SUURIA UUTISIA TULOSSA! Olen työstämässä Edge of Wonderiin liittyviä tietoja joista kertoa kaikille piakkoin. Niin paljon tietoa tulee julki nyt monen kuukauden hiljaisuuden jälkeen. Olen saanut briiffauksia Liiton taistelusta Deep Statea vastaan, jotka olivat hälyttäviä. Tämän ”varjokamppailun” laajuus hämmästyttää. Ilmeisesti Liitto kamppailee Deep Staten asiamiehiä ja enklaavia vastaan kaikilla mantereilla.
Nyt paljastuva informaatio valaisee paljon sitä mikä on käynnissä Afrikassa, Euroopassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Jotkut tiedoista liittyvät Venezuelaan ja ne pelkästään ovat saaneet sukat pyörimään jaloissani. Korkea-arvoisista kenraaleista ja poliitikoista kertova informaatio vuotaa julki Kiinan ja Venäjän tiedustelupalveluilta, jotka kertovat natsiryhmittymistä jotka elävät salaa armeijojen suojelemilla alueilla. Nämä ovat mukana huumeiden salakuljetuksessa, ihmisten salakuljetuksessa ja antamassa tukea terroristiryhmille Iranin ympärillä.
Tämä on vain yksi esimerkki informaatiosta joka nyt tulee julki globaalista konfliktista, joka tapahtuu meiltä piilossa.
Minulla on paljon informaatiota jota välittää näistä briiffauksista, mutta toivon myös että saan uutta tietoa sisäpiiriläisiltä. Kuten raportoin vuosi sitten, deep state on valmistellut UFO-paljastusta ja dokumenttivuotoja joita käytetään joukkoharhautusaseina heräävää ihmiskuntaa vastaan. Mieti vaikka muinaisia sivilisaatioita ja Etelänapamannerta… mieti eksoottisia teknologioita…
Näiden harhautuspaljastusten mukana on yliopiston ja armeijan henkilöstöä jotka alkaisivat puhua muinaisista raunioista, jotka sijaitsevat Etelänapamantereen syväjään alla merenpohjassa. Minut vietiin alueelle ja minulle näytettiin rauniot, jotka paljastettaisiin kansalle lähitulevaisuudessa. Tästä raportoitiin minulle laajasti.
Minulle näytettiin myös videota aidosta armeijan operaatiosta avaruudessa. Minulle näytettiin salainen avaruusalus, jota käytetään telakoitumaan kappaleen kanssa, joka saapui aurinkokuntaamme, ja joka on sitten alkanut näyttää merkkejä älykkäästä ohjauksesta. Tämä missio tallennettiin ja näytettiin minulle ennen kuin Oumuamuasta alkoi tihkua informaatiota julkisuuteen ”avaruusolentojen aluksena”.
Minulle sanottiin, että voin odottaa laajempaa briiffausta siitä mitä tuolla avaruusolentojen aluksella oikeasti on, piakkoin. Minulle kerrottiin mielenkiintoisesta informaatiosta liittyen monien sivilisaatioiden historiaan, jotka ovat työskennelleet yhdessä lähes miljardin vuoden ajan.
Minun annettiin myös julkistaa kaksi DIA:n dokumenttia:
Olen käsitellyt näitä aiheita Youtube-kanavallani vuoden ajan.
Raportoin samasta materiaalista Cosmic Disclosuressa ja elokuvassamme Above Majestic, joka on ollut monta viikkoa putkeen myyvimpien videoiden listalla.
Liitto tiesi, että useat Deep Staten sponsoroimat paljastukset ovat olleet suunnitelmissa jo pidemmän aikaa.
Liitto tiesi suunnitellusta paljastuksesta Etelänapamantereella, he tiesivät suunnitelmasta kertoa kansalle, että Oumuamua on avaruusolentojen alus, he tiesivät deep staten suunnitelmasta vuotaa tietoja AATIP-ohjelmasta osana suurta harhautusta.
Kerroin myös, että MIC SSP:ta valmisteltiin julkistettavaksi yli vuosi ennen Trumpin avaruuslaivaston julkistamista.
Minulle on sanottu, että voidaan odottaa sellaisten ohjelmien kuten AATIP julkistamista, sekä näissä mukana olleiden esiin astumista. He puhuvat Etelänapamantereesta.
Grant Cameron X-Conference 2004 – First Annual Exopolitics Expo huhtikuu 17-18, 2004
Aina ufologian modernin alan alusta vuodesta 1947 lähtien on ollut useita tapauksia jolloin ihmiset, jotka edustavat eri valtion segmenttejä, ovat lähestyneet ihmisiä mediassa ja UFO-yhteisössä. He ovat tarjonneet selkeitä väläyksiä informaatiosta, joka viittaa siihen että UFO-ilmiö on Maan ulkopuoleista alkuperää ja että valtio on tiennyt siitä aina aivan alusta lähtien. Näiden valtion lähestymisten tärkeys on siinä että valtiota ei ole vaadittu sellaista tekemään. He yksinkertaisesti olisivat voineet jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Aion käyttää hetken aikaani pohdiskellen mahdollisia valtion motiiveja näille välähdyksille. Aikeeni on yksinkertaisesti listata esimerkkejä ja sallia niistä kiinnostuneiden ihmisten puhua niistä myöhemmin. Mahdollisiin syihin sille mitä oikeasti tapahtuu kuuluu:
• Tutkijoiden harhaanjohtaminen totuudesta;
• Aiheen ja tutkijan uskottavuuden pilaaminen;
• Tutkijan ja UFO-vuotojen virtauksen kontrollointi, tai kontrolloitu tapa julkistaa totuus ilmiöstä samalla kun pysytään kontrollissa.
Lopuksi, ennen kuin aloitan, haluaisin mainita että mielestäni ne ovat kaksi eri valtion käyttämää menetelmää saada informaatio julkisuuteen. Demokraatit tuntuvat vaikuttavan dokumenttien ja tarinoiden julkistuteen suorasti. Republikaanit, toisaalta, vaikuttavat käyttävän takaoven peitemenetelmiä tehdäkseen asioita julkisiksi. Siirtykäämme nyt paljastuksen välähdyksiin, joita alkoi ilmaantua Trumanin kauden lopulla ja Eisenhowerin kauden alussa.
Ensimmäinen henkilö, joka läheisesti oli yhteydessä valtioon, joka sai välähdyksiä siitä mitä oikeasti oli käynnissä oli kuuluisa kontaktihenkilö George Adamski. Hän väitti kokeneensa useita tapaamisia valtion sisäpiiriläisten kanssa, jotka auttoivat häntä “tekemään yhteistyötä valokuvien keräämisessä omituisesta aluksesta joka liikkui avaruudessa.” Adamski listasi joukon valtion kontakteja ja erikoisia valtion lupia, joita hänelle oli annettu.
• Yhteys neljään USA:n valtion tieteentekijään Point Loman laivaston elektroniikkalaboratoriossa.
• Yhteys samanlaiseen tieteentekijöiden ryhmään Pasadenassa.
• Adamskin tärkeä kontakti USA:n ulkopuolella oli entinen tiedustelupalvelu-upseeri Britannian armeijassa.
• Jacques Valleen lähteen mukaan Australiassa Adamski matkasi passilla, jossa oli samanlaisia erikoisoikeuksia.
• Adamski väitti, että hänellä oli passi jolla pääsee sisään Valkoiseen Taloon.
Erittäin selvästi mukana tässä varhaisessa paljastusaloitteessa oli elokuvatuottaja Walt Disney. Tarinan tapauksesa kertoi eräs hänen tärkeimmistä animaattoreistaan, Ward Kimball.
Vuoden 1979 MUFONin UFO-symposiumissa San Fransiscossa Kimball kertoi, miten Amerikan hallitus oli lähestynyt Walt Disney’ä ennen Neuvostoliiton Sputnik-laukaisua, tehdäkseen UFO-dokumentin. Disneylle sanottu syy UFO-dokumenttiin oli auttaa siedättämään amerikkalaisia todellisuuteen avaruusolennoista. Kimball esitti puheessaan, että joskus vuosina 1955 tai 1956 ilmavoimat ottivat yhteyden Walt Disney’n. He pyysivät häntä tekemään yhteistyötä UFOista kertovan dokumentin parissa. Osana diiliä ilmavoimat tarjosivat hänelle oikeaa UFO-filmiä, jota sallittaisiin käyttää Disneyn filmissä.
Kimballin tapahtumakuvauksen mukaan Disney toteutti ilmavoimien suunnitelmaa, joka ei ollut kauhean epätavallista. Walt Disneyn piirrettyjen käyttäminen oli ollut jo vuonna 1953 CIA:n Robertsonin UFO-paneelin ehdotus osana kansansivistyskampanjaa, jossa massamediaa käytettäisiin ”riistämään Tunnistamattomilta Lentäviltä Esineiltä niiden erikoisstatus, joka niille on annettu, ja mystisyyden aura, jonka ne valitettavasti ovat saaneet.” Kun Walt Disney oli lopettanut tapaamisen ilmavoimien kanssa, hän alkoi työstää häneltä pyydettyä kansalle tarkoitettua UFO-dokumenttia. Hän pyysi animaattoreitaan miettimään sitä miltä avaruusolento näyttäisi. Sillä aikaa hän odotti ilmavoimien lupaamaa UFO-filmiä. Jonkin ajan kuluttua ilmavoimat ottivat Disney’n uudelleen yhteyttä ja sanoivat, että tarjous vedetään pois. Luvattua kuvamateriaalia UFOista ei annettaisi.
Kimball kertoi tutkija Stanton Friedmanille, että kun hän oli saanut selville että UFO-filmiä ei toimitettaisi, hän henkilökohtaisesti puhui ilmavoimien everstin kanssa, joka sanoi hänelle, “On todellakin paljon kuvamateriaalia UFOista, mutta ei Ward eikä kukaan muukaan saa siihen pääsyä.” Tämän johdosta Disney lopetti UFO-dokumenttiprojektinsa.
Viimeaikaiset informaatiot viittaavat siihen, että Disney on saattanut oikeasti saada käsiinsä jotain kuvamateriaalia muttei hän käyttänyt sitä. Tämä tarina tulee julki tunnetulta brittiläiseltä valokuvaajalta Mike Maloneylta. Mike Maloney on johtava valokuvaaja Mirror Group -sanomalehdille, joka on mukana sekä Royal Photographic Societyn että British Institute of Professional Photographersin työssä. Maloney on voittanut monta palkintoa, 96 erään laskelman mukaan, mm. vuoden lehtikuvaajan palkinnon kolme kertaa.
1970-luvulla Maloney oli syömässä Disneyn johdon ja neljän alkuperäisen Disney-animaattorin (joita oli yhdeksän) kanssa matkallaan Disneyn studioille Los Angelesiin. Tämän ollessa käynnissä Maloney tutustutettiin erääseen henkilöön, joka erään kertomuksen mukaan oli ”hyvin tunnettu Disneyn työntekijä.”
Mies tarjoutui näyttämään Maloneylle jotain epätavallista kuvamateriaalia hänen kotonaan. Kun Maloney näki sen, hän kuvasi sitä ”vanhaksi UFO-filmiksi” ja ”kahdeksi olennoksi joiden hänelle sanottiin olevan avaruusolentoja.”
UFO-tutkija Georgina Bruni haastatteli Mike Maloney’a hänen 1970-luvun alkupuoliskon tapaamisestaan Disneyllä. Hän kuvasi sen mitä Maloney kertoi hänelle filmillä näytetyistä avaruusolennoista:
Yksi, joka näyttä kuolleelta, makasi pöydällä — tai tasolla, toinen selvästi oli elossa ja liikkui lattialla. Hänelle ei annettu informaatiota kuvamateriaalin lähteestä, jonka hänelle kerrottiin olevat ”huippusalaista”, mutta hän ei epäillyt etteikö se olisi ollut aito vanha filmi. Mike kuvasi sen olevan samanlainen kuin avaruusolennon ruumiinavausfilmi joka oli näytetty televisiossa. Missään kohtaa hän ei sanonut sen olevan sama, ainoastaan samankaltainen. Hänen henkilökohtaisesti näkemästään kuvamateriaalista hän sanoi: ‘Jos tuo filmi jonka näin oli feikki, se oli loistava feikki.’
Juuri samaan aikaan kun Disneylle tarjottiin UFO-filmiä dokumenttiin, ilmavoimat olivat kädet täynnä hommaa auttaessaan Clarence Greenea ja Russell Rousea tuottamaan 92-minuuttisen dokumentin nimeltään ”UFO”, joka julkaistiin toukokuussa 1956.
Kolme ilmavoimien korkeaa upseeria, Albert M. Chop, majuri Dewey J. Fournet, kapteeni Edward Ruppelt, antoivat teknistä apua Greenelle ja Rouselle. Kolmella upseerilla oli monta tapaamista tuottajien kanssa. Greene kertoi tutkija Robert Barrowille:
”Yhdessä me tutkimme pitkästi ja läpikotaisesti raportteja, eri dokumentteja ja allekirjoitettuja todistuksia UFO-havainnoista ja tutka-asiantuntijoiden raporteista, jotka yhdessä joidenkin erittäin salaisten värielokuvien kanssa, lentävistä lautasista, muodostavat elokuvan perustan.”
Kaikkein tärkeimpänä Greene ja Rouse saivat kaksi UFO-filmiä. Kaksi filmiä, joista molemmissa näkyy UFOja lentämässä päiväsaikaan, olivat kuvattu Great Fallsissa (Montanan filmi jossa oli kaksi esinettä) ja Tremontonissa (Utahin filmi jossa oli 12 esinettä). Filmit oli analysoitu ja esitetty CIA:n Robertsonin paneelille tammikuussa 1953 parhaina valokuvatodisteina, joita ilmavoimilla on UFOihin liittyen. Näiden tullessa julki Robertsonin paneelissa ilmavoimat päättivät pitää kaksi filmiä salaisina. Juuri ennen dokumentin julkaisua filmit yhtäkkiä tehtiinkin julkisiksi.
Nixonin hallinto
Sallikaa minun pohjustaa tilannetta. Joulukuussa 1969 USA:n valtio virallisesti vetäytyi pois UFO-tutkimuksesta lopettamalla Project Blue Bookin. Ilmavoimille, joka oli pyörittänyt tutkimuksia, se oli loppu kaameimmille PR-ongelmille joiden kanssa he olivat joutuneet kamppailemaan. Joka kerta kun lehdet kirjoittivat UFO-jutun, ilmavoimien edustajan piti mennä median mikrofonien eteen ja tehdä lausunto jostain uudesta ja omituisesta ilmiöstä jolla selittää raportoitu UFO. Se oli jotain mikä kuumotti ilmavoimia.
Everstiluutnantti Hector Quintanilla Jr., entinen Project Blue Bookin johtaja, oli kirjoittanut käsikirjoituksen päivistään UFO-tutkijana ilmavoimissa. Hän antoi sille otsakkeen “UFOt: Ilmavoimien Dilemma.” Hän olisi halunnut antaa sille nimeksi “UFOt: $20,000,000:n Fiasko.”
Ilmatekninen tiedustelukeskus (Air Technical Intelligence Center, ATIC) käsitteli todellisia teknisiä ongelmia, joita heillä oli kansallisen turvallisuuden parissa. Heidän teknikkonsa ja tieteentekijänsä olivat huippuluokkaa ja erittäin ylpeä ryhmä. Paljosta he eivät tienneet kun pseudotieteellinen projekti olisi kohta tippumassa heidän syliinsä… pitemmällä aikavälillä katsottuna se osoittautui jättiläismäiseksi päänsäryksi kaikille komentajille… joskus se oli vain pelkkää helvettiä… ATIC:n komentajat kiristelivät hampaitaan kuullessaan termin ”Lentävä lautanen”.
Kun projekti lakkautettiin, tämä PR-painajainen oli ohi. Koskaan enää ilmavoimia ei pakotettaisi selittämään UFOja tuomalla upseeri median mikrofonien eteen kertomaan viimeisimmästä raportoidusta havainnosta. Jos he halusivat tutkia UFOja, he voisivat tehdä niin absoluuttisessa salassa epähalutulta julkisuudelta.
Kanadassa valtio virallisesti lakkautti tekemisensä UFOjen parissa noin samoihin aikoihin kuin USA. Pihaustakaan ei ole kuulunut asiasta sen jälkeen. UFO-tutkija, joka etsii UFO-vastauksia Kanadan valtion tiedoista ei edes tietäisi mistä aloittaa. Joten on äärimmäisen tärkeää huomata, että Pentagon VIRALLISESTI oli ollut yhteydessä tuottajiin Robert Emenegger ja Allan Sandler vuonna 1973 tehdäkseen dokumentin UFOista. Pidän Emeneggerin tarinaa kaikkein tärkeimpänä tapauksena ufologialle. Tämä Pentagonin lähestymistapa oli äärimmäisen tärkeä koska heidän ei ollut pakko tehdä sitä. Se on äärimmäisen tärkeä koska niin tekemällä heillä oli riski päätyä median mikrofonien eteen jälleen selittämään kiinnostustaan ja mukanaoloaan UFOjen parissa.
Miksi vuoden 1969 UFO-painajaisesta irtipääsyn jälkeen valtio hyppäsi takaisin molemmin jaloin vuonna 1973? Vuoden 1973 tapaus alkoi, kun Emenegger työskenteli Grey Advertisingin sisältöpäällikkönä Los Angelesissa. Hän ja hänen partnerinsa Allen Sandler kutsuttiin Nortonin ilmatukikohtaan puhumaan sarjasta dokumenttielokuvia kehittyneistä tutkimusprojekteista. Neuvottelujen jatkuessa kävi selväksi, että kaksi armeijan upseeria halusi yhden niistä olevan dokumentti UFOista.
Me menimme Nortonin ilmatukikohtaan puhumaan muista asioista, mm. liikkuvasta 3D-hologrammista, laserista ja syövästä, kaikenlaisesta tutkimus&kehitystoiminnasta — ARPAn tyyppisistä projekteista, ja UFO-asia vain tuotiin meille, jota en vain voinut uskoa, mutta sanoin, “Noniin meidän varmaan täytyy mennä sen mukana.” Yksi keskustelu johti toiseen, ja kontaktiin Pentagonin kanssa. Kukaan ei olisi voinut olla avoimempi siitä mitä me teimme. Kaikki olisi voitu kyseenalaistaa, ja he sanoivat — ja odotin heidän sanovan, “Niinkun — mistä hitosta te oikein puhutte.
Vuoden 1988 UFO-dokumentissa “UFO Cover-up Live” Emenegger sanoi, että Paul Shartle, audiovisuaalisen ohjelman turvallisuuspäällikkö, oli sanonut että tukikohta oli ensimmäinen joka kuvaili elokuvaa filmatusta kohtaamisesta avaruusolentojen ja tukikohdan viranomaisten välillä Hollomanin ilmatukikohdassa. “Puhuessaan useiden henkilöiden kanssa UFOt tulivat aiheeksi. Paul tässä kertoi meille avaruusolentojen aluksesta Hollomanin ilmatukikohdassa kertovasta filmistä kolme vuotta aiemmin.”
Shartle kuvaili sitä mistä filmi kertoi hänen esiintyessään dokumentissa,
Shartle: Näin kuvamateriaalia kolmesta levynmuotoisesta aluksesta. Eräs aluksista laskeutui ja kaksi meni pois.
Kysymys: Miksi se laskeutui? Shartle: Se vaikutti olevan pulassa koska se heilui koko matkan alas maahan. Se kuitenkin laskeutui kolmelle tukijalalle. Liukuovi avautui. Ramppi laskettiin maahan ja ulos tuli kolme avaruusolentoa.Kysymys: Miltä ne näyttivät?Shartle: No, ne olivat ihmisen kokoisia, niillä oli hassu harmaa habitus ja korostunut nenä. Niillä oli ihonmyötäiset asut, ohut päähine joka näytti kommunikaatiolaitteelta, ja niiden kädessä oli tulkkauskone, minulle sanottiin. Hollomanin tukikohdan komentaja ja muut ilmavoimien virkamiehet menivät niitä tervehtimään.
Emeneggerille ja Sandlerille tarjottiin filmiä ilmatukikohdan avaruusolentokohtaamista vastalahjaksi dokumentista, joka heidän pyydettiin tekemään Pentagonille. Seurasi neuvottelut ja tapaamisia Pentagonissa, joihin Emeneggerin ja Sandlerin ei edes tarvinnut erikseen kirjautua sisään. Emenegger kuvasi tilannetta vuoden 1994 esityksessään Teksasissa Electric Viewpointille.
Me menimme Pentagoniin ja kävelimme rakennukseen — muistan meidät kaksi, ja jostain syystä meitä paimensi kaksi siviilivaatteista miestä kapeaan halogeenivalaistuun huoneeseen ja muistan vain, että joku mies istui tiskin takana ja hän osoitti meitä ja sanoi “Meitä huolettaa kovasti se, että te otatte UFO-aiheen esille. Hän sanoi sen aiheutuvan kun teidänlaiset ihmiset laittavat näitä asioita ilmaan — että se katkaisee puhelinlinjat. Se ei kuulu meidän tehtäviimme, meidän kansalliseen puolustukseemme”, ja niin edelleen ja niin edelleen. Olin näiden halogeenivalojen alla katselemassa näitä siviilivaatteisia miehiä. Ja mietin että kuolen kohta.
Mutta onneksi kaverillani oli järkeä päässä sanoa “Heh! Herra Hatch, eversti Coleman kutsui meidän, ja hän sanoi “Okei, se oli vain varoitukseksi.” Hän meni tapaamaan eversti Colemania. Hän näyttää kovasti Hemmingwaylta partoineen kävellessään E-ringia Pentagonissa. Ensimmäiseksi hän sanoi meille, “Kai tiedätte, että jos teille tulee vastaan informaatiota tai teknologiaa joka on vastoin kansallisen puolustuksemme etuja, voitte saada sakkoa ja vankeutta.” Joten se oli ikäänkuin varoitus #2.Sitten me menimme hänen sisätoimistoonsa, ja tapahtui omituinen asia. Hän sanoi, “Noniin pojat. Istukaa. Kerron teille jotain.”
Jokainen näissä Pentagonin tuotantotapaamisissa sai mahdollisuuden protestoida ideaa, mutta kukaan ei tehnyt niin. Emenegger selittää,
No, he kaikki saivat tilaisuutensa. Itse asiassa, yksi meidän sopimuksistamme oli käydä läpi käsikirjoitus Pentagonissa, ja jos oli jotain kysymyksiä mihinkään liittyen, heillä oli oikeus kysyä siitä. Omituista kyllä, kukaan ei koskaan kysynyt koko laskeutumisesta Hollomanin ilmatukikohtaan — ihan kuin se olisi, “No olkoon.”
Se kaikki tapahtui. Yksi kaveri soitti toiselle. Esimerkiksi Coleman sanoi, “Odottakaa” siinä kun istuimme hänen toimistossaan. Hän soitti (kenraali) Georgelle (Weinbrenner) ja sanoi, “Haluatko puhua näille jätkille?” Päivää myöhemmin me menimme bunkkeriin, ja siellä oli George. Mielestäni hän oli varsin suorasukainen. Ensimmäinen kysymykseni oli, “Entäpä laskeutuminen Hollomanin ilmatukikohtaan.” Hän vain sanoi, “No, kerron sinulle.”
Miehille kerrottiin filmistä, joka oltiin kuvattu Hollomanin ilmatukikohdassa kun avaruusolennot laskeutuivat sinne. Avaruusolento astui ulos aluksesta ja tapasi viranomaisten kanssa tukikohdassa. Ryhmä sitten siirtyi tukikohdan rakennukseen.
Emeneggerille luvattiin kilometrin pituudelta filminauhaa hänen elokuvaansa, jota voitaisiin käyttää dokumentissa kertomaan ihmisille siitä faktasta, että UFOt ovat olemassa ja että virallisia tapaamisia on ollut valtion ja avaruusolentojen välillä. Emeneggerille ja Sandlerille tarjottiin toista UFO-filmiä dokumenttiin. Eräs esimerkki oli huippusalainen filmi, jossa laukaistiin ohjus Vandenbergin ilmatukikohdasta, jota UFOt seurasivat.
Meille annettiin filmi — huippusalainen, joka on edelleen huippusalainen, Quintanillan nimi oli siinä — Vandenbergin tukikohdan laukaisusta jossa kolme kameraa seurasi yhden ohjuksen laukaisua. Sen edellä näkyi kaksi valkoista, jotka näyttivät läpinäkyviltä kuilta jotka vain seurailivat sitä, jokaisessa kamerassa, huolimatta asemasta ja suunnasta, joten se ei ollut heijastus. Meillä Bob Baker oli kaveri joka oli ollut mukana Robertsonin paneelissa. Bob Baker oli erittäin tunnettu tuohon aikaan. Joten hän tuli ja analysoi ja sanoi sen olevan yksi miljoonasta jos se on yhtään mitään mutta — se ei ole Venus — se ei ole heijastus, se on tämä, sitä ei tiedetä mikä se on.
Dokumentti ja kirja edistyivät mutta erään liikkeen myötä, josta tulisi kaava kaikille tuleville paljastuksen välähdyksille, Hollomanin filmi vedettiin pois viime minuutilla. Coleman veti filmin pois, ja mies pakotettiin ajamaan filmiä pitkin maata autollaan. Emenegger ja Sandler pakotettiin käyttämään toisintoja puhuessaan mahdollisesta kohtaamisesta valtion ja avaruusolentojen välillä.
Carterin hallinto
Carter, kuten mahdollisesti kaikki tässä huoneessa tietävät, näki UFOn ennen kuin hänestä tuli Georgian kuvernööri. Vuonna 1976 National Enquirer haastatteli Carteria tapauksesta, ja siitä mitä hän tekisi UFOille jos hänet valittaisiin Valkoiseen Taloon. Carter teki lupauksen julkaista kaikki havaintodata.
Enquirer: Kuvernööri, kun näitte UFOn. Jos olisitte presidentti, käynnistäisittekö UFO-tutkimuksen uudelleen?
Carter: No — En, se mitä tekisin olisi tuoda se informaatio, mikä meillä on, saataville kansalle, ja antaa heidän päättää. En koskaan ole yrittänyt identifioida sitä mitä näin. Se oli — tiedäthän — valo länsitaivaalla. Se oli erittäin uniikki. En ollut koskaan nähnyt sitä ennen. Meitä oli noin 20 jotka näkivät sen. Kukaan meistä ei kykenyt sanomaan mikä se oli. Mielestäni se ei ollut mitään kiinteää. Ne näytti vain valolta. Se oli kiintoisa aberraatio. En pilkkaa ihmisiä jotka ovat nähneet tunnistamattomia esineitä taivaalla. Enquirer: Yhdysvalloilla oli ennen UFO-tutkimuselin. Se lakkautettiin. Käynnistäisittekö sen uudelleen? Carter: En tiedä vielä.
Paljastus vaikutti olevan vain muutaman hetken päässä. Presidentti istui Valkoisessa Talossa, joka oli kokenut ilmiön, ja joka uskoi hyvin asioista perillä olevalla kansalla olevan oikeus tietää. Se mitä monet eivät tajua on, että Carter asetti joitain ehtoja UFO-lupaukselleen.
En näe mitään syytä pitää tuollaista informaatiota salassa, mutta voi olla jotain UFO-informaation aspekteja joista en tiedä mitään, jotka voivat liittyä jonkinlaisiin kokeisiin joita me teemme kansalliseen turvallisuuteemme liittyen — asejärjestelmämme. Sellaista en todellakaan julkistaisi. Mutta jos se olisi jotain joka ei liittyisi kansalliseen turvallisuuteemme, mielipiteeni on presidenttinä että julkistaisin sen. En näe siinä mitään väärää.
Monet kuulemani kertomukset UFO-tahoilta, jotka ovat puhuneet Carterin hallinnosta, ovat sanoneet että Carter pyörsi puheensa hänen lupauksestaan paljastaa asiat eikä tehnyt UFOille mitään Valkoisessa Talossa. Se ei ole ollenkaan totta. Carter puski kovaa eteenpäin paljastusta ja hän saavutti paljon.
Jimmy Carter aloitti puskemaan UFO-asiaa ennen kuin hän oli presidentti. Kun hänet oltiin valittu jo presidentiksi muttei vielä ollut astunut virkaansa, hän sai briiffauksen presidentti Fordin CIA-johtajalta George Bushilta, jolta Carter vaati tietoja UFOista.
Bush sanoi Carterille ettei hän voinut antaa vaadittuja dokumentteja. Hän sanoi ettei Carterilla ollut “tarvetta tietää” ja että mielenkiinto presidentin taholta ei olisi riittävä syy saada tietoja UFOista. Ronald Pandolfi, jonka huhutaan pyörittävän omitusta pestiä CIA:ssa, on ilmaissut epäilyksensä siitä, että George Bush olisi koskaan evännyt UFO-tietoja presidentiksi valitulta johtuen siitä, että hän olisi saanut potkut tällaisesta tempusta. Asian pihvi on kuitenkin, että Carter antoi potkut Bushille. Itse asiassa Bush ei palvellut päivääkään presidentti Carterin alaisuudessa keskustiedustelun johtajana.
Päästyään virkaansa Carter jatkoi UFO-paljastuksen ajamista. Ne, jotka hänet valitsivat, eivät unohtaneet UFO-lupausta koska Valkoinen Talo sai 9000 UFO-kirjettä. Carterin lupaus julkistaa informaatio jumiutui muustakin syystä kuin pelkästään hänen puheistaan kansallisesta turvallisuudesta. Se rajautui siihen kuka Carter oli. Carter oli pyrkinyt presidentiksi Washingtonin ulkopuolisena. Hän oli kampanjoinut kevyesti idealla, että hän oli perusjätkä joka pyrki kansakunnan korkeimpaan virkaan. Carter oli Washingtonin piirien ulkopuolella kisaamassa Washingtonin sisäpiiriläisiä vastaan, jotka kontrolloivat UFO-tietoja. Hänen ei olisi pitänyt yllättyä siitä, että hän ei saanut tukea UFO-paljastusaloitteelleen. Hän astui virkaan aikana, jolloin Churchin komitea paljasti CIA-skandaalin yksityiskohdat vuonna 1976. CIA oli huonossa asemassa, ja kun Carter astui virkaan, hän potki pihalle satoja CIA-agentteja. He eivät nyt enää luottaneet häneen, ja kaikki hänen mahdollisuutensa paljastaa tarkoin varjellut salaisuudet olivat menneet.
Carter ajautui myös pulaan sotateollisen kompleksin kanssa, jonka usein huhuttiin olevan kontrollitekijä UFO-salailussa, leikkaamalla $5 miljardia puolustusbudjetista. Hän myös peruutti B-1 -pommikoneen, laittoi neutronipommin säppiin, äänesti ydinasekantoalusta vastaan ja purki jo rakennetut mallikoneet. Lopussa hänen ylitseen käveltiin. Carter teki paljon hommia vavisuttaakseen liittovaltion virastoja kaikista heidän UFO-tiedoistaan, tai kaikista heidän salaisista järjestelmistään joilla koordinoitiin UFO-informaatiota. Hänen luottohenkilö Jody Powell ryhtyi tähän hommaan. Powell otti yhteyttä virastoihin kuten FBI ja NASA.
FBI sanoi ettei heillä “ole mitään valtuutusta tai syytä tehdä mitään tutkimuksia tästä aiheesta” ja että he olivat antaneet kaiken ilmavoimille “tekemättä asialle yhtään mitään.” NASA tiesi, että UFO-aihe oli tilanne jota ei voitaisi voittaa, ja se olisi raskas riippakivi budjetissa, jota Carter oli juuri leikannut. He sopivat vastaavansa Valkoiseen Taloon lähetettyyn UFO-mailiin ja tutkivansa kaikkia “bona fide fyysisiä todisteita uskottavista lähteistä”.
Carterin hallinto teki paljon enemmän UFO-paljastuksen eteen kuin mistä se on saanut tunnustusta. Iso määrä julkiseksi tehtyjä hallituksen dokumentteja, jotka meillä on nykyään käsissämme, julkaistiin Carterin hallinnon alaisuudessa. Neljän Carterin vuoden aikana noin 3000 sivua julkaistiin, mm. iso liuta dokumentteja CIA:lta, FBI:lta ja NSA:lta. Carter avoimesti tapasi UFO-persoonia kuten Grenadan pääministerin Eric Garyn. He tapasivat Valkoisessa Talossa, ja NRC:n muistiinpanoista käy ilmi että he puhuivat tapaamisessa UFOista.
Asianajaja Daniel Sheehanin tarinoiden mukaan näkyi selvästi, että Jimmy Carter pyysi suurta määrää UFO-informaatiota kun hänestä tuli presidentti. Sheehan, joka on nimekäs ihmisoikeuksien asianajaja, oltiin kutsuttu konsultiksi kahteen tutkimukseen tehtäväksi presidentille. Yksi tutkimus kosketti UFOja, ja toinen Maan ulkopuolista älyä. Sheehan kuvaa sitä miten häneen otettiin yhteyttä Vatikaanin kirjaston UFO-tietojen saamiseksi raporttiin.
Marcia Smith otti minuun yhteyttä, joka on tiede- ja teknologiaosaston johtaja kongressin tutkimuspalvelussa, selvittääkseen kykenisinkö minä USA:n jesuiittapäämajan kansainvälisen toimiston neuvoston päämiehenä pääsyn Vatikaanin Roomassa sijaitsevan kirjaston osastoon, jossa oli tietoja Maan ulkopuolisesta älystä ja UFOista. Suostuin tekemään niin kongressin tutkimuspalvelun erikoiskonsulttina.
Osana tätä työtä Sheehan pyysi Marcia Smithia käymään läpi Project Blue Bookin salaista osastoa. Joku korkealta auttoi Marcia Smithiä, kongressin kirjaston raporttien kirjoittaja, ja Sheehania pyydettiin menemään Madison Buildingiin käymään läpi papereita. Sheehan kuvaa tapahtunutta,
Joskus vuonna 1977 kun minua pyydettiin osallistumaan kongressin kirjaston erikoiskonsulttina tutkimusryhmän analyysiin presidentti Carterille, minulle annettiin pääsy Project Blue Bookin tietoihin — salattuun informaatioon valmistellessani seminaaria joka minua oli pyydetty pitämään viidellekymmenelle huipputiedemiehelle Kalifornian Jet Propulsion Laboratoryssa SETI-ohjelmassa. Siinä kohtaa minulle sallittiin käydä läpi salaisia osioa Project Blue Bookista. Minulle tuli vastaan absoluuttisen selviä kuvia — valokuvia — UFOsta joka oli maassa. Se oli ilmeisesti haaksirikkoutunut. Se törrötti penkan reunalla. Lunta oli ympäriinsä valokuvissa, ja kuvissa oli USA:n ilmavoimien henkilökuntaa mittaamassa alusta — ottamassa siitä valokuvia.
Niitä näki useassa valokuvassa. Sitten siellä oli aitoja lähikuvia eri aluksen suunnita, ja niissä oli itse asiassa merkkejä aluksen sivuilla joista oltiin otettu lähikuvia. Joten kun näin tämän, siinä kontekstissa, joka minulle oli sallittu tässä huoneessa kongressin kirjaston uuden siiven alakerrassa jota kukaan ei ollut edes avannut. Tämä oli aivan uunituore rakennus. Heillä oli isoja erikoishuoneita alakerrassa. Ilmavoimien vartijat olivat ovilla. Kun näin näitä valokuvia tiedoissa, ajattelin “Noniin, nyt olen nähnyt ätmän ja tiedän että USA:n ilmavoimilla on näitä valokuvia — että heillä on tämä alus. Selvästikin heillä on tämä. Siitä on nämä valokuvat.
Sheehan raportoi lisäksi, että Carter sai kaksi raporttia ja että niissä oli huikeaa informaatiota.
Hän jatkoi eteenpäin ja valvoi kahta tutkimusta. Ensimmäinen tutkimus pääsi lopputulokseen — tämä oli USA:n valtion kongressin tutkimuspalvelun virallinen raportti, jota valmisteli kongressin tutkimuspalvelun tiede- ja teknologiaosasto, ja se lähetettiin edustajainhuoneen tiede- ja teknologiakomitealle, joka sitten edelleen lähetti sen presidentille. Tässä raportissa he tulivat tulokseen, että oli kahdesta kuuteen — ainakin — kahdesta kuuteen erittäin kehittynyttä älykästä sivilisaatiota muita kuin omamme omalla planeetallamme meidän galaksissa.
Ja toisena he valmistelivat täyttä raporttia UFO-ilmiöstä. Itse asiassa siinä oli diagrammeja kaiken muotoisista UFO-aluksista joita oli, ja itse asiassa se ennusti niiden ilmaantuvat tietyissä tapauksissa, ja että niistä käy ilmi että 5-6%:ssa näistä tapauksista — näistä havainnoista — ei ollut mitään muuta rationaalista selitystä näille ilmiöille, ottaen huomioon sen kaliiperin silminnäkijät, havaintojen ympärillä tehdyn yhteistyön laajuus, kuin päästä lopputulokseen että ne itse asiassa näyttivät tulevan yhdestä tai useammasta näistä kahdesta kuuteen Maan ulkopuoleisesta sivilisaatiosta galaksissamme.
Toinen viite siitä, että Carter sai tietoa UFO-ilmiön todellisesta luonteesta ja yritti paljastaa sen, on peräisin tarinasta jonka näyttelijä Shirley MacLean kertoi. MacLean vastasi UFO-tutkija Art Greenfieldin hänelle esittämiin kysymyksiin Larry Kingin ohjelmassa. Kysymys perustui siihen mitä näyttelijä Nicholas Cage oli esittänyt David Lettermanin ohjelmassa pari viikkoa ennen.
Kysymys: Heippa, hyvää iltaa Larry ja Shirley, noin kaksi viikkoa sitten Nicholas Cage oli Lettermanin show’ssa ja sanoi Shirleyn kertoneen presidentti Carterille, että hän oli nähnyt haltuun saadun avaruusolentojen aluksen hangaarissa. Voitteko kertoa minulle mitä presidentti Carter tasan tarkkaan sanoi?
Shirley: ”Hän ei sanonut minulle sitä, mutta hän sanoi monta kertaa minulle kun ensin kirjoitin kirjaa ”Out On A Limb”, että hän tukisi minua, että se oli totta, että siellä oli sisällä olentoja. Miksi me olisimme ainoita ihmisiä universumissa? Hän halusi valaista tiedustelulakeja, paljastaakseen sen, nähdäkseen miten ihmiset reagoisivat, mutta hän ei kyennyt eikä halunnut, niinkuin hän minulle selitti.”
Grant Cameron tuli mukaan avaruusolentoihin liittyvien ilmiöiden tutkimukseen toukokuussa 1975 henkilökohtaisesti nähtyään aluksen Carmanissa, Manitonassa 25 mailia pohjoiseen USA:n ja Kanadan väliseltä rajalta. Seuraavan 18 kuukauden ajan raportoitiin satoja havaintoja, ja Grant käytti kuukausia valokuvatessaan useita omituisia esineitä ja haastatellessaan satoja mukana olleita silminnäkijöitä. Näin alkoi 28 vuoden sitoutuminen aiheeseen. Kun hän oli kirjoittanut käsikirjoituksen vuosien 1975-76 havainnoista, hän siirtyi tutkimaan legendaarisen Wilbert B. Smithin työtä. Smith johti Kanadan hallituksen lentävien lautasten tutkimusta, joka tunnetaan nimellä Project Magnet, joka pyöri vuosina 1950-1954. Smithin tutkimuksen aikaan Grant sai kuulla entisestö Penn Staten yliopiston rehtorista tri. Eric Walkerista, jonka tri. Robert Sarbacher identifioi keskeiseksi henkilöksi salailussa. Cameron löi hynttyyt yhteen T. Scott Crainin kanssa tutkiakseen ja kirjoittaakseen UFOista, MJ-12:sta ja valtiosta MUFONille. Cameron sen jälkeen suuntasi tutkimuksensa USA:n presidenttien suhteeseen avaruusolentoihin. Hän teki 13 reissua USA:n kansallisarkistoihin ja presidenttien arkistoihin etsiäkseen relevantteja dokumentteja. Hänen työnsä suuri kontribuutio on tietopyynnön lähettäminen Valkoisen Talon tiede- ja teknologiakomiteaan, joka tuotti yli 1000 sivua paljastusdokumentteja Clintonin hallinnolta. Hän on luennoinut Kanadassa ja USA:ssa vuosien 1975-76 Manitoban havainnoista, Wilbert Smithista ja presidenttien UFO-yhteyksistä. Hän elää Winnipegissa, Manitobassa. Verkkosivu: www.presidentialufo.com
Hra. Varapresidentti, perustuen kaikkiin uutisiin te olette erittäin syvällä mukana valitsemassa sitä henkilöä, joka palvelee kansakunnan varapresidenttinä mikäli te voitatte presidentti Trumpin marraskuussa. Harkitkaa laittavanne allaoleva “to do”-listaanne.
Seuraava suuri päätöksenne
Tästä ei pääse yli eikä ympäri. Te tarvitsette politiikkaa siitä miten käsitellä UFOja. Itse asiassa, te joudutte päättämään aiotteko kutsua niitä sillä nimellä, vai käytättekö termiä UAP, uutta, parannettua akronyymia, joka tarkoittaa tunnistamattomia ilmailmiöitä (Unidentified Aerial Phenomena).
Oli miten oli, Yhdysvaltain laivasto, puolustusministeriö, senaatin tiedustelukomitea, Marco Rubio, Harry Reid, New York Times, puolet Twitteristä ja jopa Donald Trump Jr. sekä hänen isänsä dumppasivat UFOt keskelle marssianne Valkoiseen taloon.
Teiltä tullaan tiedustelemaan tästä, ja pian, ja teidän ei kannattaisi vitsailla siitä ja puhua pienistä vihreistä miehistä. Se ei toimi enää. Ongelma on muuttunut erityisen vakavaksi todella nopeasti.
Ihmisten herätessä juuri tunnustetun UFO-todellisuuden faktaan, heillä tulee olemaan monia kysymyksiä. Keitä he ovat? Mitä he haluavat? Olemmeko me turvassa?
Teiltä tullaan kysymään tästä tavalla tai toisella — virtuaalisessa kaupungintalossa, lehdistötilaisuudessa tai jopa presidenttiväittelyssä. Kysymys tulee olemaan kutakuinkin tällainen
Hra. Varapresidentti, yksistään tänä vuonna puolustusministeriö on vahvistanut, että kolme USA:n laivaston videota pilottien kohtaamisista tunnistamattomien ilmailmiöiden kanssa ovat legitiimejä, ja että he ovat pystyttämässä UAP-toimikuntaa laivaston tiedustelupalveluun. Senaatin tiedustelukomitea on pyytänyt täyttä raporttia tiedusteluyhteisöltä seuraavan 180 päivän sisään. Ja New York Times on kirjoittanut sarjan juttuja, jotka väittävät, muunmuassa, että Yhdysvaltain hallituksella on hallussaan maahan syöksyneitä romuja näistä Kehittyneistä Ilma-aluksista.
Tuo tulee olemaan lausuttu kysymys, enemmän tai vähemmän. Heidän kysymiin erityiskysymyksiin voi kuulua:
Tuletteko julkistamaan UFO-datan? Julkistamaan korkearesoluutioiset versiot laivaston videoista?
Oletteko tietoinen, että UAP-alukset ovat toistuvasti esittäneet kiinnostuksensa maailman ydinasearsenaaliin, ja mitä te tekisitte asialle?
Saitteko virallisen briiffin tästä aiheesta senaattorina tai varapresidenttinä, ja mitä saitte tietää?
Onko systeemejä kehitetty, joilla varmistetaan ettei UAP-kohtaamisissa tapahdu virheitä asevoimien kanssa, jotka voisivat johtaa vihamielisyyksiin Kiinan tai Venäjän kanssa? Jos ei, aiotteko pystyttää sellaisia nyt?
Kysymyksistä on satoja variaatioita, mutta tajuatte varmaan idean. Ottaen huomioon ongelman viitekehyksen, se ei enää ole sci-fiä vaan kansallista turvallisuutta, se todennäköisesti otetaan esiin, erityisesti ottaen huomioon että jokainen kolmesta väittelystä on 90 minuuttia pitkä. Se on neljä ja puoli tuntia kysymyksiä ja vastauksia. Riittävästi aikaa.
Tälle informaatiolle on monia lähteitä. Voi soittaa vanhoille kavereille kuten Harry Reid, John Podesta, Bill Richardson ja jopa Bill tai Hillary Clinton, joista kaikki tuntuvat tietävän aiheesta paljon. Voi lukea New York Timesin artikkeleita. Ja vaaleissa tuntuu olevan standardi (ellei myös Trump riko normia), että kandidaatit saavat salaisia briiffauksia joissa voi kysyä kysymyksiä tiedusteluviranomaisilta.
Jotta pääsisitte alkuun, kuitenkin, aloitetaan perusversiolla, joka on julkinen.
Aivan aloittelijoille tiedoksi, UFOt ovat olleet olemassa aina, sillä määritelmän mukaan mikä tahansa kappale ilmassa, jota ei osata identifioida, on sellainen.
Kuten useasti on todettu, jopa sellaisten ihmisten suulla jotka tietävät ilmiöstä eniten, usemmat havainnot voidaan selittää tavalla tai toisella. Kuitenkin kaikki ne, jotka ovat vähänkään aihetta tutkineet tietävät, että suuret, itsepäiset, merkittävät kokoelmat sellaisia havaintoja ovat uhmanneet helppoja selityksiä.
Tilannearvio
Jos ette ole käyttäneet aikaanne käyden läpi tuhansia hyvälaatuisia kuvia havainnoista, pilottien kertomuksia, poliisin ja armeijan todistuksia ja tutkavarmennuksia, teidän kannattaisi. Siellä selvästikin on jotain.
Näiden anomaalisten esineiden olemassaolon on varmistanut usea virallinen ohjelma vuosien mittaan — Project Signista ja Project Grudgesta lähtien ilmavoimien PR-temppuun Project Blue Bookiin 1950- ja 1960-luvuilla ja Advanced Aerospace Threat Identification Programiin (AATIP), jota kolme senaattoria rahoitti vuonna 2007. Ja tottakai meillä on nyt UAP-toimikunta, tälläkin hetkellä paiskimassa hommia ONIssa.
Aiheesta on julkistettu useita raportteja, kiitos FOIAn, joka selvästi osoittaa, että kun valtio on sanonut ettei se tutki UFOja, se aivan varmasti kuitenkin tutki niitä. Nyt me tiedämme varmasti miksi.
Kuuluisa Nimitzin video
Kaikkein merkittävin viime vuosien kehityskulku on toki niiden kolmen USA:n laivaston videon julkistaminen — Gimbal, Go Fast ja Flir — jotka New York Times kuvasi joulukuussa 2017.
On olemassa loistavia tapauksia, joita tarkastella vuosikymmenten takaa, mutta koska tämä on niin tuoretta, katsotaan vain yhtä eli Nimitz-ilmatukialuksen tapausta marraskuun 14. päivältä 2004, silloin kun te olitte Yhdysvaltain senaattori.
Komentaja David Fravor, laivaston ei mikään paskaa puhuva pilotti, yhdessä hänen apumiehensä kanssa, sekä hänen siipinaisensa ja tämän apumiehen kanssa, kaikki ovat sanoneet yhdestä suusta, että lentäessään F/A-18 Super Horneteja he näkivät lentävän esineen, joka tunnetaan nimellä “Tic-Tac”, jolla ei ollut siipiä, ei peräsintä, ei siivekkeitä, ei näkyvää voimanlähdettä tai polttimon liekkiä, ja kuitenkin se pysyi ilmassa ja kykeni liikkumaan nopeammin kuin mikään tunnettu Yhdysvaltain armeijan laite tai minkään muunkaan armeijan inventaarioon listattu laite Maapallolla.
Tässä tapauksessa kahta lentokonetta eri korkeuksilla lentäneet lentäjät näkivät yli viiden minuutin ajan kirkkaana päivänä auringonpaisteessa täysin esteettä. Fravorin ja hänen siipinaisensa laskeuduttua toinen laivaston pilotti Chad Underwood nousi lentoon ja kykeni tallentamaan videokuvaa Tic-Tacista.
Merellä sijaitseva tutka Spy-1 U.S.S. Princetonilla sekä ilmatutka E-2 Hawkeyella molemmat tarkkailivat samaa esinettä visuaalisesti. Joten pilotit, tsek. Tutka, tsek.
Viimeisenä laivasto ja puolustusministeriö ovat yli 15 vuoden ajan tutkineet monenlaista Fravorin kohtaamiseen liittyvää sensoridataa ja tähän päivään asti pitävät esinettä todella tuntemattomana.
Jutun juoni
Nämä esineet ovat todellisia, älykkäästi kontrolloituja ja korkeaa teknologiaa. Ei sääpalloja, droneja tai jotain muita proosallisia selityksiä.
Entinen Advanced Aerospace Threat Identification Programin johtaja Luis Elizondo sekä hänen kollegoidensa tiimi toistuvasti tutkivat tunkeutumisia rajattuihin armeijan ilmatiloihin Amerikan mailla. He kuvasivat saamiensa kuvausten yhteisiä tekijöitä viideksi “observaabeliksi.” Ne ovat:
Antigravitaationostovoima
Yhtäkkinen ja välitön kiihtyvyys
Yliäänennopeudet ilman jälkiä (ei lämpöjälkiä)
Huono havaittavuus (verhoutuminen)
Liike väliaineesta toiseen (ilmassa ja vedessä)
Tämä on valtionrahoitteisen operaation lopputulema, ei niin kauhean kaukana menneisyydessä, sellainen joka on ollut toiminnassa jonkun nykyäänkin töissä olleen uralla.
Ironista kyllä, ottaen huomioon annetut ominaisuudet, kaikkein vähiten todennäköisin vaihtoehto sille minkä kanssa olemme tekemisissä on me itse. Tämä tarkoittaisi sitä, että Yhdysvalloilla on uskomattoman salaista teknologiaa, joka uhmaa fysiikan lakeja siten kuin me ne ymmärrämme nykypäivänä, ja että niitä testataan vaarallisesti muita armeijan laitteita vastaan. Ja että meillä on ollut näitä laitteita 1940-luvulta lähhtien, koska nämä observaabelit toistuvat pilottien havainnoissa sekä toisen maailmansodan aikana että sen jälkeen.
Yhtä epätodennäköistä on, että Venäjä tai Kiina olisi tehnyt kvanttihypyn teknologiassa edellemme. Jos se on totta, silloin me olemme vaarassa näiden vihollisten edessä, ja USA:n edustajien ja senaattorien tulisi juosta Valkoiseen taloon housut tulessa. Katsokaa reaktioita, joita Sputnik aiheutti 1950-luvulla. Miksi olisimme vähemmän huolissamme nykypäivänä?
Se ei välttämättä tunnu siltä, mutta äänestäjät yhä enemmän ovat tietoisia tästä ongelmasta ja välittävät siitä mitä se tarkoittaa koko maailmalle, meidän maallemme ja heille itselleen. Tuore gallup paljastaa sensaatiomaista infoa:
16% (52 miljoonaa amerikkalaista) on nähnyt UFOn
33% (108 miljoonaa amerikkalaista) pitää UFOja Maan ulkopuolelta tulleina
68% (222 miljoonaa amerikkalaista) ajattelee ettei valtio kerro totuutta asiasta
Tuolla on vankka kannattajakunta, ei ainoastaan Trumpin MAGA-lippiksille tai teidän Biden-napeille, vaan faktoille UFO-todellisuudesta.
Vuoden 2020 kampanjan viimeiset päivät
Kun kansaa on piesty koronaviruksella, rotujen välistä oikeudenmukaisuutta ajavilla protesteilla ja sakkaavalla taloudella, teistä voi tuntua turhalta harhautukselta puhua tällaisista aiheista.
Taaskaan se ei välttämättä ole teidän valintanne. Tämä ongelma on huomattavan monen äänestäjän päässä, kasvavan toimittajajoukon mielessä ja jopa vastustajanne kielen päällä, joka on vahvistanut isänpäivähaastattelussa vanhimman poikansa kanssa, että kyllä hän on saanut Roswellista briiffiä ja pitänyt sitä “erittäin mielenkiintoisena”, ja että hän harkitsisi siihen liittyvän informaation julkistamista tulevaisuudessa.
Kuvitelkaa jos ongelma tulee esiin yhdessäkään kolmesta presidentinvaaliväittelystä. Kaapeliuutiset räjähtävät täyteen tiedemiehiä, julkkiksia, abduktoituja, sisäpiiriläisiä, silminnäkijöitä, pilotteja ja Jumala tietää ketä muita, jotka kaikki puhuvat tästä aiheesta.
Mitä jos Trump yrittää tehdä 2020 vaaleista kansallisen turvallisuuden vaalit?
Te olette galluppien johdossa tällä hetkellä. Kuten kaikki tietoviisaat ovat mieltä, tämä tekee vastustajastanne vieläkin arvaamattoman kuin koskaan. Se on juuri tämä puoli, jonka hän voi päättää että hänen lokakuun yllätyksensä onkin muuttaa vaalit kansallisen turvallisuuden vaaleiksi ja harhauttaa mielenkiinto pois hänen negatiivisista tavoistaan hoitaa koronavirusepidemiaa ja rotujen välisen tasa-arvon protesteja.
Trump saattaa esittää itsensä kovanaamana avaruusolennoille. Hän yrittäisi tehdä teistä vaarallisen, todellisuudesta irti olevan pasifistin. Trumpin kampanja voisi sitten kysyä kenen sormen äänestäjät haluavat ydinaseiden napille jos avaruusolennot pörräävät ilmakuljetusalusten ja ohjussiilojen ympärillä. Hän muistuttaisi meitä siitä miten hän voi olla erittäin, erittäin vahva, vahvin presidentti historiassa, tai niin hän sanoo että hänelle on kerrottu.
Mitä te sanotte vastaukseksi?
Jotkut sellaisen väittelyn katselijoista eivät tiedä mitään tästä aiheesta, ja jotkut vähäsen, mutta muut tietävät paljon. Teidän tulee kuulostaa kaikkien heidän korvissa siltä kuin tietäisitte aiheesta.
Myönnetään, osa siitä mitä te tiedätte voi olla salaista jos olette saaneet briiffauksia virassanne. Silti, se mitä tarvitaan vaalien aikaan on yksinkertainen, selkeä myöntö joka on rehellinen ja suorasukainen. Tässä on ensimmäinen vedos:
“Esitettyjen todisteiden valossa on selvää, että osa näistä esineistä on todella selittämättömiä. En sivuuta tuota kaikkea todistusaineistoa, enkä ota sitä kevyesti. Presidenttinä otan sen vakavasti, ja työskentelen kansakunnan asevoimien, kongressin ja omien kansalaistemme kanssa relevantin informaation keräämiseksi. Vaikka jotkut osiot tästä ongelmasta tarvitsee pitää salassa, minä nojaan läpinäkyvyyteen ja raportoin amerikkalaisille siitä mitä olen saanut tietää. Jos sanoo, että tuo informaatio tästä aiheesta vaatii tarpeen saada tietää on tapa oikeuttaa turha salailu, eikä sitä enää minun hallinnossani sallita, koska uskon että tarve saada tietää soveltuu kaikkiin ihmisiin, jotka tätä väittelyä tänä iltana katsovat.”
Olisi aika alkaa kuopia tästä aiheesta infoa nyt. Soittakaa minulle koska vain.
Vain muutama vuosi sitten lainsäätäjät jänistivät karkuun kaikkea UFOihin liittyvää. Ajat ovat muuttuneet.
Sillä hetkellä kun New York Timesin UFO-tarina julkaistiin, voimme nähdä nyt valtion julkisen pyrkimyksen kertoa informaatiota. Miten paljon infoa tullaan jakamaan jää nähtäväksi.
Kesäkuussa senaatin tiedustelukomitean puheenjohtaja senaattori Marco Rubio (R-FL) pyysi rahoitusta UAP-toimikunnalle laivaston tiedustelupalveluun. Tämä paljastui kun senaattori Rubio ujutti rahoituspyynnön vuoden 2021 Intelligence Authorization Act -lakiesitykseen.
The Truth Is Out There. And @marcorubio wants the answer. As acting chair of the Senate Intelligence Committee, Rubio is pushing to have the military prepare a public report on "Unidentified Aerial Phenomenon" – better known to the rest of us as UFOs. cc @CBSMiamipic.twitter.com/KctTUt6STa
Nyt yhä useampi lainsäätäjä on halukas vastaamaan kysymyksiin valtion mukanaolosta.
Tuoreessa Sen. Mark Warnerin (D-VA) haastattelussa, joka on senaatin tiedustelukomitean varapuheenjohtaja, Mystery Wire kysyi toistuvasti siitä mitä hän tiesi UAP-toimikunnasta.
“No, en aio mennä salaisen informaation yksityiskohtiin. Olin saanut samanlaisen briiffin yli vuosi sitten. Minun pitää saada päivitystä myös. Ja, tiedätkö, olen huolissani kaikesta mikä saattaa uhata pilottiemme terveyttä ja hyvinvointia. Meillä on monia pilotteja, jotka lentävät Oceanassa (laivaston ilmatukikohta) ja Hampton Roadsilta. Jos jotain järkyttävää olisi heidän lentokuvioissaan, tai mahdollisesti uhka, mielestäni on asianmukaista, että laivasto ja maavoimat yleensäkin ottavat asian huomioon. Mutta yksityiskohdista puhuttaessa, tiedäthän, se jää salaiseksi.
SEN. MARK WARNER (D-VA)
Mystery Wire on myös puhunut Nevadan lainsäätäjien kanssa tästä aiheesta. Nevadassa on Nelliksen ja Creechin ilmatukikohdat, sekä salamyhkäinen Tonopah-lentokenttä. Area 51 on myös Nevadassa.
Mystery Wire “Entinen senaattori Harry Reid aiemmin sponsoroi salaista Pentagonin tutkimusta UFOihin liittyvistä ilmiöistä täällä Las Vegasissa. Joulukuussa 2017 jJulkisuuteen tulleiden uutisten jälkeen on ollut joitain suljettujen ovien takaisia briiffauksia aiheesta. Jotkut kollegoistanne asevoima- ja tiedustelukomiteoissa ovat keskustelleet viime viikolla senaattori Marco Rubiota käsittelevistä uutisista. Hän esitteli lainsäädäntöä, joka vaatii Pentagonilta julkisia raportteja UFOista. Kysymykseni on nyt, jos olette puhuneet entisen senaattori Reidin kanssa tai nykyisten senaattorikollegoidenne kanssa tästä, ja haluatteko tukea Pentagonin tietojen julkaisua?”
Sen. Catherine Cortez Masto “No, en ole puhunut senaattori Reidin kanssa siitä ja olen puhunut joidenkin senaattorikollegoideni kanssa, jotka ovat komiteassa. Minä en ole komiteassa. Joten en saa briiffauksia. Joten en voi vastata kysymykseen täydellisesti. Mutta tiedän kyllä, että jotkut jäsenistä komiteassa ja kollegani ovat erittäin valppaina. He ovat erittäin tietoisia siitä mitä tapahtuu, ja he saavat briiffauksia tasaisesti.”
Mystery Wire
“Mutta yksinkertaisesti ilman yksityiskohtiin menoa, tuetteko ideaa siitä, että nämä tiedot tehdään julkisiksi?”
Sen. Catherine Cortez Masto
“No, jälleen kerran en tiedä mitä niissä tiedoissa on. Joten en voi tukea jotain mistä en tiedä mitä niissä on… Mielestäni se on jotain joka on selvästikin tärkeää tälle maalle ja meille olla tietoisia siitä, mutta en voi spekuloida jostain mistä en tiedä mitä niissä raporteissa on.”
George Knapp
“Eräät kollegoistanne kongressissa ovat jokin aika ilmaisseet kiinnostuksensa aiheeseen, jota me olemme pitkään käsitelleen, ja joka on kehittynyt jonkinlaiseksi talousmoottoriksi ja osaksi Nevadan maaseutua, eli UFOihin. Ja olen puhunut yksityisesti tästä jonkin verran, mutta me olemme raportoineet Pentagonin ohjelmista ja tutkimuksista, joita organisaatiot täällä Nevadassa ovat tehneet, joita on sponsoroinut senaattori Harry Reid. Äskettäin Marco Rubio lisäsi jotain tiedustelulakiehdotukseen. Hän haluaa avata kanavan, jolla kongressi saisi briiffauksia julkisista UFO-asioista, joita Pentagon kerää. Oletteko tietoinen kiinnostuksesta mihinkään tähän?
Rep. Dina Tutus
“No, en ole saanut briiffausta, mutta todellakin olen tietoinen siitä seikasta, että enemmän informaatiota on tulossa julki. Olet paljon pidemmällä George tämän tunnustamisessa, mutta nyt heillä alkaa olla enemmän näyttöä, ja he tarkastelevat sitä lähemmin. Ja jos me luomme nämä uudet avaruusvoimat, joita presidentti kaipailee, todellakin se tulee olemaan jotain mitä he tulevat tarkastelemaan ja josta me voimme saada lisää tietoa.”
Mikä tässä ajassa tuntuu liittyvän enemmän ja enemmän UFO-paljastukseen? Richard Dolan uskoo, että teknologian eteenpäin meno on lisännyt kykyämme saada informaatiota ja avata ovia isommalle määrälle tutkijoita.
Lisäksi useammat ihmiset, joilla on turvallisuusluokitus, tuntuvat astuvan tänä aikana harkitusti esiin.
Me saatamme olla kulkemassa kohti UFO-paljastushetkeä, Dolan sanoo, ja salattujen tai mustien projektien teknologiapaljastukset saatetaan tuoda päivänvaloon, jotta yksityiset firmat voivat hyötyä niistä.
”Lokakuun yllätys” on tarkoituksellisesti luotu tai ajoitettu uutistapahtuma, jonka tarkoitus on vaikuttaa presidentinvaalien tulokseen. Lokakuu saa nimensä siitä, että päivämäärä kansallisille vaaleille on marraskuussa. Idea on häiritä kampanjan edistymistä tarpeeksi, että vaalitulosodote muuttuu. Yleensä se tarkoittaa jollekin sellaiselle, joka olisi niukasti häviämässä, mahdollisuuden antamista voittaa vaalit.
Joten tottakai Donald Trump, koska hän tietää että häviäisi mikäli vaalit pidettäisiin nyt, haluaa oman Lokakuun yllätyksensä, jotta hän voisi voittaa Bidenin.
Mitä Trump tekisi pitääkseen penkit täysinä? | Kuva: Matt Barnard, AP
Se on viimeisin kirkas, kiiltävä esine saamassa hänen huomionsa kasvavassa sarjassa kirkkaita, kiiltäviä esineitä joista kaikki laivastosta hänen omaan poikaansa tuntuvat puhuvan.
Trump on saattanut saada päähänsä idean, sellaisen jota hän pallottelee kuin vitsiä nähdäkseen miten ihmiset reagoivat aiheeseen. Ihmiset tuntuvat olevan kiinnostuneita kun hän vitsailee pojastaan, joka kyselee häneltä Roswellista. He haluavat saada tietää sen mitä hän tietää. Tämä on uusi tunne. Useimmissa palavereissa nykyään hän käsittelee vain koronavirusta ja mellakointia, ja monet ihmiset kuvittelevat tietävänsä enemmän kuin hän tietää. Tämä tekee hänestä vain ärtyneemmän.
Hän tietää, että molemmat Clintonit olivat kiinnostuneita aiheesta ja halusivat enemmän avoimuutta. Hän rakastaisi saattaa sen loppuun mitä he eivät kyenneet tekemään ja hieroa mutaa heidän naamoihinsa. Presidentin mielessä homman tekeminen on varmaankin sen arvoista pelkästä ilosta, jonka hän saisi ajatellessaan Bill ja Hillary Clintonia, jotka eivät olleet läsnä kun se tapahtui.
Sitä paitsi, joka kerta kun hän on sanonut jotain tähän aiheeseen littyvää, hän on päässyt uutisotsikoihin. Kirjoittajat ja journalistit käyttävät päiviä ja viikkoja analysoiden sitä mitä hän tarkoitti. Hänen ei tarvitse twiittailla vahvistaakseen viestiään, se leviää tehokkaammin kuin koronavirus.
Hän pitää saamastaan huomiosta. Hänen kaverinsa Tucker Carlson sanoo, että tämä on hyvä aihe ja että hänen tulisi harkita sen käyttämistä jos hänen tarvitsee.
Me kaikki tiedämme, että Donald Trump on riittävän hullu tehdäkseen sen.
Ja ”tehdä se” tarkoittaa koko UFO-aiheen heittämistä tuleviin presidentinvaaleihin viime minuutilla villinä yrityksenä harhauttaa, ohjata sivuun ja pelotella tarpeeksi ihmisiä vaalien voittamiseksi.
Kyllä. Tunnistamattomat lentävät esineet heitetään suoraan keskelle presidentinvaaleja istuvan presidentin kädestä, joka itse asiassa rakastaa ideaa siitä miten disruptiivista se voisi olla.
Se kuulostaa hullulta. Se ei tule tapahtumaan. Eihän? Siis, eihän?
Mitä menetettävää hänellä on?
Se on äärimmäinen normin rikkomus
Vaikka se onkin kaukaa haettus, faktat maassa sanovat että se ei ole mahdotonta. Kaksi keskeistä käsitettä vie tätä eteenpäin —
UAP:t, tunnistamattomat ilmailmiöt (Unidentified Aerial Phenomena), ovat muuttuneet legitiimiksi ongelmaksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Ensinnäkin New York Times käsitteli valtion UFO-ohjelmaa etusivulla. Puolustusministeriö vahvisti kolme laivaston UAP-kohtaamista aidoiksi. Senaatin tiedustelukomitea lähetti lakiehdotuksen senaatille, jossa oli mukana velvoite antaa USA:n tiedusteluyhteisölle 180 päivää aikaa tuottaa raportti kaikesta siitä mitä eri virastoilla on sanottavaa tästä asiasta.
Joten kyllä, UFO/UAP-aihe on muuttumassa vakavaksi aiheeksi.
Trump ei voi tehdä muuta kuin katsella sitä kun hän on puhunut UFOista ja miten hän saa aikaan uutisotsikoita, mikä saa hänet näyttämään tyypiltä joka tietää jotain. Tuo dynamiikka on saanut aikaan sen, että Trump on puhunut George Stephanopoulukselle Valkoisessa talossa UFOista ja laivaston piloteista, sen että samasta aiheesta on puhuttu myös Tucker Carlsonin kanssa pitkän haastattelun päätteeksi, ja että isänpäivän haastattelussa hänen oman poikansa kanssa puolustusvoimain komentaja kertoi Roswellia koskevista tiedoistaan, jotka olivat “very interesting.”
Mitä menetettävää hänellä on?
Useimmat ihmiset olettavat, että Trump tietää UAP-aiheesta vain vähän. Joko hän ei ole pyytänyt briiffausta tai sitä ei ole tarjottu, kiistanalainen uskottavuus ja kaikkea, ja koska ihmiset, jotka pyörittävät salaisia ohjelmia kuten tämä, näkevät presidentin tilapäisenä valtion työntekijänä, johon ei voi välttämättä luottaa.
Falling Star | Kuva: Der Spiegel
Mutta Trump tietää jotain. Vaikka hän pelkästään hengaisi Foxin kaveriensa Hannityn ja Carlsonin kanssa, hän tietää että ihmiset puhuvat UFOista ja ottavat ne vakavasti ja heidän mielestään hän tietää enemmän kuin mitä hän sanoo.
Hän on nähnyt videot. Ne ovat lyhyitä, joten hän kykenee keskittymään. Hänelle on sanottu, että ne ovat tapahtuneet laivaston ilmatilassa. Hänellä on sotilaallinen näkökulma johon tarttua jos hän niin haluaa. Nämä mystiset esineet tulee identifioida ja ajaa pois urheiden pilottien ja armeijan sotilaiden voimalla.
Trumpista tulee äärimmäinen anarkisti
Trump, joka harvoin on kirjoittanut yhtään puhetta muutenkaan, ei todellakaan aio antaa kirjoittaa puhetta tästä aiheesta. Se olisi hänen mielessään avoin kutsu luuserien komitealle, joka häntä ympäröi, tyriä kaikki koska he eivät ymmärrä mediataistelua sillä tavoin kun hän ymmärtää.
Trump mahdollisesti miettisi tätä pidempään kuin viisi minuuttia, mutta argumentti on silti riittävän yksinkertainen. Jos avaruusolennot tai kuka tahansa uhkaavat meitä, silloin muut maat tulevat Yhdysvaltain mukaan koska meillä on parhaat aseet, ja amerikkalaiset pitävät hänet vallassa koska he tietävät, että hän tulee olemaan kovempi kuin Biden.
Viimeinen debatti on lokakuun 22. päivä, alle kaksi viikkoa ennen vaaleja. Hän voi heitellä retorisia granaatteja, sitten istua ja katsella 24/7 pyörivää hysteeristä hullunmyllyä ja laskea päiviä.
Jos vaalit ovat menossa Trumpilla huonommin Bidenin kanssa pidetyn viimeisen kohtaamisen aikaan, silloin hän voi kysyä kuuluisan kysymyksen “Mitä menetettävää sinulla on?”
Suuri Nashvillen debatti
Jos Trump aikoisikin pelata tuon kortin, on ilmiselvästikin monia eri tapoja pelata tuo kortti. Debattiskenaario vaatii Trumpilta näyttöä viestin kurinalaisuudesta enemmän kuin mitä hänellä on koskaan ollut elämänsä aikana. Hänellä ei välttämättä ole kärsivällisyyttä, ja hän haluaisi heittää pomminsa twiitissä ensi viikolla. Ken tietää?
Tässä on yksi esimerkki: On torstai lokakuun 22. päivä Belmont Universityssa Nashvillessa.
Kampanja on ollut kaoottinen ja polarisoiva. Pandemiasta selviytyminen on kääntynyt kaksipuolueongelmaksi. Olisi epätavallista jos joko Trump tai Biden eivät kärsisi jonkinlaisesta terveyspelotteesta tilastojen perusteella. Black Lives Matter tulee todennäköisesti olemaan vahvempi, ei heikompi, ja Trumpin punahattuiset vastahyökkäykset eivät ole kaunista katseltavaa.
Donald Trump ja Joe Biden astuvat väittelyareenalle kolmatta ja viimeistä kertaa. Viimeiset kaksi tapaamista ovat olleet ikimuistoisia pelkästä omituisesta maailmantilanteesta johtuen, mutta molemmat leirit pitävät omaa miestä voittajana.
Muistetaan, että viimeisin väittely on suora lähetys. Kukaan ei voi hiljentää Trumpia josko niin haluaisivatkin.
Tulevaa historiaa
Trump tietää, että hän aikoo sanoa jotain, ei halua yliharjoitella sitä, haluaa heittää sen korvakuulolta. Jossain kohtaa hän aikoo vain astua esiin ja sanoa sen: avaruusolennot ovat todellisia, UFOt ovat todellisia, se voi olla pahasta mutta meillä on homma hoidossa. Tämä vaatii henkilöä jolla on pokkaa, ei voi antaa nynnyä kuten Biden hoitaa tämmöisiä örkkejä.
Biden, joka sysätään sivuun tällä heitolla, ei välttämättä kirjaimellisesti osaa vastata mitenkään. Aihe on ollut sellainen joka ei ole tullut esiin harjoituksissa. Ja kuitenkin se tulee. Pelkästään hän ja hullu presidentti yhdessä lavalla, ja hullu presidentti juuri sanoi, että meillä on ongelma avaruusolentojen kanssa. Ja että Biden ei ole tarpeeksi kova luu hoitelemaan ongelmaa. Mitä ihmettä Joe tekee tuon kanssa?
Biden pohtii | kuva: Julie Winegard
Se ei tule olemaan kivaa varmastikaan, se on varmaa. Ja mitä hän sitten sanookin, sitä tullaan pyörittämään uudelleen ja uudelleen, aivan kuten Trumpin dramaattista paljastusta. Yksi kaveri voi näyttää presidentiltä jolla on homma hanskassa, ja toinen voi näyttää vanhalta ukkelilta, joka ei saa sanaa suustaan.
Ja se on siinä!
Väittelyn jälkeen, vaikka Biden virtuaalihengailee neuvonantajiensa kanssa, Trump antaa Tucker Carlsonille tunnin pituisen haastattelun yksinoikeudella. Siihen mennessä meillä on sotkuisin UFO-paljastusskenaario käsillämme, jota kukaan koskaan on kuvitellutkaan. Ja ainoa asia tämän oikeasti tapahtumisen ja pelkän mielikuvitukseni fiktiotekstin välillä on Donald J. Trumpin mielenoikut, miehen joka on harjoittanut itseään Twitterissä sanomaan mitä hän haluaa. Sanonpa vaan…
Trump esittää itsensä kovanaamana avaruusolentoja vastassa. Hän maalaa Bidenistä kuvan vaarallisena pasifistina. Molempien kampanjoiden pitkään suunnittelemat mainokset toisiaan vastaan ovat arvottomia.
Vuoden 2020 kampanjan viimeiset päivät
Uutisissa ja internetissä vaalit olisivat kamppailleet julkisen mielipiteen tilasta koronaviruksen, Black Lives Matterin ja romahtavan talouden kanssa. Nyt kaapeli-TV tuo näytille tieteentekijöitä, julkkiksia, sisäpiiriläisiä, silminnäkijöitä, pilotteja ja Jumala tietää keitä muita, jotka kaikki yrittävät vahvistaa sen mitä Trump itse asiassa olikaan paljastanut ja puhua oman asiantuntijuutensa puolesta sen suhteen onko tämä totta ja mitä sille tehdään.
Trump tekee vaaleista kansallisen turvallisuuden kysymyksen
UFO-paljastuksen varjolla Trumpin kampanja tulee kysymään äänestäjiltä kenen sormen haluat napin päälle jos avaruusolennot pörräävät ohjussiilojemme ja lentokoneidemme vierellä, ja miten hän voi olla niin vahva, kaikkien aikojen vahvin presidentti historiassa. Bidenin kampanja tulee puhumaan avoimen mielen pitämisestä kunnes meillä on enemmän faktoja, ja jos koskaan on ollut puheenaihetta, joka muuttaa historiaa suuressa mittakaavassa, se on tämä. Jossain kohtaa Joe muuttuu filosofiseksi ja sanoo jotain ikimuistoista historiankirjoihin.
Tämä kaikki tulee olemaan teatteria. Tottakai teatterin sekoittama totuus on, että kaikki nämä vuodet senaatissa ja Obaman varapresidenttinä hän ei koskaan ole sanonut asiasta yhtään mitään. Joten ensimmäinen vaihtoehto on, että hän tiesi jotain mutta piti sen salassa, tai vaihtoehto kaksi, hän ei tiennyt mitään ja näin hän oli poissa kuvioista jo tuolloin. Ei väliä sillä että tämä on ojasta allikkoon -tilanne, Trump sanoo sen painokkaasti.
Joku Bidenin tiimissä nyt joutuisi viettämään pari minuuttia miettien poliittista linjavetoa koska eihän sitä koskaan tiedä.
Valheiden, järkytyksen, huhujen ja sekoilun sekoitus, joka on määrittänyt Trumpin presidenttikautta, saattaa uniikisti olla antanut hänelle valmiudet olla UFO-paljastuspresidentti. Se on niin disruptiivinen teko Trumpilta että hän voi olla eturintamassa kaikessa tuossa. Vieläkin parempaa, vaikka hän häviäisikin, hän saa silti olla Kaikkein Mieleenpainuvin Hahmo koskaan, ja antaa UAP-tilanteiden vaikeat osat seuraajalle, joka joutuu vatuloimaan yksityiskohtien kanssa.
Yksinkertaisen väittelytilanteen jälkeen mitä tahansa voi tapahtua. Mitä tahansa.
Myönnettäköön, että tämä ei todennäköisesti ole kaikkien ensivalinta sille miten maailman tulisi käsitellä sellaista tärkeää aihetta, kuten saada tietää se että emme ole yksin universumissa, mutta sittenkin kaiken tuon jälkeen me olemme vain ihmisiä.
”Komitea tukee Unidentified Aerial Phenomenon Task Forcen pyrkimyksiä Office of Naval Intelligencessa standardoida tunnistamattomien ilmailmiöiden raportointi ja tiedonkeruu, sekä raportointi ja tiedonkeruu kaikista yhteyksistä, joita heillä on vihollisvaltoihin, sekä raportointi ja tiedonkeruu siitä uhasta, mikä niillä on Yhdysvaltain armeijan varoille ja tukikohdille.”
“Kuten olemme aiemmin sanoneet, puolustusministeriö ja kaikki asevoimien haarat ottavat kaikki luvattomien alusten tunkeutumiset harjoittelualueillemme tai määrättyyn ilmatilaamme erittäin vakavasti, ja tutkivat jokaisen raportin. Tähän kuuluu tunkeutumisten tarkastelu, jotka alunperin on raportoitu “tunnistamattomiksi ilmailmiöiksi” (UAP), kun havainnoija ei voi välittömästi identifioida sitä minkä tai kenet hän näkee.
Kaikkien koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan tunkeutumisten läpikotainen tutkinta usein pitää sisällään arviointeja eri asevoimien haarojen edustajilta, ja, silloin kun asianmukaista, konsultaatiota toisilta Yhdysvaltain ministeriöiltä ja virastoilta. Henkilöstömme ja operaatioidemme turvallisuus on päällimmäinen huolemme. Suojellaksemme kansaamme ja ylläpitääksemme operaatioidemme turvallisuutta, mihin kuuluu informaation salassapito silloin kun se voisi olla käyttökelpoista vihollisillemme, puolustusministeriö ei puhu julkisesti yksityiskohdista koskien havaintoja tai raportoituja tunkeutumisia koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan, mukaan lukien niistä jotka alunperin on nimitetty UAP:ksi.
Mitä tulee toimikuntaan, joka mainittiin artikkelissa, voin sanoa että ministeriö on luomassa toimikuntaa, joka kerää tietoa ja ideoita UAP:den luonteesta ja alkuperästä, sekä niiden toiminnasta, kyvykkyyksistä, ja/tai tunnusmerkeistä. Toimikunnan tehtävä on havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä tietoa ja hyödyntää ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta, jotka uhkaavat Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”
Analyysia lausunnosta
1. ”…luvattomien alusten tunkeutumiset…”
Puolustusministeriö on yksikantaan käyttänyt termiä ”luvattomat alukset” puhuessaan tunkeutumisista; eikä niinkään käyttänyt termejä ”dronet”, ”miehittämättömät ilmassa lentävät järjestelmät”, ”miehittämättömät ilma-alukset” jne. Näin painetaan villasella viittaus siihen, että tunkeutujat mahdollisesti johtuisivat muusta syystä kuin maallisista aluksista.
2. ”…koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan…”
Kuten tiedämme, useita havaintoja on raportoitu tunkeutumisista puolustusministeriön harjoitusalueille sekä itä- että länsirannikoilla USA:ssa. Kuitenkin huomautan, että ”määrätty ilmatila” voi viitata mihin tahansa USA:n alueeseen, ei ainoastaan koulutusalueeseen.
3. ”Tähän kuuluu tunkeutumisten tarkastelu, jotka alunperin on raportoitu “tunnistamattomiksi ilmailmiöiksi” (UAP), kun havainnoija ei voi välittömästi identifioida sitä minkä tai kenet hän näkee.”
Tämä, ainakin minulle, tarkoittaa sitä että he tarkastelevat raportteja havainnoista koskien sekä ”luvattomia aluksia” että ”tunnistamattomia ilmailmiöitä”, näennäisesti tehden eron näiden kahden välillä. Raportti dronenkaltaisesta esineestä, jolla on siivet ja joka kulkee aliäänennopeudella, on eri asia kuin valkoinen, Tic Tacin kaltainen esine kulkemassa yliäänennopeudella.
4. ”…konsultaatiota toisilta Yhdysvaltain ministeriöiltä ja virastoilta.”
Siispä se seikka, että tämä on toimikunta, eli ryhmä henkilöitä eri virastoista, joita koordinoi yksi tietty virasto; tässä tapauksessa ONI.
5. ”Suojellaksemme kansaamme ja ylläpitääksemme operaatioidemme turvallisuutta, mihin kuuluu informaation salassapito silloin kun se voisi olla käyttökelpoista vihollisillemme, puolustusministeriö ei puhu julkisesti yksityiskohdista koskien havaintoja tai raportoituja tunkeutumisia koulutusalueillemme tai määrättyyn ilmatilaan, mukaan lukien niistä jotka alunperin on nimitetty UAP:ksi.”
Tämä on yhdenmukaista aiemman julkisen puolustusministeriön lausunnon kanssa, että mitään yksityiskohtia tunkeutumisista tai niiden tutkinnoista ei anneta julki. Toiminnan turvallisuuden näkökulmasta tämä on täysin järkeenkäypää. Jos ilmoitat, että olet havainnut tunnistamattoman esineen 36,5 kilometrin etäisyydellä tietystä tutka-asemasta, silloin tulee kertoneeksi viholliselle että meillä on tutka tällä etäisyydellä. Kuitenkin tuntuu siltä kuin ONI julkistaisi jotain yksityiskohtia, eli useita havaintoja tietyltä aikaväliltä; joitain kuvauksia siitä mitä on nähty, ja siitä paljastiko heidän tutkimuksensa havainnolle mitään syytä tai että pysyikö havainto pitkällisten tutkimusten jälkeen UAP-kategoriassa.
6. ”Voin sanoa että ministeriö on luomassa toimikuntaa.”
Luis Elizondo on viitannut siihen seikkaan, että AATIP tai sen seuraaja on jo/edelleen olemassa. Tarkoittaako tämä sitä, että toimikunta on jo olemassa, tai niinkuin puolustusministeriön lausunto sanoo, sitä ollaan ”luomassa?”
7. ”Toimikunnan tehtävä on havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä tietoa ja hyödyntää ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta, jotka uhkaavat Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”
a. ”havainnoida”
Tämä, ainakin minulle, on kiinnostava sana tässä kontekstissa. Olisin odottanut toimikunnan päällimmäisen tehtävän olevan havaintojen keruu ja sen jälkeen datan tarkastelu. Kuitenkin puolustusministeriön lausunto erityisesti käyttää sanaa ”havainnoida.” Viittaako tämä siihen, että toimikunta itsessään tulee olemaan kentällä pyrkimässä tarkkailemaan esineitä, jotka tunkeutuvat amerikkalaisten harjoitusalueille ja määrättyihin ilmatiloihin? Tämä eroaa todella paljon havaintojen keräämisestä muilta.
b. ”analysoida”
Kun data on kerätty, joko omista lähteistä tai muilta, luonnollisesti se halutaan analysoida. Muista, että vaikka AATIP tekee tätä jo, mutta ainoastaan Elizondo viittaamien viiden observaabelin suhteen, joita he etsivät datasta. Keksiikö toimikunta pyörän uudestaan, vai tuovatko he pöytään jotain täysin uutta?
c. ”yhdistellä”
Toinen omituinen sana käyttää, yhdistellä mitä? Yleensä kerätään, yhdistellään/luetteloidaan, sitten analysoidaan. En ole varma mitä se tarkoittaa kun se esiintyy järjestyksessä havainnoida, analysoida, luetteloida, yhdistellä.
d. ”hyödyntää”
Hyödyntää mitä? Analyysista saatua informaatiota? Minkä tekemiseksi, oman UAP:n rakentamiseksi datan pohjalta?
e. ”…ei-perinteisiä ilmassa lentäviä aluksia / UAP:ta”
Joten tässä myönnetään, että puolustusministeriö jo tietää jonkinlaisista tunkeutumisista, jotka ovat johtuneet ”ei-perinteisistä ilmassa lentävistä aluksista”?
f. ”…ja välttää strateginen yllätetyksi tuleminen.”
Järkevä konsepti, välttää kehittyneen ilma-aluksen yllättmäksi tuleminen.
Muita kommentteja
Lausunto ei kuvaa toimikunnan koostumusta, muuten kuin että ONI johtaa sitä. Onko sillä edustuksensa ilmavoimissa? NORADissa? jne.
Kaiken kaikkiaan mitä puolustusministeriön lausuntoon tulee koskien UAP:ta, lausunnon sisältö herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa.
Valtion salaisuudet. Sen takia New York Times kiinnostui aiheesta. Ja juttu paljasti miljoonien dollarien hassauksen UFO-tutkimukseen — aiheeseen jota keskivertoveronmaksaja pitää ruokottomana alusta lähtien.
George Knapp työskenteli jutun parissa toisesta kulmasta. Hän oli huomioinut UFO-juttuja heti hänen uransa alusta alkaen CBS:n affiliaattina KLAS-TV:llä Las Vegasissa. Muu media tuskin koski pitkällä tikullakaan näihin aiheisiin.
AATIP — Advanced Aerospace Threat Identification Program
Katso Knappin kuvaus virastoista, kun hän kertaa tarinaansa hänen vuoden 2019 esityksessään Laughlinin UFO-megaconissa:
Kongressin johtajat — entinen senaatin enemmistöjohtaja Harry Reid Nevadasta, senaattori Ted Stevens Alaskasta ja senaattori Daniel Inouye Hawaiilta — salaa rahoittivat AAWSAPia vuonna 2007. BAASS voitti $10 miljoonan sopimuksen sinä vuonna ottaakseen vetovastuun osasta työsarkaa.
Työ jatkui ja AAWSAP nimettiin uudelleen AATIPiksi joskus vuonna 2011, sanoo entinen puolustusministeriön viranomainen Luis Elizondo, joka lähti vetämään AATIPia vuonna 2012. Siihen mennessä ohjelma oli kaventanut fokustaan tutkimaan Yhdysvaltain armeijalle aiheutuneita uhkia.
Rahoitus kuivui kasaan vuonna 2013, mutta AATIP jatkoi toimimista DIA:n alaisuudessa — ja varmaankin edelleen toimii siellä Elizondon mukaan.
Tarina alkoi paljastua vuonna 2017 Elizondolla tullessa seinä vastaan hänen koittaessaan tuoda lisävaloa siihen mitä hän piti vakavana uhkana armeijalle. AATIPin johtajana Elizondo oli nähnyt teknologiaa, jota armeijalla ei ollut — eikä kukaan voinut selittää mistä se oli tullut.
Videoita
Knappin kertomuksen lisäksi tärkeitä tapahtumia liittyen AAWSAP:n, BAASS:n ja AATIPiin löytyy näistä:
Elizondo uskoi, että paras tapa työskennellä teknologiaongelman parissa oli valtion ulkopuolella.
Niin hän liittyi uuteen projektiin: To The Stars Academy.
Tom DeLonge, joka tuli tunnetuksi Blink-182 -bändistään, perusti Elizondon kanssa To The Starsin. Heidän mukanaan oli tiedemies Hal Puthoff, joka oli ollut mukana valtion projekteissa tutkimassa kaukokatselua. Muita nimiä ovat mm. entinen CIA-operaatioupseeri Jim Semivan, entinen Lockheed Martin Skunk Worksin johtaja Steve Justice ja entinen varapuolustustiedusteluministeri Chris Mellon.
Knapp käsitteli To The Stars Academya lokakuun 11. päivänä 2017, jolloin Mellon kuvaili Tic Tac -tapausta yksityiskohtaisesti.
Kaksi kuukautta myöhemmin New York Times julkaisi Tic Tac -videon verkossa huippuskuuppina, joka muutti koko mediakentän tavan käsitellä UFO-aihetta.
DeLongen kiinnostus UFOihin ja hänen periksiantamattomuutensa toi hänet kasvotusten monien UFO-viranomaisten kanssa, jotka muuttivat hänen maailmansa yksinkertaisella tiedolla: “Me löysimme elämänmuodon.“
Jos UFOjen tutkiminen juontaa juurensa valtioon, sillä voi olla kirkas tulevaisuus tieteenä ja ideoina Pentagonin ja byrokraattisten virastojen ulkopuolella, jotka rajoittavat sen mahdollisuuksia.
Huhtikuun 8. päivä 2004 artikkeli alkoi kiertää mediaorganisaatioissa ja internetissä väittäen, että Dan [Catselas] Burisch, fil.tri., mikrobiologi joka on työskennellyt avaruusolentoihin ja niiden teknologiaan liittyvissä ’pimeissä projekteissa’, haluaa paljastaa informaation hänen salaisista toimistaan USA:n kongressille. Sellainen paljastus oletettavasti paljastaisi avaruusolentojen läsnäolon Maapallolla, jota on pantattu kansalta yli viiden vuosikymmenen ajan. Sellainen todistus, mikäli se tapahtuisi, muodollisesti saisi aikaan paljastuksen jälkeisen maailman, jossa kansa joutuisi yhtäkkiä käsittelemään useita ongelmia, jotka liittyvät avaruusolentojen läsnäoloon.
Dan Burisch ei ole tuntematon niille, jotka ovat työskennelleet avaruusolentojen läsnäolon paljastamisen parissa, johtuen hänen kirjoittamasta kirjastaan Eagles Disobey: The Case for Inca City Mars (1998), joka julkisti kansalle informaatiota muinaisesta artifaktista Marsissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Burisch astuu julkisuuteen informaation kanssa, jota ei ole julkistettu kansallisen turvallisuuden järjestelmän kautta, ja jonain sellaisena jolla olisi omatunto, joka haluaisi auttaa avaruusolentojen läsnäolon paljastamisessa. Vähän tuoreempana Burisch liitetään Project Lotukseen, joka on Area 51:ssa, Nevadassa, ja käsittelee elämän luomista, ja erityisesti jotain mitä kutsutaan ’Ganesh-hiukkaseksi’.
Tämä mystinen hiukkanen oletettavasti on avain kaikkein voimakkaimman voima avaamiseen luomakunnassa, joka on ’elämän itsensä siemen’. Sillä on kyky parantaa vahingoittuneet solut. Joten meillä on kaikuja Gilgameshista, jossa Gilgameshin sankari lähtee etsimään kuolemattomuuden salaisuutta, ja hän pääsee harvinaisen lähelle ennen kuin viekas käärme rosvoaa hänet. Gilgameshin modernissa versiossa tri. Burisch kohtaa erittäin periaatteellisen ja henkisen miehen, joka haluaa varmistaa, että esoteerinen ja tieteellinen tieto on vastuullisessa käytössä, sillä kyseessä ei ole enempää eikä vähempää kuin alkuperäinen luomisvoima, ja sitä voidaan käyttää joko luomiseen tai tuhoamiseen. Tämä herättää uskonnollisia kysymyksiä kuten ’elämän siemen, ’kerubim’ (enkelisuojelijat) ’ensimmäinen Mooseksen kirja’ jne.
Burischilla on vastassaan avaruusolentoja koskettavan tiedon hallinnasta vastaavat, Majority Twelve, jotka ilmeisesti haluavat manipuloida tätä teknologiaa tyypillisiin sotateollisen kompleksin käyttötarkoituksiin, josta kansallisen turvallisuuden kaverit ovat maanisen kiinnostuneita uskottavien ’uhkaskenaarioiden’ nimissä. Kuvittele mikä tahansa mahdollinen uhka, ja jos voit oikeuttaa sen olevan uskottava, silloin resursseja kirjaimellisesti sataa niskaasi kun kansallisen turvallisuuden järjestelmä kehittää kehittynyttä teknologiaa uutta uhkaa vastaan. Tässä prosessissa, tottakai, tahtomattaan vahvistetaan juuri sitä uhkaa jota yritetään ehkäistä. Tällä itseään toteuttavalla prosessilla on valitettavan hypnoottinen vaikutus saattaa kansallisen turvallisuuden strategistit uskomaan viimeisintä propagandaa, jota heidän ’strategistinsa’ tai ’korporaatiokonsulttinsa’ heille suoltavat, jotka jatkuvasti unelmoivat uusia teknologisia vasteita viimeisimpään uhkaskenaarioon, ja sitä miten tämä voitaisiin toteuttaa ilman, että se uhka mitä varten varaudutaan toteutuisi. Näin sotateollinen kompleksi kasvaa, voimakas hydra joka salaa kuluttaa miljardeja dollareita yhtä helposti kuin entiset öljypomot kehittävät ’tarpeellisia’ korporaatiokuluja kuten 6000 dollarin sukhkuverhot.
Dan Burisch on myös työskennellyt yhden avaruusolennon kanssa, ’Harmaa’ nimeltään J-Rod, jonka kanssa hän oli läheinen Area 51:lla. Tämä J-Rod olennaisesti harjoitti ’mielensulautusta’ hänen kanssaan, jossa hän sai paljon arvokasta tietoa elämän synnystä.
Kiinnostavaa Burischissa on, että useat riippumattomat tutkijat ovat kyenneet työskentelemään hänen kanssaan ja jopa olleet kasvokkain haastattelemassa häntä, jne., näin vuotaen erittäin salaista informaatiota muulle yhteisölle. Näihin kuuluu tutkijoita kuten BJ Wolf, Bill Hamilton, ja tuoreemmalti Godlike Productions -foorumin nimiä, Harry Dschaak & Sterling D. Allan. Selvästikin kaikki nämä tutkijat ovat havainneet jotain perustavanlaatuista Burischin tapauksessa, samalla kun heidän yhteytensä Burischiin ja hänen tietoihinsa viittaavat siihen, että heillä olisi sisäpiirin tukea. Nimekkäät henkilöt Majority Twelvessa helpottavat pääsyä tietoon ja mahdollistavat Burischin materiaalin levittämisen. Burischin tukijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että Dan haluaa informaation tulevan julkiseksi, muutoin hän ei toimisi Project Lotuksessa, sillä hän on ilmeisesti eräs mikrobiologeista jolla on tarpeeksi tietoa käsitellä Ganesh-hiukkasta. Mitä tästä materiaalista pitäisi olla mieltä, jota Burischin tapauksesta on levitelty, sillä se on mystistä, erittäin monimutkaista, varsin pitkä höpötys, joka mahdollisesti perustuu aikamoiseen määrään väärää tietoa?
Eräs Burischin saagan teemoista on se, että Harmaita (J-Rodeja) on ilmeisesti kaksi eri faktiota (suom. huom. kanavoinneista ja Courtney Brownin kaukokatselusta on käynyt ilmi, että faktioita ei ole kaksi, vaan viisi). Yksi faktio auttaa Burischia tutkimuksissa ja on hyväntahtoinen, ja haluaa tiedon leviävän tavalla joka auttaa ihmiskuntaa, ja myös auttaa Harmaita/J-Rodeja itseään korjaamaan oman vahingoittuneen DNA:nsa. Toinen faktio J-Rodeja/Harmaita auttaa enemmän kansallisen turvallisuuden tyyppejä saamaan lisää kontrollia Ganesh-hiukkasesta niin, että sitä voidaan käyttää itseään palveleviin tarkoituksiin valtaan, ahneuteen ja hyväksikäyttöön.
Joten meillä on periaatteessa konfliktiskenaario hallinnon sisällä, ’edistysmieliset kontrolloijat’ ja heidän J-Rod -liittolaisensa vastaan reaktionaariset avaruusolentokontrolloijat ja ’heidän’ J-Rod/Harmaa-liittolaisensa. Sillä aikaa monet siirtävät huomionsa tähän saagaan uskoen, että koko planeetan kohtalosta päätetään tässä, ja että ihmisiä vaivihkaa pyydetään valitsemaan puolensa. Tottakai, se tarkoittaa että edistysmieliset tukisivat Dan Burischia heidän vaikeassa kamppailussaan reaktionaarisia ja J-Rod -liittolaisia vastaan.
Tällä kaikella on kaikuja tämän hetken presidenttikilvasta, jossa edistysmielinen demokraatti John Kerry on reaktionaarista republikaania George Bushia vastaan, jossa USA:n tulevaisuus, ja todellakin myös planeetan tulevaisuus päätetään. Nyt John Kerryn poliittisessa alustassa on edistysmielisiä elementtejä, mikä puhuisi kansainvälisemmin vastuullisesta Yhdysvaltain hallinnosta. Kuitenkin sekä Kerry että Bush ovat ’Skull and Bonesin’ jäseniä, ja näin ei välttämättä ole järjetöntä päätellä, että kyseessä on syvempi agenda, jossa kaksi saman salaisen järjestön faktiota kamppailevat ylivallasta. Mielestäni Burischin saagalla on hienoja vertauskuvia jonka takia oletan, että monet meistä jotka ovat seuranneet avaruusolentoja koskettavia kysymyksiä jo jonkin aikaa valitsisivat edistysmielisen puolen tässä saagassa, sillä me vaistonvaraisesti haluamme UFO-paljastusta ja tilivelvollisuutta.
Kuitenkin meidän tulee olla tietoinen syvemmistä agendoista tässä. Yksi on se jolloin legitiimiys ja tunnustus annetaan avaruusolentojen läsnäolon yhdelle eliitin kontrollifaktiolle, ja sille tietynlaiselle propagandalle jota he suoltavat avaruusolentojen läsnäolosta. Se että kyseessä on propagandaa on minulle varsin ilmiselvää, koska saaga vaikuttaa riippuvan kahdesta Harmaiden/J-Rodien faktiosta, jotka ovat asetettu vastakkain, ja heidän ihmisliittolaisistaan. Tässä konfliktissa ei ole mainintaa muista avaruusolentojen roduista, jotka ovat tarkkailleet ja olleet interaktiossa ihmiskunnan kanssa vuosituhannen ajan joissain tapauksissa. Ei mainintaa seulaslaisista, siriuslaisista, andromedalaisista, arcturuslaisista, galaktisesta liitosta jne., joista lukemattomat muut avaruusolentojen tutkijat ovat puhuneet. Aivan kuin meitä ehdollistettaisiin hyväksymään, että ainoat avaruusolennot ihmiskunnan tilalle ovat J-Rodit/Harmaat.
Tämä on mielestäni vaarallista propagandaa avaruusolentojen läsnäolosta, joka viittaisi siihen, että lopullinen tarkoitus on oikeuttaa Maan ulkopuolisten olentojen läsnäolon paljastaminen, joka mahdollistaa yhden puolen kontrollereista sanoa, että ’hyvät jätkät’ (edistysmieliset ja ystävälliset J-Rodit) ovat voittaneet paljastuksen hoitaakseen, ja että he tarvitsevat apua minkä tahansa jäljellä olevan uhan poistamisessa joka aiheutuukin reaktionaaristen ja heidän avaruusolentoliittolaistensa menettämisestä. Tässä mielessä meillä on tarpeellinen kaava kansallisen turvallisuuden järjestelmälle, joka monitoroi, kontrolloi ja käyttää pakkovaltaa, jossa avaruusolentojen ryhmien sallitaan toimia täällä ja olla interaktiossa siviilien kanssa.
Olennaisesti kansallisen turvallisuuden järjestelmä on varmistanut paljastuksen ’omilla ehdoillaan’, jossa ’silminnäkijät’, ’kontaktihenkilöt’ ja eri avaruusolentojen rodut kaikki hyväksytettäisiin ’edistysmielisillä avaruusolentojen kontrolloijilla’ ja heidän J-Rod -tukijoillaan. Ryhmän ystävällisiä avaruusolentoja Galaktisesta Liitosta tai muista planeettainvälisistä liitoista, jotka eivät koskaan osallistuneet salaisiin sopimuksiin hallitusten ja Harmaiden avaruusolentojen välillä, esimerkiksi, voitaisiin väittää olevan pelkkä reaktionaaristen J-Rodien peite ja näin siviilejä voitaisiin koittaa estää olemasta näiden kanssa yhteydessä. Kuka tahansa siviili, joka saataisiin kiinni kommunikoimasta tai olemasta yhteydessä avaruusolentojen kanssa, tulkittaisiin olevan ’epäystävällinen’ ja joutuisi vainon kohteeksi.
Kuten olette saattaneet jo arvata, olen erittäin skeptinen sen suhteen miten ’hyväntahtoisia’ niiden avaruusolentohallintajärjestelmässä olevien aikeet ovat, jotka vuotavat informaatiota Dan Burischille, ja periaatteessa ovat mukana PR-harjoituksessa jolla levittää heidän omaa propagandaansa kansalle. Vaikka näen jotain meriittiä siinä mitä edistysmieliset avaruusolentohallintajärjestelmässä tekevät edistääkseen paljastusta, haistan myös ansan ja haluan varoittaa muita siitä, että olemme alkaneet kertoa satua joka legitimoi kansallisen turvallisuuden järjestelmää siinä määrin, että se selviää mistä tahansa paljastusilmoituksesta minimivahingoilla ja peräänkuuluttaa muutosta. Lisäksi tilivelvollisuus rajautuisi vain joihinkin ’syntipukkeihin’, joita pilkataan ja rangaistaan, ja sinne missä ei ole todellista ’läpinäkyvyyttä’ sillä tätä kaikkea pidettäisiin kansallisen turvallisuuden uhkana. Meillä olisi olennaisesti jotain mikä on marxilais-leniniläinen ’proletariaatin diktatuuri’ tai platoninen ’valvojien neuvosto’, joka olisi täynnä eliittikontrolloijien porukkaa suojelemassa meitä ’reaktionaarisilta’ tai ’epäystävällisiltä’ avaruusolennoilta ja heidän ’ihmiskätyreiltään’, jotka haluavat ajaa ihmiskunnan epävakauteen ja orjuuttaa meidät. Kaikki toki vain siksi, että jatkettaisiin salaisen kansallisen turvallisuuden toimintaa, joka operoi minimaalisella läpinäkyvyydellä ja tilivelvollisuudella. Lisäseuraamus tästä olisi yhden J-Rod/Harmaa-faktion legitimointi arvollisina avaruusolentoliittolaisina, huolimatta siitä että nämä avaruusolennot ovat vuosikymmenten ajan olleet mukana salaisissa sopimuksissa, joihin kuuluu abduktioita, ihmiskokeita ja hybridisaario-ohjelmia.
Joten johtopäätöksenä, vaikka Burischin saaga kertoo kamppailusta, joka vaikuttaa aidolta, ja jolla on edistysmieliset ja reaktionaariset komponenttinsa, meidän tulee olla varuillaan syvemmän agendan varalta, joka on käynnissä täällä ja jolla on kaksi tärkeää aspektia. Ensimmäinen on legitimoida ’edistysmielidet’ ihmiseliittikontrolloijien faktiot ja Harmaat/J-Rodit paljastuksenjälkeisessä maailmassa. Toinen agenda on luoda kansallisen turvallisuuden järjestelmä, joka haluaa jättää ihmiskommunikaation ulkopuolelle ne avaruusolentojen rodut, jotka eivät koskaan ole suostuneet osallistumaan salaisiin sopimuksiin syistä, jotka vaikuttavat erittäin periaatteellisilta ja rehellisiltä.
Jos me pysymme tarpeeksi valppaina tästä piilevästä agendasta, silloin me voimme edelleen ottaa osaa paljastusprosessiin joka on erittäin tärkeä, mutta tavalla jolla varmistamme, että niinkutsutut ’edistysmieliset’ eivät vain levitä propagandaansa avaruusolentojen täällä olosta, mikä saa ne legitimoimaan itsensä ja heidän ’avaruusolentoystävänsä’, ja näin loisi pinnallisesti läpinäkyvämmän ja tilivelvollisemman kansallisen turvallisuuden järjestelmän. Se mihin meidän tulee keskittyä on kaikkien tietojen paljastaminen kaikista niistä avaruusolentojen roduista, jotka operoivat Maapallolla, eikä vain kahdesta Harmaiden/J-Rodien faktiosta, jotka mukamas kamppailevat ihmiskunnan parantamiseksi ja tuhoamiseksi. Paljastus, joka Dan Burischin skenaariossa tehtäisiin, olisi jotain joka olisi niin sekava, että se ei auttaisi asiaa kuin parilla pikku askeleella, jota seuraisi nopeasti yksi harppaus taaksepäin. Lopulta me emme voisi tietää olisivatko asiat paremmin vai ei. Viiden vuosikymmenen salailun jälkeen avaruusolentojen läsnäolosta ihmiskunta ansaitsee rehellisemmän tunnustuksen siitä mitä kulisseissa on tapahtunut avaruusolentojen kanssa, sekä tarkkapiirteisen askeleen eteenpäin paljastuksenjälkeiseen maailmaan.
Michael E. Salla, PhD (huhtikuun 10. 2004) www.exopolitics.org drmichaelsalla@exopolitics.org
Tuoreessa Tim McMillanin artikkelissa hän esittää perustuen keräämiinsä todisteisiin, että AAWSAP (Advanced Aerospace Weapon System Applications Program) ohjelma oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” (Commercial in confidence) sopimus USA:n puolustustiedustelupalvelun (DIA) ja Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesin (BAASS) välillä.
Me olemme jonkin aikaa tienneet, että DIA on antanut toimeksi elokuussa 2008 työtä AAWSAPin alaisuudessa, ja että BAASS oli onnistuneesti tarjonnut sopimusta, joka oli voimassa 2008-2012.
McMillanin artikkelia lukiessa ensin mietin selittäisikä ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus dokumentaation puutteen, mistä kävisi ilmi BAASSin saaneen sopimuksen itselleen? Federal Business Opportunities -verkkosivulla käynti, jossa DIA:n AAWSAP -tarjouspyyntö oli, näytti ettei BAASS:n kilpailutuksen voittoa ole ilmoitettu missään. Tiedossani ei ole että kukaan olisi koskaan löytänyt sellaista ilmoitusta.
Vuoden 2011 DIA:n verkosta löytyvässä tietopyyntölogissa olen nähnyt henkilön nimeltä Quincy Wilkins pyytäneen kopion AAWSAPin sopimuksesta DIA:lta tietopyynnöllä. Jack Brewer sitten lähetti vuonna 2019 tietopyynnön ja pyysi saada DIA:lta kopion siitä mitä he antoivat Wilkinsille.
Kolme sivua kuudesta oltiin vastauksessa Brewerin vuoden 2019 tietopyyntöön vedetty pois, johtuen FOIA-tietopyyntöjen poikkeussäännöistä 3, 4 ja 6. Vastauksessaan tietopyyntöön DIA esitti, että “Poikkeussääntö 4 pätee informaatioon kuten kauppasalaisuudet ja kaupalliset tai rahoitustiedot, jotka on saatu henkilöltä etuoikeutetusti tai luottamuksella.” Huomaa, että yhdeksää erilaista poikkeuskohtaa oltaisiin voitu soveltaa, 3 vittaa poikkeuksiin muiden lakien alaisuudessa ja 6 viittaa henkilötietoihin ja terveystietoihin. Olisi voinut odottaa poikkeuksen 1, joka viittaa salaiseen informaatioon kansallisen turvallisuuden tai ulkopolitiikan perusteella, olevan tässä relevantti, mutta siihen ei viitattu.
Kuva: Jack Brewer
Huomaa miten sanaa “kaupallinen” käytetään.
Eräs Wilkinsin saamista dokumenteista oli DIA:n lähettämä kirje BAASSille heinäkuussa 2011. Se ohjeisti, että DIA:n sopimuksen voittotarjouksen tekijää ohjeistetaan kun DIA saa tietopyynnön koskien sopimusta.
Kuva: Jack Brewer
“Sopimuksen HHM402-08-C-0072 läpikäynnissä DIA on päättänyt että merkityt kohdat tulisi jättää pois pyydetystä dokumentista Freedom of Information Actin nojalla. Pyydämme kertoa mitä muita, jos mitään, lisäosioita tulisi jäättää paljastamatta tästä dokumentista. Vastauksessanne tulisi olla mukana yksityiskohtainen selitys kaikesta kilpailullisesta haitasta, joka aiheutuu yrityksellenne tämän materiaalin julkaisemisesta.”
Huomaa sanan “kilpailullinen” käyttö.
Ylläoleva vaikuttaa, ainakin minusta, tukevan McMillanin esitystä että DIA AAWSAP oli ”luottamuksellisesti kaupallinen” sopimus.
Mitä Trump tekisi pitääkseen penkit täysinä? | Kuva: Matt Barnard, AP
