Pohdintoja uskonnosta ja eksopolitiikasta

Vol 3:2 (heinäkuu 2009). ISSN 1938-1719

Pohdintoja uskonnosta ja eksopolitiikasta

kirjoittanut Bernice H. Hill, Ph.D.

 

Tiivistelmä

Eksopolitiikan on aika tarkastella UFO-paljastuksen vaikutuksia uskonnollisiin instituutioihin. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tuoreet trendit, erityisesti USA:ssa, kertovat suurista näkökulman muutoksista, jotka vaikuttavat kaikkiin julkisiin aloihin, myös uskontoon. Lisääntyvä monikulttuurisuus, ajattelun vapautuminen ja ekumeeninen keskustelu (erityisesti terrori-iskujen inspiroimana) ovat viemässä meitä kohti avoimempaa, joustavampaa ja sosiaalisesti tietoisempaa perspektiiviä. Nämä kehityskulut puhuvat siitä, että eksopolitiikka voisi nyt alkaa tarkastella interventiostrategioita.

Johdanto

Eräs pääsyistä sille miksi avaruusolennoista ei haluttu kertoa kylmän sodan aikaan on sanottu olevan, että oli tarpeen suojella länsimaiden teknologista etua. Vaikka asia ei olekaan enää näin, UFO-paljastusta on edelleen pidätelty kulttuurisen kaaoksen pelossa. Monesti tässä yhteydessä kuulee lainattavan Brookings Instituten raporttia vuodelta 1961, jonka NASA on antanut heille toimeksi. Raportissa sanottiin:

Todisteet avaruusolentojen olemassaolosta saattavat löytyä myös heidän Kuuhun tai muille planeetoille jälkeensä jättämistä artifakteista.  Sen seuraamukset ihmisten asenteisiin ja arvoihin ovat arvaamattomia, mutta ne vaihtelisivat suuresti eri kulttuureissa ja monimutkaisten yhteiskuntien eri ryhmien välillä; kriittinen tekijä tässä olisi meidän ja muiden olentojen välillä tapahtuvan kommunikaation luonne.

Teknologisesti paljon meitä kehittyneemmän ulkoavaruuden sivilisaation kanssa kontaktiin pääsyllä saattaa olla tuhoisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Antropologiassa on monia esimerkkejä yhteiskunnista, jotka ovat olleet varmoja heidän paikastaan universumissa, jotka ovat tuhoutuneet kun ne ovat joutuneet assosioitumaan aiemmin tuntemattoman yhteiskunnan kanssa, jolla on eroavat ideat ja elämäntyylit; toiset jotka selvisivät sellaisesta kokemuksesta tekivät sen yleensä maksamalla hinnan muutoksena heidän arvoissaan ja asenteissaan ja käyttäytymisessään. [1]

On mahdollista kuvitella kulttuurillinen paine, jota Pohjois-Amerikan intiaanit tunsivat kun valkoinen mies saapui hänen jatkuvan (imperiumin) kasvattamisensa kanssa. Kun he katselivat heidän maidensa ryöstöä, puhvelien teurastusta ja kansansa kuolemaa, he varmasti kokivat heidän vanhan elämäntyylinsä tuhoutumisen. Samalla tavoin Meso-Amerikassa espanjalaisten saapumisen myötä, kulttuuri joka oli ollut olemassa satoja vuosia romahti muutamassa vuosikymmenessä. Brookingsin raportti on oikeassa, sellaiset kohtaamiet voviat olla tuhoisia ja uhata kansan koherenssia.

Kansan koherenssi ei ole missään niin pyhä asia kuin uskonnollisissa instituutioissa. Ne tarjoavat vakautta ja identiteetin ja uskomuksillaan asettavat raamit yhteisön jäsenyydelle ja henkilökohtaiselle tarkoitukselle. Uskonto voi määritellä henkilön todellisuuden. Jos paljastus asettaa kaikki yhteiskuntarakenteet vaaraan, uskonnolliset instituutiomme ovat erityisen haavoittuvaisia. Ehkäpä on kuitenkin aika tarkastella tätä premissiä. Me elämme jo nyt nopeasti muuttuvassa maailmassa: pluralistisessa modernissa maailmassa, joka pienenee lentokoneiden ja kommunikaatiojärjestelmien avulla. Monet vanhat maailmankuvat ovat kuolemassa; uusia ymmärryksiä ja näkökantoja on syntymässä.

Hiljattain Neil Freer lähetti vahvan viestin eksopolitiikan yhteisölle näillä sanoilla:

Selvästikin eksopolitiikan visio ja tavoite on älykkään, itsevarman, kypsän, rauhanomaisen ja laajentuvan vakaaseen yhteiskuntaan osallistumisen mainostaminen ja mahdollistaminen. Jos me todella haluamme tulla tähtienväliseksi yhteiskunnaksi muuttumalla rauhanomaiseksi, yhtenäiseksi lajiksi kehittymällä yli heimojen, kansallisten kulttuurien ja sivilisaation rajojen, me joudumme tekemään jotain uskonnoille. Onko uskontojen kyseenalaistaminen ja tarkastelu jotenkin eksopoliittisesti epäkorrektia?” [2]

Tämä on arvokas pulma. Se toi mieleeni nämä kysymykset: Mitkä ovat niitä ongelmia, joita eksopolitiikan tulee ymmärtää uskonnollisista instituutioista tänä aikana? Ja mikä on uskontojen evoluutiopotentiaali, josta eksopolitiikka voisi hyötyä kun se tarkastelee näitä ongelmia?

Globaali yleiskatsaus

Tällä hetkellä maailmanuskontojen kannatus jakautuu seuraavasti:

Kristinusko                    2.1 mrd ihmistä               33%

Islam                              1.5 mrd                           21%

Sekulaari/uskonnoton    1. l  mrd                          16%

Hindulaisuus                   900 milj.                        14%

Kiinan perinneusko        394 milj.                          6%

Buddhalaisuus                376 milj.                          6%

Alkuperäiskansojen usko  300 milj.                       6%

Afrikan perinteiset         100 milj.                          2%[3]

 

Nykypäivän nopeiten kasvava uskonto on Islam. Osaltaan tämä selittyy kolmannen maailman maiden suurella syntyvyydellä, joista monet ovat muslimimaita. Ennustetaan, että vuoteen 2025 mennessä maailmassa on 2 miljardia muslimia ja 3 miljardia kristittyä. Muslimit ohittavat kristityt vuoteen 2200 mennessä. [4]

Monikulttuurisuus on vakaasti lisääntynyt erityisesti lännessä. Tämä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kohdata, keskustella ja ymmärtää muiden uskontojen edustajia. Polarisaatio myös lisääntyy mikäli jotkut ihmiset pitävät tiukasti kiinni rajoistaan ja identiteeteistään.

Voitaisiin spekuloida, että Kiinan ja Intian kasvavat väestöt tulevat olemaan UFO-paljastuksen kanssa helpommassa asemassa, kun niillä ei ole monoteistisia länsimaisia uskontoja. Itämaiset filosofiat (eli esm. Intian hindulaisuus, jainismi, buddhalaisuus) ovat luonteeltaan avoimempia reinkarnaation ja moniulotteisuuden ideoille. Tarinat avaruusolennoista, kuten vimana-alukset ja kosmiset konfliktit on haudattu veediseen mytologiaan. Kiinan sekulaarit todennäköisesti olisivat helpoiten vakuuttuneita tietovuotajien ja tiedeihmisten keräämistä todisteista.

Islaminuskon kasvupotentiaali huomioonottaen tulee tarkastella UFO-paljastuksen vaikutuksia tähän uskoon. Islaminuskossa on paljon variaatiota; sitä usein värittää maiden omat paikalliset uskomukset ja tavat. Bassett on huomauttanut, että UFO-paljastus voi olla muslimeille ja juutalaisille erityisen vaikea. [5] Lisääntynyt painoarvo, joka on annettu UFO-paljastuksen ihmistietoisuudelle aikaansaamalle reaktiolle ja sen suhteelle valtapolitiikkaan, tekee tällaisesta tutkimuksesta erityisen tärkeää. [6]

Tämän ajan yleisin valtauskonto on kristinusko. Kaikissa sen muodoissaan se on kaikkien länsimaisten yhteiskuntarakenteiden perusta, ja tämä maailmankuva on se joka tulee kärsimään suurimmat UFO-paljastuksen kolhut. Maailman kristitystä populaatiosta 60% on värillisiä ja elää Euroopan ja Amerikan ulkopuolella. Kristinuskon kasvu näillä alueilla liitetään Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kasvavaan protestanttiliikkeeseen. [7]

Vaikka asenteet avaruusolentoja kohtaan saattavat olla perinteisten kristillisten näkökantojen rajoittamia näissä maissa, näiden maiden alkuperäisasukkaiden tiedot näkyvät näiden maiden uskomuksissa. Maailman alkuperäiskansojen kulttuurit (6%) pitävät tähdistä tulleita vierailijoita hyväksyttävinä. Esimerkiksi on hyvin tiedossa, että Meksikossa ollaan erittäin avoimia avaruusolennoille ja että tuhannet siellä asuvat ovat nähneet UFOja.

Vatikaanin kanta avaruusolentoihin tukee myös tätä hyväksyntää. Bassett on huomauttanut, että satojen vuosien ajan katolinen kirkko on kerännyt arkistoihinsa todisteita avaruusolennoista astronomeiltaan ja papeiltaan. [8] Harris haastatteli Monsignor Corrado Balduccia, (entinen Vatikaanin Nuncio Washington DC:ssa) sekä isä Gabriel Funesia, (Vatikaanin observatorion johtaja Castel Gandolfossa) tämän varmistamiseksi. Isä Funes (2008) oli sanonut, että avaruusolentojen olemassaolon poissulkeminen olisi kuin laitettaisiin rajat Jumalan luovalle vapaudelle. [9]

USA

3(i) Kulttuurin liberalisaatio

USA:n kanta paljastuksen jarruna on hyvin tiedossa. Kun tarkastellaan Brookingsin raportin varoitusta, miten paljastus vaikuttaisi uskonnollisiin instituutioihin USA:ssa? Kristinuskoisilla on ollut Amerikassa ylivalta sen syntymästä asti. Vuonna 1947, 95% amerikkalaisista piti itseään kristittyinä ja vaivaiset 5% sekulaareina (eli ateisteina, agnostikkoina tai uskonnottomina).

Toisen maailmansodan jälkeen kiinnostus uskontoa kohtaan on laantunut tasaisesti. Vuonna 2007 Pew Research teki gallupin amerikkalaisten uskonnollisista asenteista, uskomuksista ja käytänteistä, ja raportoi seuraavia muutoksia: suurten ikäluokkien (vuosina 1946-1964 syntyneet) sukupolvessa itseään sekulaareina pitävien lukumäärä oli kasvanut 11%:iin; X-sukupolvessa (vuosina 1965-1972 syntyneet) osuus oli 14% ja Y-sukupolvessa (1977 jälkeen syntyneet) osuus oli 19%. [10]

Joka viides modernista sukupolvesta ei enää ollut minkään tietyn uskonnon kannattaja. Tämä puhuu siitä, että uskontojen vastaanhangoittelun ajatus saattaa olla pehmenemässä, kun yhä useampi nuorista on päästämässä irti perinteisistä uskomuksista. Lisäksi yli puolet sellaisten instituutioiden toiminnassa mukana olevista oli muuttanut suhtautumistaan elämänsä aikana. Amerikan kirkot eivät ole uskomuksissaan vakiintuneita, vaan ne ovat jatkuvassa dynaamisessa muutosprosessissa.

USA on muuttumassa uskonnollisesti monimuotoisemmaksi. Useat seikat ovat vaikuttaneet tähän muutokseen. Vuonna 1960 Amerikka avasi rajansa maahanmuutolle. Monet muslimit ja buddhalaiset tulivat maahan ja USA:ssa on nyt enemmän muslimeja kuin juutalaisia. Lähiöissä eri uskonnot elävät rinnakkain, ja ihmiset ovat joutuneet totuttelemaan tähän kouluissaan ja työpaikoillaan. Raportissa mainittiinkin, että ihmiset myös harjoittavat uskoaan eri tavoin; usein vaihtaen kirkosta toiseen, sekoittaen eri uskontojen käytänteitä ja ilmaisevat myös useammin oman uskonnollisen instituutionsa ulkopuolelta löytyviä uskomuksia. [11]

Tämä lisääntynyt diversiteetti on herättänyt ahdistusta joissain kristityissä, koska se on uhannut heidän selkeää kuvaansa kristitystä. Amerikkalaiset yleisesti ottaen elävät lisääntyneen polarisaation ja äänekkään fundamentalismin aikaa. Vaikka Yhdysvallat on perustettu tiukan kirkon ja valtion erillään pitämisen päälle, tuo raja on hämärtynyt yhä enemmän viime vuosikymmeninä. Helluntailaiset erityisesti ovat voimakkaasti tunkeutuneet julkiseen keskusteluun mielipiteineen abortista, eutanasiasta, kantasolututkimuksesta ja saman sukupuolen avioliitoista.

Tämä kiinnostaa eksopolitiikan tutkijoita erityisesti, kun eräästä gallupista käy ilmi, että vaikka yhä useampi aikuinen USA:ssa uskoo UFOihin ja elämään muilla planeetoilla, helluntailaiset eivät usko. Scrippsin vuonna 2008 tekemän gallupin mukaan, 62% (protestantteja), 60% (katolisia) ja 66% (uskonnottomia) uskoi UFOihin mutta ainoastaan 38% helluntailaisista uskoi niihin. [12] Kuitenkin enemmistö on kokenut asteittaisen yhteiskunnallisten arvojen liberalisaation. Tämä näkyy suuremmassa rodullisten erojen, naisten roolien, homoseksuaalisuuden ja huono-osaisten puolesta tehdyn työn hyväksynnässä.

3 (ii) Ekumenisen dialogin lisääntyminen

Liberalisaatio on myös levittäytynyt uskonnollisen ajattelun eturintamaan. Se näkyy ekumenian tasaisena kasvuna. Ekumeninen liike USA:ssa on peräisin vuoden 1846 Euroopasta sekä Kirkkojen Maailmanneuvoston perustamisesta vuonna 1961. [13] Tämä neuvosto oli foorumi, sekä kansainvälinen että kansallinen, suuremmalle kristillisten kirkkojen väliselle dialogille, jossa etsittiin niitä uskomuksia mitkä olivat kaikille yhteisiä. He saivat selville, että heidän kosmologiassa, säännöissä ja rituaaleissa oli suuria eroja. Kuitenkin Kultainen sääntö oli eräs periaate, joka kaikille kirkkokunnille oli yhteinen (‘tee muille niinkuin haluaisit itsellesikin tehtävän’).

Myös kristittyjen, muslimien ja juutalaisten välinen dialogi on lisääntynyt tasaisesti. Harvardin yliopiston teologian professori D. Eck näki tarpeen uskonnollisille instituutioille laajentaa yhteistyötään, ja hän käynnisti vuonna 1989 Pluralism Projectin. Projekti on tuottanut useita julkaisuja ja jatkaa kansallisten ja globaalien ohjelmien ajamista. Vuonna 1995 perustettiin United Religions Institution San Fransiscon Presideoon. Wichitassa, Kansasissa (kaupunki jossa on yli 20 palvontapaikkaa buddhalaisille, hinduille, muslimeille ja Bahai-uskovaisille) organisaatio nimeltä Interfaith Ministries on saanut aikaan myös useita ohjelmia. Monet ekumeniset organisaatiot ovat nyt laajentaneet ohjelmiaan käsittelemään myös globaaleja ja kestävyysongelmia.

Syyskuun 11. päivän 2001 terrrori-iskut toivat fundamentalistisen islamin useimpien amerikkalaisten mieliin. Uskonnosta oli tullut vaarallista – polarisaatio paheni. Paradoksaalista kyllä, tämä sai aikaan vieläkin suuremman tahtotilan kristittyjen, muslimien ja juutalaisten väliselle kommunikaatiolle. Heidän yhteiset juurensa Raamatun Abrahamissa korostuivat ja erilaisia tutkimuspiirejä perustettiin tutkailemaan samankaltaisuuksia ja eroja.

Vuonna 2005 Maailmanuskontojen kolmas kongressi kokoontui Montrealiin. Yli 1800 ihmistä 80 eri valtiosta otti osaa. Vaikka kongresseja oli ollut aiemminkin (Maailmanuskontojen parlamentti Chicagossa vuosina 1893 ja 1993), tätä stimuloi erityisesti fundamentalistisen terrorismin nousu. Fundamentalismia löytyy kaikista maailmanuskonnoista. Sen yksinkertainen ja konkreettinen ajattelu perustuu pelkoon. Se ilmaistaan sanomalla “Minun Jumalani on parempi kuin sinun!” Uskonnolliset johtajat painottivat kasvanutta tarvetta siirtyä pois tästä jäykästä ajattelusta. He puhuivat siitä miten vieraantuminen ja tästä uskomuksesta seuraava Muiden demonisointi on vastoin henkisyyttä itseään. [14]

Vaikka Montrealissa ilmaistun uskonnollisen ajattelun vihreä reuna on paljon pidemmällä perinteisiä kirkkoja, synagogia ja moskeijoita, tämä kaikki on silti eksopolitiikan mielessä kiinnostavaa. Se osoittaa kollektiivisen psyyken avautumiskohtaan… kohtaan joka vaatii suurempaa joustavuutta uskonnollisilta instituutioiltamme ja suurempaa sisäistä voimaa meiltä yksilöinä. Meitä pyydetään säilyttämään henkinen kuuliaisuus ja samalla kunnioittamaan toisten polkuja kohti merkitystä. Kasvavalla ekumeenisella impulssilla puhua “Muille” ja ymmärtää heitä on laajempi potentiaali; sillä on vaikutuksensa UFO-paljastukseen.

Uskonto on huikea alusta koulutukselle. Ekumeenisen dialogin kasvavan paineen alla meitä pusketaan ajattelemaan asioista “tämä tai tuo”-tyyppisen mustavalkoisuuden sijaan “tämä ja tuo”-tyylisesti. Tämä siirtymä dualistisesta integraaliin ajatteluun on askel kohti suurempaa henkilökohtaista kypsyyttä. Se edustaa tasapainoa vasemman aivopuoliskon erottelukyvyn ja oikean aivopuoliskon holististen tarkastelujen välillä. Se on yksi katalyytti kehityksessämme.

3 (iii) Uskonto ja henkisyys

Vaikka tämä ekumeeninen trendi on ollut käynnissä amerikkalaisissa uskonnollisissa rakenteissa, käynnissä on myös vähemmän uskonnollisten ihmisten laajempi trendi pois uskonnoista ja kohti henkisyyttä. Tämä on määritelty “verkkona joka pitää ihmisen elämää kasassa ja yhdistää hänet johonkin suurempaan. Se on sekä tapa, jolla me ymmärrämme miten me olemme suhteessa maailmaan ja muihin, että myös rituaalit, joita me suoritamme tunteaksemme olevamme yhteydessä, osa jotain suurempaa, sisäisen koherenssin tunne.” [15] Joten henkisyyden yhtäläisyyksiä ja vivahteita artostetaan yhä enemmän.

Internetin, kvanttifysiikan uusien näkökulmien, kloonauksen kehittymisen ja ilmastonmuutoksen yltymisen myötä uskonnolliset uskomukset Amerikassa joutuvat kovalle koetukselle. Huikeassa Beyond Theology DVD-sarjassa, uskonnollisen ajattelun airueet (Huston Smith, Karen Armstrong, James Forbes, Sister Joan Chittister, Bishop John Shelby Spong ja muut) esittävät uudenlaisen vision. He esittävät, että jos uskonto voidaan nähdä Jumalaa kohti osoittavana kulttuurillisena sormena, silloin tuohon sormeen keskittyminen (eli riitit, rituaalit ja uskonnollisten instituutioiden säännöstöt) voivat nyt olla uhka; siitä on nyt tullut liian konkreettista. Kriisin ja kulttuurillisen muutoksen aikoina joustavuus on olennaista. Tämä fiksaatio “sormeen” voi muuttua myös varsinaisen henkisen kokemuksen esteeksi. [16] Beyond Theology -sarjassa haastateltavat sanovat, että me joudumme menemään syvemmälle ja keskittymään tavoittelemaan vastausta peruskysymykseen siitä mikä todellisuuden luonne lopulta on. Perenniaaliset viisaudet (ne viisaudet jotka löytyvät kaikkialta kaikkina aikoina) tulee ottaa tarkastelun kohteeksi kaikkien modernien ongelmien äärellä.

Tässä Carl Jungin työ on erityisen tärkeää. Jung, hänen laajat tutkimuksensa maailmanuskontojen parissa, sanovat että uskonto on yksi kaikkein universaaleimmista ihmismielen ilmaisuista. Tämä sisäisen dynamiikan edustus on koskettanut kaikkia historian, politiikan ja yhteiskunnan ilmaisujamme. Se on sisäänrakennettu, todellinen ja olemme jättäneet sen pahaksi onneksemme vaille ansaitsemaansa huomiota. [17] Jung kirjoitti, että tämä henkinen edustus oli tärkeää erottaa kaikista eri uskonkappaleista, sillä muuten se kiveenhakattaisiin monissa eri muodoissa. Ihmiskunta jatkuvasti on purkamassa yhtä sen muodoista löytääkseen tämän sisäisen olemuksensa. Näin protestantit hylkäsivät katolilaisuuden, mutta sitten etsivät turvaa Raamatun teksteistä. Ne, jotka etsivät olennaisempia merkityksiä historiallisesti rakentuneesta työstä, ovat jo sivuuttaneet Raamatun kirjallisemmat muodot.

Evoluutio menee eteenpäin Amerikassa. Siirtomaavallan alkuaikoina kristilliset kirkot keskittyivät Isä Jumalaan; tämä on kuitenkin muuttunut jossain vuoden 1830 paikkeilla keskittymään enemmän Jeesuksen suhteellisempiin opetuksiin. Viime vuosina se on kehittynyt edelleen painottamaan enemmän Pyhää Henkeä. [18] Tätä käsitetä pidetään Universumin elämän luovana henkäyksenä. Kuva yliluonnollisesta isästä on hiipumassa ja sen on korvaamassa enemmän abstrakti tunne Läsnäolosta koko Universumissa. [19]

Samalla tavalla henkilöt käyvät läpi henkisen evoluution vaiheitaan. Scott McLennon, Stanfordin yliopiston kappalainen, huomauttaa että monet nuoret ovat henkisiä etsijöitä, mutta he etsivät toisenlaista käsitystä Jumalasta, joko Luonnossa tai omakohtaisen kokemuksen kautta. He intuitiivisesti hylkäävät uskonnon poissulkevuuden ja etsivät syvempiä totuuksia. Monet tavoittelevat henkilökohtaisesti Jumalaa meditaation avulla, ja tästä harjoituksesta on tullut aina vain suositumpaa sitten 1960-luvun. Syvän henkilökohtaisen etsinnän laajeneminen maassa on merkillepantavaa, ja se on johtanut monet nuoret kulkemaan kohti moniulotteisia maailmoja. [20]

Beyond Theology -sarjassa lainatut uskonnolliset huippuajattelijat osoittavat tähän henkisen ajattelun jatkuvaan evoluutioon. Se tiivistetään sisar Joan Chittisterin sanoin… “Uskonto herää Universumin tietoisuuteen. Meillä on roolimme näyteltävänä tässä jatkuvassa evoluutiossa. Me tavoittelemme yhdessä luotavaa henkisyyttä.” (20)

Maan ulkopuolinen apu: Auttajat ja Tarkkailijat

Onko uskonnollisten, henkisten ja filosofisten johtohahmojen kehittyvien ideoiden ja avaruusolennoilta saamamme avun välillä konvergenssia? Salla ja Lamiroy ovat kuvanneet Maan ulkopuolisiksi “auttajiksi” niitä, jotka kunnioittavat ihmisiä, eivät abduktoi heitä ja jotka jakavat informaatiota telepaattisella viestinnällä. “Auttajat” tukevat Maapallon henkistä kulttuuria ja he ovat huolissaan ympäristöstä ja globaalista transformaatiosta. Maan ulkopuoliset “tarkkailijat”, toisaalta, ovat etäisempiä ja tarjoavat aurinkokuntamme ja galaksin evoluution laajemman kuvan perspektiiviä. He ovat myös huolissaan ihmiskunnan henkisestä evoluutiosta sekä tarpeestamme laajemmin ymmärtää kohtaamiamme poliittisia, rahoituksellisia ja henkisiä ongelmia. He tuovat tietoa elämän monilta tasoilta ja taajuuksilta sekä galaktisten liikkeiden laajalta skaalalta. Vaikka todisteet tällaisen informaation puolesta ovatkin vähemmän vakuuttavia kuin muu ET-materiaali, molempien kirjoittajien mielestä sitä kannattaa silti tarkastella. [21]

Salla ja Lamiroy haluavat meidän tekevän eron siinä ovatko näiden avaruusolentojen toimet määräileviä vaiko katalyyttisia. [22] Jos nämä vierailijat ovat täällä auttamassa meitä kasvamaan ja tuomaan itsemme tasapainoon Maapallon kanssa, miten ohjeistavia ne ovat? Vaara avaruusolentojen määräilevässä lähestymistavassa on, että me saatamme antaa niille liiaksi auktoriteettiasemaa ja menettää oman arviointikykymme. Me saatamme antaa valtamme pois ja tehdä avaruusolennoista jumalia.

Tämä huoli on suorassa yhteydessä kysymykseen uskonnoista. Jung esittää, että sisäinen henkinen edustus (mikä on sisäsyntyistä, vaikkakaan ei aina ihmiskunnassa kehittynyttä) syntyy kun psyykessä elää enemmän persoonaton Muu. Hän nimitti tätä termillä Itse. Kypsymisen prosessissa egomme kehittää tämä aspektin kanssa viestintäkyvyn. Se on se “pieni ääni pimeydessä”; se on se joka muistuttaa meitä elämäntehtävästämme, valinnoistamme ja tuo meille eteemme haasteet joiden kautta meistä tulee se henkilö joka meidän oli tarkoitus olla. Sillä on myös pääsy ihmiskokemuksen eri aikakausien arvoihin, Kultaiseen sääntöön ja perenniaalisiin viisauksiin. Tämä egomme sisäinen suhde Itseemme vahvistaa psyykettä.

Oman Itsen symbolit usein näyttäytyvät unissa vanhana viisaana tai muunlaisina valaistuneina kuvina. Tämä egon ja Itsen välinen dialogi on paikka jossa valtaongelmamme kytketään moraalisiin näkökantoihimme; jossa Logos tapaa Eroksen. Se on paikka josta löydämme oikeanlaisen tahdon. Kohtaamamme haasteet vaativat suurta henkilökohtaista vastuuta. Tämä teema kuvastuu sekä oman psyykemme evoluutiossa että liberaalien uskonnollisten instituutioiden ajattelussa. Se on myös läsnä kaikkein mieltäylentävimmissä viesteissä, joita olemme vastaanottaneet auttaja- ja tarkkailija-avaruusolennoilta.

Me tarvitsemme myös suurta henkilökohtaista havainnointikykyä erotella oman sisäisen olemuksemme (Itse) ja avaruusolentojen lähettämät viestit toisistaan. Me joudumme olemaan tarpeeksi tietoisia pysyäksemme omassa totuudessamme eikä projisoida sitä kenenkään vierailijan päälle. Tämä mielessä pitäen, me voimme tarkastella vastaanottamaamme tietoa ja päättää onko se arvokasta. Osa informaatiosta tuntuu oikealta, oli se sitten määräilevää tai katalyyttista. Esimerkiksi, tässä on joitain plejadilaisten henkisiä periaatteita, joita Meier on kuvannut:

(1)     Syvässä meditaatiossa voi saada yhteyden henkiseen olemukseen, jonka avulla kaikki asiat on mahdollista tietää. Tämä olemus löytyy kaikista ihmisistä. Evoluutio vaatii, että omalla olemuksellaan virittäytyy Alkulähteeseen ja sen periaatteisiin, jotka ovat samaa laatua.

(2)     Ei ole eroa maallisen ja henkisen välillä. Tietoisuus on kaikki kaikessa, se elävöittää kaikkea. Fyysinen olemassaolon taso ja hienovarainen ainetaso ovat olemassa samanaikaisesti samassa paikassa, mutta eri ulottuvuuksissa, värähtelyn johdosta.

(3)     Maapallon uskonnot, jotka alunperin olivat avuksi jokapäiväisen elämän ohjeina, ovat nyt painolastia ihmisen henkiselle kehitykselle. Suurimmalle osalle ihmisistä ne syventävät uskoa ulkoiseen auktoriteettiin. Monet “seuraavat lamppua mutta eivät valoa.” Kaiken arvon ulkoisille kuville antaminen estää löytämästä sisäistä henkistä olemusta. [23]

Tässä on yhdenmukaisuutta sekä Jungin että uskontojen vihertävän reunan kanssa. Kaikki osoittavat siihen, että liiaksi identifioidumme “lamppuun” tai “osoittavaan sormeen” omissa uskonnoissamme. Psyykemme ovat liiaksi kiinni tekaistuissa symboleissa, kuvissa ja rituaaleissa. Vaikka näitä tuleekin kunnioittaa, niiden taustalla oleva olemus on se joka on tärkeää. Koska me olemme niin kiinnittyneet näihin, kaikki mikä kyseenalaistaa ne koetaan hyökkäyksenä ihmisen sisäistä edustusta kohtaan, ja sitä vastustetaan kovasti.

Freer omassa “From Godspell to Godgames”-tekstissään on painottanut sitä, että suuri este UFO-paljastukselle on oma geneettinen alkuperämme, siten kuin se on nivoutunut yhteen avaruusolentojen kanssa. [24] Raamatullisen kertomuksen ja avaruusolentojen geenimanipuloinnin tuloksena syntymisen välillä on suuri ero… “Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi hänelle maan alamaiseksi…” Miten eksopolitiikka voi löytää viisaan strategian uskonnon erittäin herkällä ja dynaamisella alalla?

Vaikutukset eksopolitiikkaan

(i)     Suunnittelu: Eksopolitiikan tulee nyt käydä suurella hartaudella suunnittelemaan sitä miten UFO-paljastus tultaisiin ottamaan vastaan uskonnollisten instituutioiden keskuudessa, erityisesti lännessä. Tämä tulisi suorittaa viimeaikaisten lisääntyneen sekularisaation, lisääntyneen liberalisaation, kasvaneen polarisaation ja ekumenian trendien valossa.

(ii)     Ajoitus: Kasvavien UFO-paljastuspaineiden myötä voimme odottaa jossain kohtaa viiden seuraavan vuoden sisällä kansan tietoisuuden kääntyvän tämän asian hyväksi. Kun se tapahtuu, uskonnolliset instituutiot alkavat kysyä kysymyksiä.

(iii)     Alkupiste: Vanha sanonta sanoo, että jos käsittelee kuumaa aihetta, aloita “siitä” missä muut ovat (Eros). Tämä tahtoo sanoa, ettei heti aleta puhumaan avaruusolentojen vaikutuksista uskontoihin. Se sanoo, että mieluummin validoidaan ihmiskunnan syvä halu henkiselle yhteydelle Muiden kanssa (olipa sen nimi sitten Alkulähde, Jumala, Allah tai Universaali Mieli).

(iv)     Fokus: Useissa uskonnollisissa ja filosofisissa liikkeissä on nousemassa esiin liberaalin ajattelun virtauksia. Näissä organisaatioissa on “kulttuurintuottajia” jotka voidaan identifioida. Nämä ovat henkilöitä, jotka ovat tehokkaan muutoksen pisteitä. X- ja Y- sukupolvien avoimuus kannattaa myös pitää mielessä.

(v)     Ohjelmat: Exopolitics Institute voisi tehdä DVD:n (45-60 min) jota voitaisiin käyttää pienissä ryhmäkeskusteluissa. Tämä DVD sisältäisi tiivistelmän kaikista uskottavimpien UFO-silminnäkijöiden todisteista. Se olisi sitten saatavilla ekumenisille ja liberaaleille uskonnollisille järjestöille, jotka on identifioitu aiemmin.

Eksopolitiikan yhteisöstä löytyy myös liuta henkilöitä, jotka voisivat etsiä paikallisia yhteisökontakteja. Paikallisille kirkoille, synagogille ja moskeijoille voitaisiin tarjota työpajaa, jossa käsiteltäisiin avaruusolentojen ja henkisyyden aiheita. Toivottavasti tämä interventio herättää kiinnostusta keskustella aiheesta lisää ja tarpeen herättää kansalaiset.

Johtopäätökset

Eksopolitiikan on aika aloittaa keskustelu avaruusolennoista ja uskonnoista; Freer on oikeassa. UFO-yhteisö syventää jatkuvasti omaa koulutustaan, tai kuten Moulton-Howe asian esitti, täyttää tyhjän tilan pointillismimaalauksessa. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesti lisääntynyt kiinnostus aihetta kohtaan, meidän tulee nyt löytää keinoja laajentaa keskustelua.

Kun liberaalit uskonnolliset instituutiot tajuavat, että henkisyyden perusdynamiikka ihmiskunnassa tullaan tunnustamaan ja arvostamaan, ehkäpä he ovat vastaanottavaisempia. Tämä voi olla erityisen totta jos heille annetaan rooli, jota korkeampi tietoisuus voi ja tulee näyttelemään ‘tosielämässä.’ Heidän luonnollisista kiinnostuksen kohteista, vahvuuksista ja potentiaaleista ammentaminen olisi viisain tapa lähestyä asiaa.

***

Kirjoittaja Bernice H. Hill, Ph.D. on jungilainen analyytikko, jolla on yksityispraktiikka Boulderissa, Coloradossa; hän on International Association of Analytic Psychologyn jäsen (Zurichissa) sekä Coloradon C. G. Jung Institute vanhempi kouluttaja. Hän on pitänyt seminaareja UFOista ja avaruusolennoista mielenterveyden ammattilaisille ja muillekin Colorado Springsissa, Denverissä ja Boulderissa.

VIITTEET

[1]  Salla, M.E., “Exopolitics: Discipline of Choice for Public Policy Issues Concerning Extraterrestrial Life,” Exopolitics Journal 2:4 (July 2008).

[2] Postaus päivämäärällä 29. maaliskuuta 2009

[3] Major Religions of the World Ranked by Number of Adherents: Google.

[4] Gary, J: Ten Global Trends in Religion: http:www.wrf.org/cms/tentrends.shtml

[5]  Bassett, S. “The Exopolitic Revolution: Disclosure as a Cosmic Birthing.” Exopolitics Conference: Earth Transformation, Hawaii, 2007.

[6]  Salla, M.E. ja Lamiroy, M., Luento 13, Exopolitcs-101-spring-09, (pg 7).

[7]  Gary, J: Ten Global Trends in Religion: http:www.wrf.org/cms/tentrends.shtml

[8]  Bassett, S. “The Exopolitic Revolution: Disclosure as a Cosmic Birthing.” Exopolitic Conference: Earth Transformation, Hawaii, 2007.

[9]  Harris, P. “The Vatican Officially Proclaims that Extraterrestrial Life Most Probably Exists!“ Fate Magazine (July 20th 2008).

[10] “Trends in Attitudes Toward Religion and Society” (Pew Research Center Publications, 2007).  http:pewresearch.org/pubs/614/relgion-social-issues.

[11] Religion Newsletters: http:www/masecure.org/guide/trends.html

[12] Hargrove, T. and Stempel, G.H., Poll probes Americans’ belief in UFOs and  Life on other planets.  http://www.reporternews.com/news/2008/ju;/26/you-are-not-alone/

[13]  Ecumenical Movement: http:encyclopedia2.the freedictionary.com/ecumenical+movement.

[14] Rosen, D. Beyond Theology/ Dave Kendall, Producer KTWU/Channel 11 Topeka, Kansas, 66621 U.S.A. www.beyondtheology.tv/ktwu.washburn.edu

[15]  Brown, D. http://www.futurist.com/archives/society-and-culture-trends-in-american-religion/

[16]  Beyond Theology:  Dave Kendall, Producer KTWU/Channel 11, Topeka, Kansas, 66621. U.S.A. www.beyondtheology.tv/ktwu.washburn.edu.

[17]  Jung, C.G., Psychology and Religion, in Vol. 11, The Collected Works (Bollingen Foundation, Princeton University Press, 1969).

[18] Prothero, S.  Beyond Theology series, op cit.

[19] Spong, J.S., Beyond Theology series, op. cit.

[20] McLennon, S., Beyond Theology series, op. cit.

[21] Chittister, J., Beyond Theology series, op. cit.

[22]  Salla, M. and Lamiroy, M. Lecture 13, Exopolitics Institute-101-spring 109.

[23] Andrade, G. Star Wisdom, Principles of Pleiadian Spirituality (Gilliland Printing, Arkansas City, Kansas, 1997).

[24] Freer, N. “From Godspell to God Games,” http:www.ufoevidence.org/documents/doc1433.htm

 

Artikkelin julkaissut Exopolitics Journal

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *