LAS VEGAS (KLAS) — Tri. Travis Taylor kuului UAP-toimikunnan tiimiin, joka valmisteli raporttia kongressille UFO-mysteeristä. Toimikunnalla oli pääsy sensoridataan, sensuroimattomiin tiedostoihin, silminnäkijöiden kertomuksiin ja turvaluokiteltuun informaatioon, jota kansa ei ole voinut nähdä eikä koskaan tulekaan näkemään. Tässä hieman siitä miten he kykenivät sulkemaan pois tiettyjä selityksiä tunnistamattomille kohteille, joita Yhdysvaltain armeija oli kohdannut.
George Knapp: Voitko puhua työstäsi toimikunnan johtavana tiedemiehenä? Mitä teitte? Kävittekö läpi materiaalia jota saapui? Analysoitteko videoita? Sellaista hommaa.
Tri. Travis Taylor: Joo. Siellä oli paljon erilaisia datasettejä, joita saimme ja tarkastelimme, yritimme selvittää mitä ne olivat. Siellä oli jotain mikä osoittautui säähavaintopalloiksi, esimerkiksi. Itse asiassa, niitä oli useita. Mutta monista ei ollut tarpeeksi dataa, eikä sensoridataa — ja meillä oli paljon sensoridataa kaikesta — mutta emme osanneet määrittää mitä ne olivat. Tarkoitan, jos ne olivat ihmisiä, silloin se on pelottavaa. Mutta samaan aikaan me emme myöskään koskaan löytäneet mitään todisteita siitä, että ihmiset olivat niiden aiheuttajia.
Knapp: Olit keskeisessä asemassa kirjoittamassa raporttia kongressin pyynnöstä… 144 tapausta, eikö niin?
Taylor: Olin eräs niistä jotka kirjoittivat sanoja joita raportista löytyy… se oli tiimityötä, ja me työskentelimme pitkään yhdessä. Me aloitimme kaikella sillä mitä mieleemme juolahti ja heitimme ne kaikki pöydälle ja laitoimme sen sinne. Ja sitten me tajusimme, että tämähän menee kaikelle kansalle ja kongressille, joten meidän piti kirjoittaa se niin, että he ymmärtäisivät sen. Ja pointti oli, ne julkaistut yhdeksän sivua, noissa yhdeksässä sivussa on kultahippunen, jos ihmiset vain osaavat sen löytää. Tapauksia oli 144 yhteensä kolmen vuoden ajalta. Ja siinä ajassa 144 tapauksesta kaikki olivat uskottavilta armeijan lähteiltä, eikä pelkästään MUFONilta. Näitä esiintyy ympäri maailman, mutta me valitsimme lähteet joista osasimme sanoa, että niillä oli hallussaan dataa. Ja näistä 144:sta 143:a emme edelleenkään osanneet selittää mitä ne olivat, mistä ne tulivat ja mitkä niiden aikeet olivat.
Knapp: Joten kun tuo 144 oli kasassa, olitte siivilöineet pois asiat jotka kyettäisiin selittämään. Nuo ovat aidosti mysteerejä. Sitä näkee sosiaalisen median, nojatuoliasiantuntijat, debunkkaajat ja muut jotka ottavat videoita joita toimikunta tutki, joita mekin olemme levittäneet, ne selitettiin eri tavoin. Se saa armeijan näyttämään pelleiltä… heidän on oltava pellejä koska he eivät ymmärrä mitä nämä tyypit kuvittelevat ymmärtävän.
Taylor: Joo, ja se on ookoo. Se on osa tieteellistä vertaisarviointiprosessia. Mutta tämä on homman nimi. Skeptikko ja debunkkaaja ottaa tulokset ja lähtee alusta, tietää että tulokset tulevat menemään näin. Joten he ottavat analyysin ja johdattelevat sen siihen suuntaan. Minä en aio uskoa tai olla uskomatta, minä aion selvittää mitä tapahtuu ja analysoida meillä olevaa dataa. Ja se data joka meillä oli, monissa tapauksissa, sitä oli enemmän kuin mitä kansalla on ja mitä julkaistiin. Ja niin me sitten sanoimme että tässä oli useasta sensorista dataa, ja se sanoo meille monia asioita. Ja meillä oli silminnäkijäkertomuksia, äänitietoa ja niin edelleen, ja kun sen kaiken laittaa yhteen, se on paljon enemmän kuin pelkkä ‘no me nyt katotaan tätä, meillä on tämä muutaman sekunnin videopätkä, ja tästä voidaan sanoa varmasti että mikä se on.’ Mielestäni tällä planeetalla ei ole ketään joka tekee noin ja tekee sen rehellisesti.
Knapp: Yksi tutkinnoistasi on optisesta fysiikasta, eikö? Joten voit katsoa kuvaa ja sanoa onko se linssiheijastusta tai lintu tai jotain?
Taylor: No, ainakin toivoisin niin. Voin kyllä katsoa jotain eri analyysityökaluilla ja sanoa onko se jotain niinkin tavallista kuin tuo, ja yleensä se on helppoa määrittää. On joitain asioita kuten kameran linssivaikutukset jotka on nähtävissä. Kameran artifaktit joskus sekoittavat ihmisiä ja saavat heidät luulemaan että nyt on kuvattu jotain. Ja joskus ihmiset sanovat kameran artifakteista ‘joo se on pelkkä linssin heijastus,’ tai, ‘joo se on pelkkää bokea,’ tai ‘joo se on sitä tai tätä.’ Ja ilman todellista analyysia ei voi vain sanoa, että ‘joo se on lintuja. Ei tartte katsella enempää.’
Knapp: Ihmiset, jotka sanovat siitä että se on bokea, heillä ei ole muita datalähteitä joita teillä on.
Taylor: Pitää paikkansa. Ja yksi jutuista joita ihmiset joutuvat hyväksymään on, että joskus on enemmän dataa. Ja sitten sanotaan, ‘no, näytä se sitten meille.’ Me emme koskaan aio luokitella asioita pitääksemme niitä ihmisiltä piilossa. Ne on turvaluokiteltu koska sensoridata tai muu alusta niin velvoittaa. Me emme halua antaa tietoja siitä miten me teemme asioita muille. Jos meillä on maaginen koje, jota käyttämällä näemme Kremliin. Me emme halua todellakaan heidän tietävän että meillä on maaginen koje. En sano, että meillä on. Kerron vain hypoteettisen esimerkin. Jote todellakin, jos meillä on muita alustoja joista dataa on myös, ja se on sensoridataa tai jotain sellaista jonka olemassaolosta kukaan ei tiedä, me emme aio julkaista sitä dataa, koska sitten muut tietävät sensorin olemassaolosta.
Artikkelin julkaissut 8newsnow.com
