Häikäisevä viljakuvio, jossa on kuvattu avaruusolennon naama, on löydetty Reigate Hillista, Surreysta heinäkuun 19. päivänä 2016.
Toisessa viljakuviossa näkyy mystinen avaruusolentojen viesti. Se löytyi Burderop Downista, lähellä Barbury Castlea, Britannian Wiltshiressä, vain päivää myöhemmin heinäkuun 20. päivänä 2016.
Mikä on näiden kahden viljakuvion tarkoitus? Mitä he haluavat kertoa meille aurinkokunnastamme?
Osaatko ratkaista avaruusolentojen viestin?
Molemmista viljakuvioista löytyy suuret ilmakuvat Crop Circle Connectorista.
Sumerilaiset kutsuivat Nibiru-planeettaa ”siirtymisen planeetaksi” ja babylonialainen versio tietää kertoa seuraavaa astronomista tietoa:
Planeetta Nibiru:
Taivaan ja Maan risteyksessä hän sijaitsee.
Yllä ja alla, he eivät mene läpi;
Heidän täytyy odottaa häntä.
Kuva: Crop Circle Connector.
Ehkäpä viljakuvio viittaa kuuluisaan Nibiru-planeettaan. Mutta MrCatin mukaan viljakuvio, joka esiintyi kesäkuun 6. päivä 2016 Castle Hillissä, on tärkeä kuvio joka vahvistaa paluun ja jatkuvan keskittymisen tuleviin syyskuun 23. ja 24. päivän rituaalipäivämääriin.
Katsomalla viljakuvion negatiivikuvaa, MrCati kykeni näkemään hienovaraisia ympyräkuvioita, jotka ovat Castle Hillin viljakuviossa. Mies osasi liittää nämä jotenkin illuminatisalaliittoon.
Boris Kiprijanovits on indigo-lapsi, mahdollisesti Venäjän tunnetuin laatuaan. Boriska, tai ”pikku-Boris”, oli Pravdan haastattelussa Gennadi Belimovin, Volgogradin alueen yliopistoprofessorin, todistaessa kuinka Boriska kertoi menneestä elämästään Marsissa ja Lemuriassa.
Lyhyen ajan päästä huhu kiiri Venäjällä kuinka tämä pienikokoinen profeetta haasteli asioista, ja Moskovan eräs sanomalehti teki hänestä jutun.
Joten Project Camelot päätti matkata Venäjälle löytääkseen hänet. Tuntui omituiselta että länkkärit saapuivat etsimään häntä. 8.10.2007 heillä oli kunnia haastatella häntä ja hänen äitiään Nadjaa Moskovan lähellä, jonne Nadja oli tuonut hänet kouluun, joka oli tarkoitettu lahjakkaille lapsille.
Hän alkoi puhua nelikuukautisena, kahdeksan kuukauden ikäisenä hän puhui lauseita, kaksivuotiaana hän kykeni lukemaan ja kolmevuotiaana hän kykeni nimeämään kaikki planeetat aurinkokunnassamme, kuinka monta galaksia oli olemassa, ja paljon muuta.
Hän muistaa entiset elämänsä Marssissa. Haastattelun aikana hän teki muutaman uskomattoman huomion:
Marsin ihmiset matkasivat monessa galaksissa ja tähtijärjestelmässä.
Alukset olivat lentokonetyyppiä. Ne olivat kolmionmuotoisia. Ne olivat pisaran muotoisia.
Ne käyttivät plasmateknologiaa, ioniteknologiaa. Jos ne olisivat käyttäneet bensaa, se olisi loppunut liian nopeasti, moottorit olivat liian tehokkaat.
Kaikki alukset eivät toimineet samalla periaatteella. Plasmamoottorialukset rajoittuivat ainoastaan aurinkokunnassa matkailuun korkeilla nopeuksilla. Pisaran muotoiset alukset kantoivat muita aluksia mukanaan.
Jokaisella rodulla oli oma teknologiansa ja innovaationsa. Joillain oli plasma- ja ionimoottorit, toisilla oli energiamoottorit.
Planeetta Marsista hän sanoo, että ihmiset edelleen elävät Marsissa, mutta he elävät pinnan alla ja planeetan sisällä.
Teleportaatiosta hän sanoo: ”portaali on samanlainen kuin teleportti. Se hidastaa aikaa ja avaa ikäänkuin portaalin jossa aika kiihtyy… en osaa sanoa tarkasti. En muista. Se avautuu yhdeltä sivulta ja muutamassa sekunnissa tai minuutissa, mikäli siirto on kaukaa, se avaa toisen avaruuden alueen.”
Kerran hän vietti pitkiä aikoja katsellen piirroksia Lemuriasta, jotka hän näki Ernest Muldashevin kirjassa nimetään ”Where do we come from?”, ja hän innostui tavattomasti siitä. Sitten he puhuivat lemurialaisista monta tuntia, ja siitä kuinka ne elivät 70 tuhatta vuotta sitten ja olivat yhdeksän metriä pitkiä.
Kun hänen äidiltään kysyttiin kuinka hänen lapsensa tietää kaikesta tästä, Boriska vastasi ”minä muistan ja kukaan muu ei ole minulle kertonut, minä näin sen”.
Boriska oli 12 vuotta tammikuun 11. päivänä 2008. Lähes teini-ikäinen. Hän oli hurmaava, ujo, valpas, tarkkanäköinen ja selkeästi äärimmäisen älykäs. Hänen kaikkein muistettavin kommenttinsa oli kun Kerry kysyi häneltä mitä hän ajatteli maapallon ihmisistä. ”En halua puhua pahaa muista ihmisistä.”
Vierailtuaan kymmenillä Britannian viljakuvioilla vuonna 2007, palkittu filmintekijä Patty Greener sai ”kontakti”-kokemuksen muodostelmassa joka muutti hänen elämänsä ikuisesti.
Hän kehitti telepaattisen kommunikaatiokyvyn tahon kanssa joka on ilmeisesti kuvioiden ”tekijä”. Hänen sessioidensa aikana ”tekijän” kanssa hän oppi viljakuvioiden oleellisimman salaisuuden: Äiti Maa on viljakuvioiden Tekijä!
William Levengood oli uskomattoman hyvä tiedemies vuosikymmeniä, ja hän esitti validia tutkimustietoja viljakuvioilmiöstä. Hänet suljettiin tiedeyhteisön ulkopuolelle sen jälkeen kun hän levitti aiheesta valeita, ja hänen tutkimuksensa tukahdutettiin vuosiksi.
Levengood kuoli vuonna 2013. Hän tutustutti Patty Greerin Penny Kellyyn ja tutkittuaan Levengoodin uskomatonta tieteellisten löytöjen varastoa hän löysi viljakuvioiden salaisuuden. Patty uskoo, että maapallo, ihmisten tietoisuus ja avaruusolennot ovat kommunikoineet viljakuvioiden kautta viestejä jo vuosisatoja.
Pitkään piilossa ollut Levengoodin tutkimustieto ja Penny Kelly osoittavat, että maapallon energiat ley-viivojen alueilla synergiassa ja tietoisella tarkoituksella ovat viljakuvioiden lähde. Plasma on kaiken materian perusta, ja plasta on myös uuden energialähteen perusta.
He havaitsivat myös, ett viljakuvioiden värähtelyihin osuneet siemenet tuottivat 30%-40% enemmän ruokaa ja biopolttoainetta kasvia kohti, ja niiden ravintoarvo oli jopa 75% parempi! He havaitsivat rautamalmin kiinnittyneen joihinkin viljakuviokasvien lehtiin. Kuinka sellainen olisi mahdollista?
William Levengoodin tutkimus selittää, että viljakuviot alunperin tulevat maasta eivätkä taivaasta.
Perustuen Levengoodin tutkimuksiin Patty päätti tehdä elokuvan “Crop Circle Diaries” paljastaakseen nämä moniulotteiset kommunikaatiot jotka ovat jääneet viljapeltoihin kuin muistilaput viimeisen parin sadan vuoden aikana.
Alfred Lambremont Webre ja Patty Greer keskustelevat tästä löydöksestä ja pyrkivät tuomaan yhteen metafysiikan, avaruusolentojen teknologian ja tieteen.
Omituinen avaruusolentojen alus Itämeren pohjassa saa edelleen aikaan ihmetystä asiantuntijoissa viisi vuotta sen löytämisen jälkeen.
Alus muistuttaa epäilyttävästi Star Warsin Millenium Falcon -alusta. Uponutta UFOa kutsutaan Itämeren Anomaliaksi, ja sen löysi ruotsalaiset aarteenetsijät viisi vuotta sitten. Ryhmän nimi on nimeltään Ocean X team.
Täydet 91 metriä pinnan alla kapteeni Peter Lindbergin johtamana tiimi löysi esineen käyttämällä kaikuluotausta.
UFO-tutkijoiden kiinnostus heräsi kun tiimin laitteisto alkoi prakaamaan etsinnän aikana.
”Mikä tahansa sähköinen siellä, myös satelliittipuhelin, lakkasi toimimasta kun olimme esineen yläpuolella”, Ocean X -tiimin jäsen, ammattisukeltaja Stefan Hogerborn sanoi.
”Sitten pääsimme noin 200 metrin päähän, laitteet alkoivat toimia, ja kun palasimme paikalle esineen ylle, ne lakkasivat toimimasta.” 61 metriä leveä ja 8 metriä korkea, pyöreänmuotoinen löytö on epäilty olevan kaikkea maan ja taivaan väliltä jättiläissienestä uponneeseen avaruusalukseen. Se näkyy myös tällä videolla.
Mysteeri syveni, kun geologi Steve Weiner paljasti hänen testinsä tulokset, että kyseessä ei ole geologinen muodostelma. Rakennelma on luotu ”metallista jota luonto ei ole kyennyt itse tuottamaan”.
Volker Bruchert, geologian apulaisprofessori Tukholman yliopistossa, paljasti: ”Hypoteesini on, että tämä esine, sen rakenne on muodostunut jääkauden aikana tuhansia vuosia sitten”, raportoi Life’s Little Mysteries.com
Itämeren Anomalia on jo pitkään piinannut UFO-fanaatikkoja. Lindberg ja Asberg sanoivat Open Minds.tv:lle että näytteet jotka he antoivat analyysia varten eivät olleet esineestä itsestään vaan sen ”läheisyydestä”.
Vuonna 2015 Lindberg kirjoitti päivityksen What’s Up in The Sky:n sanoen että vaikka he eivät olleet käyneet paikan päällä hetkeen, he olivat ajaneet ohi kaikuluotain päällä veden yllä.
He eivät kuitenkaan havainneet mitään uutta raportoitavaa.
Hän lisäsi tulevaa visiittiä varten: ”Me olemme kykeneväisiä tekemään saman minkä teimme 2012. Ei ole vielä varmaa mutta koska me olemme mukana TV-projektissa, se saattaa antaa meille tilaisuuden”.
Vastauksena kysymykseen hän sanoi eräälle kiinnostuneelle kommentoijalle minkä hän uskoi sen olevan.
”Minun mielestä se on jotain luonnollista, vaikka se onkin omituisen muotoinen. On vaikeaa antaa selitystä sille mikä se on, sillä eri tiedemiehillä on eri teoriat.”
”Esimerkiksi Kyle Kingman (merigeologi) on erittäin varma siitä, että se on paleosoli, Tom Flodén (merigeologi) uskoo sen olevan valtavan kokoinen magnesiumnoduli, Andreas Olsson (meriarkeologi) on varma siitä että kyseessä on jokin ihmisen tekemä nähtyään kaikuluotainkuvat ja videot. ”
”Joten mitä minun, joka on yksinkertainen aarteenmetsästäjä enkä ole edes amatööri minkään tieteen alalla, tulisi ajatella?”
Mutta Lindbergin vastustus anomalian identifioimiseen ei ole lopettanut avaruusolentofaneja spekuloimasta että kyseessä on teknologiaa toiselta planeetalta, jopa viiden vuoden jälkeen.
Vuosi on 1988 ja 17-vuotias Jan Bostik ei ollut koskaan kuullutkaan Jumalasta tai Buddhasta tai mistään henkisestä. Hän eli Tsekkoslovakiassa (nykyään Tsekki) kommunistivallan aikana.
Yhteisö oli luonteeltaan ateistinen ja henkisyydestä ei puhuttu hänen kotonaan tai koulussa.
Bostik oli insinööriopiskelija. Hän ja opiskelijatoverinsa ajoivat moottoripyörillä joelle Tyniste nad Orlician lähelle hypätäkseen uimaan. Hänen ystävänsä hyppäsi noin 3 m korkeudesta ja ui rannalle.
Oli satanut hiljattain ja ranta jossa Bostik seisoi oli märkä. Hänen jalkansa luiskahti ja hän kaatui jokeen sen sijaan että olisi hypännyt ohjatun varovaisesti. Kun hän osui veden pintaan, hän mursi kaksi niskanikamaa.
Hän halvaantui välittömästi.
Koska hän ei kyennyt liikuttamaan raajojaan, hän kohtasi kuoleman. ”Pelkäsin huolemaa enkä tiennyt mitä sen jälkeen tapahtui” hän sanoo videolla joka on julkaistu NDEvideos.com-sivustolla.
Hän oletti kuoleman olevan kuin kytkin joka pannaan pois päältä ja hänen tietoisuutensa loppuu siihen. Sen sijaan hän havaitsi kehonsa irtautuvan hänen mielestään.
”Katsoin tilannetta kauempaa ja näin ruumiini makaavan joenpohjassa”, hän sanoo. ”Identiteettinini oli täällä, mutta ruumiini makasi siellä”.
”Joten se oli kuoleman hetki kun sieluni irtautui ruumiistani”.
Hänet vedettiin kapeaan, pimeään tilaan ja hän näki violetinkeltaisen valon. ”Siellä yhtäkkiä tunsin onnellisuuden tunnetta, euforiaa ja iloa”, hän sanoo. ”Yhtäkkiä tunsin että olen ollut siellä joskus, että olin kotona”.
Se tuntui enemmän kodilta kuin hänen vanhempiensa talo.
Hän näki hahmon joka oli täynnä valoa ja rakkautta. Hän uskoi nyt tuon hahmon olevan Jeesus. Olento pyysi häntä miettimään elämäänsä, sitten sanoi hänelle että nyt ei vielä ollut hänen aikansa kuolla, ja lähetti hänet takaisin ruumiiseensa.
Bostik oltiin kasvatettu ateistisessa yhteiskunnassa, ja hän koki ettei hänen kokemuksensa ollut mitään kuviteltavissa olevaa. Sellaiset ideat eivät olleet olemassa hänen mielessään. Kuitenkin tämän tapahtuman jälkeen, joka tuntu perustavanlaatuisen todelliselta, hän uskoo kuolemanjälkeiseen elämään.
Richard Shaw, filmin ”Torah Codes: End to Darkness” tuottajaohjaaja ja Rabbi Matityahu Glazerson, eräs maailman johtavista raamatun koodien tutkijoista, kertovat uusista löydöksistään liittyen Messiaaseen ja Nibiruun.
Jotain tärkeää on tapahtumassa Purimin aikaan, joka viittaa joko ensi keskiviikkoiltaan 23. päivään, tai sitten Shushan Purimin aikaan jota juhlitaan Jerusalemissa ensi perjantaina 25. päivänä 2016.
Chloe Moore, kuninkaallisesta meteorologiyhteisöstä sanoi: ”aurinko jolla on siivet on erittäin harvinainen ilmiä, sille ei ole nimeä”.
Ok, se voi tapahtua, kyseessä on vain harvinainen ilmiö taivaalla, mutta mitä jos se tapahtuisi kahdesti lyhyen ajan sisällä!
Tammikuun 13. päivänä 2016 toinen valokuvaaja Koloan kunnasta Hawaiin Kauain saarelta otti valokuvan auringonlaskusta. Hän sai valokuvatuksi myös taivaalla auringon jolla on siivet.
Katso kahta kuvaa ja vertaa niitä – ne ovat samoja! Tämä ei voi olla yhteensattuma.
Rabbi Matityahu Glazerson viittaa Nibiruun eli siivekkääseen planeettaan. Ovatko nämä ”siivekkäät auringot” tai ”suojelusenkelit” taivaalla merkkejä Taivaasta?
Rabbi Matityahu Glazersonin uudet löydökset viittaavat todellakin tulevaan taivaan tapahtumaan.
Uskomattoman harvinainen taivasilmiö näkyi auringonlaskun aikaan Peter’s Pointin rannalla Cornwallissa maaliskuun 17. päivänä 2016.
Ian Warne oli kävelemässä Cornwallin rantaa pitkin ja otti useita kuvia auringonlaskusta. Hän ei huomannut mitään ennenkuin tuli takaisin kotiin ja latasi kuvat koneelleen ja näki auringon jolla oli siivet — se näytti enkeliltä.
Asiantuntijoiden mukaan enkelinsiivet ovat ilmiönä niin harinainen että sille ei ole mitään virallista nimeä.