunut Maapallolle vuonna 1953. Erään toisen lähteen mukaan, nimeltään BJ, josta tässä artikkelissakin alempana puhutaan, nimet ”J” ja ”Rod” ovat peräisin amerikkalaisten tiedemiesten aiemmista yrityksistä kommunikoida Maan ulkopuolisen biologisen olennon, EBEn, kanssa. Eisenhowerin MJ-12 -briiffausdokumentin julkaisun jälkeen 1980-luvun alkupuolella, termi EBE on popularisoitunut kuvaamaan pienikokoisia, harmaanvärisiä humanoideja, jotka liittyvät pudonneisiin lautasiin. Toinen tapa kirjoittaa nimi on Eben, jota on mm. käyttänyt fyysikko Paul Bennewitz ja muut. Jotkut ovat vihjailleet, että Ebens oli myös jonkin sortin EBE, jolla oli aivan tietynlainen fyysinen ulkomuoto, ja jonka on sanottu työskennelleen ihmisten kanssa tiedeprojekteissa. BJ:n mukaan EBEn kanssa ei ollut minkäänlaista kielellistä kommunikaatioyhteyttä vuonna 1953, joten keksittiin sarja symboleita joilla testata olennon reaktioita. Jotkut symbolit näyttivät kirjaimilta ja toiset taas geometrisiltä muodoilta. Ensimmäinen symboli, jota EBEN osoitti näytti kirjaimelta ”J”. Toinen oli ”inertiapalkki”, joka näytti sauvalta (engl. rod). Joten ihmiset kutsuivat Ebeniä nimellä ”J-Rod”. Olin hämmentynyt, koska mietin miksi hän paljasti informaatiota erittäin salaisesta operaatiosta, ja olin myös skeptinen jälleen toisesta ”sisäpiiriläisestä”, jolla oli kertoa tarinoita Area 51:sta ja S-4:sta.

Kingman, Arizona 1953

Insinööri Bill Uhouse väitti, että Ebenin ilma-alus oli syöksynyt maahan Kingmanin lähellä Arizonassa vuonna 1953, josta selvisi neljä olentoa. Tämä olisi ollut kuusi vuotta kuuluisien Roswellin törmäysten jälkeen, jossa noudettiin ”tuntemattomasta lähteestä tullut tähtienvälinen alus”. Kingmanissa, Uhousen mukaan, amerikkalaiset UFOjen noutoon erikoiskoulutetut joukot noutivat kaksi vammautunutta Ebensiä ja kaksi muuta hyvässä kunnossa olevaa olentoa erikoistehtävässä. Kahden hyvässä kunnossa olevan avaruusolennon annettiin mennä sisään alukseen, ja vammautuneet olennot vietiin tuntemattomaan sairaalaan. Hän myös sanoi, että noutoryhmä, joka meni alukseen sisään tarkastamaan sitä, sairastui omituiseen sairauteen. Alus lastattiin perävaunuun ja kuljetettiin Nevadan koealueelle Las Vegasin pohjoispuolelle.

Bill Uhouse väittää, että Kingmanin tapahtumat johtivat projektiin, johon hän meni töihin suunnittelemaan ja rakentamaan lentosimulaattoria, jonka avulla lentäjiä koulutettaisiin ohjaamaan lentävää lautasta. Bill väittää, että hän tapasi avaruusolentoja, jotka valvoivat tätä phojektia, joista eräs oli nimeltään J-Rod. Bill sanoo työskennelleensä Los Alamosissa ja Area 51:lla. Bill kertoo kiinnostavan tarinan, ja se olisi pysynytkin pelkkänä tarinana kunnes luin dokumentista, jonka väitettiin olevan tekninen tutkimuspaperi, joka käsitteli EBEstä kerättyjä kudosnäytteitä, jotka tunnetaan nimellä AQ-J-ROD. BJ sanoo, että ”AQ” tarkoittaa Aquarius-projektia, jonka alaisuudessa presidentti Harry Trumanin 1947 perustama Majestic-12 -ryhmä toimi, joka määrättiin tutkimaan maahansyöksynyttä lautasta ja avaruusolentojen ruumiita, jotka  olivat törmänneet USA:n 1940-luvulla.

J-Rod, tekninen neuvonantaja, Nevadan koealue

Vieraillessaan lentosimulaattorin luona Bill Uhouse näki joskus ultrasalaisessa projektissa toimineen teknisen neuvonantajan. Se oli J-Rod, tyypillinen harmaan värinen EBE, karvaton ja ilmeetön. Sillä oli suuret, mustat linssisilmät, jotka ovat näille olennoille tyypillisiä. Sen on sanottu olevan 200 vuotta vanha, kärsivän solujen hajoamisesta ja silti olevan Papoose Laken S-4:ssä, Nevadan Area 51:ssä. Mutta en voi vahvistaa tuota. Bill Uhousen mukaan, hauskaa oli se miten se pukeutui ihmisten housuihin ja löysään paitaan. Sen kengät olivat erilaiset, mutta en tiedä millä tavoin. Sen neljäsormiset kädet olivat pitkät.

Kun Yhdysvaltain ilmavoimien majuri näki Uhousen piirroksen J-Rodista, hän sanoi, ”Poislukien pitkät kynnet ja tukeva ruumiinraknenne, tämä näyttää aivan J-Rodilta. Se oli laiha eikä sillä ollut pitkiä kynsiä.”

EARTHFILESin päätoimittaja Linda Moulton Howen huomautus: Syyskuussa 1998, lähde jota haastattelin pitkästi, joka toivoo pysyvänsä tunnettuna nimellä ”Kewper”, kertoi minulle, että hän oli työskennellyt sekä CIA:lla että armeijan signaalitiedustelussa vuosina 1956-1960. Hän palveli armeijan koulutuslaitoksessa, joka opetti salaustekniikoita Kaakkois-USAssa. Hänen esimiehensä pyysi Kewperiä liittymään erittäin salaiseen CIA:n projektiin analysoimaan valokuvia, piirroksia, dokumentteja ja muita todisteita ympäri maailman, jotka kertoivat Maassa olevista ei-ihmisälyistä.

Kewper sanoi elokuussa 1958, että hän, hänen pomonsa ja viisi muuta CIA-kollegaa lensivät Nellisiin, Nevadaan tapaamaan ilmavoimien everstiä alueelle, joka oli rakennettu Papoose-vuorten viereen lähelle Groom Lakea, alueelle nimeltä S-4. Siellä ryhmä näki seitsemän pyöreää alusta ontoksi koverretulla alueella vuoren sisässä ja heidät vietiin toimistoon kommunikoimaan telepaattisesti harmaan avaruusolennon kanssa, joka työskenteli Yhdysvaltain valtiolle.

Allaoleva Kewperin piirros on olennosta, jonka hän näki elokuun 1958 tapaamisessa.

BJ, Dan Burisch ja J-Rodin kudosanalyysit

Lähetin kopion saamastani dokumentista, joka puhui J-Rodista Las Vegasissa asuvalle kontaktilleni, joka tunnetaan nimellä BJ. Hän oli työskennellyt ystävänsä, Dan Burischin, kanssa anomaalisten kohteiden parissa, joita tuli näkyviin Mars-kuviin, erityisesti alueella, jota kutsutaan nimellä ”Inca City.” Ilmeisesti Dan oli aiemmin työskennellyt salaisessa S-4 -laitoksessa niinkuin myös tri. Danny Benjamin Crain, mikrobiologi joka oli ottanut EBEltä kudosnäytteitä. Hänet oli nimetty saamassani dokumentissa nimellä Danny Benjamin Crain, Ph.D. (kapteeni, Yhdysvaltain laivasto, laivaston tutkimuslaboratorio) työryhmänjohtaja, Project Aquarius, R-4800, Papoose Site 4.

BJ:n sanoin, ”Kun tätä näyttöä tuotiin hänen eteensä, Burisch ryhtyi puolustuskannalle, mutta myöhemmin myönsi, että hän oli kuin olikin ollut mukana ’tuntemattoman luonteisissa’ kudosnäytekokeissa, jotka lopulta osoittautuivat näytteiksi ’Maan ulkopuolisesta’ lähteestä. Se myös vahvistettiin, että Maan ulkopuolinen materiaali oli saatu Maan ulkopuoliselta biologiselta olennolta, jota pidettiin maan alla tukikohdassa, turvallisessa laitoksessa joa muistutti puhdasta, täydellisen pyöreää palloa tai pallonmuotoista kammiota. Miksi? En tiedä. Tämä paljastus toi esiin paljon ongelmia: internetimme ja puhelinkommunikaatiomme yhtäkkiä joutuivat tarkkailun kohteeksi ja niitä häirittiin.  Tämän häirinnän suorittajiksi myöhemmin paljastuivat Burischin entiset työnantajat ”sieltä jostain”, jotka tarkkailivat kaikkea mitä Dan sanoi siinä pelossa, että hän paljastaisi joskus jotain arkaluonteista informaatiota. Hän sai uhkaavia vierailuja hänen entiseltä työnantajaltaan hänen kotiinsa ja uuteen työpaikkaansa varoituksena olla sanomatta asiasta yhtään mitään. BJ:n mukaan Burischin käsi jopa murrettiin ja lopulta hänen muistonsa muutettiin niin, että hän ei muistaisi mitään S-4:sta tai J-Rodista. Mutta Area 51:sta vuodetussa dokumentissa on Dan Crainin allekirjoitus, ja siinä kuvataan yksityiskohtaisesti niiden kokeiden luonne, joita Area 51:n alaisessa laboratoriossa tehtiin — niitä kokeita joista Dan ei puhu mitään. Tämä dokumentti kertoo, että Dan Burisch (joka muutti nimensä Burischista Crainiksi 1990-luvun puolivälissä) oli tieteentekijä, jonka vastuussa oli mennä sisään ’puhdastilapalloon’ ja ottaa yli 200 kudosnäytettä siellä pidetyistä avaruusolennoista ja auttaa koordinoimaan avaruusolentojen DNA:n tieteellistä tutkimusta. Tämän dokumentin sisältö on kylmäävää. Se kuvaa yksityiskohtaisesti kudosnäytteen ottamisen avaruusolentojen kudoksesta ja kuolleelta kerätyn ihmis-DNA:n käytön avaruusolennon kehossa, millä yritettiin korjata ’avaruusolentojen’ hajonneita hermosoluja, kun hajoamista pidettiin geneettisenä. Siinä keskustellaan myös ryhmän yksimielisestä paheksunnasta meneillään olevia geneettisiä takaisinkehityspyrkimyksiä kohtaan (kenen valtuuttamana?), joiden tarkoituksena voisi olla ihmisten ja avaruusolentojen ”risteyttämistarkoitus”, jolla ilmeisesti elvytettäisiin avaruusolentojen lajeja.

Lainauksia vuodetusta Area 51 -dokumentista, jonka on allekirjoittanut tri. Dan Crain alias Dan Burisch

”Tämä asiakirja (Q-94-109A) toimitetaan merivoimien avaruusjoukkojen asianomaisille MAGIC-tason johtajaviranomaisille UNOSTin (hyväksytty 19. joulukuuta 1966: vahvistettu 10. lokakuuta 1967)…… mukaisesti. Tämän raportin sisältöä on pidettävä päätutkijan, työryhmän johtajan (R-4800, Occupant Papoose Site 4) loppuraporttina (spesifikaatio K-24). ”NSA:n/NSC:n johtaman Project Aquarius -hankkeen (Subintegumental Neuronal Aspirative Avulsion Sampling Subsection King-35 {K-24, Extraterrestrial Biological Entity {EBE}, joka tunnetaan myös nimellä ’AQ-J-Rod’ {JR}) puitteissa tehtyjen IN VITRO -kokeiden tulokset ovat esitetty tässä.”

Raportissa sanotaan, että: ”….metodologia edellytti päätutkijan tuomista paineistettuun puhtaaseen palloon, joka muodosti I.G.A.:n julistaman ”Maan ulkopuolisen läheisen kohtaamisen (E.C.E.), luokka IV.c.”.” Kohdassa ”TILAUS” selitettiin koko tutkimuksen tarkoitus: ”Määrittää tieteellisesti varmat syyt, jotka aiheuttavat in vivo hermosolujen korjauksen epäonnistumisen dendriittisten päätepisteiden kohdalla solunäytteiden joukosta in vitro. Luokitellaan tällaiset syyt toiminnallisesti, jotta voidaan selvittää tällaisen epäonnistumisen mekanismit, ja eristetään sitten todennäköisimmät ennestään vallitsevat soluolosuhteet, jotka mahdollistavat asianmukaisen uudistumisen.” (Tämä näyttää viittaavan siihen, että tutkimus tehtiin sen selvittämiseksi, miksi ”muukalaisten” fysiologia ei korjannut itseään — ainakaan hermokudoksessa — niin kuin sen pitäisi). Raportti jatkuu….. [Kudosnäytteet, jotka otettiin EBE:stä, kasvatettiin agar-alustassa, joka koostui] ”Yhtäläisistä yhdistelmistä paineistettua diktostelium-desoksisykolaattiraseemia 10.000/100.000 (%) ja glukoosi-asetaattia”. Tämä väliaine tuotti suurimmat solujen ja fibrillisten kasvuluvut. Raportissa todettiin edelleen, että ”noudatettiin nimellisiä kontaminaatiota rajoittavia protokollia” ja viitattiin sitten ”ristikontaminaatioprotokollaan 6, N.R.L., asiakirjanumero Q-93-016B menettelyohjeisiin”.

Väitettyjen Eben-vierailujen lyhyt historia

EBE-1 väitetysti vietiin elävänä yhdestä maahansyöksyneestä lautasesta vuonna 1947, ja sitä pidettiin vangittuna maanalaisessa tukikohdassa Los Alamosin laboratoriossa New Mexicossa. EBE-1 kuoli tuntemattomaan sairauteen kesäkuun 18. päivä 1952.

J-ROD väitetysti vietiin Kingmanin lähelle Arizonaan syöksyneestä lautasaluksesta Nevadan koealueelle ja Area 51:n, S-4:n, Groom Lakelle ja Papoose-vuorten tutkimus- ja kehityskompleksiin. Jotkut sisäpiiriläiset ovat vihjanneet, että J-Rod saattaisi kuulua EBE-3:n tiimiin, mutta mielestäni se tuotiin erillään vuoden 1953 Arizonan Kingmanin syöksyn jälkeen.

EBE-2 saapui huhtikuussa 1964, ensimmäisen ”virallisen” laskeutumisen ja kontaktitapahtuman jälkeen. Paikka oli erittäin suojattu alue nimeltään Area 17 White Sandsissa (eikä niinkään Hollomanin ilmatukikohta), joka sijaitsi nykyisen sukkuloiden laskeutumispaikan eteläpuolella. EBE-2:n kuvattiin olevan metrin mittainen ja erittäin laiha, kun AFOSIn agentit haastattelivat sitä maaliskuun 5. päivänä 1983 Los Alamosissa. Se oli pukeutunut tiukasti ihomyötäiseen pukuun ja sillä oli vain neljä sormea eikä yhtään peukaloa. Haastattelun sanotaan tapahtuneen Los Alamosin laboratorioiden Site 30:ssa, TA49:n sisällä. EBE-2 kuoli vuonna 1984 kahden väitetyn CIA-muistion mukaan, jotka minulle näytti entinen Wright-Pattersonin ja Sandia Labsin työntekijä. EBE-3 oli vaihtotieteentekijä yhdessä kahden apulaisen kanssa. Yksi apulainen siirrettiin Groom Lakeen ja toinen Los Alamosin laboratorioihin. EBE-3 oli uros ja avustaja Los Alamosissa oli naaras. EBE-3 ja hänen avustajansa poistuivat vuonna 1994.

Siinä se on — hieno tarina ja provokatiivinen dokumentti, jonka voi lisätä kaikkien muiden MJ-12 ja Aquarius-projektin vuodettujen dokumenttien joukkoon. Voit väittää, että tämä on pelkkä fantastinen tarina tai CIA:n misinformaatiota (mikä on tarkoitus?), mutta totuus on, että me emme tiedä. Eri todistukset ja asiakirjat tulee tutkia ja analysoida. Me tarvitsemme myös ihmisiä, jotka ovat halukkaita astumaan esiin ja antamaan todistuksensa ja antaa heidän taustansa tutkittaviksi jos me haluamme lisäapua totuuden selvittämiseksi avaruusolentojen läsnäolosta. Jos sinulla on yhtään mitään lisätietoa J-Rodista tai Ebensistä, ota yhteyttä Bill Hamiltoniin: skywatcher22@hotmail.com

Artikkelin julkaissut Earth Files

MKULTRA
Tietoisuus

Miten mielenhallinta toimii?

Kommentoi

Huomio terminologiasta: Mielenhallinta tai aivopesu nykyään tarkoittaa akatemiassa yleensä  pakottavaa suostuttelua, pakottavia psykologisia järjestelmiä tai pakottavaa vaikuttamista. Alla oleva lyhyt kuvaus on peräisin tohtori Margaret Singeriltä, Kalifornian yliopiston emeritusprofessorilta Berkeleyssä, joka on tunnustetusti maailman johtava auktoriteetti mielenhallinnan ja kulttien alalla. Tämä asiakirja esiteltiin sisällöltään Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle psykologisia pakkojärjestelmiä koskevana opetuksellisena liitteenä asiassa Wollersheim vastaan Scientology-kirkko 89-1367 ja 89-1361. Wollersheimin tapausta käsiteltiin liittyen kysymyksiin, jotka koskivat väärinkäytöksiä tällä alalla.

Pakkokeino määritellään seuraavasti: ”rajoittaa tai pakottaa väkisin…”. Oikeudellisesti se tarkoittaa usein fyysisen voiman tai fyysisen tai oikeudellisen uhan käyttöä. Tämä perinteinen pakottamisen käsite on paljon paremmin ymmärrettävissä kuin teknologiset käsitteet ”pakottava suostuttelu”, jotka ovat tehokkaita rajoittavia, heikentäviä tai pakottavia PSYKOLOGISEN VÄKIVALLAN asteittaisen soveltamisen avulla.

Pakottavan vaikuttamisen ohjelma on käyttäytymisen muuntamisen tekniikka, jota sovelletaan käyttäytymisen ”oppimiseen” ja tietyn käyttäytymismallin tai ideologian ”omaksumiseen” tietyin edellytyksin. Se eroaa muista hyväntahtoisen sosiaalisen oppimisen tai rauhanomaisen suostuttelun muodoista niiden olosuhteiden perusteella, joissa se toteutetaan, sekä ympäristöön ja ihmissuhteisiin liittyvien manipulointitekniikoiden perusteella, joita käytetään tiettyjen käyttäytymistapojen tukahduttamiseen ja muiden kouluttamiseen. Ajan mittaan pakottava suostuttelu, joka on psykologinen voima, joka muistuttaa jollakin tavalla juridista sopimattoman vaikuttamisen käsitettä, voi olla jopa tehokkaampaa kuin kipu, kidutus, huumeet, fyysisen voiman käyttö ja uhkailu oikeusjutuilla.

Korean sodan aikainen ”Mantsurian kandidaatti” -virhekäsitys siitä, että ajatusten uudistamiseksi tarvitaan suggestiivisuutta lisääviä huumeita sekä fyysistä kipua ja kidutusta, liitetään yleensä vanhoihin aivopesun käsitteisiin ja malleihin. Nykyään ne eivät ole välttämättömiä, jotta pakottavan vaikuttamisen ohjelma olisi tehokas. Huumeiden, fyysisen kivun, kidutuksen tai jopa fyysisesti pakottavan uhkauksen avulla voidaan usein saada joku väliaikaisesti tekemään jotain vastoin tahtoaan. Hänet voidaan jopa saada tekemään jotain, mitä hän vihaa tai mistä hän ei todellakaan pidä tai mitä hän ei halua tehdä sillä hetkellä. He tekevät sen, mutta heidän asenteensa ei muutu.

Tämä on paljon erilaista ja paljon vähemmän tuhoisaa kuin se, mitä pystytään saavuttamaan pakottavan suostuttelun parannuksilla. Pakottavalla suostuttelulla voi muuttaa ihmisten asenteita ilman heidän tietoaan ja tahtoaan. Voidaan luoda uusia ”asenteita”, joiden avulla he tekevät vapaaehtoisesti asioita, joita he aiemmin ovat saattaneet inhota, asioita, joita aiemmin vain kidutuksella, fyysisellä kivulla tai huumeilla olisi voitu pakottaa heidät tekemään.

Pakkokeinojen avulla tuotetun äärimmäisen ahdistuksen ja emotionaalisen stressin tuottamisteknologian kehittyminen syrjäyttää vanhan tyyliset pakkokeinot, joissa keskitytään kipuun, kidutukseen, huumeisiin tai uhkailuun, sillä nämä vanhemmat järjestelmät eivät muuta asenteita niin, että koehenkilöt noudattaisivat käskyjä ”vapaaehtoisesti”. Pakottava suostuttelu muuttaa sekä asennetta että käyttäytymistä, ei pelkästään käyttäytymistä.

Pakottavan suostuttelun tarkoitus ja taktiikat

Pakottava suostuttelu tai ajattelutavan uudistaminen, kuten sitä joskus kutsutaan, ymmärretään parhaiten koordinoiduksi asteittaisen pakkovaikuttamisen ja käyttäytymisen hallinnan järjestelmäksi, jonka tarkoituksena on harhaanjohtavasti ja salakavalasti manipuloida ja vaikuttaa yksilöihin, yleensä ryhmässä, jotta ohjelman laatijat hyötyisivät jollakin tavalla, yleensä taloudellisesti tai poliittisesti.

Keskeinen strategia, jota tällaisia ohjelmia toteuttavat tahot käyttävät, on valita, järjestää ja koordinoida järjestelmällisesti lukuisia pakottavia suostuttelutaktiikoita yhtäjaksoisten ajanjaksojen aikana. Pakottamisohjelmissa käytetään seitsemää päätaktiikkatyyppiä eri yhdistelminä. Pakottamisohjelma voi silti olla varsin tehokas ilman KAIKKIA näitä seitsemää taktiikkatyyppiä.

TAKTIIKKA 1.  Henkilöä valmistellaan uudistamaan ajattelutapaansa lisäämällä suggestioalttiutta ja/tai ”pehmittämällä”, erityisesti hypnoottisella tai muilla suggestioalttiutta kasvattavilla tekniikoilla, kuten: A. Pitkäkestoiset ääni-, visuaaliset, verbaaliset tai taktiiliset fiksaatioharjoitukset; B. Rutiinitoimintojen liiallinen tarkka toistaminen; C. Vähentynyt uni; D. Ravitsemuksen rajoittaminen.

TAKTIIKKA 2. Keppiä ja porkkanaa käyttämällä pyritään henkilön sosiaalisesta ympäristöstä, ajankäytöstä ja sosiaalisen tuen lähteistä saamaan huomattava kontrolli. Edistetään sosiaalista eristäytymistä. Yhteyksiä perheeseen ja ystäviin vähennetään, samoin kuin yhteyksiä henkilöihin, jotka eivät jaa ryhmän hyväksymiä asenteita. Taloudellista ja muuta riippuvuutta ryhmästä edistetään. (Pakottavan suostuttelun edeltäjässä, aivopesussa, tämä oli melko helppo saavuttaa pelkällä vangitsemisella).

TAKTIIKKA 3. Ryhmäviestinnässä on kiellettyä antaa ristiriitaisia tietoja ja mielipiteitä, jotka eivät tue toisiaan. Säännöt koskevat sallittuja aiheita, joista saa keskustella ulkopuolisten kanssa. Viestintää valvotaan tarkasti. Ryhmän sisäinen kieli on yleensä konstruoitu.

TAKTIIKKA 4. Henkilö yritetään usein ja intensiivisesti saada arvioimaan uudelleen keskeisimpiä minäkokemuksensa ja aikaisemman käyttäytymisensä näkökohtia negatiivisella tavalla. Pyrkimyksillä pyritään horjuttamaan ja heikentämään kohteen perustietoisuutta, todellisuustietoisuutta, maailmankuvaa, tunteiden hallintaa ja puolustusmekanismeja sekä saamaan hänet tulkitsemaan uudelleen elämänsä historiaa ja omaksumaan uusi versio kausaliteetista.

TAKTIIKKA 5. Henkilön luottamusta itseensä ja arvostelukykyynsä yritetään heikentää voimakkaasti ja usein, mikä luo voimattomuuden tunnetta.

TAKTIIKKA 6. Käytetään ei-fyysisiä rangaistuksia, kuten voimakasta nöyryytystä, etuoikeuksien menettämistä, sosiaalista eristämistä, sosiaalisen aseman muutoksia, voimakasta syyllisyyttä, ahdistusta, manipulointia ja muita tekniikoita, joilla luodaan voimakkaita vastenmielisiä emotionaalisia ärsykkeitä jne.

TAKTIIKKA 7. Tiettyjä maallisia psykologisia uhkauksia [voimakeinoja] käytetään tai ne ovat läsnä: (esim. fyysinen tai psyykkinen sairaus, aikaisemman fyysisen sairauden uusiutuminen, huumeriippuvuus, taloudellinen romahdus, sosiaalinen epäonnistuminen, avioero, hajoaminen, kumppanin löytämättä jääminen jne.). Toinen kriteeristö liittyy mielenhallintajärjestelmien muiden yhteisten elementtien määrittelyyn. Jos kulttiorganisaatiossa käytetään suurinta osaa Robert Jay Liftonin kahdeksan kohdan mallia ajatusten uudistamisesta, kyseessä on todennäköisesti vaarallinen ja tuhoisa kultti. Nämä kahdeksan kohtaa ovat seuraavat:

Robert Jay Liftonin kahdeksankohtainen ajattelutavan uudistamisen malli

1. YMPÄRISTÖN VALVONTA. Monien/kaikkien viestintämuotojen rajoittaminen ryhmän ulkopuolisten kanssa. Kirjat, aikakauslehdet, kirjeet ja vierailut ystävien ja perheenjäsenten kanssa ovat tabuja. ”Tule ulos ja ole erillinen!”

2. MYSTINEN MANIPULOINTI. Mahdollinen käännynnäinen tulee vakuuttuneeksi ryhmän korkeammasta tarkoituksesta ja erityisestä kutsumuksesta. ryhmään kuuluvan syvällisen kohtaamisen/kokemuksen kautta, esimerkiksi ryhmään kuuluvien henkilöiden väitetyn ihmeen tai profeetallisen sanan kautta.

3. PUHTAUSVAATIMUS. Ryhmän nimenomaisena tavoitteena on saada aikaan jonkinlainen muutos, olipa se sitten globaali, sosiaalinen tai yhteiskunnallinen. henkilökohtaisella tasolla. ”Täydellisyys on mahdollista, jos pysyy ryhmässä ja on sitoutunut.”

4. TUNNUSTUKSEN KULTTI. Epäterve käytäntö paljastaa itsensä ryhmän jäsenille. Usein ryhmän julkisen kokoontumisen yhteydessä, jolloin myönnetään aiemmat synnit ja epätäydellisyydet, jopa epäilykset ryhmää kohtaan ja kriittiset ajatukset johtajien rehellisyydestä.

5. PYHÄ TIEDE. Ryhmän näkökulma on täysin totta ja täysin riittävä selittämään KAIKEN. Oppia ei voi muuttaa tai kyseenalaistaa. Oppia on noudatettava ABSOLUUTTISESTI.

6. LATAUTUNUT KIELI. Ryhmän kontekstissa syntyy uutta sanastoa. Ryhmän jäsenet ”ajattelevat” ryhmän opin hyvin abstrakteissa ja kapeissa rajoissa. Terminologia estää jäseniä riittävästi ajattelemasta kriittisesti vahvistamalla ”mustavalkoista” ajattelutapaa. Kuormitetut termit ja kliseet ennakoivat ajattelua.

7. OPPI ON TÄRKEÄMPI KUIN HENKILÖ. Ryhmää edeltävät kokemukset ja ryhmäkokemukset tulkitaan suppeasti ja päättäväisesti absoluuttisen opin kautta, vaikka kokemus olisi ristiriidassa opin kanssa.

8. OLEMASSAOLON JAKAMINEN. Pelastus on mahdollista vain ryhmässä. Ne, jotka jättävät ryhmän, ovat tuomittuja.

Pakottava suostuttelu ei ole rauhanomaista suostuttelua

Edellä luetelluilla seitsemällä taktiikalla tunnistetuille ohjelmille on yhteistä se, että niillä pyritään muuttamaan suuresti henkilön minäkäsitystä, todellisuuskäsityksiä ja ihmissuhteita. Onnistuessaan näiden muutosten aikaansaamisessa pakottavat ajatusmallien uudistusohjelmat luovat myös muun muassa potentiaalisia voimia, joita tarvitaan henkilön itsenäiseen päätöksentekokykyyn kohdistuvan kohtuuttoman vaikutusvallan käyttämiseen ja jopa yksilön muuttamiseen organisaation hyödyksi käytettäväksi agentiksi ilman yksilön merkityksellistä tietoa tai suostumusta.

Pakkokeinoja käyttävät suostutteluohjelmat ovat tehokkaita, koska yksilöt, jotka joutuvat kokemaan niiden tahallisesti suunniteltuja vakavia paineita, voivat vähentää paineita vain hyväksymällä järjestelmän tai omaksumalla käyttäytymisen, jota pakkokeinojen toteuttajat edistävät. Henkilön ja pakottavien suostuttelutaktiikoiden välinen suhde on DYNAAMINEN sikäli, että vaikka henkilöön kohdistuvat paineet, palkkiot ja rangaistukset ovat huomattavia, ne eivät johda vakaaseen, merkityksellisesti SELVÄSTI tapahtuvaan uskomusten tai asenteiden uudelleenjärjestelyyn. Pikemminkin ne johtavat eräänlaiseen pakotettuun mukautumiseen ja tilanteen vaatimaan monimutkaiseen rationalisointiin uuden käyttäytymisen osalta.

Jälleen kerran, jotta uudet asenteet tai ”päätökset” pysyisivät voimassa, rationalisointi säilyisi ja jotta henkilön käyttäytymiseen voitaisiin vaikuttaa perusteettomasti ajan mittaan, pakkokeinoja on sovellettava enemmän tai vähemmän JATKUVASTI. Tulinen, ”helvettiin ja kadotukseen” syyllisyyttä herättävä saarna saarnatuolista tai useampi tunti korkean paineen alaisen myyntimiehen kanssa tai muut yksittäiset niin sanotun rauhanomaisen suostuttelun tapaukset eivät muodosta niin sanotun rauhanomaisen suostuttelun ”tarpeellisia sointuja ja orkesterisointuja” JÄRJESTETTYYN, jatkuvaan, KOORDINOITUUN ja tarkoin valittuun salakavalaan pakkokeinoohjelmaan, jollainen löytyy kattavasta ”pakottavan suostuttelun” ohjelmasta.

Todella rauhanomaiset uskonnolliset suostuttelukäytännöt eivät koskaan yrittäisi pakottaa, pakottaa ja hallita jäsentensä vapaata tahtoa tai mieltä pakottavien käyttäytymistekniikoiden tai peitellyn hypnoosin avulla. Niillä ei olisi vaikeuksia elää rauhanomaisesti rinnakkain Yhdysvaltain lakien kanssa, joiden tarkoituksena on suojella yleisöä tällaisilta käytännöiltä.

Juuri pakottavan suostuttelun näyttäminen rauhanomaiselta tekee pakkoviestinnästä epätodennäköistä, että se herättäisi huomiota tai saisi vastustajia liikkeelle. Se on myös osa sitä, mikä tekee siitä niin tuhoisan valvontateknologian. Pakottavan suostuttelun uhreilla on: ei merkkejä fyysisestä pahoinpitelystä, vakuuttavia järkeistyksiä radikaaleille tai äkillisille muutoksille heidän käytöksessään, vakuuttava ”vilpittömyys, ja heitä on muutettu niin vähitellen, etteivät he vastusta sitä, koska he eivät yleensä ole siitä edes tietoisia.

Sen päättäminen, käytettiinkö suostuttelupakkoa, edellyttää tapauskohtaista huolellista analyysia kaikista käytetyistä vaikuttamistekniikoista ja siitä, miten niitä käytettiin. Kun keskitytään viestin sijasta käytettyyn välineeseen ja prosessiin ja kriittisiin eroihin, ei sattumanvaraisiin yhtäläisyyksiin, selviää, mitä järjestelmää käytettiin. Vaikuttamisen jatkumo auttaa erottamaan rauhanomaisen suostuttelun ja pakottamisen välisen eron helpommin.

Muuttujat

Kaikki pakottamistyyppisessä ympäristössä käytetyt taktiikat eivät aina ole pakottavia. Joitakin harmittomia tai verhottuja taktiikoita sekoitetaan joukkoon.

Kaikkia henkilöitä, jotka joutuvat alttiiksi pakottavalle suostuttelulle tai ajattelun uudistamisohjelmille, ei tosiasiallisesti pakoteta osallistumaan niihin.

Se, miten yksilöllinen suggestiivisuus, psykologiset ja fysiologiset vahvuudet, heikkoudet ja erot reagoivat siihen, miten vakavasti, jatkuvasti ja kattavasti pakkovakuutusohjelman eri taktiikoita ja sisältöä sovelletaan, määrittää ohjelman tehokkuuden ja/tai sen uhreille aiheuttamien vahinkojen vakavuuden asteen.

Esimerkiksi oikeusjutussa United States v. Lee 455 U.S. 252, 257-258 (1982) Kalifornian korkein oikeus totesi, että

”kun henkilö joutuu pakottavan suostuttelun kohteeksi tietämättään tai suostumuksettaan… [hänelle] voi kehittyä vakavia ja joskus peruuttamattomia fyysisiä ja psykiatrisia häiriöitä aina skitsofreniaan, itsensä silpomiseen ja itsemurhaan asti”.

Mitkä ovat pakottavan suostuttelun ohjelman kriteerit?

A). Määritetään, oliko tutkittavalla yksilöllä riittävästi tietoa ja tahdonvoimaa tehdä päätös muuttaa ajatuksiaan tai uskomuksiaan.

B). Määritetään, onko kyseinen yksilö itse asiassa omaksunut, vahvistanut tai hylännyt kyseiset ideat tai uskomukset omasta aloitteestaan.

C). Sitten on tarvittaessa tutkittava vain käytettyjä käyttäytymisprosesseja, ei ideologista sisältöä. On tutkittava vain käyttäytymisprosesseja, joita käytettiin heidän ”kääntymyksessään”. Jokainen väitetty pakottavan vaikuttamisen tilanne olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti. Pakottamiseen tähtäävien suostutteluohjelmien piirteet ovat vakavia, hyvin ymmärrettyjä, eivätkä ne ole sattumanvaraisia.

PAKOTTAVA SUOSTUTTELU EI OLE VAPAAEHTOISTA, RAUHANOMAISTA, USKONNOLLISTA TAI OLENNAISTA MILLEKÄÄN YLEISHYÖDYLLISELLE USKONNOLLE.

Pakottava suostuttelu ei ole uskonnollinen käytäntö, vaan se on valvontatekniikka. Se ei ole uskomus tai ideologia, vaan teknologinen prosessi.

Prosessina asiantuntijat voivat tutkia sen teknologiaa täysin erillään kaikista ideoista tai uskomusten sisällöstä, samalla tavoin kuin hypnoottisen induktion teknistä prosessia tutkitaan erillään hypnoosin jälkeisten suggestioiden merkityksestä tai arvosta.

Menettelyjen tutkiminen tällä tavoin ei voi rikkoa ensimmäisen lisäyksen uskonnollista suojaa.

Pakottaminen on vastoin ensimmäistä lisäystä. Se on toisten biologisten ja psykologisten heikkouksien ja alttiuksien epäoikeudenmukaista manipulointia. Se on psykologinen pakkotekniikka, joka ei ole vapaan yhteiskunnan vaan rikollisen tai totalitaarisen yhteiskunnan tekniikka. Se ei todellakaan ole hengellinen tai uskonnollinen teknologia.

Mikä tahansa järjestö, joka käyttää jäseniinsä kohdistuvaa pakottavaa suostuttelua KESKEISENÄ käytäntönä ja joka väittää olevansa myös uskonto, muuttaa ensimmäisen lisäyksen SANCTUARYn psykologisen hyökkäyksen linnakkeeksi. Se on ristiriitainen, ja se pitäisi ”lakkauttaa”.

Pakottava suostuttelu on hienovarainen, pakottava psykologinen voima, joka hyökkää vielä perustavanlaatuisempaa ja tärkeämpää vapautta vastaan kuin ”uskonnonvapautemme”. SEN TUOMITTAVUUS JA VAARA ON SIINÄ, ETTÄ SE HYÖKKÄÄ ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTAMME JA VAPAATA TAHTOAMME VASTAAN, JOTKA OVAT PERUSTAVANLAATUISIMPIA PERUSTUSLAILLISIA VAPAUKSIAMME.

Artikkelin julkaissut factnet.org

UFOt

Palavia orbeja Floridassa

Kommentoi

Havaintopäivämääärä: 1.4.2023
Havaintopaikka: Lakeland, Florida, USA
Lähde: MUFON

UFOt ovat usein pelottava aihe ihmisille, koska elokuvat ja TV esittävät avaruusolennot yleensä hyökkäävän Maahan ja tuhoavan ihmiskunnan. Kuitenkaan tällainen kuva ei ole oikea kuva älykkäästä elämästä universumissa. Tässä meillä on kaksi hehkuvaa orbia, jotka leikkisästi liikkuvat ja näyttävät, että ne ovat vaarattomia, että niitä ei tule pelätä, ne vain haluavat tulla nähdyiksi. Kyllä, UFOt esiintyvät silminnäkijöille joskus. Erityisesti jos UFO aistii telepatialla, että  sitä tarkkailevat ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Silloin ne saattavat liikkua kierrellen, tehden luuppeja silminnäkijöiden ympärillä, ja pysähtyä ja muuttaa sijaintiaan tarkkaillen silminnäkijän ajatuksia telepatialla. Sellainen informaatio on käyttökelpoista avaruusolennoille tulevaisuutta varten, jolloin ne haluavat paljastaa itsensä suurelle populaatiolle kerralla.

Scott C. Waring, Taiwan

Silminnäkijä kertoo:

Näin tämän tekevän luuppeja taivaalla silmieni edessä. Katsoin ylös ja näin tämän tulisen jutun tulevan alaspäin, menevän vasemmalle ja pyörivän ympyrää ja sitten kiitävän ylöspäin. Se oli niin omituista. Tämä on toinen kahdesta videosta, jonka lähetän. Toisella videolla näkyyk kaksi kohdetta paikallaan, sitten toinen niistä lähti kiitämään suoraan ylöspäin ja sitten vasemmalle. Se oli uskomatonta katseltavaa.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Tietoisuus

Kortti tammikuulle 2024: Itsekuri

Kommentoi

Hyvää uutta vuotta!
Kuukauden kortti – tammikuu 2024
Kortti #24 | Vega (nykyinen, toinen aikakausi) | Itsekuri

Viime kuussa me puhuimme menetetystä mahdollisuudesta, joka ihmiskunnalla oli pandemiavuosien aikaan todella muuttaa perspektiiviään maailmassanne olevista erimielisyyksistä ja ottaa askelia kohti ihmiskunnan yhdistämistä. Tämä kortti jatkaa tuolla samalla teemalla ja korostaa TEKOJA, joita voitte tehdä muuttaaksenne maailmanne polariteettia ja sirpaleisuutta. Todellisuudessa me viittaamme enemmänkin TEKEMÄTTÖMYYTEEN kuin tekemiseen, kuten alta voitte lukea. Antakaa kun selitämme.

Kun neljännen tiheyden todellisuuteen siirtymiseen vaadittuja muutoksia vastustetaan tänä aikana, silloin näkyy helposti kaava, joka on mahdollista havaita kollektiivitietoisuudessa. Kolmannen tiheyden versiolla ihmisegosta on yksinkertainen syy olemassaololleen — suojella sinua muutoksilta, antaa sinun tuntea olosi turvalliseksi ja rakentaa perspektiivejä, joilla sisäiset tarinasi pysyvät ehjinä. (Nuo sisäiset tarinat vahvistavat sirpaloitunutta ja polarisoitunutta todellisuutta niin, että evoluutiota ei tapahdu.) Kun värähtelytaajuus kasvaa ja alatte tulla neljännen tiheyden todellisuuteen, on mahdollista tuntea valtavan paljon psykologista painetta. Ego vastustelee, mutta tästä paineesta on päästettävä irti jollain tavalla. Egolle helpoin tapa päästää siitä hetkellisesti on reagoida tavanomaisesti havaittuihin uhkiin. Ilman, että henkilö ymmärtää tätä evoluutiomekanismia ja keskeyttää kierteen, niinsanotusti, hän saattaa jäädä kiinni jatkuvan reagoinnin sykliin. Näet tämän helposti sosiaalisessa mediassa. Tuloksena on jatkuva sykli, jossa ihmiset muuttuvat niin herkkänahkaisiksi havaitsemilleen uhille, että he muuttuvat hyperreagoiviksi, huolimatta siitä miten vääristynyt heidän havaintonsa on oikeasta tilanteesta. Miten tämä sykli saadaan päätökseen? Mitä voi tehdä tämän tuhoisan syklin lopettamiseksi?

Tämä itsekurin teeman kortti viittaa kaikkien olentojen tarpeeseen ottaa seuraava askel evoluutiossa kolmannen tiheyden todellisuudesta neljänteen tiheyteen. Itsekurilla me emme viittaa mihinkään hämäriin tai ankariin käytänteisiin, jollaisia saattaisi nähdä temppeleissä tai luostareissa. Itsekuri liittyy siihen miten oppii näkemään oman egon neutraalin silmin ja valitsee olla voimaannuttamatta sitä. Tähän kuuluu sen oppiminen miten se reagoi, kun se tuntee itsensä uhatuksi, ja miten se oppii mitkä sen omat haavat ovat (joita on jäänyt monia lapsuudesta). Nämä oppiläksyt auttavat sinua aloittamaan navigointi elämän läpi ei niinkään puhtaan (tiedostamattoman) reaktion perusteella, vaan tietoisen toiminnan perusteella, joka tukee integraatiota erillisyyden sijaan.

Me emme sano, että tämä on helppoa. Egon aluetta voidaan pitää vääristyneiden peilien talona, joka on täynnä hemmoteltuja lapsia. On vaikeaa nähdä itseään selvästi, kun reagoi sisältä kumpuaviin parantamattomiin energioihin. Ihmiset voivat jopa vakuuttaa itselleen, että he käyttäytyvät korkeammasta luonnostaan, kun itse asiassa se onkin ego, joka on naamioitunut korkeampien värähtelyjen pukuun, jotka ovat parhaimmillaankin pinnallisia. Mieli on egon suuri liittolainen, sillä se rakentaa yksityiskohtaisia tarinoita tukemaan ja suojelemaan haavojaan. Me emme halua masentaa teitä!

Kun me puhumme reaktiivisuudesta, me emme puhu ainoastaan reagoinnista toisen henkilön tekoihin. Me puhumme myös todellisuuden havaitsemisesta, jonka me olemme rakentaneet egon haavojen tuloksena. Esimerkki tästä on, kun joku jatkuvasti tarkastelee todellisuutta uhriutumisen linssin läpi. Mitä voit tehdä, kun yrität parantaa näitä vanhoja egon reagoimisen kaavoja? Meidän neuvomme voi kuulostaa yksinkertaistukselta. (Ego tykkää mieluummin monimutkaisista ratkaisuista, jotka pitävät sinut jatkuvasti mielen tasolla, jotka eivät oikeasti paranna yhtään mitään.) Ensimmäinen askel: Hidasta. Vedä henkeä. Tunne impulssi, joka haluaa reagoida siten kuin normaalisti reagoisit, mutta älä tee mitään vielä. Jatka hengittämistä. Anna itsesi tuntea vastaus, joka voi tuntua maalaisjärjen vastaiselta normaaliin reaktioosi verrattuna. Jos mitään ei tule ilmi, ole rauhassa, pysy tietoisena vanhoista kaavoistasi, jotka pyrkivät salakavalasti tulemaan esiin. Kun kieltäydyt voimaannuttamasta reaktiivisuutta, se on kuin hitaasti repisi maasta irti rikkaruohojen juuria. Sinussa luodaan sisällä uusia polkuja, ja nämä uudet polut ovat enemmän integroivia kuin polarisoituneita.

Muinaisille vegalaisille esi-isillenne tämä oli keino kehittää omaa itsekuriaan. Se rakensi uusia polkuja pois mielestä ja auttoi integroimaan mielen ja sydämen, mikä avasi heidän tunnekehonsa odottamattomin ja iloisin tavoin. He alkoivat nähdä egonsa raivokohtauksia saavina lapsina, ja he oppivat olemaan vahvistamatta noita polkuja, mikä johti rakentavampaan suhteeseen egon kanssa. Tämä johti ensiaskeliin lajin egotransformaatiossa. Ja toki, kun ego transformoituu, niin tekee myös sydän — sydän vapautuu ilmaisemaan todellista luontoaan rakkauden ja itsensä hyväksynnän äärettömällä runsaudella.

Germane — kanavoinut Lyssa Royal Holt
www.lyssaroyal.net | www.solischool.org

Lisätietoa Germanesta ja korttien merkityksistä Lyssan Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/channel/UCeuLbnOjJBUfqqm2KEqkpLA

 

Artikkelin julkaissut Lyssa Royal Holt

UFOt

UFO NASAn avaruusaseman livestriimissä

Kommentoi

Havaintopäivämäärä: 15.4.2023
Havaintopaikka: NASAn avaruusaseman livestriimi

Tässä on hehkuva pallo, joka on tietysti omituista nähdä kun Aurinko on Maapallon toisella puolella, joten tällä UFOlla on oma valonlähteensä. Se muistuttaa minua Jerusalemin Kalliomoskeijan havainnosta vuodelta 2011, jota monet ovat yrittäneet debunkata, mutta ovat epäonnistuneet.

Tämä tuo esiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Onko se avaruusolento, demoni vai enkeli? Onko se avaruusolentojen drone, joka tallentaa ja lähettää dataa kotiin? Onko se avaruusolentojen alus, jota pilotti ohjaa tarkkaillen, kaiken tiedon tallentaen, ja mahdollisesti manipuloiden itse ihmiskunnan tulevaisuutta.

Scott C. Waring, Taiwan

Kalliomoskeijan  UFO-video, johon verrata ylempää.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

UFOt

UFO piilossa asteroidilla NASAn valokuvassa

Kommentoi

Lähdevalokuva:
http://www.planetary.org/multimedia/space-images/small-bodies/mascot-landing-site-terrain.html

UFO oli piilossa kahden korkean kanjoniseinämän välissä. Se on ollut siellä aika kauan, sillä me voimme selvästi nähdä kaksi kohtaa kummallakin puolella, jossa maanvyörymä valunut UFOn päälle. UFO näkyy kuvassa ja se on helppo havaita, sillä sen runko on tehty täysin toisenlaisesta materiaalista kuin asteroidi. Aluksen metallirunko näyttää kestävältä materiaalilta, joka on tehty sietämään romua ja asteroidin pintamuotoja.

En usko sen laskeutuneen sinne huvikseen. Se näyttää törmänneen pintaan. Se on kallistunut yhdeltä puolelta ja jumissa raossa. Se on selvästi tehnyt hätälaskun, joten jos mitään avaruusolentoja ei ole pelastettu, silloin ne ovat joko olleet siellä tuhansia vuosia tai kuolleet ja muumioituneet. Mutta jos tämä teknologia saataisiin haltuun, se antaisi ihmiskunnalle tuhansien vuosien etumatkan teknologisessa kehityksessä. Me kykenisimme rakentamaan kaupunkeja mille tahansa planeetalle aurinkokunnassamme ja muuallakin.

Scott C. Waring, Taiwan

 

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

UFOt

UFO-havainto Jakartasta

Kommentoi

Havaintopäivämäärä: 13.4.2023
Havaintopaikka: Jakarta, Indonesia
Lähde: MUFON

Jotkut kutsuvat tätä UFOa tictaciksi, pastillin muotoiseksi UFOksi. Monilla UFOilla on pastillimuoto,  jopa lautaset näyttävät sivulta katsottuna tältä. Silminnäkijä tuntuu hämmentyneen näkemästään. Sillä ei ole siipiä, ei peräsintä, ei pakokaasuvanoja, ei ikkunoita eikä valoja.

Scott C. Waring, Taiwan

Silminnäkijä kertoo:

Kohde ensin ilmaantui lähelle taivaanrantaa, oli sikarinmuotoinen ja joskus se näytti melkein lautasmaiselta. Se matkasi lounaasta koilliseen (30 astetta) tasaisella nopeudella pilvien alapuolella. Sää oli melkein kirkas, ja länsituuli oli napakka. Tämä tapahtui juuri auringonlaskun jälkeen. Mitään ääntä ei kuulunut eikä vilkkuvia valoja näkynyt. Kuvasin tämän puhelimellani, maksimizoomilla.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

UFOt

Cash-Landrumin UFO-tapaus

Kommentoi

Tämän lopullisen kaunistelemattoman katsauksen Cash-Landrumin UFO-kohtaamisen todistajien tarinaan on kirjoittanut Curt Collins, ja se ilmestyi alun perin teoksessa American Myths, Legends, and Tall Tales: An Encyclopedia of American Folklore (Vol I), jonka ovat toimittaneet Christopher R. Fee ja Jeffrey B. Webb, ABC-CLIO, 2016.

Se on hyvä johdanto Cash-Landrumin tapauksen faktoihin niille, jotka eivät tunne tarinaa — tai niille, jotka luulevat tuntevansa.

Cash-Landrumin UFO-tapaus vuonna 1980 lähellä Huffmania, Texasissa, on yksi tunnetuimmista ja perusteellisimmin dokumentoiduista tapauksista UFO-historiassa. Todistajat hakivat oikeudessa korvausta UFOn aiheuttamista vammoista, joista he pitivät Yhdysvaltain hallitusta vastuullisena. Kun oikeusjuttu kuitenkin epäonnistui, todistajien tarina sulautui osaksi UFO-tarinoita ja muuttui vertaukseksi Yhdysvaltain hallituksen salailun pahuudesta.

Tammikuussa 1981, Betty Cashin toisen sairaalajakson aikana salaperäisen sairauden vuoksi, alkoi kiertää tarina UFO-kohtaamisesta. Viikkoja aiemmin, 29. joulukuuta 1980, Betty (52-vuotias) oli yhdessä ystävänsä Vickie Landrumin (57-vuotias) ja Vickien pojanpojanpojan Colbyn (lähes seitsemänvuotias) kanssa ajamassa illanvieton jälkeen takaisin kotiin Daytoniin, Texasiin. He olivat autiolla maatiellä FM 1485, kun he huomasivat kirkkaan esineen taivaalla kaukana puiden välistä. Ajaessaan eteenpäin he käänsivät mutkan ja huomasivat massiivisen, kirkkaasti liekehtivän esineen leijuvan tien yllä heidän edessään. Betty pysäytti auton ja nousi ulos tutkimaan asiaa, mutta Vickie palasi autoon lohduttamaan kauhistunutta pojanpoikaansa. Betty jäi ulos useiksi minuuteiksi yrittäen tarkkailla yksityiskohtaisesti esinettä, jota he myöhemmin kuvailivat vesitornin säiliötä suuremmaksi, äänekkäitä piippauksia ja mekaanista suhisevaa ääntä tuottavaksi, ja se tuotti ajoittain loistavan liekkimäisen valo- ja lämpösuihkun leijuessaan tien yllä puiden latvojen yläpuolella.

Betty Cashin varhaisimmassa, helmikuussa 1981 tallennetussa todistuksessa hän sanoi: ”Emme päässeet tarpeeksi lähelle havaitaksemme, mikä luku oli. Tai minä en ainakaan pystynyt, valot olivat liian kirkkaat näkökenttääni.” Myöhemmin hän lisäsi: ”… tämä kirkas esine, joka sai taivaan hajoamaan ja näytti siltä, että maailmanloppu oli tulossa. Se oli hyvin kirkkaan punainen. . . . (Vickie) katsoi lasista ulos, mutta hän sanoi, että valo oli liian kirkas, jotta hän olisi voinut nähdä paljon” (Schuessler 1998, 39, 253).

Colbyn ja Vickie Landrumin piirros, maaliskuu 1981.

 

Pian sen jälkeen, kun Betty oli vetäytynyt autoonsa, esine nousi hitaasti ja siirtyi pois. Samalla he näkivät, että sitä seurasi tai seurasi useita pienempiä lentokoneita. Kun Bettyn silmät olivat sopeutuneet, hän käynnisti auton, ja he jatkoivat matkaansa kotiin. He pitivät auton ilmastointilaitetta päällä, sillä he olivat säikähtäneet sitä lämmön määrää, jonka yläpuolella oleva esine tuotti. Jatkamalla matkaa he kohtasivat salaperäisen esineen uudelleen, mutta tällä kertaa he lähestyivät sitä varovaisemmin ja pysähtyivät kauemmas. He pystyivät näkemään takaa-ajavan lentokoneen selvemmin. Niitä oli yli kaksikymmentä sotilashelikopteria, joiden he uskoivat olevan lähetetty jahtaamaan salaperäistä esinettä. Kun se oli jälleen ohittanut heidät, he jatkoivat kotimatkaa ja vilkaisivat silloin tällöin esinettä ja helikoptereita kaukaisuudessa. Kokemus oli pelästyttänyt heitä pahasti, ja he päättivät olla kertomatta siitä kenellekään: se oli liian outo ollakseen uskottava.

Heidän olonsa oli kuuma vielä sen jälkeenkin, ja he alkoivat myös voida pahoin. Vickie ja Colby ilmoittivat, että heillä oli flunssan kaltaisia oireita, silmien kirvelyä ja ihon punoitusta seuraavien päivien aikana. Betty, joka oli ollut auton ulkopuolella, kärsi vielä vakavammista ongelmista. Hänkin luuli sairastavansa flunssaa, mutta yön edetessä hän sai lisää oireita: voimakasta päänsärkyä, ihovaurioita, turvotusta ja rakkuloita kasvoihin ja päänahkaan. Kun Vickie huomasi, kuinka sairas Betty oli, hän siirsi hänet kotiinsa, mutta ei huomannut parannusta. Tässä vaiheessa he eivät yhdistäneet vaivojaan UFOon, ja Vickie epäili, että Bettyn komplikaatiot liittyivät hänen aiempaan sydänleikkaukseensa. Vickie kirjautti Bettyn Parkwayn sairaalaan Houstonissa, mutta lääkärit olivat ymmällään Bettyn tilasta. Heidän tekemiensä testien perusteella ei pystytty määrittämään syytä hänen ongelmilleen, joten häntä hoidettiin oireisiinsa, ja kun hänen oireensa olivat parantuneet, hänet päästettiin vapaaksi noin kahden viikon kuluttua.

Betty Cash ja harventunut tukka toisen sairaalajakson jälkeen.

 

Hänellä oli kuitenkin edelleen terveysongelmia, ja hän palasi sairaalaan muutamaa päivää myöhemmin. Kudosongelmat olivat paranemassa, mutta päänsärky, pahoinvointi ja ripuli jatkuivat, ja sairaalaan palatessa todettiin uusi oire: hiustenlähtö. Tämä sai lääkärit harkitsemaan säteilyaltistuksen mahdollisuutta, mutta tulokset olivat negatiivisia. Bettyn toisen sairaalajakson alkuvaiheessa tarina UFO-tapauksesta vihdoin kerrottiin.

Kun juttu oli julki, heitä kannustettiin raportoimaan siitä. Vickie soitti puheluita ja yritti epätoivoisesti saada apua ja vastauksen siihen, mikä esine oli, miten se oli vahingoittanut heitä ja kuka oli vastuussa siitä. Helikopterit vakuuttivat heidät siitä, että kyseessä oli jonkinlainen sotilasoperaatio ja että Yhdysvaltain hallituksella olisi tietoa tapauksesta. Ensimmäinen todellinen vastaus heidän tiedusteluihinsa tuli iltapäivälehdistä, jotka antoivat heidän tarinalleen valtakunnallista julkisuutta. Samoihin aikoihin Betty otti yhteyttä John F. Schuessleriin, joka oli McDonnell Douglasin insinööri NASAn Johnson Space Centerissä läheisessä Houstonissa. Hän oli myös Mutual UFO Networkin (MUFON) tutkija, ja tässä ominaisuudessa hän aloitti intensiivisen tutkimuksen tapahtumasta UFO-tapauksena. Todistajat kunnioittivat Schuesslerin auktoriteettia ja luottivat häneen, ja joskus he lainasivat hänen analyysejään ja spekulaatioitaan tapahtumasta omien muistojensa sijaan.

John Schuessler, 1988

 

Seuraavien kuukausien aikana tiedotusvälineiden huomio jatkoi kasvuaan ja alkoi suhtautua tapaukseen oudosti. Tiedotusvälineet näyttivät ottavan johtoaseman uusien tietojen ja tapahtumien tuottamisessa. Uutislähetyksissä esitetyt pyynnöt, joissa pyydettiin uusia silminnäkijöitä ilmoittautumaan, tuottivat muutamia tuloksia: vastaajat väittivät nähneensä joko UFOn tai helikoptereita. Tarinan uutisointi televisio-ohjelmassa That’s Incredible! aiheutti julkisuutta, joka johti armeijaministeriön ylitarkastajan tutkimukseen siitä, olivatko Yhdysvaltain armeijan helikopterit osallisina tapaukseen. Keväällä 1982 everstiluutnantti George C. Sarran käytti useita kuukausia mahdollisuuksien tarkistamiseen ja matkusti myös Teksasiin, jossa hän tapasi Schuesslerin, tutki kylmiä johtolankoja ja haastatteli käytettävissä olevia todistajia. Sarranin raportissa todettiin, että todistajat olivat uskottavia, mutta hän ei löytänyt mitään todisteita, jotka viittaisivat Yhdysvaltain armeijan osallisuuteen.

Todistajat olivat edelleen sitä mieltä, että hallitus ei ollut täysin avoin heidän osallistumisensa suhteen, ja he olivat vakuuttuneita siitä, että UFO oli jonkinlainen sotilasprojekti. Schuessler näytti olevan samaa mieltä, mutta hän oli sitä mieltä, että tuntematon alus viittasi avaruusolioiden osallisuuteen.

Kesällä 1981 todistajat olivat kirjoittaneet kongressiedustajilleen, jotka vastasivat ja kehottivat heitä matkustamaan Bergstromin lentotukikohtaan tapaamaan tukikohdan virkamiehiä ja täyttämään vahingonkorvausvaatimuslomakkeet. He tekivät niin, mutta vasta vuoden 1982 lopulla Peter Gersten, räikeä ”UFO-lakimies”, jätti todistajien puolesta yhteensä 20 000 000 dollarin korvausvaatimukset. Kun korvausvaatimukset hylättiin, he yrittivät nostaa siviilikanteen Yhdysvaltain hallitusta vastaan, ja tämä riitaisa prosessi jatkui useita vuosia. Tämäkin menettely epäonnistui, koska todisteet eivät koskaan riittäneet tuomioistuimen hyväksymiseen. Todistajien suureksi pettymykseksi asia hylättiin elokuussa 1986 ilman oikeudenkäyntiä. Tapauksen käsittely tiedotusvälineissä hiipui, kunnes se herätettiin henkiin vuonna 1991 Unsolved Mysteries -ohjelmassa. Ohjelmassa tarinaa yksinkertaistettiin ja tiivistettiin huhuilla ja oletuksilla, jotka sekoitettiin tosiasioihin.

Cash-Landum -tapauksen UFO, siten kuin ufologit ja media sen kuvasivat.

 

Lähes alusta alkaen UFOihin uskovat ja hallituksen vastaiset salaliittoteoreetikot tekivät tarinasta sadun, jossa opetetaan varotoimenpiteitä sotilaallisen salailun ja ydinenergian vaaroista tai siitä, mitä tapahtuu niille, jotka kyseenalaistavat hallituksen UFO-peittelyn. Tarinan ydin säilyi muuttumattomana, mutta yksityiskohtia kaunisteltiin. Joissakin versioissa väitettiin, että ajorata oli salaa kaivettu ylös ja korvattu yön aikana tapahtumapaikalla, että hallitus oli uhkaillut silminnäkijöitä ja että tapauksen tutkija oli kuvaillut heidän määrittelemättömän loistavaa kohdettaan kolossaaliseksi timantinmuotoiseksi avaruusalukseksi, jota ympäröivät siniset valot. 1980-luvulla UFO-tarinat keskittyivät synkempiin elementteihin, kuten sieppauksiin, silpomiseen ja pahaenteisiin sopimuksiin avaruusolentojen ja Yhdysvaltain hallituksen välillä. Tällaisessa ympäristössä Cash-Landrumin tapaus liitettiin usein tähän sekoitukseen, josta tuli myöhemmin lähdemateriaalia 1990-luvun Salaiset Kansiot -televisiosarjalle. Legendojen alla Cash-Landrumin tapauksen ytimessä näyttäisi olevan aito tapahtuma, mutta sen erottaminen myyttien kerroksista, jotka ovat liittyneet siihen lähes molekyylitasolla, näyttää olevan mahdotonta.

Todistajat jatkoivat taistelua tarinansa kuulemiseksi, ja kaksi naista piti kiinni väitteistään loppuun asti. Bettyllä oli loppuelämänsä ajan huono terveys, jonka hän yhdisti UFOon. Hän kuoli vuonna 1998, mutta Vickie selvisi vuoteen 2007 asti, jolloin hän kuoli 83-vuotiaana. Nykyään vain Colby Landrum on jäljellä.

. . .

Lisäluettavaa

 

Artikkelin julkaissut blueblurrylines.com