Aihearkisto: Uutiset

Uutisia UFOista ja paranormaaleista ilmiöistä.

Termi “salaliittoteoria” on CIA:n keksintö

Kirjoittanut pastori Douglas Wilson, Project Unspeakablen ydinryhmän jäsen

Luettuani JFK:n ja the Unspeakablen vuosia sitten, olen miettinyt Kennedyn salamurhaa aika paljon ja nähnyt miten “salaliittoteoriaa” käytetään lopettamaan keskustelu, signaloimaan että nyt astutaan “puhumattomalle” alueelle. Joten aloin miettiä liittyykö termin Salaliittoteoria käyttöön salaliittoa itsessään.

Aloin tutkia, ja yllätys yllätys, vuodelta 1967 löytyy CIA:n muistio, joka esittää monia Warrenin komission raportin käyttämiä vastalauseita, joita yleisesti kuullaan Kennedyn salamurhaan liittyen. CIA omisti 250 mediayritystä 1960-luvulla, käytti lähes miljardi dollaria (nykypäivän dollareissa) levittämään informaatiota, ja sillä oli paljon ihmisiä palkkalistoillaan tekemässä sen tahdon mukaisesti jokaisessa maailman suuressa kaupungissa. Ei siis ole yllättävää, että he kykenivät levittämään tämän idean muillekin.

Tämä ongelma on myös nykyään, se ei ole ainoastaan historiallinen. Cass Sunstein on Obaman hallinnon sisäpiiriläinen, joka uusi kirja Conspiracy Theories and Other Dangerous Ideas on sofistikoitunut apologia nykysysteemille. Viimeisenä artikkelisarjassa on CIA:n vuoden 1967 muistio itsessään.

CIA-dokumentti numerolla 1035-960: Aseistetun termin perusta

Lähde Memory Hole: Reflections on Media and Politics

© Memory Hole Blog / James F. Tracy

alunperin julkaistu tammikuun 20. 2013

“Salaliittoteoria” on termi, joka luo pelkoa ja ahdistusta lähes jokaisen julkisuuden henkilön sydämeen, erityisesti toimittajien ja akateemikkojen. 1960-luvulta lähtien leima on muuttunut kuritustoimenpiteeksi, joka on ollut yllättävän tehokas määrittelemään tiettyjä rajoja sille miten asioista saa puhua tai niitä tutkia. Erityisesti USA:ssa legitiimien kysymysten kysyminen epäilyttävistä narratiiveista, joita käytetään julkisen mielipiteen ohjailuun (ja täten myös poliittisten päätösten ohjailuun) on suuri ajatusrikos, joka tulee poistaa kansan psyykeestä kaikin keinoin.

CIA

Salaliittoteorian akuutin negatiiviset konnotaatiot voidaan jäljittää liberaalihistorioitsija Richard Hofstadterin tunnettuun vehkeilyyn “Uutta Oikeistoa” vastaan. Kuitenkin juuri CIA:n keskustiedustelu oli todennäköisesti se, joka oli suurimmassa roolissa termin tehokkaassa “aseistamisessa”. Kansan kyseenalaistaessa Warrenin komission raportin löydöksiä presidentti John F. Kennedyn murhasta, CIA lähetti yksityiskohtaisen direktiivin kaikille sen toimistoille. Otsikolla “Warrenin komission raporttia vastaan esitettyyn kritiikkiin vastaaminen” nimetty direktiivi oli merkittävässä roolissa sanan “salaliittoteoria” muuttamisessa aseeksi lähes kaikkia yksilöitä ja ihmisryhmiä vastaan, jotka halusivat kyseenalaistaa valtion salaiset ohjelmat ja aktiviteetit.

Tätä tärkeää muistiota ja sen laajoja vaikutuksia amerikkalaiseen politiikkaan ja julkiseen keskusteluun käsitellään Florida State Universityn valtiotieteilijä Lance deHaven-Smithin kirjassa Conspiracy Theory in America. Tohtori deHaven-Smith kehitteli käsitteen valtion rikokset demokratiaa vastaan tulkitsemaan ja selittämään potentiaalista valtion mukanaoloa tapahtumissa kuten Tonkininlahden tapaus, 1960-luvun suuret poliittiset murhat ja 9/11.

CIA:n documentti 1035-960 julkistettiin vastauksena vuoden 1976 FOIA-tietopyyntöön, jonka New York Times oli tehnyt. Direktiivi oli erityisen merkittävä, koska se kuvaili CIA:n huolia koskien “Amerikan hallituksen yleismainetta” mitä tulee Warrenin komission raporttiin. Virasto oli erityisen kiinnostunut säilyttämään oman julkisuuskuvansa ja roolinsa kun se “kontribuoi informaatiota [Warrenin] tutkimukseen.”

Muistio yksityiskohtaisesti kuvaa useita toimia ja tekniikoita joilla “vastata salaliittoteoreetikoiden väitteisiin ja pilkata niitä niin, että estetään sellaisten väitteiden kiertäminen muihin maihin.” Esimerkiksi lähestyttäessä “ystävällisiä eliittikontakteja (erityisesti poliitikkoja ja päätoimittajia”, tulee priorisoida heidän muistuttamistaan Warrenin komission suoraselkäisyydestä ja rehellisyydestä. “[K]riitikkojen esittämät väitteet eivät perustu millekään vakavalle”, dokumentissa sanotaan, ja “spekulatiivinen lisäkeskustelu pelaa ainoastaan [kommunistisen] opposition pussiin.”

Virasto on myös ohjeistanut sen jäseniä “[k]äyttämään propagandaa levittäviä yhteyshenkilöitä [kumoamaan] ja ehkäisemään kriitikkojen hyökkäykset. Kirja-arvostelut ja asiasta kirjoitettavat artikkelit ovat erityisen sopivia tähän tarkoitukseen.”

1035-960 lisäksi kuvaa erityisiä tekniikoita, joilla vastata “salaliittoihin” perustuviin argumentteihin, jotka pyörivät Warrenin komission löydösten ympärillä. Sellaiset vastareaktiot ja niiden yhdistäminen pilkkanimeen ovat olleet rutiininomaisessa käytössä eri syistä korporaatiomediassa, kommentaattoreiden ja poliitikkojen puheenvuoroissa tähän päivään asti niitä vastaan, jotka vaativat totuutta ja suoraselkäisyyttä käänteentekevistä tapahtumista maailmalla.

Vasta-argumentteja:

  • Yhtään uutta merkittävää näyttöä ei ole tullut esiin mitä [Warrenin] komissio ei olisi tarkastellut.
  • Kriitikot yleensä antavat liikaa painoarvoa tietyille kohdille ja sivuuttavat toiset.
  • Niin suuren mittakaavan salaliitto kuin tässä on esitetty olisi mahdoton pitää salassa Yhdysvalloissa.
  • Kriitikoita vaivaa yleensä älyllisen ylpeyden eräs muoto: he esittävät jonkin teorian ja rakastuvat siihen.
  • Oswald ei olisi ollut kenenkään selväjärkisen valinta ottaa mukaan mihinkään salaliittoon.
  • Sellaiset epäselvät syytökset kuten “yli kymmenen ihmistä kuoli mystisesti” [Warrenin komission tutkinnan aikana] voidaan aina selittää jollain luonnollisella syyllä: kyseiset henkilöt ovat suurimmaksi osaksi kuolleet luonnollisista syistä.

Nykyään enemmän kuin koskaan uutisten mediapersoonat ja kommentaattorit ovat valtaa käyttävässä asemassa, joista on helppo levittää propagandaa joka muistuttaa läheisesti dokumentissa 1035-960 kuvattua, ketä tahansa sellaista ihmistä vastaan joka saattaisikin kyseenalaistaa valtion hyväksymät narratiivit ja huonosti ymmärretyt tapahtumat. Dokumentissa kuvatut motiivit ja menetelmät on onnistuneesti syötetty pajunköytenä kaikelle kansalle median kautta, ja tapausten kuten Oklahoma Cityn pommitus, 9/11 ja viimeisimpänä Sandy Hookin joukkoampumiset ovat suurimmalta nielty uutisten kautta täysin kyseenalaistamatta.

Akatemian ja journalismin tutkimus näistä selittämättömistä tapauksista saattaa saada liikkeelle asiasta kiinnostuneet kansalaiset ja syntyy keskustelua, jolla on aina ollut dramaattinen ja kauaskantoinen vaikutus. Ei tarvitse kuin katsoa kehittyvää poliisivaltiota ja kansalaisoikeuksien ja perustuslaillisen suojan katoamista todisteina siitä miten hyvin tämä hienovarainen ja valheellinen pelottelutaktiikka on perustavanlaatuisesti toiminut ja rampauttanut tulevaisuuden riippumattoman itsemääräämiskyvyn ja kansalaisten voimaantumisen.

Älä hämäänny ‘salaliittoteoria’-leimakirveestä

Lähde Washington’s Blog

kirjoittanut Andrew Kreig

alunperin postattu toukokuun 28. 2014

CNN ja Newsweek jokin aika sitten kirjoittivat mieltä tylsyttäviä reposteluja niinkutsuttuja “salaliittoteorioita” vastaan. Dag Hammarskjöld

Samaan aikaan Wall Street Journal julkaisi artikkelin YK harkitsee uudelleen tutkia vuoden 1961 törmäystä joka tappoi Dag Hammarskjöldin, raportti joka mainitsi ohimennen mahdollisuudesta että Yhdysvallat olisi saattanut olla mukana YK:n pääjohtajan kuolemassa, joka näkyy valokuvassa. Sellaisten viestien ymmärtämiseksi pyydän lukijaa arvioimaan todisteita avoimin mielin — ja erityisesti epäillä sellaisia kommentaattoreita jotka käsittelevät asiaa toistellen yksikantaan termiä “salaliittoteoria” ilman minkäänlaisia oikeita todisteita mistään.

Kenelläkään ei ole aikaa tutkia kaikkea ilman jotain etukäteisajatusta asiasta. Tehokkaasti toimiaksemme me luotamme osittain lempilähteidemme esittämiin puolueellisiin kommentaareihin. Mutta jos kyseessä on suuret panokset ja me haluamme olla rehellisiä (ainakin itsellemme), meidän tulisi myöntää, että alustavat johtopäätöksemme tulisi muuttua sitä myöden kun saamme lisää dataa aiheesta.

Ehdotukseni on, että seurata Justice Integrity Projectin henkeä JFK:n salamurhatutkimuksen “Oppaasta”. Se on 11-osainen sarja, joka alkoi listalla kirjoja, arkistoja, raportteja ja videoita. Sitten se siirtyi arvioimaan eri teorioita presidentti Kennedyn vuoden 1963 murhasta. Tähän mennessä me tiedämme julkisiksi tehdyistä dokumenteista, että CIA pyöritti massiivista ja salaista kampanjaa, jolla mustamaalata Warrenin komission kriitikot “salaliittoteoreetikon” pilkkanimellä. Kampanja käytti useita CIA:lle ystävällisiä valtavirtamedioita, esimerkiksi mustamaalaamaan neworleansilaista syyttäjää Jim Garrisonia, joka näkyy alla. Garrison syytti neworleansilaista liikemiestä Clay Shawia niinkutsutusta salaliitosta murhata Kennedy. Shaw, joka on korkea-arvoisen brittiläisen tiedustelu-upseerin tuttu toisen maailmansodan ajalta, perusti tunnetun kauppapaikan New Orleansiin pian sodan jälkeen. Garrison syytti Shawia siitä, että hän oli tavannut JFK:n oikeistovastustajia suunnitellakseen heidän kanssaan Kennedyn murhan. (toim. huom. englanninkielisen artikkelin kommenteisa huomautetaan, että Shaw ennen kuolemaansa paljastui CIA-yhteyshenkilöksi: https://www.maryferrell.org/pages/The_CIA_and_the_JFK_Assassination.html) Jim Garrison

50-sivuinen CIA:n muistio nimeltään “CIA Dispatch 1035-960” ohjeisti agentteja kontaktoimaan medialähteitä ja pilkkaamaan Garrisonia ja hänen kaltaisiaan siitä, että he kritisoivat Warrenin komission päätelmää, että Lee Harvey Oswald olisi tappanut Kennedyn ja toiminut yksin. Vuoden 1967 dokumentti on tässä alkuperäisenä, ja täällä tiivistelmänä.

Pöytäkirja CIA-tapaamisesta samalta vuodelta kertoo siitä pelosta, että Garrison olisi voittanut yleisen mielipiteen puolelleen.

Mutta jury antoi sapiskaa Shawille potentiaalisten silminnäkijöiden kuolemasta (mukaanlukien itsemurhasta) ja kovasta mustamaalauskampanjasta Garrisonia vastaan, jota mediassa käytiin. NBC News palkkasi entisen oikeusministeriön virkamiehen Walter Sheridanin, joka oli ollut varhainen supersalaisen NSA:n työntekijä 1950-luvulla. Julkisesti Sheridan oli tutkiva journalisti, joka oli mukana myös Garrisonin pilkkaamisoperaatiossa.

Operation Mockingbird oli CIA:n salainen ohjelma, jolla ujutettiin uutistarinoita kansakunnan kaikkein hyvämaineisimpiin uutistoimistoihin.

“Tämän [CIA:n] muistion ja CIA:n mediavaikutuksen avulla”, kirjailija Peter Janney kirjoitti kolumnissaan, “‘salaliittoteoreetikon’ käsite tuotiin kansan käyttöön ja syövytettiin poliittiseen käsitteistöön ja siitä tuli se mitä se on nykypäivänä: termi jolla pilkata, mustamaalata, saattaa naurunalaiseksi ja tuhota kaikkien maine, jotka yrittävät puhua mistään tahansa rikoksesta, jonka valtio, armeija tai tiedustelupalvelut ovat koskaan tehneet.”

Janney, jonka edesmennyt isä Wistar Janney oli ollut korkea-arvoinen CIA-pomo, jatkoi: “Ihmiset, jotka haluavat jatkaa sen leikkimistä että salaliittoja ei ole olemassa — kun ne itse asiassa ovat kaikkein yleisin modus operandi merkittäville historiallisille muutosliikkeille ympäri maailman ja meidän maassamme — raivostuvat silmittömästi kun heidän naiivi illuusionsa kyseenalaistetaan.”

Tuota taustaa vasten tarkastellaan hieman viimeaikaisempia termin käyttötapauksia valtavirran mediassa, joilla on pilkattu niitä, jotka ehdottavat että valtio on mukana pahamaineisissa tapahtumissa.

CNN, Newsweek älähtävät valtiota kritisoiville

CNN:n Jake Tapper teki vähän muutakin kuin pelkästään haukkui rumasti ihmisiä hänen ohjelmassaan ‘Truthers’ to protest 9/11 Museum. Tapper otti ohjelmaan mukaan samanmielisen vieraan, Salonin kolumnistin Emily Bazelonin, joka joka käyttää samanlaista puskista revittyä spekulaatiota protestihenkilöiden pilkkaamiseen.

Toinen esimerkki selektiivisestä analyysista oli Newsweekin peitetarina toukokuun 15. päivälle The Plots to Destroy America, jonka on käsikirjoittanut Kurt Eichenwald. Yllättävää kyllä Newsweekin sensaatiomaiseen otsikkoon itsessään jo kuului viittaus salaliittoon — että useat valtiota kritisoivat vasemmiston ja oikeiston tahot yrittivät “tuhota” kansakunnan “juonillaan”.

Minä huomasin kaavan. Kolme vuotta sitten juonsin kirjailija Jonathan Kayn haastattelua viikoittaisessa radio-ohjelmassani Washington Update. Kay, joka on kanadalainen sanomalehtitoimittaja ja oikeustieteen tutkinnon haltija, oli kirjoittanut 340-sivuisen kirjan Among the Truthers. Sen luettuani tajusin, että se laittoi hälytyskellot päälle ja pilkkasi virallisten 9/11-tutkijoiden kriitikkoja, mutta ei analysoinut heidän argumenttejaan.

Samalla tavalla Eichenwald siteeraa auktoriteettina kourallista systeemimielisiä “asiantuntijoita”, jotka pilkkasivat niitä jotka kritisoivat valtiota tai muuta systeemin instituutiota.

Newsweekin siteeraamien asiantuntijoiden joukossa oli Cass Sunstein, Harvardin oikeustieteen professori, joka on kirjoittanut kirjan Conspiracy Theories, ja joka on entinen Obaman hallinnon virkamies. Obaman ensimmäisellä kaudella Sunstein valvoi kaikkea liittovaltion lainsäädäntöä Valkoisen talon valtiovarainhallinnosta. Biden, Sunstein and Power

Samantha Power vannoo virkavalansa  Joe Bidenin kanssa, jossa Cass Sunstein on keskellä

Valkoisen talon valokuva näyttää Sunsteinin vaimonsa kanssa, joka on Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Samantha Power, kun varapresidentti Joe Biden vannotti hänet virkaansa. Hänen nimityksensä seurasi sen jälkeen kun hän oli tehnyt korkea-arvoista kansallisen turvallisuuden työtä Valkoisessa talossa ja ulkoministeriössä Obaman ensimmäisellä kaudella. Kuten kirjassani Presidential Puppetry esitän, hän on kaikkein kovaäänisimmin ajanut vallanvaihtoa ja armeijan väliintuloa globaalisti humanitääristen periaatteiden nimissä.

Lisäksi Obama nimitti Sunsteinin neljän muun nimen kanssa komissioon käsittelemään NSA-tietovuotaja Edward Snowdenin paljastuksia massiivisesta amerikkalaisten vakoilusta. Eichenwald retostelee tällä kovalla kansallisen turvallisuuden taustallaan ja retoriikalla, jota tarvitaan kansan tuen voittamiseksi globaaleille väliintuloille. Vieläkin relevantimpaa on se, että Eichenwald epäonnistui huomauttamaan siitä, että Sunstein oli mukana kirjoittamassa vuonna 2008 tutkielmaa, joka puhui propagandatekniikoiden käyttöönoton puolesta.

Tutkielmassa “Conspiracy Theories” Sunstein kannatti sitä, että valtio salaa palkkaisi akateemikkoja ja journalisteja liittovaltion viranomaisten tulkinnan mukaan vaarallisten uskomusten kumoamiseksi, joita miljoonilla äänestäjillä oli mm. siitä, että valtio oli mukana 9/11:ssa tai salaamassa sitä.

Sunsteinin oma ehdotus kuulostaa aika tavalla sellaiselta juonittelulta, joita valtion kritisoijat pitävät orwellilaisen isovelivaltion perustuslaillisten oikeuksien rikkeenä.

Ja kuitenkin Eichenwald esitti, että “rahtuakaan näyttöä” ei ole olemassa hänen ajamistaan teorioista. Hän kutsui niitä “huuhaaksi ilman todisteita”. Mutta hän epäonnistui, kuten kaikki muutkin hänenkaltaiset, kumoamaan hänen kohteidensa esittämiä parhaita argumentteja.

Sen sijaan hän toistuvasti siteerasi hyvämaineisia asiantuntijoita, jotka suurimman osan aikaa taputtivat valtion virkamiehiä selkään ja trivialisoivat valittajien huolia. Sellainen elitistinen, puolueellinen Newsweekin ja CNN:n raportointi kuvaa hyvin sitä miksi näiden tahojen lukijamäärät ovat romahtamassa ja lafkat keskittyvät puolitotuuksiin, jotka ovat tärkeitä joillekin mutta eivät yleisölle. Internet tarjoaa vaihtoehtoisia uutislähteitä.

Vuonna 2010 Washington Post myi Newsweekin vain yhdellä dollarilla ja velkojen kuittaamisella. Post ilmoitti, että se halusi antaa lafkan samanmielisen julkaisijan käsiin. Tämä oli Sidney Harman, kongressiedustaja Jane Harmanin aviomies (dem-Kalifornia), Harvardin oikeustieteistä valmistunut kaveri ja tunnettu sotateollisen kompleksin lobbari. Newsweek, paljon kuten CNN, on vain haikea muisto entisestä ja se on myyty kahdesti eteenpäin sen jälkeen kun Sidney Harman kuoli.

Useimmat meistä edelleen nojaavat suuresti massamediaan tukemaan muiden lähteiden väitteitä.

Esimerkki tästä on YK-kirjeenvaihtaja Joe Laurian rapotti Wall Street Journalissa.

Lauria ammensi vuosien kokemuksestaan ja raportoi Journalille, että YK saattaa ottaa uudestaan käsittelyyn Hammaskjöldin tapauksen, sillä uutta todistusaineistoa oli tullut esiin, määrittämään sen oliko Hammarskjöld murhattu tieten tahtoen vuoden 1961 rauhanturvaoperaatiossa.

Pari vuotta aiemmin urallani Journaliin kirjoittaneena voin kuvitella miten paljon tutkimusta toimittajan on ollut tuotettava ennen kuin sellainen tarina pääsisi painoon asti. Hänen saavutuksensa on erityisen huomattava Murdochin omistamassa sanomalehdessä, jonka omistaja on paremmin tunnettu siitä, että hän hyötyy omasta asemastaan, eikä niinkään tämän aseman henkilöiden paljastamisesta.

Ja mitä jos YK menee asian kanssa eteenpäin ja löytää todisteita siitä, että pääjohtaja kuoli kepulipelin seurauksena?

Yksi asia on selvää, se ei olisi hyvä uutinen niille, jotka kiistävät salaliittojen olemassaolon. Mutta he varmasti löytäisivät tavan välttää syvälle menevän journalismin.

Artikkelin julkaissut Justice Integrity Project (www.justice-integrity.org)

“Salaliittoteorioiden” psykolingvistisen koodin murtaminen: Riippumattoman tutkimuksen ja analyysin vastainen noitavaino

Lähde Global Research

kirjoittanut Prof. James F. Tracy

alunperin julkaistu toukokuun 21. 2014

Uudenlainen ristiretki näyttää olevan käynnissä riippumatonta tutkimusta ja analyysia vastaan, jota tehdään vaihtoehtoisessa uutismediassa. Maaliskuussa julkaistiin “kognitiivisen soluttautumisen” kannattajan Cass Sunsteinin uusi kirja Conspiracy Theories and Other Dangerous Ideas. Huhtikuussa liittovaltion tiedusteluelin Southern Poverty Law Center (SPLC) julkisti uuden raportin “Agenda 21: The UN, Sustainability, and Right Wing Conspiracy Theory.” Viimeisimpänä Newsweek-lehti julkaisi peitetarinan otsikolla “The Plots to Destroy America: Conspiracy Theories Are a Clear and Present Danger.”

Kuten diskurssi esittää, tämä propagandakampanja toteutettiin käyttämällä nyt tuttua “salaliittoteoria”-leimakirvestä, kuten CIA:n dokumentti 1035-960 esittää, vuoden 1967 muistio jossa käsitellään strategiaa CIA:n “mediatyöläisille”, jolla vastata Warrenin komissiota vastaan esitettyyn kritiikkiin ja hyökätä riippumattomien presidentti John F. Kennedyn murhaa tutkivien kimppuun. Tuohon aikaan kohteisiin kuului lakimies Mark Lane ja neworleansilainen syyttäjä Jim Garrison, jotka saivat toistuvasti osakseen pilkkaa ja mustamaalausta amerikkalaisessa uutismediassa.

Julkistettu valtiollinen dokumentti on osoittanut Lanen ja Garrisonin väitteet CIA:n mukanaolosta salamurhassa suurelta osin todenmukaisiksi. Siitä huolimatta uhka siitä, että omaan niskaan lyötäisiin salaliittoteoreetikon leima, on edelleen voimakas ase jolla uhkailla kirjailijoita, journalisteja ja tutkijoita ja estää heitä käsittelemästä monimutkaisia tapahtumia, poliittisia päätöksiä ja muita mahdollisesti arkaluonteisia asioita.

Kuten Newsweekin jutun otsikko antaa ymmärtää, pääasiallinen nykypäivän propagandakampanjan elementti, joka käyttää salaliittoteor(ian/eetikon) leimaa, on antaa ymmärtää, että kansalaisten epäluottamus valtion tekemisiä ja imperatiiveja kohtaan johtaa väkivaltaisuuksiin. Termi “salaliittoteoreetikko” on tahallaan sekoitettu “salaliitossa mukanaolijaan” ja näin nämä kaksi yhdistetään kansan alitajunnassa. Kuvat Lee Harvey Oswaldista, Timothy McVeigh’sta ja Osama bin Ladenista lyödään aina pöytään vaivihkaa kun maagiseen termiin viitataan. Todellisuudessa juuri länsivallat tyypillisesti käyttävät poliisia tai armeijaansa, jotka ovat yleisimpiä väkivallan käyttäjiä ja sillä uhkailijoita — sekä kotimaassa että ulkomailla.

Newsweekin artikkelissa kirjailija ja journalisti Kurt Eichenwald selektiivisesti käyttää SPLC:n, Sunsteinin sekä muutaman tieteentekijän väitteitä postuloimaan orwellimaisesti, että riippumaton tutkimus ja analyysi Yhdysvaltojen Agenda 21:sta, “Common Core”-koulutusohjelman koulutuksen vastaisuudesta sekä rokotevammojen ja veden fluorauksen vaaroista että syyskuun 11. päivästä — kaikki tärkeät poliittiset päätökset ja asiat jotka ovat vakavan tutkimisen arvoisia — ovat päiväpolitiikalle “tartuntatauti”.

Toimintakuntoisessa yhteiskunnassa rehelliset akateemikot ja toimittajat saisivat ilman esteitä keskittyä näihin ongelmiin sekä samanlaisiin muihin ongelmiin — geenimanipulaatioon, valtion toteuttamaan terrorismiin, ei-ionisoivan säteilyn vaaroihin — erityisesti siksi koska sellaiset ilmiöt ovat vakava uhka sekä kansan suvereeniudelle että itsemääräämiskyvylle. Tällaiset intellektuaalit toiminnallaan tarjoaisivat tärkeitä havaintoja julkiselle keskustelulle.

Kun tällaista ei ole, kansan tietyt osat, jotka edelleen kykenevät kriittiseen ajatteluun, joutuvat turvautumaan informaatioon joka saa heidät kyseenalaistamaan byrokratiaa ja joissain tapauksissa ehdottamaan mahdollisesti laajempaa poliittista agendaa. Nykypäivän maailmassa kuitenkin sellaiset huuhaatutkimusprojektit, jotka ovat äärimmäisen varauksellisia valtiota tai säätiörahoitteisia teknokraatteja kohtaan, “vääristävät sitä debattia, joka on demokratialle kriittisen tärkeää”, sanoo Dartmouthin valtiotieteilijä Brendan Nyhan.

Pitäen ylläolevan mielessä, yksinkertainen mutta informatiivinen harjoitus salaliittoteoriapropagandan psykolingvistisistä tekniikoista on korvata ilmaus “salaliittoteor(ia/eetikko)” fraasilla “riippumaton tutkimus ja analyysi” tai “riippumattomat tutkijat.” Soveltakaamme tätä seuraavaksi joihinkin Eichenwaldin Newsweek-artikkelin kappaleisiin. Esimerkiksi, “Psykologian tutkimus on näyttänyt, että ainoa piirre, joka johdonmukaisesti viittaa mahdollisuuteen siitä, että joku uskoo salaliittoteorioita riippumatonta tutkimusta ja analyysia on, jos henkilö uskoo muihin salaliittoteorioihin riippumattomiin tutkimuksiin ja analyyseihin”, Eichenwald viisaasti esittää.

“Eräs kaikkein yleisin tapa esitellä salaliittoteorioita riippumatonta tutkimusta ja analyysia on ‘vain kysyä kysymyksiä’ viranomaisten sanomisista,’’’ sanoo Karen Douglas, British Journal of Social Psychologyn eräs päätoimittajista ja vanhempi akateemikko… Britannian University of Kentissa.”

Itse asiassa, fraasien korvaaminen tällä tavoin koko läpi koko artikkelin merkittävästi neutralisoi sen yleisen propagandistisen vaikutuksen.

Tutkijat ovat samaa mieltä: riippumaton tutkimus ja analyysi, jota kansa tekee jokaisella yhteiskunnan tasolla, on tapa etsiä rauhaa elämän kaaokseen, joskus yksinkertaisesti vahvistamalla omia uskomuksia. 9/11 conspiracy theorists independent researchers protest outside the World Trade Center in 2011

9/11 salaliittoteoreetikot riippumattomat tutkijat protestoivat World Trade Centerilla vuonna 2011

Vaikka uutislähteiden määrän kasvu on auttanut levittämään riippumatonta tutkimusta ja analyysia, se ei ole mitenkään verrattavissa sosiaalisen median ja internetin vaikutukseen, sanovat asiantuntijat.

“Jos sinulla on sosiaalisia verkostoja, joissa ihmiset keskustelevat keskenään, silloin riippumaton tutkimus ja analyysi voi levitä nopeasti’’ sanoo Cass Sunstein, Harvard Law Schoolin professori … “Se on kirjaimellisesti kuin tartuntatauti.”

Vaikka jotkut voivat sivuuttaa riippumattoman tutkimuksen tietämättömänä tai epävakaana, tieteellinen tutkimus on näyttänyt tämän aivan muuta. “Idea siitä, että ainoastaan tyhmät ihmiset uskovat tähän, on väärin’’ sanoo Dartmouthin Nyhan.

Ihmiset, jotka vahvemmin uskovat riippumattomaan tutkimukseen ja analyysiin, merkittävän paljon todennäköisemmin jättivät käyttämättä aurinkorasvaa tai käymättä vuosittain lääkärintarkastuksessa. Southern Poverty Law Centerin julkaiseman raportin mukaan huhtikuussa riippumatonta tutkimusta ja analyysia virtasi Alabaman senaatin koulutuskomitean kuulemisesta koskien lainsäädäntöä jolla sallia koulujen hylätä Common Core -opetus. Se on totta. Syyskuun 11. päivästä 2001 lähtien internet on yhä enemmän mahdollistanut perusjantterin hakea, tutkia ja jakaa informaatiota tärkeistä tapahtumista ja ilmiöistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Ja tutkimus, jonka on julkaissut nimekäs journaali Frontiers of Psychology, esittää, että “vaihtoehtoisiin salaliittoteorioihin” vetoaminen mieluummin kuin valtion virallisiin selityksiin syyskuun 11. päivän 2001 hyökkäyksistä on merkki “individuaatiosta”, eli psykologisesta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä.

Sellainen ympäristö on selvä uhka niille, jotka toivovat saavansa itselleen poliittisen vallan. Todellakin, kyky vapaasti levittää ja keskustella valtion kammottavista teoista on kaikkein painavin tyrannian vastavoima. Koska tätä kykyä ei voida takavarikoida tai tukahduttaa, sitä tulee pilkata, marginalisoida ja jopa diagnosoida se psykiatriseksi sairaudeksi.

Nettineutraaliuden hylkääminen saattaa lopulta vaikeuttaa riippumatonta tutkimusta, ajattelua ja analyysia. Siihen asti korporaatiomedian yritykset maalittaa ja pelotella kansalaisia salaliittoteoriameemillä tulevat olemaan merkki siitä mikä tänä päivänä on vielä uutisia ja kommentaaria.

CIA Document 1035-960

200px-CIA.svg

1967

CIA Document 1035-960

Koskien Warrenin raporttia kohtaan esitettyä kritiikkiä

1. Meidän huolemme. Presidentti Kennedyn salamurhan päivästä lähtien on ollut spekulaatioita hänen murhansa vastuullisuudesta. Vaikka tämä oli perua Warrenin komission raportista (joka julkaistiin syyskuun lopulla 1964), eri kirjoittajilla on nyt ollut aikaa käydä läpi komission julkaisema raportti sekä dokumentit joiden varjolla kysellä uudelleen lisää, ja useita kirjoja ja artikkeleja on julkaistu, jotka kritisoivat komission löydöksiä. Useimmissa tapauksissa kriitikot ovat spekuloineet jonkinlaisella salaliitolla, ja usein he ovat vihjailleet, että komissio itse olisi ollut mukana. Gallup, jonka tulokset oletettavasti ovat seurausta Warrenin komission raportin lisääntyneestä kyseenalaistamisesta, sanoivat että 46% amerikkalaisista ei ollut sitä mieltä, että Oswald oli toiminut yksin, kun taas yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että komissio oli jättänyt joitain kysymyksiä ratkaisematta. Epäilemättä gallupit ulkomailla näyttäisivät samanlaisia, tai jopa vieläkin kielteisempiä tuloksia.

2. Tämä mielipidetrendi on huolenaihe Yhdysvalloille, mm. meidän organisaatiollemme. Warrenin komission jäsenet oli valittu heidän suoraselkäisyytensä, kokemuksensa ja hyvämaineisuutensa perusteella. He olivat molemmista suurista puolueista, ja he ja heidän apulaisensa oltiin valittu kaikista osista maata. Komission jäsenten kannan takia pyrkimykset tahrata heidän puhtoisuuttaan ja viisauttaan luovat epäilyksen varjon koko amerikkalaisen yhteiskunnan johtajiston päälle. Lisäksi tuntuu olevan yhä suurempi pyrkimys vihjailla, että presidentti Johnson itse, ainoana ihmisenä jonka voitaisiin sanoa hyötyneen tilanteesta, oli jollain tavalla vastuussa salamurhasta. Sellaisten vakavien väitteiden aiheuttama häiriö vaikuttaa sekä henkilöön, jota kohtaan ne esitetään, että koko Amerikan hallinnon maineeseen. Organisaatiomme itse on suoraan ollut mukana: me annoimme muiden faktojen muassa informaatiota tutkimukseen. Salaliittoteoriat ovat usein luoneet epäilyä organisaatiotamme kohtaan, esimerkiksi valheellisesti väittäen, että Lee Harvey Oswald työskenteli meille. Tämän muistion tarkoituksena on esittää materiaalia, jolla vastata salaliittoteoreetikoiden väitteisiin ja pilkata niitä niin, että estetään sellaisten väitteiden kiertäminen muihin maihin. Taustainformaatiota annetaan salaisessa osuudessa ja useassa salaamattomassa liitteessä.

3. Toiminta. Me emme suosittele, että keskustelua salamurhakysymyksestä aloitettaisiin siellä missä sitä ei jo käydä. Missä keskustelu on aktiivista, [liiketoiminnan] sijaintipaikkoja pyydetään:

a. Keskustelemaan julkisesti ongelmasta sekä [?]:n että ystävällisten eliittikontaktien kanssa (erityisesti poliitikkojen ja päätoimittajien), ja huomauttamaan heille, että Warrenin komissio teki niin läpikotaisen tutkimuksen kuin inhimillisesti oli mahdollista, että kriitikoiden väitteillä ei ole vakavastiotettavaa perustaa, ja että lisäspekulaatiot ainoastaan pelaavat opposition pussiin. Huomauttakaa myös, että salaliittopuheet vaikuttavat kommunistipropagandan levittäjien tahallaan tekaisemilta. Usuttakaa heitä käyttämään vaikutusvaltaansa lopettamaan perusteeton ja vastuuton spekulointi.

b. Käyttämään propagandaa levittäviä yhteyshenkilöitä [kumoamaan] ja ehkäisemään kriitikkojen hyökkäykset. Kirja-arvostelut ja asiasta kirjoitettavat artikkelit ovat erityisen sopivia tähän tarkoitukseen. Tähän ohjeistukseen liittyvien kaikkien nähtävillä olevien liitteiden tulisi tarjota hyödyllistä taustamateriaalia, jota antaa propagandanlevittäjien käyttöön. Meidän viestimme tulisi huomauttaa, silloin kun on soveliasta, että kriitikot ovat (I) kiintyneet teorioihin, jotka on kehitetty ennen kuin näyttöä niille oli olemassa, (II) poliittisessa intressiryhmässä, (III) taloudellisessa intressiryhmässä, (IV) liian nopeita ja epätarkkoja tutkimuksissaan, tai (V) viehättyneet heidän omista teorioistaan. Keskustelujen myötä koko kritiikin ilmiö, hyödyllinen strategia voi olla sulkea pois Epsteinin hyökkäysteoria, käyttäen Fletcherin [?] artikkelia ja Spectatorin juttua tausta tietoina. (Vaikka Mark Lanen kirja on paljon vähemmän vakuuttavampi kuin Epsteinin ja näyttää huonolta kun asiasta jotain tietävät kriitikot esittävät siitä kritiikkiä, siihen on myös paljon vaikeampi vastata kokonaisuutena, sillä helposti hukkuu nippelitiedon keskelle.)

4. Yksityisissä mediakeskusteluissa, jotka ei ole osoitettu kenellekään yksittäiselle kirjoittajalle, tai hyökätessä tulevia julkaisuja vastaan, seuraavat argumentit voivat olla hyödyllisiä:

a. Mitään merkittävää näyttöä ei ole tullut esiin, jota komissio ei olisi tarkastellut. Salamurhaa on joskus verrattu (esim. Joachim Joesten tai Bertrand Russell) Dreyfusin tapaukseen; kuitenkin, toisin kuin tuo tapaus, hyökkäys Warrenin komissiota kohtaan ei ole tuottanut uutta näyttöä, uusia tekijöitä ei ole identifioitu, eikä kriitikkojen keskuudessa olla yhtä mieltä. (Parempi vertauskuva, vaikkakin epätäydellinen, voi olla Reichstagin tulipalo vuonna 1933, jonka jotkut pätevät historioitsijat (Fritz Tobias, AJ.P. Taylor, D.C. Watt) nyt uskovat Vander Lubben sytyttämäksi hänen omasta aloitteestaan, ilman että hän olisi toiminut natsien tai kommunistien nimissä; natsit yrittivät maalittaa häntä syyttämään kommunisteja, mutta jälkimmäiset olisivat olleet menestyksekkäämpiä vakuuttamaan maailman siitä että natsit ovat syypäitä.)

b. Kriitikot yleensä antavat liikaa painoarvoa tietyille kohdille ja sivuuttavat toiset. He pyrkivät antamaan enemmän painoarvoa yksittäisten todistajien muistoille (jotka ovat vähemmän luotettavia ja enemmän eroavat toisistaan — ja näin niitä voi kritisoida enemmän) ja vähemmän ballistiikalle, ruumiinavaukselle ja valokuvatodisteille. Komission tallenteiden lähitarkastelu yleensä näyttää, että ristiriitaisiin silminnäkijäkuvauksiin viitataan irti kontekstista tai komissio on jättänyt ne pois hyvästä ja riittävästä syystä.

c. Niin suuren mittakaavan salaliitto kuin tässä on esitetty olisi mahdoton pitää salassa Yhdysvalloissa, erityisesti koska informantit voivat odottaa saavansa suuria palkkioita jne. Huomaa, että Robert Kennedy, joka oli valtakunnansyyttäjä tuohon aikaan ja John F. Kennedyn veli, olisi viimeinen mies joka sivuuttaisi tai salaisi mitään salaliittoa. Ja kuten eräs tutkija huomautti, kongressiedustaja Gerald R. Ford tuskin olisi ollut hiljaa demokraattihallinnon puolesta, ja senaattori Russellilla olisi ollut kaikki poliittiset syyt paljastaa mikä tahansa Warrenin tekemä sikailu. Salaliittoilija lisäksi tuskin valitsisi sellaista sijaintia ampujalle, joka riippuisi niin paljon olosuhteista joita hän ei hallitse mitenkään: reitti, autojen nopeus, liikkuva kohde, riski siitä että salamurhaaja jäisi kiinni. Rikkaiden salaliittoilijoiden ryhmä olisi järjestänyt paljon turvallisemmat olosuhteet.

d. Kriitikoita vaivaa yleensä älyllisen ylpeyden eräs muoto: he esittävät jonkin teorian ja rakastuvat siihen; he myös ovat nihkeitä komissiota kohtaan koska se ei aina vastaa kaikkiin kysymyksiin yksikäsitteisesti suuntaan tai toiseen. Itse asiassa komission ja sen henkilöstön koostumus oli loistava suoja millekkään teorialle liikaa omistautumista vastaan, tai vastaan laitonta mahdollisuuksien kääntämistä varmuuksiksi.

e. Oswald ei olisi ollut kenenkään selväjärkisen valinta ottaa mukaan mihinkään salaliittoon. Hän oli ”yksinäinen”, sekaisin, hänen todellisuudentajunsa oli arveluttava ja tuntematon millekkään ammattimaiselle tiedustelupalvelulle.

f. Mitä tulee syytteisiin siitä, että komission raportti oli hätäisesti hosuttu, se valmistui kolme kuukautta alkuperäisen deadlinen jälkeen. Mutta kun komissio yritti jouduttaa raporttiaan, tämä johtui suurelta osin vastuuttoman spekulaation ilmestymisen aiheuttamasta paineesta, joka joissain tapauksissa oli peräisin samoilta kriitikoilta jotka kieltäytyivät myöntämästä virheitään ja nyt esittivät uudenlaista kritiikkiä.

g. Sellaiset epäselvät syytökset kuten “yli kymmenen ihmistä kuoli mystisesti” [Warrenin komission tutkinnan aikana] voidaan aina selittää jollain luonnollisella syyllä: kyseiset henkilöt ovat suurimmaksi osaksi kuolleet luonnollisista syistä; komission henkilöstö kuulusteli 418 silminnäkijää (FBI haastatteli paljon useampaa, teki 25 tuhatta haastattelua ja uusintahaastattelua), ja niin suuressa ryhmässä voidaan odottaa tietty määrä kuolemia. (Kun Penn Jones, joka oli eräs ”kymmenen mystistä kuolemaa”-sutkautuksen keksijöistä, esiintyi televisiossa, kävi ilmi että kaksi kuolemaa listalla oli sydänkohtauksia, yksi syöpä, yksi oli yhteentörmäys sillalla ja yksi tapahtui kun kuski ajoi sillan tukirakenteeseen.)

5. Aina kun mahdollista, esittäkää vastaspekulaatiota rohkaisemalla viittaamaan komission raporttiin itseensä. Avomieliset lukijat tulevat siltikiin yllättymään siitä huolellisuudesta, läpikotaisuudesta, objektiivisuudesta ja nopeudesta jolla komissio teki työnsä. Muitten kirjojen arvioijat voivat rohkaistua lisäämään omiin todistuksiinsa idean siitä, että raporttia tarkastellessa he tajusivat sen olevan paljon parempi kuin sen kriitikoiden esittämät jutut.


Artikkelin kommenteista: Mark Robinowitz Hyvä artikkeli. On myös tärkeää tunnustaa, että yksi apologistien taktiikoista on korostaa (tai luoda) vääriä väitteitä salalitosta, jota sitten pilkata. Disinformaatio on tärkeä pilkkaamisen työkalu. Esimerkiksi, Sunstein on kirjoittanut, lainausmerkeissä, väittestä että lentokone ei osunut Pentagoniin, nokkelasti huomauttaen että jotkut meistä tajusivat tämän olevan fiksu huijaus, mutta hän sivuuttaa sen miten varoitukset vääjäämättömistä hyökkäyksistä tukahdutettiin. JFK:ta vastan tehty vallankaappaus sisältää paljon valheellisia väittämiä, joita on ripoteltu oikean näytön sekaan. Tämä tekee siitä vaikeampaa havaita itsestäänselvän — JFK:n poistaminen virastaan johtui huomattavista kiistoista sotateollisen kompleksin kanssa. Kahden valinnan lähestymistapa tässä, että oli virallinen tarina ja sitten vastaväitteet, on riittämätön. Jupakassa on erilaisia perääntymiskantoja ja vähättelevää disinformaatiota, jolla luoda hämmennystä.  

 

Artikkelin julkaissut Project Unspeakable

MKULTRA

Tässä on Amerikan Tohtori Kuolema

Stephen KinzerPoisoner In Chief: Sidney Gottlieb and the CIA Search for Mind Control, September 2019, Henry Holt & Co., 368 pages

Vuoden 1962 filmisovituksessa Richard Condonin The Manchurian Candidatesta, saatanallinen pohjoiskorealainen tohtori nimeltä Yen Lo sanoo ylikersantti Raymond Shaw’lle että “viettää hiukan aikaa pasianssin kanssa.” Nämä triggerisanat, joiden mukana näytettiin ruutukuningatar-pelikortti, saavat velton sotilaan nousemaan ja käskystä brutaalisti tappamaan kaksi hänen omaa toveriaan, jotka istuivat vieressä, jotka molemmat näyttivät olevan samassa transsissa kuin Raymond.

Myöhemmin selviää, että kyseessä ei ollutkaan uni vaan Shaw oli ohjelmoitu oikeassa elämässä yksityiskohtaisella mielenhallinnalla, jota oli suoritettu ennen hänen lähettämistään kotimaahan USA:han kommunistipuolueen nukkumasolun agenttina, jota hänen oma äitinsä johti. “Hänen aivonsa on sekä pesty, niinkuin sanotaan, että myös puhdistettu”, julistaa tri. Lo hymyssä suin.

(Kuva © Ted Streshinsky/CORBIS/Corbis / Getty Images). Oikealla Sidney Gottlieb todistaa kongressin edessä 1970-luvulla.

Filmi julkaistiin kun maa oli pahassa kylmän sodan ahdistuksessa. Idea siitä, että kommunistit olivat pitkällä henkilöiden aivopesussa ja ohjelmoinnissa ihmisaseiksi, ei ollut tietenkään uusi. Se oli vain löytämässä tiensä yhä vain paranoidimpaan populaarikulttuuriin. Mutta se mitä amerikkalaiset eivät tienneet oli, että heidän oma valtionsa oli vastuussa noista tarinoista peitteenä heidän omille aivopesukokeilleen, jotka puksuttivat eteenpäin tavarajunan tahtiin.

Vuonna 1953 Allen Dulles kertoi ryhmälle Princetonin alumneja, että USA oli paljon jäljessä venäläisiä ja pohjoiskorealaisia “aivosodankäynnissä”. Hän varoitti mielenhallinnan etumatkan kasvamisesta, koska “meillä lännessä… ei ole ihmiskoekaniineja joilla kokeilla näitä poikkeuksellisia tekniikoita.”

Tämä oli henkeäsalpaavan suuri vale. Usean vuoden ajan hänen johtama CIA oli jo tehnyt äärimmäisiä kokeita niistä tietämättömille “ihmiskoekaniineille” salaisissa kohteissa Ranskassa, Saksassa ja Etelä-Koreassa. Pian hänen Princetonin kavereille kyynisen maanittelun välittämisensä jälkeen hän hyväksyi MKULTRA:n, kaikkein laittomimman ja moraalisesti korruptoituneimman tiedusteluohjelman Amerikan historiassa (ainakin mistä me olemme tietoisia). Siinä CIA testasi kuvottavan laajalti erilaisia tuohon aikaan laillisia huumeita, sähköshokkeja, aistideprivaatiota ja muita äärimmäisiä tekniikoita näistä mitään aavistamattomilla sieluilla ympäri Yhdysvaltoja — “turvataloissa”, vankiloissa, psykiatrisissa sairaaloissa, lääkärien vastaanotolla — jopa CIA:n omalla toimistolla. Ihmisiä kuoli, tuli hulluksi tai vaipui vegetatiiviseen tilaan, usein täysin tietämättä siitä mitä heille tapahtui.

Teoksessa Poisoner in Chief, joka juuri julkaistiin, toimittaja ja kirjailija Stephen Kinzer tekee tri. Sidney Gottliebista Yhdysvaltain kylmän sodan voittamisen, sen vääristyneen moraalisen kompassin ja äärimmäisen laista piittaamattomuuden pakkomielteisen ilmentymän. Vuodesta 1951 1960-luvun lopulle Dullesin suojeluksessa Gottlieb oli pääpeluri maanisessa tehtävässä etsiä täydellinen huume, jolla tuhota/kontrolloida/uudelleenohjelmoida ihmismieli. Hän uskoi, vaikka ei koskaan kyennyt sitä osoittamaan, että tuo huume oli LSD.

Gottlieb oli myös päätiedemies CIA-ohjelmassa, joka kehitti myrkkyjä joilla salamurhata maailman johtajat (epäonnistuneisiin yrityksiin kuuluu Kuuban Fidel Castro ja Kongon pääministeri Patrice Lumumba), testasi ilmaan ruiskutettavia bakteereja ja tappavia kaasuja ja kehitteli äärimmäisiä kidutustekniikoita. Häntä on nimitetty Tohtori Kuolemaksi, Washingtonin “viralliseksi myrkyttäjäksi” ja hulluksi tiedemieheksi. Mutta “Sidney Gottlieb” ei koskaan tullut tunnetuksi, suurimmaksi osaksi koska hän ei koskaan joutunut vastuuseen rikoksistaan. Kiitos Deep Staten politiikan, rajoittavien lakien, hyvän lakimiehen ja masentavan heikkojen kongressin tutkijoiden, Gottlieb vei pahimmat salaisuudet mukanaan hautaan vuonna 1999.

“The Manchurian Candidate” (1962, Universal Artists)

Koostaen olemassaolevaa tutkimusta, uusia esilletulleita dokumentteja ja tuoreita haastatteluja, Kinzer asettaa Amerikan Imperiumin takaisin mikroskoopin alle. Se ei ole kaunista — mutta se on opettavaista.

“Maailmanparantaminen tarjoaa äärimmäisen oikeutuksen epämoraalisille toimille. Patriotismi on kaikkein viettelevin noista tavoitteista”, Kinzer töksäyttää yrittäessään kuvata Gottliebin ja Dullesin toiminnan, sekä myös Gottliebin lähimmän toverin ja salaliittoilijan Richard Helmsin kontekstia, joka palveli CIA-päällikkönä Dullesin jälkeen ja MKULTRAn loppuvuosina.

“Jotkut tekevät asioita, jotka he tietävät olevan väärin, mutta heidän mielestään hyvistä syistä”, Kinzer jatkaa. “Kukaan muu Gottliebin sukupolvesta, kuitenkaan, ei ollut saanut hallinnolta valtaa tehdä niin monia asioita, jotka olivat niin perustavalla ja kammottavalla tavalla väärin. Yksikään muu amerikkalainen — ainakaan sellainen josta me olisimme tietoisia — ei ole omannut sellaista kammottavaa elämän ja kuoleman valtaa pysyessään samalla niin täysin näkymättömissä.”

Kun materiaalia on käsillä niin paljon, Poisoner in Chief on tuskanhuutojen paraati. Mutta siihen mennessä kun irvokas ruljanssi on hiljennyt, kaksi suurta teemaa jää mietittäväksi.

Ensinnäkin, Gottlieb ei syntynyt mistään toisen maailmansodan jälkeisen moraalisen oikeutuksen tyhjiön alkulimasta. Vaikka Amerikka oli tuomassa julkista hyvettään näytille Nürnbergin oikeudenkäynnissä, armeija sen Joint Intelligence Objectives Agencyn alaisuudessa liehitteli natsitiedemiehiä, jotka olivat olleet mukana mitä groteskeimmissa ihmiskokeissa, joita kuvitella saattaa sodan aikana. Heidän asiantuntemuksensa biologisessa sodankäynnissä ja psykoaktiivissa huumeissa oli erittäin arvokasta. Amerikkalaisten piti varmistaa, että kommarit eivät saisi heitä käsiinsä ensin.

Joten Operation Paperclipin alaisuudessa armeija “valkaisi” heidän CV:nsä ja toi nämä herrat usean muun sadan kolmannen valtakunnan riveissä palvelleen tiedemiehen, insinöörin ja teknikon mukana maahan. Vankilan sijaan heille annettiin mukava nimettömyys Washingtonin lähiössä Yhdysvaltain hallitukselle työskennellen.

Niille, joiden rikoksia ei saatu niin helposti pyyhittyä, armeija löysi tavan tehdä yhteistyötä meren takaa vieläkin vähemmän kontrolloitavissa olevassa ympäristössä. Kuten Kurt Blome, natsitiedemies joka tahallaan infektoi vankeja kuolettavilla viruksilla, mm. rutolla, Auschwitzin keskitysleirillä ja muissa paikoissa. Nürnbergin piinapenkistä pelastamisen jälkeen viranomaiset hiljaksiin istuttivat hänet Euroopan tiedustelukeskukseen Oberurseliin, Länsi-Saksaan — joka tunnettiin toisella nimellä “Camp King” — tekemään lisää kokeita, mutta nyt jenkkien leivissä.

Sama kävi japanilaiselle tiedemiehelle Shiro Ishille, jonka tiedetään olleen vastuussa 10 tuhannen ihmisen kuolemasta hänen Mantsurian kompleksissaan nimeltä Yksikkö 731 sodan aikaan. Hänen kalmaisiin toimiinsa kuului kaikki mahdollinen koehenkilöiden hitaasti hiillostamisesta sähköllä raajojen amputointiin ja ihmisten leikkelyyn elävältä heidän kuolemaansa tarkkailtaessa. Yhdessä kohtaa hän usutti riviin alastomia kiinalaisnaisia ja lapsia nähdäkseen miten pitkään he elävät sen jälkeen, kun heitä on pistetty sirpaleella perseeseen. Hän myös tuotti tonneja pernaruttoa, jota myöhemmin käytettiin tappamaan tuhansia kiinalaissiviilejä.

Mutta sen sijaan, että tämä hirviö oltaisiin tuotu oikeuden eteen, amerikkalaisagentit antoivat Ishille ja hänen japanilaistovereilleen koskemattomuuden ja saivat kaikki hänen tutkimuksensa siitä miten toksinit vaikuttavat kehoon — mm. kaikki kudosnäytteet niiltä ihmisiltä, joiden sisäelimet leikeltiin kehosta heidän ollessaan edelleen hengissä. “Tiedemiehet Camp Detrickissa (Marylandissa) ilahtuivat”, Kinzer kirjoittaa.

“Näin tuhansien elävien vankien leikkelystä vastannut mies… vältti rangaistuksen”, hän lisää, huomauttaen että Ishi ja hänen alaisensa jäivät töihin Yhdysvaltain vankikeskuksiin Itä-Aasiaan, jossa he “auttoivat amerikkalaisia kehittämään ja toteuttamaan kokeita ihmiskoehenkilöillä, mitä ei olisi voinut laillisesti toteuttaa Yhdysvalloissa.”

Toiseksi Kinzer näyttää miten helppoa Amerikan hallinnon viranomaisille oli ottaa käyttöön entisten sota-ajan vihollisten armoton asenne ihmiskokeisiin, tehden niitä ilman valvontaa ilmeisen fanaattiseen tyyliin ilman seuraamuksia. Aikana jolloin monet amerikkalaiset katselivat lähiöihin etsiessään “Leave it to Beaveria”, Gottlieb palkkasi ihmisiä kuten George White, suoraan “The Sweet Smell of Successista”.

White oli “kovanaamainen huumekyttä joka eli leveästi rikoksen ja huumeiden maailman rajamailla”, kirjoittaa Kinzer. Vuonna 1953 hän alkoi perustaa “turvataloja” New Yorkiin ja San Franciscoon, jossa hän käytti maksettuja laitapuolenkulkijoita ja huumattuja prostituoituja myrkyttääkseen pahaa-aavistamattomia kohteita yhä suuremilla määrillä LSD:tä “juhlissa”, kun CIA väijyi toimintaa läpinäkyvästä peilistä, joiden taakse oli laitettu kamerat.

Sillä aikaa Gottlieb jakeli tonneja rahaa ja LSD:tä lääkäreille kuten Harris Isbell addiktiotutkimuskeskuksessa Lexingtonissa, Kentuckyssa. “Virallisesti tämä keskus oli sairaala, mutta se toimi enemmän vankilan tapaan”, kirjoitaa Kizner. “Useimmat vangit olivat afroamerikkalaisia yhteiskunnan laitamilta. He tuskin valittaisivat väärinkäytöksistä.”

Ja väärin heitä käytettiin, kuten suurinta osaa CIA:n rahoittamien vankilaohjelmien koehenkilöistä. Jos heille sanottiin, että he olivat osa koetta (sopimus oli tyypillisesti vaihdantaa, kuten hyvän käytöksen pisteitä tai hyvälaatuista heroiinia), heille ei kerrottu minkälaisia huumeita heille annetiin tai miten paljon. Monet kokeista sisälsivät koehenkilöiden myrkyttämistä yhä suuremmalla ja suuremmalla määrällä LSD:tä pitkiä aikoja. Gottlieb halusi nähdä missä kohtaa mieli alkaisi tuhoutua. “Hän oli tyytyväinen kun hänellä oli varma lähde ‘uhrattavia’ ympäri USA:ta”, Kinzer huomauttaa.

Varmasti hänen koehenkilöt CIA-kuulustelupaikoissa merten takana olivat “uhrattavia”. Kinzer esittää useita tapauksia joissa ulkomaalaiset vangit, joita yleensä epäiltiin vakoojiksi, saivat massiivisia määriä eri huumeita “että nähtäisin voitaisinko heidän mieliään muuttaa”. Toisille annettiin sähköshokkeja. Heidät myöhemmin tapettiin, “ja heidän rumiinsa poltettiin”.

Oli myös satunnaiselta vaikutavia tragedioita. Kuten taideopiskelija Stanley Glickman, jonka Gottliebin uskotaan huumanneen henkilökohtaisesti kahvilassa Pariisissa vuonna 1952, ja sitten hänet vietiin sairaalaan jossa tehtiin lisää “kokeita”. Se oli “hänen tuottavan elämänsä loppu”, kirjoittaa Kinzer. Glickman kuoli yksin ja mielisairaana New York Cityssa useita vuosikymmeniä myöhemmin. Tai Frank Olson, joka “putosi tai hyppäsi” manhattanilaisesta hotellista sen jälkeen, kun hänelle oltiin pahaa-aavistamattomasti annettu LSD:tä Gottliebin pitämällä “retriitillä” viikkoa aiemmin. Vaikka hänen perheensä yritti, he eivät koskaan saaneet yhdistettyä hänen omituista kuolemaansa Gottliebiin tai valtioon.

“Kellopeliappelsiini” (Warner Bros./1971)

Kinzer näyttää, että joskus paranoia syntyy ihan oikeasta syystä — että Isoveli sekä valvoo että lähes 20 vuoden ajan on huumannut ja tehnyt kokeita baktereilla ja muilla toksiineilla pahaa-aavistamattomille amerikkalaisille kuin nämä olisivat laboratoriorottia. Ja että Gottlieb, Dulles ja Helms eivät olleet minkään ylivilkkaan mielikuvituksen tuotteita. He olivat erittäin kunnioitettuja ja korkean aseman miehiä, joilla oli takanaan yhteensä 105 vuotta palvelusta valtiolle. He olivat itse systeemi.

Joten miten meidän tulisi ottaa tämä nykypäivänä? Me voimme aloittaa tunustamalla, että tarkoitus pyhittää aina keinot, koska valtio aina haluaa päästä pälkähästä. Ja me elämme edelleen näiden vaikutusten kanssa. Kidutustekniikat, jotka on otettu käyttöön 1950-luvulla, esimerkiksi, myöhemmin tulivat esiin Vietnamin Phoenix-ohjelman sysimustilla vesillä, ja paljon tuoreemmalti Abu Ghraibin vankilassa.

Todellakin, Punaisen Kauhun ja luoja tietää vaikka minkä muun täyttämät, näiden niinkutsutun “Suurimman Sukupolven” päät pommittivat maailmaa niinkuin Amerikka olisi omistanut sen. Ehkäpä se niin tekikin. Amerikan Imperiumilla oli monet kasvot kylmän sodan aikaan, ja kiitos Kinzerin, Sidney Gottlieb on eräs jota ei pidä unhoittaman.

  Artikkelin julkaissut The American Conservative

Miksi yli 40v vanha Churchin komitean raportti pitäisi edelleen kiinnostaa

Artikkeli on julkaistu vuonna 2016

Nykyään jos menet Twitteriin, voit löytää NSA:n twiittailemasta sen sitoutumisesta kierrättämiseen, tai CIA:n vitsailemasta siitä ettei se edelleenkään tiedä missä Tupac on. Miksi nämä ennen niin karmaisevat vakoilulafkat ovat niin innokkaita luomaan meille ystävällisen kuvan? Vastaus voidaan jäljittää vuosien 1975-76 Churchin komiteaan, joka muutti ikuisesti sen tavan miten amerikkalaiset näkevät tiedustelupalvelut, joiden piti palvella heitä.

Viime viikolla tuli täyteen 40 vuotta siitä kun Churchin komitean loppuraportti julkaistiin. Voit lukea raportin täältä. Watergaten jälkimainingeissa tammikuussa 1975 perustettu komitea perustettiin hieman sen jälkeen kun tutkiva journalisti Seymour Hersh oli paljastanut CIA:n roolin sekä ulkovaltojen hallitusten jallittamisessa että Yhdysvaltain kansalaisten vakoilussa. Komitea vietti 16 kuukautta käyden läpi salaisia ja julkisia dokumentteja ja grillaten satoja vastatiedustelu-upseereja, CIA-johtajia, FBI:n johtoa ja muita viranomaisia valaistakseen sitä laajuutta, jolla tiedusteluyhteisö on sikaillut aiempina vuosikymmeninä.

Tuloksena oli ennennäkemätön silmäys hämäräperäiseen amerikkalaisen tiedustelun maailmaan, mikä ikuisesti muutti kansan käsitystä Yhdysvaltain eri tiedustelupalveluista. Tämä piti erityisen paljon paikkansa NSA:n tapauksessa, jonka rooli ja jopa olemassaolo oli vähän tunnettu kansan keskuudessa ennen komitean paljastuksia.

Tärkeintä oli se mitä komitea oikeasti paljasti. Sen loppuraportti, joka julkaistiin huhtikuun 26. päivä 1976, luetteli huikean laajasti tiedusteluyhteisön laittomuutta ja väärinkäytöksiä, jotka olivat toistaan seuranneiden presidenttien alaisuudessa kääntäneet valtansa yhä enemmän itse kansalaisia vastaan. Virastot kuten CIA ja FBI näyttivät toimivan hallituksena omin nokkineen, luikerrellen lakirajoitteiden ohi niiden pyörittäessä ohjelmia, joista äänillä valitut edustajat, jopa presidentti, pidettiin pimennossa.

Suurin osa Churchin komitean paljastuksista tuntuu keskittyvän muutamaan nyt tunnettuun ohjelmaan, jotka ovat muuttuneet ikonisiksi virastojen rikkomuksiksi. Oli FBI:N COINTELPRO, 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnallisia liikkeitä vastaan perustettu salainen toimintaohjelma, jonka kohteena olivat kotimaan yhteiskunnallista ja poliittista järjestystä uhkaavat ryhmät. Ohjelma urheasti yritti disruptoida ja tuhota yhteiskunnallisia liikkeitä kuten Mustat Pantterit ja Students for a Democratic Society. Se myös vehkeili omituisia juonia kuten FBI:n ehdottama suunnitelma iskeä painotaloihin aineella, joka “jäljitteli kuvottavimman tuoksuista paskan katkua”. Raportin mukaan ainakin 18 prosenttia ohjelman kohteista oli puhujia, opettajia, kirjoittajia ja tapaamisia tai rauhanomaisia mielenosoituksia, eikä niinkään rikollinen toiminta.

Sitten oli FBI:n oikeudeton salakuunteluhojelma, NSA:n oikeudeton sähkeiden ja muiden kansainvälisten viestien keruuohjelma sekä CIA:n ja FBI:n postin avaamisohjelmat, jotka avasivat, valokuvasivat ja tallensivat erään kerran yli 215 000 postilähetystä. Monet näistä ohjelmista olivat sisäsiittoisia ja jakoivat informaatiota eri tiedusteluvirastoille ja valtion laitoksille.

Vähemmän tunnettuja nykyään ovat ohjelmat kuten armeijan kotimaan mielenosoitusryhmien valvonta, tietojen pito ainakin 100 tuhannesta amerikkalaisesta lähtien Jesse Jacksonista Joan Baeziin ja Arlo Guthrieen, tai FBI:n “pidätyslista”, FBI:n pitämä lista ulkomaalaisista ja oman maan kansalaisista, jotka pidätettäisiin välittömästi mikäli sota syttyisi. Ehkäpä kaikkein shokeeraavin oli Huston Plan, jossa raportti peräänkuulutti “kansakunnan korkeimman poliittisen hahmon sallivan laittomuudet tiedusteluyhteissä” — lähinnä joustaen amerikkalaisten valvontaa sääntelevistä laeista ja sallia virastojen murtautua kohteiden koteihin, muun muassa. Nixon lyhyesti salli nämä toimet, kunnes J. Edgar Hoover vakuutti presidentin muuttamaan mieltään siinä pelossa, että toimet paljastuisivat ja hän joutuisi henkilökohtaisesti bussin alle.

Komitean laajamittaiset paljastukset saivat aikaan tiedustelupalvelujen toimintatapojen muutoksen. Vuonna 1978 kongressi hyväksyi Foreign Intelligence Surveillance Actin (FISA), joka loi salaisen tuomioistuimen jolla antaa lupia kotimaan vakoiluun. FISA-oikeusistuinta pidetään komitean suurena perintönä, joka on luonut paljon kaivattua valvontaa maan tiedusteluvirastoja kohtaan, jotka ovat härskisti leikkineet amerikkalaisten kansalaisoikeuksilla.

Todellisuudessa konkreettinen komitean perintö on paljon epäselvempi. FISA-oikeutta ei nykyään pidetä kauhean paljoa kumileimasinta ihmeellisempänä, ja se on evännyt vain 0.3 prosenttia sille tehdyistä valvontapyynnöistä viimeisen 33 vuoden aikana. Jopa silloinkin, aina kun piti käydä ristiriitaisimpaan Snowdenia edeltäneeseen valvontaan — Bushin hallinnon 9/11-salakuuntelu — valtio yksinkertaisesti vain sivuutti oikeusistuimen. Ei ainoastaan tuo, vaan jos yhtään mitään niin kotimaan valvonta on lisääntynyt komitean saadessa työnsä päätökseen. NSA nykyään kerää ja tallentaa lukemattomien amerikkalaisten viestintätiedot, jotka ovat paljon intiimimpiä ja paljastavampia kuin mistä komitea puhui 4 vuosikymmentä sitten. Hetki sitten korkein oikeus antoi FBI:lle luvan hakkeroida mahdollisesti miljoonia tietokoneita yksittäisellä luvalla. Ja nämä ovat ainoastaan asioita joista me olemme kuulleet.

Miten komitean perintöä tulisi sitten tarkastella? Mitkä ovat sen saavutukset valtiotason valvonnan lisäksi?

Churchin komitean todellinen arvo on niissä läksyissä, joita me voimme opiskella sen löydöksistä. Enemmän kuin minkään valtion politiikan käytännön vaikutukset tai se miten amerikkalaisten mielikuva tiedustelusta on muuttunut, kyse on sen kaukonäköisistä varoituksista koskien deep staten valtaa, joka on sen kaikkein pitkäikäisin perintö.

Kansallisen turvallisuuden valta melkein aina kääntyy omia kansalaisia vastaan

Monet Churchin komitean raportissa kuvatut ohjelmat alkoivat yrityksinä selättää ulkomaista aiheutuvat uhat. Kuitenkaan ei kestänyt kauaakaan kun romahtavien yhteiskunnallisten olosuhteiden ja projektin käsiinleviämisen yhteisvaikutus — lähinnä protestiliikkeiden ja terroristitekojen kasvu — sai tiedusteluvirastot kääntämään kaiken näkevän silmänsä sisäänpäin.

“Epäselviin termeihin kuten ‘vallankumouksellinen toiminta’, ‘kansalliset intressit’, ‘kotimaan turvallisuus’ ja ‘kansallinen turvalisuus’ luotettiin sähköisesti valvottaessa monia henkilöitä, jotka eivät olleet tehneet mitään rikollista ja jotka kaikkien objektiivisten mittareiden mukaan eivät olleet mikään uhka Yhdysvaltain turvallisuudelle”, raportti esittää FBI:n oikeudettomasta salakuunteluohjelmasta.

Komitea tunnusti näiden ohjelmien suuren potentiaalin väärinkäytöksille, varoittaen että “NSA:n teknologiset kyvyt… voisivat kääntyä amerikkalaisia itseään vastaan suuresti vaikuttaen kansalaisvapauteen.” Tämän näkökannan epätodennäköinen kannattaja oli Tom Huston, entinen Valkoisen talon avustaja, joka vuonna 1970 oli painostanut Nixonia hyväksymään Huston Planin, mikä olisi antanut lisää valvontaoikeuksia eri tiedusteluvirastoille (hän ei tiennyt, että jotkut näistä virastoista olivat salaa käyttäneet sellaisia oikeuksia jo vuosia). Viisi vuotta myöhemmin, tämä oli hänen kantansa:

Riski oli, että ihmiset saataisiin herkistettyä poliittisille mietinnöille kansallisen turvallisuuden mietintöjen sijaan…. siirtyä lapsesta pommin kanssa lapseen kyltin kanssa, ja lapsesta kyltin kanssa lapseen autonpuskuritarran kanssa. Ja tätä vain jatkettiin ja jatkettiin.

Komiteaa on tässä patistettu tätä seuranneiden tapausten myötä, lähtien NYPD:n rauhallisten muslimiyhteisön vakoilusta suuriin määriin korkean teknologian sodankäyntiin tarkoitettua laitteistoa, jota on annettu paikallisille poliisiasemille.

Millään tavalla systeeminvastaiset ovat todennäköisiä kohteita

Standardipuolustus valtion valvonnalle on, että “jos sinulla ei ole mitään salattavaa, sinulla ei ole mitään pelättävää.” Useimmille tämä on helppo kanta, ottaen huomioon että kokonaisuutena suurin osa ihmisistä ei ole valtion valvonnan kohteita. Churchin komitean loppuraportissa valtarakenteita kyseenalaistavat, tai edes yksinkertaisella tavalla valtanormeista poikkeavat ovat niitä, jotka nähdään todennäköisesti vihollisina.

Olipa kyseessä sitten FBI, CIA, NSA tai armeija, eri komitean tietoonsa saamat kotimaan vastatiedusteluohjelmat pyrkivät yleensä käytännössä valvomaan samoja kohteita. He olivat “Uuden Vasemmiston” jäseniä — jota FBI ei kyennyt määrittelemään, paitsi “enemmän tai vähemmän asenteena” — eri kommunististen ja sosialististen puolueiden jäseniä, kotimaan niskoittelijoita ja sodan vastaisia mielenosoittajia. Vaikka ohjelmat kohdistettiin myös valkoisen ylivallan ryhmiin kuten KKK, he olivat paljon enemmän kiinnostuneita yhä vain militantimman vasemmiston jäsenistä, joiden he epäilivät toimivan ulkovallan vaikutuksen alaisina.

Näiden laajojen leimojen takia valtion vastatiedusteluohjelmien kohteet päätyivät kattamaan tieteentekijät, Neuvostoliittoa tutkivat akateemikot kuten John Steinbeck ja kaksi sananvapauden kannattakaa, jotka puolustivat “klassisen nelikirjaimisen sanan käyttöä”, koska se “näytti ilmiselvää keskisormea hyveellisyydelle ja yleiselle moraalisuudelle.” Siihen kuului jopa jotain niinkin pikkumaista kuin opiskelijalehtien painostaminen muuttamaan niiden sisältöä.

Kuitenkin siviilioikeuksien ja yksityisyyden jatkuvasti ollessa vain valkoisten, keskiluokkaisten ongelmana, nämä ohjelmat keskittyivät kansalaisoikeusryhmiin ja “mustien nationalistisiin vihapuheryhmiin” (joihin FBI:n mielestä kuului Martin Luther Kingin Southern Christian Leadership Conference ja “suurin osa mustien ryhmistä”).

Useimmat nykypäivänä tietävät FBI:n Martin Luther Kingin niskaan hönkäilevästä ahdistelusta, jonka komitea sai selville. Siihen kuului kaikki mahdollinen Kingin vakoilusta myllykirjeiden lähettämiseen hänelle ja hänen nimensä mustamaalaamiseen hänen tukijoiden silmissä. Mutta tämä oli vain jäävuoren huippu. FBI laittomasti salakuunteli Malcolm X:ää, Huey Newtonia ja muita “mustia ekstremistijohtajia” sekä puertoricolaista nationalistiryhmää ja Palestiinaa kannattavia organisaatiota. Sen tavoitteena oli “neutralisoida” rauhanomaiset kansalaisoikeusryhmät kuten Student Nonviolent Coordinating Committee ja CORE, samalla kun armeija vakoili ja piti tiedostoja aktivisteista kuten Julian Bond ja Walter Fauntroy.

Black Lives Matter -liikkeen edistyessä ja organisaatioiden kuten BYP 100 ja maahanmuuttajaoikeuksia ajavien ryhmien jatkaessa valtaapitävien haastamista, on hyödyksi muistaa, että tiedustelupalvelut ovat perinteisesti nähneet ei-valkoiset kapinalliset erityisen uhkaavina ja heidän huomionsa arvoisina. (Journalistit ovat paljastaneet että nämä liikkeet ovat joutuneet viime vuosina valtion viranomaisten tarkan valvonnan kohteiksi.)

Valvonta on uhka vapaalle lehdistölle

Huolimatta tuoreesta vapaan lehdistön suitsutuksesta, presidentti Obama on ollut suurelta osin vihamielinen journalismin roolia kohtaan nykypäivän Yhdysvalloissa. Hän on käynyt tietovuotajien ja sisäpiiriläisten kimppuun pahemmin kuin kukaan muu Nixonin jälkeen, ja hän on jopa käyttänyt USA:n turvallisuusviranomaista lehdistön edustajia vastaan. Ja nyt Trumpin nousun myötä ihmiset ovat alkaneet miettiä mitä lehdistön vapaus tarkoittaisi paranoidin, lehdistöä vihaavan öykkärin alaisuudessa, jolla on kaikki modernin valvontavaltion voimat käytössään.

Churchin komitean löydökset antavat meille jotain viitteitä. Komitean loppuraportin mukaan lähes 30 amerikkalaista joutui FBI:n salakuunteluun vuosina 1960-1972 osana salaisen informaation tietovuotajien etsintää. Näistä seitsemän oli journalisteja. Nixon oli vastuussa 17:sta salakuuntelusta, sen jälkeen kun New York Times julkaisi raportin hallinnon Kamputsean salapommituksesta. Nixon jopa salakuunteli omaa puheidensa kirjoittajaa sen jälkeen, kun hän suostui kertomaan toimittajalle taustoja sosiaalitukireformia käsitelleestä puheesta.

Olisi virhe pitää tätä käytöstä vain Nixonille tyypillisenä. Kennedy seurasi Newsweekin toimittajaa sen jälkeen, kun tämä kirjoitti artikkelin, joka hallinnon mukaan perustui salaiseen tiedustelutietoon, kun taas Johnsonin valtakunnansyyttäjä salakuunteli kommunismin vastaisen uutiskirjeen päätoimittajaa samasta rikkeestä.

Läksy on selvä: kun annetaan kyky tutkia vuotoja väijymällä lehdistöä, valassaolijat käyttävät sitä.

Sota ja taistelufiilis kasvattavat väärinkäytösten todennäköisyyttä

Churchin komitean löydökset tekivät selväksi, että Yhdysvaltain pystyttävä valvontasysteemi ja sen väärinkäytön taustalla oleva mentaliteetti ei olisi voinut olla olemassa ilman Yhdysvaltain ikuisen sodan politiikkaa.

William C. Sullivan, FBI:n johtajan entinen assistentti, kertoi komitealle FBI:n kotimaan ryhmien vastaisiin ohjelmiin liittyen: “Me olemme käyttäneet (näitä tekniikoita) neuvostoagentteja vastaan… (Samat menetelmät) tuotiin kotiin mitään organisaatiota vastaan, joita me vastustimme.” Kuten raportti sen sano, “mikä toimii yhtä vihollista vastaan, toimii toista vihollista vastaan.”

Sullivan selitti, että viraston välinpitämättömyys lakia kohtaan oli perintöä “sotapsykologiasta” 1940-luvulta, jolloin “laillisuus ei ollut mikään kysymys.” Hän täsmentää:

Sitten tuli kylmä sota. Me ajoimme samaa asiaa Korean sodassa, ja kylmä sota jatkui, sitten Vietnamin sota. Me emme koskaan vapauttanet itseämme siitä psykologiasta, jolla meidät oltiin indoktrinoitu, juuri Pearl Harborin jälkeen.

Kun vanha valta näytti romahtavan kotona, tämä loi räjähdysherkän sekoituksen. Vaikka amerikkalaiset näkevät terrorismin eräänä pahimmista uhista heidän elämäntyylilleen nykyään, terrori-iskujen määrä USA:ssa nykyään kalpenee verrattaessa sitä 1970-lukuun, kun sodanvastaiset, uskonnolliset ja kansallismieliset organisaatiot toteuttivat kymmenittäin pommi-iskuja ja hyökkäyksiä poliisia vastaan.

Kun tämä yhdistetään protestiliikkeiden kasvuun ja niiden lisääntyneeseen radikalismiin sekä sarjaan mellakoita 1970-luvulla, on selvää että valtion viranomaiset alkoivat nähdä siviilipopulaation vihollisena. “Varmasti sadat, mahdollisesti tuhannet amerikkalaiset — jotka suurin osa olivat alle 3-kymppisiä — olivat päättäneet tuhota yhteiskuntamme”, lukee paperissa, joka on tuotettu presidentille vuonna 1970. FBI-johtaja Clarence M. Kelley sanoi komitealle, että “sarja tilanteita on tapahtunut menneisyydessä ja tulee tapahtuman tulevaisuudessa kun valtio on erkaantunut sen perinteisestä roolista…. ja kun se ottaa askelia joita tarvitaan välittömään uhkaan vastaamiseen ihmiselämälle tai omaisuudelle.”

Sellaiset asenteet tuottavat yhtälailla radikaaleja toimia. Armeija on oikeuttanut laittoman kotimaan valvontaohjelmansa sillä perusteella, että se “tarvitsi sellaista informaatiota 1960-luvun lopulla, joka mahdollistaisi sen valmistautua tilanteisiin joissa se kutsuttaisiin tukahduttamaan kansan väkivaltaisuudet.” Hänen keskustellessaan Nixonin kanssa mahdollisuudesta antaa lupa “salamyhkäiselle sisääntulolle”, Tom Huston myönsi, että se oli “selvästi laitonta: sitä voidaan verrata asuntomurtoon” mutta että “se on myös mitä hedelmällisin työkalu.”

Vaikka yhteiskunnan romahtamisen todennäköisyys ei olekaan 1970-luvun vertainen, se mikä on tärkeämpää on mielikuva. Yhdysvaltain hallitus on jo rakentanut vuosittain yli $1 biljoonan arvoisen kansallisen turvallisuuden valtion yhden terroristi-iskun jälkeen, kun islamofobia on kasvussa kiitos jatkuvan varoittelun terroristien soluttautumisesta ja nukkuvista soluista, mikä saattaa tavalliset muslimit “vihollisena” näkemisen vaaraan. Niin kauan kuin “terrorismin vastainen sota” jatkuu, niin kauan jatkuu myös väärinkäytösten potentiaali.

Kun puhutaan Churchin komitean havaitsemista laittomuuksista tiedusteluyhteisössä, on houkutus nähdä sellaiset asiat tapahtuneen vain kerran ja pitää niitä nyt mahdottomina. Kuitenkin väärinkäytökset, joista me tiedämme jo — oli kyse sitten FBI:n nuorten muslimimiesten vangitsemisesta, Obaman hallinnon erääseen Fox Newsin toimittajaan kohdistamasta valvonnasta tai NSA:n työntekijöiden nakukuvien levittämisestä ja rakkauselämän kiinnostusten vakoilusta — osoittavat että Churchin komitean pelot neljä vuosikymmentä sitten ovat yhtä relevantteja tänä päivänä. Jokaista pelottaa Donald Trumpin muuttuminen seuraavaksi Hitleriksi. Miksi emme ole huolissamme siitä, että tiedusteluyhteisö palaa vanhojen jekkujensa pariin?

Artikkelin julkaissut In These Times

Four pillars

NSA:n vakoilun illusionaarinen tutkinta

NSA:n vakoilua on “tutkittu” illuusionaarisesti kolme kertaa

Sen jälkeen kun National Security Agencyn vakoilusta saatiin varmuus, on pidetty kolme eri “tutkimusta”. Yhden on tehnyt yksityisyys- ja siviilioikeuksien valvontalautakunta (Privacy and Civil Liberties Oversight Board, PCLOB), toisen tiedustelujohtaja kenraali James Clapper ja kolmannen senaatin tiedustelukomitea, muodolliselta nimeltään Senate Select Committee on Intelligence (SSCI).

Kaikki kolme tutkimusta ovat riittämättömiä, koska ne eivät kykene saamaan selville kaikkia yksityiskohtia, joita tarvitaan lopettamaan valtion Patriot Actin pykälän 215 ja Foreign Intelligence Surveillance Actin pykälän rikkomukset. PCLOB voi ainoastaan anoa — ei vaatia — dokumentteja NSA:lta ja se joutuu luottamaan omaan goodwilliinsa, samalla kun kenraali Clapperin vetämät tutkimukset hoitelee mies, joka on sekä valehdellut kongressille että on myös vakoilutoiminnan valvoja. Ja senaatin tiedustelukomitea — joka alunperin on suunniteltu tehokkaasti valvomaan tiedusteluyhteisöä — on epäonnistunut kerta toisensa jälkeen. Tarvitaan uusi, riippumaton kongressin komitea, joka uppoutuu täysin vakoiluun.

PCLOB voimaton saamaan dokumentteja

PCLOB luotiin 9/11 komission suosituksesta varmistamaan, että siviilioikeudet ja yksityisyys otettaisiin huomioon valtion valvonta- ja vakoilukäytännöissä ja -politiikassa.

Mutta se lässähti. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 lautakunta on ollut ilman puheenjohtajaa ja kykenemätön palkkaamaan henkilöstöä tekemään mitään hommia. Vasta vuoden 2013 paljastusten jälkeen presidentti pyysi lautakuntaa aloittamaan tutkimukset NSA:n epäperustuslaillisesta vakoilusta. Ja kuitenkin lautakunnan ollessa koolla se on kykenemätön toteuttamaan tehtäväänsä, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin perustaa analyysinsa huolellisesti luonnosteltuihin tiedusteluyhteisön tekemiin lausuntoihin.

Kuten me selitimme, lautakunnan tulee nojata NSA:n johtajan, kenraali Keith Alexanderin, ja kenraali Clapperin goodwilliin — kaksi miestä, jotka toistuvasti ovat sanoneet että NSA ei kerää tietoa amerikkalaisista.

Jotta voitaisiin tehdä täysi tutkimus, PCLOB tarvitsee pääsyn kaikkiin relevantteihin NSA:n, FBI:n ja DOJ:n tietoihin. Mutta PCLOB ei voi saada todistuksia tai dokumentteja koska kongressi ei ole antanut sille samoja valtuuksia kuin kongressin komitealle tai riippumattomalle virastolle. Tämä on iso ongelma. Jos NSA ei anna dokumentteja kongressille, silloin se ei anna niitä myöskään PCLOB:lle.

Clapperin tutkimusta johti valehtelija

Presidentti Obama ilmoitti toisesta tutkimuksesta lehdistötilaisuudessa. Presidentti halusi luoda “riippumattoman” iskuryhmän, jossa olisi “ulkopuolisia asiantuntijoita”, jotka varmistaisivat “ettei mitään väärinkäytöksiä ole tapahtunut siinä miten näitä valvontateknologioita käytetään.” Vajaa kaksi päivää myöhemmin Valkoinen talo julkaisi lehdistötiedotteen, jossa iloitettiin iskuryhmän vetäjänä toimivan kenraali Clapper, ja joka myös raportoisi hänelle. Mikä oli vieläkin pahempaa: iskuryhmä ei saisi tehtäväkseen etsiä väärinkäytöksiä. Sen käskettiin keskittyä ainoastaan siihen miten “suojella kansallista turvallisuutta ja edistää ulkopoliittisia päämääriä.” Ja juuri tämän artikkelin ilmestymisviikolla ABC News raportoi iskuryhmän olevan täynnä Washingtonin sisäpiiriläisiä — ei “ulkopuolisia asiantuntijoita”. Eräs heistä on esimerkiksi ajanut Department of Homeland Securitylle oikeuksia skannata kaikki internetliikenne USA:han ja sieltä ulos. Ja toinen, vaikka hän on tunnettu oikeustieteen tutkija sääntelyasioissa, on kirjoittanut tutkielman siitä miten valtio voisi soluttautua verkossa toimiviin ryhmiin ja aktivistien joukkoon.

Yksi ainoa hyvä valinta oli Valkoisen talon nimittämä Peter Swire iskuryhmään. Swire on Georgia Techin professori ja on palvellut Valkoisen talon ensimmäisenä turvallisuusviranomaisena. Hän on allekirjoittanut lausunnon Electronic Privacy Information Centerin tapauksessa NSA:n vakoilua vastaan, sanoen että NSA:n puhelutietojen metadataohjelma on laiton Patriot Actin 215 pykälän mukaan. Tästä huolimatta kenraali Clapperin vetämien sisäpiiriläisten iskuryhmä — joka ei saa etsiä väärinkäytöksiä — ei koskaan tule pääsemään perustuslaittoman vakoilun juurille.

Senaatin tiedustelukomitea on jo epäonnistunut

Viimeisin “tutkimus” on “selonteko”, jota johtaa tiedusteluyhteisöä valvova senaatin tiedustelukomitea. Mutta kerta toisensa jälkeen komitea on epäonnistunut edes auttavasti esittämään minkäänlaista valvontaa. Ensinnäkin komitean puheenjohtaja senaattori Dianne Feinstein ja korkein jäsen senaattori Saxy Chambliss ovat NSA:n ja sen vakoilutoiminnan lobbaamia puolestapuhujia. He ovat molemmat oikeuttaneet vakoilun, sysänneet sivuun kaikki valitukset ja kiistäneet kaikki NSA:n tekemät rikkomukset.

Tiedusteluyhteisön puolustamisen lisäksi komitean johto on täysin epäonnistunut valvonnassa — juurikin se syy sille miksi Churchin komitea senaatin tiedustelukomitean on perustanut alunperinkin. Kuten on paljastettu, senaattori Feinstein ei saanut nähdä tai hänelle ei edes kerrottu tuhansista NSA:n auditoinnin selvittämistä vakoiluohjelmien rikkeistä. Tämä on suoraan ristiriidassa hänen lausuntoonsa ylistää “robustia” tiedustelukomitean valvontaa. Viimeisenä komitea on taipuvainen salailuun ja suljettujen ovien takana kokoustamiseen: senaatin tiedustelukomitea on tavannut vuonna 2013 julkisesti ainoastaan kahdesti. Selvää on, että tiedustelukomitea ei kykene suorittamaan sen valvovaa roolia, ja tarvitaan tuoreita silmiä suojelemaan amerikkalaisia NSA:n väärinkäytöksiltä.

Uusi Churchin komitea

Kaikki kolme näistä tutkimuksista on tuomittu epäonnistumaan. Tarvitaan uusi, erikoinen tutkimuskomitea, joka käy läpi näitä NSA:n rikkomuksia, sen vakoilua, sen juridista oikeutusta ja sitä miksi tiedustelukomitea ei kykene suitsimaan vakoilua. Lyhyesti, me tarvitsemme nykyajan Churchin komitean. Kongressin on aika ottaa ote sen valvontakyvystä. Amerikan kansalle tulee antaa enemmän tietoa NSA:n epäperustuslaillisista toimista ja NSA tulee asettaa vastuuseen.

Sano kongressiedustajallesi nyt että liittyy mukaan talkoisiin.

 

  Artikkelin julkaissut Popular Resistance

UFO-tutkija paljastaa Etelänapamantereen UFOt

Törmänneet UFOt ja salaiset tukikohdat Etelänapamantereella ovat jatkuva projekti, joka on käynnistynyt useita vuosia sitten, ja jota UFO-tutkija Frederick jatkaa tällä hetkellä yhteistyössä  UFO Sightings Hotspotin kanssa.

Törmännyt UFO taikka kappale jään alla.

 

Frederick, joka on tutkinut natsien touhuja jo 40 vuotta, puhui tutkijoille kotikaupungissaan. Yleisöön kuului myös eräs ex-natsi, joka oli sähköinsinööri. Tämä mies kertoi Fredrickille, että toisen maailmansodan aikaan alueella oli tukikohta, ja hän puhui myös huippusalaisista lentävien lautasten avaruusohjelmasta, mutta että ihmiset etsivät sitä väärästä paikkaa Etelänapamantereelta.

Törmännyt UFO taikka kappale jään alla.

 

Frederick käyttää Google Earthia varmentamaan salaisten tukikohtien, törmänneiden UFOjen ja muinaisten kappaleiden olemassaolon. Hän myös kerää dataa lähteistään Etelänapamantereella varmistaakseen tiettyjen salaisten tietojen paikkansapitävyyden, kuten lentokieltoalueet, suojellut alueet, salaiset tukikohdat jne.

Törmännyt UFO.

 

Monet salaiset käytössä olevat tukikohdat Etelänapamantereella on naamioitu lumen avulla ja Google Earthissa niitä on naamioitu mm. feikkipilviksi, feikkivesihöyryksi, feikkilumeksi, sutatuiksi ja sumennetuiksi kuviksi.

Jään alla on jättiläismäinen (avaruusolentojen) tukikohta, mutta rakenteet on naamioitu tutkimusasemiksi.

Frederickin löydökset sopivat Emery Smithin lausuntoon salatuista teknologioista ja salaisista projekteista Antarktiksella. Smithiä haastateltiin Leak Projectiin.

Toisen maailmansodan aikainen sukellusvene tai alus, jolla on UFOn kaltainen kappale sen takaosassa, joka törröttää sulaneesta jäästä.

 

Emery Smith kertoo: Me tiedämme, että valtio salailee monia asioita Etelänapamantereella, mutta nyt jää sulaa ja se on todella vaikeaa heille salata sitä enää.

Törmännyt UFO, joka tulee esiin jäästä.

 

Huolimatta suuresta disinformaatiokampanjasta koskien Antarktiksen oloja, nyt valtiolla alkaa olla pakko vastata siihen mitä alueella tapahtuu. Siksi he joutuvat julkistamaan jotain. He ovat esimerkiksi löytäneet artefakteja muinaisesta sivilisaatiosta tai avaruusolentojen rodusta.

Fakta on, että siellä on suuria Maan ulkopuolelta peräisin olevia aluksia, jotka ovat nyt tulossa esiin kun jää sulaa.

Törmännyt lautasen muotoinen UFO jään alla.

 

Toinen fakta on, että alueella on suuria maanalaisia laitoksia, laitoksia jään ja veden alla. Näitä he, mahdollisesti yhteistyössä avaruusolentojen kanssa, käyttävät. Nämä (muinaiset) laitokset ovat olleet siellä jo varsin pitkään.

He ovat kartoittaneet kaikki nämä laitokset maanalaisella tutkalla, ja heillä on myös kartta avaruusolentojen aluksista siellä.

Törmännyt muinainen UFO lähellä vuoren huippua, joka tulee esiin jään sulaessa.

 

Heillä on 3D-kuvat näistä aluksista ja hangaareista. Kun he menevät sinne, heillä on jo tiedossa minne mennä ja miten päästä aluksille. He ovat treenanneet tätä varten jo monia vuosia ja he itse jopa menevät näihin aluksiin. Katso haastattelu täältä.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

SARS ja kemikaalivanat — miten rakentaa immuniteetti

Tämä artikkeli on kirjoitettu aiemman SARS-epidemian aikaan 2000-luvun alussa.

Johtuen kansojen syvien rivien pienentyneestä keskittymiskyvystä ja kyynisestä luonteesta, muodin ja musiikin trendit menevät äkkiä pois muodista. Sama tuntuu koskevan median huomiota tiettyjä tauteja kohtaan. Jokaisella kaudella on oma tähtensä, oli kyseessä sitten Hong Kongin influenssa, hullun lehmän tauti, suu- ja sorkkatauti, kirjekuoripernarutto, lihansyöjäbakteerit tai Länsi-Niilin virus.

Jokaista hypetetään uutena tautina joka tuhoaa terveyden ellei pese käsiä ja katso uutisia, ja jokainen unohtuu yhtä nopeasti kun seuraava tauti pääsee otsikoihin.

Ei ole siis yllätys nähdä SARS viimeisimpänä virusten supertähtenä.

Ei ole epäilystäkään — tuhannet ihmiset ovat sairastuneet pahaan flunssankaltaiseen saurauteen ja sadat ovat kuolleet. Mutta median reaktio on ylihypetetty suhteessa SARSin tartuntanopeuteen ja kuolleiden prosenttiosuuteen. Ainoat joiden tulisi olla huolissaan taudista ovat vanhukset, joiden immuunijärjestelmä ei enää toimi kunnolla, sillä he ovat reippaasti suurin osa ihmisiä jotka SARSiin ovat kuolleet.

Tottakai, media yrittää pelotella kaikkia valokuvilla terveistä aasialaisista hengityssuojaimet naamassa. Lisäksi on epäilyttävää nähdä kuolleitten prosenttiosuuden kasvavan; tohtorit yleensä määräävät lääkkeitä suhteessa taudin havaittuun vakavuuteen.

Kaikki lisääntyvä hysteria SARSista on mahdollisesti aiheuttanut tilastollisen piikin määrättyjen antiviruslääkkeiden vahvuudessa ja määrässä, joiden sivuvaikutukset ovat saattanet tappaa enemmän ihmisiä kuin itse tauti. AZT:n ja AIDSin tapauksessa kuvio toistuu usein perinteisessä lääketeollisuudessa; “lääke” tuppaa olemaan pahempi kuin itse tauti, koska se estää oireita mutta monesti katalysoi oireiden syytä.

On mahdollista, että SARS on geneettisesti manipuloitu, mutta miksi?

Jos se on totta, sen suhteellisen vähäinen kuolettavuus ja ylenpalttisen suuri mediahuomio viittaa siihen, että se on tahallaan suunniteltu pelottelemaan maksimimäärä ihmisiä minimimäärällä kuolonuhreja. Media, joka mahdollisesti toimii ahneudessaan kuluttajien energiasta ja huomiosta, on jokatapauksessa auttamassa tahalliselta näyttävää tiettyjen ‘voimien’ yritystä terrorisoida lisää kansaa alistumaan.

Epätoivoiset ihmiset hyväksyvät epätoivoisia keinoja, jopa silloinkin kun heidän pelkonsa on suurimmaksi osaksi tyhjästä nyhjäisty.

Vaikka SARSin tiedetään eläneen kuukausia hiljaiseloa ennen epidemian puhkeamista, viimeisimmän epidemian käynnistävä tapahtuma oli erittäin epäilyttävä: se levisi nopeasti kerroksesta toiseen hotellissa Kiinassa, jossa asui rikkaita ulkomaalaisia, jotka pian lentäisivät kotimaihinsa. Jotkut ovat pohtineet miten se olisi voinut levitä niin nopeasti rakennuksen lävitse, ja hypotetisoivat että tauti olisi voinut siirtyä jätevesiputkista puhtaan veden varantoihin hotellissa.

Tämä jos mikä on ad hoc -selitys.

Ottaen huomioon SARSin luonteen ja sen selvät poliittiset seuraamukset, on enemmän todennäköistä että tauti oli tahallaan ihmisagenttien levittämä kerroksesta toiseen, infektoiden valikoidut kohdehenkilöt, tai mahdollisesti kaasun avulla pisaratartutettu ilmastointikanavia pitkin. Ei voi muuta kuin muistella elokuvan 12 Apinaa viimeisiä minuutteja. Valtion on helppo tehtailla geneettisesti viruksia, kun sillä on resurssit tehdä niin, ja on vieläkin helpompaa levittää sellaista geenimanipuloitua virusta.

Yleinen metodi on levittää yhtä tautia toisten tartuntoina.

Joten mitä tästä on seurannut?

Yleisesti kansa on herkistetty hyväksymään yhä suuremmat rajoitteet heidän vapauksilleen, ja yhä suurempi voimaantuminen auktoriteeteille, joilla ei oikeasti ole parhaat etumme mielessään. SARS-potilaat sairaaloissa ovat nyt karanteenissa, niin että sukulaisilla on vaikeaa vierailla heidän luonaan — mikä tarkoittaa, että heidät pumpataan täyteen lääkkeitä jotka voivat tappaa heidät eivätkä heidän sukulaisensa voi tehdä mitään asialle.

Bush on allekirjoittanut käskyn, joka sallii pakkokaranteenin mahdollisesti infektoituneille ihmisryhmille.

Vaikka SARS voi kadota piakkoin, käsky tulee jäämään voimaan, ja vaatii ainoastaan uudelleen jonkin tehtaillun taudin välkyn mediahypen pakottaa mikä tahansa kaupunki kansakunnassa karanteeniin. Toronto on esimerkki kaupungista, joka joutui kohteeksi taloudellisen tuhon kokeelle yksinkertaisella viranomaisten lausunnolla (WHO), jota tuettiin median propagandan avulla. Lisäksi vaikuttaa siltä kuin tämä olisi testiajo oikealle epidemialle, jotta saadaan infrastruktuuri paikalleen perustaudin oireita paisuttelemalla.

Mitä tautiin itseensä tulee, ilmeisesti muut tekijät voivat olla taudin leviämisestä vastuussa kuin henkilöstä toiseen levittyminen. Se onko patogeenilla mitään vaikutusta potentiaaliseen uhriin riippuu paljolti hänen immuunijärjestelmästään.

Immuunijärjestelmä ei ole pelkästään biologinen, se on myös sähkömagneettinen ja metafyysinen. Toisin sanoen, sähkömagneettiset ja metafyysiset tekijät suuresti vaikuttavat siihen kuinka vakava vaste syntyy mistään patogeenista. Virukset ovat passiivisia olentoja, niillä ei ole energiaa tai liikkuvuutta itsessään millä pakottaa itsensä infektoitumaan mihinkään tai keneenkään. Ainoastaan isännän omien solujen avulla se voi tunkeutua, replikoitua ja tuhota. Ne ovat enemmänkin pieniä koputuksia kuin portinmurtajan oven särkemisiä mita tulee oven avaamiseen sairaudelle.

Jopa biologisella tasolla tarvitaan isännältä jonkinlainen lupa taudille astua sisään ja kukoistaa. Metafyysisesti kehon sielu sallii taudin tulla täyteen kukoistukseensa jos se potentiaalisesti tarjoaa joillekin oppitunnin.

Esimerkiksi, kun eksyy elämänpolulta ja ottaa omakseen stressaavan ja kyynisen kuvan elämään, voi syntyä tauteja jotka ovat sekä mentaalisesti että emotionaalisesti oireita epätasapainosta, ja ne auttavat opettamaan hyväksymään terveemmän olotilan. Kyllä, on olemassa biologisia prosesseja jotka näitä heijastelevat, kuten kortisolin lisääntyminen (stressihormoni), mutta nämä toimivat samaan aikaan, tai ovat seurausta allaolevista metafyysisistä prosesseista.

Ylläolevan kappaleen asia on itsestään selvää, mutta myös muissa lähteissä on mainittu metafysiikan ja terveyden välinen linkki. Yhden Laki puhuu siitä miten tauti tarjoaa valitun oppitunnin infektoituneelle henkilölle. Se on syy sille miksi nauru ja positiivisempia asenne voivat johtaa nopeampaan paranemiseen ja miksi, kuten mainittua, stressi pahentaa tautia.

Immuunijärjestelmän fyysinen komponentti on suuressa roolissa myös. Yllämainitussa ovianalogiassa sanottiin, että virukset ovat kuin pieniä koputuksia. No, jopa pieni koputus voi mennä läpi paperiovesta — ja pahasti heikentynyt immuunijärjestelmä ei suojaa taudilta, huolimatta metafyysisistä ja sähkömagneetisista tekijöistä.

SARSiin sairastuneet selvästikin ovat immuunijärjestelmiltään heikempiä, mutta kommentin pointti oli painottaa, että heidän haavoittuvaisuutensa SARSille ei ole pelkästään fyysistä, vaan siinä on mukana myös metafyysisiä tekijöitä. Toisin sanoen, terve olotila mentaalisesti, henkisesti ja emotionaalisesti on suureksi suojaksi taudilta, erityisesti useimpia viruksia vastaan.

Kuvataksemme taudin fyysistä ja metafyysistä luonnetta, tässä on tiivistelmä niistä, jotka ovat haavoittuvaisempia.

Lapset ovat haavoittuvaisia kahdesta syystä:

  • ensinnäkin, poislukien perintönä saatu immuniteetti, heillä ei ole vasta-aineiden varastoa aiemmista altistuksista viruksille, ja täten he ovat fyysisesti haavoittuvaisia monille viruksille;
  • toiseksi, heidän keho-sielu -yhteytensä kehittyy ajan kanssa ja niin sielu (korkeampi itse) ei voi kontrolloida sitä mitä heille tapahtuu yhtä kehittyneesti kuin vanhempina.

Toinen haavoittuvainen ryhmä on ihmiset ilman yksilöllistä sielua, sillä heidän infektionsa ovat suurimmaksi osaksi satunnaisia koska ei ole syytä joko kieltää tai sallia mitään tiettyä sairautta, eikä ole korkeampaa metafyysista agenttia jolla kontrolloida sellaisia kuvioita.

Näistä olennoista voit lukea lisää teoksessa Matrix Agents: Profiles and Analysis.

Avaruusolennot Cassiopeialta ovat ehdottaneet kasvattaa ihmisten tietämystä asioista, millä sallia sulkea aukot joilla virukset tulevat sisään. Tämä on järkeenkäypää, sillä lisääntynyt tietoisuus tuo mukanaan vähemmän tarvetta oppia maallisia oppitunteja. Olen tutkinut läheisesti todellisuuden luonnetta viimeisen vuosikymmenen ajan, jatkuvasti kasvattaen tietoisuuttani, ja ei ole mitenkään yhteensattumaa että en ole sairastunut flunssaan seitsemään vuoteen.

Muutamat kerrat olen saanut taudin pitkän altistumisen jälkeen stressille ja negatiiviselle ajattelulle. Terveet emootiot ja tietoinen mieli tuntuvat kykenevän ehkäisemään sairauksia. Yhdistä tämä hyvään fyysiseen kuntoon ja kunnolliseen ruokavalioon tarpeellisilla lisäravinteilla, ja olet erittäin terve.

Jotkut voivat kysyä mitä järkeä terveydessä? Eikö se ole ruumiiseen keskittymistä?

No, kuten kaiken kanssa kyse on tasapainosta. Jos on liian sairas, silloin keskittyy liikaa sairauteen ja sen tuomiin tuskiin eikä voi tehdä muuta. Jos on liian keskittynyt terveyteen, silloin ei oikein tee muuta kuin huolehtii terveydestään.

Oppitunteja voidaan oppia helposti tai vaikeasti. Helppo tapa on oppia muiden mokista. Taudit ovat vaikea tapa oppia — joten ne jotka väittävät että sairastumattomuus ei mahdollista oppituntien oppimista ovat samaan aikaan oikeassa ja väärässä. He ovat väärässä siinä mielessä että oppitunteja voidaan oppia myös helposti; esimerkiksi on mahdollista oppia näkemään asiat tasapainoisemmalla, positiivisemmalla tavalla sen sijaan että olisi vihoissaan ja kyyninen, mikä estää joitain sairauksia jotka muuten istkisivät negatiivisuuden myötä.

Mutta he ovat myös oikeassa silloin, kun tauti pakotetaan pois ilman vastaavaa korjausta metafyysisella tasolla. Esimerkiksi, elinikäisestä emotionaalisesta tukoksesta seuraava syöpä, joka on vihaa tai katkeruutta, voidaan leikata pois kirurgisesti, mutta tämä ei tee mitään sille syövän aikaansaaneelle syylle, ja syöpä usein palaa toteuttamaan tarkoituksensa.

Terveyden tarkoitus on optimoida biologinen kone niin, että elämäntehtävä voidaan saavuttaa jouhevimmalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

On tapauksia, joissa on epäreilu epätasapaino fyysisessä immuniteetissa, ja on täysin ookoo korjata tuo epätasapaino fyysisellä tasapainottajalla kuten kolloidihopea, Zapper, Rife-säde tai luonnollisilla lisäravinteilla kunte melatoniini tai spirulina tai alfalfa, tai mikä tahansa lisäravinne sopiikin henkilökohtaisesti. On satunnaisia esimerkkejä siitä miten ihmiset ovat käyttäneet niitä ja anekdotaalisesti raportoineet positiivisia tuloksia.

Jos sinua kiinnostaa, tee tutkimuksesi ja koita varoa väärää informaatiota.

Jokatapauksessa epäreilut fyysiset epätasapainot voivat seurata ympäristön aiheuttamista pakotetuista (vapaata tahtoa rikkovista) vaikutteista: kemikaalit kuten fluori ja aspartaami, ionisoiva säteily, ja sähkömagneettinen säteily kuten ELFt ja mikroaallot muutama mainitakseni. Vaikka vahva sielu voi ylittää nämä vaikutteet, ne silti rasittavat fyysisesti.

Tämä tuo meidät immuniteetin sähköiseen komponenttiin. Seuraavat kappaleet ovat teknisiä, mutta kirjoitan tätä kaikille kiinnostuneille.

Kvanttimekaanisten prosessien ja sähkömagnetiikan avulla sielu on yhteydessä neuroneihin ja DNA:han fyysisessä kehossa.

Näin on siis mahdollista teknologisesti luoda sähkömagneettinen signaali, joka häiritsee tätä prosessia. Niitä voidaan käyttää myös parannukseen (kuten Rife-säteitä), mutta tätä maailmaa pyörittävä teknokratia haluaa käyttää mieluummin manipuloivaa ja kuolettavaa teknologiaa. Kvanttimekaniikan ja sähködynaamisten vaikutusten yhdistelmä johtaa holografiseen resonanssiperiaatteeseen, jota on käytetty radionisissa ja psionisissa teknologioissa.

Siinä yhden kappaleen värähtelymerkki voidaan siirtää ja sekoittaa toiseen. Esimerkiksi radionialla on mahdollista sekoittaa kasvimyrkyn värähtely hyönteisten täyteiseen nurmikkoon radionisessa laitteessa, ja pian nurmikolla ei ole enää hyönteisiä ilman, että yhtään myrkkyä on ruiskutettu siihen.

Ihmissielu projisoi oman kvantti-EM-kenttänsä (aura) eetterikehon lävitse, joka pitää kehon solut järjestyksessä ja toiminnassa. Meediot voivat aistia tämän kentän ja se voidaan kuvata Kirlian-kuvauksella.

Kirlian-kuvaus kuvaa itseasiassa sähköstaattisen purkauksen kappaleesta, joka elektrodin eteen on laitettu, mutta aura muuttaa avaruuden vakioita (permittivisyyttä) joka muuttaa sähkövakiota ja näin madaltaa vakuumin/ilman resistanssia avaruudessa kulkevia säteitä pitkin, jota sähköpurkaukset näin kulkevat. Eetterikehon aura on vahvempi kuin ympäristön sähkömagneettiset signaalit, mutta nämä signaalit kuitenkin aiheuttavat stressiä fyysiseen kehoon.

On mahdollista lähettää signaaleja, jotka sisältävät jonkin tietyn sairauden värähtelytaajuuden, niin että lisätään sen mahdollisuutta levitä kohdepopulaatiossa. Helpompi menetelmä on lähettää subliminaalisia viestejä ääni- tai mikroaaltoina, jotka on suunniteltu heikentämään kansan immuunijärjestelmää. Koska mentaali- tai emotionaaliset tilat ovat suuressa roolissa immuniteetissa, nämä subliminaaliset viestit joutuisivat ainoastaan lähettämään negatiivisia ajatuksia ja emootioita avatakseen henkilön tietoisuuteen aukon viruksille, jotka sitten tulisivat sieltä läpi.

Lisäksi pelkällä hysterialla on mahdollista aikaansaada psykosomaattisia sairauksia, ilmiö josta minulla ei ole epäilystäkään etteikö se olisi ollut mukana Aasian SARS-tapauksissa. Massojen psyykkinen energia kasattuna yhteen konseptiin luo eteerisen ajatusmuodon, pseudoälyn joka toimii sairaudelle altistumisen todennäköisyysaihiona populaation sille resonanteissa sektoreissa — mikä on taas yksi negatiivinen mediahypen seuraus lisää.

Tämän kommentaarin yksi pointeista on sanoa, että elektromagneettisia signaaleita esiintyy, jotka ovat erityisesti tiettyjen sairauksien edistämiseen suunniteltu.

Kirjassa Bringers of the Dawn sanotaan:

Moderni teknologia on yksi suurimmista taajuuskontrolloinnin aseista. Teille on myyty viihde- ja hyötylaitteita, ja ne liittyvät kaikki taajuuskontrollointiin. Me suosittelemme vahvasti, että heitätte televisionne menemään. Ne ovat pääosin työkalu joilla manipuloida tietoisuuttanne päivittäin. Tämä kokeilu on niin hienosäädetty, että te vastaatte television subliminaalisiin viesteihin tauteja muodostamalla. Joten kokonainen sukupolvi on tappamassa itseään katsomalla televisiota ja tukemalla lääketiedettä samalla kun he tekevät niin. […] Joskus sieltä lähetetään vapauttavaa informaatiota, mahdollisesti jopa New Age -ohjelma. Kuitenkin voitte havaita sellaisen televisiolähetyksen siitä miten kevyeksi ja rajoittamattomaksi itsenne tunnette, samalla teitä ammutaan subliminaalisella taajuudella joka riistää teiltä omat ajatuksenne. Tämä subliminaalinen viesti pitää teidät paikallaan ja eräänlaisessa “selviydy, tule-ajoissa, ole-hiljaa, mene-töihin” -yhteiskunnassa. Televisio edistää epäaktiivisuutta ja lihavaa, rauhoitettua elämää. Katsokaa ympärillenne. Herätkää, ihmiset! Suurin osa subliminaaleista televisiossa tehdään teknologialla, joka on kehitetty yhdessä planeetan ulkopuolisten olentojen kanssa. Subliminaalien käyttö ihmistietoisuuden ärsyttämiseen on muuttunut maailmanlaajuiseksi ohjelmaksi. Jos mietit koteja joissa on kaksi, kolme tai neljä televisiota, sinun täytyy myöntää että se on ollut erittäin menestyksekäs markkinointiohjelma. Jotkut ihmiset, jotka ovat tietoisia subliminaaleista televisio-ohjelmissa luulevat olevansa niille immuuneja. Kuitenkin, television vaikutukset ovat niin läpikotaisia, että aivan sama mitä sanot tekeväsi, et voi kumota sitä mitä teknologia tällä hetkellä saa aikaan värähtelytaajuudellesi.

Televisio voisi olla yksi kaikkein tehokkaimmista laitteista joilla lähettää tautisignaaleja koska lähes kaikilla Amerikassa on ainakin yksi. Verrattuna vaikka Rife-sädelaitteeseen, jota käytetään parantamiseen, joka koostuu lasiputkista täynnä jalokaasua, joka on varattu sähköllä pulssivalon tuottamiseksi.

Televisiot emittoivat sähköisiä ja magneettisia kenttiä, röntgensäteitä ja pulssivaloaaltoja, joita kaikkia moduloidaan sillä ohjelmalla jota TV ottaa vastaan. Jos Rife-putki voi parantaa, silloin televisio voi mahdollisesti heikentää tai sairastuttaa (Rife-periaatteen väitetään toimivan resonoimalla ja hajottamalla patogeeneja, mutta se on portinmurtajalähestymistapa tauteihin. Hienosäädetty valosignaali voi lähettää informaatiota, mahdollisesti taudin värähtelykuvion, jos niin halutaan).

Todisteet vahvasti viittaavat siihen, että televisiolla on negatiivinen vaikutus ihmisen mieleen. Tämä menee pidemmälle kuin yksinkertainen ajanhaaskaus ja kulttuurillinen tai poliittinen indoktrinaatio. Näin ole varuillasi sen suhteen mitä katsot, erityisesti siihen mitä tulee uutisiin. Miten monta SARS-tapausta on katalysoitu niiden signaalien avulla, jotka on lähetetty uutisten avulla, joita kaikki katsovat pysyäkseen ajan tasalla SARS-tilanteesta? Ehkä tämä on pieni tekijä, mutta uskon sen olevan teknisesti mahdollista.

Sähkömagneettisten aaltojen vaikutus immunijärjestelmään liittyy suoraan kemikaalivanoihin. Vuonna 2000 kirjoitin tekstin Chemtrails: Suppressing Human Evolution, jossa hypotetisoitiin sitä miten kemikaalivanat sisältävät virusvektoreita, joiden tarkoitus on infektoida ja geneettisesti vaikuttaa kohdepopulaatioon estääkseen heidän DNA:nsa aktivoitumasta korkeammin kehittyneeksi muodoksi. Tämä voi kuulostaa tieteiskirjallisuudelta sinusta, mutta lue artikkeli ja päätä itse. Seison silti hypoteesini takana, sillä mikään ei ole sitä vielä kumonnut.

Artikkelin julkaisun aikaan ei ollut mitään näytteitä siitä, että barium- tai alumiinisuolojen kemikaalivanat puskisivat koneista ulos, sillä kukaan ei ollut testannut niit, ja pian tuon jälkeen ensimmäisistä näytteistä löydettiin barium-titanaattia.

Barium-titanaatilla on uskomaton sähkönvarauskyky. Tuohon aikaan minusta tuntui, että tätä ainetta käytettiin varaamaan kemikaalivanojen kuituja niin, että ne eivät kasautuisi yhteen vaan hylkisivät toisiaan ja levittäytyisivät. Nykyään tiedetään, että erilaisia barium- ja alumiinisuoloja ja partikkeleita löytyy kemikaalivanoista, joista jotkut heijastavat tutka- ja mikroaaltosäteitä paremmin ja toiset taas parempia varaamaan sähköä. Tämä viittaisi siihen, että niille on enemmän syitä kuin pelkästään kemikaalivanojen peitteen homogenisointi.

On noussut esiin erilaisia selityksiä joilla selittää kemikaalivanat hyväntahtoisena valtion ilmiönä. Olen kumonnut kolme pääteoriaa jo vuonna 2000 siitä, että kemikaalivanat olisivat osa massarokotusohjelmaa, vakavaa populaation harventamisen projektia tai säämuokkausta, mutta pari uutta on noussut pinnalle sen jälkeen. Yksi esimerkki on raportti, joka postattiin anonyymisti carnicom.comiin. Se ehdotti kahta uutta teoriaa, että kemikaalivanat sisältäisivät metallipartikkeleja, jotka heijastavat auringonvaloa pois Maapallolta ilmaston lämpenemistä vastaan taistelemiseksi, ja että ne myös luovat ilmakehään johtavia kanavia, joita käytetään armeijan maaston 3D-kartoitusprojektissa.

Ilmastonlämpenemisteoria on selvästikin valheellinen, koska biologista materiaalia kuten erilaisia patogeeneja ja kuivuneita ihmisten verisoluja on löydetty vanajäämistä, ja lisäksi koska kemikaalivanoja nähdää tavallisesti myös illalla. Missä se auringonvalo on illalla? William Thomas on ottanut tämän teorian ja popularisoinut sen, ja minun tulee kyseenalaistaa hänen lähteensä ja aikeensa.

Toinen teoria on oikea teknologinen sovellutus armeijassa nimeltään Radio Frequency Mission Planner (RFMP) ja Variable Terrain Radio Parabolic Equation (VTRPE). Näistä voit lukea lisää sivulla carnicom.com.

Näitä käytetään kartoittamaan vihollismaaperää ja helpommin monitoroimaan heidän kommunikaatiotaan. Vaikka tämä voi olla totta, tutkan ja mikroaaltojen heijastavat hiukkaset kuten barium- ja titaanisuolot voivat olla käytössä paljon pahantahtoisemmissa tarkoituksissa. Lisäksi tämä teoria ei selitä sitä miksi kemikaalivanoista löytyy biologisia komponentteja, tai niiden immuunijärjestelmän sammuttavaa luonnetta, tai sitä miksi tuhansissa kaupungeissa Amerikassa viikottain on ruiskutettu kemikaalivanoja vuodesta 1998 lähtien — jos tämä on armeijan projekti, miten paljon testausta tarvitaan ja miksi ainoastaan erittäin kansoitetuilla alueilla?

Selvästikin tämä teoria on väärää informaatiota.

On absoluuttinen fakta, että tautien esiintyvyys piikkaa usean päivän minkään kemikaalivanan ruiskuttamisen jälkeen missä tahansa yhteisössä. Patogeenistä materiaalia on löydetty useista kemikaalivananäytteistä useista sijainneista. Ihmiset tuppaavat sairastumaan samanlaisiin oireisiin samaan aikaan eri kaupungeissa, joissa yhteinen selittävä tekijä on, että samana päivänä on ruiskutettu kemikaalivanoja.

Tässä on lista ainesosista, joita vahvasti uskon olevan kemikaalivanoissa:

  • immuunijärjestelmää sammuttavia kemikaaleja kuten etyleenidibromidia (EDB)
  • tutka- ja mikroaaltoja heijastavia metalliaineita, kuten barium tai alumiini
  • dielektrisiä onttoja polymeerikuituja
  • bakteeri- ja virusvektoreita
  • jäänteitä geenimanipuloinnista ja replikaatioproseduureista, joita on käytetty rakentamaan patogeenivektoreita

Pitäen yllämainitun informaation mielessä, tässä on asiantunteva arvaus miksi kemikaalivanoissa on metallihiukkasia:

Kemikaalivanaprojektin tarkoitus on kuin onkin estää ihmisten evoluutio fyysisellä, mentaalisella ja henkisellä tasolla. Sen pääasiallinen tavoite on suorittaa aerosoli-‘geeniterapiaa’ kohdepopulaatioihin ruiskuttamalla niiden päälle virusvektoreita, jotka kykenevät sammuttamaan DNA-aktivaatioprosessin infektoiduissa.

Mutta johtuen viruksien itsensä heikkoudesta, tarvitaan useita ehosteita:

  1. virusvektorien säilyttäminen ontossa polymeerikuidussa, joka suojaa niitä Auringon UV-säteilyn tuhoisilta vaikutuksilta ja auttaa välittäjäaineita levittäytymään varattujen kuitujen sähköstaattisen hylkimisvoiman avulla
  2. mukanaolevat kemialliset immuunijärjestelmään vaikuttavat aineet heikentävät ja valmistelevat kehoa viruksen vastaanottamiseen
  3. mikroaaltoja heijastavien aineiden käyttö auttaa vahvistamaan populaatioon sädetettyjä mielenhallintasignaaleja ja tautisignaaleja, jotta metafyysinen immuniteettimekanismi heikkenisi
  4. toisen tason tavoitteisiin kuuluu mielenhallintaohjelma ja heidän kollektiiviseen käyttäytymiseensä vaikuttaminen jollain agendalla.

HAARPin käyttö yhdessä sähkömagneettisten ‘kanavien’ avulla, jotka koostuvat metallisista kemikaalivanahiukkasista, keskittää mielenhallintamikroaallot populaatioon.

Kemikaalivanakerrostuman ja ionosfäärin väliin muodostunut resonanssionkalo voi tukea ELF-taajuudella indusoituja värähtelyjä. Televisiot ja kännyköiden mikroaaltotornit, kaksi muuta kontrollimekanismia, eivät kykene saamaan aikaan ELF-aaltoja yhtä helposti kuin kemikaalivanat yhdessä HAARPin kanssa.

Joten tiivistyksenä, koska virukset usein eivät pääse läpi metafyysisestä suojamekanismista, vaaditaan sähkömagneettinen menetelmä joka vaikuttaisi tuohon suojamekanismiin, ja siksi käytetään mikroaaltoja. Tämä ei ole ainoa syy sähkömagneettisten signaalien manipuloinnille — sellaiset signaalit turruttavat myös mieltä, välittävät ajatuksia mieleen, vahvistavat emootioita ja saavat aikaan lammasmaista tottelevaisuutta.

Vaikka nämä kontrollimetodit ovat yksityiskohtaisia, ne silti epäonnistuvat saamaan aikaan niiden aiotun tavoitteen yksittäisten terveiden henkilöiden tapauksissa, joilla on korkea tietoisuuden taso, hyvä henkinen hyvinvointi ja suhteellisen hyväkuntoinen immuunijärjestelmä. SARS on hyvä esimerkki siitä miten taudit toimivat poliittisessa, biologisessa, psykologisessa, kaupallisessa ja metafyysisessa kontekstissa.

Sekä SARS että kemikaalivanat ovat yksinkertaisesti osa vihamielistä agendaa, jota ajavat maailman poliittinen ja sotilaallinen eliitti pitääkseen Maapallon populaation aisoissa ja kontrollissa. Onneksi heidän metodinsa ovat epätäydellisiä ja jokainen päivä yksittäisiä ihmisiä herää ja voimaannuttaa itsensä.

Tämän artikkelin aikomus oli auttaa kontribuoimaan tuohon heräämiseen ja voimaantumiseen.

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

Kiinan uutiset: Koronavirus sterilisoi miehet!

Uutislähde: https://tw.news.yahoo.com/快訊-男性染新冠肺炎-應做生育力檢查-062856149.html

Noniin, tämä kerrottiin juuri uutisissa koronaviruksesta. Manner-Kiinan viranomaiset varoittavat, että virus voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa keuhkoihin ja immuunijärjestelmään, muta se voi myöskin tehdä miehistä steriilejä. Luitte oikein. Lisäkokeita tulee tehdä henkilöillä, jotka ovat saaneet viruksen, mutta jos kaikki miehet, jotka saavat viruksen, eivät voi saada lapsia…. ja jos tämä virus leviää ihmisiin ympäri Maapalloa, se voi aiheuttaa sen että ihmiset eivät voi enää lisääntyä. Tämä voi tarkoittaa myös myöhempää sukupuuttoa. Mutta tämä on vain pahin mahdollinen tapaus ja mahdollisesti sitä ei tule tapahtumaan. Mietin kuitenkin saavatko myös naiset pysyvää vahinkoa? Lisää kokeita tulee suorittaa, tarvitsemme lisäinfoa. Mutta pidän teidät ajan tasalla.

Jos tämä virus sterilisoi miehet, silloin se on 100% varmasti laboratoriossa tehty bioase.

Scott C. Waring

Uutiset kirjoittavat:

Uuden koronaviruksen vahinko ihmiskehoon aiheutuu pääosin keuhkoihin ja immuunijärjestelmään. Kuitenkin Manner-Kiinan viranomaiset ja Hubein provinssin hallinto ovat julkaisseet viimeisimmät uutiset muistuttamaan miehiä, jotka ovat saaneet viruksen, että heidän tule mennä hedelmällisyyskokeeseen. He ovat huolissaan siitä, että uusi koronavirus voisi vahingoittaa miesten lisääntymiskykyä.

Artikkelin julkaissut ET Data Base

Salainen tukikohta Antarktikselle törmänneen kappaleen vieressä?

Me tiedämme valtioiden salaisevan monia asioita Etelänapamantereella, mutta nyt kun jää sulaa, heidän on vaikea enää peitellä sitä.

Heritage Rangen lähellä Etelänapamantereella tuntuu olevan suuri tukikohta, joka on täysin sutattu pois satelliittikuvista.

Suuri jälki asemalta johtaa suuren kappaleen luo, joka ensivilkaisulla näyttää olevan törmännyt Maahan kauan aikaa sitten.

Ilman että väittäisimme kappaleen olevan törmännyt UFO, me voimme kuitenkin ihmetellä miksi ihmiset, jotka työskentelevät asemalla, kiinnittävät niin kovasti huomiota kappaleeseen. Mitä valtio yrittää peitellä?

Tukikohta on noin 470 x 260 metriä.
Suurempi musta osa kappaleesta on noin 90 x 40 metriä.
Google Earth -koordinaatit: 80°17’24.11″S 81°53’15.22″W

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Musta anomalia Etelänapamantereella

Jotain omituista on käynnissä Etelänapamantereella. MrMB333:n video näyttää lähes satametrisen mustan anomalian Belgica-vuorilla Antarktiksella.

Paljon on spekulaatiota siitä, mikä anomalia voisi olla. Jotkut ovat ehdottaneet kyseessä olevan laavavirta tulivuoresta, joka on purkautunut useaan kertaan, viitaten valkoiseen savuvanaan joka tulee mustasta anomaliasta. Toiset sanovat anomalian näyttävän fossiloituneelta lentoliskolta, pterodactylilta.

Video jatkuu toisella Etelänapamantereen esineellä, joka näyttää olevan kolmion muotoinen, mahdollisesti UFO.

Google Earthin koordinaatit: 72°35’13″S 31°19’09″E

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Majestinen tulilintu Brasilian taivaalla

Paulo Henrique Pinheiro kuvasi pyhäinpäivänä 2019 hienon taivasilmiön Soldedaden yllä Brasiliassa, jonka hän postasi Facebook-sivulleen.

Monet ihmiset ovat todistaneet hetkeä, jolloin suuri tulilintu muodostui taivaalle auringonlaskun aikaan. Oliko kyseessä viesti Jumalalta?

Tämä ei ole ainoa omituinen ilmiö Brasilian taivaalla. Lokakuun 31. päivänä 2019 omituinen pinkki anomalia ilmaantui Tunapunan taivaalle lähellä Trinidadia.

Satelliittikuvat osoittavat, että tämä pinkki anomalia ei ollut linssipilvi, vaan ilmiö jota ei voi selittää helposti.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot