kirjoittanut Jochen Ickinger

(jatkoa osasta 1)

Parlamentille esitetyt kysymykset

Kysymys 31.1.2024

Tuorein kysymys on 31. tammikuuta 2024, ja siinä Euroopan parlamentin jäsen Francisco Guerreiro (Verts/ALE, Portugali) viittaa suunniteltuun uuteen EU:n avaruuslainsäädäntöön, jossa säädetään ”yhteisistä EU:n säännöistä, jotka koskevat avaruustoiminnan ja -operaatioiden turvallisuutta ja kestävyyttä”. Guerreiro huomauttaa, että UAP:itä koskeva ilmoitusmenettely puuttuu, mikä on hänen mielestään turvallisuuskysymys. Hän on esittänyt Euroopan parlamentille seuraavan kysymyksen:

1. Miksi EU:n avaruuslainsäädännön (EUSL) valmistelutyöhön ei sisälly UAP:n seuranta- ja raportointijärjestelmää, kun otetaan huomioon, että UAP:t voivat muodostaa mahdollisen turvallisuusuhan ja että koulutettu henkilöstö on havainnut tällaisia ilmiöitä avaruudessa tarkkuuslaitteita käyttäen?
2. Katsooko komissio, että UAP:itä olisi nimenomaisesti käsiteltävä avaruusvalvonta- ja -seurantapalvelussa (SST), SST:n tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa ja Maan läheisiä kohteita (NEO) koskevassa palvelussa?
3. Suunnitellaanko EUSL:ssä (samaan tapaan kuin NASA:ssa) EU:n UAP-avaruustutkimusohjelmaa, jota johtaa tutkimusjohtaja?

EU-komissio vastasi seuraavasti:

Euroopan unionin avaruusohjelma[1] toteuttaa avaruustoimintaa muun muassa kaukokartoituksen, satelliittinavigoinnin ja avaruustilannetietoisuuden alalla.

EU:n avaruusohjelma toteutetaan tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden, Euroopan unionin avaruusohjelman viraston (EUSPA), Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja monien muiden sidosryhmien kanssa.

Asetuksessa (EU) 2021/696[2], jossa vahvistetaan EU:n avaruusohjelma vuosiksi 2021-2027, ja EUSPA:ssa säädetään ohjelman osatekijöistä ja tavoitteista. Tiedon kerääminen tai dokumentointi tunnistamattomista poikkeavista ilmiöistä ei kuitenkaan kuulu näihin tavoitteisiin.

Euroopan puolustusvirastolla (EDA) ei ole hallussaan asiakirjoja, jotka vastaisivat tunnistamattomia poikkeavia ilmiöitä (UAP).

Koska EDA ei ole koskaan työskennellyt UAP-aiheiden parissa, sillä ei ole hallussaan eikä se saa tässä kysymyksessä esitettyä kuvausta vastaavia asiakirjoja. EDA:lla ei myöskään ole erityisiä pöytäkirjoja tästä asiasta, koska se ei kuulu EDA:n ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön.

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) ja EU:n siviili-ilmailuviranomaiset voivat vastaanottaa turvallisuusilmoituksia tunnistamattomista ilmassa olevista esineistä, jotka voivat vaarantaa siviili-ilmailun turvallisuuden.

Kerätyt turvallisuusilmoitukset tallennetaan keskitettyyn arkistoon ja analysoidaan ainoastaan turvallisuustarkoituksiin. Siviili-ilmailun poikkeamien ilmoittamisesta, tallentamisesta ja analysoinnista säädetään 3. päivänä huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 376/2014[3].

Fransisco Guerreroa haastatellaan myös Thomas Fesslerin podcastissa:

Kysymys 28.7.2023

Toinen nykyinen pyyntö on peräisin viime vuodelta. EU-parlamentille esitettiin 28. heinäkuuta kysymys, jossa pyydettiin raportteja ja lokitietoja ilmoitetuista UAP-havainnoista. Kysymyksessä viitataan heinäkuussa 2023 pidettyyn UFO-paljastaja David Gruschin kuulemiseen, ja se sisältää kolme erityiskysymystä:

1. Onko komissiolla mitään tietoa tai dokumentaatiota UAP:istä, joita jäsenvaltiot tai EU-virastot, kuten Euroopan avaruusohjelmavirasto (EUSPA), olisivat keränneet?
2. Onko Euroopan puolustusvirastolla (EDA) yhtään raportteja UAP:ista ja onko EDA:lla sisäisiä protokollia UAP-raporttien vastaanottamiseksi jäsenvaltioilta läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla?
3. Onko Euroopan lentoturvallisuusvirastolla (EASA) mitään UAP-raportteja ja onko EASA:lla sisäisiä protokollia UAP-rapottien vastaanottamiseksi piloteilta ja tutkaoperaattoreilta läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla?

Vastaus pyyntöön lähetettiin 9. marraskuuta. Siinä viitataan Euroopan avaruusohjelmaan, joka sisältää maatarkkailuun, satelliittinavigointiin ja avaruustilannetietoisuuteen liittyviä toimia. Siinä korostetaan tiivistä yhteistyötä avaruusohjelmassa EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja siteerataan siihen liittyvää asetusta, joka sisältää osatekijät ja tavoitteet. Sen mukaan:

Tiedon kerääminen tai dokumentointi tunnistamattomista poikkeavista ilmiöistä ei kuitenkaan kuulu näihin tavoitteisiin.

Euroopan puolustusvirastolla (EDA) ei ole hallussaan asiakirjoja, jotka vastaisivat tunnistamattomia poikkeavia ilmiöitä.

Koska EDA ei ole koskaan työskennellyt UAP-aiheiden parissa, sillä ei ole hallussaan eikä se saa tässä kysymyksessä esitettyä kuvausta vastaavia asiakirjoja. EDA:lla ei myöskään ole erityisiä pöytäkirjoja tästä asiasta, koska se ei kuulu EDA:n ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön.

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto (EASA) ja EU:n siviili-ilmailuviranomaiset voivat vastaanottaa turvallisuusilmoituksia tunnistamattomista ilmassa olevista esineistä, jotka voivat vaarantaa siviili-ilmailun turvallisuuden.

Kerätyt turvallisuusilmoitukset tallennetaan keskitettyyn arkistoon ja analysoidaan ainoastaan turvallisuustarkoituksiin. Siviili-ilmailun poikkeamien ilmoittamisesta, tallentamisesta ja analysoinnista säädetään siviili-ilmailun poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 376/2014.

Tämän mukaan EU:lla ei ole mitään asiakirjoja tai havaintoja UAP:istä. Mielenkiintoista on kuitenkin viittaus Euroopan lentoturvallisuusvirastoon ja maiden ilmailuviranomaisiin siinä, että tunnistamattomiin esineisiin liittyvistä turvallisuuteen liittyvistä vaaratilanteista voidaan tehdä raportteja ja että tällaiset raportit tallennetaan ja analysoidaan keskitetysti. Tarkemmin ei täsmennetä, onko tällaisia raportteja olemassa ja missä määrin. Asiaa voisi olla syytä tutkia tai tiedustella. Siviili-ilmailun raporttien keräämisen ja käsittelyn osalta viitataan vastaavaan EU:n asetukseen, jossa ei kuitenkaan nimenomaisesti mainita ilmatilassa olevia tunnistamattomia kohteita.

Kysymys 16.5.2008

Euroopan parlamentin jäsen Marios Matsakis (ALDE, Kypros) viittasi 16. toukokuuta 2008 esittämässään kysymyksessä Britannian puolustusministeriön julkaisemiin UFO-tiedostoihin. Koska kerättyjä raportteja ei ole tutkittu kunnolla, mutta myös Euroopan yllä on tehty paljon havaintoja, hän kysyi, tulisiko EU-yksikön tutkia asiaa:

Saanko kysyä, silläkin uhalla, että saatan vaikuttaa epärehelliseltä, onko komissio sitä mieltä, että EU-viranomaisen, mahdollisesti yhteistyössä muiden kolmansien maiden (esim. Yhdysvaltojen ja Venäjän) virastojen kanssa, pitäisi tutkia tätä aihetta perusteellisesti? Onkohan komissio kanssani samaa mieltä siitä, että on tullut aika kiinnittää vakavasti huomiota siihen, onko UFOja olemassa vai ei?

Heinäkuun 25. päivänä 2008 annettu vastaus on hyvin lyhyt. Komissio kiittää kysymyksen esittäjää siitä, että hän on kiinnittänyt huomiota asiaan, mutta toteaa seuraavaa:

Tunnistamattomia lentäviä esineitä koskeva kysymys ei kuulu komission toimivaltaan, eikä sillä ole aikomusta jatkaa asian käsittelyä.

Kysymys 22.1.2004

Euroopan parlamentin jäsenen Sebastiano Musumecin (UEN, Italia) kysymys tuntemattomia ilmakehän ilmiöitä tutkivan elimen perustamisesta esitettiin 22. tammikuuta 2004. Kysymyksessä Euroopan parlamentin jäsen toteaa, että EU:n avaruus- ja tutkimuskeskusten suorittama tuntemattomien ilmakehän ilmiöiden vakava tutkimus ansaitsee erityistä huomiota komissiolta, koska kyse on ilmiöistä, joita ei voida siirtää unionin yksittäisten jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan. Euroopan parlamentin jäsen kysyi:

Eikö komissio katso edellä esitetyn perusteella aiheelliseksi edistää ja koordinoida selittämättömiä ilmakehän ilmiöitä koskevaa tutkimusta ja tiedottamista Euroopan laajuisesti ja mahdollisesti antaa tämä tehtävä jollekin erikoistuneelle ja kokeneelle elimelle, kuten SEPRA:lle (Service d’Expertise des Phénomènes Rares Aérospatiaux) Toulousessa tai Euroopan avaruusjärjestölle?

Maaliskuun 1. päivänä 2004 antamassaan vastauksessa komissio muistutti ensinnäkin, että se oli marraskuussa 2003 esittänyt julkaisun ”Space, a new European frontier for an expanding Union”. Komissio oli valmistellut julkaisun tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön ja ESAn kanssa. Vastauksessaan parlamentin kysymykseen komissio viittasi erityisesti toimintasuunnitelmaan Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi. Ja lopuksi:

Eräs erityistoimi, joka saattaa kiinnostaa arvoisaa parlamentin jäsentä erityisesti, koskee hiljattain käynnistettyä toimintaa tutkimuksen kuudennen puiteohjelman yhteydessä. Toimella pyritään edistämään Euroopan kansallisten tutkimusrahoituslaitosten ja kansallisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Siihen sisältyy tehtävä, joka koskee erityisesti eurooppalaista maanpäällistä aurinko- ja ilmakehätutkimusta. Tämän pyrkimyksen pitäisi auttaa parantamaan ilmakehän ilmiöiden ymmärtämistä ja tarjoamaan avaruussääpalveluja.

Vastaus pysyy hyvin yleisenä kysymyksen osalta eikä siinä käsitellä erityisesti ufo-aiheita tai tällaisia ilmiöitä tutkivaa eurooppalaista tutkimuskeskusta.

Kysymys 17.3.1998

Vanhempi kysymys on peräisin 17. maaliskuuta 1998, ja sen on esittänyt Euroopan parlamentin jäsen Eryl McNally (PSE, Iso-Britannia) äänestäjän kirjallisen kysymyksen perusteella. Kirjeessä hän viittaa Britanniassa ja Belgiassa tehtyihin havaintoihin ja siihen, että kansallisten ministeriöiden vastaukset ovat hänen mielestään riittämättömiä. Kirjeessä viitataan myös mahdolliseen salailuun. Kirjeen kirjoittaja haluaisikin tiedustella Euroopan kantaa tunnistamattomiin lentäviin esineisiin. Euroopan parlamentin jäsenen kysymys:

Mitä toimenpiteitä komissio katsoo edellä esitetyn perusteella tarvittavan, jotta Euroopan kansalaiset voivat olla varmoja turvallisuudestaan tunnistamattomien lentävien esineiden suhteen? Onko olemassa UFOja koskevaa eurooppalaista politiikkaa tai onko olemassa olevaa politiikkaa syytä kehittää?

Komission vastaus tähän kysymykseen annettiin 15. huhtikuuta 1998, ja se oli hyvin lyhyt, eikä siinä käsitelty tarkemmin:

Komissio katsoo, että sillä ei ole toimivaltaa tässä asiassa.

EU ja UFOt Saksan Bundestagissa

Saksan liittopäivien tieteellinen yksikkö laati vuonna 2009 tilannekatsauksen ”Euroopan unioni ja sen suhtautuminen tunnistamattomiin lentäviin esineisiin”, joka sisältää EU:lle tuolloin tehdyt tiedustelut. Raportin alussa lainataan UFOjen yleistä määritelmää, jonka mukaan UFOt ovat ”… lentävä esine tai optinen ilmiö (…), jota tarkkailija ei voi tunnistaa”. Myös vaihtoehtoinen termi UAP mainitaan. Tämän jälkeen käsitellään Euroopan avaruuspolitiikkaa tuolloin, erityisesti Galileo-satelliittinavigointihanketta ja avaruuspohjaista tilannekartoitusta ja -arviointia. Ranskassa korostetaan UFO-ilmiön käsittelyä CNES:n osastona toimivan GEIPANin kautta.

Edellä lueteltujen EU:lle esitettyjen pyyntöjen jälkeen raportti päättyy Ranskan tutkimusministerin Valérie Pécressen 17. kesäkuuta 2009 antamaan tilannekatsaukseen Euroopan ja Ranskan avaruuspolitiikasta, jossa korostetaan avaruusneuvoston kuudennen kokouksen tuloksia.

Loppuhuomiot

Edellä mainituista tutkimuksista ja aloitteista käy ilmi, että EU toimielimenä on toistuvasti tehnyt tutkimuksia, jotka koskevat yleisiä toimintaperiaatteita, mutta jotka eivät ole toistaiseksi johtaneet pysyviin tuloksiin tai jotka on hylätty. Ainoastaan vuoden 1990 päätöslauselmaesitys osoitti, että aiheesta käytiin kattavaa ja asiantuntevaa keskustelua, eikä sen suositusta, jonka mukaan GEIPAN olisi otettava käyttöön keskitetyksi eurooppalaiseksi yhteyspisteeksi UAP-havaintoja varten,  valitettavasti noudatettu. Nähtäväksi jää, mitä EU:n nykyisen avaruuspolitiikan yhteydessä tapahtuu ja otetaanko UAP-aihe edelleen huomioon.

 

Artikkelin julkaissut uapcheck.com