Health Ranger Mike Adams on saanut käsiinsä varsin hälyttäviä tietoja.
DRASTICille on vuodettu DARPAn dokumentti, josta käy ilmi miten EcoHealth Alliance ja Fauci ovat vehkeilleet salaa ruiskuttaakseen aerosolia, jossa on ihon läpäiseviä piikkiproteiininanopartikkeleja, lepakkopopulaatioihin Kiinassa (joista se hyppäisi ihmisiin).
DRASTIC on vahvistanut, että Daszak & Fauci, Wuhan Institute of Virologyn kautta (WIV) kykenivät luomaan 180 bioaseiksi tarkoitettua koronaviruslajia ja antamaan ne Kiinan kommunistihallinnolle (joka on maanpetos). Me tiedämme muista lähteistä, että kommunistihallinnon pyörittämät bioaseryhmät ovat ylittäneet rajan USA:n puolelle ja kantaneet mukanaan MERSillä ehostettua biologista asetta, joka on ainakin 30% kuolettava, ja heidän suunnitelmissaan on ollut vapauttaa asetta suuriin amerikkalaiskaupunkeihin käskyn käydessä.
Kiitos DRASTICin, meillä on nyt heidän PDF-analyysinsa DARPAn dokumenteista tämän linkin takana (PDF).
Alkuperäinen EcoHealth Alliancen ehdotus DARPAlle löytyy numerolla HR001118S0017-PREEMPT-PA-001
Tämä on nyt käynnissä oleva suunnitelma, parhaan tietomme mukaan. Se on paljon kamalampi kuin mitä olisit voinut kuvitella. “Super-MERS”-hyökkäys odottelee, ja bioaseita on sijoiteltu eri puolille USA:a eri kaupunkeihin, todennäköisesti niitä vapautetaan droneista aerosolimuodossa. Meidän päällemme tullaan ruiskuttamaan supervaarallista bioasetta:
DARPA alunperin rahoitti MERS-tutkimusta, mutta kieltäytyi olemasta mukana sellaisissa projekteissa joissa sitä vapautetaan ulkoilmaan. He halusivat pitää tämän viimeisenä oljenkortenaan, strategisena bioaseena vihollisia vastaan äärimmäisen hätätilan varalta.
Fauci & EcoHealth Alliance saivat käsiinsä MERSiä, josta tuli heidän gain of function -tutkimustensa pohja, ja amerikkalaisten veronmaksajien rahaa on kanavoitu WIVn kautta. Elementtejä MERSistä, HIVistä, SARSista ja muista virustaudeista on geneettisesti manipuloitu yhteen ja luotu “khimaira”-bioase, joka on erityisen tarttuva ihmisten ACE2-reseptoreihin.
Daszak & Fauci lähestyivät DARPAa ja pyysivät rahaa bioaseensa liikkeelle laskemiseksi Kiinaan. DARPA kieltäytyi. Mutta he löysivät rahaa globalistilähteistä, jotka haluavat ajaa maailmassa depopulaatiota.
Jos DARPA olisi myöntänyt rahaa, Daszak & Fauci olivat suunnitelleet kutsuvansa Shi Zheng Li:n (“Bat Lady”) juhlimaan DARPAn päämajaan!
SARS-CoV-2 ei koskaan oltu suunniteltu tappavaksi virukseksi. Se oli suunniteltu leviämään nopeasti, sen tappavuus oli tarkoitus olla matala, ja sen varjolla oli tarkoitus luoda maailmanlaajuinen paniikki, jolla pakotettaisiin rokotteita, valtioiden karanteeneja ja globaalia kommunismia valheellisesti tuotetuilla PCR-“testitapauksilla”.
Mutta MERS on supertappava bioase. Tämä tullaan vapauttamaan seuraavaksi, yhdessä MERS-lajikkeen kanssa jonka Fauci, NIH ja WIV ovat aseistaneet PLA:n alaisuudessa (Kiinan armeija).
EcoHealth Alliance -projektin määrärahahakemus DARPAlle mainitsee heidän suunnitelmistaan kehittää kolmesta viiteen koronavirusbioaselajiketta joka vuosi. Tämän oli tarkoitus olla jatkuva, lakkaamaton hyökkäys ihmisiä vastaan bioasein, jossa koko lystin maksaa Yhdysvaltain armeija yhdessä kommunistisen Kiinan kanssa.
Me emme vielä tiedä virallista titteliä MERS-bioaseelle, mutta kutsuttakoon sitä nyt “Super-MERSiksi”. Super-MERS on jo PLA:n operaattorien käsissä, jotka ovat ylittäneet rajan USA:n puolelle Meksikosta huumeiden salakuljetusreittejä. CCP/PLA:lla on satoja sotilaallisia neuvonantajia työskentelemässä yhdessä Meksikon huumekartellien kanssa, sillä lupauksella että meksikolaiset saavat alueita eteläisestä USAsta kun Kiina valloittaa Amerikan.
Nämä kiinalaiset bioasetoimijat ovat saaneet käskyn vapauttaa “Super-MERSin” USAn eri kaupunkeihin. Vapautus tapahtuu kun julkisuudessa kuuluu tietty aktivointitermi, mikä näkyy mediassa, kuten New York Times, joka on saanut Kiinalta käskyn käyttää tiettyjä fraaseja tiettyinä päivinä. (NYT:llä on pitkä historia Kiinan palkkalistoilla, ja puolet Amerikan senaatista ja teknologia-ala on siellä myös.) Valkoinen talo on melkein täysin kommunistipuolueen hallussa ja Biden on Kiinan käsinukke.
Super-MERS tulee tappamaan ainakin 30% tartunnan saaneista, normaalioloissa. Mutta koska COVID-rokotteet ovat tuhonneet immuunijärjestelmän monilla rokotetuilla, määrä voi olla suurempi.
Super-MERS -lajike on puolet binääriaseesta jossa ensimmäine puolisko on rokote. Tyrannihallitukset ovat pakottaneet niin kovasti massarokotuksia. Se on suunniteltua. Bidenin hallinto on työskennellyt Kiinan leipiin yrittäessään saada 70% kansasta rokotettua Amerikassa, mikä saattaa johtaa viidenneksen katoamiseen Amerikassa. Se tarkoittaa arviolta 70 miljoonaa ihmistä. Se on yli kymmenkertainen lukumäärä holokaustin uhreihin verrattuna.
Super-MERSiä ei vapauttamisen jälkeen voi pysäyttää. Agentit ovat jo paikoillaan. Raja on ylitetty kauan sitten. Amerikan armeija on saanut käskyn antautua tämän toiminnan aikana Pentagonin rikollisilta kuten Milley ja Austin. Vasemmistomedia on juonessa mukana, samoin teknoyritykset. Kaikki ottavat käskyjä Kiinalta.
Super-MERSin vapauttamista tullaan pitämään “varianttina”, ja hallitus tulee syyttämään rokottamattomia samalla kun he pystyttävät COVID-leirejä jonne viedä poliittisia toisinajattelijoita.
Kartta CDC:n nykyisistä “karanteenipaikoista”, jotka tullaan muuttamaan COVID-leireiksi. Lähde: CDC.gov
CDC.gov-sivuilta:
“CDC:llä on laillinen auktoriteetti pidättää kenet tahansa kenellä voi olla tartuntatauti, joka presidentin käskyn mukaan voidaan luokitella eristystä vaativaksi.”
Samaan aikaan kuulemme huhuja armeijan henkilöstöstä, jotka kieltäytyvät rokotteista ja jotka sullotaan busseihin ja pakolla eristetään karanteeniin kunnes he suostuvat rokotettaviksi. Tätä ei kuitenkaan tapahdu vielä. Raporttimme on yksittäisestä armeijan tukikohdasta, mutta käytäntö voi levitä laajemmalle.
Kiina tulee pian aloittamaan bioasehyökkäyksensä Amerikassa, jota seuraa todennäköisesti kyberhyökkäykset
Vaikka tarkka aikataulu tälle kaikelle ei olekaan tiedossa, ilmeisesti Kiina pian aloittaa bioasehyökkäyksensä Amerikassa, mikä saa COVIDin näyttämään lastenleikiltä. Kun se alkaa, Super-MERSiä vitsinä pitävät tulevat olemaan vaarassa. Tällä kertaa kannattaa oikeasti pysyä poiss julkisilta paikoilta ja vältellä suuria kaupunkeja, joissa kiinalaiset toimijat todennäköisesti levittävät aerosolimuotoisia ihon läpäiseviä myrkkynanopartikkeleita.
Kyllä, Amerikan kaupungit joutuvat pian “kaasutetuiksi”, kuolettavaa myrkkyä ruiskutetaan niiden päälle.
Kyberhyökkäykset tulevat tapahtumaan samaan aikaan kun kaaos ja biosodankäynti alkaa, ja on lähes varmaa että Kiina valitsee heikon hetken jolloin hyökätä Amerikkaa vastaan.
Amerikka voi menettää varsin nopeasti:
Kolmanneksen armeijan henkilöstöstään, rokotteiden takia.
Kolmanneksen kaupungissa asuvista asukkaistaan.
Dollarin statuksen maailman reservivaluuttana, joka voi romahtaa yhdessä yössä.
Sähköverkon joka voi hajota alueellisesti kyberhyökkäysten takia, mikä pimentää osia maasta.
Samaan aikaan aseistettuja agenttijoukkoja päästettäisiin populaation keskuuteen, joiden tarkoitus on:
Takavarikoida aseet maanlaajuisesti
Nitistää poliittiset väärinajattelijat
Suorittaa suurten massojen eristämisiä, lääketieteellisiä kidnappauksia ja harventaa populaatiota
Saada kaikkien ihmisten liikkeet ja puheet valtion kontrolliin
Voit odottaa valtateiden varsilla olevia partioita, rokotepasseja, ovelta ovelle kulkevia viranomaisia ja kaikenlaista valtionterrorismia kansaa vastaan.
Varaudu siihen että taivaalta ruiskutetaan ihonläpäisevää aerosolinanopartikkelimyrkkyä. Se on kaikki DARPAn rahoitushakemuksissa (joita DARPA kieltäytyi onneksi rahoittamasta), ja depopulaatioagendaa ajetaan nyt täyttä höyryä.
kirjoittanut Christopher Bollyn 11. helmikuuta 2005
Uudet shokkipaljastukset puhuvat sen puolesta, että salaiset venäläisten aseteknologioiden lähetykset, joita on kuljetettu siviilimatkustajalautalla Ruotsin valtion valvovan silmän alla, olivat itse asiassa tarkoitettu tuntemattomalle Lähi-Idän valtiolle.
Siitä lähtien kun auto- ja matkustajalautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä 1994, on liikkunut sitkeitä huhuja siitä, että Lähi-Idän valtio on jotenkin ollut mukana katastrofissa. Tuore paljastus ruotsalaiselta tullipäälliköltä siitä, että aiempi lähetys salakuljetettua sotateknologiaa Estonian kyydissä on salaa lennätetty tuntemattomaan paikkaan Lähi-Idässä — Egyptin kautta — kertoo siitä että väitteille löytyy substanssia.
Israelin mukanaolosta on liikkunut sitkeitä huhuja. Entinen Itä-Saksan tiedusteluagentti, joka väittää työskennelleensä Mossadin kanssa, kertoi tämän artikkelin kirjoittajalle vuonna 2000, että Israel on ollut mukana Estonian katastrofissa, mutta hän ei tarjonnut asiasta sen enempää tietoja.
Kahden nuoren miehen, Hicham Ben Hamou, 29, ja Mohamed Ben Tounsi, 21, omituinen mukanaolo matkustajalistassa herättää kysymyksiä. Vaikka nämä kaksi miestä on listattu turmassa menehtyneiden 852:n joukkoon, heidän nimensä eivät ole mukana listassa, joiden perheet vaativat korvausta vakuutusyhtiöltä.
Miksi marokkolaiset Ben Hamoun ja Ben Tounsin sukulaiset eivät vaatineet korvauksia? Yksi selitys voi olla, että nämä henkilöt eivät olleet ollenkaan marokkolaisia, vaan tiedustelupalvelun agentteja, ja että marokkolaisia sukulaisia ei ole olemassa jotka korvausta voisivat hakea.
Uusia paljastuksia
Marraskuun 30. päivänä 2004, Ruotsin yleisradion (SVT 1) ohjelmassa raportoitiin, että Owe Wiktorin, ruotsin korkein sotilasjohtaja tuohon aikaan, sekä Ulf Larsson, silloinen tullijohtaja, olivat tehneet salaisen sopimuksen, jolla päästää tullista läpi tiettyjä sotilasteknologian lähetyksiä Estonialta, ilman tarkastusta niiden saavuttua Tukholmaan.
Ohjelma, joka perustui Lennart Henrikssonin, entisen Tukholman sataman tullijohtajan, ripittäytymiseen, raportoi, että ainakin kaksi aiempaa lastia neuvostoliittolaista aseteknologiaa oli kuljetettu matkustajalautalla syyskuun 14. ja 20. päivä 1994.
Tämä aseiden salakuljetussopimus hyväksyttiin Ruotsin valtion korkeimmilla tasoilla, Henriksson sanoo. Tämä oli myönnetty virallisessa tutkimuksessa, jonka oli tehnyt asiaa varten erityisesti nimitetty tuomari, Johan Hirschfeldt. Hirschfeldt’s raportti, joka julkaistiin tammikuun 21. päivä 2005, sanoi tämän järjestelyn olleen tiedossa Ruotsin hallituksen ja puolustusministeriön kaikkein korkeimmilla tasoilla.
Neuvostoliittolaisten aseiden ja teknologian kuljetus Estonialla kuitenkin muutti siviilimatkustajalautan, sen matkustajineen, sotilaskohteeksi. Tämä on pakostakin käynyt ruotsalaisten viranomaisten mielissä, jotka salakuljetuksessa ovat olleet mukana.
Ruotsin pääministeri tuohon aikaan oli konservatiivipuolueen Carl Bildt, vaikka hänen kautensa päättyi kaksi päivää katastrofin jälkeen. Välittömästi uppoamisen jälkeen Bildt lupasi Ruotsin kansakunnalle, että hylky pelastettaisiin ja uhrien ruumiit saataisiin talteen. Poislukien hänen rikotut lupauksensa ja dokumentoitu mukanaolonsa laittomassa aseiden salakuljetusoperaatiossa, Bildt lähti kansainvälisen eliitin mukaan, hän pääsi amerikkalaisen RAND Corporationin riveihin ja YK:n erikoislähettilääksi Balkanille, jossa hän aloitti vuonna 1995.
Hylyn maatessa kansainvälisten vesien pohjassa, Ruotsi on aktiivisesti estänyt riippumattomat tutkimukset siitä mikä turman aiheutti. Ruotsin valtio on saattanut voimaan lain, joka kieltää sen kansalaisia sukeltamasta hylyn luo.
Sven Anér, ruotsalainen veteraanitoimittaja ja kirjailija, on antanut AFP:lle informaatiota Lähi-Idän yhteydestä Estonian aseiden salakuljetukseen. Tämä materiaali sensuroitiin SVT 1:n ohjelmasta eikä siitä ole raportoitu missään valtamediassa.
Vuonna 1921 syntynyt Anér on työskennellyt Dagens Nyheterissä vuosina 1948-62, mm. kahden vuoden ajan Moskovan kirjeenvaihtajana, ja SVT:llä vuosina 1963-71.
Lars Borgnäs, joka tuotti SVT 1:n ohjelman, sensuroi tärkeimmät tiedot ohjelmasta, Anér sanoi. Tämä johtui siitä, että salainen aselasti syyskuun 20. päivä ei ollut menossa Ruotsin armeijalle, vaan se oli läpikulkumatkalla Egyptin kautta tuntemattomaan sijaintiin. Tämä herättää kysymyksen: Miksi Ruotsi mahdollistaisi, auttaisi ja salaisi toisen valtion rikoksia?
Borgnäs sanoi Anérille, että hän oli jättänyt mainitsematta, että lasti oli menossa toiseen maahan, Egyptiin, ”huomaavaisuudesta kaikkia osapuolia kohtaan”.
Ingrid Sandqvist, Arlandan tullipäällikkö, vahvisti Anérille, että hän oli saanut käskyn tullata lastin Egyptiin välitettäväksi, vaikka hän ei ”muista” tarkastaneensa sitä. Lisäksi Sandqvist sanoi, että hän ei tiennyt lastin alkuperää. Anér sanoi, että hänellä on mielikuva siitä, että Sandqvist ei saanut tarkastaa lastia, mikä on jotain mikä hänen olisi pitänyt tehdä.
Lars Göran Farm, silloinen merenkulkualan insinööri Nordström & Thulinilla, Estonian ruotsalaisella omistajalla, vahvisti Anérille, että laivan omistaja oli tilannut erikoissaattueen Vägverketilta, Ruotsin tieviranomaiselta, arkaluonteista lastia varten syyskuun 28. päiväksi 1994. Vägverketin henkilöstö, valmiina saattamaan lastin satamasta Arlandaan, lähti satamasta tyhjin käsin saatuaan kuulla, että Estonia oli uponnut.
Informaatio siitä, että aiempi lasti oli sotilasteknologiaa, oli välittynyt kolmannelle maalle Egyptin kautta, mikä viittaa siihen että salakuljetettu lasti ei ollut menossa USA:n, Anér sanoi. Ottaen huomioon olosuhteet, tullipäällikön raportti viittaa loppusijainnin mahdollisuudeksi Israelia.
Israel ja Yhdysvallat ovat työskennelleet yhdessä useiden sotilasprojektien parissa, kuten taktinen suurteholaser (Tactical High Energy Laser, THEL), suurienerginen asejärjestelmä, joka on suunniteltu ampumaan alas ohjuksia. THEL:n on kehittänyt TRW:lle työskennelleet amerikkalaiset ja israelilaiset alihankkijat, jonka Northrop Grumman myöhemmin osti Amerikan ohjuspuolustukselle ja Israelin armeijalle.
Daniel Saul Goldin, NASAn hallintovirkamies vuosina 1992-2001, on ollut TRW Space and Technology Groupin johtaja Redondo Beachilla, Kaliforniassa, ennen NASAlle tuloaan. Goldin kehuskeli sillä miten hän leikkasi henkilöstöä NASAlla ja käski palkata alihankkijoita, erityisesti ”naisten omistamia” ja ”vähemmistöjen omistamia” firmoja.
Tämä politiikka kuitenkin johti turvallisuusrikkomuksiin ja massiiviseen tietovuotoon ulkomaisille alihankkijoille, jotka työskentelivät NASAlle. Kiinalaisten alihankkijoiden NASAn arkaluonteisen informaation massiivinen rosvoaminen, josta tietokoneohjelmoija Clint Curtis on puhunut kongressin paneelille, on suoraa seurausta Goldinin palkkauspolitiikasta.
Venäjän tiede
Iso osa THEL:n kaltaisiin laseraseisiin käytetystä tutkimustieteestä tehdään Venäjän tutkimusinstituuteissa Moskovassa ja Nizhny Novgorodissa.
Israelilla on laajat, vaikkakaan ei aina niin ystävälliset suhteet Venäjään. Tämä johtuu siitä, että siionistinen valtio on pääosin venäläisten ja entisen neuvostoliiton maahanmuuttajien perustama. Suuri määrä maahanmuuttajia valui 1980- ja 1990-luvuilla Israeliin Neuvostoliitosta, ja mukana siirtyi monet erittäin koulutetut tieteentekijät Venäjän tiedekeskuksista.
Israelilla on läheiset suhteet moniin entisiin Neuvostoliiton maihin, kuten Viroon. Pian itsenäisyyden saamisen jälkeen vuonna 1991, pieni Baltian maa osti omituisia käytettyjä tykkejä Israelilta — $50 miljoonalla. Koska monet aseista eivät edes toimineet, Viron valtio haastoi myöhemmin oikeuteen saadakseen rahat takaisin.
Voroninit
Kuten kerroin elokuun 5. päivän 2002 artikkelissani American Free Pressillä, Ruotsin valtion uponnutta alusta tarkastelemaan palkkaamat sukeltajat käyttivät tunteja käyden läpi hyttejä Estonian kuudennella kannella, etsien venäläisen asekauppiaan Aleksandr Voroninin mustaa attaseasalkkua.
Sukeltajat työskentelivät Rockwaterille, Brown & Root Energy Servicesin (BRES) tytäryhtiölle. Jokaisen sukeltajan piti allekirjoittaa elinikäinen salassapitosopimus siitä mitä he tiesivät 60 metrin syvyydessä makaavasta hylystä. BRES on Halliburtonin tytäryhtiö.
Estonia-tutkija Jutta Rabe kertoi uutistoimisto AFP:lle, että Rockwater ei ollut jättänyt halvinta tarjousta, mutta se sai homman Johan Fransonin, Ruotsin merenkulkulaitoksen johtajan, kautta. Rabe sanoi, että ”salaisuus on kaikkein tärkeintä”.
AFP:llä on kopiot sukelluslokeista, joista näkyy että etsitty attaseasalkku löytyi hytistä 6230, joka on yleensä varattu VIP-vieraille tai varakapteenille, joka oli myös laivassa.
Joulukuun 4. päivän 1994 tapauksen löydyttyä sukeltaja kysyy esimieheltään J. Barwickilta, ”Siinä lukee Aleksandr Voronin. Tätäkö me etsimme?”
Voronin askenazijuutalainen sukunimi, joka on peräisin Voroninon kylästä Valko-Venäjän Bobruyskista, käy ilmi Alexander Beiderin juutalaisten sukunimien kirjasta. Juurisana ”voron” tarkoittaa varista tai korppia.
Aleksandr, Voroninin ”bisnesdynastian” jäsen Kohtla-Järveltä Venäjän ja Viron rajalta, omisti yrityksen Tallinnassa nimeltä ”Kosmos Association”, kun taas hänen sukulaisensa Valeri omisti sivuliikkeen Moskovassa, joka teki bisnestä Kurchatov Instituten, Venäjän kuuluisan avaruus- ja ydinteknologian tutkimuskeskuksen kanssa. Molemmat Voronin-yritykset perustettiin myymään Venäjän modernia avaruus- ja aseteknologiaa.
Aleksandr Voronin matkasi Virossa Vassilin, hänen 15-vuotiaan poikansa, sekä appiukko Vassili Kruchkovin kanssa. Pelastamisen jälkeen he kertoivat lehdistölle, että he olivat liikematkalla Tanskassa. Kun heiltä kysyttiin mikseivät he ottaneet lentokonetta, Aleksandr sanoi että häntä huoletti ”kovat tuulet”, jotka olisivat voineet myöhästyttää koneen.
Kun Aleksandrin vaimo Larissa kuuli uppoamisesta, hän sytytti 33 juutalaista seremoniakynttilää, jotka hän oli tuonut Jerusalemin matkaltaan. ”Tiesin että nämä tulee sytyttää vakavan tai erikoisen tapauksen koittaessa, ja että niitä pitää polttaa vain vähän kerrallaan”, hän sanoi. ”Poltin ne loppuun asti.”
Onneksi kolme Voroninin perheen jäsentä selvisi uppoamisesta, mutta Aleksandrin sanotaan kuolleen sydänkohtaukseen 45-vuotiaana vuonna 2002, kaksi viikkoa SüddeutscheZeitungin, saksalaisen sanomalehden, julkaistessa yksityiskohtia hänen ase- ja avaruusteknologian liiketoimistaan Estonian katastrofiin liittyen.
Rabe viittaa venäläisten nationalistien ryhmään Venäjän tiedustelupalvelujen joukosta, jotka ovat Estonian upottamisen taustalla. Raben mukaan niinkutsuttu Felix-ryhmä, johon kuului mm. Vladimir Putin, nykyinen Venäjän presidentti, vastusti laajalle levinnyttä ryöstelyä, jota esiintyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Helppo pääsy Neuvostoliiton sotasalaisuuksiin lyötiin kiinni heinäkuussa 1998, kun Putinista tuli Venäjän turvallisuusjohtaja. Voroninin yhtiö likvidoitiin ja amerikkalaisfirmat, jotka niiden kanssa olivat tehneet bisnestä, menivät konkkaan.
Raben mukaan Estonian upottaminen voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: ”Se oli täydellinen kaappaus, jonka on voinut toteuttaa ainoastaan salaiset palvelut tai ryhmät, joihin kuuluu salaisten palvelujen entisiä jäseniä, kuten terroristiverkostot, niiden alkuperään tai motivaatioihin katsomatta.”
Estonia upposi syyskuun 28. 1994, ja 852 henkeä menetettiin.
Estonian uhrien sukulaisten tulee ryhtyä nopeasti toimiin oikeusprosessin pelastamiseksi
Syyskuun 25. 2013
Autolautta Estonian uhrien omaisten ja onnettomuudesta selvinneiden, jotka haluavat oikeudenkäynnin jatkuvan, tulisi ottaa yhteyttä lakifirmaan sähköpostilla lex@schmilletlombrez.com niin pian kuin mahdollista, jotta oikeuden eteen voidaan viedä tarpeelliset dokumentit.
Uponneen Estonian (syyskuun 28. 1994) uhrien omaisia, jotka ovat edelleen osapuolina 17 vuotta vanhassa oikeusjutussa Pariisissa, pyydetään kiireellisesti ottamaan yhteyttä Schmill & Lombrez lakifirmaan, jotta estettäisiin tapauksen sulkeutuminen (suom. huom. tästäkin pyynnöstä on 8 vuotta aikaa, mahdollisesti juttu on jo suljettu, ainakin omaisten yhdistyksen sivu on jo matalana; aina kuitenkin kannattaa yrittää).
Schmill & Lombrez lähetti kirjeen päivämäärällä syyskuun 12. 2013 Helje Kaskelille, Estonia Litigation Associationin puheenjohtajalle ja perustajalle, omaisten ryhmälle, informoidakseen että on “erittäin kiireellinen asia” että prosessissa mukana olevat omaiset lähettävät kopion:
· passista tai henkilöllisyystodistuksesta
· ote väestötietorekisteristä, jossa näkyy sukulaisuussuhde menehtyneeseen.
Lakimiesten kirjeessä sanotaan, että tämä toimi vaaditaan oikeuteen menoa varten, koska syytetyt (Bureau Veritas & Meyer-telakka) riitauttavat kantajien juridisen kannan haastaa oikeuteen ja he ovat pyytäneet oikeutta kumoamaan tapauksen sillä perusteella, että vaateet eivät ole päteviä koska päivitetty dokumentaatio puuttuu.
Kirje sanoo, että päivitetty informaatio omaisilta tulee olla perillä ennen lokakuun 14. päivää 2013, jonka jälkeen “mitään ei voida tehdä”. Dokumenttien lähettämättä jättäminen tarkoittaa, että juttu suljetaan, kirjeessä lukee.
Omaisten, jotka ovat osa Pariisin oikeudenkäyntiä Estonia-jutussa, pyydetään lähettävän dokumentit osoitteeseen:
Kirjoittanut Joe Frick, julkaissut The Sun elokuun 1. päivänä 1989
Koodatut mikrosirut, jotka on implantoitu jokaiseen henkilöön maassa, liittäisivät meidät jokaisen päätietokoneeseen, joka valvoisi kaikkia meitä jokainen hetki, ja suunnitelmat sellaisen systeemin varalle ovat jo pöydällä, halusitpa sitä tai et!
Salainen juoni on naamioitu virkamiesten suorittamaksi kansan suojeluksi, mutta jotkut sitä vastustavat sisäpiiriläiset sanovat, että se on vain yksi tapa jolla Isoveli voi ottaa alamaisensa kontrolliinsa.
Lähettimet
“Korkeassa asemassa olevat kansallisen turvallisuuden virkamiehet yrittävät vakuutella Bushin hallinnon tietovuotajia aloittamaan projektin, jossa jokainen mies, nainen ja lapsi implantoitaisiin pienellä lähettimellä”, väittää Davis Milerand, valtion intervention kriitikko, joka sanoo että hän on saanut käsiinsä sisäpiirin vuotamaa tietoa.
“He yrittävät sanoa, että tämä tulee olemaan hyvä tapa, jolla viranomaiset voivat nopeasti selvittää kadonneiden aikuisten ja lasten olinpaikan, sekä myöskin rikollisten ja vakoojien sijainnin.”
Injektiot
“Mutta nykypäivän huikealla teknologialla kaikki tieto sinusta saadaan mahtumaan yhteen pieneen mikrosiruun, mikä tulisi olemaan yhteydessä valtion tietokoneeseen.”
“Mikä tahansa valtion virasto tulee tietämään mitä kukin henkilö on tehnyt ja tekee minä hyvänsä hetkenä.”
Toiset lähteet sanovat, että pienet lähettimet on mahdollista injektoida kivuttomasti ihmisiin ilman, että he edes tietävät siitä mitään, kansallisen rokotusohjelman piirissä.
“Ainoa mitä valtion tarvitsee tehdä on keksiä jotain sellaista kuten vaikka sikainfluenssarokote”, Milerand sanoo.
“Kuvittele, että he sanovat että on olemassa rokote AIDSiin. Ihmiset juoksisivat kilpaa hakemaan rokotteensa.”
“Lääkärit itse eivät edes välttämättä tiedä mitä he ovat injektoimassa. Heille sanottaisiin, että mikrosirut ovat geneettisiä implantteja, jotka ohjelmoisivat kehon taistelemaan tautia vastaan.”
Hän lisää: ”Ohjelma vaatisi kaikkia liittovaltio, osavaltion ja paikallishallinnon työntekijöitä ottamaan injektio.”
“Olisi vain ajan kysymys ennen kuin kaikki ovat saaneet mikrosiru-implantin, valtion orjina.”
YLE kirjoitti tuoreeltaan Kanadasta löytyneistä lasten joukkohaudoista, jotka julkisesti on vieritetty katolisen kirkon niskoille: https://yle.fi/uutiset/3-12003932
Lasten joukkomurhista ja kaikista kamaluuksista joita lapsille on tehty on kirjoittanut myös Qanon. Valitettavasti Qanoniin kytkettiin ja liitettiin kaikenlaista muutakin, jonka takia lapsiin kohdistuneet törkeydet eivät koskaan päässeet kunnolla käsittelyyn.
Mutta onko katolinen kirkko yksin vastuussa lasten joukkotuhonnasta? Vai voisiko sittenkin ilmiön taustalla olla jotain kamalampaa?
Alla on FBI-johtaja Ted Gundersonin todistus. Gunderson kuoli vuonna 2011. Tämä teksti on lainaus Brian Shilhavyn artikkelista.
Ted Gunderson on paljastanut paljon tietojaan, joista osa on jo kadonnut, mutta Tubessa on edelleen videoita, lisäksi niitä on ladattu muille alustoille.
Ted Gunderson syntyi Colorado Springsissa. Hän valmistui Nebraskan yliopistosta vuonna 1950. Gunderson meni töihin FBI:lle joulukuussa 1951 J. Edgar Hooverin alaisuuteen.
Hän työskenteli Mobilen, Knoxvillen, New York Cityn ja Albuquerquen toimistoilla. Hän toimi vastaavana apulaiserikoisagenttina New Havenissa ja Philadelphiassa. Vuonna 1973 hänestä tuli Memphisin FBI:n johtaja ja sitten Dallasin FBI:n johtaja vuonna 1975. Ted Gunderson nimitettiin Los Angelesin FBI:n johtoon vuonna 1977. Vuonna 1979 hän oli yksi kourallisesta haastateltavia ehdokkaita koko FBI:n johtoon, johon lopulta valittiin William H. Webster.
Eläköidyttyään FBI:stä Gunderson perusti yksityisetsivätoimiston Ted L. Gunderson and Associates, Santa Monicaan. Vuonna 1995 pidetyssä konferenssissa Dallasissa, Gunderson varoitti salaisten satanistiryhmien nopeasta leviämisestä (tämä rantautui Riku Rinteen mukana myös Suomeen, suom. huom.) sekä Uuden Maailmanjärjestyksen vaarasta, varjohallituksesta joka kontrolloi Yhdysvaltain hallitusta.
Hän myös väitti, että lapsia oli myyty turbaanipäisille miehille Las Vegasin “orjahuutokaupoissa”, että neljätuhatta rituaaliuhrausta tehtiin New Yorkissa joka vuosi, ja että vuoden 1995 Alfred P. Murrahin liittovaltion rakennuksen pommitus Oklahoma Cityssa oli Yhdysvaltain hallituksen tekosia.
Gunderson sai selville, että USA:ssa on salainen kidnappaajaryhmien verkosto, jotka sieppaavat lapsia ja nuoria, ja altistavat heidät saatanalliselle rituaalikidutukselle ja ihmisuhraavat heitä.
Yksi näistä ryhmistä on nimeltään The Finders, jonka Gunderson sanoi olevan CIA:n pyörittämä.
Gunderson matkasi ympäri maata ja luennoi hänen työstään, jonka tiimoilta hän on saanut mm. selville salaisia ryhmiä, jotka ovat mukana satanismissa, johon kuuluu lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja lasten uhraamista. Hänen perusluentonsa kesti arviolta 4 tuntia, mutta joitain noin tunnin mittaisia luentoja on edelleen verkossa.
Luennon lopussa Gunderson antaa naisen nimeltä Linda Weigand tulla kertomaan hänen todistuksensa. Gunderson sanoi esitellessään Lindan:
Tässä on yksi eräs kaikkein klassisimmista korruption esimerkeistä, joita olen nähnyt. Ja uskokaa minua, voitte kyllä sanoa luentojeni perusteella, että olen nähnyt joitain aika pahoja esimerkkejä korruptiosta.
Mutta on pakko varoittaa lukijaa, tämä on erittäin väkivaltaista, ja erittäin pahaa. Se järkyttää. Normaalisti jotain näin kauheaa ei tulisi julkaistua, mutta tällä hetkellä tämä pitää kertoa kaikille, että tällaisua kauheuksia on tässä maassa [USA] tapahtunut jo erittäin pitkään.
Päivä autolautta Estonian uppoamisen jälkeen syyskuun 28. päivänä 1994 ruotsalaiset sanomalehdet raportoivat, että ”hirviöaalto” oli lautan uppoamisen todennäköisin syy. Siitä lähtien viranomaisten selitykset Euroopan pahimmalle meriturmalle toisen maailmansodan jälkeen ovat muuttuneet vain ”oudommaksi ja oudommaksi”.
Autolautta Estonia, matkalla Tallinnasta Tukholmaan kyydissään noin tuhannen matkustajaa sekä miehistö, upposi syyskuun 28. päivä 1994. Pian keskiyön jälkeen kaksi räjähdystä vavisutti alusta. Lautta nopeasti kallistui tyyrpuurin suuntaan ja upposi Itämereen alle 45 minuutissa olosuhteissa, joita voidaan kuvata vähintäänkin mystisiksi.
Vaikka 852:sta kuolleesta oli ruotsalaisia yli 500, Ruotsin hallitus on estänyt kaikki pyrkimykset saada noudetuksi kuolleiden ruumiit hylystä. Jopa norjalaisen sukellusfirman tarjous hakea ruumiit omaan piikkiinsä torjuttiin.
Huolimatta toistuneista lupauksista kahdelta peräkkäiseltä Ruotsin pääministeriltä, että ruumiit tultaisiin noutamaan ja hylky pelastettaisiin merenpohjasta, kolme kuukautta Estonian uppoamisen jälkeen Ruotsin hallitus ilmoitti, että minkäänlaista pelastusoperaatiota ei tehtäisi.
Ruumiiden noutamisen sijaan Ruotsin hallitus palkkasi hollantilaisen meripelastusfirman, Smit Tak BV, joka erikoistuu neutralisoimaan vedenalaista ydinjätettä. Hallitus käytti $350 miljoonaa epäonnistuneeseen yritykseen peittää alus betonilla. Hylky sijaitsee mutapohjassa 60-80 metrin syvyydessä.
Aselähetyksien olemassaolo vahvistettu
Ruotsin valtamedian tuoreiden paljastukset siitä, että lauttaa käytettiin salakuljettamaan neuvostoliittolaista sotateknologiaa, vahvistivat epäilyt Estonian selittämättömästä uppoamisesta ja sen mahdollisesta liittymisestä salaiseen avaruudessa käytettävien aseiden lastiin, jota lautta rahtasi.
Välittömästi sen jälkeen kun Estonia lähti Tallinnasta viimeiselle matkalleen, Carl Övberg, turmasta selvinnyt ja matkustaja joka saapui paikalle viime minuuteilla, raportoi että satama oli suljettu kokonaan kululta ja että armeijan saattue oli saattanut kahta suurta rekkaa lauttaan. Rekkojen lastaamisen jälkeen aluksen autoramppi ja jousivisiiri suljettuiin ja myöhästynyt lautta seilasi Tukholmaa kohti.
Ruotsin televisio (SVT 1) lähetti tutkivan journalismin ohjelman Uppdrag Granskning marraskuun 30. päivänä 2004, jossa entinen Tukholman tullijohtaja tunnusti, että Estoniaa oli kuin olikin käytetty kuljettamaan Neuvostoliiton aseteknologiaa länteen syyskuussa 1994.
Tullijohtaja Lennart Henrikssonin mukaan, kahtena kertana juuri ennen Estonian uppoamista, neuvostoliittolaista sotateknologiaa kuljettaneita autoja oltiin sallittu Ruotsin maaperälle ilman tarkastusta.
”Olen kävellyt kymmenen vuoden ajan ympäriinsä miettien mitä tapahtui”, sanoi Lennart Henriksson, Tukholman entinen tullijohtaja. ”Joka kerta Estonian nimen tullessa esiin olen ajatellut sitä että se vähä mitä tiedän asiasta pitäisi tuoda päivänvaloon. Haluan puhdistaa omatuntoni.”
Henriksson oltiin käsketty sallimaan tiettyjä venäläistä sotateknologiaa salakuljettaneita autoja pääsemään läpi tullista tarkastamatta syyskuun 14. ja 20. päivä 1993, mutta hän ei työskennellyt silloin kun Estonia upposi koska hän oli lomalla.
Henrikssonin tunnustus valaisee uudella tavalla Estonian uppoamista. Lautta oli yhteisprojekti yksityisen ruotsalaisfirman Nordström & Thulin:n sekä Viron valtion omistaman Estlinen välillä. Ennen SVT 1:n ohjelmaa raportit Neuvostoliittolaisen sotilasteknologian salakuljettamisesta lautalla oltiin sivuutettu ”salaliittoteorioina”.
Henriksson paljasti, että salainen sopimus oltiin solmittu, jonka perusteella armeijan salakuljetustavaraa päästettiin Ruotsiin ilman tullin tarkastusta.Tämä järjestely oltiin tehty Owe Wictorinin, silloinen Ruotsin armeijan ylipäällikkö, ja Ulf Larssonin välillä, silloinen Ruotsin tullin ylijohtaja. Sopimus oli valtion ja maanpuolustuksen kaikkein korkeimpien tahojen tiedossa.
Normaalisti Ruotsin tulli tarkasti jokaisen Virosta tulleen auton. Ilman tarkastusta Virosta päässyt auto oli jotain mitä Henriksson ei ollut nähnyt koskaan 38 virkavuotensa aikana.
Lautan saavuttua syyskuun 14. päivänä 1994, Henriksson puhui odotetun auton kuskille. Auto oli Volvo 745 farmariauto, jota ajoi Frank Larsson, väärennetty henkilöllisyys.
Kun Henriksson sanoi ”Larssonille” että tulli tarkastaisi autot, hän ”mulkaisi minua, mutta sanoi että tarkastus olisi feikki”, Henriksson sanoi. ”Me avasimme muutaman laatikon, ja sen mitä näin, siellä oli armeijan elektroniikkaa”.
Tullin lappu näytti auton kuuluvan yritykselle jota ei ollut olemassa, ”Ericsson Access AB,” fiktiivinen AB LM Ericsson Financen tytäryhtiö. Mitään osoitetta ei lukenut missään.
Henriksson sai myöhemmin selville, että auto oli vuokrattu. Ei ollut näyttöä siitä, että Ericsson olisi oikeasti ollut mukana salakuljetuksessa. Vaikka Ruotsin armeija oli antanut luvan salakuljetukselle, lopullinen neuvostoteknologian sijoituspaikka ei ollut tiedossa.
Viikkoa myöhemmin syyskuun 20. päivänä 1994 saapui paljon suurempi lasti salakuljetustavaraa, ja sen sallittiin päästä tullista tarkastamatta. Tällä kertaa se oli pakettiauto, ja jälleen kerran Henriksson pelkästään vilkuili laatikoita.
”Mitä mietit toisella kertaa?” toimittaja Lars Borgnäs kysyi.
”Pidin sitä omituisena proseduurina”, Henriksson sanoi. ”Mutta käskyt ovat käskyjä eikä sitä mieti niin kovasti miksi.”
Joulukuun 2. päivä 2004, kaksi päivää SVT 1:n ohjelman jälkeen, Ruotsin armeija vahvisti Ekot radiolle, että tämä salainen sopimus oltiin tehty ja että se oli edelleen voimassa.
Seuraavana päivänä Ruotsin pääministeri Göran Persson nimitti Johan Hirschfeldtin, Svean korkeimman oikeuden tuomarin, tutkimaan salakuljetussopimusta armeijan ja tullin välillä.
Hirschfeldtin raportti ei antanut tarpeeksi aikaa kunnollisille tutkimuksille. Gregg Bemis, meririkosteknisen paneelin jäsen, joka on meriarkkitehtien ja meri-insinöörien seuran alaryhmä, on amerikkalainen joka on sukeltanut hylyn luokse saksalaisen journalistin ja Estonia-tutkijan Jutta Raben kanssa. Bemis myös omistaa Lusitanian hylyn.
”Toivon todella, että tuomari Hirschfeldt tajuaa, että hänelle on annettu mahdollisuus tehdä merkittävä kontribuutio uhrien perheille”, Bemis sanoi. ”Se on mahdollisuus määrittää ovatko nämä toimet avittaneet Estonian traagista uppoamista. Koska on hyvin tiedossa, että JAICin [virallinen] raportti oli täynnä virheitä, Hirschfeldtin tulisi ottaa tämä mahdollisuutena rikosteknisesti tutkia koko rikospaikka kunnolla.”
Riippumaton meriturvallisuuden ja meriarkkitehtuurin asiantuntija Anders Björkman, useita kirjoja Estonian katastrofista kirjoittanut, muistelee JAICin kovasti huteraa raporttia ”merenkäynnin historian suurimmaksi huijaukseksi” lisäten että ”jokainen olennainen tieto loppuraportissa on väärä tai harhaanjohtava.”
Välittömästi turman jälkeen — ennen kuin myönnettiin että koko hylkyä oli edes löydetty — Ruotsin viranomaiset ja media tarttuivat yhteen uppoamisteoriaan. Syyksi pantiin aluksen keulavisiirin ja autorampin rakentaminen, jonka he sanoivat avautuneen kesken matkan aaltojen voimasta. Tämä oli mahdollistanut sen että merivesi tulvii autokannelle, he sanoivat, mikä aiheutti aluksen kaatumisen ja uppamisen. Muita syitä ei edes tutkittu.
”Tuon väitteen paikkansapitävyydelle ei löydy todisteita”, Björkman sanoo. ”Alus ei koskaan kaatunut. Se upposi kaatumatta.
”Kansalle kerrottiin että vedenalaiset hylkykuvaukset olivat vahvistaneet, että keulavisiiri puuttui”, hän sanoi, ja että se oli aiheuttanut aluksen uppoamisen.
”Ei ole mitenkään mahdollista, että 4 metrin aallot olisivat irroittaneet Estonian keulavisiirin”, Björkman kirjoitti. ”Tämä on koko peittelyoperaation keskeisin vale.
”Visiiri ei mitenkään liittynyt turmaan.”, Ruotsin laivaston insinööri Björkman sanoo, ”vaan se yksinkertaisesti irrotettiin hylystä veden alla myöhemmin — niin että uppoaminen voitaisiin panna visiirin irtoamisen syyksi.”
Viikko Estonian uppoamisen jälkeen Ruotsin viranomaiset sanoivat, että he eivät löytäneet hylkyä, vaikka laajoja pelastusoperaatioita oli tehty paikan päällä. Myöhemmin saatiin tietää, että ainoat alukset hylyn oikealla paikalla tuohon aikaan olivat Ruotsin laivastosta. Sininen poiju tarkoitti hylyn sijaintia, mikä oli tahallaan laitettu väärään paikkaan median ja muiden harhaanjohtamiseksi.
Valitettavasti Hirschfeldtin ”kunnollinen rikostekninen tutkimus” ei ollut Ruotsin hallituksen toivelistalla. Hirschfeldt sai äärimmäisen rajallisen toimeksiannon, sekä ajan että laajuuden suhteen. Hänellä oli vain muutama viikko aikaa tammikuun 21. päivään 2005 mennessä saattaa tutkimukset päätökseen, joka oli rajattu sen tutkimiseen kuljetettiinko sotateknologiaa Estonialla syyskuussa 1994 ja olivatko toimitukset räjähtäviä.
Kysymys siitä olivatko salakuljetustavarat räjähtäviä tuntuu olleen suunniteltu suojelemaan armeijaa kritiikiltä siitä, että nämä lähetykset olisivat asettaneet Estonian ja sen matkustajat vaaraan.
Hirschfeldtin raportti ei valaise sitä mitä kuljetettiin. Hän kirjoittaa, että sellaisia salaisia kuljetuksia yleensä toteutetaan varsin vähillä papereilla ja koska sellaiset kuljetukset, joita häntä oli pyydetty tutkimaan, tapahtuivat yli 10 vuotta sitten, relevantit dokumentit on jo tuhottu — sääntöjen mukaan.
Lisäksi Hirschfeldt raportoi, että materiaalin maahantuonnit ja tiedusteluaktiviteetit ovat lain suojaamia jopa 70 vuoden ajan. On myös olemassa laki, joka kieltää ja rankaisee niitä, joilla asiasta jotain tietoa on, kaikesta sellaisista salaoperaatioista puhumisen. Hirschfeldt väittää, että tämä laki estää häntä paljastamasta sitä mitä hän tietää kuljetuksista.
”Mestariteos”, Björkman sanoi Hirschfeldtin raportista. ”Maanpuolustusmateriaalia? Mitä se oli? Miten paljon? Tilavuus? Paino? Alkuperä? Arvo? Omistaja? Varastettua tavaraa? Miten se tullattiin? Pääsikö se läpi Viron tullista? Mitä autoa käytettiin? Oliko kapteeni ja laivan omistaja tietoinen?
”Me emme tiedä mitään”, Björkman sanoi.
Pentagonin ”ostoslista”
Kirjassa Die Estonia, Raben kirjassa katastrofista, hän vihjaa siihen että viimeisellä matkallaan Estonia kuljetti Neuvostoliiton avaruusteknologiaa.
Vaikka Rabe ei spekuloi sillä miksi sitä kuljetettiin, hän viittaa marraskuun 4. päivän 1991 William J. Broadin New York Timesissa ilmestyneen artikkelin ”ostoslistaan”.
Broad kuvaa teknologiaa, jota Pentagon on kiinnostunut hankkimaan itselleen Neuvostoliiton avaruusohjelmasta. Russell Seitz Harvardin yliopiston Olin Center for Strategic Studiesista kutsui sitä ”historiamme loppuhetkien pihakirppikseksi”.
Pentagon oli ilmoittanut aikeekseen vuonna 1991 käyttää $12 miljoonaa ostaakseen kehittyneen Neuvostoliiton ydinreaktorin voimanlähteeksi avaruuteen. Leonard Caveny, innovatiisiten avaruusteknologioiden apulaisjohtaja Pentagonin Strategic Defense Initiative Organization (SDIO) -ohjelmassa, matkasi Neuvostoliiton avaruuslaboratorioon Moskovan lähelle, jossa asiantuntijajoukko testasi pientä avaruusmoottoria, joka käytti magneettikenttiä liikuttamaan avaruusalusta polttoaineen sijaan.
Tämä ihmeellinen laite, jota avaruusohjelmissa tarvittiin, mahtui kämmenelle ja oli saatavilla alle $1 miljoonan hintaan.
”Se on varsin edullinen”, Caveny kertoi toimittajalle ennen vierailuaan Venäjällä. Hintaan kuului kaikki lentoon tarvittava muu laitteisto.
”Tällainen moottori on ollut paperilla tässä maassa 30 vuoden ajan, mutta ei koskaan avaruudessa”, Richard Verga SDIO:sta sanoi. ”Neuvostoliitto oikeasti lensi näillä laitteilla.”
Neuvostoliitolla oli plutonium-238 ja lämpökestäviä lejeerinkejä, joita lännessä ei tunnettu, mm. eräs palladiumista ja osmiumista tehty kykeni kestämään 3,600 Celsius-asteen lämpötiloja.
Ilmavoimat oli kiinnostuntut RD-170:sta, joka oli parasta rakettipolttoainetta maailmassa.
”Armeijan shoppailumania” pian sai usean liittovaltion viraston huomion heidän vieraillessaan Neuvostoliitossa 90-luvun alussa arvioimassa kehittyneitä teknologioita”, Broad kirjoitti.
Vuonna 1993 eläköitynyt Yhdysvaltain armeijan eversti Aleksander Einseln meni takaisin töihin ottaakseen komentoonsa kotimaansa Viron armeijan, joka oli saanut itsenäisyyden vuonna 1991.
Einseln raportoi NATOlle asemassaan vuoden 1995 alkupäiviin saakka.
Estonian uppoamisen päivänä NATOn 10-päiväiset ”Itämeren laivastoharjoitukset” alkoivat 10 NATO-liittolaisen ja 10 rauhankumppanivaltion kesken, joihin kuului Ruotsi, Suomi ja Baltian maat. 14 20:sta maasta toi mukanaan laivoja ja lentokoneita ”Cooperative Venture”-harjoitukseen, joka oli ”rauhanturva-, humanitaarinen ja pelastusoperaatioharjoitus”, joka väitetysti keskittyi Itämeren suulle Tanskan Skagerrakin alueelle. NATOn roolista tai sen reagoinnin puutteesta Estonian uppoamisessa ei ole kuitenkaan ollut mitään keskustelua.
Vaikka Einseln mahdollisesti tiesikin Estonian teknologialähetyksistä ja ilmeisesti antoi sotilaita käytettäväksi aluksen saattamiseksi satamaan, Rabe sanoi ettei hänen mielestään Einseln ollut siirto-operaation vastuuhenkilö.
Korkea-arvoinen sotilasattasea Saksan Bundesmarinesta sanoi Rabelle, että hän vieraili Einselnin luona hänen Tallinnan toimistollaan turmapäivänä.
”Se oli hyökkäys meitä vastaan”, Einseln sanoi.
Myöhemmin Einseln kielsi olleen Tallinnassa syyskuun 28. päivä ja sanoi toimittajille, mm. saksalaiselle Spiegel TV:lle, että hän oli ollut USA:ssa.
Johannes Johanson, Estlinen johtaja, lautan yksi omistajista sanoi, ”Estonia upotettiin hyökkäyksessä.”
Rabe selitti miten Ruotsin hallituksen palkkaamat sukeltajat käyttivät tunteja murtautuakseen hytteihin ja raivokkaasti etsien mustaa attaseasalkkua, jota venäläinen avaruusteknologian kauppias Aleksandr Voronin oli kantanut mukanaan.
Voronin omisti firman Tallinnassa nimeltään ”Kosmos Association”, kun taas hänen veljensä Valeri omisti samanlaisen firman Moskovassa, joka kauppasi aseita ja avaruusteknologiaa.
Viralliset sukeltajat työskentelivät Rockwaterille, Brown & Root Energy Servicesin (BRES) tytäryhtiölle, ja olivat allekirjoittaneet elinikäiset salassapitosopimukset.
BRES on Halliburtonin tytäryhtiö, jota varapresidentti Dick Cheney johti vuodesta 1995 lähtien.
Rabe sanoi, että Rockwater ei ollut halvin tarjoaja tarjouskilpailussa, mutta oli saanut sopimuksen Johan Fransonilta, Ruotsin merenkulkulaitoksen johtajalta.
Salailu oli kaikkein tärkeintä, Rabe sanoi.
Raben mukaan videokuvaa virallisesta sukelluksesta oltiin kuvattu ensimmäisenä neljänä päivänä joulukuussa 1994, mistä näkyy sukeltajat raivokkaasti etsimässä hyteistä mustaa nahkasalkkua.
Lopulta salkku löytyi hytistä numero 6130. Hyttiä oli käyttänyt kapteeni Avo Piht. Sukeltaja luki laukusta: ”Siinä lukee Aleksandr Voronin. Soittaako mitään kelloja?”
Rabe viittaa venäläisten nationalistien ryhmään Venäjän tiedustelupalvelujen joukosta, jotka ovat Estonian upottamisen taustalla. Raben lähteiden mukaan niinkutsuttuun Felix Groupiin kuului Vladimir Putin ja Igor Ivanov, jotka olivat kovasti Neuvostoliiton asearsenaalin ryöstösaalistukkumyyntiä vastaan.
Helppo pääsy Neuvostoliiton sotasalaisuuksiin lyötiin kiinni heinäkuussa 1998, kun Putinista tuli Venäjän turvallisuusjohtaja. Voroninin yhtiö likvidoitiin ja amerikkalaisfirmat, jotka niiden kanssa olivat tehneet bisnestä, menivät konkkaan.
Raben mukaan Estonian upottaminen voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: ”Se oli täydellinen kaappaus, jonka on voinut toteuttaa ainoastaan salaiset palvelut tai ryhmät, joihin kuuluu salaisten palvelujen entisiä jäseniä, kuten terroristiverkostot, niiden alkuperään tai motivaatioihin katsomatta.”
Hirschfeldtin 7-sivuinen raportti ei tarjoa vastauksia siihen mitä kuljetettiin. Yksityiskohdat ovat salaisia ja todennäköisesti pysyvät Ruotsin valtionsalaisuuksina 70 vuoden ajan, Hirschfeldt kirjoitti.
”Joten odotuksemme toteutuivat”, sanoi Bertil Calamnius, AgnEfinin puheenjohtaja. ”Tämä on vain yksi esimerkki Ruotsin viranomaisten reikien tukkimisesta Estonian tarinassa”.
Kadonneet virolaiset
Uponneen Estonian mysteeri, on kuitenkin vaikuttanut joihinkin enemmän kuin toisiin.
Vaikka selviytyjiä oli ja merelle jääneiden ystäviä ja sukulaisia surtiin, kolmas ryhmä jätettiin täysin tyhjän päälle, jossa he ovat edelleen.
Tähän kolmanteen ryhmään kuuluu kourallinen, tai enemmän, Estonian miehistöä, jotka alunperin raportoitiin pelastetuiksi, mutta he ovat kuitenkin mystisesti kadonneet turman jälkeisinä päivinä. Näiden 12:n Estonian miehistön jäsenen katoaminen viittaa kansainvälisestikin kiinnostavaan korkean tason peittelyyn.
Tuoreet paljastukset Ruotsin lehdistössä kahden egyptiläisen terroristiepäillyn vuonna 2001 tehdyistä ”kyydityksistä” voivat valaista kadonneiden Estonian selviytyjien kohtaloa.
Jokin aika sitten raportoitiin Ruotsin mediassa, että yksityinen Gulfstream 5 -suihkuhävittäjä, joka on rekisteröity USA:an, oli roolissa kahden egyptiläisen ”terroristiepäillyn” ”huikeassa palautuksessa” Ruotsista vuonna 2001.
Ruotsalaisjournalisti Sven Anérin mukaan, katoamiset Ruotsissa eivät ole uutta. On paljon näyttöä siitä, että samanlaisia abduktioita on tapahtunut Ruotsissa Estonian lauttaturman jälkeen.
Pian Estonian uppoamisen jälkeen, tusinan verran Estonian miehistöä katosivat jälkiä jättämättä, jotka kaikki olivat mitä ilmeisimmin selvinneet turmasta.
Dokumentit viittaavat siihen, että Amerikkaan rekisteröityjä yksityiskoneita käytettiin sekä 1994 että 2001 katoamistapauksissa.
Anérilla on dokumentteja Ruotsin ilmailuhallinnon dokumentteja koskien kahta tiettyä lentokonetta, jotka ovat olleet kadonneiden virolaisten sieppauksissa mukana.
Rooman vuoden 1998 säädöksen mukaan, pakotettu katoaminen
”tarkoittaa henkilön pidättämistä tai sieppaamista valtion tai poliittisen organisaation joko tekemänä tai sen tuella, mitä seuraa kieltäytyminen tunnustamasta tuota vapaudenriistoa tai antamasta informaatiota näiden henkilöiden olinpaikasta tai kohtaloista, aikeena poistaa heidät lainsuojan alaisuudesta pidemmäksi aikaa.
Pakotettu katoaminen, joka on kidnappaamisen muoto, on ”rikos ihmiskuntaa vastaan” Rooman säädöksen mukaan, jonka Ruotsi on ratifioinut kesäkuussa 2001.
Jopa 12 Estonian miehistön jäsentä, jotka virallinen selviytyjälista on merkinnyt uponneiksi, katosivat ilmeisesti valtion järjestämässä sieppauksessa ja pakotetussa katoamisessa.
Vaikka alkuperäisessä listassa lukee 146:n henkilön nimet, 12:n miehistön jäsenen nimet, jotka oli listattu selvinneiksi, poistettiin selittämättömästi Ruotsin ja Suomen viranomaisten ylläpitämästä listasta turman jälkeisinä päivinä.
Anér on löytänyt 15 eri selviytyjien listaa, joissa kaikissa on 11 Estonian miehistön jäsenen nimet, jotka myöhemmin poistettiin. Listalle pääsemiseksi selviytyjän piti antaa nimensä, syntymäaikansa, kansalaisuutensa ja siviilisäätynsä.
On näyttöä siitä, että jotkut selvinneet miehistön jäsenet siepattiin ja vietiin Tukholman Arlandan lentokentälle, josta heidät lennettiin pois Ruotsista kahdella yksityiskoneella.
Sieppaukset kadottivat keskeisiä silminnäkijöitä, jotka olisivat voineet todistaa laivan kunnosta, lastista ja uppoamisen syystä. Nimekkäimpinä listalla on laivan kapteeni Avo Piht, joka oli tuona päivänä kyydissä mutta ei töissä, sekä pääinsinööri Lembit Leiger.
On ajateltu, että muut miehistön jäsenet olivat samassa pelastusveneessä tai heidät pelastettiin Pihtin ja Leigerin kanssa samaan helikopteriin: Y-64.
Kidnapattu kapteeni
Uppoamista seuranneina päivinä raportoitiin laajalti, että kapteeni Avo Piht oli selvinnyt. Ruotsin televisio-ohjelma Aktuellt esimerkiksi, syyskuun 28. päivän iltana 1994, raportoi että Ronald Bergman, Nordström & Thulinin johtaja, saman firman joka omisti aluksen, oli informoinut mediaa, että aluksen kapteeni oli selvinnyt ja että häntä hoidettiin sairaalassa Suomessa.
Bengt-Erik Stenmark, Ruotsin merenkulkulaitoksen turvallisuusjohtaja, kertoi Reutersille, että kansainvälinen komitea oli jopa haastatellut kapteeni Pihtia. Ei kumpikaan, ei Stenmark eikä Reuters, koskaan korjannut tätä lausuntoa.
Saksan televisioverkko ZDF näytti videoklipin syyskuun 28. päivänä Avi Pihtista ja muista selvinneistä saapumassa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Tämän videon myöhemmin takavarikoi Saksan tiedustelupalvelun agentit, Rabe sanoo.
Leigerin vaimo Kairi sai puhelinsoiton sukulaisiltaan Ruotsista, jotka sanoivat hänelle että Ruotsin poliisin yli-intendentti Hans Strindlund oli informoinut heitä, että hänen aviomiehensä oli selvinnyt. Lembit Leigeriä ilmeisesti hoidettiin Tukholmassa Huddingen sairaalassa, ja hän pääsi pois syyskuun 29. päivä, 24 tunnin jälkeen.
Rouva Leiger puhui seuraavana päivänä itselleen Strindlundille. Strindlund informoi häntä lennon tiedoista, jolla Leigerin oli määrä palata Tallinnaan — mutta hän ei koskaan saapunut perille.
Pihtin ja Leigerin lisäksi on ainakin seitsemän muuta ”kadonnutta” miehistön jäsentä, joiden nimet ovat pysyneet selviytyjien listalla: laivan lääkäri tri. Viktor Bogdanov, Kalev Vahtras, Kaimar Kikas, Agur Targama, Tiina Müür ja kaksossiskot Hannely ja Hanka-Hannika Veide.
Omituinen katoaminen
Tallinnassa keskipäivällä syyskuun 28. 1994 Eestin liikenneministeriö luki selviytyneiden nimet radiossa. Kalev Vahtras, laivan majoitusmestari, oli yksi heistä.
Silver Linde, selviytynyt merimies, kertoi Rabelle että hän oli ollut samassa huoneessa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Vahtrasin kanssa. Vahtras ja Linde olivat ystäviä ja kykenivät puhumaan keskenään sairaalassa. Vahtrasilla ei ollut päällepäin näkyviä vammoja, vaikka hänen kehonsa lämpötila oli matala ja hän oli kietoutunut viltteihin, Linde sanoi.
Linde meni vierailemaan toisten selvinneiden luona ja jätti Kalevin yksin huoneeseen. Kun Linde palasi toisen miehistön jäsenen kanssa, he huomasivat Vahtrasin lähteneen. Hänen koko sänkynsä oli poissa. Linde kysyi sairaanhoitajalta Vahtrasista ja hänelle sanottiin, että hänet oltiin siirretty toiseen sairaalaan. Turun sairaaloiden lista selvinneistä näyttää Vahtrasin nimen ja kehon lämpötilan.
Vahtrasin vaimo meni Turkuun ja hänelle sanottiin, että hänen aviomiehensä on lähetetty sairaalaan Ruotsiin. Lopulta tunnistamaton ja runneltu ruumis sanottiin olevan Vahtras, joka palautettiin Vahtrasin perheelle kuolintodistuksen kanssa, missä luki: ”Hukkunut Itämerellä”.
Linde on tällä hetkellä (vuonna 2007 suom. huom.) suorittamassa 9-vuotista vankilatuomiota Suomessa. Hänet on ilmeisesti lavastettu huumeiden salakuljettajaksi.
Sensuroitu pelastusoperaatio
Aftonbladet, ruotsalainen sanomalehti, raportoi uppoamispäivänä, että pelastustyöntekijä Kenneth Svensson, pelastusaluksella yhdessä ruotsalaisen Y-64 helikopterin kanssa, pelasti 9 ihmistä arviolta puoli neljän aikaan aamulla syyskuun 28. piävä. Puoli tuntia myöhemmin, Aftonbladenin mukaan, helikopteri vei pelastetut Huddingen sairaalaan Tukholmaan. He saapuivat perille arviolta puoli viiden aikaan aamulla, yhdeksän henkilöä, joista yksi oli kuollut. Ei ole kuitenkaan mitään tietoa siitä keitä nämä 9 ihmistä olivat.
Kenneth Svenssonin monet pelastetut, kuitenkin, sensuroitiin loppuraportista (JAIC), joka julkaistiin kolme vuotta myöhemmin.
JAIC-raportin mukaan Y-64 pelasti ainoastaan yhden henkilön kello 5:10 aikaan aamulla. Svensson sai mitalin urhoollisesta palveluksesta Owe Wictorinilta ja häntä pyydettiin olemaan puhumatta asiasta. Kuten ylempänä mainittu, Wiktorin oli alunperin antanut luvan salakuljettaa venäläistä aseteknologiaa Estonialla.
Jan Lindqvist, Ruotsin ilmailulaitoksen tietopäällikkä, tarjosi Anérille dokumentteja kahdesta yksityiskoneesta, jotka nousivat Tukholman Arlandan lentokentältä, joiden kyydissä oli 9 rekisteröimätöntä matkustajaa 28. ja 29. päivä syyskuuta.
Ensimmäinen kone, Boeing 727-200, silloin kirjattu VR-CLM, kuului yritykselle Larmag Aviation Cayman Ltd., bermudalaiselle yritykselle, jonka omistaa Lars-Erik Magnusson, ruotsalainen kasinon omistaja ja kiinteistömoguli, joka on investoinut paljon öljy- ja kaasuteollisuteen Turkmenistanissa vuonna 1994 rahoilla, jotka oli otettu toisesta Fermenta-nimisestä yrityksestä.
161-paikkainen Larmag 727 saapui Amsterdamista 27. päivän iltana kello 18:41 ilman matkustajia tai rahtia ja lähti kello 19:54 syyskuun 28. päivä kyydissään 4 rekisteröimätöntä matkustajaa kohti Amsterdamia.
Toinen kone, Gulfstream 4, kirjattu N971L, kuuluu yritykselle International Lease Finance Corp. (ILFC) Los Angelesissa, Kaliforniassa. ILFC:n, leasing-lentoyhtiö, on perustanut Leslie Gonda, syntyjään Lazlo Goldschmied Unkarissa. Nykyään Maurice R. Greenbergin American International Group (AIG) omistaa ILFC:n ja Greenberg istuu johtokunnassa Gondan kanssa.
ILFC Gulfstream saapui kello 21:56 28. päivä ilman matkustajia tai rahtia Amsterdamista ja lähti kello 17:13 29. päivänä 5 rekisteröimättömän matkustajan kanssa Bangoriin, Mainessa, USA:ssa.
ILFC kieltäytyy paljastamasta kuka konetta ohjasi syyskuussa 1994. April Rotondi ILFC:n pääkonttorista kirjoitti, että ”ei kukaan” yhtiöstä voi tarjota mitään informaatiota, ja löi luurin korvaan.
Anér sanoi, että Arlandalla käsitys oli, että lasku ILFC Gulfstreamista piti lähettää Yhdysvaltain suurlähetystöön Tukholmassa. Kirjassaan MaydayEstonian katastrofista, Anér kirjoitti, ”Olen vakuuttunut siitä, että nämä molemmat kummituslennot ovat yhteydessä Estonian katastroiin”.
Kun Anérin tiedoista kyseltiin, Lindqvist sanoi, ”Luotan Sven Anérille antamiini tietoihin.” Koskien Ruotsin television reportaasia siitä, että Gulfstream 5, tekaistuille amerikkalaisfirmoille rekisteröity lentokone, oli mukana kahden egyptiläisen ”pakotetussa katoamisessa” vuonna 2001, Lindqvist sanoi: ”Sisäisten lähteideni kautta tiedän, että kaikki ohjelmassa on oikein.”
Ruotsin vastarinta
Tähänkään päivään mennessä ei ole löydetty vastuullista suurelle ihmishenkien menetykselle Estonian katastrofissa.
”Ruotsin valtio tietää totuuden turman taustalla ja toimii epätoivoisesti estääkseen faktojen paljastumisen”, Rabe sanoi.
Uno Laur, JAIC-tutkimuksen Ruotsin johtaja, avoimesti sanoi että virallinen tutkimus ei aio löytää syyllistä hylkyyn. ”Ketään ei tulla syyttämään”, Laur sanoi.
Yli 1,200 Estonian matkustajien sukulaista ja selviytynyttä 14 maasta haluaa löytää syyn ja vastuuhenkilöt 852 ihmisen kuolemaan. He ovat kantajina ranskalaisen oikeusistuimen oikeusjutussa. Tämä ”Pariisin prosessi” on jäänyt jumiin juridiseen ryteikköön sen alkamisesta lähtien syyskuussa 1996 johtuen suuresta vastarinnasta ja esteistä. Tapauksen ydintä ei olla vielä edes kuultu.
Kun juttu käynnistettiin Ranskassa, Ruotsin hallitus ilmoitti sen aikeista käyttää diplomaattista vaikutusvaltaansa estämään kaikki mahdolliset tutkimukset uppoamisesta Ranskan oikeusistuimen juttua varten.
Ruotsin merenkulkulaitos oli yksi jutun osapuolista, kunnes Ruotsin valtio sai koskemattomuuden Pariisin prosessissa.
Vaikka hylky lepää kansainvälisillä vesillä, Ruotsi on kieltänyt sukeltamasta hylyn luo ja aktiivisesti lobannut muita maita liittymään kieltoon. Ruotsi on myös antanut pidätysmääräyksen Bemisistä ja Rabesta todisteiden keruun takia heidän sukelluksensa aikaan vuonna 2001. Heitä syytetään ”hautarauhan” rikkomisesta.
Helmikuun 8. päivänä 2002 Ruotsin korkein oikeus julisti, että Estonian uppoamisesta ei tulla koskaan käymään oikeusjuttua Ruotsin oikeusasteissa.
”Mielestäni on suuri pettymys, että se päättyy näin”, sanoi Mats Wikner, Svenska Dagbladetille kirjoittava juristi. ”Tuntuu siltä kuin kukaan ei haluaisi selvittää totuutta jutun taustalla ja nyt he yrittävät sinetöidä sen lopullisesti.”
Yhdysvaltain hallitus saattaa itse asiassa olla valmistelemassa informaation paljastamista UFOjen “todellisuudesta” kansalle – eikä hetkeäkään liian aikaisin, sanoo mies joka on pyörittänyt Pentagonin UFO-ohjelmaa 9 vuoden ajan.
Entisen presidentti Donald Trumpin $2.3 biljoonan budjettiesitys vuodelle 2021 sisälsi mandaatin, että Pentagon ja vakoiluorganisaatiot velvoitetaan jättämään raportti “tunnistamattomista ilmailmiöistä” eli UAP:sta. Useimmat meistä kutsuvat näitä lentäviksi lautasiksi tai UFOiksi.
Millä nimellä niitä sitten kutsuukin, tunnettu sisäpiiriläinen Luis Elizondo – entinen Advanced Aerospace Threat Identification Programin johtaja, jota pyöritettiin Pentagonin C-renkaan salamyhkäisestä viidennestä kerroksesta – kertoi The Postille tulevasta dokumentista, jonka on tarkoitus ilmestyä kesäkuussa.
Mandaattiin liittyen Elizondo sanoi, että tuleva raportti käsittelee selittämättömiä ilmiöitä. Pitkäaikaiset UFO-uskovaiset ovat nälkäisiä selityksille pastillin muotoisista kappaleista joita laivasto kohtasi vuonna 2004, omituisista “kuutioista pallojen sisällä” joita laivaston pilotit näkivät vuonna 2014, ja mystisistä mustista kolmioista, joita jatkuvasti raportoidaan nähdyn ympäri maailman.
Sellaiset yksityiskohdat odotetaan otettavan käsittelyyn paljon odotetussa raportissa – ja ainakin yksi uskomuksen evoluutio: “Mielestäni valtio on tunnustanut UAP-todellisuuden”, Elizondo sanoi yksinoikeudella The Postille, huolimatta siitä että hän on allekirjoittanut “elinikäisen” salassapitosopimuksen erottuaan Pentagonilta vuonna 2017. “Mielestäni kaikki haluavat vastauksia ja mielestäni kaikki ovat valmiita kysymään vaikeita kysymyksiä.”
Viime viikkoisessa lehdistötilaisuudessa Elizondo teki selväksi, että UFOilla on havaittu ominaisuuksia, jotka ovat vähintäänkin toisesta maailmasta. Hän kuvasi aluksia lentämässä 17 tuhannen kilometrin tuntinopeudella ja kykenevän kääntymään “hetkessä”. Vertailun vuoksi hän selitti, että jos kaikkein kehittyneimmät aluksemme kulkevat samalla nopeudella, “jos haluat kääntää oikealle, veisi puolet Ohion osavaltiosta tehdä niin.”
Hän myös kuvasi hämmentäviä operationaalisia kyvykkyyksiä, jotka ovat “luonnollisen ja yliluonnollisen välistä matkailua”. Elizondo selitti, että alukset voivat lentää joko 15 metrin korkeudella tai 24 kilometrin korkeudella Maan pinnasta ja jopa uppoutua vedenpinnan alle ilman että toiminta häiriintyy mitenkään: “Kun sen näkee, tunnustaa että vastassamme on meidän omaamme kehittyneempi teknologia.”
Tuo kaikki huolimatta turvallisuusuhkista, joita Yhdysvalloille aiheutuu. Elizondo oli erityisen kuumottunut niistä paikoista, joissa UFOja/UAP:ta tavataan nähdä leijailemassa.
Jopa se tapa jolla nämä selittämättömät lentävät koneet onnistuvat lähtemään pystysuoraan kiitoon on meidän insinööritaitojemme vastaista. “[Näillä] jutuilla ei ole siipiä, ei ohjaamoa, ei kontrollipintaa, ei niittejä pinnassa, ei merkkejä voimanlähteestä – ja jotenkin niiden onnistuu kumota Maan painovoima”, Elizondo sanoo. “Miten se on mahdollista?”
AATIP:n olemassaolo paljastettiin vasta 2017, yhdessä Trumpin sanoja lainaten “hitonmoisen videomatskun” kanssa, jota laivasto oli kuvannut. Niissä näkyy musta pyöreä kappale, joka lentää armeijan hävittäjän edessä, sekä toinen pienempi kappale kiitämässä huikeilla nopeuksilla vuosina 2004 ja 2015. Puolustusministeriö on vahvistanut kuvamateriaalin aitouden, ja laivaston edustaja on vahvistanut videoilla näkyvät kappaleen UAP:ksi.
Tuohon aikaan entinen senaatin enemmistöjohtaja Harry Reid (D-Nev.) sai kunnian AATIPin $22 miljoonan rahoituksen järjestelystä. Hän sanoi New York Timesille, että se oli “yksi niistä hyvistä asioista joita sain aikaan kongressin palveluksessa.”
Sillä aikaa UFO-havainnot New York Cityssä ovat lisääntyneet 31%:lla vuonna 2020 – 46 kappaletta verrattuna aiemman vuoden 35:n – mikä on huikeat 283% vuoden 2018 tusinasta, kertoo National UFO Reporting Center.
Sukupolvien ajan ja aina vain vääristä syistä kansallisen turvallisuuden pamput eivät ole halunneet julkaista enempää tietoa kansalle, Elizondo väittää.
“Heidän mielestään se sai heidät näyttämään epäpäteviltä”, hän sanoo. “Heidän mielestään jotkut tapaukset ylittivät heidän filosofiset ja teologiset uskomusjärjestelmänsä… he vain eivät kyenneet sulattamaan sitä.”
“UAP-ilmiöiden ja ydinteknologiamme välillä tuntuu olevan tiukka yhteneväisyys”, hän jatkaa. “Se huolettaa niin paljon että, ne ovat itse asiassa tehneet toimintakyvyttömiä osasta ydinaseitamme… On varmaa näyttöä siitä, että UAP:t ovat aktiivisesti kiinnostuneita meidän ydinteknologiastamme.”
Jos tämä alkaa kuulostaa Salaisten Kansioiden jaksolta – Elizondo puhuu siitä miten UFOt kykenevät liikkumaan 700 G-voiman kiihtyvyydellä kun kehittyneimmät lentokoneemme kestävät vain 18 ennenkuin ne hajoavat, ja se ei vielä sano mitään piloteista ohjaksissa – on helppoa toivoa nopeaa ja tyydyttävää vastausta.
Selvästikin Elizondo pyrkii siihen.
“Tämä keskustelu ei ole kuin hyvä viini, joka vain paranee kun siinä pidetään korkkia”, hän sanoi. “Tämä keskustelu on kuin mädät hedelmät jääkaapissa. Ja mitä pidempään ne pysyvät siellä, sitä enemmän ne haisevat.”
Joskus vanhoina hyvinä aikoina, kun asiat olivat viattomampia ja yksinkertaisempa, psykopaattinen CIA joutui salaa soluttautumaan uutismediaan manipuloimaan amerikkalaisten kuluttamaa informaatiota, joka kertoi heidän kansakunnastaan ja maailmasta. Nykyään uutismedian ja CIA:n välillä ei ole minkäänlaista merkityksellistä eroa.
Toimittaja Glenn Greenwald juuri toi esiin mielenkiintoisen pointin New York Timesin raportoinnista koskien niinkutsuttua “Bountygate”-juttua jonka lehti julkaisi viime vuonna Venäjän valtion yrityksistä lahjoa Talibaniin kytkeytyneitä sotilaita hyökkäämään amerikkalaisten sotilaiden kimppuun Afganistanissa.
“Eräs New York Timesin toimittaja, joka alunperin julkaisi Venäjästä kertovan lahjonta jutun (joka alunperin on liitetty nimettömään ’tiedusteluviranomaislähteeseen’) sanoi tänään, että CIA on syypää asiaan”, Greenwald twiittasi. “Niinpä media — jälleen kerran — toisteli CIA:n kirjoittamia tarinoita kyseenalaistamatta: onnea vaan kaikille.”
Todellakin, NYT:n alkuperäinen juttu ei maininnut mitenkään CIA:n mukanaoloa narratiivissa, siinä lainattiin ainoastaan “viranomaisia”, ja kuitenkin tässä viimeisimmässä artikkelissa puhutaan kuin toimitus olisi jo informoinut lukijoitaan valehtelevan, kiduttavan, huumeita myyvän, sotaan yllyttävän Central Intelligence Agencyn taustoista jutussa heti alusta alkaen. Toimittaja jopa kirjoittaa, että “New York Times raportoi ensi kerran viime kesänä CIA:n arviosta”, jossa linkki johti alkuperäiseen artikkeliin missä ei sanallakaan mainita CIA:sta. Vasta myöhemminNew York Times alkoi raportoida siitä, että CIA tutki Venäjän lahjontasyytteitä.
The Daily Beast, joka itse on täysin kritiikittömästi julkaissut monia artikkeleita joissa puhutaan “Bountygate”-narratiivista CIA:n suulla, raportoi seuraavaa:
Kyse oli Venäjän paluusta Afganistanin “Suureen Imperialismipeliin” kertovasta jymyjutusta. Kreml oli oli levitellyt rahojaan Keski-Aasian taistelukentille, jossa militanttien piti ampua amerikkalaisjoukkoja. Tämä sai aikaan massiivisen demokraattipuolueen hälyn ja he alkoivat kovasti vouhkata petturimaisesta venäläisten juoksupojasta Valkoisessa talossa, jonka hallinto Vladimir Putinin ohjauksessa oli vaarantanut amerikkalaisjoukot. Mutta torstaina Bidenin hallinto ilmoitti, että amerikkalaistiedustelulla oli ainoastaa “vähän tai jonkin verran” luottamusta koko tarinaan. Vakoilumaailman jargonista käännettynä se tarkoittaa, että tiedustelupalvelut ovat pitäneet juttua todeksi osoittamattomana — ja mahdollisesti täytenä pötynä.
Joten massamedia alkoi aggressiivisesti puskea CIA:n narratiivia, josta kenelläkään ei ollut mitään todisteita, ja koska mitään todisteita ei ollut, se perustui perättömiin väitteisiin alusta alkaen. He kirjaimellisesti puskivat CIA:n käsikirjoituksen lehdistötiedotteista läpi ja naamioivat sen uutiseksi.
Totalitaarisissa diktatuureissa valtion vakoiluorganisaatio kertoo uutismedialle mitä juttuja saa julkaista ja mitä ei, ja uutismedia julkaisee nämä jutut kyseenalaistamatta niitä yhtään. Vapaissa demokratioissa tiedustelupalvelut sanovat “Hei kaveri, mulla on sulle kunnon skuuppi!” ja media julkaisee sen kyseenalaistamatta.
Vuonna 1977 Carl Bernstein julkaisi artikkelin “CIA ja Media”, jossa raportoitiin että CIA oli salaa soluttautunut Amerikan kaikkein vaikutusvaltaisimpiin uutistoimistoihin ja sillä oli yli 400 toimittajaa, joita se piti käyttökelpoisina ohjelmassa nimeltä Operation Mockingbird. Se oli suuri skandaali, ja ihan ansaitusti niin. Uutismedian piti raportoida totuudenmukaisesti siitä mitä maailmassa tapahtuu, ei manipuloida kansan mielipidettä agenttien ja sotaa haluavien agendojen ajamiseksi.
Nykyään CIA-yhteistyö tapahtuu avoimesti, ja ihmisille on syötetty niin paljon propagandaa etteivät he tunnista skandaalia. Erittäin vaikutusvaltaiset uutistoimistot kuten New York Times täysin kritiikittömästi välittävät CIA-disinfoa, joka sitten esitetään muualla uutisissa faktana. Washington Postilla onvaltaa ja voimaa sen CIA-yhteistoiminnasta ja se ei ole koskaan paljastanut tätä eturistiriitaa kun se raportoi amerikkalaisten tiedustelupalvelujen toiminnasta standardiprotokollan mukaan. Massamedialafkat nyt avoimesti työllistävät tiedustelupalvelujen väkeä kuten John Brennan, James Clapper, Chuck Rosenberg, Michael Hayden, Frank Figliuzzi, Fran Townsend, Stephen Hall, Samantha Vinograd, Andrew McCabe, Josh Campbell, Asha Rangappa, Phil Mudd, James Gagliano, Jeremy Bash, Susan Hennessey, Ned Price ja Rick Francona, sekä tunnettuja CIA:lle käyttökelpoisia kontakteja kuten NBC:n Ken Dilanian, sekä CIA-harjoittelijat kuten Anderson Cooper ja CIA:lle hakeneet kuten Tucker Carlson.
Tämä ei ole Operation Mockingbird. Se on paljon kauheampaa. Operation Mockingbird oli sitä, että CIA tuotti jotain palvelusta medialle. Se mitä me nyt näemme on, että CIA avoimesti toimii median ominaisuudessa. Kaikki eron tekeminen CIA:n ja uutisten välillä, kaikki teeskentely että olisi jotain eroa, on jäänyt pois.
Tämä on kauheaa. Tämä on erittäin, erittäin kauheaa. Demokratia ei ole merkityksellä tavalla olemassa jos ihmisten äänet eivät mene laatikkoon ymmärryksellä siitä mitä valtakunnassa ja maailmassa tapahtuu, ja jos heidän ymmärrystään muokataan sopimaan mihin tahansa valtion agendaan mitä kulloinkin pitää palvella äänillä. Kyseessä on kaikkein voimakkain sotilaallinen ja taloudellinen mahti ihmiskunnan historiassa, joka ei vastaa tekemisistään äänestäjille mitenkään. Se on vain massiivinen koko maailman täyttävä valtarakennelma, joka tekee mitä se haluaa. Piilossa oleva totalitaarinen diktatuuri.
Ja CIA on pahin instituutio, joka mahdollisesti voisi jotaa diktatuurin liikkeitä. Pieninkin tutkimus paljastaa tosiksi monta, monta kauheaa asiaa joita CIA on tehnyt vuosien mittaan; hitto, pelkkä vilkaisi siihen mitä CIA meinasi tehdä Phoenix-ohjelmassa Vietnamissa tekee niin.
Yhteiskunnassamme vallitsee yhteinen harhaluulo siitä, että valtion virastot, jotka ovat tunnettuja kammottavista teoistaan menneisyydessä, olisivat yksinkertaisesti lopettaneet kauheuksien tekemisen jostain syystä. Tämä uskomus ei saa tukea mistään, ja massoittain todisteita löytyy täysin vastakkaisesta. Se menee läpi koska se on miellyttävää, eikä juuri mistään muusta syystä.
CIA:n ei tulisi olla olemassa ensinnäkään, eikä sen varsinkaan tulisi kontrolloida uutismediaa, eikä myöskään amerikkalaisten imperiumin liikkeitä. Tuntekaamme me vielä joskus ihmiskunta, joka on täysin vapaa psykopaattien vallasta koko planetaarisena kollektiivina, aina itse ajattelemiimme ajatuksiin asti.
Repikäämme heidän iljettävät näppinsä pois jokaisesta olemuksemme aspektista.
Tässä on joitain rakennuksia, joita näkyy Kuun etelänavalla. Kartta on perua Apollo-missiosta. Siellä on joitain todella komplekseja rakennuksia. Rakenne yllä on yli 6.5km pitkä. Selvästikin siellä on rakenteita, mutta harjaantumattomalle silmälle siellä ei välttämättä näy yhtään mitään. Pelkoni on, että ennen kuin keinoäly on luotu ja tämä löytää löydökseni, mitään todellista muutosta Maapallolla ei tapahtu viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tekemän työni pohjalta.
Mutta kysymys kuuluu… jos keinoäly luodaan ja se vahvistaa kaiken löytämäni todeksi… kääntyykö kansa keinoälyn puoleen? Kutsuu sitä rasistiksi, puolueelliseksi, politisoituneeksi, tai dominoivaksi? Kun ihmisillä on vastassaan äärimmäinen äly… olemmeko me tarpeeksi älykkäitä kuuntelemaan? Aika näyttää.
Amatööriastronomi Bruce Swartz huomasi useita massiivisia, keinotekoisia rakenteita Kuussa. Näitä rakenteita tarkastellessaan voimme vain miettiä kuka ne on rakentanut.
Keinotekoisten rakenteiden vierellä Kuussa, piilossa utuisen pinnan alla, on myös tuntemattomia kappaleita, jotka ovat osuneet Kuuhun, Kuusta pois ja sinne takaisin lentäneitä UFOja, räjähdyksiä Kuussa ja UFOja Kuussa. Kaikki todisteet ovat tällä Bruce Swartzin videolla.
Löysin sisäänkäynnin maanalaiseen tukikohtaan etäiseltä saarelta Indonesiassa. Käytävä näkyy helposti Google Earthin kartalla, ja kun lisää kontrastia kuvakaappaukseen, yksityiskohdat todella tulevat esiin. Me voimme jopa nähdä katsomalla sitä, että tämän käytävän läpi lentänyt UFO on mennyt maanaliseen tukikohtaan. Miten me tiedämme tämän? Koska tunnelin syvemmät sisäosat ovat edelleen avoinna. Tämä on täydellinen paikka maanalaiselle tukikohdalle, niin etäisellä saarella jonne harva eksyy.
Scott C. Waring, Taiwan https://www.youtube.com/watch?v=b62Kbv4xtuY