Kuten otsikossa sanotaan, alkuperäisasukkaat arktisilla alueilla ovat astuneet esiin ja tehneet aikamoisen ilmoituksen. Tämä tapahtui Kööpenhaminan ilmastokokouksessa, jossa maailman edustajat olivat kokoontuneet yhteen keskustelemaan ilmaston yleisestä lämpenemisestä ja siitä mitä sille voitaisiin tehdä.
Kaikkien yllätykseksi Eskimo-vanhimmat ottivat koko konferenssin haltuunsa ja alkoivat saarnata tulevasta katastrofaalisesta tapahtumasta, jollaista kukaan meistä ei ole ennen nähnyt.
Heidän mukaansa ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos eivät ole maailmanloppuja, ne ovat vain oireita siitä mitä maailmassamme tulee tapahtumaan.
Arktiset heimot puhuivat siitä, että päivän pituus on muuttunut, että se on paljon pidempi kuin aiemmin, että aurinko on paljon korkeammalla ja Kuu on muuttanut asentoaan. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että planeettamme kallistuskulma on muuttunut.
Inuit-päällikkö Kunuk Zacharius astui esiin ja pyysi NASAa tekemään asialle jotain, sillä he eivät halua vastata hänen lähettämiinsä sähköposteihin.
Auringollamme oli toinen kumppani, ja aurinkokunnan ulkopuolella voi olla monta löytämätöntä kääpiöplaneettaa. Näin sanoo tuore Harvardin tutkimus.
The Astrophysical Journal Lettersissa julkaistun tutkimuksen kirjoittaja on tri. Avi Loeb sekä opiskelija Amir Siraj. Tutkimus esittää uuden mielipiteen perinteiselle “yksinäinen tähti”-ajattelulle koskien Auringon alkuperää.
Heidän radikaalilta kuulostava teoriansa sanoo, että aurinkokunnassa on joskus voinut olla kaksi aurinkoa — jotka ovat mahdollisesti kiertäneet yhteistä keskipistettä.
Brad Olsen on vieraillut joillain Etelänapamantereen tutkimusasemilla. Hän puhuu työstä, jota tieteentekijät siellä tekevät.
Koordinaatit: 75°00’47.0″S 0°04’52.7″E
Lisäksi Brad tutkailee mahdollisuutta massiiviselle alukselle jän alla, Shackletonin alueella oleville pyramideille, megaliittisille arkkitehtuurilöydöille joita nyt tehdään, sekä mahdollisuudelle löytää jääkauden eläimiä ja jättiläisiä jään alta. Miksi monet eliitit menevät sinne, paikkaan nimeltä ”Illuminati Disneyland”? Näisä paikoista ja monista muista yksityiskohdista puhutaan!
Maapallo ei pysy välttämättä asuinkelpoisena ikuisesti. Se saattaa jäädä massiivisen aurinkotuulen alle tai muuttua liian kuumaksi ilmastonmuutoksen takia tai kaikki elämä saattaa tuhoutua asteroidin vaikutuksesta. Mitä jos olisi keino selviytyä kaikista näistä onnettomuuksista? Ja että me kykenisimme selviämään rakentamalla avaruuteen megastruktuurin, joka on suurempi kuin Aurinko itse?
Aldersonin levy on sellainen (hypoteettinen) ehdotus keinotekoiseksi avaruuden megarakenteeksi, kuten Dysonin pallo, joka saattaa joku päivä olla ihmiskunnan koti. Levy on jättiläismäinen lätty, jonka paksuus on useamman tuhatta mailia. Minkälaista elämä olisi sellaisessa rakenteessa?
Aurinko on levyn keskellä. Aldersonin levyn ulkoreuna olisi arviolta Marsin tai Jupiterin kiertoradalla. Ehdotuksen mukaan riittävän suuri levy olisi painavampi kuin keskusaurinko.
Reikää ympäröisi tuhat mailia korkea seinämä, joka estäisi ilmakehän valumisen Aurinkoon. Ulkokehä hoitaisi itse itsensä. Mekaaninen puristusvoima levyssä olisi paljon suurempi kuin mitä mikään materiaali kestää, ja näin rakenteen itsensä suunnitelmat ovat pöytälaatikossa kunnes insinööritaito on kehittynyt riittävän kehittyneeksi.
Tämän kokoisen megarakenteen rakentaminen vaatisi materiaalimäärän, joka ylittäisi suuresti sen mitä aurinkokunnastamme löytyy. Elämää esiintyisi kummallakin puolella levyä, vaikka Auringon kuumuus tekisi elämän mahdottomaksi ilman suojausta. Paljon kauempana Auringosta elävät olennot taas jäätyisivät. Täten, jotta sellainen rakenne voisi olla asuttava, siinä pitäisi olla paljon tukijärjestelmiä elämälle. Jopa ilman sellaisia järjestelmiä asuttava pinta-ala olisi kymmenien miljoonien Maapallojen verran.
Koska Aurinko pysyy paikallaan, ei ole mitään päivä/yösykliä, ainoastaan ikuinen valo. Tämän voisi ratkaista huojunnalla, jossa ylösalas-liike valaisisi ensin yhden puolen, ja sitten toisen.
Havaittavissa oleva universumi on iso paikka, joka on ollut olemassa yli 13 miljardia vuotta. Yli 2 biljoonaa (trillion) galaksia on syntynyt, joissa kiertää yhteensä 20 tuhatta miljardia miljardia tähteä omaa galaksiamme.
Yksistään Linnunradalla oletetaan olevan noin 40 miljardia Maapallon kaltaista planeettaa elämää elinkelpoisella etäisyydellä tähdestään. Kun numerot ovat näin suuria, on vaikeaa kuvitella että olisimme yksin.
Kardashevin asteikko on menetelmä mitata sivilisaation teknologisen kehityksen tasoa perustuen niiden kykyyn kuluttaa energiaa. Mittaa oli ehdottanut venäläinen astronomi Nikolai Kardashev vuonna 1964. Asteikolla on kolme kategoriaa:
Tyypin 1 sivilisaatio — myös nimeltään planetaarinen sivilisaatio — voi kuluttaa ja säästää kaiken planeetalla saatavilla olevan energian. Tällä hetkellä tyypin 1 sivilisaatiot määritellään yleisesti sellaisiksi, jotka kykenevät ottamaan käyttöön kaiken planeetalle keskustähdestä saapuvan energian (Maan ja Auringon väliselle systeemille (systeemi olisi noin neljä kertaluokkaa suurempi energiamäärissä kuin mitä nyt Maapallolla on käytössä).
Tyypin 2 sivilisaatio — myös nimeltään tähtisivilisaatio — voi käyttää ja kontrolloida energiaa planeetan skaalalla. Sivilisaatio kykenee ottamaan sen omasta tähdestä säteiltyä energiaa käyttöön, esimerkiksi Dysonin kehän avulla.
Tyypin 3 sivilisaatio — myös nimeltään galaktinen sivilisaatio — voi kontrolloida energiaa koko isäntägalaksin tasolla. Tällä tasolla sivilisaation käytössä on voimanlähde, jota voidaan verrata koko Linnunradan luminositeettiin.
Kardashev uskoi, että tyypin 4 sivilisaatio oli mahdoton, joten hän ei kehitellyt sitä enempää. Uusia tyyppejä (0, 4, 5, 6) on kuitenkin ehdotettu. Jotkut tieteentekijät ehdottavat, että voisi olla olemassa tyypin 4 ja tyypin 5 sivilisaatioita, joiden vaikutukset ulottuvat yli galaksiklustereiden tai superklustereiden, struktuureissa jotka koostuvat tuhansista galakseista tai biljoonista tähdistä.
Lopulta voisi olla Omega-tyypin sivilisaatiom joka kykenee manipuloimaan koko universumia ja mahdollisesti muita universumeja. Omega-tyypin sivilisaatio voi itse asiassa olla oman universumimme luoja, syistä jotka ovat ymmärryksemme tuolla puolen!
Entäpä sitten nykyinen ihmissivilisaation taso?
Nykyaikana ihmiskunta ei ole saavuttanut edes tyypin 1 sivilisaation statusta. Jos ihmiset kasvattavat energiankulutustaan arviolta 3 prosenttia vuodessa, saatamme saavuttaa tyypin 1 statuksen 100-200 vuodessa. Tyypin 2 status saavutetaan muutamassa tuhannessa vuodessa, ja tyypin 3 status 100 tuhannesta miljoonaan vuodessa.
Kirjoittanut Geert Vanden Bossche, DMV, PhD, rippumaton virologi ja rokoteasiantuntija, aikaisemmin ollut työsuhteessa GAVIlla ja The Bill & Melinda Gates Foundatonilla.
Kaikille viranomaisille, tieteentekijöille ja asiantuntijoille ympäri maailman, jota asia koskee: koko maailman populaatio
Minä olen kaikkea muuta kuin rokotevastainen. Tiedemiehenä en yleensä vetoa millään tämänkaltaisilla alustoilla kehenkään tehdäkseni kantaani julki rokoteaiheisista asioista. Asialleni omistautuneena virologina ja rokoteasiantuntijana voin tehdä poikkeuksen ainoastaan silloin, kun terveysviranomaiset sallivat rokotteiden antamisen tavoilla, jotka uhkaavat kansanterveyttä, erityisesti silloin kun tieteellistä näyttöä on tullut esiin mutta se sivuutetaan. Nykyinen äärimmäisen kriittinen tilanne pakottaa minut tähän avunhuutoon. Ennennäkemättömän laaja ihmisten tekemä interventio Covid-19 -pandemiaan on nyt vaarassa aiheuttaa globaalin katastrofin, jollaista ei olla aiemmin nähty, ja tätä avunhuutoa ei voi huutaa tarpeeksi kovaa ja vahvasti.
Kuten sanottua, en ole rokotuksia vastaan. Päinvastoin, voin vakuuttaa teille että jokainen nykyisistä rokotteista on suunniteltu, kehitetty ja tuotettu välkkyjen ja pätevien tieteentekijöiden työnä. Kuitenkin tämän tyyppiset ennaltaehkäisevät rokotteet ovat täysin sopimattomia, ja jopa erittäin vaarallisia, kun niitä käytetään massarokotuskampanjoissa keskellä viruspandemiaa. Vaccinologit, tieteentekijät ja kliiniset tutkijat ovat lyhytaikaisten positiivisten tulosten sokaisemia yksittäisissä potilaissa, mutta eivät tunnu vaivautuvan tekemään mitään sen tuhoisille vaikutuksille globaaliin terveyteen. Ellei minua osoiteta tieteellisesti vääräksi, on vaikeaa ymmärtää sitä mitä nykyiset ihmisten interventiot tekevät ehkäistäkseen tautivarianttien muuttumista villeiksi hirviöiksi.
Juoksukilvassa kelloa vastaan viimeistelen tieteellistä artikkeliani, jonka julkaisun aika on valitettavasti todennäköisesti liian myöhään, kun ottaa huomioon yhä kasvavan uhan nopeasti leviävistä, erittäin tarttuvista varianteista. Tämän takia olen päättänyt julkaista LinkedInissä tiivistelmän löydöksistäni jo nyt, sekä pitämäni esitelmän tuoreessa Ohiossa pidetyssä Vaccine Summitissa. Viime maanantaina tarjosin kansainvälisille terveysjärjestöille, mm. WHO:lle, analyysini pandemian nykytilasta, joka perustui Covid-19:n immuunibiologisiin tieteellisiin löydöksiin. Kun ottaa huomioon hätätilan vakavuuden, usutin heitä käymään läpi havaintoni ja käynnistämään keskustelun ‘viraalin immuunijärjestelmän ohittamisen’ tuhoisista vaikutuksista. Niille, jotka eivät ole tämän alan asiantuntijoita, liitän alle lisätietoa ja avaan hieman tämän kaamean ilmiön tieteellisiä käsitteitä.
Vaikka aikaa ei ole hukattavaksi yhtään, en ole saanut vielä mitään palautetta. Asiantuntijat ja poliitikot ovat pysyneet hiljaisina, vaikka ilmiselvästi he ovat halukkaita puhumaan infektion estämisen sääntöjen höllentämisestä ja ’keväisestä vapaudesta’. Lausuntoni perustuvat pelkkään tieteeseen. Myös tiede tulee olemaan ainoastaan se joka on lausuntojani vastaan. Vaikka vääriä tieteellisiä lausuntoja on vaikeaa tehdä ilman kritiikkiä vertaiskritiikkiä, tuntuu siltä kuin nämä eliittitieteilijät, jotka tällä hetkellä antavat neuvoja maailman johtajille, haluaisivat pysyä asiasta hiljaa. Riittävä tieteellinen näyttö on tuotu esiin. Valitettavasti se jää vaille niiden ihmisten huomiota, joilla on valta toimia. Miten pitkään voimme sivuuttaa ongelman kun on olemassa jo tällä hetkellä massiivisesti näyttöä viraalin immuunijärjestelmän pakoilmiöstä, joka nyt uhkaa koko ihmiskuntaa? Me emme todellakaan voi sanoa ettemme me tienneet — tai että meitä ei olisi varoitettu.
Tässä tuskallisessa kirjeessä laitan koko maineeni ja uskottavuuteni peliin. Odotan teiltä, ihmiskunnan vartijat, vähintäänkin samaa. Tämä on mitä kiireellisin asia. Avatkaa keskustelu. Kaikin mokomin: kääntäkää kurssi!
Kansainvälisen mittakaavan julkisen terveydenhuollon hätätila
Miksi massarokottaminen keskellä pandemiaa luo tukahduttamattoman hirviön
Keskeinen kysymys on: miksi kukaan ei vaivaudu pohtimaan viruksen immuunipakoa? Antakaa kun selitän tämän ilmiön helpommin ymmärrettävällä ilmiöllä: mikrobien vastustuskyvyllä. On helppoa ekstrapoloida tämä ilmiö itse tuottamiemme antibioottien vastustuksesta. Todellakin, vasta-aineita (VA:t) joita oma immuunijärjestelmämme tuottaa voidaan pitää itsetehtyinä antibiootteina, huolimatta siitä ovatko ne osa meidän luontaista immuunijärjestelmäämme (niinkutsutut ’luonnolliset’ VA:t) vai ovatko ne syntyneet vasteena tiettyyn patogeeniin (mikä johtaa niinkutsuttuihin ’hankittuihin’ VA:iin). Luonnolliset VA:t eivät kohdistu millekään tietylle basillille, kun taas hankitut VA:t ovat kohdistettu suoraan tiettyä hyökkäävää patogeenia vastaan. Syntymässä luontainen immuunijärjestelmämme on ’kokematon’ mutta hyvin toimiva. Se suojaa meitä monenmoisilta patogeeneilta, ja näin se estää näitä patogeeneja aiheuttamasta sairauksia. Koska luontainen immuunijärjestelmämme ei voi muistaa kohtaamiansa patogeeneja (luontaisella immuniteetilla ei ole niinkutsuttua ’immunologista muistia’), me voimme ainoastaan jatkaa luottamista siihen, olettaen että me pidämme sen tarpeeksi ’kunnossa’. Kunnossapito saavutetaan toistuvalla altistumisella monenlaisille ympäristön taudinaiheuttajille, mm. patogeeneille.
Kuitenkin meidän ikääntyessämme me tulemme yhä useammin kohtaamaan tilanteita, joissa luonnollinen immuniteettimme (niinkutsuttu ’immuunipuolustuksen eturintama’) ei ole tarpeeksi vahva pysäyttääkseen patogeenia sen tullessa sisään (yleensä limakalvoilta hengitysteitä pitkin tai sisäelimien epiteelikudoksen kautta). Kun tämä tapahtuu, immuunijärjestelmä joutuu luottamaan erikoistuneempiin efektoreihin immuunijärjestelmässämme (eli antigeenispesifisiin VA:isiin ja T-soluihin) patogeenia vastaan taistellakseen. Joten meidän kasvaessa me yhä enemmän kasvatamme patogeenispesifistä immuniteettia, mm. erittäin erikoistuneita VA:ta. Koska näillä on vahvempi affiniteetti (hengenheimolaisuus) patogeenin kanssa (esim. virus) ja ne voivat reagoida suurissa konsentraatioissa, ne varsin helposti voittavat kilpailun luonnollisten VA:den kanssa patogeenin/viruksen sitomisesta. Erityisesti tämän tyypin erittäin spesifit, korkean affiniteetin VA:t ovat niitä joita nykyiset Covid-19 rokotteet saavat aikaan. Tottakai näiden VA:den jalo tarkoitus on suojella meitä Covid-19:lta. Joten miksi sitten pitäisi huolestua näiden rokotteiden käyttämisestä Covid-19:a vastaan taistelussa?
No, samat säännöt pätevät kuin klassisille antibiooteille. On tärkeää, että itsetuottamamme ’antibiootit’ otetaan käyttöön riittävän suuressa määrin ja että ne ovat riittävän räätälöityjä tiettyjä vihollispatogeenin ominaisuuksia vastaan. Siksi bakteeritautien tapauksessa on kriittistä valita oikean tyyppisen antibiootin (perustuen antibiootin biogrammiin, sopivuustaulukkoon) lisäksi ottaa antibioottia tarpeeksi pitkään (lääkärin määräyksen mukaan). Jos näin ei tee, voi olla vaarana antaa mikrobeille mahdollisuuden selviytyä, ja näin saada tauti tulemaan uudestaan takaisin. Samanlainen mekanismi pätee myös viruksiin, erityisesti viruksiin jotka mutatoituvat nopeasti ja helposti (joka tässä on kyseessä: koronavirukset). Kun armeijan (lue: populaation) aiheuttama paine immuunijärjestelmälle alkaa uhata viruksen kopioitumista ja tarttumista, silloin virus ottaa ylleen toiset vaatteet niin, että sitä ei voida enää tunnistaa yhtä helposti, ja näin isännän immuunijärjestelmä ei hyökkää yhtä helposti sen kimppuun. Nyt virus kykenee pääsemään pakoon immuunijärjestelmää (niinkutsuttu immuunipako, ‘immune escape’). Kuitenkin virus voi luottaa tähän strategiaan ainoastaan jos sillä on vielä tilaa replikoitua. Virukset, toisin kuin suurin osa bakteereista, joutuvat luottamaan eläviin isäntäsoluihin kopioituakseen. Tämän takia ’pakenevien mutanttien’ esiintyminen ei huoleta niin paljon kunhan todennäköisyys sille, että nämä variantit nopeasti löytävät uuden isännän, on pieni. Kuitenkin viruspandemian keskellä asia ei ole näin! Pandemian aikaan virus leviää kaikkialle maailmaan ja monet ihmiset levittävät virusta (myös niinkutsutut asymptomaattiset ’kantajat’, oireettomat ihmiset). Mitä suurempi viruskuormitus on, sitä suurempi todenäköisyys on virukselle hypätä henkilöön, joka ei ole vielä saanut infektiota tai joka on saanut infektion mutta oireettomana. Ellei heidän luontainen immuunijärjestelmänsä suojele heitä riittävästi (luonnollisten VA:den avulla), he saavat Covid-19 -sairauden sillä he eivät voi nojautua toisiin VA:siin, eli hankittuihin VA:siin.
Laajalti on raportoitu, että S (piikki)-spesifisisten VA:den lisääntyminen oireettomasti infektoituneissa ihmisissä on varsin rajattu ja lyhytaikainen. Lisäksi nämä vasta-aineet eivät ole saavuttaneet täyttä maturiteettia. Virusinfektion ja taustalla pyörivän alioptimaalisen VA-maturiteetin ja -konsentraation yhdistelmä mahdollistaa viruksen valita mutaatioita, jotka pakenevat immuunipainetta. Niiden mutaatioiden valikoituminen tapahtuu S-proteiinissa, sillä tämä on virusproteiini joka on vastuussa viruksen tartuttavuudesta. Kun valikoidut mutaatiot antavat lisää infektiivistä kapasiteettia virukselle, nyt viruksen on paljon helpompaa aiheuttaa vakava sairaus infektoiduissa henkilöissä. Mitä useammilla on oireellinen tauti, sitä paremmin virus voi turvata sen leviämisen ja jatkumisen (ihmiset jotka saavat vakavan taudin, heillä on enemmän virusta ja pidemmän aikaa kuin oireettomasti infektoiduilla on). Valitettavasti lyhytikäinen S-spesifisten VA:den kasvu kuitenkin riittää ohittamaan ihmisten luontaisen/luonnollisen VA:n. Luontaiset sivuutetaan, koska niiden samankaltaisuus S:n on pienempi kuin affiniteetti S-spesifisiin VA:iin. Tämä tarkoittaa, että infektiomäärien kasvu populaatiossa johtaa siihen, että taudin saavien ihmisten lukumäärä, kun heidän S-spesifisten VA:den määrä lisääntyy, kasvaa tasaisesti.
Tästä seuraa, että ihmisten lukumäärä, jotka saavat infektion heidän luontaisen immuniteetin tilapäisesti heikentyessä, kasvaa. Sen seurauksena tartunnan mahdollisesti saavien määrä kasvaa, ja heistä tulee alttiimpia vakavammalle sairauden muodolle eikä niinkään lieville oireille tai että he olisivat oireettomia. Pandemian aikaan tämä kehityskulku koskettaa erityisesti nuoria, kun heidän luontaiset VA:t eivät vielä ole ’hankittujen’, antigeeni-spesidisten vasta-aineiden tukahduttamia. Luonnolliset VA:t ja luonnollinen immuniteetti yleensäkin ovat kriittisessä roolissa suojelemassa meitä patogeeneilta, sillä ne ovat meidän eturintaman immuunipuolustuksemme. Päinvastoin kuin hankittu immuniteetti, luontaiset immuunivasteet suojelevat meitä suurelta määrältä erilaisia patogeeneja (joten älä vaaranna tai uhraa luontaista immuunipuolustustasi!). Koska luontaiset VA:t ja luontaiset immuunisolut tunnistavat laajalta spektriltä erilaisia vieraita (eli ei omasta itsestä peräisin olevia) taudinaiheuttajia (joista vain joillain on patogeenista potentiaalia), on todella tärkeää pitää immuunijärjestelmä riittäävän altistettuna ympäristön haasteille. Pitämällä luontaisen immuunijärjestelmän (jolla valitettavasti ei ole muistia) KUNNOSSA, me voimme paljon helpommin vastustaa pöpöjä joilla on todellista patogeeista potentiaalia. On esimerkiksi raportoitu ja tieteellisesti todistettu, että altistuminen muille, varsin harmittomille ’nuhaa’ aiheuttaville koronaviruksille voi tarjota suojaa, vaikkakin lyhytaikaista, Covid-19:a ja sen infektoivampia variantteja vastaan.
Luontaisen immuniteetin tyrehdyttäminen, erityisesti nuorissa ikäryhmissä, saattaa täten muuttua varsin ongelmalliseksi. Ei ole epäilystäkään siitä, että koska emme ole voineet altistua nuhalle, joka johtuu pandemian alkuvaiheessa käyttöön otetuista tiukemmista karanteenitoimista, se ei ole ollut hyödyllistä ihmisen luontaisen immuniteetin kunnossa pidolle. Ja jos tämä ei ole vielä vahvasti luontaista immuniteettia haittaava toimi populaatiossa, on vielä toinen voima joka astuu kuvioihin mukaan, joka dramaattisesti pahentaa kuolleisuuslukuja nuorissa ikäryhmissä: VANHUSTEN MASSAROKOTUKSET. Mitä laajemmin vanhemmat ikäryhmät rokotetaan, ja täten suojataan, sitä enemmän virus on pakotettu jatkamaan taudin aiheuttamista nuorten keskuudessa. Tämä tulee mahdolliseksi mikäli se pakenee S-spesifisiä vasta-aineita, joita hetkellisesti syntyy aiemmin oireettomasti sairastaneissa. Mikäli virus onnistuu niin tekemään, se voi hyötyä (hetkellisesti) tyrehdytetystä luontaisesta immuniteetista, ja näin se aiheuttaa sairautta yhä suuremmissa määrin näissä ihmisissä ja varmistaa oman jatkuvuutensa. S-piikkiproteiinin avulla mutaatioiden valitseminen on täten se tapa millä virus tehostaa omaa tartuttavuuttaan kandidaateissa, jotka ovat alttiita taudille johtuen ohimenevästä luontaisen immuunijärjestelmän heikentymisestä.
Mutta samaan aikaan meillä on myös käsillämme paha ongelma rokotettujen kanssa, sillä nyt heitä vastassa on yhä suurempi määrä tarttuvia variantteja, joilla on S-tyypin piikkiproteiini, joka on yhä erilaisempi verrattuna niihin S-proteiineihin jotka rokotteen mukana tulivat (myöhempi versio on peräisin alkuperäisestä, paljon vähemmän tarttuvasta variantista pandemian alkuvaiheessa). Mitä useampi variantti muuttuu tarttuvaksi (esim. sen seurauksena että rokotettu populaation osa suojataan virukselta), sitä vähemmän rokotteiden vasta-aineet oikeasti suojaavat. Jo nyt suojan puute johtaa viruksen puhkeamiseen ja siirtymiseen rokotteiden saaneisiin, jotka altistuvat näille paljon tartuttavammille varianteille (mitkä ovat yhä vain dominantimpia). Tällä tavoin me teemme rokotetuista oireettomia kantajia, jotka levittävät tarttuvia variantteja.
Jossain kohtaa, todennäköisesti erittäin pian lähitulevaisuudessa, tulee olemaan kannattavampaa (’mutantin valinnan’ mielessä) virukselle vain lisätä muutama mutaatio (mahdollisesti vain yksi tai kaksi) virusvarianttien S-proteiiniin (joissa on jo nyt useita tarttuvuutta lisääviä mutaatioita), jotta tehostettaisiin lisää sen kiinnittymistä ACE-2 -reseptoriin epiteelisolujen pinnalle. tämä mahdollistaa uusien varianttien voittaa rokotteiden antamat vasta-aineet kisassa kiinnittyä ACE-reseptoriin. Tämä tarkoittaa, että tässä kohtaa vaadittaisiin varsin vähän lisämutaatioita virusreseptoriin sitoutumiseen, jotta vastustettaisiin täysin S-spesifiä Covidin vasta-ainetta, huolimatta siitä onko se saatu rokotteella vain luonnollisen infektion kautta. Tässä kohtaa virus on saanut pääsyn suureen määrään kohteita, jotka ovat nyt varsin alttiita taudille, sillä S-spesifiset VA:t ovat nyt muuttuneet käyttökelvottomiksi suojauksena, mutta silti ne onnistuvat olemaan luontaisen immuniteetin esteenä (eli luontaisen infektion esteenä, erityisesti rokotteet tuottavat pitkäaikaisia vasta-aineita). Alttiiden joukkoon kuuluu sekä rokotettuja että niitä joilla on jo S-spesifejä vasta-aineita aiemmasta Covid-infektiosta.
Joten TEHTÄVÄ SUORITETTU Covid-19:lle, mutta TUHOISA TILANNE kaikille rokotetuille ja Covid-19 -seropositiivisille ihmisille, sillä he ovat nyt menettäneet sekä heidän luontaisesti saadun immuunipuolustuskyvyn Covid-19:a vastaan (samalla kun erittäin tarttuvia variantteja kiertää joka puolella). Se on pieni askel virukselle, suuri jättiläiskatastrofi ihmiskunnalle, mikä tarkoittaa että nuoremmat saavat viruksen jossa Covid-19:n muuttuminen erittäin tarttuvaksi ei vaadi paljoakaan, joka täysin ohittaa sekä luontaisen immuniteettimme että adaptiivisen/hankitun immuniteetin (huolimatta siitä onko vasta-aineet hankittu rokotteilla vaiko luonnollisella infektiolla). Työmäärä virukselle on nyt muuttumassa minimaaliseksi, kun ottaa huomioon että monet rokotteen saaneet altistuvat nyt erittäin tarttuville virusvarianteille ja samalla he ovat saaneet vain yhden rokoteannoksen. Näin heillä on vasta-aineita jotka eivät vielä ole saaneet optimaalista toimintakykyä. Ei ole tarpeen selittää, että tämä ainoastaan lisää immuunipakoa entisestään. Periaatteessa pian meillä on vastassamme supertarttuva virus, joka täysin kykenee vastustamaan kaikkein arvokkainta puolustusmekanismiamme: ihmisen immuunijärjestelmää.
Kaiken yllämainitun perusteella on yhä vain vaikeampaa kuvitella mitkä ovat laajamittaisen ja väärin perustein tehdyn ihmisten intervention seuraukset tälle pandemialle, kuinka se tulee pyyhkimään suuren osan ihmispopulaatiosta. Mieleen tulee ainoastaan pari muuta strategiaa, joilla voidaan saavuttaa sama tehokkuus jolla muuttaa harmiton virus tuhoisaksi bioaseeksi.
On myös tarpeen mainita, että S-proteiinin mutaatioiden (eli tasan tarkkaan samaan proteiinin jonka perusteella valinta tehdään pakenevissa mutaatioissa) tiedetään mahdollistavan koronavirusten hyppäämisen lajista toiseen. Tämä tarkoittaa, että rokotteiden mahdollistama immuunipaon riski, joka mahdollistaa viruksen hypätä muihin eläinlajeihin, erityisesti teolliseen karjaan (esim. sikoihin ja kanoihin), ei ole mitätön. Näiden lajien tiedetään toimivan jo nyt isäntinä monille eri koronaviruksille, ja niitä pidetään tiiviisti farmeilla (kyseenalaisissa olosuhteissa suom. huom.). Samalla tavoin kuin influenssaviruksen kanssa, nämä lajit voivat toimia lisävarantoina SARS-COVID-2 -virukselle.
Patogeenien kehittyessä yhdessä isännän immuunijärjestelmien kanssa, luonnolliset akuutin itseään rajaavan virusinfektion pandemiat ovat muotoutuneet sellaisiksi, että niiden vaikutus ihmisten elämään ei ole suurempi kuin oikeasti on tarpeen. Johtuen ihmisten tekemästä interventiosta, tämän pandemian suunta on häiriintynyt heti alusta lähtien. Laajamittaiset ja ankarat infektion ehkäisytoimet yhdistettynä massarokotuksiin riittämättömillä rokotteilla epäilemättä johtavat tilanteeseen, jossa pandemia ’lähtee lapasesta’.
Paradoksaalista kyllä, ainoa interventio joka voi tarjota mahdollisuuden tämän pandemian pysäyttämiselle (muu kuin antaa tuhoisan kehityksen kehittyä) on… ROKOTTAMINEN. Sen tyypin rokotteet joilla silloin rokotettaisiin eivät olisi normaaleja rokotteita, eli B- tai T-solurokotteita, vaan NK-solurokotteita. On olemassa uskottavaa tieteellistä näyttöä siitä, että nämä solut ovat keskeisessä roolissa Covid-19:n täydessä eliminoinnissa oireettoman infektion alkuvaiheessa. NK-solut ovat osa luontaista immuunijärjestelmäämme, ja toisin kuin vasta-aineet, ne kykenevät tunnistamaan ja hyökkäämään monien erilaisten taudinaiheuttajien kimppuun. On pätevää tieteellistä näyttöä siitä, että on mahdollista olettaa, että NK-solut pystyttäisiin ’virittämään’ tavalla, joka sallisi niiden tunnistaa ja tappaa koronavirukset kaikkine variantteineen infektion alkuvaiheessa. NK-soluilla on kuvattu olevan kyky hankkia immuunimuisti. Kouluttamalla näitä soluja tavoilla, jotka mahdollistavat niiden kestävästi tunnistaa ja hyökätä koronaviruksen infektoimia soluja kohti, immuunijärjestelmämme voisi olla oikeasti saanut puolustuskyvyn taistella koronaviruksia vastaan ennen niille altistumista. NK-pohjaiset immuunipuolustusjärjestelmät tarjoavat steriloivan immuniteetin ja mahdollistavat laajan spektrin nopean suojan. On järkevää olettaa, että omien luontaisten immuunisolujemme käyttäminen tulee olemaan ainoan tyypin ihmisten tekemä interventio, joka pysäyttää vaaralliset ja erittäin tarttuvat Covid-19 -variantit.
Jos me ihmisolentoina olemme sitoutuneet jatkamaan lajiamme, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin päästä näistä erittäin tarttuvista varianteista eroon. Tämä tulee vaatimaan laajamittaisia rokotuskampanjoita. Kuitenkin NK-pohjaiset rokotteet tulevat mahdollistamaan luonnollisen immuniteetin valmistautua paremmin ja parantaa laumasuojaa (joka on tasan tarkkaan päinvastoin mitä nykyiset Covid-19 -rokotteet tekevät, sillä ne muuttavat rokotteen saajat oireettomiksi kantajiksi jotka levittävät virusta). Joten ei ole aikaa haaskattavissa vaihtaa nykyiset tappajarokotteet elämän pelastaviin rokotteisiin.
Vetoan WHO:hon ja kaikkiin mukanaoleviin osapuoliin, huolimatta heidän vakaumuksestaan, että he välittömästi julistavat sellaisen toimen KAIKKEIN TÄRKEIMMÄKSI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON KANSAINVÄLISEKSI HÄTÄTILAKSI.
In this open letter I am appealing to the @WHO and all stakeholders involved, no matter their conviction, to immediately declare such action as THE SINGLE MOST IMPORTANT PUBLIC HEALTH EMERGENCY OF INTERNATIONAL CONCERN. Please read and share: https://t.co/0Fupw9JInP#COVID19pic.twitter.com/I24mSjpVKM
Oireettomat kantajat tulevat vääjämättä toimimaan vieläkin tartuttavampien varianttien kylväjinä
Tiukkojen infektiota ehkäisevien toimien massakäyttöönotto tulee tehostamaan tartuttavampien varianttien kylvöä, ja näin ne ovat suurempi uhka nuorille ikäryhmille ja muille jotka olisivat muuten ’luonnollisesti suojattuja’
Massarokottaminen edistää varianttien kylvöä, jotka muuttuvat vieläkin tartuttavammiksi ja lopulta kehittyvät rokoteresistenteiksi varianteiksi
Vahusten ja muutoin heikossa asemassa olevien massarokottaminen uhkaa nuoria ja muulla tavoin ’luonnollisesti suojattuja’
Vanhusten (tai muutoin heikossa asemassa olevien) massarokottaminen, jota seuraa nuorten massarokottaminen (tai muutoin ’luonnollisesti suojattujen’) massarokottaminen on yhä suurempi uhka näille ikäryhmille, johtuen suuren infektiivisen viruspaineen ja NAb-välitetyn suojauksen tukahduttamisen yhdistelmästä
Tämä on valokuva Kuun etelänavasta, joka on otettu vuonna 1994. Kuva on mustavalkoinen ja näyttää paljon rakenteita sen pinnassa. Halusin selvittää tasan tarkkaan kuinka monta rakennusta siellä oli, joten kävin kuvan läpi ja väritin ne keltaisella. Löysin noin 20 rakennelmaa, mutta siellä voi olla enemmänkin. Identifioin vain ne, joista olin varma. Siellä oli jopa risti, aivan selvästi, moderni epäilemättä…. risti. Napa-alueen pinta-alasta tällaisia oli 5%.
Havaintopäivämäärä: heinäkuun 20, 2020
Havainto: ranskalainen jeton, 1701
Haluan kiittää lahjoittajia, käytän kaiken 100-prosenttisesti ostamaan näitä esineitä joista teen videoita.
Tämä on kuin Da Vincin piilossa olevat symbolit, joiden merkitykset ja koodit ovat maalauksissa, veistoksissa ja arkkitehtuurissa. Se on siellä… mutta oletko valmis sille? Suurin osa ei ole.
Katselin vanhoja ranskalaisia kolikoita verkossa ja törmäsin tähän. Pelimerkkiin, jossa on avaruusolentojen viesti. Viesti lähetettiin tulevaisuuteen pienessä ranskalaisessa kolikossa, joka jäisi huomiotta vuosisatojen ajaksi, kunnes viesti tajuttaisiin.
Huomaa miten kolikossa on satelliittilautanen josta lähtee säde… kohti kirkasta tähteä. Tähti näyttää auringolta, mutta ei voi sanoa varmaksi. Helposti havaittavissa on englanninkieliset sanat kolikon ylälaidassa: ET. Tällä on varmasti merkityksensä ranskaksikin, mutta se oli strategisesti sijoitettu ylös muiden tiedoksi, että avaruusolento oli Maapallolla vuonna 1701… valmiina vaikuttamaan ranskalaiseen kulttuuriin.
Avaruusolentojen lajit ovat vaikuttaneet ihmiskunnan kehitykseen koko olemassaolomme ajan. Katso ulos, katso ympärillesi, uskotko että olemme saaneet kaiken tämän aikaan yksiksemme?
Tällä hetkellä keskeisin kehittyneen ja älykkään muualla universumissa olevan elämän etsijäorganisaatio on Breakthrough Initiatives -ohjelma, jonka miljardööri Juri Milner perusti vuonna 2015. Joka vuosi ohjelma pitää konferenssin nimeltä Breakthrough Discuss, jossa puhutaan alan kehityksestä, eikä pandemiavuosi ollut poikkeus. Virtuaalikeskustelut osoittautuivat yleisölle edullisemmaksi, ja he pystyivät katsomaan livesessioita Youtubesta. Alpha Centauri oli vuoden 2021 konferenssin pääteema, mikä on järkeenkäypää koska yksi Breakthrough’n tavoitteista on lähettää avaruusalus naapuritähtijärjestelmäämme seuraavan sukupolven aikana.
Tähtienväliset naapurimme Alpha Centauri A (vasemmalla) ja B paistavat kirkkaasti Hubble-avaruusteleskoopin kuvassa. (ESA/NASA)
Tapaamisen avasi John Grunsfeld, entinen astronautti ja NASAn tiedeohjelman johtaja, joka kävi läpi aiempaa avaruustutkimusta. Sitten keskustelu siirtyi siihen miten Alpha Centaurin järjestelmää kartoitetaan. Tämän ensimmäisen session valopilkkuja oli ohjaaja James Cameronin esitys siitä miten tiede vie eteenpäin hänen elokuvantekoaan (hän myös paljasti kuvaavansa tällä hetkellä elokuvia Avatar 2 ja Avatar 3 Uudessa Seelannissa).
Toinen sessio “Elämän mahdollisuuksista Alpha Centaurissa” alkoi Universidad Nacional Autónoma de Méxicon edustajan Antígona Seguran puhella siitä mite tähden emittoima valo voi vaikuttaa kasvien fotosynteesiin eksoplaneetalla. Itse asiassa kasvit toisissa maailmoissa eivät välttämättä ole edes vihreitä — muut värit ovat mahdollisia. Sarah Rugheimer Oxford Universitysta oli seuraavana, ja hän huomautti että eksoplaneettojen biomerkit — jotka ovat merkkejä elämästä näillä planeetoilla — muuttuisivat ajan mittaan. Maapallon oma historia paljastaa miten monta eri ilmakehätyyppiä planeetalla voi olla ajan mittaan, mikä oletettavasti pätisi myös Alpha Centaurin kolmoistähtijärjestelmään.
Sitten sessio käsitteli teknomerkkejä — merkkejä avaruusolentojen teknologiasta — teoreetikko Brian Lackin kysyessä joitain ajatuksia herättäviä kysymyksiä. Voisiko olla niin, että ensimmäinen älykäs yhteisö kosmisessa piirissämme olemme me itse? Vai osaisivatko muinaiset älykkäät avaruusolennot Centaurin järjestelmästä muokata muita planetttoja, ehkäpä jopa meidän omaamme. Tämä “suunnatun panspermian” mahdollisuus on kuuluisien molekyylibiologien Francis Crick ja Leslie Orgel ehdotus uraauurtavassa vuoden 1973 tutkimuksessa.
Minulle kaikkein silmäkulmia nostattavimman puheen piti Sofia Sheikh Penn State Universitysta, joka kuljetti yleisön läpi BLC1-radiosignaalin tarinan, joka pääsi viime vuonna uutisiin sen takia, että se on mahdollisesti peräisin Centaurin järjestelmästä. Signaali oli kapean kaistan signaali (lähellä 982 MHz), joka havaittiin huhti- ja toukokuussa 2019. Se tuntui siirtyvän ajan mittaan, sillä oli nollasta poikkeava taajuussiirtymä ja se kesti muutaman tunnin jonka aikana havainto tehtiin toistuvasti. Kaikkien näiden ominaisuuksien kanssa voisi olettaa, että kyseessä on keinotekoinen kappale, joka kiertää Alpha Centauria, mutta valitettavasti se ei ollut mitään niin innostavaa. Analyysi paljasti, että kyse oli “patologinen esimerkki [radio] interferenssistä”, joka oli peräisin omalta planeetaltamme tai Maapallon kiertoradalta.
Iltapäivän sessio päättyi galluppiin mikä kiinnosti minua. Gallupit eivät juurikaan merkkaa mitään tieteessä, jossa faktat menevät ohi äänestyksien. Mutta oli kiinnostavaa että 69 prosenttia tapaamiseen virtuaalisesti osaa ottaneista ajatteli, että kestäisi 5-25 vuotta ennen kuin löydämme elämää Maapallon ulkopuolelta. Useimmat (44 prosenttia) olivat sitä mieltä, että se löytyisi omasta aurinkokunnastamme, vaikka useimmat osanottajat olivatkin eksoplaneettojen tutkijoita.
Vaikka kello oli 2 aamuyöllä kotonani Saksassa, en voinut jättää väliin Jurin yöllistä paneelikeskustelua mahdollisesta elämästä Venuksen pilvissä. Ristiriita ei millään muotoa ole ratkennut, mutta on rohkaisevaa että ilmakehänäytteiden keräystehtävää Venukselle harkitaan jälleen. Itse asiassa, Janusz Petkowski MIT:sta raportoi, että Breakthrough Initiatives sponsoroi MIT:n johtamaa tutkimusta Venukseen tähtäävästä missiosta, joka etsisi elämän merkkejä, ellei jopa elämää itsessään.
Kolmas ja viimeinen sessio, joka pidettiin tiistaina, keskittyi siihen miten me itse asiassa saatamme joku päivä päästä itse Alpha Centauriin. Artur Davoyan UCLA:sta painotti, että kevyt retkikuntasysteemi saattaa periaatteessa olla mahdollista niinkin pian kuin 20 vuodessa. Mutta suuren painolastin (ja mahdollisesti tulevaisuudessa ihmisten) vieminen Alpha Centauriin saattaa vaatia ydinvoimaa. Michael Paluszek Princeton Satellite Systemsista kävi läpi nykyistä tuon teknologian tilaa. Se on haastavaa, mutta tuntui mukavalta kuulla sellaisista visioista!
SCU:n tieteentekijät ovat vedonneet kongressiin, erityisesti SSCI:n, julkistamaan lisätietoa UAP:sta tiedeyhteisölle. SCU uskoo, että nyt on aika käynnistää perinpohjainen, tieteellinen analyysi kaikesta saatavilla olevasta UAP-datasta nykyisten tiedustelupyrkimysten avittamiseksi. Kopio tästä kirjeestä on osoitettu SSCI:n puheenjohtaja Mark Warnerille, ja mukana on myös rivijäsen Marco Rubio. 55 SCU:n jäsentä on allekirjoittanut tämän pyynnön. Heidän nimensä on vedetty pois julkisesta kirjeestä yksityisyyden suojaamiseksi.
SCU:n tutkimusryhmä on läpikotaisesti analysoinut marraskuun 14. päivän 2004 UAP-videota ja kaikkea julkisesti saatavilla olevaa dataa tapahtumasta, ja tuottanut vertaisarvioidun arvion:
sekä vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun: ”Estimating Flight Characteristics of Anomalous Unidentified Aerial Vehicles in the 2004 Nimitz Encounter”, kirjoittanut Knuth, Powell & Reali: https://www.mdpi.com/2504-3900/33/1/26
Näiden tutkimusten tulos viittaa UAP-teknologioiden kyvykkyyksiin, joille ei ole vertaa millään tiedossa olevalla julkisesti saatavilla olevalla teknologialla, ja se pyytää armeijan keräämää lisädataa julkaistavaksi.
SCU uskoo, että kaikki valtion data koskien tunnistamattomia ilmaesineitä tulisi tehdä julkiseksi kansalle ja muun tiedeyhteisön avoimesti tutkittavaksi, olettaen että sellainen data ei paljasta lähteitä tai datankeruun menetelmiä. Täysi tieteellinen tutkimus sellaisesta datasta kykenisi löytämään arvokasta informaatiota liittyen sekä kansalliseen turvallisuuteen että fysiikan, ilmafysiikan ja maailmamme ymmärryksen edistämiseen.
Scientific Coalition for Unidentified Aerospace Phenomena (UAP) Studies (SCU) on kansainvälinen 501 (c)(3) voittoa tavoittelematon järjestö, jonka kotipaikka on Fort Myers, Florida ja joka on perustettu vuonna 2017. Se tutkii menneitä ja nykyisiä UAP-ilmiöitä. Tämä tutkimusorganisaatio koostuu tieteilijöistä, insinööreistä, entisistä armeijan upseereista, lainvalvojista ja muista tieteen, tekniikan ja tutkimuksen osaajista.
Parhaat senaattorit Warner ja Rubio:
Scientific Coalition of UAP Studiesin (SCU), joka on voittoa tavoittelematon UAP-tutkimuksen järjestö, puolesta me haluamme kiittää molempia teistä näiden hämmentävien ilmiöiden avoimen tutkimuksen puolesta puhumisesta. Aihetta huoleen kansallisen turvallisuuden puolesta on, mutta sen lisäksi vielä tuntemattomien luonnonilmiöiden tutkimus voi usein johtaa perustavanlaatuisiin oivalluksiin maailmastamme. Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian avulla on viimein voitu selittää Merkuriuksen omituinen käytös Auringon ympäri kiertäessä, mikä on vain yksi monista esimerkeistä. Jäsenemme arvostavat myös sitoutumistanne läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen valtiolla, jotain mitä me pidämme elintärkeänä tieteelle, demokratialle, vapaalle yrittämiselle ja edistykselle.
Me haluaisimme ulottaa pyynnön teille ja kollegoillenne ottaaksenne käyttöön jäsentemme tieteellisen osaamisen ja kokemuksen. Tuorein julkaisumme sisältää syvälle menevän analyysin vuoden 2004 Nimitzin tapauksen julkisesta datasta San Diegon rannikolla. 270-sivuinen raporttimme ”A Forensic Analysis of Navy Carrier Strike Group Eleven’s Encounter with an Anomalous Aerial Vehicle”, kirjoittanut Powell et al. (2019), sisältää lyhyen tiivistelmän jossa kuvataan poikkeuksellisen suuria kiihtyvyyksiä, sekä julkisen vetoomuksen julkaista lisää dataa tästä tapahtumasta. Me uskomme, että se vetää vertoja mihin tahansa puolustusministeriön komitean tai tiedusteluyhteisön arviointiin. Me pyydämme teitä vertaamaan sitä puolustusministeriön tuottamiin raportteihin, joita olette nähneet. Luonnollisesti me olisimme ilahtuneita antaa analyysimme jäljelle jääneistä videomateriaaleista, mikäli meille suodaan pääsy materiaaliin. Todellakin, me mieluusti haluamme toimia resurssina komitealle milloin tahansa voimmekin auttaa analyyseissa. Lisäksi eräillä jäsenistämme on voimassa olevat turvallisuusluokitukset, mikäli tällainen asia on merkityksellinen tieto.
Me pyydämme myös tukeanne tuoreen puolustusministeriölle esittämämme pyynnön suhteen julkistaa jäljellä olevat osat kuuluisista ”Go Fast” ja ”Gimbal”-videoista. Me olemme analysoineet videoiden julkaistut osiot, ja saaneet niistä tärkeää tietoa, mutta me emme edelleenkään ymmärrä sitä miksi puolustusministeriö ei ole kunnioittanut pyyntöämme julkaista loputkin osat videoista niin, että voisimme suorittaa läpikotaisemman ja täydellisemmän analyysin. Tämä on erityisen vaikeaa ymmärtää kun puolustusministeriö on tunnustanut kuvamateriaalin jo julkaistuksi, ja että ”se ei paljasta mitään arkaluontoisia kyvykkyyksiä tai järjestelmiä” eikä ”haittaa mitään tulevia tutkimuksia”. Lisäksi presidentin päiväkäskyllä 13526 rajoitetaan liiallista salailua. Tieteentekijämme uskovat, että näiden videoiden jäljellä olevat osuudet voivat osoittautua erittäin tärkeiksi jos ne paljastavat, että F-18 -lentokoneemme menettivät kontaktin sen takia, että ne eivät kyenneet pysymään UAP:den nopeuden ja liikkuvuuden tahdissa. Jos tämä pätee, silloin me uskomme että on myös elintärkeää, että kongressi saa tästä tiedon. Tukeeko toimistonne puolustusministeriölle esittämää pyyntöämme saada pääsy Gimbal ja Go Fast -videodataan, jotta me voisimme saattaa päätökseen tutkimuksemme vuoden 2015 USS Rooseveltin tapauksesta? Voisitteko myös ajaa minkä tahansa muun ei-salaiseksi-luokitellun UAP-videon julkistamista? Me mieluusti tarjoaisimme toimistollenne palvelujamme kuva-analyyseihin ja briiffauksiin liittyen.
Lopuksi, me toivotamme tervetulleeksi mahdollisuuden työskennellä komiteanne ja kongressin jäsenten kanssa tieteellisen tiedon ja käytännön ymmärryksen tuottamisessa siitä mitä nämä UAP-tapaukset voivat meille opettaa. Me emme ole julkaisseet tätä kirjettä mutta teemme niin maaliskuun 29. päivään mennessä. Jos me voimme, me haluaisimme tunnustaa tukenne. Ottakaa vastaan kiitoksemme siitä tärkeästä työstä mitä te teette näiden ilmiöiden valottamiseksi ja pyynnöstämme saada lisädataa UAP:sta.
Terveisin,
SCU:n johtokunta, neuvonantajat ja alla olevat allekirjoittaneet jäsenet
/https://public-media.si-cdn.com/filer/9f/17/9f177f14-df19-4887-ad00-81873fdf0ee3/alpha_centauri.jpg)
