Niger: länsimaiden, Venäjän ja avaruusolentojen himoitsema maa

kirjoittanut Samson Mawulolo Ahlijah

Jokainen Nigerissä vieraileva on aluksi järkyttynyt jatkuvasta kontrastista. Niger-joki virtaa sen pituussuunnassa, ja se on yksi niistä Afrikan maista, jotka tarjoavat oudon näyttämön, jossa nykyaika ja perinne näyttävät sekoittuvan, vetävän puoleensa ja hylkivän toisiaan samanaikaisesti. Niger jättää kävijöilleen varmasti unohtumattomia muistoja kamelien läsnäolosta liikenteen keskellä ja aasisaattueiden aiheuttamista ruuhkista pääkaupungissa Niameyssa.

Myös maan ilmasto on mainitsemisen arvoinen. Lämpömittari nousee helposti 50 asteeseen helmikuusta alkaen, mutta joulukuussa ja harmattanin aikana se voi laskea 10 asteeseen. Tämä maa, jossa eli aikoinaan dinosauruksia, joiden rekonstruoidut luurangot ovat nähtävillä Niameyn museossa, on nykyään suurelta osin Saharan aavikon peitossa, ja lämpötila vaihtelee suuresti.

Monissa talousraporteissa Niger esitetään yhtenä maailman köyhimmistä maista, ellei jopa köyhimpänä. Silti Agadezissa, Tahouassa, Niameyssa sekä Maradin ja Zinderin kaduilla liikkuu kymmenien tuhansien eurojen hintaisia luksusautoja. Vaikka tämä vastakkainasettelu herättääkin kysymyksen Afrikkaa koskevien tilastojen ja tietojen arvosta, se ei ole tämän artikkelin aihe.

Ranska, Nigerin entinen siirtomaavalta

Vaikka Niger on lukujen perusteella köyhä maa, sen maaperä on uskomattoman rikas, ja se herättää maailman suurvaltojen ja ehkä myös aurinkojärjestelmien himoa. Niger on entinen Ranskan siirtomaa, ja se aloitti uraanin viennin entiseen suurkaupunkiin pian itsenäistymisen jälkeen. Samalla kun Nigerin uraani valaisi ranskalaisia koteja ja tuotti riittävästi energiaa Ranskan teollisuuden kasvattamiseen, Nigerin alueet vajosivat pimeyteen. Vielä nykyäänkin Nigerin sähköistämisaste on yksi maailman alhaisimmista. Tiedoista riippuen osuus on 18-25 prosenttia.

Tämä tilanne, jota pidetään Ranskan kuristusotteena maan varallisuudesta, on herättänyt paljon mielipahaa. Monipuoluejärjestelmän puolesta 1990-luvulla järjestettyjen mielenosoitusten aikana useat nigeriläiset poliitikot eivät epäröineet hyökätä entistä siirtomaavaltaa vastaan ja saivat näin osan väestöstä tukemaan itseään. Vaikka tämä ei lopettanut Ranskan läsnäoloa maassa, kauna ei ole vähentynyt.

Helmikuussa 2021 Ranskan ja länsimaiden liittolainen Mohamed Bazoum voitti presidentinvaalit vaikeissa olosuhteissa. Vaaleja varjostivat väkivaltaisuudet, ja useiden raporttien mukaan äänten ostamisesta ja omantunnon väärinkäytöksistä on kerrottu. Heti tulosten julkistamisen jälkeen pääkaupunki Niamey ja useat muut kaupungit syttyivät tuleen. Vaalien jälkeen useita vastustajia pidätettiin. Kansainvälinen yhteisö, joka halusi suojella etujaan, päätti tunnustaa vaalituloksen. Mohamed Bazoum vannoi virkavalansa huhtikuussa 2021.

Mohamed Bazoum
Mohamed Bazoum

Hän lupaa taistella korruptiota vastaan ja toteuttaa useita yhteiskunnallisia muutoshankkeita. Bazoum valitsi kyseenalaisen lähestymistavan al-Qaidaan ja islamilaiseen valtioon liitettyjen terroristiryhmien torjumiseksi Suur-Saharassa (EIGS). Hän kieltäytyi yhteistyöstä Burkina Fason ja Malin junttien kanssa ja päätti suuren väestönosan vastustuksesta huolimatta toivottaa ranskalaiset sotilasjoukot tervetulleiksi alueelleen. Samalla hän neuvotteli tilapäisiä ja paikallisia tulitaukosopimuksia jihadistiryhmien kanssa.

Heinäkuun 26. päivän 2023 aamuyön tunteina Mohamed Bazoum otettiin vangiksi presidentin kaartin jäsenten toimesta kenraali Tianin käskystä. Sitä seurannut sekasorto päättyi myöhään samana iltana vallankaappauksen julistamiseen. Muutamaa päivää myöhemmin kenraali Tiani otti virallisesti vallan ja päätti katkaista sotilaallisen ja diplomaattisen yhteistyön Ranskan kanssa. Väännön jälkeen Ranskan armeija poistui maasta ja suurlähettiläs karkotettiin.

Entä uraani? Pitkän keskeytyksen jälkeen Orano Mining (entinen Areva) on aloittanut uudelleen kaivostoiminnan Agadezin alueella. Tämä osoittaa, että liiketoiminta ja kaupalliset suhteet ovat aina etusijalla.

Amerikkalaisten läsnäolo

Pohjois- ja Länsi-Afrikan keskellä sijaitseva Niger on kauttakulkupaikka siirtolaisille, jotka etsivät parempaa elämää Välimeren toiselta puolelta. Nigerin kautta kulkee myös laittomia tavaroita, kuten huumeita, myytäväksi Libyassa. Nämä erilaiset rikolliset toimet (ihmiskauppa ja huumekauppa) ruokkivat terroristiryhmiä, jotka ovat toimineet maassa Muammar Gaddafin kaatumisen jälkeen. Juuri näiden ryhmien torjumiseksi, jotka uhkaavat Yhdysvaltojen sisäistä turvallisuutta, Pentagon on päättänyt vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan Nigerissä.

Aluksi Washington lähetti Nigeriin useita erikoisjoukkoja ja sotilaskouluttajia. Auttaakseen Nigerin asevoimia torjumaan jihadistisia kapinallisia Yhdysvallat lahjoitti Nigerin yleisesikunnalle useita uusimman sukupolven sotatarvikkeita. Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa vahvistettiin pian. Agadezin kaupunkiin rakennettiin lentotukikohta 100 miljoonalla eurolla. Useiden turvallisuuslähteiden mukaan Yhdysvalloilla on myös salainen tukikohta, joka on suoraan CIA:n valvonnassa Dirkoun kaupungissa maan pohjoisosassa. Tästä tukikohdasta lähetetään aseistettuja lennokkeja Libyassa toimivien jihadistiryhmien kimppuun.

Heinäkuun 26. päivänä 2023 tapahtuneen vallankaappauksen aattona Yhdysvalloilla oli Nigerin alueella 1 100 sotilasta. Washington, joka oli presidentti Bazoumin liittolainen ja joka oli muuten juuri normalisoimassa Nigerin suhteita Israeliin, halusi pelata tasapainoilua. Vaikka Yhdysvallat vaati syrjäytetyn presidentin vapauttamista ja paluuta demokratiaan, se kävi vahvaa vuoropuhelua vallankaappaajien kanssa.

Tämä idyllinen suhde päättyi äkillisesti 16. maaliskuuta 2024, kun vallassa oleva armeija päätti irtisanoa Yhdysvaltojen kanssa tehdyn turvallisuusyhteistyösopimuksen. Yhdysvallat, joka oli liian tottunut käyttäytymään kuten maailmanmestari, ei ollut vaivautunut allekirjoittamaan kunnollista sotilaallista yhteistyösopimusta Nigerin kanssa ennen joukkojensa sijoittamista maahan ja sotilastukikohdan rakentamista sinne. Ne olisivat vain antaneet viranomaisille suullisen varoituksen. Tämä ilmoitus tuli monille analyytikoille yllätyksenä, sillä Nigerissä ei ollut koskaan aiemmin ilmennyt kaunaa setä Samulin maata kohtaan.

Syyt varkauteen kahden entisen kumppanin välillä ovat monimutkaisia. Muutama päivä ennen kuin Niamey ilmoitti irtautumispäätöksestään, korkea-arvoinen amerikkalainen valtuuskunta vieraili Nigerissä varoittaakseen sotilasviranomaisia lämmittämästä suhteita Iraniin ja Venäjään. Nigerin uusille herroille Yhdysvallat on osoittanut alentuvaa ja holhoavaa suhtautumista.

Vaikka Niameyn kanta on järkyttävä, se on ymmärrettävä. Yhdysvallat ei ole koskaan rahoittanut sähköverkkohanketta maassa. UsAid on jo vuosia rajoittunut avustushankkeisiin, jotka eivät kykene katkaisemaan alikehityksen kierrettä. Kun Teheran tarjoaa tehokkaita generaattoreita energiavajeen korjaamiseksi, on vaikea kieltäytyä, vaikka vastineeksi saataisiinkin todennäköisesti muutama kilo uraania. Lisäksi amerikkalaiset joukot ovat viime vuosina tehneet vain vähän tai tuskin lainkaan yhteistyötä Nigerin armeijan kanssa taistelukentillä. Joidenkin nigeriläisten pääesikunnan jäsenten mielestä venäläinen kumppanuus, joka on jo osoittanut arvonsa Malissa ja Burkina Fasossa, antaa heille lisää vaikutusvaltaa kapinallisia vastaan. Yhdysvallat, joka aluksi epäröi, suostui lopulta vetämään joukkonsa Nigeristä. Osapuolet ovat keskustelleet 23. huhtikuuta 2024 lähtien vetäytymisen aikataulun määrittämiseksi.

Venäjän voimannäyttö Nigerissä

Syrjäytettyään Ranskan ja Yhdysvallat Niger näyttää löytäneen Venäjästä liittolaisen, jota se uskoo tarvitsevansa Sahelin alueen turvallisuuden palauttamiseksi. Noin sata venäläistä sotilaskouluttajaa saapui 10. huhtikuuta 2024 Niameyyn sotilastarvikkeiden kanssa. He kuuluvat Afrikan joukkoihin, ja heidän on määrä toimittaa Nigeriin ilmatorjunnan valvontajärjestelmä. Vaikka länsimaalaiset kritisoivat voimakkaasti tätä kumppanuutta ja osoittavat säännöllisesti sormella entisen venäläisen Wagner-militian joukkojen väitettyjä väärinkäytöksiä Malissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, suuri osa Nigerin väestöstä tukee sitä. Venäjä on toki imperialistinen suurvalta siinä missä muutkin, mutta sen etuna on se, että se ei ole liannut käsiään liikaa Afrikassa, toisin kuin Ranska tai Yhdysvallat.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto toki auttoi kommunistimyönteisiä johtajia pääsemään valtaan, mutta se ei koskaan suunnitellut tai järjestänyt sellaisen johtajan salamurhaa, joka ei ollut sen kannalla. Toisin kuin Ranska, jonka osallisuus muun muassa Sylvanus Olympion, Thomas Sankaran ja Ruben Um Nyobén salamurhiin on hyvin tunnettu, Venäjä on usein osoittanut maltillisuutta mantereella. Yhdysvallat ei epäröinyt eliminoida Patrice Emery Lumumbaa tai tukea vallankaappausta Kwame Nkrumahia, poliittisen panafrikkalaisuuden isää, vastaan.

Halusimme tai emme, Venäjällä on tietty moraalinen uskottavuus Afrikassa ja afrikkalaisten keskuudessa, toisin kuin Yhdysvalloilla, Ranskalla ja muilla länsimailla. Tätä moraalista uskottavuutta Venäjän nykyinen presidentti Vladimir Putin hyödyntää voittaakseen suuren osan Afrikan nuorisosta. Lopettaako sotilaallinen yhteistyö Venäjän kanssa Nigerin ja Sahelin alueen jihadistisen uhan? Vain aika näyttää.

Entä avaruusolennot?

Lähteestä riippuen 97-99 prosenttia Nigerin väestöstä on muslimeja. Nigerissä harjoitettava islam on edelleen hyvin konservatiivinen. Jos ei ole tiukka, Niger on nöyristelevä maa. Monia asioita suvaitaan niin kauan kuin ne pysyvät piilossa. Päivänvalossa koko väestöä kannustetaan käyttäytymään kunnon muslimien tavoin.

 

Uskonnon painoarvolla muslimiyhteiskunnassa on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensimmäinen on alhainen koulunkäyntiaste. Toiseksi Niger on edelleen maa, jossa kriittistä ajattelua ei oikein hyväksytä. Keskiverto nigeriläiselle selittämättömät ilmailmiöt (UAP) tai UFOt ovat outo aihe. Ne harvat, jotka ovat kuulleet näistä ilmiöistä tai nähneet niitä maan aavikkoalueilla, ovat vakuuttuneita siitä, että ne ovat dzinnien ilmentymiä tai Sheitanin eli paholaisen tekosia.

Eräiden islamilaisten perinteiden mukaan Djinn, tuliolento, asuu aavikkoalueilla. Kuitenkin juuri Agadezin aavikkoalueella Nigerissä on raportoitu UFO-havaintoja. Lisäksi juuri tällä alueella sijaitsee suurin osa maan uraanikaivoksista, ja UFOja on havaittu useaan otteeseen näiden kaivosalueiden yllä. Tämäntyyppisiä todistuksia on runsaasti Agadezin alueella. Paikalliset eivät kuitenkaan näytä olevan tietoisia siitä, että nämä heidän näkemänsä oudot esineet tulevat todennäköisesti muista maailmoista, joko planeetoilta tai muista ulottuvuuksista. Avaruusolento on täysin vieras, tabu tai asiaa vain ei pohdita.

Mitä avaruusolennot siis haluavat Nigerissä? Vastausta tähän kysymykseen on vaikea antaa. Avaruusalusten asukkaat eivät ole koskaan ilmaisseet aikomuksiaan selvästi. Useita hypoteeseja voidaan kuitenkin esittää.

Ensimmäinen on se, että UFOt (avaruusolennot) valvovat alueita, joilla uraania louhitaan, estääkseen sen karkaamisen käsistä. Nämä olennot olisivat tietoisia tämän energian manipuloinnin vaaroista ja olisivat valmiita puuttumaan asiaan estääkseen ihmisiä tekemästä mitään typerää.

Toinen hypoteesi on, että tuntemattoman teknologian ansiosta UFOt pystyvät tankkaamaan lentämällä uraanikaivosten yli ja sieppaamalla malmin lähettämää säteilyä.

Mitään näistä hypoteeseista ei ole vielä mahdollista vahvistaa tai kumota. Siihen voi olla muitakin syitä. UFOt ovat aina osoittaneet todellista kiinnostusta mantereen uraanikaivosten sijaintipaikkoja kohtaan. Esimerkiksi 29. maaliskuuta 1952 havaittiin kaksi tunnistamatonta kiekonmuotoista lentokonetta nykyisen Lubumbashin kaupungin yllä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Alueella, jolla kaupunki sijaitsee, on uraanikaivoksia. Koneet vaihtoivat jatkuvasti sijaintia ja lensivät hurjaa vauhtia.

Vuonna 2021 Stéphane Royer ja Didier Gomez julkaisivat kirjan ”Ovnis et nucléaire – Sommes-nous sous surveillance ?”, jossa he huomauttavat, että missä tahansa ydinvoimaloita maailmassa onkaan, niihin liittyy tuntemattomia valoilmiöitä, jotka häiritsevät merkittävästi laitteistoja, häiritsevät tutkajärjestelmiä tai poistavat selittämättömästi ydinpanoksia käytöstä.

 

31. joulukuuta 2019 ja 1. tammikuuta 2020 välisenä yönä, kun ihmiskunta oli keskellä taistelua koronavirusta vastaan, tuntematon lentokone syöksyi maahan Tanoutin (Zinderin alue) ja Agadezin alueella sijaitsevan Aderbissinatin kaupungin välillä. Maahansyöksy tapahtui noin kello 22.00, ja esiintyi raportteja äänestä, jota seurasi kirkas valo. Seuraavana päivänä paimentolaisheimot ilmoittivat löytäneensä tunnistamattoman metalliesineen, joka oli pudonnut lähelle heidän leiriään. Nigeriläiset sotilaat menivät paikalle. Tutkinnan tuloksia ei ole julkaistu.

Nigerin osalta totean, että vaikka amerikkalaiset ja ranskalaiset lentokoneet eivät enää saa lentää maan yli, ulkomaalaiset lentävät varmasti edelleen. Toistaiseksi uudet sotilasviranomaiset eivät ole kieltäneet heidän läsnäoloaan…

 

Artikkelin julkaissut UAP Afrique

 

Samsonin kirja UFOista Afrikassa (ranskaksi):

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *