Jättiläismäinen sähköilmiö nimeltään jet näkyi BRAMONin kokeilukamerassa João Pessoassa, joka tarkkailee taivasta 24 tuntia vuorokaudessa täydellä HD-kuvalla. Tapaus näkyi huhtikuun 17. päivä 2020, mutta mikä on tuo kirkas piste jetin alla?
Kuva: Bramon, Brasilia
bramonmeteor.org-sivuston mukaan jättiläis-jet on harvinainen transientti valotapahtuma (Transient Luminous Event, TLE), joka alkaa sinisenä jetinä myrskypilvien yläpuolelta (noin 20km korkeudesta) ja muuttuu punertavaksi. Se liikkuu sekunnin murto-osissa yläilmakehään, mesosfääriin (noin 95km korkeudelle).
Maaliskuun 20. päivänä ja huhtikuun 12. päivänä 2020 suuri mystinen räjähdys tapahtui Auringon toisella puolella. Nyt huhtikuun 18. päivä 2020 NASAn satelliitit ovat kuvanneet kolmannen räjähdyksen jonka mukana uskotaan saapuvan impakti.
Niin moni impakti niin lyhyessä ajassa on epätavallista.
Tio Abandomin mukaan, joka tarkkailee aurinkokuntaa, kulkuriplaneetta Nibiru sen kuiden kera on matkalla tännepäin, ja mahdollisesti aiheuttaen asteroidien räjähdyksen Auringossa.
Oletetaan, että Tio on arvannut oikein ja tämä planeetta Nibiru on tulossa tännepäin. Mitä tapahtuu silloin kun se ohittaa Auringon? Vaikuttaako Nibirun magneettikenttä Aurinkoon? Voiko se saada aikaan massiivisen koronanpurkauksen?
En tiedä, mutta näyttää siltä kuin historia olisi toistamassa itseään. Kuvat videon yhteydessä sanovat jo tarpeeksi.
Elon Musk ilmaantui Twitteriin ja töksäytti suoraan: ”Avaruusolennot rakensivat pyramidit, ilmiselvästi.” Twiitti sai lyhyessä ajassa puolimiljoonaa tykkäystä ja 93 tuhatta
Minun täytyy sanoa, että hän on tottakai oikeassa. Egyptin Gizassa on kolme jättiläismäistä pyramidia, lähes koskemattomia ja arviolta yli 5000 vuotta sitten rakennettuja.
Se on helppo vastaus johon päätyä, koska se on looginen. Jopa nykyajan mittapuulla, kehittyneellä teknologialla ja keksinnöillämme, Giza on liian köyhä jotta sillä olisi varaa sellaiseen laitteistoon jota tarvitaan luomaan suuri pyramidi, puhumattakaan niistä rahoista mitä työntekijöille pitää maksaa vuosien työstä jota ilmiselvästikin on tarvittu. Selitän seuraavaksi seitsemän seikkaa miksi tämä osoittaa avaruusolentojen rakentaneen pyramidit.
Kivet painavat 2 tonnista 50 tonniin, eivätkä egyptiläiset olleet keksineet pyörää. Heidän veneensä eivät kyenneet kantamaan sellaisia painolasteja Niilin joen yli. Mutta avaruusolennot kykenevät.
Kolme pyramidia rakennettiin suoraan magneettista pohjoista kohti. Kompassia ei oltu vielä keksitty, joten tämä olisi ollut mahdotonta. Mutta avaruusolennot kykenevät siihen.
Gizan kolme pyramidia ovat monimutkaisesti suunnattu tasan tarkkaan Orionin tähtikuvion vyön kolmea tähteä vasten. Tuhansia vuosia sitten astronomian tiede ei ollut sellaisella tasolla että tähän olisi kyetty, mutta avaruusolennot kykenivät kyllä.
Suuren pyramidin kehä, kun se jaetaan kaksi kertaa sen korkeudella, antaa luvun joka on tarkalleen yhtä suuri kuin pii, joka vastaa sitä 15. desimaalin tarkkuudella. Avaruusolennot kykenevät tähän.
Seinäkaiverruksissa on hieroglyfejä Seti I:n temppelissä Abydoksessa, jotka muistuttavat helikopteria. Samalla seinällä on myös kaiverruksia modernin ajan aluksista. Hieroglyfikaiverruksiin kuuluu myös sukellusvene ja avaruusalus. Avaruusolennot ennustaisivat tulevaisuuden, sillä ne ovat nähneet sellaisen evoluution muissa maailmoissa.
Rakennuksen rakentaminen jopa 50-tonnisista palkeista hiekan päälle niin, ettei se vajoa maahan 5000 tuhannen vuoden aikana on mahdotonta ihmisille, jopa nykypäivän ihmisille. Mutta avaruusolennot kykenevät siihen.
Gizan Suuren pyramidin leveyspiiri 29.9792458°N sopii täydellisesti valonnopeuteen, joka on 299,792,458 metriä sekunnissa.
Jos kukaan tiedemies väittää, että egyptiläisillä olisi kyky rakentaa Suuri pyramidi nykypäivänä, minä sanon että heidän pitäisi osoittaa se todeksi. Heillä ei ole kykyä, ykseyttä, rahoitusta, laitteistoa tai insinöörintaitoja rakentaa sellainen huikea rakennus nykyään. Egyptiläiset kyllä kykenevät suuriin puheisiin, mutta he eivät kykene suuriin tekoihin. Kukaan muukaan ihminen ei kykene sellaisiin.
11 Ja tähti kutsutaan koiruohoksi: ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja monta ihmistä kuoli vetten tähden, että ne haikiaksi tehdyt olivat.
Ovatko NASA ja korkeat virkamiehet tietoisia asteroidista, joka on törmäyskurssilla planeettamme kanssa?
Perinteinen tulkinta väittää, että Koiruoho on asteroidi. Vuonna 2029 suuri asteroidi nimeltään Apophis on ennustettu vierailevan Maassa.
Nyt kunnianarvoisa kirjailija Tom Horn valaisee niitä monia kysymyksiä mistä NASA ei ole halukas puhumaan.
Hän uskoo, että Koiruoho on Apophis-asteroidi. Miten Koiruohon uhka voi luoda maailmanlaajuisen heräämisen? Miksi NASA on rahoittanut syväavaruuden tuomiopäivän asteroiditeleskooppia?
Tom Horn ei vastaa kysymykseen siitä mikä Raamatun Koiruoho tulee oikeasti olemaan. Mutta me tiedämme tasan tarkkaan milloin tämä suuri asteroidi Apophis saapuu.
Vuosi 2029 on täällä tosi nopeasti, ja Hornin tutkimus tulee antamaan paljon mietittävää!
Mitä se tarkoittaisi jos Kiina tekisi ensimmäisenä ihmishistorian suurimman löydön?
如果中国是第一个与太空生物联系的国家，将会发生什么？
中国的新型巨型射电望远镜正在寻找外星生命
Kiinan Guizhoun provinssissa käynnistettiin toimintaan maailman suurin yksittäinen radioteleskooppilautanen. Pekingin vakaa sitoutuminen kansakunnan aseman parantamiseen perustieteiden johtajana käy ilmi siitä miten he rakensivat viisisataametrisen apertuuriteleskoopin (Five-hundred-meter Aperture Spherical Telescope, FAST), joka tuli valmiiksi viidessä vuodessa, huikea saavutus niin tekniseltä projektilta. FASTin tieteellinen mandaatti on monin tavoin varsin perinteinen sen kokoiseksi teleskoopiksi, mm. ”nopeiden radiopurskeiden” havaitseminen — erittäin voimakkaiden radioaaltojen purskeet, jotka saapuvat syväavaruudesta eri pituisina jaksoina ja joiden alkuperä on tuntematon. Viime vuoden syyskuussa FAST havaitsi merkittävän sellaisten purskeiden määrän yksittäisestä lähteestä, minkä voi havaita ainoastaan tuonkokoisen teleskoopin herkkyydellä.
Ulkoavaruuden elämän etsiminen on kuitenkin FASTin tieteellisellä agendalla, mikä on saanut eniten mediahuomiota, eikä aina niin iloista. Helmikuun 2016 New York Timesin artikkeli FASTista, esimerkiksi, julkaistiin otsikolla “Kiinan teleskooppi ajaa 9000 kyläläistä kodeistaan avaruusolentojen etsinnän nimissä.” Muut mediaraportit painottivat Maan ulkopuolisen elämän etsimisen mukaan ottamista mandaattiin kommentoimalla sen potentiaalisesti kosmisten luonnonilmiöiden tutkimuksesta poikkeavaa polkua. Ei ole myöskään mitään perustavanlaatuista syytä, kuten astronomit nyt ovat saaneet huomata, sille miksi Maan ulkopuolisen elämän havaitseminen pitäisi tehdä juuri radioastronomialla. Nykyisin etsitään yhä enemmän “tekno-jälkiä” — merkkejä kehittyneestä Maan ulkopuolisesta älystä — mihin kuuluu mm. sähkömagneettisen spektrin muiden taajuuskaistojen skannailua, lähinnä infrapuna-aaltoja. Mutta silti kuitenkin, tuoreet uudet arviot Maan ulkopuolisten sivilisaatioiden määristä pelkästään omassa galaksissamme yksistään (yli 300 tuhatta) — joita on parantanut kehitys eksoplanetologian tieteenalalla — osoittavat yhä suurempaan todennäköisyyteen havaita sellainen sivilisaatio.
Kiinan SETI-tie
On kiinnostavaa miettiä miten Kiina ja muu maailma reagoisi jos — ja tämä on varsin mahtava ”jos” — Kiinan uusi megaradioteleskooppi onnistuisi havaitsemaan avaruusolentojen signaalin avaruudesta. Mihin välittömiin toimiin Peking ryhtyisi jos se tapahtuisi Xi Jinpingin (loputtomalla) kaudella? Strateginen kilpailija Washingtonin ja Pekingin välillä kuumenee ja huhut uudesta kylmästä sodasta liikkuvat valtoimenaan, miten Yhdysvallat ja muut liittolaiset reagoisivat siihen että ihmiskunnan historian suurin löytö tehtäisiin mahdollisesti autoritäärisen regiimin alaisuudessa? Tarkoittaisiko se Kiinan ja Lännen välisen kilpailun kiihtymistä, vai johtaisiko se sen romahdukseen?
Ironia tässä ajatuskokeessa on tottakai se, että meidät pakotetaan nyt miettimään sitä mahdollisuutta, että se onkin Kiina eikä Yhdysvallat joka on johtopaikalla havaitsemassa signaaleja Maan ulkopuolisesta elämästä. Ja monin tavoin tämä kehitys on ollut käynnissä jo pitkään.
Vaikka amerikkalaisteleskooppi Arecibossa, Puerto Ricossa — toisiksi suurin laatuaan Kiinan teleskoopin jälkeen — muuttui julkiseksi ikoniksi sen alettua etsiä elämää, vuonna 1993 Yhdysvaltain kongressi lakkautti kaiken tutkimusrahoituksen tempulla jota eräs amerikkalaissenaattori kuuluisalla tavalla kuvasi “marsilaisten jahtaamiseksi veronmaksajien rahoilla.” (SETI-ohjelma Arecibossa oli astronomi Jill Tarterin käsialaa, joka kesti vuoden kunnes rahoitus pantiin poikki. Ohjelmaa on laajalti pidetty mallina Ellie Arrowayn hahmolle, elokuvassa ja kirjassa Contact. Elokuvaversiossa Arrowayn SETI-hetket Arecibon teleskoopilla peruutti tympeä liitovaltion tiedebyrokraatti.)
Tämä ei tarkoita, että amerikkalaisastronomit olisivat lopettaneet SETI-tutkimuksen: merkittävää rahoitusta on sen jälkeen saatu yksityisistä lähteistä. Kaikkein merkittävimpänä, vuonna 2015 Venäläinen Piilaakson miljardööri (jolla on vahvoja kytköksiä Kremliin) Juri Milner ilmoitti $100 miljoonan “Breakthrough Listen”-aloitteesta jolla etsiä Maan ulkopuolista älykästä elämää. Milnerin rahoitus edelleen auttaa SETI-ohjelmaa amerikkalaisen kansallisen tiederahaston tukeman Green Bank Telescopen avulla, esimerkiksi.
Mutta yksityiset aloitteet kuten Milnerin ovat kansainvälisiä luonteeltaan. Breakthrough Listen esimerkiksi aktiivisesti tekee yhteistyötä FAST-projektin kanssa. Vaikka Kiina on mainostanut FASTia integraalina osana kansainvälistä yhteistyötään, Kiinan valtio kontrolloi sitä suoraan. Lopullisen sanan siihen miten hyvin uusi teleskooppi pääsee mukaan etsimään Maan ulkopuolista elämää sanoo Peking.
Jos valtion varojen ohjaaminen elämän etsintään ei ole este Kiinalle, voisiko valtion ideologia olla? Marxismi-Leninismillä, Kiinan kommunistipuolueen (CCP) liturgialla, ei ole ongelmia kuvitella älykkään elämän olemassaoloa muualla universumissa. Vuonna 1980 asiasta kirjoittanut neuvostoliittolainen astronomi Boris A. Voronstov-Vel’yaminov huomautti laajasta yhteneväisyydestä SETIn ja valtionuskonnon välillä: “Dialektinen materialismi opettaa, että äärettömässä universumissa on äärettömästi asuttuja maailmoja ja että elämää epäilemättä löytyy siellä missä sille on suotuisat olosuhteet.” (Näin tehdessään hän myös sivalsi Venäjän ortodoksikirkkoa sanoen, että se oli toisaalta täysin nihkeänä spekulaatioista Maan ulkopuolisen elämän suhteen.) Hieman konkreettisemmalla tasolla neuvostoliittolaiset astronomit, kuten Nikolai Kardashev, olivat pioneereja teoreettisissa malleissa Maan ulkopuolisista sivilisaatioista.
Voisiko olla joitain muita syitä sille miksi kiinalaiset eivät olisi sinut Maan ulkopuolisen älykkään elämän idean kanssa? Monet ovat viitanneet tähän pointtiin liittyen kiinalaiseen tieteiskirjailijaan Liu Cixiin. Liun kertomuksessa etsintä ulkoavaruuden elämästä ei olekaan niin hyvä idea loppujen lopuksi. Perustuen Kiinan historialliseen kokemukseen — sekä ”vuosisadan mittaisen nöyryytyksen” narratiiviin, jolla on merkittävä asema Xin Kiinassa — hän on esittänyt, että ihmiskunnan suhde riittävän kehittyneen Maan ulkopuolisen sivilisaation kanssa voi olla perustavalla tavalla vihamielinen, muistuttaen metsästäjää ja metsästettyä. (Liu on eräänlainen neuvonantaja FAST-projektissa.)
Ensikontaktin jälkeiset ensimmäiset päivät
Huolimatta niistä uskomuksista mitä Zhongnanhain johdolla on Maan ulkopuolisista sivilisaatioista, mitä tapahtuu jos FAST-teleskooppi löytääkin signaalin, jonka alkuperä prosessoinnin jälkeen määritetään olevan kaikkien luonnollisten astrofyysisten prosessiselitysten ulkopuolella?
Kuten SETI Instituten astronomi Seth Shostak huomauttaa, ei ole mitään sitoumusta kansainväliseen protokollaan, joka vaatisi Pekingin tehdä sellainen löydös kansainvälisesti tunnetuksi. Mutta jos Kiina aikoisi pitää paljastamatta jättämisen vaihtoehdon avoinna, sen astronominen yhteisö joutuisi ensin analysoimaan signaalin ja määrittämään ehdottomasti pois kaikki luonnolliset selitykset signaalin itsensä alkuperälle. (Huomaa, että kuten viimeaikaisissa väitteissä epätavallisesta tähdestä tai tähtienvälisestä kivikappaleesta joka aurinkokunnastamme on löydetty, suurin osa kansainvälisestä astronomien yhteisöstä suosisi varmasti mieluummin luonnollisia selityksiä keinotekoisten yli.)
Perustuen Kiinan tuoreeseen kotimaan poliittiseen käytökseen ja kansainväliseen ympäristöön, voidaan uskottavasti esittää tapahtumaketju.
Johtavat Pienryhmät (Leading Small Groups, LSG:t) — “koordinoivat elimet, jotka käsittelevät tärkeitä poliittisia kysymyksiä joihin liittyy useita eri (ja joskus kilpailevia) byrokraattisia tahoja” — ovat Kiinan hallintomekanismi joka on kasvattanut tärkeyttään Xi Jinpingin alaisuudessa. Ottaen huomioon, että Maan ulkopuolisen älyn tuottaman signaalin löytämisen jälkimainingeissa on todennäköistä saattaa tiede ja teknologia, sekä kansallisen turvallisuuden laitokset, työskentelemään keskenään, on varsin todennäköistä että Xi muodostaa yhden asialle omistautuneen pienryhmän sitä käsittelemään, aivan kuten hän on tehnyt käynnissä olevan koronaviruskriisin kanssa.
Vaikka Xi on henkilökohtaisesti vetänyt keskeisimpiä pienryhmiä aiemmin, se johtaako hän sitä riippuu siitä näkeekö hän sellaisen johtamisessa riskiä. (Koronavirus-LSG:n tapauksessa Xi asetti pääministeri Li Keqiangin sitä vetämään, mahdollisesti keinona vakuuttaa itsensä sen varalta mikäli kriisi pahenisi täysin hallinnoimattomaksi.)
On erittäin epätodennäköistä, että uutiset tästä löydöksestä — mikäli ne eivät ole tarkan yksityiskohtaisia — voidaan sulkea muutaman ihmisen tiede- ja poliitikkopiirin sisälle, ja täysin mahdotonta mikäli kyseessä on kansainvälinen yhteistyö FASTin avulla, esimerkiksi yhdessä Milnerin Breakthrough-aloitteessa. Kun huhu lähtee liikkeelle, CCP yrittää lypsää löydöstä kotimaassa ja sanoa että se osoittaa Kiinan mallin ylivertaisuuden. Tämä signalointi valtion kontrolloimassa sosiaalisessa mediassa kuten mikroblogialusta Weibossa tulee olemaan regiimin lisäyritys kiristää otettaan, erityisesti mikäli löydös sattuu aikaan jolloin Xi arvioi että puolueen ote vallasta on löystymässä. Tähän tulee liittymään aggressiivinen CCP:n harjoittama mielipiteenmuokkaus asiasta.
Entäpä muun maailman reaktio? Jos yksityiskohdat FASTin signaalista eivät tule julkisiksi, silloin länsi on pakostakin skeptinen — “fake news”, joku voisi väittää. Tämä reaktio tulee osaltaan esiintymään johtuen kiinalaisen tieteen salailun kulttuurista, mikä johtaa monien ymmärrettävään empimiseen hyväksyä kiinalaisten tieteentekijöiden väitteet sellaisinaan.
Tämä kaikki tulee sen päälle, että mikä tahansa viittaus astronomiseen tapahtumaan tai kappaleeseen voi olla keinotekoista alkuperää, ja se väistämättä tulee saamaan vastaansa vakavaa skeptisismiä ja löydöksen tekijä(t) tullaan altistamaan henkilökohtaisille hyökkäyksille huolimatta heidän tieteellisistä meriiteistään. Kiinalaisille tieteentekijöille sellaiset hyökkäykset voivat aiheuttaa vakavia ammatillisia ja jopa henkilökohtaisia vahinkoja, kuten biofyysikko He Jiankui sai tuta hänen esittäessään väitteitä maailman ensimmäisistä geenimuokatuista vauvoista, jotka otettiin maailmalla vastaan skeptisesti sekä raivokkaasti.
Mutta se voi johtua myös ideologisesta takaiskusta: monet länsivallat eivät välttämättä ole valmiita myöntämään, että autoritäärinen kilpailija on onnistunut siinä missä he ovat epäonnistuneet. Aikana jolloin USA:n ja Kiinan väliset suhteet ovat yhä enemmän saaneet nollasummapelin luonnetta kaikilla kentillä — poliittisilla, taloudellisilla, tieteellis-teknologisilla — ja ainakin yksi amerikkalaisasiantuntija on tukenut sivilisaatioiden välisen kamppailun teesiä mitä tulee hänen maansa Kiina-suhteeseen, tunnustaen että kiinalaisten väitteet voivat kuin voivatkin osoittautua poliittisesti nihkeiksi.
Tottakai, Kiinan oma kanta mitä tulee signaalin yksityiskohtien julkaisuun — signaalilähteen koordinaatteihin sekä signaalin sisältöön jos se ei ole itseään toistava ja jos se on kertaluonteinen tapahtuma — tulee määrittämään paljon siitä mikä on kansainvälisen yhteisön vastaus. Tässä kansantasavallalla on kaksi vaihtoehtoa, olettaen että löydös on pelkästään kiinalaistieteentekijöiden vaivannäön tulosta: julkistaa yksityiskohdat Kiinan oman uskottavuuden pönkittämiseksi (tietäen että mikäli väite tultaisiin sivuuttamaan, se voisi olla vakavasti haitallista Kiinan kansainväliselle maineelle) tai pitää se salaisuutena. Mikä tulee lopulta määräämään Pekingin valinnan?
Tämän ymmärtämiseksi huomaa, että ETI-signaali voi olla kahdenlaista tyyppiä: “suunnattu” signaali joka kantaa mukanaan viestin (lähetys, niinkutsutusti) tai “suuntaamaton” signaali, joka voi olla peräisin keinotekoisesta lähteestä mutta joka ei kanna mukanaan merkityksellistä informaatiota (esimerkiksi, energiajäänne jonkin kehittyneen sivilisaation teknologiasta joka käyttää kokonaisen tähden energiaa tai jopa koko galaksin energiaa — “Tyypin II” tai “Tyypin III” sivilisaatio Kardashevin asteikolla). Ero näiden kahden välillä — oli signaali sitten osa älykästä kommunikaatiota tai sitten yksinkertainen teknologinen artifakti tuntemattomasta alkuperästä — voidaan arvioida mittaamalla sen Shannonin entropia, esimerkiksi.
Jos Kiina määrittää, että signaali on sekä suunnattu että sillä on potentiaalia kuljettaa merkittävä määrä informaatiota, se voi punnita hyötyjä signaalin pitämisestä omana tietonaan vastoin sen paljastamista siitä yksinkertaisesta syystä, että sellainen viesti voi potentiaalisesti sisältää informaatiota erittäin kehittyneestä (ja täten hyödyllisestä) teknologiasta. (Kehittyneen teknologian piirustukset sisältävä signaali oli elokuvan Contact juonikuvio.) Kuitenkin huomaa, että kiinalaiset tieteelliset saavutukset ovat edelleen varsin epätasaisia — esimerkiksi kansantasavalta ei kyennyt löytämään tarpeeksi tutkijoita analysoimaan FAST-dataa pari vuotta sitten. Se voi hyvin määrittää, että viestin purkamiseen vaaditaan kansainvälistä koordinoitua vaivannäköä.
Jos Kiinan julkistaa signaalin yksityiskohdat — ja näin todeta lopullisesti, että Maapallon ulkopuolella on älyllistä elämää — mikä olisi tuolloin amerikkalaisten pitkäaikainen reaktio? Aivan kuten Neuvostoliiton menestyksen tapauksessa heidän laukaistessaan ensimmäisen tekokuun vuonna 1957, jolloin USA alkoi dramaattisesti kasvattaa investointejaan tieteeseen ja teknologiaan, FASTin signaali todennäköisesti saa aikaan samanlaisen vasteen, erityisesti aikana jolloin Amerikan johtajat ovat avoimesti kilpailemassa Pekingin kanssa teknologisesta ylivallasta. Mutta kääntöpuolella tälle muutoin onnelliselle kehityskululle — aivan kuten kylmän sodan aikaan — olisi sotateknologinen kilpailu, joka kärjistäisi jo tulehtuneita USA:n ja Kiinan välejä.
Vuoden 2016 elokuvassa Arrival maailmanlaajuisesti havaittu viesti Maan ulkopuoliselta sivilisaatiolta pakottaa Yhdysvallat, Kiinan ja Venäjän työskentelemään yhdessä huolimatta heidän omista käsityksistään — toisista sekä avaruusolentojen aikomuksista. Todellisuus, jos ja kun sellainen aika tulee, saattaa valitettavasti olla monimutkainen.
Tämä avaruusläpimurto on ensimmäinen kerta, kun astronomit ovat nimenneet kandidaatin eksoplaneetaksi, joka ei ole omassa galaksissamme. Löytö on sitä hienompi, kun ottaa huomioon että astronomit eivät tienneet onko eksoplaneettoja olemassa edes oman aurinkokuntamme ulkopuolella ennen kuin vuonna 1992. Siitä lähtien NASAn tehtävät kuten Kepler ja TESS ovat löytäneet tuhansia planeettoja, jotka kiertävät kaukaisia tähtiä ympäri Linnunrataa.
Mutta koskaan aiemmin eivät he ole kyenneet näkemään niin kauas naapurigalaksiin, että he olisivat löytäneet toisen maailman.
Tutkijaryhmä USA:sta ja Kiinasta on nyt julkaissut todisteita sellaisesta planeetasta Pyörregalaksissa, Messier 51:ssa.
Potentiaalinen löytö esitettiin julkaisussa joka on ladattu ennakkojulkaisupalvelu arXiviin.
Tutkimuksessa tutkijat kuvaavat eksoplaneettakandidaattia, jonka nimi on M51-ULS-1b.
Tehtävät kuten NASAn TESS etsivät planeettoja Linnunradalta (Kuva: NASA)
Tutkimuksessa lukee: ”Onko toisilla galakseilla planetaarisia järjestelmiä? Monet järkeilyt viittaavat siihen, että vastaus on ’kyllä’.
”Lähitulevaisuudessa kuitenkin kysymykseen ei voida vastata niillä metodeilla, jotka ovat olleet kaikkein menestyksekkäimpiä omassa galaksissamme.
”Me raportoimme toisesta lähestymistavasta, joka keskittyy kirkkaisiin röntgensädelähteisiin (XRS).
”M51-ULS-1b on ensimmäinen planeettakandidaatti, koska se tuottaa täyden, lyhyen aikaa kestävän kirkkaan XRS:n pimennyksen.”
Potentiaalinen planeetta havaittiin lähellä Otavan tähtikuviota noin 23 miljoonan valovuoden päässä Maasta.
Toisin sanoen, kappale on arviolta 135,208,380,000,000,000,000 mailin päässä meistä.
Tutkijat arvioivat sen hieman pienemmäksi kuin Saturnus ja kiertävän kaksoistähtijärjestelmää.
Kaksoistähtijärjestelmä todennäköisesti koostuu massiivisesta tähdestä ja mustasta aukosta tai neutronitähdestä.
Tyypillisesti eksoplaneettalöydöt havaitaan bongaamalla siirtymiä — planeettoja jotka ohittavat tähtiä.
Löytämätön planeetta saattaa kiertää aurinkokuntamme reunamia(Kuva: EXPRESS)
Miltä kaksoistähtijärjestelmä saattaisi näyttää (Kuva: GETTY)
Kun planeetta kiertää tähteä, avaruusteleskoopit kuten NASAn TESS voivat monitoroida siitä syntyvää kirkkauden laskua.
Tässä tapauksessa kuitenkin astronomit havaitsivat röntgensädesiirtymän.
Kaksoistähtijärjestelmä emittoi röntgensäteitä avaruuteen, mikä viittaa mustaan aukkoon tai neutronitähteen joka on juuri syömässä läheistä toista tähteä.
Ja jotain näyttää olevan tilapäisesti näkyvillä röntgensäteissä arviolta kolmen tunnin ajan, mikä voi olla ohikulkeva planeetta meidän ja kaksoistähden välillä.
Kuitenkin tutkijat tunnustavat, että lisätyötä tarvitsee tehdä ennenkuin voidaan päästä lopullisiin johtopäätöksiin.
He kirjoittavat tutkimuksessaan: ”Planeetan M51-ULS-1b kertoo, että kandidaattiplaneetta sijaitsee ulkogalaksissa.
”Se myös kertoo, että röntgensädesiirtymien tutkimus voi paljastaa muutoin näkymättömien järjestelmien olemassaolon, joihin kuuluu myös ruskeat kääpiötähdet ja pienimassaiset tähdet.
”Eksogalaktisten planeettojen ja muiden pienien taivaankappaleiden löytäminen ja tutkiminen ulkogalakseissa voi tuottaa yhteyksiä ja kontrasteja Auringon ympäristöön Linnunradalla, tarjota näkökulmaa keskinäiseen tähtien ja kaksoistähtien kiertoratojen evoluutioon ja laajentaa sitä maailmaa josta me voimme etsiä Maan ulkopuolista elämää.
”Etsintöjen laajentaminen tulee laajentamaan sitä liikkuma-alaa mitä me voimme sanoa paikastamme universumissa.”
Maaliskuun alkupuolella NASA ilmoitti, että asteroidi lentäisi Maan ohi. Tämä asteroidi oli suuri ja mahdollisesti vaarallinen.
Asteroidin 2012 XA133 oli määrä ohittaa Maapallo maaliskuun 26. päivä (Nigeriassa 27. päivä) 85000 kilometrin tuntinopeudella. Kuitenkin NASA sanoi, että Maapalloon se ei vaikuttaisi.
”Kun kappaleet lähellä Maapalloa pyörivät Auringon ympäri, Maapallon lähellä olevat kappaleet voivat lähestyä Maapalloa.”
”Astronominen” käytävä voi olla hyvin kaukana ihmisten näkökulmasta: miljoonia tai kymmeniä miljoonia kilometrejä.
Kuitenkin nigerialaiset Akuressa saivat hälytyksen maaliskuun 28. päivän aamuna, sen jälkeen kun he kuulivat äänekkään räjähdyksen, joka vavisutti koko Akuren kuntaa, mikä johti yli 100 rakennuksen tuhoutumiseen. Niiden joukossa meni koulu ja kirkkoja Eleyowon kaupunginosassa, 1km päässä Accorin lentokentästä.
Kaiken spekulaation keskellä siitä mikä piti ääntä, kuvernööri sanoi, että kyseessä oli auto täynnä räjähteitä joka räjähti, mutta asiantuntijat Adepelumi Adekunlen johdolla,joka on geofysiikan ja maanjäristyssuunnittelun professori Obafemi Awolowo Universityssa, sanoi että räjähdyksen sai aikaan luonnonilmiö, mahdollisesti meteori tai ainakin asteroidin palanen, joka ”osui 43 asteen kulmassa ja jätti läpimitaltaan 21 metrin ja 7.8 metriä syvän kraaterin”.
Adekunle lisää, että palaneesta autosta tai räjähteistä ei ollut minkäänlaisia todisteita paikalla, ja että ”tuntemattomia kiviä ja omituisia metallikappaleita” löydettiin kraaterista.
Kun astronomit näkevät jotain universumissa, joka ensisilmäyksellä näyttää ainutlaatuiselta, se aika varmasti herättää paljon innostusta ja saa huomiota. Tämä mystinen vierailija avauuden syvyyksistä sai taivastarkkailijoiden huomion ensi kertaa elokuun 2019 lopulla kun se virallisesti löydettiin kiitämästä aurinkokunnassamme reittiä, joka viittasi aurinkokuntamme ulkopuoliseen alkuperään.
Kappaletta analysoituaan astronomit identifoivat sen komeetaksi nimeltä komeetta 21/Borisov, joka on ensimmäinen identifioitu komeetta ja toinen havaittu tähtienvälinen matkailija kuuluisan ʻOumuamuan jälkeen, joka on saapunut tänne toisesta tähtijärjestelmästä.
NASA sanoo, että he eivät tiedä mistä tai milloin komeetta alkoi liikkua kohti Aurinkoa, mutta se ei tule olemaan läsnä kauaa. Auringon gravitaatio vaikuttaa sen kiertorataan hieman, mutta se ei saa sitä haltuunsa, johtuen radan muodosta ja suuresta nopeudesta.
Hubble paljasti, että komeetan ydin, joka on löysä kasa jäätä ja pölyhiukkasia, on todennäköisesti vain 900 metriä läpimitaltaan.
Astronomit ovat tarkastelleet kappaletta, ja havainneet jotain omituista tapahtuvan.
Viime helmikuussa NASAn satelliitti Stereo A HI1 kuvasi jotain omituista avaruudessa usean päivän ajan.
Tässä näemme äärimmäisen voimakentän, joka saapuu oikealta, jota ympäröi jonkinlainen energian rengas. Tätä seuraa massiivinen purkaus, joka muuttaa sen jättiläiskuplaksi, jopa silloinkin kun se pyörii, vaikka se on melkein näkymätön. Katso tarkkaan.
Vaikka on mahdollista, että tämä jättiläiskupla on linssiheijastusta, joka aiheutuu suuren planeetan liikkeestä vasemmalta oikealle, tämän ilmiön kirkkaus ei selitä purkausilmiötä.
Arvaukseni on, että tämän on saanut aikaan Nibiru. Venus liikkuu muihin planeettoihin verrattuna väärään suuntaan (aivan kuten Nibirukin; molemmat myötäpäivään), Nibirun ja Venuksen välillä voi olla jotain resonanssia, ja Nibiru vaikuttaisi enemmän Venukseen kuin muihin vastapäivään pyöriviin planeettoihin, esim. Maahan.
Tässä postauksessa mietitään olisiko koronaviruksen aiheuttama COVID-19 oikeasti eksovirus Maan ulkopuolelta? Idea tästä esiintyy Salaisissa Kansioissa, erityisesti sen viimeisimmällä 10-kaudella vuodelta 2016.
Käydään siis ensiksi hieman läpi kymppikautta erään arvostelun muodossa vuodelta 2016. Tämä arvostelu on julkaistu Vulturessa.
Viime viikon X-Files -episodi “Babylon” päättyi merkkiin taivaasta. Trumpetit soivat taivaalla. Fox Mulder (David Duchovny) kuuli niiden äänet. Dana Scully (Gillian Anderson) ei kuullut. Kauden loppujakso, jonka on kirjoittanut ja ohjannut sarjan luoja Chris Carter, upottaa meidät suoraan syvään päätyyn.
“My Struggle II” avautuu monologilla, joka on samanlainen kuin kauden ensimmäisessä jaksossa. Tällä kertaa Scully käy läpi hänen työtään Salaisten Kansioiden parissa — miten se oli haastanut hänen uskoaan tieteeseen ja henkisyyteen, ja jopa vahvistanut eräitä hänen ydinuskomuksiaan joista hän on pidellyt kiinni uransa alusta lähtien. “Vastaukset ovat tuolla jossain”, hän sanoi Mulderille alkuperäisen sarjan pilottijaksossa. “Sinun vain täytyy tietää mistä etsiä niitä.”
Gillian Anderson (Scully). Kuva: Ed Araquel/FOX
Ja niin Scully tekee, kun Mulder on kadonneena eräänä aamuna hänen mennessään töihin. Ainoa vihje hänen työparinsa sijainnista on avoin verkkosivu hänen tietokoneellaan. Se on uusin podcast salaliittoteoreetikko Tad O’Malleyn (Joel McHale) ohjelmasta. Hän tiputtaa jälleen yhden pommin siitä miten eliittiryhmä käyttää avaruusolentojen teknologiaa globaaliin vallan haltuunottoon käyttämällä mutkikasta ainetta, josta hän sanoo että se on vähemmän tärkeää kuin kuin sen aikaansaama hypnoottinen vaikutus Scullyyn.
Tässä kohtaa jaksoa on ihanan roskakirjallinen kuvaus, kamera zoomaa syvälle Scullyn silmiin O’Malleyn paranoidin aarian päästessä huippukohtaansa. Se on tehtävä päätös nyt. Kuten Scully, Carter joko saa sinut mukaan hypnoottisiin kuvioihinsa tai sitten ei. Minä itse olin halukas menemään mukaan täysillä siihen henkeäsalpaavaan sarjaan tapahtumia, joita sarjassa esiintyy.
Tarina on ytimeltään yksinkertainen: Scully ja Mulder joutuvat tulemaan takaisin hommiin, mutta jakso jaksolta he kamppailevat hommiin takaisin pääsemisen kanssa. Scullyn löytämä avaruusolentojen DNA on keskeinen osa palapeliä Scullyn sekvensoidessa genomin kauden ensimmäisessä jaksossa. Se liittyy erottamattomasti hänen pitkäaikaiseen sieppauskokemukseensa, sekä siihen mikä näyttäisi olevan massatartunnan leviäminen, joka on iskenyt amerikkalaisiin.
Tämä kaikki liittyy sarjan alkuperäiseen juonikuvioon: Valtio käyttää isorokkorokotteita luetteloimaan, ja nyt on selvinnyt myös, sormeilemaan kansalaisten immuunijärjestelmää niinkutsutulla “Spartan Viruksella.” Kun Spartan Virus aktivoituu, kaikki ne joilla ei ole avaruusolentojen DNA:ta omassa DNA:ssaan sairastuvat kaikenlaisiin tauteihin, mikä raivaa tietä uudelle maailmanjärjestykselle. Periaatteessa avaruusolentojen DNA on immuunisuoja yhden prosentin eliitille. Scully, joka on myös saanut suojan abduktiokokemuksestaan johtuen, käyttää suurimman osan episodista agentti Einsteinin (Lauren Ambrose) kanssa, kun he molemmat työskentelevät tieteen parissa, joka vyöttää käsillä olevaa katastrofia.
Kaksi oikeaa tieteentekijää, tri. Anne Simon ja tri. Margaret Fearon, tekivät Carterin kanssa yhteistyötä tätä tarinaa kirjoitettaessa. Vaikka autenttisuus ei tee juonikuvioista yhtään absurdimpia. Ei sillä, että se olisi välttämättä huono asia. Salaiset Kansiot on aina on aina omituisella tavalla pitänyt tasapainon naurettavan ja ylevän välillä, usein riippuen sen esiintyjien kyvystä näyttää siltä kuin he tietäisivät mistä puhutaan samalla kun lyödään pöytään sarjatulella jargonilla vahvasti maustettua dialogia. Tässä mielestäni oikean maailman faktat toimivat Carterin pussiin ja antavat hänen näyttelijöilleen rotevan ulkomuodon, jonka avulla he voivat täysin rinnoin ottaa vastaan roskakirjalliset elementit.
Tämä on episodi, jossa on mukana hahmo joka selvisi ihmeen kaupalla ohjushyökkäyksestä alkuperäisen sarjan loppujaksossa, ja joka imeskelee savukkeita reiästä hänen kaulassaan. Puhun tottakai pahiksesta nimeltä Tupakkaa Polttava Mies (William B. Davis), tästä eteenpäin TPM, joka valvoo immuunijärjestelmän maailmanloppua hänen eristyksissään olevasta asunnosta Etelä-Carolinassa. Hän on saanut Mulderin koukkuun, joka etsii kuolleeksi väitettyä antagonistiaan (ja biologista isäänsä) sen jälkeen kun hänet hakattiin melkein kuoliaaksi loistavalla tavalla esitetyssä tappelukohtauksessa, joka on suoraan Bourne-elokuvasarjasta. TPM on myös tehnyt faustilaisen diilin entisen agentti Monica Reyesin (Annabeth Gish) kanssa, joka on Salaisten Kansioiden tutkija kahdeksannella ja yhdeksännellä kaudella. Hän tulee juttelemaan Scullylle käynnissä olevan kulkutaudin alkuperästä, ja paljastaa että TPM on lähestynyt häntä vuosikymmen aiemmin tarjouksella suojella häntä tulevalta epidemialta.
“He eivät ole tappaneet minua vielä, niin kovasti kuin he yrittävätkin”, TPM sanoo Reyesille takautumavokottelussa pimeälle puolelle. Carter jälleen keskittyy intensiivisesti hahmon silmiin heidän pahaenteisesti puhuessaan asioista. “Onko sinun vaikeaa katsella minua?” TPM kysyy Reyesiltä pahaenteisellä rytmillä. On kivaa olla paha, Davis jatkaa TPM:n esittämistä miehenä, joka on absoluuttisesti saanut uskotelluksi ihmiset hänen vakaumuksestaan. Kun Mulder kohtaa hänen arkkivihollisensa jälleen kerran — samanlaisessa kohtauksessa kuin toisen kauden jaksossa “One Breath” ja kuudennen kauden jaksossa “One Son” — TPM tekee kaikkensa oikeuttaakseen tekonsa. Hän syyttää ihmiskuntaa raihnaisesta maailman kunnosta ja inttää, että hänen aikeensa pyyhkiä populaatio pois ovat äärimmäinen vastatoimi. “Minä vain muutin aikataulua”, hän sanoo. “Kaikki silti kuolevat lopussa.”
Niihin kuuluu myös Mulder, joka huolimatta immuunijärjestelmän sulkemisen vaikutuksista uljaasti kieltäytyy kaikista TPM:n tarjouksista parantaa hänet. Hänet lopulta pelastaa agentti Miller (Robbie Amell), agentti Einsteinin partneri, joka seuraa Mulderia TPM:n pesään käyttäen iPhonen löytämistoimintoa Mulderin tietokoneella. TPM päästää heidät menemään, ja ennen kuin hän katoaa varjoihin, hän ohjeistaa Milleriä sanomaan hyvästit Mulderille ennen tämän kuolemaa. (Davis esittää sananvaihdon vahvalla sekoituksella katumusta ja ylimielisyyttä.) Miller on myös sairastumassa, mutta hänen onnistuu soittaa Scullylle informoidakseen tätä hänen sijainnistaan, sitten ajaa Mulder takaisin Washingtoniin ja episodin suuri kliimaksi on valmis.
Maailma menee päin persettä, mutta Scullyn mielestä hänellä on ratkaisu: hän voi eristää hieman avaruusolentojen DNA:tä hänestä itsestään ja luoda rokotteen. (Salaisten Kansioiden hahmot usein joutuvat menemään itseensä taistellakseen ulkomaailman voimia vastaan.) Sitten hän kiitää tapaamaan Milleriä ja Mulderia sillalla kaupungin laitamilla. Ihmiset mellakoivat, Tad O’Malley, joka näyttää heikolta, raportoi tuhosta huolimatta internet-yhteyksien asteittaisesta hajoamisesta. Agentti Einstein on sairaalassa, kuoleman kielissä, aivan kuten lukemattomat muut. Carterilla on niin monta rautaa tulessa tässä kohtaa, että jännitys on sietämätön.
Scully lopulta tapaa Millerin ja Mulderin sillalla. Yksi vilkaisu hänen partneriinsa ja tämä tajuaa hänen improvisoidun rokotteensa riittämättömäksi Mulderin pelastamiseen. Hän on siinä pisteessä, Scully arvelee, että ainoastaan kantasolut hänen pojaltaan Williamilta (jolle Scully geneettisesti antoi lahjaksi avaruusolentojen DNA:ta) voivat hänet pelastaa.
Pian ilmestyy valo pään ylle. Se on kohdistussäde eräästä avaruusolentojen aluksen replikasta, jonka Mulder näki sarjan ensimmäisessä jaksossa. Ja se on osoittamssa suoraan Scullyyn. Kamera zoomaa häneen, hänen pupillinsa täyttää koko ruudun (taas ne silmät). Tämä ei ole järjen valo, vaan todennäköisesti tuhoutumisen valo. Onko vaikeaa katsoa?
Ruutu pimeäksi. Tekstit ruutuun. Nähdään ensi kaudella.
Näin intensiivisen tykittelyn myötä voidaan vain miettiä onko COVID-19:n todellisessa luonteessa jotain, mikä Salaisissa Kansioissa on meille aiemmin ilmoitettu. Onko se virus ulkoavaruudesta? Evil Wiki avaa tilannetta.
Spartan Virus on keskeinen käsite Salaisten Kansioiden juonenkäänteille, ja Tupakkaa Polttavan Miehen kieroilulle pyyhkiä 90 prosenttia ihmispopulaatiosta ja ajaa näin hänen oman eliittihallituksensa asiaa sekä (oletettavasti) pysäyttää tuhoisat vaikutukset, jotka ihmiskunnalla on itsessään Maapallolle. Nämä samat vaikutukset saivat aikaan sen, että Kolonistit kiinnostuivat vähemmän ihmiskunnasta ja sellaisenaan mahdollistivat TPM:n tulla koko sarjan pääpahikseksi.
Spartan Virus on geenimanipuloitu sammuttamaan ihmisen immuunijärjestelmä, ja sitä on välitetty ihmisille isorokkorokotteissa vuodesta 2011 alkaen. Vuoteen 2018 mennessä salaliitto nopeasti alkoi kuumottelemaan kun TPM alkoi tavoitella Williamia, puoliksi avaruusolentohybridiä, joka auttaisi luomaan lisää avaruusolentohybrideitä, mikä on tarpeellinen välietappi maailman uudelleenpopuloinnissa sen jälkeen kun Spartan Virus on tuhonnut suurimman osan ihmiskunnasta. Avaruusolentojen DNA on sille immuuni.
Eräs Spartan Viruksen kaikkein tunnetuimmista uhreista on agentti Fox Mulder, pitkän shown aikaisen perinteen myötä kokea kaikenlaisia vastoinkäymisiä (kuten siskonsa menettämisen Kolonisteille, elävältä palaminen ja siepatuksi tuleminen).
Vaikka Spartan Virus ei ole itsetietoinen olento, sitä voidaan pitää ”päivitettynä” versiona avaruusolentojen Puhtaus-virukselle (Purity) — joka oli alkuperäisen Salaiset Kansiot -sarjan eräs keskeisistä antagonisteista, ja kuitenkin sitä voidaan pitää epäilyttävän epäaktiivisena suurimman osan vuoden 2018 sarjan paluuta.
Ottaen huomioon sen, että viruksia pidetään kaikkein vallitsevimpiana biologisena olentona Maapallolla, voisi olettaa että iso osa tutkimuksesta keskittyisi niiden etsimiseen myös avaruudesta? Eikö?
Väärin.
Tähän päivään asti tuskin mikään tutkimus on tutkinut mahdollisuutta löytää viruksia “elävänä” avaruudesta tai muista maailmoista. Mutta nyt Portland State Universityn biologian professori Ken Stedman haluaa käynnistää tutkimukset.
Artikkelissa, joka on julkaistu helmikuun 2018 Astrobiology-tiedejulkaisuussa, Stedman ja hänen kollegansa esittävät, että astronomien on aika laajentaa kosmista etsintäänsä elämälle ja alkaa käydä läpi avaruutta myös virusten varalta. “Yli vuosisata on kulunut siitä kuin ensimmäiset virukset on löydetty”, sanoo Stedman, “ja nyt kun käymme virologian toiselle vuosisadalle, me voimme viimein alkaa keskittyä oman planeetamme ulkopuolelle.”
Maapallolla on 10-100 kertaa enemmän viruksia kuin mitään muita solullisia organismeja, Stedman sanoo. Ja tämä voi pitää paikkansa myös muilla planeetoilla ja muissa kuissa. Lisäksi monet tutkijat arvuuttelevat, että virukset ovat suuressa roolissa elämän synnyssä. American Academy of Microbiologyn raportin mukaan, “Ilman viruksia elämä Maapallolla olisi varsin erilaista, tai mahdollisesti elämää ei olisi ollenkaan.”
“Tässä tutkimuksessa”, Stedman sanoo, “me toivomme inspiroivamme virusten mukaanottoa astrobiologian tutkimukseen ja huomauttavamme myös kiireellisistä vastaamattomista kysymyksistä astrovirologiassa, erityisesti koskien virusten biomerkkien havaitsemista ja voisivatko virukset levitä Maan ulkopuolisesti.”
Mitkä fiilikset jää? Onko COVID Maan ulkopuolista alkuperää? Tarvitaanko avaruusolentojen DNA:ta viruksesta selviytymiseen?
