Nähtyäsi UFOn tai avaruusolennon, jakaisitko kokemuksen muiden kanssa? Todennäköistä on että tuhannet ihmiset ovat kohdanneet avaruusolentoja, mutta ovat liian pelokkaita kertomaan tästä. Aiheen ympärillä on iso stigma, mikä johtuu suurimmaksi osaksi mediasta ja Hollywoodista.

Ei ole salaisuus että USA:n hallitus on käsitellyt UFOja pitkän aikaa; vuodetut FBI:n dokumentit , sähköpostit Clintonin kampanjasa, pimeän budjetin salaiset avaruusohjelmat, ja jopa lainaukset  entisiltä USA:n  presidenteiltä vahvistavat asian. Jopa Vatikaani  on ottanut kantaa maapallon ulkopuoliseen älyyn, kuitenkin monet ihmiset yksinkertaisesti kohauttavat olkiaan niinkuin asia olisi vitsi.

Näin ei ole asian laita espanjalaisen artistin Robert Llimós’n kanssa. Nähtyään UFOja ja avaruusolentoja kasvotusten, hän inspiroitui jakamaan kokemuksensa taiteessaan. Maalaamalla sen mitä hän näki, hän toivoo siedättävänsä ihmiset avaruusolennoille niin, että jos ja kun ne viimein palaavat, ihmiset eivät pelkäisi niiden ulkomuotoa.

Robert Llimós’n kohtaaminen avaruusolentojen kanssa

Oltuaan lomalla Brasiliassa Robert meni yksikseen kävelylle. Kynä ja paperia mukanaan hän lähti seikkailemaan aavikon dyyneille. Hän löysi istumapaikan ja tajusi pian olevansa suoraan UFOn edessä.

Tässä joitain kuvia jotka kertovat hänen kokemuksestaan:

Robert selittää: ”Ikkuna avautui ja kaksi hahmoa katseli minua”.

“Niillä oli ruhtinaallinen olemus, pitkät kaulat, epämuodostuneet kallot ja mustat silmät. Naisella oli päässä tiara.”

Robert uskoo hänen luonaan vierailleiden avaruusolentojen ottaneen häneen yhteyttä hänen maalaus- ja veistotaitojensa takia. Hänen mielestään ne olivat tietoisia hänen taiteellisista kyvyistään ja ne tiesivät hänen kykenevän tarkasti kuvaamaan niiden ulkomuodon. Huolimatta moninaisista fyysisistä piirteistä, Robert tunsi sen etteivät ne halunneet tehdä hänelle pahaa, vaan lähinnä auttaa häntä.

Robert selittää: “Ne ovat kuin isoveljiä jotka haluavat auttaa meitä, ei satuttaa.”

“Roolini on vähentää pelkoa niitä kohtaan ennekuin ne palaavat. Teen näitä teoksia jotta ette pelkäisi nähdä hahmoa jolla on pitkä kaula ja suomut. Ehkä 20 vuodessa ihmiset näkevät nämä hahmot ja sanovat sitten ’se hullu mies oli oikeassa””.

Kaikki ei ole aina ollut helppoa Robertille. “Jotkut ympärilläni olevista ihmisistä ymmärsivät ja hyväksyivät tämän, ja jotkut eivät. Tiedän että se on vaikeaa hyväksyä. Minun täytyy uskoa moneen asiaan joita en näe. Kun piirrän ne, niistä tulee konkreettisia. Haluaisin nähdä ne uudestaan”, hän sanoo.

Voit nähdä lisää Robertin taidetta hänen verkkosivullaan  täällä. Jos olet kiinnostunut kuulemaan Robertin tarinan hänen kertomanaan, voit katsoa VICEn haastattelun  täällä, mikä on toiminut lähteenä myös tälle artikkelille.

Monet ihmiset haluavat uskoa että avaruusolennot ilmiönä ovat vitsi, joka johtuu lähinnä paljastuksen puutteesta ja aiheeseen liittyvästä stigmasta. Todellisuudessa hallituksilla on olemassa niin monenlaista dokumenttia ja sähköpostia, kuten myös lukemattomia raportteja ihmisten kohtaamisista UFOjen ja avaruusolentojen kanssa, että olisi typerää jättää faktat huomiotta.

Mitä voimme oppia Robert Llimós’lta

Me voimme oppia Robertin intohimoasta ja päättäväisyydestä kuunnella totuutta. Me voimme elää yhteiskunnassa joka pudistaa pelno pois; se on tasan tarkkaan miksi hallitukset käyttävät false flag -terrorismia ja miksi eliitti pitkittää separatismia rotujen ja luokkien välillä. Pelko on asia joka selkeästi hallitsee meitä; tavallaan se yhdistää meidät kaikki. Kuitenkin pelko voi myös sokaista meidät totuudelta ja estää meitä hyväksymästä tietoa, erityisesti tuntematonta.

Siksi on kriittistä haastaa pelko, mikä on juuri se mitä Robert tekee. Hän tunnustaa että hänen luonaan vierailleita olentoja ei tarvitse pelätä, ja hän tuntee intohimoa tämän jakamiseen taiteensa kautta.

Hänen maalaukset puhuvat myös luovuudesta joka auttaa meitä ymmärtämään elämän tärkeimpiä tapahtumia. Itsemme ilmaisu voi olla uskomattoman terapeuttista, sillä se sallii meidän valottaa haavoittuvaisuuksiamme ja puhua totuuttamme, oli se sitten verbaalia tai ei.

Itsemme ilmaiseminen vapaasti auttaa meitä hyväksymään sen mitä elämässämme tapahtuu, ja se sallii myös meidän todella tuntea tunteemme, päästä niistä yli, ja lopulta siirtyä eteenpäin.

Artikkelin julkaissut Collective Evolution