Tohtori Danny Faulkner esittää raamatullisen tulkinnan uskosta Maan ulkopuoliseen elämään. Hänen mukaansa asiassa on teologisia vaaroja. 

Koska monet kristityt projisoivat omia pelkojaan tuntemattomaan ja erityisesti Maan ulkopuoliseen, on aika ottaa sivustolle mielipiteitä kummastakin suunnasta koskien uskontotieteellistä näkemystä avaruusolentoihin. Sellaisenaan ala tunnetaan nimellä eksoteologia.

---

Ajatus avaruusolennoista elämässä toisilla planeetoilla voi kuulostaa viattomalta. Mutta sen alla vaanii joitain todellisia teologisia vaaroja.

Vuoden 2012 gallup kertoi, että yli kolmannes amerikkalaisista uskoo siihen, että avaruusolennot ovat vierailleet maassa, ja vain viidennes ei usko (loput eivät osanneet päättää). Kun avaruusolentoihin uskovien määrä ylittää ei-uskovaisten määrän lähes kaksinkertaisesti, intensiivinen kiinnostus avaruusolentoja kohtaan on selvää. Avaruusolennot läpäisevät yhteiskuntamme, kuten käy ilmi lämpimistä ja pehmeistä — ja joskus ei-niin-pehmeistä — avaruusolennoista jokaisen elokuvateatterin tiloissa.

Kun otetaan tämä kaikki hype huomioon, tulisiko kristittyjä kiinnostaa? Onko Raamatulla mitään sanottavaa? Jos olit huolissasi, että olisit missannut Raamatun kertomuksen avaruusolentojen vierailusta, vakuutan sinulle että siellä ei mainita mitään Maan ulkopuolisesta elämästä tai lentävistä lautasista. Kuitenkin, kuten asian laita on niin monien muidenkin ongelmien kanssa, raamatulliset periaatteet auttavat meitä vastaamaan siihen ovatko lentävät lautaset ja avaruusolennot todellisia. Tämä ei ole triviaali kysymys.

Mistä avaruusolennot tulevat?

Tehdään ensin selväksi muutaman termin merkitys. UFO ei ole sama kuin lentävä lautanen. UFO tulee sanoista Unidentified Flying Object, Tunnistamaton Lentävä Esine. Aina kun henkilö näkee esineen taivaalla eikä hän tiedä mikä se on, se on UFO. Kun UFO on tunnistettu, se muuttuu IFOksi, eli Tunnistetuksi Lentäväksi Esineeksi (Identified Flying Object). Monet kappaleet voivat olla UFOja — kirkkaat tähdet, planeetat, satelliitit, meteorit, revontulet, lentokoneet ja säähavaintopallot, muutama mainitaksemme. Aina kun UFO pysyy tunnistamattomana, se ei tarkoita sitä että kyseessä on lentävä lautanen — se vain tarkoittaa sitä että me emme ole vielä saaneet selvyyttä siitä mikä se oli. Mikä on lentävä lautanen? Tämä ei ole tarkka määritelmä, mutta se yleisesti ymmärretään avaruusaluksena, jota avaruusolento lentää. Toinen termi avaruusolennolle on ET, Maan ulkopuolinen (extraterrestrial).

Jos nyt hetki oletetaan, että lentävät lautaset ja avaruusolennot ovat todellisia, mistä ne tulevat? Ilmiselvä vastaus on, että niiden on tultava toisilta planeetoilta, joten tämä ongelma on enemmänkin kysymys siitä onko elämää olemassa toisilla planeetoilla. Noin kolmen vuosisadan ajan ihmiset ovat olleet tietoisia siitä, että planeetat saattavat kiertää tähtiä. Kuitenkin tämä epäilys ei saanut varmuutta ennen kuin 1990-luvun puolivälissä, kun astronomit löysivät ensimmäisen eksoplaneetan, planeetan joka kiertää toista tähteä. Me nyt tunnemme jo lähes 2000 eksoplaneettaa, ja uusia löydöksiä tehdään jatkuvasti. Nyt näyttää siltä, että eksoplaneetat voisivat olla yleisiä.

Useimmat argumentit, jotka suosivat elämää toisilla planeetoilla, nojaavat todennäköisyyksiin. Ottaen huomioon biljoonat tähdet universumissa, ja todennäköisyyden sille että monilla noista tähdistä on kiertolaisinaan planeettoja, mikä on mahdollisuus sille, että me olemme yksin univerumissa? Tämä tulokulma olettaa, että elämä syntyy luonnollisesti aina kun olosuhteet elämälle ovat suotuisat.

Raamatusta me tiedämme, että tämä ei ole se miten elämä on syntynyt maassa. Sen sijaan Jumala erityisesti on luonut elämän tälle planeetalle. Olisi epäyhdenmukaista uskoa, että Jumala on luonut elämän maahan mutta että elämä on syntynyt muualla luonnostaan. Joten jos elämää on olemassa muuala, Jumalan on oltava luonut se myös.

Tämä tekee avaruusolentojen olemassaolosta teologisen kysymyksen, ja varsin vakavan sellaisen.

Miten avaruusolennot sopisivat Jumalan Suurempaan Tarkoitukseen?

Jumala varmasti on luonut elämän muille planeetoille, mutta onko tämä yhdenmukaista sen kanssa mitä me tiedämme miten Jumalan tarkoitus toimii?

Alussa Jumala loi ensin maan, ja Hän teki taivaankappaleet pitkin muuta universumia palvelemaan maan asukkaita (1 Moos 1:14–19). Jesaja 45:18 tekee eron Jumalan roolissa maan ja taivaiden (koko loppu universumi) välillä. Se sanoo, että Jumala ei luonut maata turhaan, vaan että Hän teki siitä asutun. Vaikka Raamattu ei ole geosentrinen (aseta Maata kaiken keskipisteeksi), maa on Jumalan huomion keskipiste. Ihmiset — ei siis avaruusolennot — ovat Jumalan pääasiallinen projekti universumissa.

Tämä herättää ja lukuisia teologisia kysymyksiä. Roomalaiskirjeen 8:18–22 mukaan Aatamin synti vaikutti koko universumiin. Mikä vaikutus ihmisen lankeemuksella ja siitä aiheutuneella kirouksella on ollut avaruusolentoihin? Lankesivatko he johtuen Aatamin synnistä, vai oliko olemassa Aatamin kaltaisia avaruusolentoja, jotka tekivät syntiä jokaisella asutulla planeetalla? Avaruusolentojen vaatiminen tilille Aatamin synnistä ei tunnu oikeudenmukaiselta. Avaruusolennoille Aatami olisi vain pelkästään toinen avaruusolento. Evankeliumin viesti, joka alkaa tyyliin “Kauan aikaa sitten galaksissa kaukana, kaukana muualla. . .” trivialisoi evankeliumia.

Yhtä lailla triviaalia olisi ehdottaa, että jokaisella avaruusolentojen rodulla olisi oma Aataminsa, joka olisi tehnyt syntiä ja tuonut jokaisen rodun näin kuolemanrangaistuksen alaisuuteen. Heidän pelastuksensa varmistamiseksi Jeesuksen pitäisi syntyä, elää, kuolla ja nousta kuolleista lukemattomilla muilla planeetoilla. Jopa skeptikot ovat havainneet tämän, että se on looginen seuraamus uskosta ihmisen kaltaiseen elämään muissa maailmoissa. Esimerkiksi John Adams havainnoi päiväkirjassaan huhtikuun 24. päivänä 1756, että jos monet muut maailmat olisivat asutettuja niinkuin ihmiset silloin uskoivat, silloin Jeesuksen olisi ollut kuoltava noissa muissakin maailmoissa. Käytännössä tämä kyseenalaistaa onko avaruusolentojen olemassaolo yhteensopiva Uuden Testamentin evankeliumin kanssa.

Tämä on sopiva kysymys kysyttäväksi. Valitettavasti, vaikka monet skeptikot ottavatkin tämän kysymyksen esiin, harva kristitty ottaa sen vakavissaan. Skeptikot käyttävät sitä kristinuskon pilkkaamiseen. Jos elämä on yleistä universumissa, heidän mielestään se on yhtä todennäköistä kuin että Jumalaa ei ole olemassa. Kuitenkin voit vastata tähän kysymykseen varsin eri tavoin. Jos Raamatun Jumala ja evankeliumi ovat totta, silloin avaruusolennot eivät ole.

Ei tilaa avaruusolennoille

Me opimme monia periaatteita Raamatusta, jotka näyttävät panevan pisteen avaruusolentojen olemassaolon tapaukselle. Jeesus kertoi Hänen opetuslapsilleen, että Hän poistuisi valmistelemaan heille asuinsijaa taivaaseen (Johannes 14:2–3). Lisäksi Jeesus istuu nyt Isän oikealla puolella (Markus 16:19; Apostolien teot 2:33). Jeesuksen paikka on nyt Isän luona taivaassa; hänen työnsä on valmis. Tämä tuntuisi sulkevan pois idean useista pelastustehtävistä muissa maailmoissa. Lopuksi Hebrealaiskirje 10:12 sanoo, että Jeesus teki yhden uhrauksen syntien tähden ikuisesti. Tämä selvästikin sulkee pois sen, että Jeesus toistaisi Hänen uhrauksensa muissa paikoissa ympäri kosmosta.

Jos avaruusolennot eivät ole totta, mitä meidän tulisi päätellä useista selittämättömistä UFO-havainnoista? Ensinnäkin, tulee tajuta että selittämätön UFO-havainto ei tarkoita aitoa lentävää lautasta. Vaikka me emme olisikaan onnistuneet selittämään havaintoa jollain muulla keinoin kuin lentävällä lautsella, se ei tarkoita että sellainen selitys ei olisi mahdollinen. Toiseksi, monet petkuttajat ja jäynääjät ovat promonneet UFO-havaintoja, joista jotkut ovat olleet huviksi ja toiset taas siksi että kyseessä on tuottoisa bisnes (suom. huom. ei ole tuottoisaa Suomessa, tai sitten ei vain osata tehdä tätä oikein).

Saatanallinen petkutus voi olla myös mahdollinen. Useimmat, jotka vahvasti uskovat avaruusolentojen vierailuihin uskovat evoluutioon, ja hylkäävät Raamatun auktoriteetin. He ovat varsin tietoisia siitä, että elämä Maan ulkopuolella on ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Heille avaruusolentojen olemassaolo osoittaa Raamatun vääräksi. Ottaen huomioon sen, että uskomus avaruusolentoihin on niin voimakas tekijä ihmisten kääntämisessä pois totuudesta, saatanallisen petkutuksen mahdollisuus on varsin todellinen.

Joten vaikka avaruusolentojen vierailuilla saattaa olla hauska paikkansa maallisessa fiktiossa, sydämen tuntema uskomus siitä, että elämää todellakin on olemassa muualla, saattaa johtaa ikuisiin seuraamuksiin.

Tohtori Danny Faulkner

Artikkelin julkaissut Answers in Genesis