kirjoittanut Jack Brewer

Kansallisen turvallisuusviraston (NSA) paljastamat asiakirjat antavat kiehtovan kuvan UFO-yhteisön kiinnostuksesta ja toiminnasta. Tässä vertailemme tietoja, joissa tutkitaan UFOihin liittyvää petosta, ja selvitämme, onko olemassa raportti UFO-symposiumista, jonka on laatinut paikalla ollut NSA:n työntekijä. Kerron myös pyrkimyksistäni saada lisätietoja tiedonvapauslain avulla.

”Yllättävää tai harhaanjohtavaa dataa”

The Skeptics UFO Newsletter -lehden tammikuun 1997 numero 43 on saatavilla The Committee for Skeptical Inquiry -järjestön verkkosivuilla. Sen kirjoittaja, edesmennyt Philip J. Klass, kuvaili eräästä NSA:n julkaisemaa asiakirja-aineistoa, jonka taustalla oli erilaisia toimia, kuten Citizens Against UFO Secrecy (CAUS) -järjestön käynnistämä oikeusjuttu. Mainitsen Klassin työn, koska hän ei ainoastaan keskustellut asiakirjoista, joita aiomme tutkia, vaan ennen kaikkea siksi, että hän spekuloi joidenkin NSA:n aineistojen mahdollisesta kirjoittajasta. Klass epäili, että Tom Deuley, pitkäaikainen MUFONin johtaja ja entinen NSA:n työntekijä, oli ”lähes varmasti” mukana kokoamassa osaa NSA:n hallussa olevista tiedoista. En ota tätä esille ollakseni liian salaliittolainen, vaan koska pidän tapahtumaketjua mielenkiintoisena, ja epäilen, että jotkut teistä ovat samaa mieltä. Yritän olla selvä, mutta haluan korostaa, ettei ole uutinen, että Deuley oli NSA:n palveluksessa tai että hän keskusteli työnantajansa kanssa ufoyhteisöstä, mutta se on syytä mainita seuraavan aineiston yhteydessä.

NSA:n sivustolla on saatavilla salaiseksi luokiteltu asiakirja, jonka otsikkona on UFO’s and the Intelligence Community Blind Spot to Surprise or Deceptive Data. Sen kirjoittajaa ei ole julkistettu, kuten tavanomaisen käytännön mukaan, ja sitä ei ole päivätty. Tiedämme kuitenkin, että se on ilmeisesti laadittu ennen Klassin kuvaamaa tietojen julkistamista, koska hän käsitteli sitä vuoden 1997 uutiskirjeessä, ja siihen viitataan toisessa NSA:n asiakirjassa samalta aikakaudelta. Siitä lisää pian, mutta tarkastellaan luonnosta hieman.

”Ufo-ilmiöiden vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin itse ilmiö”, 7-sivuinen asiakirja alkaa. Sitten selitetään, että ”yllätyshyökkäys on sotilaallisen menestyksen perustekijä”, koska ”se voi luottaa ihmisen luotettavimpaan sokeaan pisteeseen: Useimpien ihmisten kyvyttömyys käsitellä ja arvioida objektiivisesti hyvin epätavallisia tietoja ja reagoida niihin mielekkäällä tavalla.”

Kirjoittaja siteeraa sitten kuuluisaa ufologia, tohtori Jacques Valleeta todetessaan, että ihmisten reaktio heidän havaitessaan epätavallisia ilmiöitä ”on ennakoitavissa ja graafisesti kuvattavissa”. Ihmisen psykologiseen rakenteeseen kohdistuvaa hyökkäystä tarkastellaan, ja UFO-havainnon outouden tunnevaikutusta verrataan raa’an murhan todistamiseen, ja se tunnistetaan ”samaksi”.

Traumasta johtuvat tilat, kuten muistinmenetys, käydään läpi, ja ”outousindeksin” (ks. oikealla) sisältävässä taulukossa arvioidaan todennäköisyyttä, että henkilö keskustelee kokemuksistaan muiden kanssa suhteessa omituisuuden koettuun laajuuteen. Sen mukaan mitä oudommasta tapahtumasta on kyse, sitä harvemmalle todistajan on tarkoitus kertoa asiasta, mikä voidaan helposti tulkita myös niin, että sitä traumatisoituneemmaksi ja psyykkisesti halvaantuneemmaksi todistaja voi tulla.

Ensimmäinen kahdesta editoidusta osasta on ilmeisesti esimerkki siitä, miten ihmisen reaktio epätavallisiksi koettuihin ilmiöihin voi olla haitallinen erityisesti sotilaallisesta näkökulmasta, sillä kirjoittaja toteaa: ”On ilmeistä, että emme voi sallia tällaisen inhimillisen vian jättää meitä sokeiksi epätavalliselle tai yllättävälle materiaalille. Esimerkki osoittaa, että joihinkin ihmisiin oudot ilmiöt vaikuttavat vähemmän kuin toisiin, ja vaikka he silti pelkäävät niitä, he kykenevät edelleen raportoimaan niistä melko objektiivisesti.”

Voisi olla mielenkiintoista tietää enemmän yksityiskohtia tuosta redusoidusta esimerkistä. Toinen editoitu osa on kirjoittajan suositukset haasteen ratkaisemiseksi.

Kun etsitään lisätietoja kahdesta muokatusta osasta, löydämme toisen asiakirjan, josta olet luultavasti kuullut tai jonka olet nähnyt. Kyseessä on NSA:n työntekijän Eugene F. Yeatesin valaehtoinen lausunto Citizens Against UFO Secrecy v. National Security Agency -oikeusjutussa; ja valaehtoisia lausuntoja on kaksi, joista toinen on julkinen ja toinen alun perin salainen mutta myöhemmin julkaistu. Mikään ei ole koskaan yksinkertaista UFO-maassa.

Tienhaarassa

Steven Aftergood, Amerikan tiedemiesten liiton hallituksen salaisuuksia käsittelevän projektin johtaja, sanoi kerran UFOista: ”No, kävi ilmi, että hallituksella on jotain salattavaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä avaruusolentojen kanssa.” Hän voi hyvinkin olla oikeassa, ja hän on varmasti oikeassa ainakin useimmissa tapauksissa, mutta silti monet meistä, myös Aftergood, saattavat pitää olosuhteita varsin mielenkiintoisina.

CAUS haastoi NSA:n oikeuteen 1980-luvun alussa, jotta se luovuttaisi UFO-tiedostojaan. Tämä johti tapahtumaketjuun, johon kuului Eugene F. Yeatesin valaehtoinen lausunto. Hänen lausuntojensa lyhyen ja ytimekkään sisällön perusteella voidaan päätellä, että syillä, joiden vuoksi NSA halusi valikoivasti salata tietoja, ei ollut mitään tekemistä UFO-yhteisön yleisten epäilyjen ja UFOjen kollektiivisen määrittelyn kanssa. Yeates totesi, että kyse oli kansallisesta turvallisuudesta, joka koski viestintätiedustelua (COMINT) ja signaalitiedustelua (SIGINT).

Huomasitko tuon tienhaaran? Jotkut ihmiset jahtaavat aina avaruusolentoja, ja jos niitä ei ole, heitä ei kiinnosta. Toiset taas debunkkaavat aina avaruusolentoja, ja jos he ovat saaneet osoitetuksi, että niitä ei ole olemassa, heitä ei myöskään enää kiinnosta. Jos kuitenkin olet kiinnostunut siitä, miten tiedustelu- ja UFO-yhteisöt törmäävät toisiinsa pimeillä kujilla, niin kiitos, että pysyt mukana, olemme hyvällä tiellä.

On olemassa julkinen Yeatesin valaehtoinen lausunto ja aiemmin salainen, nyt saatavilla oleva valaehtoinen lausunto. NSA:lla on kopio julkisesta asiakirjasta, ja The Black Vault tarjoaa kopion turvaluokitellusta asiakirjasta.

Aiemmin salaiseksi luokiteltu valaehtoinen lausunto sisältää Yeatesin lausunnot edellä käsitellystä ”Blind Spot” -asiakirjasta, mukaan lukien kommentit kahdesta jäljelle jääneestä osiosta, jotka on poistettu. Yeates selitti:

Tätä asiakirjaa käsiteltiin julkisen valaehtoisen todistukseni 20b kohdassa. Sen otsikko on UFOt ja tiedusteluyhteisön sokea piste yllättävälle tai harhaanjohtavalle datalle. Asiakirjassa kirjoittaja käsittelee sitä, mitä hän pitää vakavana puutteena CIA:n COMINT-kuuntelu- ja raportointimenettelyissä — kyvyttömyyttä reagoida yllättäviin tietoihin tai tarkoituksellisesti harhaanjohtaviin tietoihin. Hän käyttää UFO-ilmiöitä havainnollistamaan käsitystään siitä, että Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön kyvyttömyys käsitellä tämäntyyppisiä epätavallisia tietoja vaikuttaa haitallisesti Yhdysvaltain tiedustelukykyyn. Tästä asiakirjasta on poistettu seuraavat kohdat:

[…]

(2) Tämän asiakirjan kolmannessa kohdassa käytetään [sensuroitu] vastaan suunnattua signaalitiedusteluoperaatiota havainnollistamaan kirjoittajan näkemystä. Tämä kappale sisältää tietoja SIGINT-toiminnasta, joka on tällä hetkellä ja asianmukaisesti salassa pidettävää… Tämän kappaleen aineisto koskee myös [sensuroitu] vastaan suunnattua NSA:n organisaatiota ja operatiivista toimintaa ja toimintoja…

(3) Muistion neljännessä kohdassa esitetään kirjoittajan päätelmät ja suositukset. Vaikka siinä puhutaan viraston työntekijöiden kyvystä käsitellä epätavallisia ilmiöitä, siinä ei vastata kantajan pyyntöön UFOista tai UFO-ilmiöistä. Joka tapauksessa, kuten totesin julkisessa valaehtoisessa todistuksessani (kohta 20b), kyseisen kohdan aihe on vapautettu tietojen luovuttamisesta, koska se sisältää työntekijän erityiset suositukset yllätykselliseen aineistoon vastaamista koskevan ongelman ratkaisemiseksi… Yhdessä erityisessä suosituksessa ehdotetaan operatiivista lähestymistapaa NSA:n toiminnan paljastavan ongelman ratkaisemiseksi, ja siksi tietojen luovuttaminen ei koske sitä….

Se kuulostaa minusta aika mielenkiintoiselta ja mahdollisesti merkitykselliseltä. Haluaisin tietää lisää.

Yeatesin aiemmin salaiseksi luokitellussa valaehtoisessa lausunnossa käsiteltiin edelleen asiakirjaa, joka pidettiin salassa, jälleen kerran sillä perusteella, että sillä ei ollut mitään tekemistä varsinaisten UFO-ilmiöiden kanssa, vaan se oli sen sijaan ”NSA:n palvelukseen määrätyn henkilön kertomus hänen osallistumisestaan UFO-symposiumiin”:

Kantajan FOIA-pyyntöä käsiteltäessä NSA:n tiedostoista löytyi yhteensä kaksisataa kolmekymmentäyhdeksän asiakirjaa. Näistä asiakirjoista 79 oli peräisin muista valtion virastoista, ja NSA on siirtänyt ne kyseisille virastoille, jotta ne vastaisivat suoraan kantajalle. Yhtä asiakirjaa, jota käsittelin julkisen valaehtoisen todistukseni kohdassa 20c, käsiteltiin virheellisesti osana kantajan FOIA-tietopyynnön kohdetta. Kyseessä on NSA:n palveluksessa olevan henkilön kertomus hänen osallistumisestaan UFO-symposiumiin, eikä sitä voida perustellusti pitää kantajan pyytämän kaltaisena asiakirjana.

Samat olosuhteet, jotka Yeates kuvasi, mutta tällä kertaa kuten hän totesi julkisessa valaehtoisessa lausunnossaan:

Kolmas ei-COMINT-asiakirja on NSA:n edustajan pöytäkirjaan toimittama muistio, joka alun perin salattiin kokonaisuudessaan…. Tämänpäiväisessä tarkastelussani olen kuitenkin todennut, että tämä muistio ei vastaa kokonaisuudessaan eikä osittain kantajan pyyntöä. Se ei käsittele UFOja tai UFO-ilmiöitä. Se on pikemminkin asiakirja, jonka toimeksiannon saaja on laatinut vapaaehtoisesti raportoidakseen tapauksesta, joka sattui hänen osallistuessaan UFO-symposiumiin. Se on vastaanottajan henkilökohtainen kertomus hänen toiminnastaan, eikä siinä viitata mihinkään UFO-havaintoon tai -ilmiöön.

FOIA

Ilmeisesti juuri UFO-symposiumia koskevat lausunnot saivat Philip Klassin vakuuttuneeksi siitä, että Yeates viittasi Tom Deuleyyn, ainakin kyseisessä tapauksessa. Kuten Klass selitti vuoden 1997 uutiskirjeessään, Deuley puhui julkisesti keskustelleensa työnantajansa (NSA:n) kanssa osallistumisestaan UFO-konferenssiin. Siitä huolimatta havaitsen asiakirjoissa useita mahdollisesti kiinnostavia seikkoja. Siksi jätin pari FOIA-tietopyyntöä.

Ensimmäisessä pyysin, että turvaluokituksen poistamista koskevaa luonnosta  UFO’s and the Intelligence Community Blind Spot to Surprise or Deceptive Data -dokumentista tarkasteltaisiin uudelleen ja harkittaisiin kahden tällä hetkellä sensuroidun kappaleen julkaisemista. Jos mahdollista, voisi olla mielenkiintoista tietää enemmän siinä esitetyistä ja kirjoittajan tarjoamista operaatioista, esimerkeistä ja suosituksista.

Toisen FOIA-tietopyynnön tarkoituksena oli tutkia, olisiko mahdollista julkaista aiemmin salassa pidetty raportti UFO-symposiumista. Se voisi olla mielenkiintoista luettavaa, olipa se Deuleyn laatima tai ei, ja sillä on mahdollisesti historiallista arvoa. Minulla on vireillä vielä muutama pyyntö muille virastoille eri tapauksista, ja välitän varmasti kaikki asiaankuuluvat tiedot eteenpäin sitä mukaa kuin ne kehittyvät.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana en pidä itseäni kokeneena turvaluokiteltujen asiakirjojen läpikäymisessä, viimeisimmän turvaluokitellun version tunnistamisessa (joskus asiakirja on turvaluokiteltu ja ”enemmän” turvaluokiteltu toistuvasti ajan mittaan) ja vastaavissa asiaankuuluvissa FOIA-temppuiluissa. Jos olet tietoinen asiakirjoista ja materiaalista, jotka liittyvät edellä mainittuihin tapauksiin tai muihin aiheisiin, joista kirjoitan, vinkit ovat aina tervetulleita.

 

Artikkelin julkaissut ufotrail.blogspot.com