UFO-tutkimuksen ja avaruusolentojen harrastajien maailmassa on lukemattomia kertomuksia, havaintoja ja tarinoita, jotka herättävät intohimoa ja kiihdyttävät totuuden etsimistä. Yksi tällainen mysteerien ympäröimä tarina, joka näyttää olevan kuin scifi-elokuvasta, on tarina Valiant Thorista — oletetusta avaruusolennosta, joka ei ainoastaan vieraillut Maassa, vaan jolla väitetään olleen suora yhteys Yhdysvaltain hallitukseen.
Valiant Thorin tarinan kertoi tohtori Frank E. Strangesin vuonna 1967 julkaistu kirja Stranger at the Pentagon, ja se sai nopeasti suosiota. Tarinan mukaan Thor, avaruusolio Venuksesta, tuli Maahan vuonna 1957 ja laskeutui Virginiaan, jossa hänet vietiin tapaamaan presidentti Eisenhoweria ja varapresidentti Nixonia. Sen jälkeen hän asui kolme vuotta Pentagonissa ja esitti ratkaisuja köyhyyden, tautien ja jopa ydinuhkien poistamiseksi.
Tällaiset väitteet saatetaan nopeasti hylätä innokkaan kirjailijan mielikuvituksellisina tuotoksina. Stranges itse väitti kuitenkin tavanneensa Thorin ja kuvaili häntä ”poikkeuksellisten” kykyjen mieheksi. Strangesin mukaan urhealla Thorilla oli 490 vuoden elinikä ja keuhkot, jotka olivat kehittyneemmät kuin meidän keuhkomme ja joiden avulla hän pystyi hengittämään missä tahansa ilmasto-olosuhteissa.
Valiant Thorin tarina ei kuitenkaan ole ilman ristiriitoja. Jotkut kriitikot huomauttavat, että Thorin tarina muistuttaa hämmästyttävän paljon vuonna 1951 valmistuneen elokuvan The Day the Earth Stood Still juonta. Tämä on saanut monet kysymään onko Valiant Thorin tarina aito kertomus avaruusolentojen vuorovaikutuksesta vai onko kyseessä vain luova plagiaatti.
Valiant Thor on vaikuttanut myös populaarikulttuuriin. Vuonna 2001 perustettu rockyhtye Valient Thorr on nimeltään erehdyttävästi samanlainen kuin avaruusolentosankarimme. Kaikki bändin jäsenet ovat ottaneet sukunimekseen ”Thor”, joten he näyttävät kunnioittavan tätä ainutlaatuista hahmoa jo perustamisessaan.
Jatkuvista keskusteluista huolimatta Valiant Thorin tarina on kiistatta jättänyt lähtemättömän jäljen harrastajien yhteisöön. Se koettelee universumia koskevan ymmärryksemme rajoja ja saa meidät miettimään: olisiko meillä todella voinut vierailla Valiant Thor -niminen avaruusolentodiplomaatti?
Viljakuviot, salaperäiset kuviot, jotka ilmestyvät yhdessä yössä viljelysmaille, ovat olleet kiistelyn ja kiehtovuuden aiheena vuosikymmeniä. Jotkut pitävät niitä luonnonilmiöinä, toiset ihmisten pilailuina, ja taas toiset uskovat niiden olevan merkkejä Maan ulkopuolisilta olennoilta. Erilaisista teorioista yksi on noussut selvästi esiin — yhteys mayojen sivilisaatioon ja heidän ennustukseensa merkittävistä planetaarisista muutoksista.
Mayojen sivilisaatio, joka kukoisti noin vuodesta 2000 eaa. vuoteen 1500 jKr., on tunnettu monimutkaisesta tähtitieteen ja kalenterijärjestelmien tuntemuksestaan. Yksi heidän kuuluisimmista ennustuksistaan liittyy 21. joulukuuta 2012 päättyvään aikasykliin, jonka jotkut ovat tulkinneet ennustukseksi lähestyvästä maailmanlaajuisesta muutoksesta tai jopa maailmanlopusta.
Erilaisissa viljakuvioissa on kummallista kyllä nähty monimutkaista mayasymboliikkaa ja kalenteritietoa. Esimerkiksi vuonna 2004 Silbury Hillissä Englannissa ilmestyi viljakuvio, joka muistutti hämmästyttävän paljon mayojen nollasymbolia. Nollaa ympäröi 13 pienempää ympyrää, jotka symboloivat mayojen käsitystä ajasta, joka on jaettu 13 jaksoon eli ”baktuniin”. Mielenkiintoista kyllä, 13. baktunin alku vastasi mayojen ennustuksen päivämäärää, 21. joulukuuta 2012.
Myöhempinä vuosina on ilmestynyt lisää viljakuvioita, joissa on selvästi Maya-kuvaus. Näissä on usein kuvattu mayojen ”Hunab Ku” -symboli, joka kuvaa luojajumalaa ja galaktista ydintä. Jotkut ovat tulkinneet näiden mayasymbolien toistuvan kuvion viljakuvioissa kosmiseksi signaaliksi, viestiksi, joka kehottaa ihmiskuntaa ottamaan huomioon muinaisten esi-isiemme viisauden ja valmistautumaan mullistavaan tapahtumaan.
Viljakuviot on yhdistetty myös ympyrän neliöimiseen, muinaiseen geometriseen ongelmaan, joka symboloi taivaan ja maan liittoa tai fyysisen todellisuuden ja jumalallisen yhdistymistä. Tämän symboliikan johdonmukainen esiintyminen viljakuvioissa voidaan nähdä kehotuksena tasapainottaa materialistisia taipumuksiamme henkisen kasvun ja tietoisuuden laajentumisen kanssa.
Tieteelliset ennusteet lisääntyneestä Auringon aktiivisuudesta ja merkittävistä ilmastonmuutoksista osuvat yksiin mayojen ennustuksen aikajanan kanssa. Tämä synkronisuus muinaisen viisauden, viljakuvioiden ja nykyaikaisten tieteellisten havaintojen välillä saattaa viitata siihen, että mayojen profetia ei ole tuomiopäivän ennustus vaan ennakkovaroitus merkittävistä globaaleista muutoksista, jotka vaativat huomiotamme ja tietoisuuden muutosta.
Viljakuvioiden salaperäinen ilmiö voi olla muistutus siitä, että muinaisten sivilisaatioiden, kuten mayojen, viisaudella on syvällinen merkitys nykyaikana. Se on meille kehotus kunnioittaa ja oppia heidän kehittyneestä kosmoksen ja ajan ymmärtämisestään. Olivatpa nämä monimutkaiset kuviot sitten ihmisten tai avaruusolentojen tekemiä, ne näyttävät vahvistavan ajatonta viestiä — viestiä siirtymästä, transformaatiosta ja heräämisestä.
Riippumatta siitä, löydämmekö viljakuvioille lopullisen selityksen vai emme, ne toimivat kiistatta kiehtovina symboleina, jotka herättävät kollektiivisen mielikuvituksemme ja kutsuvat meidät tutkimaan olemassaolomme mysteerejä.
∞Andromedan Valoneuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton
“Me olemme Andromedan Valoneuvosto, ja olemme innoissamme yhteydestä ihmiskuntaan.
Olette viemässä tietoisuutta sinne, missä se ei ole koskaan aiemmin ollut, ja kuitenkin samaan aikaan se tuntuu siltä, kuin rahtaisitte raskaita taakkoja, kamppailisitte ja juuri ja juuri selviäisitte elämissänne. Tietäkää, että kaikki tuo on osa tietoisuuden viemistä sinne, missä se ei koskaan ole aiemmin ollut, ja tunnustakaa itsenne pioneereiksi, tienraivaajiksi, niiksi jotka olivat tarpeeksi rohkeita tekemään sen. Universumissamme on paljon mukavan pehmeitä paikkoja ja dimensioita. On monia paikkoja, jonne olisitte voineet mennä ja monenlaisia elämiä, joita olisitte voineet elää. Ja kuitenkin valitsitte omanne. Teette sen suuremman hyvän vuoksi. Ei ole mitään kärsimystä pelkän kärsimyksen tähden. Aina tapahtuu laajentumista, silloin kun joku kokee jotain, mikä tiputtaa hänet polvilleen.
Jotkut teistä voivat kyseenalaistaa päätöksenne järkevyyttä inkarnoitua tänä aikana, ja me sanomme teille, että tämä on aikaa, jolloin pääsette laajentumaan, kehittymään ja ylösnousemaan toisin kuin missään päin muualla universumissa. Missään ei ole yhtä ainutlaatuista tunnetta saatavilla sieluille. Olkaa iloisia valinnastanne ja ylpeitä itsestänne, koska tulee aika, jolloin pääsette korjaamaan sadon työnne hedelmistä. Nyt pääsette kokemaan hauskan osuuden, ja se muuttuu hauskaksi heti kun uskotte, että sen on mahdollista olla hauskaa siellä missä olette juuri nyt. Siellä missä olette juuri nyt, se ei ole läheskään niin kauheaa kuin saatatte kuvitella, mutta joudutte näkemään hieman vaivaa, keskittymään hopeareunaan, joudutte laittamaan ruusunpunaiset lasit päähän, koska saatte itse valita miltä maailma näyttää.
On oma valintanne elättekö kärsien vai iloiten Maapallolla, koska te itse saatte valita perspektiivinne. Itse valitsette näkökantanne, ja olette niitä jotka saavat värähtellä harmoniassa kauniiden kokemusten kanssa, joita teille on juuri nyt saatavilla, ja heti niiden kanssa linjautuessanne pääsette niitä kokemaan. Päääsette tekemään hyppyjä eteenpäin tietoisuuden evoluutiossa. Ja tietoisuuden evoluutio tapahtuu itsekseen, mutta teitä tarvitaan kokemaan se, pääsette kokemaan sen tässä missä nyt olette. Teille on saatavilla niin paljon laajentumista.
Teillä ei olisi mahdollisuutta kokea suuria, jättiläismäisiä hyppyjä eteenpäin jos istuisitte mukavasti pehmuksilla. Etsikää niitä mahdollisuuksia, joissa pääsette lipumaan virran mukana korkeammalle tietoisuuden tasolle, ja päästäkää irti kaikesta mikä teitä pidättelee juuri nyt olemasta oma korkein todellisin itsenne, täydellinen itsenne. Voitte saada sen aikaan niin pienellä vaivalla tänä aikana, mutta on täysin teistä itsestänne kiinni minkä version Maapallosta ja muista ihmisistä haluatte kokea. Ottakaa takaisin voimanne ja voimaantunut versio itsestänne, sellainen jonka kanssa haluatte mennä eteenpäin tänä aikana.
Me olemme Andromedan Valoneuvosto, ja me olemme nauttineet kaikkien teidän palvelemisesta.”
Tarkastellessani ja järjestellessäni BSRF:n arkiston asiakirjoja AFU:ssa olen nyt saanut valmiiksi Trevor James Constablea (1925-2016) koskevan tiedoston, joka oli monta vuotta yhteydessä Borderland Sciences Research Foundationiin. Olen skannannut artikkeleita, haastatteluja, esitteitä, valokuvia ja erilaisia asiakirjoja, mukaan lukien kirjeenvaihtokansio, joka koostuu 206 kirjeestä, jotka on kirjoitettu vuosina 1959-1997. Tutkimalla näitä kirjeitä ja lukemalla uudelleen Trevor James Constablen kirjoittamia kirjoja ja artikkeleita olen yrittänyt ratkaista joitakin arvoituksia, jotka liittyvät hänen UFO-kontaktikokemuksiinsa vuosina 1956-1957.
Trevor James Constablea koskeva internet-haku tuotti 9040 linkkiä, joista suurin osa koski hänen kahta kirjaansa, They Live in the Sky (1958), The Cosmic Pulse of Life (1976), eteeristä säätekniikkaa ja infrapunavalokuvausta ”taivaan otuksista”, näkymättömistä ameeban kaltaisista elementaaleista, jotka usein sekoitetaan UFOihin. Monet tämän sivuston lukijat eivät ehkä ole tietoisia siitä, että kaikki tämä toiminta on alun perin saanut innoituksensa Constablen yhteyksistä avaruusihmisiin ja että se on sen tulosta. Vain harvat tutkijat ovat tehneet perusteellista tutkimusta näistä ratkaisevista UFO-kokemuksista. Thomas Brownin laajassa haastattelussa Loom of the Future, the Weather Engineering Work of Trevor James Constable (1994) ei myöskään ole paljon tietoa hänen kontakteistaan. Thomas Brown oli Borderland Sciences Research Foundationin johtaja 1985-1995.
Trevor James Constable syntyi vuonna 1925 Wellingtonissa, Uudessa-Seelannissa. Hän palveli Uuden-Seelannin ja Ison-Britannian kauppalaivastossa ja 26 vuotta Yhdysvaltain kauppalaivastossa. Muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna 1952 Constable kiinnostui ufojen arvoituksesta ja luki Keyhoen, Wilkinsin, Jessupin, Adamskin ja muiden klassisia kirjoja. UFO-älyjen kontaktin mahdollisuus kiehtoi häntä, ja hän kävi George Van Tasselin luona, joka antoi Constablelle ohjeita siitä, miten avaruusihmisiin voi ottaa yhteyttä, ja varoitti myös mahdollisista haittavaikutuksista. Seikkailunhaluisena ja käytännöllisenä miehenä hän ei ottanut huomioon tätä varoitusta ja käytti useita kuukausia yrittäessään saada yhteyden avaruusihmisiin.
Kanavoinnin kokeileminen ilman pätevää opettajaa ei ole suositeltavaa. Constable oppi tämän kantapään kautta: ”… minulle kehittyi äärimmäinen herkkyys telepaattisille impulsseille. Huomasin, että pystyn tuskin hallitsemaan tilannetta. Jokapäiväisessä työelämässä ilmailualalla kuulin lauseen psyykkisesti ennen kuin asiakas koskaan puhui sanoja fyysisesti. Kun puhelin soi, tiesin, kuka soitti, ennen kuin otin luurin käteeni. Pian alkoi jatkuva taistelu fyysisen kulkuneuvoni — itseni — hallinnasta näkymättömiä välikäsiä vastaan… Vaikeuteni olivat äärimmäisiä, ja tunsin, että olin hitaasti häviämässä taistelun itseni hallinnan säilyttämisestä. Kaduin katkerasti sitä, että olin koskaan sekaantunut UFO-viestintään. ”Älyt”, joiden valtakuntaan olin murtautunut, kaatoivat minuun hämmentävää roskaa.” (The Cosmic Pulse of Life, s. 48.)
En ole pystynyt selvittämään, minä vuonna Constable tapasi Van Tasselin. Mahdollisesti vuonna 1955, sillä telepaattisen yhteydenpidon kokeilujen ensimmäiset tulokset julkaistiin (kirjailijanimellä Trevor James) kahdessa pienessä vihkosessa, Spacemen — Friends and Foes, 1956. Kustantaja oli Franklin Thomas, joka yhdessä vaimonsa Dorothyn kanssa pyöritti New Age Publishing Companya Los Angelesissa vuosina 1948-1959. He julkaisivat monia 1950-luvun klassisia kontaktikirjoja. Pariskunnalla oli myös pieni kirjakauppa Glendale Boulevardilla, jossa Thomasilla oli tapana luennoida perjantai-iltaisin erilaisista okkulttisista ja new age -aiheista. Thomas oli kokenut esoteerikko, joka opetti Constablea hallitsemaan psyykkisiä kykyjään: ”Olin oppinut Franklin Thomasin kautta, miten lajitella tuonpuoleiset telepaatit. Niillä älyillä, jotka pyrkivät kommunikoimaan ilman kontrollointia, oli jotain, mikä vaikutti pätevältä informaatiolta.” (The Cosmic Pulse of Life, s. 50). Franklin Thomas oli myös se, joka innoitti Constablea tutkimaan Rudolf Steinerin opetuksia. Antroposofiasta tuli tästä lähtien johtava valo ja maailmankatsomus, johon hän aina liittyi ja jota hän edisti loppuelämänsä ajan.
Trevor James Constable 1961. Kuvan on ottanut Kerstin Bäfverstedt, BSRF:n entinen Ruotsin aluejohtaja.
Vuosina 1956-1957 Constable teki yhdessä ystävänsä ja työtoverinsa James Woodsin kanssa useita matkoja Kalifornian Mojaven autiomaahan ja yhdisti kanavointisessiot infrapunavalokuvaukseen. Idean tällaisen valokuvaushankkeen aloittamisesta esitti alun perin kontaktipiirissä hyvin tunnettu avaruusmies Ashtar: ”Ensimmäinen ja olennaisin ’rypistys’, jonka opimme, oli infrapunafilmin käyttö, joka mahdollistaa näkymättömän valon tai säteilyn valokuvaamisen. Saimme tämän tiedon Ashtarilta, jonka varhainen ehdotus se oli, ennen kuin lopetin yhteydenpidon häneen monta kuukautta sitten.”” (They Live in the Sky, s. 218). Viimeinen lause on toki kiehtova. Miksi Constable ”lopettaisi” yhteydenpitonsa Ashtariin ja muihin avaruusihmisiin, kun hän piti näitä viestejä pätevinä ja hyväntahtoisilta avaruusvierailijoilta peräisin olevina? Missään tutkimissani asiakirjoissa ei ole mitään selitystä tälle päätökselle.
Ensimmäinen henkilö, joka väitti olleensa yhteydessä Ashtariin ja muihin avaruusihmisiin, joiden nimet kuulostivat melko oudoilta, oli George Van Tassel vuonna 1952. Van Tasselin mukaan näitä viestejä ei vastaanotettu tavallisella telepatialla tai kanavoinnilla, vaan ne välitettiin adiphoniksi kutsutun välineen avulla. Van Tasselille toimitetut tiedot ovat hyvin vaihtelevaa laatua, kuten jokainen, joka lukee hänen kirjansa I Rode a Flying Saucer, voi todeta. Hänellä oli kuitenkin myös fyysisiä kontakteja avaruusihmisiin, ja mielestäni hän oli osa psykologis-sosiologista testiä, jonka joukko hyväntahtoisia avaruusolentovieraita teki 1950-luvulla. Toimittaja ja esoteerikko Paul M. Vestin mukaan avaruusihmiset käyttivät tässä operaatiossa fyysisiä kontakteja, ham-radioyhteyksiä, selvänäköisyyttä ja selväkuuloisuutta.
George Van Tasselin mainitsemaa adifonivälinettä käytettiin myös Constablelle toimitetuissa lähetyksissä: ”Yksi kiehtovimmista kokemuksista tapahtuu, kun lähetys siirretään avaruusasemalta toiselle. Säteen voi tuntea kytkeytyvän pois päältä ja sitten taas päälle, kun uusi entiteetti ilmestyy. Eräässä tapauksessa Ashtar on tuonut vaimonsa tähän ”ajatusmikrofoniin”, adifoniin, ja antanut hänen kommunikoida kanssani.” (Trevor James Constablen kirje Meade Laynelle, Round Robin, vol 12, no 4, marras-joulukuu 1956, s. 7.)
Constablen saamat viestit ovat mielenkiintoisia ja yleisesti ottaen esoteerisen perinteen ja Sisäpiirin opetusten mukaisia, ja niitä kanavoi syvän transsimedio Mark Probert. Ashtar viittaa kotiplaneettaansa eetterisenä Venuksena. Tässä muutama lainaus kirjasta They Live in the Sky:
”Kysymys: Onko minun oletettava, että olet kehittynyt fyysisen ja astraaliruumiin vaihetta pidemmälle?
Ashtar: ”Aivan oikein. Minulla ei ole teidän kaltaistanne tiheää fyysistä kuorta. Olen ehdottomasti eetterinen, kuten kaikki tämän aurinkokunnan muilla planeetoilla olevat ihmiset.” (p. 39-40).
Kysymys: Kun teistä tulee silmillemme näkyviä, tietääkö henkilö, joka teidät näkee, että olette ’muunnettu eetteriolento’?
Ashtar: ”Ei yleensä. Muuntuminen voi tapahtua niin täydellisesti, että meitä kohtaava fyysinen henkilö luulee, että mekin olemme fyysisiä.” (s. 41)
Kysymys: ”Kun puhutte eetteriaineen näkyväksi tekemisestä omalla tahdolla, onko tämä se tapa, jolla George Adamski sai ottaa nyt kuuluisat valokuvansa?”
Ashtar: ”Kyllä, eetterialukset, kuten niitä on kutsuttu pinnallanne [sic], on tehty näkyviksi tietyille ja tietyille valituille yksilöille pinnallanne, joista Adamski on yksi. Normaalisti alukset ovat osa näkymätöntä maailmaa.” (s.46-47).
Kysymys: Miksi minulle antamasi tiedot on välitetty minun kauttani? Toisin sanoen, miksi minua on käytetty sen kanavana?
Ashtar: ”Tämä tieto on hyvin tiedossa planeettanne okkultistisissa piireissä, ja ne, joita te kutsutte vihityiksi ja adepteiksi, ovat tienneet sen jo monien tuhansien vuosien ajan.” (s. 170).
Ashtar varoitti Constablea siitä, että näkymättömissä maailmoissa oli lukuisia henkilöityjiä ja huijareita, jotka käyttivät hänen nimeään: ”Hän on usein todennut, että monet tulevat hänen nimissään ja hänen nimensä alaisuudessa, ja siksi on typerää olettaa, että koska viesti tulee ”Ashtarilta”, se on automaattisesti totuus” (s. 161). Tämä osoittautui hyvin paikkansapitäväksi, sillä Van Tasselin ja Constablen jälkeen ilmestyi laaja kanavointiteollisuus, joka käytti Ashtaria tai Ashtar Commandia. George Adamski, joka suhtautui kriittisesti kanavoituihin viesteihin, havaitsi tämän ilmiön Euroopan-kiertueellaan: ”Euroopassa kohtasin kertomuksia kahdesta Ashtarista, jotka olivat luonteeltaan täysin erilaisia, mutta kumpikin väitti olevansa suurten avaruusmatkustajamäärien ylin komentaja. Tällaisista epäilyttävistä lähteistä on tullut lupauksia henkilökohtaisista kontakteista, joskus jopa tietyin päivämäärin ja ohjeita aikaa ja paikkaa koskien.” (George Adamski, Flying Saucers Farewell, s. 113-114).
Trevor James Constable ja Riley Crabb Visassa, Kaliforniassa, kesäkuu 1962
Vaikka Constable puolusti koko elämänsä ajan George Van Tasselia aitona kontaktina, hän esitti myös joitakin kriittisiä näkemyksiä They Live in the Sky -kirjassaan. Constable oli Riley Crabbin kanssa samaa mieltä siitä, että Van Tassel ei ollut riittävän tarkka kutsuessaan puhujia vuosittaisiin avaruusaluskonventioihinsa Giant Rockissa: ”Suurin vika Georgen konventeissa on se, että koskaan ei yritetä sivuuttaa, vaikka kuinka lyhytaikaisesti, näitä astraalikokemuksia avaruusalusten kanssa, joita hyvää tarkoittavat, mutta toivottoman sekaisin olevat herkät ihmiset kokevat… Kirja (They Live in the Sky) oli juuri ilmestynyt painosta ennen konventtia, ja kirjoitin aiemmin Georgelle ja kerroin, että arvostaisin tilaisuutta puhua ihmisille näistä uusista löydöksistä. Kun konventin aika koitti, George piti huolen siitä, etten päässyt puhujalavalle. Jotkin kirjassa olevat viittaukset häneen, jotka olivat totuudenmukaisia ja rehellisiä ilmauksia omista näkemyksistäni, jotka olivat eri mieltä hänen kanssaan, herättivät ilmeisesti hänen vihansa.” (Trevor James Constable, Think About This, Psychic Observer, 10. toukokuuta 1959, s. 4).
George Van Tassel Giant Rockissa
Kun They Live in the Sky julkaistiin vuonna 1958, Constablea pidettiin harhaoppisena kontaktihenkilöliikkeen rakkauden ja valon mystikkojen, valtavirran tieteellisten ufologien ja suuren yleisön keskuudessa. Hänen väitteensä siitä, että UFO-ilmiöön liittyy myös vaarallisia (astraali)voimia, yhdistettynä hänen väitteeseensä, että monet UFOt olivat itse asiassa eräänlaisia tavallisesti näkymättömiä elämänmuotoja (olentoja), järkyttivät monia UFO-yhteisön jäseniä: ”Vuoden 1957 telepaattisten kokeilujeni aikana ne eteeriset ihmiset, joiden kanssa olin käynyt keskustelua, välittivät minulle yksinkertaistetulla mutta painokkaalla tavalla, joka sopi tietämättömyyteeni kosmisista asioista, perustietoja, jotka koskivat UFO-ilmiöissä vaikuttavia voimia, jotka ovat evoluution ja ihmisyyden vastaisia. Tämä oli ja on epämiellyttävää tietoa.” (The Cosmic Pulse of Life, s. 210). Päiväämättömässä kirjeessä Riley Crabbille vuonna 1974 Constable kertoi, kuinka vuonna 1958 hänen kirjansa katsottiin hulluksi jopa hänen ystäviensä keskuudessa: … liike-elämän johtajat, jotka tunsivat minut hyvin, kirjaimellisesti ylittivät kadun välttääkseen puhumasta kanssani tai tulemasta nähdyksi puhumassa kanssani.”
Kun They Live in the Sky julkaistiin, Constable hylkäsi UFO-liikkeen ja vietti loppuelämänsä Rudolf Steinerin, Ruth Drownin ja Wilhelm Reichin innoittamana eetterisäätekniikalle omistautuneena. 1970-luvun alussa hän alkoi työstää uutta kirjaa, synteesiä mentorinsa opetuksista ja UFO-ongelmasta: ”Uusi suuri UFO-kirjani on tällä hetkellä elämäni tyranni, ja Reichin, Steinerin ja Drownin synteesin tekeminen on Herkuleen urakka. Toivon, että voin vetäytyä siltä alalta sen valmistuttua ja asettua säävalvonnan kiehtovien realiteettien pariin.” (Trevor James Constablen kirje Riley Crabbille, 16. marraskuuta 1970). Samassa kirjeessä Crabbille hän paljasti, mikä olisi tämän monumentaalisen teoksen henkinen sanoma: ”Viimeistelen tällä hetkellä The Cosmic Pulse of Lifea ja olen mukana kattavimmassa ahrimanilaisten voimien ja niiden toiminnan paljastamisessa, joka on tähän mennessä saatettu painokuntoon. Tämä asettaa minut kaikin tavoin äärirajoilleni, sillä he haluavat varmasti, että tämä kirja tuhotaan yhdessä sen kirjoittajan kanssa.”
Tämä ennustus osoittautuisi tuhoisasti todeksi. Harper and Row hylkäsi The Cosmic Pulse of Life -kirjan käsikirjoituksen vuonna 1974. Elokuun 16. päivänä 1975 Constable meni naimisiin toisen vaimonsa Linda Christinen kanssa. Mitä sitten tapahtui, hän kertoi Riley Crabbille kirjeessä 16. lokakuuta 1975: ”Lokakuun 2. päivänä hän hyppäsi Honolulussa 22 kerroksesta kuolemaansa, kun olin matkalla Uudesta Guineasta San Franciscoon.” Hän oli siis matkalla San Franciscoon. Tämä oli henkilökohtainen tragedia ja kauhea isku, jonka Constable uskoi olleen ”ahrimanilaisten voimien” järjestämä murha: ”No, hiljalleen toivuin rakkaan puolisoni okkulttisesta murhasta. Uskokaa minua, se oli aikamoinen tykinkuula — ja se, että jouduin selviytymään siitä laivalla tuhansien kilometrien päässä kotoa ja kaikki ohjausjohtoni melkein veivät minut itsekin ulos ruumiista. Se oli tietysti ajatus… Frank Thomas kävi läpi saman asian, kun They Live in the Sky julkaistiin, mutta hän sai homman hoidettua ennen kuin menetti ruumiinsa kaksi kuukautta sen jälkeen.” (Trevor James Constablen kirje Riley Crabbille, 26. helmikuuta 1976). The Cosmic Pulse of Life julkaistiin lopulta vuonna 1976, ”omistettu rakkaan vaimoni Linda Christinen 1944-1975 — ikuisen tähteni — muistolle”. Myöhemmin Constable löysi uuden rakkauden kolmannesta vaimostaan Gloriasta.
They Live in the Sky ja The Cosmic Pulse of Life ovat muuttuneet UFO-kirjallisuuden klassikoiksi. Constablen otusten tai biomuotojen teorian vuoksi jotkut kirjoittajat ovat ymmärtäneet hänen kirjoituksensa väärin ja väittäneet, että kaikki UFOt ovat näkymättömiä otuksia. Silloin tällöin Constable joutui virallisesti puolustamaan todellista kantaansa UFO-ongelmaan. Tässä kirjeessä kirjailija Andrew Collinsille: ”Missä missään teoksessani on väite, jonka väitätte minun olevan, että ”UFOt eivät ole lainkaan avaruusaluksia, vaan biomuotoja… jne. jne.”? Löydät The Cosmic Pulse of Life -teoksesta, että siinä on kattavasti selvitetty, että on olemassa KAKSI erilaista UFO-tyyppiä, jotka SEKOITETAAN KESKENÄÄN. Näitä ovat eetterialukset ja biomuodot. Sekaannusta lisää molempien UFO-tyyppien eetterivoimanlähde. Tämä on ensimmäinen laadullinen elementti, joka tuodaan UFO-aiheeseen. Te ette viittaa tähän lainkaan — vain otuksiin.” (Trevor James Constablen kirje Andrew Collinsille, 15. elokuuta 1992).
Trevor James Constablen UFO-kontakteihin liittyy yhä monia avoimia kysymyksiä. Vaikka olen tutkinut hänen laajaa kirjeenvaihtoaan ja artikkeleitaan, en ole saanut selville, miksi hän lopetti ilmeisen myönteisen ja innostavan yhteydenpidon avaruusihmisiin? En ole myöskään saanut selville, onko hänen henkilökohtainen arkistonsa pelastettu. Oletan, että hänen avaruusystäviensä lähettämiä viestejä on varmasti enemmän kuin tähän mennessä on julkaistu. Trevor James Constable oli rohkea UFO-liikkeen pioneeri, ja toivon, että hänen elämästään ja tutkimuksestaan kirjoitetaan jonain päivänä lopullinen elämäkerta.
Keskellä rönsyilevää kaupunkimaisemaa on Geraldine Orozco, nainen, jonka tarina on niin erikoinen, että se haastaa ymmärryksemme rajat. Tämä ei ole kertomus tavallisesta kaupunkilaisesta; tämä on kertomus väitetystä kohtaamisesta toisen maailman olentojen kanssa. Se on tutkimusmatka avaruusolentojen hybridisaatiota koskevaan hyytävään väitteeseen, käsitteeseen, joka on sekä kiehtonut että hämmentänyt UFO-harrastajia jo vuosia.
Geraldine Orozcon tarina alkoi vuosia sitten, kun hän tuli yllättäen raskaaksi. Vaikka Geraldine ei yrittänyt saada lapsia kumppaninsa kanssa, hän odotti lasta. Normaali jännitys ja odotus muuttuivat kuitenkin nopeasti mysteeriksi. Yhtä äkillisesti kuin se alkoikin, hänen raskautensa päättyi selittämättömään keskenmenoon, joka toistui ajan mittaan, mutta sikiöstä ei koskaan jäänyt jälkeäkään.
Vuosien saatossa eräs erikoinen tapaus vuonna 2013 muutti Geraldinen elämän suunnan. Eräänä yönä hän heräsi siihen, että hänen huoneessaan näkyi voimakas, häikäisevä valo. Valoa seurasi aavemainen halvaantumisen tunne, jota seurasi hämmentävä kokemus siitä, että hän leijui ja häntä kuljetettiin ikkunan läpi. Geraldine löysi itsensä avaruusolentojen aluksesta, pelottavien olentojen seurasta. Hänen kuvauksensa noudattelevat yleisiä kuvauksia ”harmaista” tai ”zetareticulilaisista”, pitkistä, hoikista olennoista, joilla on suuret silmät ja harmaa iho.
Geraldinen kertomus saa mullistavan käänteen, kun hän paljastaa avaruusolennon ja ihmisen jälkeläisen olemassaolon. Hänen mukaansa nämä olennot antoivat hänelle lapsia — osittain ihmisiä, osittain avaruusolentoja, jotka muistuttavat häntä hämmästyttävän paljon. Kun Geraldine katsoi niiden suuriin, syvällisiin silmiin, hän tunnisti ne omikseen. Tämä oivallus tarjosi järkyttävän näkökulman hänen aiempiin selittämättömiin keskenmenoihinsa.
Hän alkoi uskoa, että hänen syntymättömät lapsensa eivät kadonneet luonnollisesti, vaan heidät vietiin hänen kohdustaan jonkinlaista lajienvälistä koetta varten. Toisin sanoen nämä Maan ulkopuoliset olennot keräsivät hänen ihmissikiöitään ja muuntivat ne hybrideiksi elämänmuodoiksi.
Kokemustensa ahdistamana Geraldine päätti etsiä vastauksia ja hän päätti tulla julkisuuteen vuonna 2016. Hän perusti verkkosivuston, joka toimii foorumina muille naisille, joilla on saattanut olla samanlaisia kokemuksia. Hämmästyttävää kyllä, hän sai vastauksia sadoilta naisilta ympäri maailmaa, jotka kertoivat lähes samanlaisista tarinoista. Hänen alustastaan on sittemmin tullut maailmanlaajuinen tukiryhmä, joka tarjoaa lohtua niille, jotka ovat kokeneet, mitä he uskovat hybridisaatio-ohjelmaksi.
Geraldinen tarina muuttui sekavammaksi, sillä hän hakeutui lääkärintarkastuksiin kokemustensa jälkeen. Ultraäänitutkimuksen jälkeen hän löysi kystan, jota hänen lääkärinsä totesi tavallisesti löytyvän naisilta, jotka olivat saaneet lapsia. Tämä lääketieteellinen poikkeavuus yhdistettynä toistuviin, selittämättömiin keskenmenoihin toi lisää uskottavuutta hänen kertomukseensa.
Vaikka hänen väitteensä ovatkin epäuskottavia, hänen tapaukseensa liittyvät lääketieteelliset mysteerit kehottavat meitä suhtautumaan asiaan avoimin mielin. UFO-havainnot ja -tapaamiset kiehtovat meitä edelleen, mutta Geraldinen kaltaiset tarinat muistuttavat meitä siitä, että maailmankaikkeudessa on asioita, jotka ovat edelleen syvästi kartoittamattomia ja salaperäisiä.
Geraldine Orozcon kokemukset liikkuvat tunnetun ja tuntemattoman rajalla ja kyseenalaistavat ymmärryksemme rajat. Astuessamme eteenpäin tähän valtavaan kosmiseen leikkikenttään saatamme huomata olevamme lähempänä maailmankaikkeuden mysteerien selvittämistä. Uskoimmepa avaruusolentojen ja ihmisten risteytymiseen tai emme, emme voi jättää huomiotta Geraldinen tarinan ja lukemattomien muiden samankaltaisia kokemuksia jakavien henkilöiden tarinan kiehtovaa luonnetta. Saattaa olla helppoa hylätä tällaiset tarinat pelkkinä kuvitelmina, mutta tällaisten kertomusten sitkeys eri puolilla maailmaa saa miettimään: olemmeko todella yksin maailmankaikkeudessa?
Mielenkiintoista on, että Geraldinen kertomus ei ole ainoa tuonpuoleisten väitteidensä kanssa. Hänen kohtaamisensa heijastuvat lukuisten naisten tarinoissa eri puolilla maailmaa, ja ne muodostavat kiehtovan kudelman yhteisiä kokemuksia. Kun ne yhdistetään toisiinsa, niistä syntyy kertomus, jota on vaikea hylätä. Tämä yhteinen kertomus on saanut jotkut lääketieteen ja tieteen edustajat suhtautumaan tällaisiin tapauksiin uudella mielenkiinnolla ja avoimin mielin.
Yksi tällainen esimerkki on entinen liittovaltion agentti Ben Hansen. Hansen, innokas UFO-tutkija, perehtyi Geraldinen väitteisiin kiehtovasti ja tieteellisellä uteliaisuudella. Kohdatessaan naisen sairauskertomusten poikkeavuudet hän rohkaisee tiede- ja lääkäriyhteisöä tunnustamaan nämä tapaukset ja ottamaan ne vakavasti. Jos selittämättömiä raskauksia todella esiintyy, se on asia, johon on puututtava, hän ehdottaa.
Näiden kokemusten psykologiset vaikutukset ovat myös ensiarvoisen tärkeitä. Geraldine ja muut hänen kaltaisensa kamppailevat usein PTSD:n kaltaisten oireiden kanssa, jotka johtuvat kohtaamisen aiheuttamasta traumasta. Siksi tuen ja ymmärryksen varmistaminen näille henkilöille on yhtä tärkeää kuin itse ilmiön ymmärtäminen.
Geraldinen tarina herättää pohjimmiltaan syvää pohdintaa elämän mysteereistä ja paikastamme maailmankaikkeudessa. Se on kertomus, joka venyttää mielikuvitustamme ja haastaa meidät kyseenalaistamaan käsityksemme todellisuudesta.
Avaruusolentojen ja ihmisten välinen risteytyminen saattaa kuulostaa tieteiskirjallisuudesta lainatulta käsitteeltä, mutta Geraldinen kaltaisille se on elettyä todellisuutta. Kun katsomme kosmokseen, emme voi olla pohtimatta Maapallon ulkopuolisen elämän mahdollisuutta. Vaikka meillä ei ehkä olekaan kaikkia vastauksia, tällaiset tarinat pitävät uteliaisuutemme elossa ja saavat meidät väsymättömästi etsimään totuutta.
Uskotpa Geraldinen tarinaan tai et, hänen tarinansa on kokonaisuutena katsottuna lisä inhimillisen kokemuksen suureen mosaiikkiin. Kun tutkimme kokemuksia, saatamme vielä löytää uusia ymmärryksen ulottuvuuksia, jotka muokkaavat käsitystämme siitä, mikä on mahdollista, ja syventävät arvostustamme universumin rajattomalle arvoitukselle.
Haastattelun vuosi: 1982
Show: The John Davidson Show
Nimoy sanoo, ”Tunnen ihmisiä Maapallolla tällä hetkellä, jotka ovat avaruusolentoja.” Häneltä kysytään että niinkö, hän sanoo ”Joo” vakavalla, ilmeettömällä naamalla. Sitten häneltä kysytään onko hän vakavissaan, hän sanoo ”kyllä”.
Sitten William Shatner keskeyttää keskustelun kertoakseen vitsin, mutta onko se oikeasti vitsi?
Shatner sanoo, ”Pari ohjaajaa”. Nimoy sanoo, ”Oikeasti, John, haluatko että vastaan tähän kysymykseen julkisesti nyt?” Kuulostaa siltä, kuin Nimoy halusi kertoa maailmalle, että Gene Roddenberry on avaruusolento. Roddenberry on Star Trekin käsikirjoittaja, tuottaja ja ohjaaja. Tai ehkäpä joku Hollywoodista hänen lähipiiristään? Nimoyn kuoleman jälkeen me emme koskaan tule saamaan varmaa tietoa.
Totta puhuen, se kuulostaa järkevältä. Kännykkä, tabletti, tietokone, läppäri, ääniaseet jne. ovat kaikki Star Trekin inspiroimia. Se johtaa meidät Roddenberryyn. Todennäköisyys sille, että hän on avaruusolento, on erittäin suuri. Mutta, kenet muut Nimoy mainitsee?
Brittiläinen uutissivusto Daily Mail kirjoitti mielenkiintoisesta asiasta, munanmuotoisesta UFOsta Area 51:llä 80-90 -lukujen taitteessa. Laitan linkin ylle niin että voitte lukea sen. Se ei ole vain huhu, se on totta.
Olen kuulut siitä monesti ja kirjoittanut moneen otteeseen. Munanmuotoinen UFO syöksyi maahan vuonna 2008 Needlesissa, Kaliforniassa. Sinisen esineen nähtiin tippuvan alas aavikolle ja silminnäkijät raportoivat, että 30 minuutin päästä he näkivät helikopterien saapuvan ja noutavan sen Area 51:lle. Sanon Area 51, koska samaan aikaan kaksi huippusalaista Janet-konetta laskeutui Needlesin lentokentälle. Sellaisesta ei ole kuultukaan, koska Needles on pienenpieni kunta.
Vuoden 2008 UFO-maahansyöksy on saattanut tapahtua oikeasti siellä, tai sitten se on jotain mikä on lentänyt harhaan Area 51:llä tehdystä kokeilusta. Laitan alle kolme videota. UFO-tutkija George Knapp teki hyvää työtä niitä tutkiessaan.
Alla oleva taulukko ja kaaviot edustavat seitsemälletoista UAP-organisaatiolle ilmoitettuja UFO/IFO-havaintoja yhdestätoista Euroopan maasta, joista tietoja on saatavilla.
Raakatiedot ovat peräisin seuraavilta taulukossa 1 luetelluilta organisaatioilta, jotka kuuluvat EURO UFO net -virtuaaliyhteisöön, sekä kansallisilta laitoksilta, kuten GEIPAN (Ranska) ja Italian ilmavoimat (Aeronautica Militare Italiana), jotka ovat julkaisseet tilastojaan verkossa.
TAULUKKO 1
Eurooppalaiset UAP-Organisaatiot
Näissä 11 valtiossa asuu noin 69 prosenttia Euroopan väestöstä, ja ne kattavat 49 prosenttia Euroopan pinta-alasta (lukuun ottamatta Venäjää ja Turkkia). Lukumääräisesti tarkasteltuna tietokokonaisuus käsittää yli 23 847 raportoitua tapausta vuosina 2019-2023.
Huolimatta siitä, että tiedot ovat epätäydellisiä, sillä ne eivät ehkä anna täydellistä kuvaa havaintojen kokonaismäärästä, koska niitä on ilmoitettu liian vähän, ne antavat arvokasta tietoa UAP-havaintojen (tunnistettujen tai tunnistamattomien) yleisyydestä eri puolilla Eurooppaa viimeisten viiden vuoden aikana.
Toivomme, että lähitulevaisuudessa myös muut maat, kuten Tšekki (joka lopetti tietojen keräämisen vuoden 2020 lopussa resurssipulan vuoksi), Espanja (tällä hetkellä ainoa aktiivinen organisaatio on CEI (Centre d’Estudis Interplanetaris), joka kattaa vain pienen osan alueesta (Katalonia)), Portugali, Kreikka ja Puola voivat osallistua tähän arvokkaaseen ”UFO/IFO European Barometeriin”.
TAULUKKO 2
Ilmoitettujen tapahtumien vuosittainen kokonaismäärä
Kaiken kaikkiaan ja hieman yllättäen raportoitujen tapahtumien määrä on pysynyt melko vakaana koko ajanjakson ajan, yhteensä noin 4 400 vuodessa. Tapahtumien määrä vuonna 2023 on verrattavissa vuoden 2019 tapahtumiin (ks. taulukko 2).
Huomattava huippu on kuitenkin vuonna 2020. Yksi hyvin todennäköinen syy tähän kasvuun voi olla SpaceX:n Starlink-satelliittien operatiivisten laukaisujen aloittaminen, jolloin 60 yksikköä laukaistaan kerralla. Kuten taulukossa 3 todetaan, vuonna 2020 tapahtuva jyrkkä kasvu johtuu kolmesta maasta: Belgia, Saksa ja Alankomaat. Lukuun ottamatta tätä kasvua vuonna 2020 luvut pysyvät kaiken kaikkiaan suhteellisen tasaisina maailmanlaajuisesti viiden vuoden jaksolla.
TAULUKKO 3
Ilmoitettujen tapahtumien vuosittainen kokonaismäärä maittain
Vuonna 2023 kirjattujen UFO-tapausten määrä vaihteli huomattavasti eri Euroopan maissa.
Alankomaat raportoi suurimman määrän, 1 418 tapausta, mikä osoittaa, että havaintoja on tehty huomattavan paljon. On kuitenkin tärkeää huomata, että Alankomaissa ilmoitusten kerääminen tapahtuu yksinomaan maan ainoan tällä hetkellä toimivan järjestön verkkosivuston kautta. Lisäksi Alankomaissa on yksi Länsi-Euroopan korkeimmista väestötiheyksistä, yli 500 ihmistä neliökilometrillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Belgiassa asukastiheys on 380, Yhdistyneessä kuningaskunnassa 280, Saksassa 240, Italiassa 200 ja Ranskassa 120 ihmistä neliökilometrillä.
Seuraavaksi eniten ilmoituksia tuli Saksasta (1 146 tapausta) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (564). Italiassa kirjattiin 439 ja Belgiassa 274 tapausta, mikä osoittaa huomattavaa aktiivisuutta. Ruotsi oli samansuuruinen kuin Belgia 274 tapauksella, mikä osoittaa, että havaintojen määrä on samankaltainen. Tanskassa (92 tapausta), Suomessa (75) ja Norjassa (101) tapausten määrä oli pienempi mutta silti merkittävä. Romaniassa ilmoitettiin 43 tapausta, kun taas Ranskassa, erityisesti pelkästään GEIPANin kautta, kirjattiin vähiten tapauksia, vain 19 tapausta, mikä on alhaisin määrä sitten vuoden 2006. Tätä lukua on tulkittava varovaisesti, sillä on epäselvää, mitä verkkotilasto tarkalleen ottaen sisältää tai jättää pois; GEIPAN on myöntänyt saaneensa lukuisia puheluita tai sähköpostiviestejä, jotka eivät näy sen vuosittaisissa tiedoissa. On myös huomattava, että aiempina vuosina, jolloin aktiivisilla siviiliryhmillä oli vankat raportointimekanismit, GEIPAN ei koskaan saanut yhtä paljon ilmoituksia kuin nämä ryhmät.
Kaiken kaikkiaan taulukossa 3 esitetty jakauma osoittaa, että ufoaktiivisuus ja raportointimekanismit vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa.
Tutkijoiden keskuudessa kaikkialla Euroopassa tiedetään, että valtaosa ufotapauksista johtuu luonnon tai ihmisen tekemien ilmiöiden, kuten Starlink-satelliittien, kansainvälisen avaruusaseman, lentokoneiden ja taivaankappaleiden, kuten tähtien ja planeettojen, virheellisestä tunnistamisesta. Erityisen arvokas olisi erillinen analyysi, jossa keskityttäisiin kunkin maan tällä hetkellä selittämättömiin tapahtumiin viimeisten 5-10 vuoden ajalta.
Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, eri Euroopan maissa vuosina 2019-2023 tehdyt ufohavainnot vaihtelevat huomattavasti.
TAULUKKO 4
Ilmoitettujen tapahtumien vuosittainen kokonaismäärä maittain
TAULUKKO 5
Vuotuiset vaihtelut (maa/vuosi)
Vuonna 2023 ilmoitusten määrä pysyi Belgiassa tasaisena, eikä se muuttunut vuodesta 2022, mutta aiempina vuosina ilmoitusten määrä vaihteli huomattavasti: vuonna 2021 määrä väheni 54 prosenttia ja kasvoi 59 prosenttia vuonna 2020.
Tanskassa laskua oli hieman, 6 % vuonna 2023, mikä jatkaa vaihtelevaa suuntausta, jossa kokonaislasku on ollut 10 % vuodesta 2018 lähtien.
Suomessa, vaikka vuonna 2023 kasvu on 15 prosenttia, kokonaislasku on 18 prosenttia vuodesta 2018.
Ranskassa (GEIPAN) vuonna 2023 laskua oli 53 prosenttia, mikä merkitsee jatkuvaa laskua 61 prosenttiin vuoden 2018 tasosta. On tärkeää huomata, että monet Ranskan kansalaisten tekemät havainnot eivät näy GEIPANin tilastoissa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta puhelua ja tiedustelua GEIPAN käsittelee keskimäärin puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse.
Saksassa kasvu oli 6 prosenttia vuonna 2023, mikä merkitsee merkittävää 108 prosentin kasvua vuodesta 2018, mikä on jyrkässä ristiriidassa muiden maiden kanssa.
Italian raportit laskivat 31 prosenttia vuonna 2023 sen jälkeen, kun ne olivat kasvaneet 128 prosenttia vuonna 2022.
Norjassa oli huomattava 63 prosentin kasvu vuonna 2023, mikä merkitsee 60 prosentin kasvua vuodesta 2018.
Romaniassa kasvu oli 59 prosenttia vuonna 2023, ja yleinen nouseva suuntaus jatkui 34 prosentin kasvulla vuodesta 2018.
Ruotsissa havainnot kasvoivat 14 % vuonna 2023, mutta pysyivät suhteellisen vakaina viiden vuoden aikana, ja vuodesta 2018 lähtien kasvua oli vain 1 %.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittiin 19 prosentin lasku vuonna 2023, mikä vastaa yleistä 19 prosentin laskua vuodesta 2018.
Alankomaissa havaittiin 15 prosentin vähennys vuonna 2023, mutta silti 49 prosentin lisäys vuodesta 2018.
Kaiken kaikkiaan ufohavaintojen kokonaismäärä näissä 11 Euroopan maassa väheni 9 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna, mutta on kasvanut 30 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna, mikä osoittaa, että raportointitrendit ovat monimutkaisia koko alueella.
Varmasti suurimmalla osalla havaitsijoista ei ole kokemusta, jotta he voisivat tulkita taivasta tarkasti ja erottaa luonnolliset ja ihmisen tekemät ilmiöt toisistaan. Tämän vuoksi tutkijoiden on haastavaa eristää aidot poikkeamat ja kohdistaa rajalliset resurssinsa kaikkein monimutkaisimpiin tapauksiin.
Lopuksi on myös tärkeää tunnustaa kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkittävä rooli. Näillä pitkäaikaisilla kansallisilla ryhmillä, jotka ovat levittäytyneet eri puolille Eurooppaa, on ratkaiseva rooli kansalaisten palvelemisessa. Ne tarjoavat kansalaisille tärkeän väylän saada äänensä kuuluviin ja kokemuksensa tunnustetuksi tarjoamalla UAP:n todistajille foorumin, jossa he voivat jakaa todistuksiaan ja tutkimuksiaan. Niiden toiminta ulottuu todistuskertomusten keräämisestä, kenttätutkimuksista, analyyseistä, dokumentoinnista ja arkistoinnista, opiskelun ja tutkimuksen tukemisesta sekä yleisölle suunnatusta valistuksesta. UAP-ryhmät ovat esimerkki UAP-tietoihin sovelletusta kansalaistieteestä.
Tämän yhteisen toiminnan ansiosta nämä organisaatiot tuntevat kattavasti Euroopan tason yleissivistävän toimintamallin ja tuovat alalle runsaasti kokemusta. Toivottavasti useammat Euroopan maat ottavat tämän roolin joko virallisten kanavien tai siviiliryhmien kautta ja laajentavat UAP-tutkimustoimintaansa tulevaisuudessa, mikä parantaa kollektiivista tietämystämme ja tutkintavalmiuksiamme.
Tämä on jotain, mikä on ollut työpöydälläni jo muutaman viikon, ja ajattelin että se on pakko jakaa ennenkuin vahingossa poistan sen. Katselin Arecibon teleskoopin punasiirtymädataa ja lösin tämän kohteen, jota nimitettiin asteroidiksi, mutta se on selvästikin suuri metallinen kiekko. Data sanoo, että se on 800 metriä läpimitaltaan.
Lisäksi näkyy kaksi pienempää UFOa, neliskanttisia, jotka kiertävät tätä suurempaa kiekkoa. Ne suojelevat suurempaa alusta hyökkäyksiltä. Punasiirtymäkuvia tässä gif-kuvassa on ainoastaan 16. Viimeisessä kuvassa, nro. 16, oli selvä kuva UFOsta. Uskon niitä löytyvän enemmänkin, mutta jollekulle assistentille on sanottu, että poistaa kaikkein selkeimmät. Hän kuitenkin tarkoituksella jätti yhden selvän UFO-kuvan giffiin.
Onko sinulle koskaan sanottu töissä, että tee jotain, joka sinun mielestäsi oli todella väärin, joten et tehnyt sitä niinkuin käskettiin? Me kaikki olemme. Tässä on UFO-kuvien graalin mallja. Harvinaistakin harvinaisempi. Tällaista kaikki UFO-tutkijat etsivät, ja tässä se nyt on. 👽
Silminnäkijä kuvasi tämän UFOn. Hän näki tictacin näköisen UFOn liikkumassa taivaalla. Hän sanoi nähneensä samanlaisia UFOja aiemminkin alueella. Tällä aluksella ei ollut siipiä, ei pakokaasua, ei ikkunoita, valoja tai värejä, muuta kuin itse sikarinmuotoinen alus. Hieno video ja näyttöä UFOista Irlannissa.
Onkohan vanhat irlantilaiset kansantarut pienistä vihreistä miehistä… eli siis maahisista ja tontuista jotenkin tähän liittyviä. Nyt se käy kaikki järkeen.
