Saksalaiset salaseurat kolonisoivat Marsin 1940-luvulla

Kirjoittanut Michael Salla

Viimeisimmässä haastattelussaan Gaia TV:n Cosmic Disclosure -ohjelmassa ilmiantaja Corey Goode kuvailee yksityiskohtaisesti Saksan salaisen avaruusohjelman yrityksiä perustaa tukikohtia Marsiin toisen maailmansodan aikana. Hän väittää, että myöhempien kolonisaatiopyrkimysten aikana saksalaiset kävivät kiivaita aluetaisteluita Marsissa asuvien lajien kanssa, jotka asuttivat suuria laavaputkia, jotka kulkivat pitkin Marsin maanalaisia alueita.

Goode kertoo, että 1940-luvun alussa, kun toinen maailmansota oli vielä käynnissä, saksalaiset salaseurat — Thule, Vril ja Musta Aurinko — olivat menestyksekkäästi perustaneet tukikohdan kuuhun ja käyttäneet sitä Marsiin suuntautuvien operaatioiden lähtöalustana. Kuun ja Marsin välinen matka-aika oli saksalaisille useita tunteja. Goode vertasi tätä nykyiseen salaiseen avaruusohjelmaan, joka on lyhentänyt matka-ajan muutamaan minuuttiin!

Goode kuvailee tietoja Saksan varhaisista kolonisaatiotapahtumista, jotka hän sai ”älylasityynyistä”, joihin hänellä oli pääsy avaruuspalveluksensa aikana ”intuitiivisena empaattina” vuosina 1987-2007. Hän sanoo, että saksalaiset asiakirjat ja valokuvat, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti näistä Kuu- ja Mars-lennoista, oli arkistoitu älylasityynyille.

Nazi Base on Mars

Goode kuvaili aiemmin saksalaisten salaseurojen valtaa Hitlerin Saksassa. Thule-, Vril- ja Black Sun -seurat olivat luoneet avaruusohjelman, joka oli täysin riippumaton natsien SS:n ponnisteluista aseistaa lentäviä lautasia sotatoimia varten.

Nämä saksalaiset salaseurat olivat perustaneet Etelämantereelle ja Etelä-Amerikkaan tukikohtia, jotka välttyivät suurimmalta osalta toisen maailmansodan taisteluista. Hyvin piilossa ja suojassa näissä syrjäisissä paikoissa saksalaiset olivat kehittäneet kehittynyttä avaruusmatkailuteknologiaa, jossa käytettiin painovoimanestoa ja aika-avaruusportaaleja.

Goode on aiemmin kuvannut Saksan salaisen yhteisön pyrkimyksiä perustaa rinnakkainen avaruusohjelma 20. toukokuuta 2015 tehdyssä sähköpostihaastattelussa, Cosmic Disclosure -ohjelman aiemmissa jaksoissa ja sitä on käsitelty yksityiskohtaisesti kirjassa Insiders Reveal Secret Space Programs (2015).

Cosmic Disclosure -ohjelman 10. marraskuuta 2015 ilmestyneessä jaksossa Goode antaa aiempaa enemmän tietoa haasteista, joita varhaiset saksalaiset siirtolaiset kohtasivat perustaessaan tukikohtia Marsiin ja Kuuhun.

Saavutettuaan aseman Marsin päiväntasaajan alueilla hän kuvailee, kuinka saksalaiset kohtasivat rajuja hiekkamyrskyjä, jotka olivat erittäin sähköisesti latautuneita. Ukkosmyrskyt tekivät tuhoa heidän teknologiansa elektroniikalle. Gooden todistusta tukee NASA:n tutkimus, joka on vahvistanut, että Marsin pölymyrskyjen aikana esiintyy valtavia salamapurkauksia.

Tämän vuoksi saksalaiset alkoivat etsiä muualta Marsista sopivampia alueita tukikohdilleen. He huomasivat, että pohjoiset ja eteläiset alueet 20. leveyspiirin yläpuolella tarjosivat tukikohtien rakentamiselle suotuisamman ympäristön, kaukana valtavista sähköisistä Marsin pölymyrskyistä. Saksalaiset löysivät muinaisen laavaputkijärjestelmän, joka oli noin 10 kertaa Maan laavaputkia suurempi, ja siirsivät tukikohtansa tänne.

Marsin laavaputket ja muut maanalaiset alueet eivät kuitenkaan olleet asumattomia. Saksalaiset kohtasivat kaksi älykästä asukaslajia, joita vastaan he joutuivat käymään kiivaita aluetaisteluja tukikohtia perustaessaan. Goode kuvaili näitä kahta lajia matelijoiksi ja hyönteisiksi. Nämä raa’at taistelut johtivat monien saksalaisten henkilöstön ja resurssien menetykseen aina 1950-luvun loppupuolelle asti, jolloin Yhdysvaltain sotateollisuuskompleksi alkoi auttaa saksalaisia salaseuroja Marsissa.

Vuoden 1952 puolivälissä saksalaiset olivat suorittaneet Washington D.C.:n yllä useita lentäviä lautaslentoja voimannäytöksenä. Tämä johti virallisten suhteiden alkamiseen saksalaisten salaseurojen kanssa. Eisenhowerin hallinnon aikana Yhdysvallat taipui saksalaisten keskeisiin vaatimuksiin, mikä johti sotateollisen kompleksin soluttautumiseen.

Kun Yhdysvaltojen teollinen voima oli nyt heidän takanaan, saksalaiset salaseurat pystyivät vihdoin vakiinnuttamaan Mars-tukikohtansa ja suojelemaan niitä Marsissa asuvilta marsilaisilta.

Onko Gooden uskomattomien väitteiden tueksi mitään todisteita? Voimme ensinnäkin tarkastella muita ilmiantajia, jotka myös väittävät viettäneensä aikaa Marsissa palvellessaan salaisissa avaruusohjelmissa.

Gooden todistuksessa on useita tärkeitä yhtäläisyyksiä aikaisemman Marsista kertoneen Randy Cramerin todistukseen, joka kertoo viettäneensä 17 vuotta Marsissa (1987-2004) eliittijoukkojen sotilasyksikössä, joka puolusti siviilisiirtokuntia Marsissa asuvilta marsilaisilta.

Huhtikuussa 2014 tehdyssä haastattelusarjassa (kuusi kuukautta ennen Gooden julkista esiintymistä syyskuussa) Cramer kertoi, että hänen yksikkönsä kävi säännöllisesti reviiritaisteluita kahden älykkään Marsilajin, matelijoiden ja hyönteislajien, kanssa – samojen kahden, jotka Goode on tunnistanut.

Cramer kuvaili Marsissa asuvia marsilaisia raivokkaiksi alueellisiksi asukkaiksi, jotka ryhtyisivät taisteluun, jos heidän aluettaan uhattaisiin. Toisinaan ne jättivät ihmissiirtolaiset rauhaan. Tämäkin vastaa Gooden väitteitä saksalaisten ja marsilaisten välisistä taisteluista.

Cramer ei maininnut mitään yhteyksiä Saksaan, mutta hän teki selväksi, että sotilasyksikkö, jossa hän palveli, oli alisteinen Marsin operaatioista vastaavalle yritykselle. Tämä sopii yhteen Gooden väitteiden kanssa Marsia johtavasta ”interplanetaarisesta konsernikonglomeraatista”, johon saksalaiset salaseurat ja niiden natsi-SS-tukijat olivat aiemmin soluttautuneet ja ottaneet sen haltuunsa.

SS oli ottanut käyttöön orjatyövoimakäytäntöjä, jotka olivat yleisiä natsi-Saksassa ja saksalaisten salaseurojen tukikohdissa Etelämantereella ja Etelä-Amerikassa. Natsi-Saksan asevarusteluministeri Albert Speerin mukaan natsi-SS:llä oli suunnitelmia jatkaa näitä orjatyökäytäntöjä vielä pitkään sodan jälkeen.

Cramerin ja Gooden todistukset avaruusohjelman salaisista taisteluista Marsin alkuperäiskansojen kanssa sopivat yhteen kolmannen ilmiantajan, Michael Relfen, kanssa, joka väittää viettäneensä Marsissa 20 vuotta (vuosina 1976-1996). Relfe kuvailee taistelleensa erilaisia alkuperäisväestön ja maan ulkopuolisten ihmisten aiheuttamia uhkia vastaan Marsin operaatioita pyörittävän salaisen avaruusohjelman toiminnassa. Gooden, Cramerin ja Relfen todistuksia verrataan ja vastakkain kirjan Insiders Reveal Secret Space Programs luvussa 13.

Cramerin ja Relfen todistajanlausuntojen lisäksi, jotka ovat yhdenmukaisia Gooden väitteiden kanssa, on myös tärkeää aihetodistusaineistoa. British Interplanetary Society järjesti 11.-12. kesäkuuta symposiumin, jonka aiheena oli ”Kuinka kaataa Marsin diktatuuri”.

Brittiläisen Interplanetary Societyn kuvaama skenaario oli yritysten johtama avaruusohjelma Marsissa, jota hallitsivat johtajat, jotka käyttäytyivät kuin diktaattorit, jotka riistivät työntekijöitä orjatyövoimana. Skenaariossa on paljon yhtäläisyyksiä Gooden ja Cramerin kuvaamien skenaarioiden kanssa, joissa Marsin toimintaa johtavat yritykset, jotka käyttävät sotilaallisia eliittijoukkoja avaruuden palkkasotureina taisteluissaan.

Symposiumista kertoi Britannian yleisradioyhtiön toimittaja Richard Hollingham, joka viittasi MI-6:n yhteyksiin. Symposium järjestettiin samaan aikaan kuin Goode raportoi 22. kesäkuuta tarkastuskäynnistään nykyisessä Mars-tukikohdassa, jota näytti johdettavan kuin diktatuuria. On enemmän kuin todennäköistä, että nykyisten Marsin tukikohtien yrityskäytännöt liittyvät niiden edeltäjiin, varhaisiin saksalaisiin tukikohtiin, jotka jatkoivat natsien käytäntöä käyttää orjatyövoimaa.

Näiden Cosmic Disclosure -jaksojen, joissa Goode puhaltaa pilliin suurelta yleisöltä salatuista keskeisistä historiallisista tapahtumista, jos ne ovat totta, on muutettava maailmankuvamme, jotta voimme suhtautua vastuullisesti tulevaisuuteen.

Kaksi muuta väitettyä salaista avaruusohjelman ilmiantajaa tukevat Gooden väitteitä, samoin kuin uskottavat aihetodisteet, joihin kuuluu NASAn tietoja, jotka tukevat hänen väitettään Marsin ohuesta hengittävästä ilmakehästä. Toistaiseksi on hyvä syy päätellä, että Goode paljastaa todellisen sisäpiirin näkökulman saksalaisten salaseurojen roolista tukikohtien perustamisessa ja Marsin asuttamisessa 1940-luvulla.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *