Ihmiskunnan alkuperä – Quo Vadis – menneet yllätykset/tulevat paljastukset

kirjoittanut Douglas McClure, M.A.

Tiivistelmä

Ikiaikainen oman elämän tarkoituksen etsintä on saamassa uusia ulottuvuuksia, kun tieteentekijät ovat murtamassa DNA-koodin ja tutkimassa aina vain lisääntyvän ihmisgenomista kertovan tietomäärän vaikutuksia. Darwinin “puuttuva linkki” saattaa olla löytynyt aikakapselin muodossa, muinaisina Sumerian savitauluina, jotka kuvaavat ihmisten alkuperää, ja jotka yhdessä Hubble-avaruusteleskoopista saadun datan kanssa kertovat ihmiskunnan todellisesta, salatusta potentiaalista ja todellisista käyttämättä jääneistä voimista. Yhtäkkinen ihmistietoisuuden dramaattinen laajentuminen ympäri planeettaa vaikuttaa suuresti koko ihmiskunnan evoluutioon.

Keitä me olemme? Mistä me olemme tulleet? Miten me pääsimme tänne? Mikä on elämämme tarkoitus? Minne me olemme menossa? Nämä ovat ihmiskunnan syväluotaavimpia peruskysymyksiä. Ja kuitenkin vasta nyt tiheän valheiden verkon, vuosisatoja toistettujen vääristelyjen ja puolitotuuksien läpi me alamme nähdä todellisia vastauksia näihin kysymyksiin. Monille totuus tulee shokkina ja on sekä pelottavaa että epähyväksyttävää suurimmalle osalle ohjelmoituja ihmisolentoja, joilla on uskonnollisia intressejä. Näille vastauksille on syntymässä vastustusta eri uskontokuntien uskovaisten taholta, minkä voidaan ennustaa olevan voimakkuudeltaan verrannollista siihen miten äärimmäisen vakavia vaikutuksia sillä on maailmalle. Ja kuitenkin informaatiotulva näistä aiheista on niin suuri ja se paljastuu niin nopeasti, että ihmiskunta ei voi sivuuttaa faktoja taikka sitä kovaa tieteellistä perustaa, joille nämä faktat on rakennettu, jotka kytkevät muinaisen maailman nykypäivän globaaleihin olosuhteisiin ja joilla on tulevaisuuden seuraamuksia.

Ensimmäinen nimekäs moderni tieteilijä, joka etsi realistisia, empiirisesti johdettuja vastauksia näihin peruskysymyksiin, ja joka maksoi suuren hinnan paljastuksistaan, oli Charles Darwin (1809 – 1882). [1] Hän oli englantilainen naturalisti, kuuluisa keräilijä ja geologi, joka tarjosi tieteellisiä todisteita siitä, että kaikki eliölajit ovat kehittyneet ajan mittaan yhteisistä esivanhemmista perustuen systeemiseen prosessiin, jonka hän tiivisti luonnonvalinnan teoriassaan, joka liittyy seksuaalivalintaan ja sopeutuvimpien selviämiseen. Kiinnostavaa kyllä, Darwin sai pontta teorialleen luonnonvalinnasta kyyhkyharrastuksestaan, jossa linnuilla oli laajalti eri muotoja ja käyttäytymismalleja. (suom. huom. Erään tarinan mukaan Indonesian viidakoita kuuden vuoden ajan tutkinut Alfred Russel Wallace ensimmäisenä “keksi” luonnonvalinnan, kun hän sairastui malariaan ja viidentenä sairaspäivänä kuumehoureissaan yhtäkkiä tajusi miten luonnonvalinta toimii ja kirjoitti kuumeessa ajatuksensa ylös. Hän parannuttuaan kirjelmöi Darwinille Englantiin ideastaan, joka tuohon aikaan oli erittäin arvostettu tiedemies, joka kirjeen luettuaan tajusi mitä hän ei koskaan ollut kaikkina 18:n evoluutioteoriansa parissa viettämänään vuotena ymmärtänyt. Darwin kertoi Royal Societyn ystävilleen löydöksestä, jonka Wallace oli tehnyt, mutta Royal Society järjesti asian niin, että Wallacen ja Darwinin tutkimukset esitettiin samassa karonkassa, ja kaikkien humaltuessa ainoastaan Darwinin nimi on jäänyt historiaan.)

Hänen viktoriaaniset aikalaisensa kohtelivat häntä halveksuen hänen julkaistessaan tuloksensa. Darwinin elämästä tehtiin helvettiä. Hänen hypoteesinsa oli täysin ristiriidassa senaikaisiin Raamatun opetuksiin. Jopa nykyään aihe on ristiriitainen monille uskovaisille Amerikassa. Ja kuitenkin 1930-luvulle tultaessa hänen teoriansa olivat muuttuneet yleisesti hyväksytyiksi poislukien yksi ongelmallinen alue, josta hän itse kirjoitti huikean teräväsanaisesti.

Kiinnostavaa kyllä, Darwin kykeni jäljittämään evoluutioprosessin siihen asti, että kun tultiin hyppäykseen apinasta ihmiseen, esiintyi nolo aukko jota hän ei kyennyt, kaikella rehellisyydellä, kuromaan umpeen. Aukko, joka oli niin ilmiselvä, näkyi niin suoraan kaikille, että hänen kriitikkonsa antoivat sille nimen “puuttuva linkki”. Jos Darwin olisi elossa nykyaikana, hän olisi innoissaan kuullessan että me olemme väistämättä siirtymässä aikaan, jolloin hänen nimeään kirotaan mitä pahimmilla tavoilla ja hänen puuttuva linkkinsä paljastetaan ja selitetään huikeilla tavoilla.

Lähes tarkalleen sata vuotta myöhemmin amerikkalainen tiedemies, eräs tri. J. Craig Venter, joka, huolimatta hänen eteläafrikkalaisen kuuloisesta hollantilaisnimestään, oli yhtä amerikkalainen kuin omenapiirakka, ryhtyi työhön projektin parissa, joka oli niin kovasti Darwinin puuttuvan linkkin etsintään liittyvä, että henki aivan salpautuu. [2]

Francis Crick (oikealla) ja James Watson DNA-mallinsa kanssa.

Avain tähän mysteeriin löytyy ihmisen soluista ja niiden DNA:ssa olevasta geneettisestä koodista, jota jokainen ihminen kantaa mukanaan. Vasta hiljattain kahden tiedemiehen löydösten, englantilaisen tri. Francis Crickin ja amerikkalaisen tri. James Watsonin Cambridge Universitysta, jälkeen me ymmärrämme kolme prosenttia DNA:stamme ja sivuutamme loput 97 prosenttia roska-DNA:na.[3] Mutta roska-DNA:n arvoitus on nyt ratkeamassa ja vaikka iso osa tutkimuksesta tuntuu olevan salaista, jotain tiedonjyviä vuotaa julkisuuteen.[4] Altistuminen todennäköisesti osoittautuu järisyttäväksi. Tri. J Craig Venter on ollut eräs DNA-koodin murtamisen pioneeritutkijoista. Lukiossa keskitason oppilas ja Vietnamin veteraani on nyt kuuluisa amerikkalainen biologi ja monimiljonääri, joka pyörittää Institute for Genomic Researchia. Hän oli sen tiimin johtohahmoja, joka osoittautui keskeiseksi ihmisgenomin kartoituksessa, projektin jonka Yhdysvaltain energiaministeriö ja terveysministeriö yhdessä laittoivat alulle vuonna 1990.[5]

Voisi kysyä että miksi energiaministeriö? Kiitos atomipommien pudottamisen vuonna 1945, tieteilijät ovat yrittäneet ymmärtää mitä säteily tekee ihmisruumiille ja mitä mutaatioita se saa aikaan DNA:ssa. Tämän alan työ voi osoittautua keskeiseksi ongelmien ratkaisussa.[6]

Vuonna 2008 ja 2007 Time Magazine listasi Craig Venterin yhdeksi sadasta kaikkein vaikutusvaltaisimmasta ihmisestä planeetalla. Joten mitä oikein tri. Venter ja hänen kollegansa tekivät maailmaa järisyttääkseen? Kysymyksen vastaus vaatii, että syvennymme molekyylibiologiaan. DNA-molekyyli koostuu sokerien ja fosfaattien ja neljän nukleotidin muodostamista portaista: adeniini (A), tymiini (T), sytosiini (C) ja guaniini (G). Nämä neljä nukleotidiemästä määrittävät geneettisen koodin, jossa jokaisella geenillä on oma emäsparien uniikki sekvenssi. Tieteentekijät käyttävät näitä emäsparien sekvenssejä paikallistamaan geenit kromosomissa ja rakentamaan kartan koko ihmisen geeniperimästä.[7]

Human Genome Project (HGP) on kansainvälinen tutkimusohjelma, joka on suunniteltu rakentamaan yksityiskohtainen geneettinen ja fyysinen kartta ihmisgenomista, määrittämään ihmis-DNA:n täysi nukleotidisekvenssi, paikallistamaan arviolta 50 000 – 100 000 geeniä ihmisgenomissa ja tekemään samanlaisia analyyseja useiden muiden organismien genomeille, joita käytetään tutkimuslaboratorioissa mallijärjestelminä.[8] HGP:n tieteellisiin tuotteisiin kuuluu resurssikanta, jossa on yksityiskohtaista informaatiota ihmis-DNA:n rakenteesta, toiminnasta ja organisaatiosta. Informaatio toimii vanhemmilta perittyjen “käskyjen” perusjoukkona ihmisolennon kehitykselle ja toiminnalle.

Tri. Venter ja hänen kollegansa HGP:ssä ovat pääsemässä jyvälle mystisestä 97 prosentin DNA-ketjusta, joka on 125 miljardia mailia pitkä ja kymmenen atomia leveä. Vaikka sitä on alunperin pidetty roskana, HGP:n tutkijat ovat nyt vakuuttuneita, että tässä 97 prosentissa on ihmis-DNA:n ei-koodaavia sekvenssejä, joita ei esiinny muissa elämänmuodoissa planeetallamme ja jotka ovat tulleet tänne jostain muualta. Toisin sanoen, suurin osa ihmis-DNA:sta on peräisin Maan ulkopuolelta. “Avaruusromugeenit” lähinnä “nauttivat matkasta” kovaa työtä tekevien aktiivisten geenien kustannuksella, jotka välittyvät sukupolvelta toiselle. Tämän merkitys on, että ihmiskunta on hybridilaji, jonka perimä voidaan jäljittää osaltaan muualle Maapallolle, mutta jota on injektoitu suuri määrä planeetan ulkopuolelta.

Tällainen väite on tietenkin kontroversiaali. Kanadalainen verkkolehti julkaisi sarjan artikkeleita, joissa lainattiin erästä professori Sam Changia, jonka sanottiin olevan HGP:n kanssa tekemisissä.[9] Professori Chang osoittautui epämääräiseksi, mutta niin ovat osoittautuneet taustoiltaan myös muut huipputieteentekijät, jotka ovat olleet töissä “mustissa” projekteissa. Maailmankuulu tutkija aiheesta tyytyi toteamaan, että professori Chang on kuin onkin olemassa, ja hän jopa puhui hänen kanssaan. Hänen menestyksensä on mahdollisesti liitettävissä hänen hyviin kontakteihinsa ja kansainväliseen tunnettuuteen.

 

Vahvistus muista lähteistä ei ollut niin kiven alla kuin mystinen professori Chang.[10] Changista kirjoitetun artikkelin vire oli linjassa sydneylaisen Australian Centre for Astrobiologyn professori Paul Daviesin esittämien argumenttien kanssa, jotka julkaistiin nimekkäässä New Scientist -brittijulkaisussa elokuussa 2004. Tri. Michael Salla, joka kirjoitti artikkelin Exopolitics-verkkosivuille otsikolla, “Exopolitiikka ja Human Genome Project”, tunnusti huolensa professori Changin autenttisuudesta, mutta lainasi New Scientistin artikkelia:

DNA, molekyyli joka sisältää elämän käsikirjoituksen, koodaa datansa nelikirjaimisen merkistön avulla. Tämä olisi ideaali keino tallentaa kosminen puhelinnumero. Monissa organismeissa, ihmiset mukaanlukien, geenit ovat ainoastaan pieni murto-osa heidän koko DNA:staan. Loppuosasta suuri määrä vaikuttaa biologisesti olevan siansaksaa, jota usein nimitetään “roska-DNA:ksi’. Avaruusolennoille löytyy paljon tilaa työstää molekyyliviesti ilman, että he vahingoittaisivat mitään elintärkeitä geneettisiä elimiä.

Tri. Salla on varsin epäröivä hänen akateemista tutkimusta kohtaan. Hän sivuuttaa tohtori Changin, mutta tunnustaa professori Daviesin. [11]

Onko tässä hetkessä löydettävissä vähäisintäkään historiallista tai arkeologista näyttöä sellaisen väitteen tueksi? Hämmästyttävä vastaus on kyllä, ja se tulee esiin samaan aikaan kun HGP-tieteilijät ovat kehittelemässä heidän uudenlaista analyysiaan ihmisen alkuperästä. [12]

Tri. Zechariah Sitchin, juutalainen muinaisen Sumerian tutkija, syntyi Venäjällä, kasvoi Palestiinassa ja sai koulutuksen Englannissa. Hän on kääntämässä noin 500 tuhannen muinaissumerialaisen savitaulun nuolenpääkirjoituksia, joiden uskotaan olevan 6000 vuotta vanhoja. Neljä sataa näistä löydettiin Sipparista, nätisti säilöttyinä 3m x 2m kokoiseen huoneeseen, joka muodostaa erikoisen tyyppisen aikakapselin, eteläisestä Irakista, jossa sijaitsi ensimmäisenä ihmissivilisaationa tunnettu Sumeria. Se sijaitsi Kaksoisvirranmaassa, Tigris- ja Eufrat-jokien välissä. [13] Tämä kulttuuri vaikuttaa syntyneen tyhjästä, kukoistaneen ja sitten kadonneen yhtä omituisesti kuin se syntyikin. Sen vaikutuspiiri ulottui Indus-laaksosta Niilin suistolle asti. Vuonna 2400 e.Kr. Luoteesta tulleet semiittiläiset heimot valloittivat sen, ja vuoteen 2350 e.Kr. Mennessä se oli Sargon Suuren rautanyrkin alaisuudessa, joka on semiittiläisen Akkadian dynastian perustaja, jonka hallinto edelsi Babylonin Hammurabia, jonka nimissä tunnetaan muinaiset lait. Näihin aikoihin Santorinin saarella Kreikan rannikolla “räjähti”, ensimmäiset muinaisen Egyptin sivilisaation muodot ilmestyivät Niilin varrelle, Pääsiäissaarten asukkaat katosivat ja Maya-sivilisaatio alkoi syntyä. [14]

Tulee kysyä tärkeä kysymys, onko tämä näyttöä siitä olivatko nämä tapahtumat toisiinsa liittyviä, ja jos kyllä, miten. Sumerian savitaulut tuntuvat sisältävän vastauksen. Taulujen alkupäässä ne kuvaavat ihmisten tietoja avaruuden toiminnasta, johon liittyy 25 950 vuoden horoskoopillisen syklin loppu, jonka Hubble-avaruusteleskooppi on nyt vahvistanut. Toisessa kohtaa tauluista käy ilmi, että kaikki sumerialaisten saavuttamat asiat he saivat heidän jumaliltaan, ja että nämä jumalat olivat ympäri galaksia matkaava rotu, joka laskeutui Maapallolle kaivamaan kultaa pelastaakseen oman planeettansa, Nibirun, samalta auringon säteilyltä, joka uhkaa nyt Maapalloa. Planeettaa kutsutaan kahdenneksitoista planeetaksi, joka ilmeisesti ohittaa Aurinkomme 3600 vuoden sykleissä elliptisellä kiertoradallaan, ja planeetan läheisyys aiheuttaa tavallisille aurinkokuntamme planeetoille kaaosta, myös meidän omallemme. [15]

Kirjailija Neel Freer on sitä mieltä, että todisteiden perusteella, jotka on kerätty Pioneer 10:n ja 11:n, kahden Voyager-aluksen, IRAS-infrapunakuvantamissatelliitin (vuosina ’83-84) avulla sekä tri. Robert S. Harringtonille ja T.C. van Flanderenille saatavilla olevien tietojen perusteella, jotka konsultoivat Sitchinia US Naval Observatorysta, voidaan todeta, että Nibiru on jo tunnistettu. On huolestuttavaa, että Harrington lähetti asianmukaisen teleskoopin Uuden Seelannin Black Birchiin hankkimaan visuaalisen varmistuksen dataan perustuen, mikä johti odotukseen siitä, että se sijaitsisi tällä hetkellä elliptistä kiertorataansa eteläisen pallonpuoliskon taivailla. Hän kuoli ennenaikaisesti äkilliseen syöpään projektin aloitettuaan. Eräs huolestunut ja ahdistunut tarkkailija huomautti, että “hänen ruumiinsa oli tuskin kylmä” kun hänen tiiminsä jo sai kutsun panna pillit pussiin ja ohjelma lakkautettiin.

 

 

 

 

 

 

Nibirun asukkaat, joita kutsutaan nimellä Anunnaki, loivat DNA-yhdistelmän meille ihmisille heidän itsensä kuvakseen (jumalat) työskennellessään itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Tämä on se missä heidän geenilaboratorionsa (tri. Louis Leakeyn ja muiden Keniassa ja Tansaniassa tekemien tutkimusten ja löydösten perusteella, sekä Etelä-Afrikan Witwatersrandin yliopiston professori Errol Tobiaksen eteläisestä Afrikasta löydetyn Taung-kallon tutkimuksiin perustuen) sijaitsi, jossa yhdisteltiin maallista DNA:ta ja Anunnakien DNA:ta. [16] Heidän aikeinaan oli keksiä Anunnaki-alirotu heidän orjikseen tekemään kullankaivuutyöt, jotta he voisivat käyttää kultaa heidän planeettansa ilmakehään siroteltuna suojelemaan sitä heidän aurinkonsa säteiltä (paljon samaan tapaan kuin nykyiset Rolls Roycet käyttävät pieniä kultalankoja luksusautojen tuulilaseissa samaan tarkoitukseen säteilyn heijastamiseksi) Nibirulla (työ joka oli ilmeisesti liian vaivalloista Anunnakeille itselleen). Savitaulujen mukaan iso osa kaivauksista tehtiin “Abzu”-nimisellä alueella, joka on nykyisessä itäisessä ja Keski-Afrikassa, joka kulkee Zambezi-jokea pitkin, mikä mahdollisesti selittää mystiset Zimbabwen suuret rauniot. Kulta kuljetettiin Siinain rakettien laskeutumisalustalle ja sieltä Nibirulle. Suuret Egyptin pyramidit pinnoitettiin marmorilla ja niihin laitettiin kristallikiteitä, ja ne toimivat laskeutumisvaloina saapuville avaruusaluksille, ja mahdollisesti myös laskeutumisalustoina tai kemiallisina aseina.

Sumerian savitaulut ovat huikean yksityiskohtaisia. Ne paljastavat päivämääriä, nimiä, paikkoja jne. Ja… uskomattoman yksityiskohtaisesti. Kaksi tarinan päähahmoa E.din-nimisellä linnakkeella (varhaisen Anunnaki-asutuksen pääpaikka, Irakissa lähellä nykyistä Basraa) ovat nimeltään Enlil ja Enki, joista ensimmäinen on Maapallolle suuntautuneen tutkimusretkikunnan komentaja ja jälkimmäinen hänen tiedeupseerinsa ja oikea kätensä. Ninharsag oli geenitieteilijäksi ryhtynyt lääketieteellinen upseeri, joka monien karmaisevien epäonnistumisten jälkeen onnistuneesti kloonasi Maasta löytyvästä kädellisestä olennosta Anunnakin DNA:ta siihen lisäämällä modernin Adamu (sic – nimi esiintyy savitauluissa) -ihmisen. Moderni ihminen on saatettu luoda jumalan kuvaksi, mutta hän oli myös syntymästään asti rajoittunut, hänen elinaikansa oli Anunnaki-vanhempiinsa verrattuna huomattavan paljon lyhyempi, hänen ruumiinsa oli myös paljon pienempi ja hänen geeneihinsä oli koodattu unohdus ettei hän muistaisi. Aluksi ihminen ei kyennyt lisääntymään, ja Anunnaki-naiset toimivat sijaisäiteinä näille “koeputkilapsille”.

Lopulta päätettiin antaa Adamulle mahdollisuus lisääntyä (hedelmä elämän puusta) ja niin Ninki, eräs sijaisäideistä, loi Tiamatin (josta sana ‘Mama’ vaikuttaa olevan johdettu), kumppanin, prinsessan nimeltä Damkina, Nibirulla Enkin maalliseksi vaimoksi (ja näin mahdollisesti käytänteen että vaimo ottaa aviomiehensä sukunimen). Aluksi maalliset kloonit eivät osanneet lisääntyä, sillä niillä oli ainoastaan 22 kromosomia eikä lainkaan sukupuolia määrittäviä X- ja Y-kromosomeja. Nuori Ningishzidda-niminen tieteilijä suoritti mahdollisesti vaarallisen kirurgisen prosessin, jossa kerättiin sukupuolikromosomeja Enkiltä ja hänen kauniilta puolisisarelta Ninmah’lta, (kuin kaksi toisiinsa kietoutunutta käärmettä, Ningishzidda erotteli… järjesti nämä kaksi oksaa Elämän Puuhun…) ja implantoi lisääntymisen mahdollistavat kromosomit Tiamatin ja Adamun rintakehiin. Näin ihmisillä oli tästä eteenpäin 23 kromosomia, ei 22 ja he olivat vapaita kulkemaan ympäriinsä E.dinillä. Näin tämä koodattu DNA-koodin salaus on se mitä tri. Venter ja hänen kollegansa lopulta ovat ryhtyneet viimein purkamaan. [17]

Anunnaki-saaga joka seurasi heidän Maapallolla oloaikaansa jätti paljon toivomisen varaa, ja siihen kuului groteskia tappelua ja murhaamista, petturuutta, sotaa ja selkäänpuukotusta yhdistettynä rotujen väliseen pariutumiseen “houkuttelevien ihmisten tyttärien” kanssa, ja näin luotiin aristokraattiset ja kuninkaalliset verilinjat. Kirjoitukset kertovat yrityksistä hävittää ihmiskunta (suuri tulva) ihmiskuntaa inhoavan Enlilin käskystä, joka oli Enkin (Mardukin) niskoitteleva ja katkera poika, jonka vallanhimoinen ja laajamittainen alueellinen ryöstely johti hänet miehittämään Siinain avaruusalustan vastoin isänsä Enkin ankaraa neuvoa, ja joka lopulta huipentui eräänlaiseen tuhoisaan ydin- ja biologiseen sotaan, joka suunnattiin Enkiä itseään ja hänen maanpäällisiä liittolaisiaan vastaan.

Hän etsi turvapaikkaa Niilin avaruusmajakasta ja -aseesta, jonka me nykyään tunnemme Gizan Suurena Pyramidina, ja konfliktin aikana käytetyt tuhoisat aseet saivat aikaan kamalan radioaktiivisen laskeuman ja viruskontaminaation nykyisen Lähi-Idän alueelle, joka muutti hedelmällisen alueen autiomaaksi. [18] Tämän johdosta Anunnakit siirsivät laskeutumisalustansa nykyiseen Etelä-Amerikkaan, jonka maamerkkinä perulaiset Nazcan kuviot näkyvät ainoastaan ilmasta. Siellä he jatkoivat kullankaivuutaan uudella innolla, vaikka heidän kotiplaneettansa alkoi pikkuhiljaa olla kauempana kuin minne heillä oli kyky palata, jopa käyttäen heidän kehittynyttä teknologiaansa.

Kaiken tämän johdosta 6000 vuotta sitten Anu, kaikkien nibirulaisten ylin johtaja, teki päätöksen vieraillessaan Maapallolla, että he jättävät ihmiset kohtalonsa varaan, mutta että he jättäisivät ihmisille universumin, tieteen ja elämän salaisuuksista osan, ja he siirtyisivät joukolla Nibirulle ennen kuin sen kiertorata oli kuljettanut sen kauemmas kuin mihin heidän teknologiansa kykeni heitä viemään. Ilmeisesti he poistuivat ristiriitaisin tuntein, koska he itse kärsivät ikääntymisongelmista Maapallolla, joita heillä ei Nibirulla esiintynyt lainkaan, ja heidän matkansa tänne ei ollut mukava, mistä syntyi paljon eripuraa suvun kesken ja jopa ydinasekonflikti.

Joten jumalat lähtivät pois, ja jättivät ihmiskunnan täysin yksin ja hämmennyksen valtaan. Pyramidimäisiä laskeutumisalustoja rakennettiin Keski-Amerikkaan, Intiaan ja Lähi-Itään joilla heitä houkuteltiin palaamaan planeetalle takaisin. [19] Heidän palaamisen edestä annettiin uhrilahjoja, mm. ihmisuhreja kauniista ihmisten tyttäristä, jotka puettiin säkkiin ja heidän päällensä heitettiin tuhkaa, mutta tämän seurauksena ei tapahtunut mitään. Jumalat eivät palanneet. Ihmiskunta lopulta alkoi kehittää omia filosofioitaan, uskontojaan ja elämäntyylejään perustuen Anunnaki-luojajumalien perintöön, ja surullista kyllä he pyrkivät imitoimaan jumaliaan monien konfliktien ja verenvuodatuksen muodossa. [20]

Niinkuin Michael Tellinger huomauttaa, kaikkein uskottavin argumentti mytologisia jumalia vastaan on, että arviolta joskus vuonna 9,000 e.Kr., ennen Sumeriaa, Maya-sivilisaatio syntyi huikealla tavalla tyhjästä, ja se ilmensi samanlaisia taipumuksia maanviljelyyn, viljelyyn, sadonkorjuuseen, yhteiskuntarakenteisiin ja kaupankäyntiin kuin Sumeria, jotka kaikki voidaan liittää jumalten opetuksiin. On mahdollista, jopa todennäköistä, että useampi kuin yksi avaruusolentojen ryhmittymä on jättänyt jälkensä Maapallolle. Muinaisessa Kiinassa on kuvauksia jumalasta, joka eli ihmisten keskuudessa ja teki ihmeitä. Samankaltaisuudet Jeesuksen ja Kuan Ti:n välillä ovat huikeat. Uskomatonta kyllä, useimmat muinaisen maailman mytologiat, huolimatta niiden suurista eroista, keskittyvät kahteentoista pääjumalaan, joka vaikuttaa olevan muinainen versio nykypäivän television saippuaoopperoista. Buddha syntyi “Taivaan Kuningattarelle” ja Buddhan opetukset myötäilevät Kristuksen opetuksia monessa mielessä. Shintojen rituaalien ja Sumerian perinteiden välillä on myös huikeita samankaltaisuuksia. Jainalaisuudessa on tarina askeetikosta, jolla oli niin etevät psyykkiset kyvyt, että jumalat lähettivät taivaasta erittäin kauniin ‘taivaallisen neidon’ viettelemään hänet ja imemään hänestä kyvyt. Muhammed oli niin haluton kertomaan mitään opetuksia tuon jumalan nimeen, että “enkeli” otti häntä kurkustakiinni ja ravisti väkivaltaisesti. Yksityiskohtainen kuvaus yhteisistä muinaisista teemoista ja kytköksistä maailman valtauskontoihin on todella räjähtävä emotionaalinen miinakenttä, joka on niin kaukana tämän artikkelin aihepiirin ulkopuolella, mutta lukija voi tarttua Tellingerin kirjaan Slave Species of God saadakseen läpikotaisen ja vakuuttavan analyysin kaikista todisteista.

Jälkikäteen tarkasteltuna voi tuskin olla mitään muuta rationaalista selitystä sille miten niin monet erilaiset uskonnot ovat kehittyneet planeetallamme niin lyhyessä ajassa. Raamatun ja nuolenpääkirjoituksen tutkijat joutuvat olemaan yhtä mieltä siitä, että niiden kaksi eri tarinaa täydentävät toisiaan hienosti. Surullista kyllä, Maapallolla ihmisten kesken soditut ensimmäiset sodat (jotka olivat Anunnakien tykinruokaa) olivat juurikin uskontojen takia ja/tai omien jumalankaltaisten esivanhempiemme tukemia sotia maa-alueista. Se tarttui meihin. Jos jotain positiivista tästä kaikesta haluaa löytää, sen on pakko olla siinä faktassa, että ihmiskunta vaikuttaa olevan geneettisesti ohjelmoitu toimimaan paljon rauhallisemmin kuin esi-isänsä ja ihmiskunta on edistymässä evoluutiossa nopeudella, joka hämmästyttää jopa varhaisten päivien Anunnakeja. Tellinger esittää syväluotaavan kysymyksen onko väkivaltainen luonne meihin koodattu vai olemmeko me oppineet käyttäytymisen jumalilta. Onko se luonnossamme vai ympäristössämme?

Anunnakin geenimysteeri, paljon samaan tapaan kuin mystinen Sumerian kammio, jossa oli näistä ja monista muista asioista kertovia savitauluja, pysyi salassa aina meidän päiviimme asti, kun kaksi Cambridge Universityn tieteentekijää mursi DNA-koodin (joista toisen väitetään käyttäneen LSD:tä tuolloin) ja tri. Zechariah Sitchin käänsi koko ihmishistorian suurimman saagan. Aivan kuin tämä ei olisi ollut tarpeeksi, on hyvä syy uskoa, että Jehova, tai Yahweh, tai hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskonnot ovat erikoissuhteessa Anunnakiin, heidän jälkeläisiin sekä liittolaisiinsa. Kaikki esiintullut todistusaineisto osoittaa siihen seikkaan, että eri Anunnaki-“jumalat” perustivat suuret uskonnot kriittisen tarpeellisiksi manipulaation instrumenteiksi säilyttämään yhteiskunnallinen kontrolli ihmisistä, joka on toiminut myös suorana alistamisen välineenä vallanhimoisille papeille, jotka käyttävät hyväksi hienovaraista ja ilkeää pelon ja uskon sekoitusta omiin käytännön, rahallisiin ja poliittisiin tarkoituksiin ja ihmiskunnan edistysmielisen kehityksen ja valaistumisen karmaisevaksi haitaksi. Ihmiskunta olisi edelleen eräänlaisella henkisellä kivikaudella, mutta oman DNA:mme peukaloimisen ansiosta se ei ainoastaan paljasta meille kaikkein valaisevimpia salaisuuksia historiastamme, vaan myös samalla avaa henkiset ulottuvuudet ja laajentaa tietoisuuden leveyttä ja syvyyttä, mikä huikaisee ihmiskuntaa ja merkitsee katalyyttista käännekohtaa historiassamme.

Lisäksi joka puolella maailmaa pienet henkisesti tiedostavien ihmisten ryhmät kokevat konkreettisen tietoisuuden muutoksen kolmannesta ulottuvuudesta korkeammille ulottuvuuksille, kun ihmiskunnan huikeat kyvyt ja kyvykkyydet paljastetaan ihmiskunnan DNA:n avautuessa ja ihmisten lempeästi tottuessa fyysisiin ja henkisiin alkuperiinsä. [21]

Tällaisten mieltä vavisuttavien paljastusten jälkeen pitäkäämme hieman kivaa spekuloimalla ja käykäämme darwinistisesti tutkimaan tietojamme. On todennäköistä, että tietyt tiedustelupalvelut maailman suurvalloissa ovat hyvinkin perillä tästä kehittyvästä tutkimuksesta, sekä muinaisesta että modernista, ja eräät yksityisen sektorin/valtion/puolivaltiolliset toimijat, joilla on äärimmäisen paljon valtaa ja vaikutusvaltaa, ovat myös päässeet kiinni ihmisluonteesta ja ihmiskunnan muutoksesta. Eräät keskeiset henkilöt NASAlla olisivat mielissään käynnissä olevista arkeologisista tutkimuksista Irakissa ja ihmisgenomin alalla. [22] Siirtyäksemme puhtaan spekulaation puolelle, on mahdollista että jos esi-isämme hedelmöittivät meidät ja sitten lähtivät, silloin universumin on oltava täynnä elämää, konsepti jota TV-sarja Star Trekissa käsitellään, joka voi olla lähempänä totuutta kuin kehtaamme kuvitellakaan. [23]

Voi myös hyvin olla, että on olemassa jonkinlainen galaktinen liitto, jossa useimmat jäsenet ovat useita miljardia vuosia henkisesti ja teknisesti meitä tai primitiivisiä Anunnaki-esivanhempiamme kehittyneempiä. Planeettainvälinen matkailu ei olisi saavutettavissa mekaanisella työntövoimalla, vaan siirtymällä aika/avaruudessa, niinkuin Einstein postuloi, vaikka Einstein piti valonnopeutta äärimmäisenä rajana. Sellaisilla olennoilla todennäköisesti olisi oma versionsa YK:sta tai galaktisen liiton hallinnosta, jota säätelee omanlaisensa YK:n peruskirja eräänlaisen Päädirektiivin muodossa. Tämän järjestön, jonka jäseninä on niin kehittyneitä olentoja, jäseneksi päästäkseen vaatisi yksinkertaisesti planetaarista evoluutiota siihen pisteeseen, että avaruusmatkailu on mahdollista, yhdistettynä henkiseen transformaatioon yhdistettynä diplomaattisiin ja neuvottelukykyihin, mikä ylittäisi tämän tähän asti maalliselle (ja Anunnakeille) ominaisen väkivallan ja pakottamisen ominaispiirteen.

Maapallon kehittyessä lähemmäksi tämän toteutumista yhä useampi planeetan ulkopuolinen olento voisi luonnollisesti kiinnittää lähempää huomiota Maan asioihin, hieman kuin nimekäs lontoolainen klubi, joka etsii kandidaatteja jäsenikseen. Tämä selittäisi monenmoiset UFO-havainnot atomipommin räjäyttämisen jälkeen sekä niiden vaikutukset ympäristöömme, sekä monet kertomukset abduktioista eri puolilta maailmaa, joihin on kuulunut väitetysti lääketieteellisiä kokeita ja välillä myös “briiffauksia” potentiaalisista/oikeista ydinteknologian aiheuttamista uhista sekä muista ympäristön tuhoutumisen uhista. [24]

Se mikä on yhtä huikeaa kuin innostavaakin on, että moderni tiede vahvistaa nyt muinaiset paljastukset tosiksi. Ensimmäistä kertaa ihmiskunta seisoo sekä ihmiselämän maallisen alkuperän ymmärtämisen että omien intergalaktisten juurtensa ymmärtämisen partaalla – pelottava mutta myös inspiroiva tulevaisuudenkuva – jossa akateeminen ja intellektuaalinen informaatio molemmat auttavat ihmiskuntaa samanaikaisesti käytännön tasolla saamaan aikaan vertaansa vailla olevan merkittävää edistystä ihmisolemuksen laajimmalla mahdollisella spektrillä. Me olemme nyt etuoikeutettuja saadessamme nähdä vilauksen siitä keitä me todella olemme, mistä me olemme oikeasti tulleet, mitkä meidän henkiset ja evolutionaariset tarkoituksemme saattavat todella olla, ja mahdollisesti jopa saamme nähdä vilaukselta innostavan tulevaisuuden jonne me olemme menossa. [25]

Ottakaa tämä tieto, kertokaa se äärettömällä ja viekää se universumin äärimmäisiin kolkkiin ja silloinkin alatte vasta raapaista pintaa niistä seuraamuksista, joita tällä on Maapallon ihmisille ja omalle tulevaisuudellemme.

***

Douglas McClure on eteläafrikkalainen entinen virkamies, joka on työskennellyt Etelä-Afrikan hallitukselle vuosina 1990-2000 palvellen kolmea ministeriä ja kolmea presidenttiä. Hän on työskennellyt Etelä-Afrikan ballististen ohjusten ja atomipommiprojektien parissa, koostanut raportin presidentinkanslialle Etelä-Afrikan talousosaamisesta ja auttanut perustuslaillisissa neuvotteluissa rakentamaan demokraattisempaa Etelä-Afrikkaa vuosina 1990-1994. Ennen sitä hän oli lähes kymmenen vuotta töissä radiossa ja televisiossa ja luennoi Etelä-Afrikan merisotakoululle ja kahdelle eteläafrikkalaiselle yliopistolle kansainvälisistä suhteista ja politiikasta. Hänellä on kanditutkinto University of Michiganista (USA); diplomi afrikkalaisesta hallinnosta ja politiikasta University of Edinburghista (UK); sekä valtiotieteen maisteritutkinto Kapkaupungin yliopistosta.

VIITTEET

---