Aihearkisto: Tiede

Tiedeartikkelit: astrofysiikka, astrobiologia, eksobiologia, jne.

MKULTRA
Tiede

Onko MKULTRA tehnyt Amerikasta yhden suuren kultin?

Yksi kommentti

Kun Yhdysvaltain valtion kotimaan vakoiluohjelma paljastettiin, monet yllättyivät ja raivostuivat: miten valtio, joka korostaa kansalaistensa vapautta, salaisesti kehtaa kerätä dataa omista kansalaisistaan?

Kuitenkin, surullista kyllä, tämä ei ole ensimmäinen kerta kun Setä Samuli lupaa kysymättä tai mitään ilmoittamatta salaa on keränny informaatiota omista kansalaisistaan, eikä tämä ole lähelläkään pahinta kyseisen instanssin tekemää rikosta.

MK-Ultra Project

Tästä on useita muita esimerkkejä, että kun valtio tarkoituksella on myrkyttänyt tiettyjä alkoholivarastoja (kieltolain valvonnassa), joista he tiesivät eräiden ihmisten juovan, kymmenen tuhatta amerikkalaista kuoli ja monet tuhannet muut saivat myrkytysoireita. (Tästä huolimatta ohjelmaa jatkettiin jonkin aikaa, vaikka siitä väiteltiin kovasti kongressissa kun kuolonuhreja alkoi esiintyä.)

Toinen “kiinnostava” ohjelma oli vuosina 1953-1964, kun keskustiedustelupalvelu (Central Intelligence Agency, CIA) teki kokeita kymmenillä amerikkalaisilla biologisten ja kemiallisten aineiden toiminnasta heidän tietämättään Project MKULTRAn alaisuudessa. Nämä salaiset kokeet sisälsivät mm. koehenkilöiden altistamista hallusinogeenisille huumeille ja muille kemikaaleille.

On vaikeaa löytää virallisia dokumentteja ohjelmasta. Kuitenkin vuosina 1976-77 Yhdysvaltain senaatti teki tutkimuksia ja jopa piti komitean kuulemistilaisuuden Project MKULTRAsta. Tuolloin julkaistiin iso osa siitä mitä ohjelmasta nykyään tiedetään.

MKULTRAn tarkoitus

Kuulemistilaisuuden raportin mukaan projektin tarkoitus oli “kehittää kyvykkyys biologisten ja kemiallisten materiaalien salaisessa käytössä.” [1] Motivaatio oli myös puolustuksellinen, tuolloin monet pelkäsivät kylmän sodan Venäjää ja Kiinaa, joiden uumoiltiin jo kehittäneen tällä alalla aseita. Papereissa lukee:

Kattavan kyvykkyyden kehittäminen salaisessa kemiallisten ja biologisten aseiden sodankäynnissä antaa meille laajan tietämyksen vihollisen teoreettisesta potentiaalista, mikä näin mahdollistaa meidän puolustaa itseämme sellaista vihollista vastaan, joka ei välttämättä ole niin pidättyväinen näiden tekniikoiden käytöstä kuin me olemme.

MK ultra

Virallisesti vuonna 1953 käynnistetty ohjelma oli vuoteen 1955 mennessä laajentanit CIA:n valtaoikeuksia MKULTRAn avulla tekemään mm. seuraavaa:

Seuraavien materiaalien ja menetelmien kehittäminen, mm. sellaisten

– jotka pahentavat alkoholin aiheuttamaa sekavuustilaa
– jotka tekevät hypnoosin tuottamisesta helpompaa tai muuten parantavat sen käyttökelpoisuutta
– jotka tehostavat henkilöiden kykyä sietää kieltäymystä, kidutusta ja pakottamista kuulustelun ja niinkutsutun “aivopesun” aikana
– jotka tuottavat muistinmenetyksen tapahtumista, jotka edeltävät aineen käyttöä tai jotka tapahtuvat käytön aikana
– [jotka tuottavat] shokki- ja hämmennystilan pitkiksi ajoiksi ja joita voidaan käyttää salaa
– jotka tuottavat fyysisen toimintakyvyttömyyden, kuten jalkojen halvaantuminen, akuutti anemia jne.

LSD-kokeet

Senaattori Edward Kennedy piti puhetta kuulemistilaisuudessa. Hänen avauskommenteissaan hän huomautti, että on

“laaja testaus- ja kokeiluohjelma” johon kuuluu salaisia huumekokeita pahaa-aavistamattomilla kansalaisilla “kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ylä- ja alatasoilla, natiiveilla ja ulkomaalaisilla.” Useat näistä kokeista sisälsivät LSD:n antamista “pahaa-aavistamattomille koehenkilöille sosiaalisissa tilanteissa.”

Monissa näistä huumekokeista, erityisesti alkuvaiheessa, ei ollut “mitään lääketieteellistä henkilökuntaa, joka olisi antanut huumeita tai tarkkaillut niiden vaikutuksia.” Usein satunnaisesti valitut koehenkilöit “sairastuivat tunneiksi tai päiviksi, mm. joutuivat sairaalaan ainakin yhdessä tapauksessa.”

Vieläkin huolestuttavampana osa näistä kokeista osoittautui kuolettaviksi, mutta se ei estänyt CIA:ta jatkamasta kokeilujaan:

Kahden amerikkalaisen kuolema voidaan yhdistää näihin ohjelmiin; toiset ohjelmaan osallistuneet saattavat edelleen kärsiä vaikutuksista. . . . Se seikka, että he jatkoivat vuosia LSD:n salaa antamista pahaa-aavistamattomille koehenkilöille kertoo perustavanlaatuisesta ihmiselämän arvon väheksymisestä.

Eräs näistä elämistä kuului tohtori Frank Olsonille, joka oli itse tutkijana Yhdysvaltain armeijassa. Olson tutki “biologisten aseiden hyökkäyskäytön tekniikoiden kehittämistä… [ja] biologista tutkimusta CIA:lle.”

Yhdeksän muun samanlaisen tieteilijän kanssa hän otti osaa Marylandin Deep Creek Lakessa mökillä pidettyyn konferenssiin marraskuussa 1953. Siellä CIA:n operatiivit terästivät tutkijan Cointreau’ta LSD:llä. Vasta juotuaan juomansa he tajusivat, että heidät oltiin huumattu.

Useimmat tutkijat selvisivät kokemuksesta hyvin eikä heillä ollut jälkivaikutuksia, mutta tohtori Olson ei koskaan selvinnyt koitoksesta. Pian kokeen jälkeen hän alkoi ”ilmentää paranoian ja skitsofrenian oireita”.

Tri. Olsonin esimies ja CIA, jotka pyörittivät kokeita, järjestivät hänet hoitoon New York Cityyn. Viettäessään yötä hotellihuoneessa CIA-viranomaisen kanssa, sen jälkeen kun hän oli pyytänyt herätystä huomiselle, tri. Olson jotenkin onnistui putoamaan ikkunasta. Toinen CIA-viranomainen (Lashbrook) raportoi:

Arvioltat kello 2:30 yöllä lauantaina marraskuun 28. päivä Lashbrook heräsi äänekkääseen “lasin rikkoutumiseen”. . . . Olson “oli puskenut itsensä suljetun ikkunan ja kaihtimien läpi. Hän putosi alas kymmenennestä kerroksesta ja kuoli.”

Tutkimuksia joissa oltaisiin selvitetty vilunkipeliä, erityisesti CIA-viranomaisen vilunkipeliä (joka oli sekä vastuussa kokeista että yksin Olsonin kanssa huoneessa), ei koskaan tehty.

Yliopistot, vankilat ja sairaalat tekevät kokeita

Senaattori Kennedy huomautti kuulemisessa, että monet muutoin kunnialliset instituutiot oltiin vilpillisesti otettu mukaan MKULTRA-projekteihin:

Se mistä tässä puhutaan on… monien tämän maan loistavien tutkimuskeskusten perversiosta ja korruptiosta, CIA:n rahoilla, jossa joku huippututkija oli pahaa-aavistamattaan mukana CIA:n rahoittamassa tutkimuksessa josta heillä ei ollut tietoa tutkimuksen tai rahallisen tuen taustoista.

Kuulemisraportin mukaan “68 yliopistoa tai instituutiota oli mukana” sekä “185 ei-valtiollista tutkijaa ja assistenttia” työskenteli näissä projekteissa.

“Lääkäreitä, toksikologeja ja muita mielenterveyden ja päihdealan asiantuntijoita” houkuteltiin MKULTRAan apurahoilla, jotka “jaettiin näennäisesti tutkimussäätiön palveluksessa, täten piilottaen CIA:n intressit asiantuntijainstituutiolta.”

Kahdestatoista MKULTRAan osallistuneesta sairaalasta jotkut tekivät kokeita terminaalivaiheen syöpäpotilailla — oletettavasti koska kokeiden odotettiin tuottavan pitkäkestoisia haittavaikutuksia, josko ne eivät olisikaan suoraan kuolettavia.

Surullista kyllä, sairaalat (ja mahdollisesti potilaat) suostuivat näihin kokeisiin, ja CIA usein maksoi instituutiolle. Esimerkiksi elokuun 1955 alaprojekti 23 toimi seuraavasti:

Projekti-insinööri. . . antoi luvan sopimustyöntekijälle maksaa sairaalan kulut tietyille henkilöille, jotka kärsivät parantumattomasta syövästä, palkkioksi näiden kemikaalien vaikutusten tutkimisesta heidän terminaalivaiheen sairautensa aikana.

Samalla tavoin monet muut kokeet tehtiin salaa: “Me tiedämme nyt, että jotkut pahaa-aavistamattomat kokeet tehtiin rikollisilla seksuaalipsykopaateilla.”

Kaikki testaus ei tehty koehenkilön siitä mitään tietämättä, vaikka se ei tehnyt kokeilusta yhtään sen eettisempää. Esimerkiksi National Institute of Mental Health Addiction Research Centerin tekemä vankilakoe  Lexington Rehabilitation Centerissa (vankila huumeongelmaisille) vangieille, jotka lupauutivat osallistumaan hallusinogeenisten huumeiden kokeisiin, luvattiin (ja myös annettiin luvatut annokset) “huumetta johon he olivat koukussa”.

Muita sekalaisia kokeita

Tuntematon määrä muita kokeita aiheissa “kuten sähköshokit, häirintätekniikat hyökkäyskäyttöön. . . [ja] kaasusprayt ja aerosolit” joita käytettäisiin “salamurhan toteutusjärjestelmissä” tehtiin myös.

Lisäksi MKULTRAn tieteentekijät saivat luvan tehdä “lisäkokeita ihmisten käyttäytymisen kontrolloimiseksi”, mm. “säteilytys. . . [ja] puolisotilaalliset laitteet ja materiaalit.”

Hirvittävät salakokeet

Project MKUltra käsitti 149 alaprojektia “joista monet liittyvät jollain tavalla käyttäytymisen muokkauksen, huumeiden hankkimisen, testaamisen ja salaa antamisen tutkimukseen”, muunmuassa seuraavat:

– “6 alaprojektia, joissa tehtiin kokeita pahaa-aavistamattomilla koehenkilöillä.”
– 8 alaprojektia hypnoosista, joista kahdessa käytettiin myös huumeita.
– 7 alaprojektia huumeiden tai kemikaalien käytöstä.
– 4 alaprojektia käytti “maagikon taitoja. . . esim. salaa huumeisiin liittyiven materiaalien antamiseen.”
– 9 alaprojektia tutki unia (lue: univajetta) ja psykoterapian vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen.
– 6 alaprojektia tutki vaikutuksia, jotka aiheutuvat ihmiskudokselle “eksoottisista patogeeneista ja kyvystä käyttää niitä tehokkaissa annostelujärjestelmissä.”

CIA kadotti tai tuhosi kaikki Project MKULTRAan liittyvät dokumentit

Surullista kyllä, mutta ei mitenkään yllättävää, että melkein mitään dokumentteja ei jäänyt jälkeen 10 vuoden salaisesta toiminnasta. Kuten senaattori Kennedy kommentoi:

Ehkäpä kaikkein häiritsevintä kaikessa tässä on se, että ihmiskokeiden laajuus on tuntematon. Kaikesta tästä jääneet dokumentit tuhottiin vuonna 1973, silloisen CIA-johtaja Richard Helmsin käskystä.

Joitain papereita selvisi tuhosta, koska uusia papereita löydettiin vuonna 1977:

Me uskoimme, että tallenne, vaikkakin epätäydellinen, oli niin täydellinen kuin se tulisi olemaan. Sitten eräs henkilö, FOIA-tietopyynnön avulla, sai aikaan sen mitä kaksi senaatin komiteaa ei saanut. Hän sai viraston etsimään lisädokumentteja . . . . Paperit paljastivat paljon suuremman kokeilujen sarjan kuin mitä aiemmin oltiin luultu tehdyn.

Yhtä kaikki, nämä paperit jättävät epätäydellisen kuvan ohjelmasta.

Ei tilivelvollisuutta

Kaksi oikeusjuttua MKULTRAn toiminnasta pääsi korkeimpaan oikeuteen asti, mutta molemmat suojelivat valtiota kansalaisten oikeuksien yli:

Vuonna 1985 oikeus päätti tapauksessa CIA vs. Simms että MKULTRAan osallistuneiden instituutioiden ja tutkijoiden nimet eivät kuuluneet FOIAn alaisuuteen johtuen CIA:n tarpeesta suojella sen “tiedustelulähteitä”.

Vuonna 1987 tapauksessa United States v. Stanley oikeus päätti, että palvelustyöntekijä, joka oli vapaaehtoisesti osallistunut kemiallisten aseiden kokeisiin, mutta joka itse asiassa sai annoksen LSD:tä, ei saanut lupaa tuoda tapausta Federal Tort Claims Actin alaisuuteen, joka antaa luvan yksityisille tahoille haastaa Yhdysvaltojen valtion oikeuteen.

 

Artikkelin julkaissut Anomalien

Tiede

Toinen supertulivuori löydetty Kalifornian alta

Kommentoi

Seismologit ovat havainneet lisääntynyttä aktiviteettia eräässä maailman suurimmista supertulivuorista. Kyseessä on Long Valleyn purkauskraatteri. Viimeisin purkaus on johtanut tuhoisiin seuraamuksiin.

Supertulivuori on koko laakson alla, se on 19.8 mailia pitkä ja 11.2 mailia leveä alue.

Long Valley muotoutui 760,000 vuotta sitten, kun suuri purkaus vapautti kuumaa tuhkaa, joka myöhemmin jäähtyi ja muodosti Bishopin tuffin. Purkaus tyhjensi magmakammiot alueen alla  romahduksen partaalle asti.

Purkauksen toinen vaihe vapautti pyroklastisia virtoja, jotka polttivat ja hautasivat tuhansia neliökilometrejä alleen. Tästä purkauksesta vapautunut tuhka peitti suuren osan nykyistä USA:a.

USGS:n seismologit ovat varmoja, että ihmiskunta ei yksinkertaisesti selviydy toisesta purkauksesta.

Mutta aiemmin uskottiin, että tulivuoren seisminen aktiivisuus olisi hiipumassa. Vastakkaista dataa on alkanut tulla esiin vuoden 2015 lopulta, ja vasta nyt on ollut mahdollista osoittaa, että supertulivuori on heräämässä.

Teoreettisesti Nevadan ydinkokeiden sarja voisi  “herätellä” Long Valleyn. 1950-luvulta 1990-luvulle asti siellä on räjäytelty jopa 150 kilotonnin pommeja.

 

Artikkelin julkaissut Anomalien

Tiede

SpaceX-raketteja palaa päreiksi

Kommentoi

Miehittämätön testikapseli räjähtää sen tullessa alas maahan 12 kilometrin korkeudesta.

Raketti sai liikaa vauhtia laskeutuakseen onnistuneesti, ja se räjähti liekkimeressä.

Noin kaksi minuuttia laukaisun jälkeen yksi aluksen kolmesta Raptor-moottorista meni pimeäksi. Minuuttia myöhemmin toinen moottori meni pimeäksi, mutta prototyyppiraketti jatkoi kulkuaan ylöspäin.

Alus menetti kolmannenkin moottorinsa neljän ja puolen minuutin päästä laukaisusta, ja raketti kääntyi vaakatasoon ja siitä nokka kohti Maata.

Moottorit käynnistyivät jälleen aluksen tultua lähemmäksi maanpintaa, ja alus pääsi kääntymään pystyyn, mikä hidasti laskua. Prototyyppi laskeutui nopeampaa kuin ideaalivaihti, minkä johdosta se räjähti.

The Sunin mukaan  SpaceX kirjoitti, että sen lento oli ”suunniteltu usean asian testaamiseen lähtien siitä miten aluksen kolme Raptor-moottoria vaikuttaisivat yleisesti aerodynaamisiin kykyihin ja siihen miten alus toimii tankkaustilanteessa.”

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Vedenalaiset kaupungit tarkoittavat historian uudelleenkirjoitusta

Kommentoi

Mereen vajonneet esihistorialliset asutukset sekä Välimeren että Australian Blandissa näyttävät, että nämä alueet olivat vedenpinnan yläpuolella yli 6000 vuotta sitten, mutta merenpinnan taso akatemian mukaan heittää yli tuhannella vuodella.

Lisäksi Kailashin temppelin eroosiokuviot Intiassa kertovat siitä, että kyseessä on paljon vanhempi monoliitti kuin mitä akatemia haluaa myöntää.

Artifakteja ajan tuolta puolen joka puolella:

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Muinaiset maanalaiset tunnelit planeetallamme

Kommentoi

Muinainen tunnelijärjestelmä on saattanut kattaa koko Maapallon mantereelta toiselle. Tuntuu vaikealta uskoa aluksi, mutta monia legendoja ja taruja on maanalaisista maailmoista eri muinaisissa teksteissä.

Jalkojemme alta on löydetty myös kiehtovia luolia ja kaupunkeja, mutta kukaan ei tunnu tietävän ketä ne on rakentanut tai mitä tarkoitusta varten.

Jotkut sanovat, että kehittynyt sivilisaatio on rakentanut ne ennen ajanlaskun alkua. Voisivatko he olla oikeassa?

Katso tämä loppuun ja saat kuvan siitä mihin näitä tunneleita nyt käytetään.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Bioaseet, bioterrorismi ja rokotteet

Kommentoi

Terroristien tai kansallisten voimien biologinen hyökkäys voi tuntua action-elokuvan juonikuviolta eikä niinkään realistiselta uhalta. Ja todellakin, mahdollisuus sellaiselle hyökkäykselle on varsin pieni. Biologisia hyökkäyksiä, kuitenkin, on tehty aiemmin, niinkin tuoreeltaan kuin vuonna 2001. Yhdysvaltain eri virastojen joukko oli mukana suunnittelemassa sitä miten toimia biologisten hyökkäyksien tapauksessa.

Bioasehyökkäyksessä hyökkääjä voi tarkoituksella vapauttaa taudinaiheuttajia, jotka saavat aikaan yhden tai useamman eri taudin. Terveysviranomaiset ovat kehittäneet järjestelmän, jolla priorisoidaan biologisia taudinaiheuttajia niiden kansanterveydelle aiheuttamien riskien perusteella. Kategorian A taudinaiheuttajat ovat korkeimpaa prioriteettia, ja nämä taudinaiheuttajat ovat riski kansalliselle turvallisuudelle, koska ne leviävät henkilöltä toiselle ja/tai johtavat suureen kuolleisuuteen, ja/tai niillä on suuri potentiaali saada aikaan yhteiskunnallista disruptiota. Näihin kuuluu pernarutto, botulismi (botuliinin avulla, joka ei siirry henkilöltä toiselle), rutto, isorokko, tularemia ja joukko muita viruksia, jotka aiheuttavat aivoverenvuotokuumetta, kuten Ebola, Marburg, Lassa ja Machupo. Nämä taudinaiheuttajat ovat olemassa luonnossa (poislukien isorokko, jota ei enää esiinny luonnossa), mutta niitä voidaan manipuloiden muokata vaarallisemmiksi.

Kategorian B taudinaiheuttajat ovat suhteellisen helppoja levittää ja johtavat matalaan kuolleisuuteen. Näihin kuuluu bruselloosi, räkätauti, Q-kuume, risiini, pilkkukuume ja muita taudinaiheuttajia. Kategorian C taudinaiheuttajiin kuuluu tulevaisuuden taudinaiheuttajia, joita voidaan geneettisesti manipuloida massalevitykseen, kuten Nipah-virus. (Tässä mahdollisten uhkien lista CDC:ltä, joka listaa kategorian A, B ja C taudinaiheuttajat. Huomaa kemialliset aseet, kuten ei-biologisia aineita kuten kloriinikaasua käyttävät, jotka puuttuvat listalta.)

Tehokkaiden rokotteiden käyttö todennäköisesti suojaisi elämiä ja rajoittaisi sairauksien leviämistä biologisen aseen aiheuttamassa hätätilassa. Lisensoituja rokotteita tällä hetkellä on saatavilla vain harvoihin uhkiin, kuten pernaruttoon ja isorokkoon, ja tutkimusta tehdään rokotteiden kehittämiseksi muita uhkia varten, kuten tularemia, Ebola-virus ja Marburg-virus. Monilta bioaseuhkilta puuttuu kuitenkin rokote, ja hätätilanteessa sellaisten rokotteiden käyttö, joita tiettyihin tauteihin on olemassa, on merkittävien haasteiden takana.

Mikä on bioterroriuhka?

Vuoden 2001 Model State Emergency Health Powers Act, joka on kansanterveydellisten kriisien lakeja säätävien lainsäädännöllisten elinten ohjaukseen tarkoitettu dokumentti, on määritellyt bioterrorismin olevan “minkä tahansa mikro-organismin, viruksen, tartuntatauteja aiheuttavan aineen tai biologisen tuotteen tarkoituksellista käyttöä, joka joko esiintyy luonnossa tai jota voidaan tuottaa bioteknologialla, joka aiheuttaa kuoleman, sairauden tai muun biologisen toimintahäiriön ihmisessä, eläimessä, kasvissa tai muussa elävässä organismissa, jolla vaikutetaan valtion toimintaan tai uhkaillaan tai pakotetaan siviiliväestöä.” Biologista sodankäyntiä ja bioterrorismia käytetään usein terminä samasta ilmiöstä, mutta bioterrorismi usein viittaa jonkin valtion sisällä toimivan tahon toimintaan, eikä niinkään valtion toimintaan.

Miten todennäköistä biologinen hyökkäys on?

Biologisen hyökkäyksen todennäköisyydestä esiintyy asiantuntijoiden keskuudessa erimielisyyttä. Yhdysvaltain Office of the Director of National Intelligence ja National Intelligence Council esittivät vuonna 2008, että bioterrorismi on todennäköisempi uhka kuin ydinaseterrorismi. Samana vuonna Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja Mike McConnell paljasti, että kaikista massatuhoaseista biologiset aseet olivat hänen henkilökohtaisesti suurin huolenaiheensa (McConnell, 2008). Muut maanpuolustuksen asiantuntijat ja tieteentekijät ovat sitä mieltä, että minkään hyökkäyksen mahdollisuus, erityisesti laajamittaisen hyökkäyksen mahdollisuus, on pieni ottaen huomioon haasteet biologisten taudinaiheuttajien kehittämisessä, aseistamisessa ja niiden käyttämisessä. Esimerkiksi tekniset vaikeudet taudinaiheuttajien aerosoliksi tuottamisessa ja sen levittämisessä tarkasti ja laajalti, samalla kun koitetaan ylläpitää virulenssia, ovat kovin suuria. Tästä huolimatta useimmat bioturvallisuuden asiantuntijat tunnustavat, että hyökkäyspotentiaalia ei tulisi sivuuttaa. Lisäksi biologisen hyökkäyksen valmistelu auttaa todennäköisesti varautumaan muunlaisiin kansanterveysuhkiin.

Historiaa

Biologiset aseet

Biologiset aseet eivät ole vain 2000-luvun huoli: ihmiset ovat käyttäneet tarttuvia taudinaiheuttajia konflikteissa satoja vuosia. Tässä muutama esimerkki.

  • Vuonna 1336 pyrkimyksenään tartuttaa kaupungissa asuvat, mongolihyökkääjät nykyisessä Ukrainassa käyttivät katapultteja sinkoamaan ruttoisia ruumiita Caffan kaupungin muurien sisälle.
  • Tunisialaiset joukot käyttivät ruttoista vaatetusta aseena vuoden 1785 La Callen taistelussa.
  • Britannian upseerit keskustelivat suunnitelmista tarkoituksella tartuttaa isorokko Amerikan intiaanipopulaatioon Pontiacin vallankumouksen aikaan Fort Pittissa (nykyisessä Pittsburhissa, Pennsylvaniassa) vuonna 1763. Ei ole selvää saivatko he toteutetuksi aikeitaan oikeasti. Mutta kuitenkin isorokko levisi intiaaneihin alueella pian tämän jälkeen.
  • Japanilaiset käyttivät ruttoa biologisena aseena Japanin ja Kiinan välisessä sodassa 1930- ja 40-luvuilla. He täyttivät pommeja ruttokirpuilla ja tiputtivat niitä lentokoneista kahteen kiinalaiskaupunkiin; he myös käyttivät koleraa ja shigellaa aseina toisissa hyökkäyksissä. Arviolta 580 tuhatta kiinalaista kuoli japanilaisten bioaseohjelman seurauksena (Martin et al., 2007).

Amerikkalaiset kehittivät biologisia aseita ja tutkivat niiden vaikutuksia 1900-luvulla. Yhdysvaltain armeijan biologisen sodankäynnin laboratoriot Camp (myöhemmin Fort) Detrickissa, Marylandissa pyörittivät bioaseohjelmaa vuosina 1949-1969. Ohjelma tuotti ja aseisti useita biologisia taudinaiheuttajia, mm. pernaruttoa ja botuliinia, vaikka aseita ei konflikteissa käytettykään. Presidentti Nixon lopetti ohjelman vuonna 1969, ja amerikkalaisten bioaseet tuhottiin. Yhdysvaltain bioasetutkimus on siitä lähtien keskittynyt puolustustoimiin, kuten immunisaatioon ja vastatoimiin.

Vuonna 1975 Biological and Toxin Weapons Convention (BTWC) tuli voimaan. Yli 100 maata, mm. Yhdysvallat, olivat ratifioineet sopimuksen, joka pyrki lakkauttamaan bioaseiden kehittämisen. Huolimatta sopimuksesta, bioaseiden uhka laitapuolen ryhmittymiltä, terroristeilta ja sopimuksen ulkopuolisilta mailta jatkoi viranomaisten kalvamista.

Entisen Neuvostoliiton tiedetään tuottaneen suuria määriä isorokkovirusta ja monia muita taudinaiheuttajia sen bioaseohjelmassa kauan sen BTWC:n allekirjoittamisen jälkeen. 1970-luvulla se hamstrasi isorokkovirusta suuria määriä ja ylläpiti tuotantokykyä ainakin vuoteen 1990 asti. Neuvostoliitto sponsoroi myös pernaruttoaseohjelmaa; vahingossa luontoon päässyt aseistettu pernarutto armeijan tutkimuslaboratoriosta vuonna 1979 johti ainakin 70 ihmisen kuolemaan. Neuvostoliitto väitti tuhonneensa sen bioasevarastot ja lopettaneen bioaseohjelman 1980-luvun loppupuolella, mutta useimmat asiantuntijat ovat skeptisiä sen suhteen että kaikki varastot, laitteet ja tiedot olisi tuhottu. He pitivät sitä mahdollisuutena, että biologisen materiaalin tai sitä koskevan tiedon siirtoa olisi tapahtunut laittomasti. Joten, vaikka olemassaolevia isorokkoviruslähteitä tunnetaan ainoastaan kaksi, molemmat ovat WHO:n referenssilaboratorioissa, monet uskovat että toiset ryhmät — kansalliset tai pienemmät — saattavat pitää hallussaan tuntemattomia määriä isorokkovirusta sekä muita jäänteitä Neuvostoliiton ajan bioaseohjelmasta.

Samalla tavoin 1990-luvun Irak myönsi YK:n tarkkailijoille, että se oli tuottanut tuhansia tonneja botuliinikonsentraattia, ja oli kehittänyt pommeja joilla suuria määriä botuliinitoksiinia ja pernaruttoa levitettäisiin. Vaikka Irakin valtio jätti bioaseohjelman taakseen ensimmäisen Irakin sodan jälkeen, suurten määrien sijainti tarttuvaa materiaalia, jotka he olivat tuottaneet, on edelleen tuntematon.

Bioturva-asiantuntijoiden toinen huoli on Al Qaeda, jolla oli suuria määriä bioasetoimintaa Afganistanissa. Tämä tuhottiin kun USA pommitti heidän laitoksia ja koulutusleirejä vuonna 2001. Al Qaedan ohjelma nykyään on todennäköisesti paljon pienimuotoisempi, koska iso osa sen materiaalista ja aineettomasta pääomasta tuhoutui. Useimmat asiantuntijat pitävät Al Qaedan nykyisiä yrityksiä ottaa aseita edelleen käyttöön liittyvän kemiallisiin aseisiin eikä niinkään biologisiin aseisiin. Kansallisella tasolla vuoden 2007 USA:n armeijan arvio biologisten aseiden uhkista sisälsi seuraavat arviot bioaseohjelmista, “Julkisen vuonna 2005 tehdyn USA:n ulkoministeriön raportin mukaan, BWC:ta [biologisten aseiden vastainen konventti] rikkovia hyökkäystoimintaa jatkavia bioaseohjelmia on mm. Kiinassa, Iranissa, Pohjois-Koreassa, Venäjällä, Syyriassa ja mahdollisesti Kuubassa” (Martin et al., 2007).

Nykyajan hyökkäyksen USA:ssa

Intialaisen gurun Bhagwan Shree Rajneeshin oregonilaiset seuraajat tekivät hyökkäyksen, joka sairastutti lähes 800 ihmistä pilkkukuumeeseen vuonna 1984. Kultin jäsenet levittivät bakteereita salaattipöytiin ja muuhun ravintolaruokaan sen jälkeen kun he olivat yrittäneet kontaminoida paikalliset vesivarannot ja epäonnistuivat. He toivoivat vaikuttavansa kuntavaalituloksiin estämällä äänestäjiä äänestämästä. Vaikka 43 ihmistä joutui sairaalaan, kukaan ei kuollut ja väärintekijät joutuivat oikeuden eteen.

Tuoreempi biologinen hyökkäys USA:ssa tapahtui juuri ennen syyskuun 11. päivän 2001 Al Qaedan iskuja WTC:hen ja Pentagoniin. Tuntematon toimija lähetti jauhekirjeen, jossa oli tarttuvaa pernaruttoa, kahdelle amerikkalaissenaattorille ja useaan mediataloon. Viisi ihmistä kuoli altistuttuaan kirjeiden materiaalille, ja 17 sairastui. Lääkintähenkilöstö tarjosi pernaruttorokotetta altistumisen jälkeisenä profylaksiana (PEP) 1727 potentiaalisesti altistuneelle ihmiselle, jotka ottivat myös antibiootteja pernaruttoa vastaan. Noista ihmisistä 199 suostui ottamaan rokotteen ja sai kaikki piikit siitä.

Lainvalvojat tulivat tulokseen, että USA:n biopuolustustutkija, joka oli työskennellyt armeijalle Fort Detrickin laboratoriossa, oli tehnyt iskut. Tutkija Bruce Ivins tappoi itsensä vuoden 2008 tutkimuksien aikaan. Ivins kuitenkaan ei koskaan saanut virallisesti syytteitä rikoksesta, eikä suoraa kytköstä hyökkäyksiin saatu osoitettua. Spekulaatio hänen motiiveistaan keskittyi Ivinsin mielenkiintoon pernaruttorokotteen parissa työskentelyssä, sekä hänen ilmeiseen henkiseen epävakauteensa. Itse asiassa, voisi jopa esittää että näitä hyökkäyksiä voitaisiin pitää enemmänkin biorikoksena eikä bioterrorismina mikäli motiivi ei ollut yrittää vaikuttaa valtion toimintaan tai pelotella siviilipopulaatiota.

Biologisiin hyökkäyksiin varautuminen

Vuonna 2001, ennen 9/11 -iskuja, useat amerikkalaisvirastot ja akateemiset tutkimusryhmät pitivät simuloidun biohyökkäyksen harjoitukset, koodinimi Dark Winter, jossa isorokkovirus oli aseena. Harjoitus, joka toimi oletuksella siitä että rokotetta on saatavilla arviolta 12 miljoonaa annosta, perustui silloiseen saatavilla olevaan isorokkorokotteen varastoihin, “näkyi vakava julkisen terveydenhuoltojärjestelmän heikkous, joka voisi olla esteenä bioterrorismiin tai luonnollisesti esiintyvään vakavaan infektiosairauteen varautumiselle” (“Overview of Potential Agents of Biological Terrorism,” Southern Illinois University School of Medicine).

Yksi keskeinen heikkous, joka harjoituksessa paljastui, oli rokotteiden kesken loppuminen; tämä on korjattu sen jälkeen, ainakin isorokon tapauksessa, kun rokotteita tuotettiin satoja miljoonia annoksia USA:n rokotevarastoihin. Muita paljastuneita ongelmia olivat konfliktit liittovaltiollisen ja osavaltiollisen resurssienhallinnon kesken, lääketieteellisen infrastruktuurin puutteet käsiteltäessä joukoittain saapuvia uhreja, ja amerikkalaisten kriittinen tarve luottaa ja toimia yhdessä johtajien kanssa. Pernarutolle 9/11:n jälkeisten hyökkäyksien aikana altistuneiden reaktiot kertovat ongelmasta: vuonna 2008 julkaistu tutkimus vihjaa, että monien altistuneiden pidättyväisyys pernaruttorokotteen ottamisesta kertoi heidän rokotteen sivuvaikutuksien peloistaan sekä epäluottamuksesta lääkintähenkilöstöä kohtaan (Quinn, 2008). Kaikissa suuren mittaakaavan bioterroritapauksissa tämä epäluottamus voi olla tehokkaan taudinaiheuttajan eristämisen suuri este.

Viranomaiset toivovat, että katastrofitoimien suunnittelu ja tehokkaiden lääkinnällisten vastatoimien kehittely biologisia hyökkäyksiä vastaan sekä minimoi sellaisten hyökkäysten vaikutukset että toimii myös pelotteena sellaisia hyökkäyksiä suunnittelevia vastaan. Jos hyökkäys voidaan helposti eristää ja siihen vastata, silloin terroristi- tai vihollisvaltiolla voi olla vähemmän insentiiviä tehdä sellaisia.

Bioasevastatoimissa mukana olevat virastot

Monet liittovaltion, osavaltioiden ja paikallistason virastot ovat mukana kansanterveyskriisejä vastaan varautumisessa ja toiminnassa. Yhdysvaltain kongressi rahoittaa CDC:tä ja Prevention’s Office of Public Health Preparedness and Responsea (PHPR) joilla rakennetaan ja vahvistetaan kansallista valmiutta terveyskriisejä vastaan, joita aiheuttavat luonnolliset, vahingossa tapahtuneet tai tarkoitukselliset tapahtumat. Rahoituksesta osa tukee Strategic National Stockpilea, joka hallinnoi rokotteiden, lääkkeiden ja lääketieteellisten tarvikkeiden varastointia kriisitilanteiden varalta. (Katso alhaalta lisää SNS:stä.)

Yhdysvaltain Department of Health and Human Services (HHS) sisältää useita virastoja, jotka ovat mukana kansanterveyden kriisitoimissa. Office of the Assistant Secretary for Preparedness and Response (ASPR) luotiin hurrikaani Katrinan jälkeen ja sen vastuulla on luonnonkatastrofien ja terveyskriisien estämisen, niiden varalta valmistelun ja vastatoimien toteuttamisen johtaminen. ASPR tekee tutkimusta ja rakentaa liittovaltiollisia lääketieteellisiä hätätoimikyvykkyyksiä. ASPR:n sisällä Biomedical Advanced Research and Development Authority (BARDA) on vastuussa tarpeellisten rokotteiden, lääkkeiden, terapioiden ja diagnostisten työkalujen kehittämisestä ja ostamisesta terveydenhuollon kriisejä varten.

Yhdysvaltain Department of Homeland Security sisältää useita ryhmiä, jotka toimivat bioaseuhkia vastaan. National Biodefense Analysis and Countermeasures Center (NBACC) tarkastelee biologisten uhkien aiheuttamien riskien tieteellistä perustaa. NBACC:n National Biological Threat Characterization Center (NBTCC) tekee tutkimuksia ja kokeita nykyisillä ja tulevilla biologisilla uhilla, arvioi haavoittuvuuksia ja tekee riskiarvioita, ja tutkii potentiaalisia impakteja vastatoimien ohjaamiseksi, kuten sensorit, lääkkeet, rokotteet ja dekontaminaatioteknologiat. Toiset virastot ovat vastuussa bioasehyökkäysten analysoinnista ja niihin vastaamisesta sen jälkeen kun ne ovat tapahtuneet, ja auttavat tutkijoita identifioimaan rikolliset ja määrittämään hyökkäyksen alkuperän ja käytetyn menetelmän.

Osavaltion ja paikallistason virastot, sekä julkiset ja yksityiset sairaalat ja paikallinen lainvalvonta ova myös mukana bioasehyökkäyksen aiheuttaman terveyskriisin hoidossa. Heidän roolinsa määritellään kansallisissa vastasuunnitelmissa ja yksityiskohtaisemmin organisaatiotason suunnitelmissa.

Food and Drug Administrationin rooli

Yhdysvaltain FDA kontrolloi rokotteiden, hoitojen, diagnostisten testien ja muiden biouhkiin vastaamiseen tarkoitettujen työkalujen lisensointia. Lisenssivaatimukset rokotteille ovat monimutkaisia ja pätevät monen vaiheen turvallisuutta, immunogeneettisyyttä ja tehokkuuden testausta ja lisensoinnin jälkeistä valvontaa sisältävään prosessiin. (Katso Vaccine Development, Testing, and Regulation ja lue lisää tästä hyväksyntäprosessista.) Tyypillisesti rokotteen kehittäminen ja testaaminen kliinisesti kestää 10-20 vuotta ennen lisenssin saamista.

Tilanteissa joissa uusi rokote tarvitaan nopeasti, FDA on kehittänyt vaihtoehtoisia ohituskaistoja lisensseille. Yksi vaihtoehto, jolloin kiihdytetty hyväksyminen saatetaan ottaa käyttöön, on silloin kun tauti uhkaa elämää ja on olemassa lisensoimaton rokote, jolla on merkittävä terapeuttinen vaikutus verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Toinen vaihtoehto, pahempien uhkien alla, on ottaa käyttöön niinsanottu eläinsääntö — jos tutkimus rokotteen tai hoidon kehittämiseksi vaatisi ihmisten altistamista toksisille uhille, silloin eläinkokeet, eikä niinkään aiemmat ihmisillä suoritetut kokeet, voivat riittää hyväksynnän saamiseksi. Tähän päivään asti näitä ohituskaistoja ei ole käytetty rokotteille. Lisäinfoa Critical Path Initiativesta on saatavilla FDA:lta.

Yhdysvaltain Emergency Use Authorization (EUA) on vaihtoehto pandemian tai bioaseen uhatessa sekä siviili- että sotilaspopulaatioita. Kun Department of Health and Human Servicesin viranomainen on julistanut hätätilan, tämä ohjelma sallii lääketuotteen käytön ilman hyväksyntää (tai tuotteen joka on hyväksytty mutta ei kyseistä hätätilannetta varten) joka on paras saatavilla oleva hoito tai ehkäisy kyseistä uhkaa vastaan. EUA:t on myönnetty virushoitoihin, hengityskoneeseen ja PCR-diagnostiikkatestiin vuoden 2009 A/H1N1 -pandemian aikaan.

Eräs haaste rokotteiden lisensoinnille bioaseiden uhkan vastatoimeksi on joidenkin taudinaiheuttajien esiintymättömyys luonnonmaailmassa. Rokotteiden tehokkuus on vaikeampaa arvioida kun luonnollista altistumista patogeenille ei esiintty (kuten isorokon ja muiden uhkien tapauksessa) ja kun ihmistutkimukset eivät päde. FDA hyväksyy eläinkokeet todisteiksi tällaisissa tapauksissa.

Syksyllä 2011 kansallinen keskustelu keskittyi bioaserokotteiden hätätilakäyttöön. Simuloitu pernaruttohyökkäys koodinimellä Dark Zephyr pidettiin helmikuussa 2011 ja se herätti kysymyksiä pernaruttorokotteen käytöstä PEP:na lapsilla. Tutkijat eivät olleet testanneet pernaruttorokotteen turvallisuutta tai tehokkuutta lapsilla, vaikka sitä oltiinkin tutkittu laajalti aikuisilla ja se oltiin annettu miljoonille amerikkalaisille. Dark Zephyrin jälkimainingeissa asiaa tutkailtuaan National Biodefense Science Board, liittovaltiollinen neuvoa antava elin HHS:lle, päätti että rokotteen testaaminen lapsilla on eettisesti oikeutettua, kun ottaa huomioon että se tarjoaisi tietoja jotka olisivat tärkeitä lapsiuhrien terveydelle ja hyvinvoinnille hyökkäystapauksessa. Kriitikot ovat kiistäneet sen, sanoen että mahdollisuus pernaruttohyökkäykselle on liian pieni että voitaisiin oikeuttaa lasten altistaminen millekään riskille. HHS ei ole luonut minkäänlaista aikataulua pernaruttorokotteen tutkimiselle lapsilla.

Jos bioasehyökkäys pernarutolla tapahtuisi, aikuisille annettaisiin kolme annosta rokotetta sekä antibiootteja PEP-toimena EUA:n alaisuudessa, sillä rokote ei tällä hetkellä ole lisensoitu PEP-käyttöön eikä kolmen annoksen käyttöön. Lapset saattaisivat saada rokotetta FDA:n hyväksynnällä uuden lääkkeen protokollan avulla. Pernaruttorokotteen antaminen lapsille protokollan alaisuudessa ei ole ideaalia, sillä protokolla sopii enemmän kliinisiin kokeisiin tai yksittäisen potilaan hätätilanteeseen.

Bioaseuhkiin vastaaminen rokotteella

Laajamittaisessa hätätilassa, jossa rokote on saatavilla tai potentiaalisesti saatavilla, suuri määrä rokotetta olisi tarpeen saada nopeasti. Tällä hetkellä Strategic National Stockpilella (SNS) on riittävästi isorokkorokotetta jolla rokottaa jokainen ihminen maassa bioasehyökkäyksen varalta. Varastossa on myös miljoonia annoksia pernaruttorokotetta, muita rokotteita, viruslääkkeitä ja muita lääketarvikkeita. Nopea rokotteen käyttöönotto on olennaista taudin ehkäisyn varalta: joillekin taudeille rokottaminen altistuksen jälkeen ei ehkäise tautia mitenkään, ja toisille taas rokottaminen on pakko tehdä erittäin nopeasti profylaksian toimimiseksi. Isorokon tapauksessa POP todennäköisimmin toimii neljän päivän sisällä altistumisesta virukselle. Suunnitelmissa on tarjota isorokkorokotetta heti ensimmäisestä hyökkäyspäivästä lähtien, ja sitä toimitettaisiin varastosta ympäri maata tarvittaessa viidestä kuuteen päivään hyökkäyksen jälkeen.

Bioturva-asiantuntijat ovat ehdottaneet, että taudinaiheuttajien käyttö passiiviseen immunisaatioon voisi toimia tiettyjä bioaseita vastaan. (Passiivinen immunisaatio tarkoittaa vasta-aineiden antamista, jotka on otettu immuuneilta lahjoittajilta, ei-immuuneille henkilöille. “Lainatut” vasta-aineet tarjoavat lyhytaikaista suojaa tiettyjä tauteja vastaan. Katso artikkeli Passive Immunization ja lue lisää.) Vasta-aineiden käyttö rokotteiden sijaan bioterroritapauksessa on edullisempaa silloin, kun vasta-aineet tarjoavat välitöntä suojaa, kun taas rokotteiden suoja ei ole välitön ja joissain tapauksissa rokotteita pitää antaa useampia.

Passiivisen immuniteetin potentiaaliset käyttökohteet ovat mm. botuliini, tularemia, pernarutto ja rutto. Näissä tapauksissa kokeita on tehty ainoastaan eläimillä, ja niinpä passiivisen immuniteetin käyttö bioasetapauksessa on edelleen kokeiluvaiheessa.

Lopuksi

Terroristien tai vihollisvaltion tekemä biologinen hyökkäys on epätodennäköinen, mutta kuitenkin vaatii kansanterveydellistä hätätilasuunnittelua. Useat monen viraston simulaatiot ovat paljastaneet heikkouksia systeemissä, jonka tarkoitus on vastata biologisiin hätätilanteisiin. Nämä harjoitukset ovat auttaneet suuntaamaan hätätilasuunnittelua vastaamaan potentiaalisesti suureen bioasehyökkäykseen, joka ylittää sairaanhoitokapasiteetin, saa aikaan laajamittaista sairautta ja kuolemaa ja johtaa taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen disruptioon. Rokotteiden, vasta-aineiden ja muiden lääkkeiden onnistunut antaminen bioaseiden käyttötapauksessa riippuu useasta tekijästä, kuten siitä miten monta ihmistä hyökkäys mahdollisesti vahingoittaa, liikennejärjestelmän vakaus hätätilassa, saatavilla olevien rokotteiden ja lääkkeiden määrä sekä julkisen terveydenhuollon valmiusaste kommunikoida ja saada rokotteet ja lääkkeet toimitetuksi niitä tarvitseville.

Lähteet

Arnon, S.A., et al. Botulinum as a biological weapon: Medical and public health management. JAMA 2001;285(8):1059-1070. Accessed 01/10/2018.

BARDA Strategic Plan. (337 KB). Accessed 01/10/2018.

Ben Ouagrham, S. Biological weapons threats from the former Soviet Union. Working Paper Series on Russia and the Former Soviet States. Liechtenstein Institute on Self-Determination at Princeton University. August 2003.

Department of Health and Human Services. Challenges in the use of anthrax vaccine adsorbed (AVA) in the pediatric population as a component of post-exposure prophylaxis (PEP): A Report of the National Biodefense Science Board. [PDF File]. October 2011. (1.3 MB). Retrieved from Homeland Security Digital Library. Accessed 01/10/2018.

Fenn, E.A. Biological Warfare in eighteenth-century North America: beyond Jeffery Amherst. Politics and the Life Sciences. Accessed 01/10/2018.

Henderson, D.A., Inglesby, T.V., Jr. O’Toole, T., Mortimer, P.P. Can postexposure vaccination against smallpox succeed? Clin In Dis. (2003) 36 (5); 622-629. Accessed 01/10/2018.

Global Trends 2030: Alternative Worlds. A publication of the National Intelligence Council. December 2012. (20.5 MB). Accessed 01/10/2018.

Martin, J.W., Christropher, G.W., Eitzen, E.M., Jr. History of biological weapons: from poisoned darts to intentional epidemics. [PDF]. Medical Aspects of Biological Warfare. Accessed 01/10/2018.

McConnell, M. Remarks and Q&A by the Director of National Intelligence. December 2, 2008. (111 KB). Accessed 01/10/2018.

McIsaac, J.H. Preparing hospitals for bioterror: a medical and biomedical systems approach. Burlington, Mass.: Academic Press, 2006.

Center for Law and Public Health. Model State Emergency Health Powers Act. A Draft for Discussion Prepared by The Center for Law and the Public’s Health at Georgetown and Johns Hopkins Universities. (88.8 KB). Accessed 01/10/2018.

Nightingale, S.L., Prasher, J.M., Simonson, S. Emergency Use Authorization (EUA) to enable use of needed products in civilian and military emergencies, United States. Emerg Infect Dis [serial on the Internet]. 2007 Jul. Accessed 01/10/2018.

O’Tool, T., Michael, M., Inglesby, T.V. Shining light on “Dark Winter.” CID 34:7, 972-983. Accessed 01/10/2018.

Quinn, S.C., Thomas, T., Kumar, K. The anthrax vaccine and research: reactions from postal workers and public health professionals. Biosecur Bioterror. 2008 December; 6(4): 321–333. Accessed 01/10/2018.

Southern Illinois University School of Medicine. Overview of potential agents of biological terrorism. Accessed 01/10/2018.

Stein, R. Possible study of anthrax vaccine’s effectiveness in children stirs debate. Washington Post, 10/13/11.  Accessed 01/10/2018.

Tucker, J.B. Scourge: the once and future threat of smallpox. New York: Grove Press, 1992.

Wheelis, M. Biological warfare at the 1346 siege of Caffa. Emerg Infect Dis [serial online] 2002 Sep. Accessed 01/10/2018.

Wilkening, D.A. Sverdlovsk revisited: Modeling human inhalation anthrax. PNAS 103;20:7589-7594. Accessed 01/10/2018.

Päivitetty 10. tammikuuta 2018

 

Artikkelin julkaissut historyofvaccines.org

Tiede

120 tuhatta vuotta vanha jalanjälki kertoo ihmiskunnan historiasta

Kommentoi

120 tuhannen vuoden takainen jalanjälki on löydetty muinaisen järven viereltä Saudi-Arabiasta. Se tarjoaa vilauksen ihmiskunnan muinaiseen menneisyyteen.

Pieni, nyt jo kuivunut järvi löytyy Nefudin autiomaasta. Siellä käy paljon eläimiä kuten kamerelita, buffaloita ja muita nisäkkäitä.

Yhteensä seitsemän jalanjälkeä identifioitiin anatomisesti moderniksi ihmiseksi. Jalanjälkien lisäksi paikalta löytyi satoja fossiileja.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Paljastaako Hillaryn sähköposti haudatun Nephilimin sijainnin?

Yksi kommentti

Joulukuun 13. päivänä 2018, Denetra D Senigar lähetti sähköpostin seuraavalla otsikolla: ”Pyydetään dokumentteja jotka liittyvät Gilgameshin ylösnousemuskammioon, haudatun Nephilimin ja ruumiin sijaintiin”.

Miksi Hillary Clinton on niin kiinnostunut Nephilimin ylösnousemuskammiosta?

Mitä hän tietää näistä jättiläisistä?

Mitä hän oikein etsii?

Voit lukea mahdollisen vastauksen näihin kysymyksiin osoitteessa:

 

Gilgamesh-tarina on mahdollisesti vanhin kirjoitettu teksti Maan päällä. Se tulee muinaisesta Sumeriasta, ja se on alunperin kirjoitettu 12 savitauluun nuolenpääkirjoituksella. Se kuvaa historiallisen semimyyttisen Urukin Gilgamesh-kuninkaan seikkailuja (joskus vuosien 2750-2500 e.Kr. välillä).

Lisää Gilgameshista täällä ja täällä.

Linkki foia.state.goviin Hillaryn sähköposteista:

https://foia.state.gov/search/Results.aspx?searchText (collection=Clinton_Email)%20AND%20(nephilim

Aukeavasta dokumentista sivu 470 – CLOSED.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Tiede

Mihin katosi mystinen tataarien maa?

2 kommenttia
Kirjoittanut Saruman

Johdanto

Tataarien maa (alunperin “Tataria”, kartoissa Tartaria) on nimi, joka on annettu mongolien imperiumia edeltäneelle valtakunnalle, joka sai alkunsa Pohjois-Aasiassa ennen koko mantereen kattavaksi laajenemista. Suur-Tataria oli suurin aikansa imperiumi ja se olisi edelleenkin suurin olemassaoleva imperiumi. Tataarien imperiumi kukoisti osittain sen takia, että se oli erittäin kehittynyt, sillä oli kehittynyttä teknologiaa, vapaata energiaa ja loistelias arkkitehtuuri.

Tartaria on myös kreikankielen sanan “Tartarus” alkuperä.

Kadotetut sielut joutuivat menemään maan alle Tartarukselle, koska Tatarian imperiumi oli hautautunut ja pyyhitty pois tulvan iskiessä. Tataarien maailma on kirjaimellisesti meidän maailmamme alla.

Tataarit olivat alkuperäiskansa (mahdollisesti Nooan poikien jälkeläisiä), jotka asuttivat Tataarien imperiumia. Tataarit olivat pitkiä ihmisiä, arviolta pari-kolme metrisiä. Heitä olisi pidetty jättiläisinä nykypäivänä, kun oma pituutemme on vajaa pari metriä. Kuitenkin menneisyydessä kolmen metrin pituus ei ollut tavaton. Sivilisaatiot ennen heitä olivat vieläkin pidempiä, joista jokaisella aiemmalla oli pidempi keskipituus kuin jälkeentulleella. Pituus kuihtui jokaisen tulvan myötä, ja aina jokaisen uuden astrologisen aikakauden koittaessa.

Nykyisen astrologisen aikamme (Kalat) sivilisaatiot ovat lyhyempiä kuin aikaisemmat (Oinas), ja tulevat olemaan pidempiä kuin tulevana aikana (Vesimies).

Tataareita pidetään “Breathariaaneina”, olentoina jotka eivät syö mitään tai saa kaloreita ruoasta tai vedestä, vaan sen sijaan saavat energiansa suoraan eetteristä. Eetteri on erittäin ohut avaruusajan jatkumo, jonka jotkut kytkevät elektroneihin, tuuleen, pyhään henkeen, ilmakehään ja ilmakehän kaasuihin kuten happeen, typpeen ja vetyyn. Koska tataarit mahdollisesti olivat muuttaneet ruoansulatusjärjestelmäänsä toisenlaiseksi, heillä ei ollut tarvetta vessoille kylpyhuoneissaan. Tämän takia vessat lähimenneisyydessä puuttuvat puuterihuoneista ja muista yhteisistä tiloista, jonne mentiin virkistäytymään ja kuuntelemaan juoruja.

Tataarit olivat mestarimuurareita, heidän teknologiansa oli steam punkin tyylistä, heillä oli vapaata energiaa ja loistelias arkkitehtuuri. Heidän roomalais/goottilaistyylistä arkkitehtuuriaan löytyy edelleen vesikouruina, kaupungintaloina, vedenottamoina, katedraaleina, kirkkoina, sairaaloina ja samanlaisina julkisina tiloina.

Tataarit ja vapaa energia

Kirkot, katedraalit, moskeijat ja muut palvontarakennukset olivat alunperin eetterivoimalaitoksia, vesilaitoksia ja ääntä resonoivia parannuskeskuksia.

Religionistien nykyään palvontapaikkoina pitämät rakennukset toimivat sairaaloina tataarien imperiumin aikaan.

Ympäri maailmaa löytyvät Tatarian rakennukset ovat toiminnoissaan pyramidien ja temppelien kaltaisia, eikä niinkään sitä mitä valtavirran tiede meille koittaa uskotella.

Nerokkaan insinööritaidon, yksityiskohtaisen arkkitehtuurin ja kehittyneen teknologian avulla tataarit muuttivat Maapallon eetterillä toimivaksi piirilevyksi. Aivan kuten muinaiset tekivät pyramidien ja temppelien kanssa.

Tataarirakennuksia käytettiin eetteriantenneina, jotka kytkettiin talon katon harjateräkseen.

Tataarien imperiumissa oli jokapuolella katuvaloja, jotka toimivat eetteriantenneina. Nämä katuvalot keräsivät eetteristä voimaa, mikä sai aikaan ylemmässä lampussa sisällä olevien kaasujen ionisoitumisen ja fluoresoitumisen.

Tataarien katulamppujen sekä heidän kodeissaan olevien valojen ylälamppu ei ollut itsessään tehty lasista, vaan mahdollisesti se oli eräänlainen kvartsikide. Jos Radium Girlsin populaarikulttuuri-ilmiö antaa yhtään osviittaa, silloin nämä lamput ovat mahdollisesti sisältäneet eri aineita kuten elohopeaa tai radiumia, jotka reagoivat eetterin kanssa, tai mahdollisesti oli täysin tyhjiä lamppuja ja kvartsikide itsessään reagoi eetterin kanssa.

Tataarien takat ja savupiiput

Tataarien takat olivat ornamentaalisesti yhtä hienoja kuin heidän asuttamansa rakennuksetkin. Nämä takat olivat eräänlainen omakehun aihe, ja niistä paljastuu talon omistajan maku.

Toisin kuin nykypäivän takat, takat itsessään eivät oltu suunniteltu minkään polttamiseen. Savupiippuja ei käytetty savun ohjaamiseen ulos takasta, ja kattoharja ei ollut siinä tarjoamassa minkäännäköistä rakenteellista tukea.

Kattoharja kytkettiin kattokupoliin (joka mahdollisesti oli täynnä erilaisia aineita kuten elohopeaa, radiumia tai kvartsia) ja metallinavat tököttivät rakennuksen reunoilta ulospäin. Kaikki tämä metalli sitten kytkettiin laatoitukseen, joka löytyy tataaritakan ja savupiippujen sisältä.

Kuten kirkkojen, katedraalien ja moskeijoiden huipulta löytyvät ristit, metallinavat törröttivät pystyssä sivulta ja huipulta tataarien kotien ja muiden rakennusten yllä, ja ne toimivat eetteriantenneina, jotka keräsivät eetterin voimaa ja keskittivät vapaata energiaa savupiippuun.

Huoneiden ilmantuuletus (ilma-aukot) kytkettiin myös savupiippuun.

Kattoharja, tornin huipulla oleva kattokupili ja metallinavat kotien sivuista toimivat eräänlaisena hämähäkinseittinä, joka veti eetteriä puoleensa ja keskitti eettterienergiaa ympäri kotia. Samalla tavoin kuin hämähäkit kykenevät kasvamaan ja selviämään ilman ruokaa ja vettä niin kauan kuin ne ovat seittiinsä kosketuksissa, tataarit kykenivät kasvamaan ja selviämään ilman ruokaa ja vettä niin kauan kuin ne pysyivät eetteriverkon alueella ja eetterivoimaisessa kodissaan.

Tataaritakat ei oltu suunniteltu polttamaan yhtään mitään. Savupiipun metallipinnoite eetterivoiman ja vapaan energian vaikutuksesta ionisoi savupiipun sisällä olevaa ilmaa. Tämä ionisoitu ilma, yhdessä nousevan ja laskevan lämpimän ja kylmän ilman virtausten kanssa loi paineistetun sähkövakuumin savupiipun sisään. Talvella savupiiput toimivat paineistettuina sähkövakuumeina, jotka säteilivät siepattua lämpöä takan, metalliveistosten ja tuuletuskanavien kautta ja imivät lämmön takkaan ja savupiipun sisälle kytketyistä tuuletuskanavista. Ja ionisoitu ilma, eetterisähköisesti varatun savupiipun metallipinnoitteen kautta, pakottaisi lämmön ulös piippua pitkin ja ulos talosta.

Mutavyöry ja sivilisaation kato

Eeppinen “Mutavyöry” (Mud Flood) on termi, joka on annettu kuvaamaan tapahtumaa, joka sattui ainoastaan muutama sata vuotta sitten Tatarien imperiumin lopulla.

Satoja vuosia vanhat rakennukset, joita löytyy ympäri maailman, vaikuttavat tulleen mudan ympäröimiksi usean kerroksen mitalta, ja joissain tapauksissa rakennukset ovat jääneet kokonaan mudan peittoon. Tässä kuvassa näkyy Helsingin tuomiokirkko 1800-luvulla, jonka edusta on täynnä mutaa (kuvasta puhutaan oheisella videolla).

https://www.youtube.com/watch?v=0JJKIPOn3u4

Voit löytää rakennuksia, joiden ikä on muutama sata vuotta, ja havaita niiden jääneen mudan keskelle. Ikkunat ja ovet monista kerroksista ovat usein hautautuneet mudan alle, josta on kuivuessaan tullut uusi maanpinta. Maatasosta löytyy kellarikerroksen ikkunoiden lisäksi myös kokonaisia tavallisen kerroksen ikkunoita, varsinkin jos lähtee kaivamaan maata kellarikerroksen ympäriltä.

Lisää videoita Tataarien imperiumista voit löytää täältä.

 

Artikkelin julkaissut Unariun Wisdom

Tiede

Vastaa kyselyyn: ELEKTROMAGNEETTINEN HÄIRINTÄ

Kommentoi

TUTKIJAN TERVEISET:

Elektronisen sodankäynnin (EW) anti-personnel teknologiaa kohdistetaan siviileihin resonanssimenetelmien muodossa. Tällaisia menetelmiä ovat mm DEW, AW, RNM, EEG, V2K, yms. Useat valtiot ja yksityiset tahot kehittävät tällä hetkellä uusia ’mass surveillance’ tiedustelumenetelmiä osana sisäpoliittista kontrollia (sotilastiedustelulla on pääsy tähän teknologiaan, jonka asiakkaita ovat sitten poliisi, tulli, rajavartiolaitos, tiedusteluyhteisö globaalisti ja NSA [DSA]). Tällaisia resonanssimenetelmiä ovat mm neural imaging (synteettinen telepatia) ja EEG, joissa nimenomaan kohteen ajatuksia mallinnetaan ja manipuloidaan. Nämä on myyty polittiselle vallalle tiedustelun menetelminä, vaikka kuluttavat kohteen elimistöä ja tuottavat kipua. Sitten on energiaaseita (Directed Energy Weapons ’DEW’) ja akustisia menetelmiä (Acoustic Weaponry ’AW’), mikroaaltokuuleminen esimerkkinä. DEW teknologia perustuu EMP eli elektromagneettisiin pulsseihin, jotka voidaan lajitella lasereihin, partikkelisäteisiin ja mikroaaltoihin, joista on kaikista valtava määrä sovelluksia. Akustiset ääniaallot kuuluvat nk infra- tai ultra-äänialueelle ja ovat siis ihmiskorvalle havaitsemattomia ja tuntuvat lähinnä paineena, pakotuksena kehossa, kun taas energia-aallot tuottavat mm polttavaa, nipistävää tai puuduttavaa tunnetta riippuen resonanssista ja aallon tyypistä. AW teknologian alla voidaan myös tuottaa kohde kuulemaan puhetta tai pelkkää puuromaista ääntä, joka estää kuulemasta vaikkapa läheisen puhetta. On tärkeää ymmärtää, että kaikki tämä on tuotettu vuosikymmeniä kestäneen tieteellisen tutkimuksen tuloksena, eikä siis näillä ole pinta-alaa suhteessa salaliittoteorioihin (vrt mm B Zohuri Directed Energy Weapons, William Binney [NSA], Robert Duncan [former CIA engineer]).

https://www.springer.com/gp/book/9783030207939

Suomessa ei ole lakia aseilajien systemaattiselle testaamiselle ja Euroopan turvallisuus strategiakin on hieman epäselvä suhteessa YK:n ohjeistukseen vähemmän-tappavien aseiden käytöstä. YK:lla on hyvä ohjeistus tällaisten menetelmien käyttöön (mm Guidance on Less-Lethal Weapons in Law Enforcement), vaikka teknologia on salaista ja kehittyy nopeasti, joten meidän tehtävämme on ilmoittaa YK:lle näistä. YK:n ongelma on, että se ei tunne vielä viimeisimpiä menetelmiä, kuten RNM (neural imaging), joka tuottaa kipua ja on yleisin syy globaaliin TI ongelmaan. Kansainväliset sopimukset kuten Nurnberg Treaty tai Geneve Convention säätävät aselajien testaamisesta tai käytöstä, niihin ovat sitoutuneet jäsenmaat. Näitä kuitenkin pyritään kiertämään uusin aselajein, joita ei ole luokiteltu aseteollisuuden toimesta sotilasteknologiaksi. Toinen ongelma on se, että poliittinen valta ei välttämättä tiedä nk resonanssimenetelmistä, koska teknologialla on sekä tiedusteluvälineen että kipua tuottavan teknologian ominaisuudet. Tällöin mm salaisten pakkokeinojen alla toteuttajien päälliköt päättävät teknologioista ja niiden valvonnasta ja esittävät resonanssimenetelmät yksin tiedustelumenetelminä, vaikka niitä käytetään holtittomasti myös tuottamaan kipua ja manipuloimaan kohdetta. On syytä myös huomioida, että monitoimitutkat, joilla tällaisia resonsseja voidaan tuottaa, voidaan sijoittaa kaikille alustoille ja erityisesti HX hanke keskittyy tämän kapasiteetin lisäämiseen. YK on ilmaissut huolensa näistä teknologioista. Tästä huolimatta aselajia ei ole saatu kansainvälisen lain piiriin. Laki ei Suomessa eikä kansainvälisesti huomioi uusia aselajeja, niiden käyttöä tai testaamista. Ylikansallisella submissiolla, josta tässä siis on kysymys, pyritään muuttamaan tätä asiaa ja tuomaan esiin, että TI (targeted individuals) ovat kohteita tällaiselle globaalille testaamiselle. Suomen hallitus on valinnut teemakseen ihmisoikeudet ja vuoden 2020 aikana valmistuu Suomen YK:lle toimitettava ihmisoikeusraportti. Tämä on siis erinomainen ajankohta ylikansallisen kanteen tekemiseen, jonka osana voidaan erityisesti välittää painetta kansainvälisiin toimijoihin lain laatimiseksi näiden aselajien käytön kattamiseksi tai tietoa YK:lle meneillään olevista toteutuksista Suomessa. Suomen poliittinen eliitti on jo reagoinut tätä aihetta koskevaan materiaaliin. Epäsuorasti syntyi kuva kansainvälisten sotaharjoitusten toteuttamisesta. Hallinnon eri tahoille osoitetuissa kirjelmissä on tuotu esiin epäkohtia osoittaen, että aseita testataan siviileillä ilman heidän tietoisuuttaan tai lupaansa (Nurnberg Treaty).

Nyt vaikuttaa siltä, että sotilastiedustelu, joka itsevalvoo toimintaansa, toteuttaa vakavien rikosten tai terrorismin tutkinnassa myös salaisia menetelmiä (pakkokeinot), jotka saattavat olla kuitenkin rinnastettavissa tähän teknologiaan. Ongelmana on menetelmien (oma)valvonta ja tuomarien lupien antamisen valvonta sekä se, että lainsäätäjä ja luvanantajat eivät tunne teknologiaa riittävästi. Tiedustelulakihan tuli voimaan vasta 01.06.2019, mutta monella meistä on ollut kattava kokemus vuosikymmenien ajalta. Todellinen epidemia on käsillä tuolloin, kun uuden teknologian aseet päätyvät yksityisten valvomattomien tahojen arsenaaliin, vaikkakaan todella valvottua ei testaaminen ole ollut niiden tämän hetkisellä käyttäjälläkään. Ihmisoikeuselimet mm. YK ovat ottaneet kantaa tähän asiaan jo 1970-luvulla (lähde: The United Nations and Disarmament: 1945-1985 by the UN Department for Disarmament Affairs) ja on ennustettu, että ilmiöstä tulee ongelma, kun pienilläkin valtioilla on varaa tähän teknologiaan. Vuosittainen globaali markkinatutkimus (DEW) paljastaa kärkkäimmät käyttäjävaltiot Euroopassa ja paljon muuta.

Koska emme voi tietää toteuttaako testaamista oma hallintomme vai vieras valta tai institutionaalinen taho, kaikki tieto asiaan liittyen saattaa auttaa avaamaan asiaa sekä kohteille itselleen kokonaisuutena että oman hallintomme virkamiehille, jotka varmasti ovat valmiita lisäämään säätelyä ja valvontaa asiassa uuden lain puitteissa, kunhan ensin ymmärtävät asian ja sen magnituudin. Erityisesti kohteiden altistumisperioodin pituudet ovat olleet epäinhimillisiä. Käyttö ja testaaminen perustuu nimenomaan siihen, että kohteella ei ole tietoa asiasta, A) mistä on kysymys näiden uusien tuntemusten suhteen, B) kuka toteuttaa ja C) miksi. Erityisesti kahden viimeisimmän kohdan tietojen puute estää tehokkaasti mahdollisuudet laillisiin toimiin asiassa. Seuraava haaste on kansainvälisten säädösten aikaansaaminen ja tietoisuuden lisääminen asiassa. Kaikki kohteet ovat yhtä yllättyneitä uuden epämieluisan elementin saapumisesta heidän elämäänsä.

Nämä uuden teknologian aseet luokitellaan ei-tappavien aseiden listalle (Non-lethal weapons ’NLW’), mutta luokitus on harhaanjohtava. Varsin usein teknologiaa kohdistetaan rintakehään tai kohteen päähän kohteen nukkuessa, jolloin seuraukset voivat olla fataaleja. Myös näillä välineillä aiheutettu kipu sekä menetelmän psykologiset haasteet ovat epäinhimillisiä. Pyrimme siis lisäämään tietoisuutta asiasta, jolloin asia voi tulla julkisesti hyväksytyksi ja siis tunnustetaan, jolloin kohderyhmää ei enää voi diskriminoida.

Tämä hanke pyrkii siis A) kartoittamaan kohteiden kokemusten laatua, laajuutta ja kestoaikaa sekä löytämään kuvauksia näiden aselajien kohteiden kokemuksista, B) keräämään nimiä ylikansallisen submissioon YK:lle (luottamuksellinen) sekä C) keräämään lupia kirjailtujen kokemusten käyttämiseen ainoastaan submissiossa YK:lle (luottamuksellinen) sekä D) lisäämään tietoisuutta aiheesta. Kaavakkeen voi täyttää anonyymisti, mutta nimen ja yhteystietojen toimittaminen kokemusten yhteydessä ja luvan antaminen niiden käyttöön YK:lle kohdistuvassa toimituksessa auttaisivat tämän asian kommunikoimista YK:in. Vastauksen voi antaa vapaamuotoisesti, laajastikin, mutta alla esitettyjen aihealueiden olisi hyvä esiintyä tekstissä. Kuitenkin, mikä tahansa informaatio liittyen elektromagneettiseen häirintään eli vahvojen sähkökenttien tai mikroaaltojen yms kokemiseen on hyödyllistä tässä vaiheessa. Varsin moni sekoittaa asiaa sähköallergiaan, koska tietoa ei ole riittävästi käsillä. Lähtökohtaisesti itse kyseenalaistamme sähköallergian ja ohjaisimme ajattelemaan, että kenties oirehdinta on tarkoituksenmukaista. Lisäksi saa toimittaa niin paljon oman katsomukseen ja kokemukseen perustuvaa tietoa kuin kokee tarpeelliseksi, eritoten siitä, mitä ajatuksia tällainen kokemus on herättänyt myös noista kahdesta vastaamattomasta kysymyksestä eli kuka ja miksi. Psykologiseen kokemukseen liittyvä kuvaus on äärimmäisen tärkeää, koska pyrimme välittämään kuvauksia ahdistuksen tuottamisesta eteenpäin.

Henkilötietoja tiedustellaan siis ainoastaan yli 18-vuotiailta Yhdistyneille Kansakunnille etenevään kanteluun tai tiedonantoon uusien aselajien testaamisesta ja käyttämisestä siviileihin Suomessa tai sen ulkopuolla. Kyselyssä tiedustellaan osallistuvien henkilötietoja sekä lupaa liittää nämä YK:lle toimitettavaan materiaaliin sekä lupaa liittää osallistujien kokemukset samaiseen submissioon.

Kyselyyn osallistuja voi suostua joko kokomuksensa, henkilötietojensa tai molempien jakamiseen tähän tarkoitukseen. Henkilötietoja käsitellään tietoturvallisesti ja luottamuksellisesti, eikä niiden luovuttamisperusteena käytetä muuta kuin kyseinen submissio eli tietojen antaminen ei johda muuhun kommunikaatioon aiheen ulkopuolelta. Luonnollisesti YK haluaa tietyn verifioinnin ongelman laajuudesta, joten tässä on kysymys A) adressin kaltaisesta nimiluettelosta sekä B) aihepiirin avaamiseen liittyvien kokemusten jakamisesta ongelman kuvaamiseksi.

Lisätiedot: Hanna-Maria Hakala 040 169 3885 ja Kalevi Riikonen 0400 468 207.

Kysely on aktiivinen osoitteessa
https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdEbBjfcuNSQ6hfNvceHtUx0LOAfKivOvjA_TWCf0V5kYDsxg/viewform

Joukkovainon uhreista lisää mm.

Oikeusministeriö: Kohdennettu väkivalta: https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste12013/kohdennettuvakivalta.html

YLEn artikkeli: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/02/vainoamisella-vakavat-seuraukset

Suomen Joukkovainotut ry WordPress: https://targetedindividualsfinland.wordpress.com/2019/05/08/the-journey-begins/

Martti Kosken kotisivut: http://www.saunalahti.fi/~makako/mind/

New World Orderin vainon kohteiden verkko Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/1763926883865041/

Peace Pink: http://peacepink.ning.com/group/finland

Teemu Vehkalan blogi: https://nwohavaintoja.blogspot.com/2017/02/joukkovainonta-uhkaa-yha-kansallista.html & http://nwohavaintojapromo.blogspot.com/2018/03/mita-on-joukkovainonta-eng-gang-stalking.html

Indie Target -blogi: http://indietarget.blogspot.com/

Case Mielenterveystalo.fi ja vakavan kohdennetun väkivallan uhka-arvio: https://www.theseus.fi/handle/10024/326754