Oletko valmis viikon härskeimpään uutiseen? Tässä se tulee. Älä ota liian vakavasti…
On olemassa salainen reptiliaanien imperiumi, joka koostuu avaruusolentojen kulttuureista ja kadonneista sivilisaatioista. Heidän läsnäolostaan puhuu monet myytit jumalista ihmisten keskuudessa.
Reptiliaanit ovat saattaneet etsiä turvapaikkaa maan alla sen jälkeen kun Maapallo kävi läpi joitain ilmaston muutoksia 12 tuhatta vuotta sitten.
Shanidar-luola on laaja arkeologinen kompleksi Bradost-vuorella Erbilin hallintoalueella Irakin Kurdistanissa.
Shanidarista on löydetty kymmenen neandertaalin jäännökset, jotka ovat 35 tuhannesta vuodesta 65 tuhanteen vuotta vanhoja.
Luolassa on myös kaksi myöhäisempää ”proto-neoliittista” hautausmaata, joista yksi on noin 10600 vuotta vanha ja siellä on 35 ”humanoidia”, joista yhdellä on pitkulainen kallo, ja sitä pidetään reptiliaanien pitkäkalloisten sumerilaisten rodun edustajana. Kukaan ei tiedä miten pitkälle kompleksi jatkuu maan alla.
Historiassa on monia kertomuksia liskoihmisistä ja kaksijalkaisista käärmeistä, Sumeriasta Hopi-intiaaneihin.
Tutkimme myös monia kertomuksia Dulcen maanalaisesta laitoksesta ja miten ne kaikki liittyvät tähän.
Toivottavasti tulet tietoiseksi monista faktoista, joita et tiennyt aiemmin ennen tämän 37-minuuttisen reptiliaanidokumentin katsomista.
Elokuun 24, 2016 löytyi ihmisjalalta näyttävä jättiläismäinen jalanjälki Kiinan lounaisessa Guizhoun provinssissa.
Uutissivusto sina.comin mukaan jalanjälki on fossilisoitunut kiveen, joka sijaitsee Pingyanin kylässä. Amatöörivalokuvaajan löytämä jälki on 57 senttimetriä pitkä, 20 cm leveä ja 3 cm syvä.
Lisää kuvia Kiinan jalanjäljestä osoitteessa sina.com
Tällaisen jättiläisjäljen ensimmäisen kerran löysi vuonna 1912 metsästäjä nimeltä Stoffel Coetzee. Metsästäjä löysi jalanjäljen Etelä-Afrikan Mpuluzin läheltä.
Michael Tellinger vieraili Mpuluzissa vuonna 2012. Hänen mukaansa jalanjälki voi olla 200 miljoonaa vuotta vanha, ja se on noin 1.2 metriä pitkä.
Vuonna 1987 Meksikon vierailunsa aikana paleontologi Jerry MacDonald löysi jälleen yhden jättiläisjalanjäljen joka voisi olla 290 miljoonaa vuotta vanha.
Viime aikoina jättiläisjälkiä on löytynyt Espanjasta, Sri Lankasta, Paraguaysta, Bangaloresta, Botswanasta, Texasista, Australiasta, Thaimaasta, Kanadasta, New Mexicosta, Venäjältä, Alaskasta, Syyriasta, Belizesta ja Clevelandista.
“Sijhen aican olit myös Sangarit maan päällä: sillä sijttecuin Jumalan pojat macaisit ihmisten tytärten cansa ja sijtit lapsia, että nijstä tulit woimaliset miehet, jotca muinan olit sangen cuuluisat.” 1 Moos. 6:4
Tämä artikkeli liittyy mystiseen löytöön Ecuadorin luolasokkeloissa, joita jotkut pitävät alunperin ihmisten tekosina.
Löytö ei ole tavoittanut muuta mailmaa, mutta se on valokuvattu, tutkittu ja dokumentoitu, kiitos suuren määrän esineitä, jotka ovat isä Crespi -nimisen henkilön löytämiä ja talteen ottamia.
Kokonainen metallinen kirjasto, täynnä satoja kulta-, platina- ja muista arvometalleista tehtyjä levyjä, josta on löytynyt hämmästyttävät, tuntematon kieli, on selkeästi ollut erittäin kehittyneiden tahojen toteuttama.
Luolastoista löytynyt kirjasto tunnetaan nimellä Cueva de los Tayos.
Ja vaikka mikään sellainen löytö ei ole myönnetty tehdyn Ecuadorin viranomaisten lausunnoissa, Ecuador ja Britannian valtio ovat rahoittaneet laajoja etsintätoimia joilla löytää luolat.
Se pm houkutellut jo usean huomion, jotka ovat matkanneet näiden luolien sisään, mm. Neil Armstrong, ensimmäinen ihminen Kuussa.
Se mihin video haluaa keskittyä ovat massiiviset, ihmisen tekemiltä näyttävät luolat.
Mikäli näiden luolien joskus tunnustetaan olevan ihmisen tekemiä, silloin meillä olisi kiistämättömiä todisteita akatemian vääristä väitteistä alueen geologiasta ja todellisesta historiasta.
Luolasysteemi on niin massiivinen, että sitä pitää vielä tutkia. Kuitenkin se, mitä ollaan jo tutkittu, on paljastanut erittäin mielenkiintoisia piirteitä, jotka vahvistavat aiemmat väitteet keinotekoisesta alkuperästä.
Moricz-portaali esimerkiksi, on nimetty Juan Moriczin mukaan, henkilön joka väittää alunperin löytäneensä metallisen kirjaston, on selkeästi keinotekoinen.
Kysymys kuuluu, miksi nähdä niin paljon vaivaa rakentaa tällainen luonnolliselta näyttävä systeemi?
Oliko tarkoituksena pelkästään piilottaa kirjasto?
Jos kyllä, miten tärkeää informaatiota siellä sisällä säilytetään?
Ja miten sellainen löytö sai huomion mieheltä joka on käynyt ensimmäisenä kuussa?
Tiesikö astronautti jotain sellaista jonka me muut saamme vasta tietää joskus?
Juan Moricz allekirjoitti valaehtoisen kirjallisen todistuksen päiväyksellä 8. heinäkuuta 1969, jossa hän tunnusti tavanneensa Ecuadorin presidentin, jossa hän sai täyden hallinnan löydöksestään, olettaen että hän kykenisi tuottamaan valokuvatodisteita sekä ottamaan mukaan riippumattoman silminnäkijän vahvistamaan löydöksen.
Kun Moricz tapasi von Dänikenin vuonna 1972, hän vei hänet salaiselle sisäänkäynnille jonka kautta he astuivat pitkään keinotekoiseen halliin luolajärjestelmässä.
Ilmeisesti von Däniken ei koskaan päässyt näkemään kirjastoa itsessään. Hän kirjoitti kirjaansa The Gold Of The Gods:
“Käytävät muodostavat kaikki täydellisiä suoria kulmia. Joskus ne ovat kapeita, joskus leveitä. Seinät ovat sileitä ja usein ne tuntuvat olevan kiillotettuja. Katot ovat tasaisia ja joskus ne näyttävät siltä kuin ne olisivat pinnoitettu jollain kiilteellä… Epäilyni maanalaisten tunnelien olemassaolosta katosi kuin magian seurauksena, ja tunsin itseni uskomattoman onnelliseksi. Moricz sanoi tämän kaltaisten käytävien ulottuvan satoja maileja, Ecuadorin ja Perun maaperän alla”.
Tuntuu kiistämättömältä, että Cuevas de los Tayosin osiot ovat ihmisten tekosia, ja meidän mielestä kysymys nyt kuuluukin kuka näki tämän uskomattoman vaivan, niin kauan aikaa sitten?
Miksi me loisimme sellaisen paikan niin syvälle maaperään, niin suurella illuusiolla luonnollisuudesta, jos ei pyritä piilottelemaan jotain?
Monet meistä uskovat, että totuus on piilotettu syvälle tutkimattomien luolastojen sisään, totuus joka pakottaa meidät kirjoittamaan ihmiskunnan historian täysin uudelleen.
Jopa nykyään luolat ovat monien tutkimusmatkailijoiden pakkomielteen kohteena. He pyrkivät löytämään vastauksia keinotekoisista kivipaaseista.
Ovatko Cuevas de los Taysia ympäröivät legendat totta?
Pitikö se joskus sisällään muinaisen metallisen kirjaston, jonka meille on jättänyt muinainen sivilisaatio?
Kartta löytyi Qorikanchasta, Cuscon läheltä, temppelistä joka on joskus ollu kokonaan kullalla vuorattu (Qorikancha tarkoittaa Kultaista Temppeliä). Muihin näytillä oleviin artefakteihin kuuluu suuri kultainen aurinkolevy, jonka uskotaan tulleen varastetuksi tai piilotetuksi espanjalaisten hyökkäyksen aikaan.
Temppeli itsessään oli Inti-jumalan palvontapaikka, joka myös tunnetaan Auringonjumalana. Temppeli on suurimmaksi osaksi ryöstetty, mutta espanjalaisten jälkeen jättämien kirjallisten todisteiden pohjalta suuria määriä rikkauksia on löytynyt temppelistä ennen, mm. suuria määriä kultaa ja jalokiviä.
Tähtikarttaa tutkineet historioitsijat vuosikymmenten aikana eivät ole onnistuneet tehtävässään. Inkojen vanhin uskoo kartan näyttävän heidän suuren jumalansa Viracochan, Intin isän, sijainnin. Tämän uskotaan tulleen tähdistä.
Kultaiset kuvat kartalla näyttävät erilaisia kosmologisia tapahtumia sekä maallisempia juttuja. Kuvaus Linnunradasta, galaksista itsestään näykyy, sekä Etelän Risti, ihmisiä, tähtiä, komeettoja, mahdollisesti ehkäpä myös jokin karkea hahmotelma Etelä-Amerikasta, Inkojen kotimantereesta.
Toiset uskovat joidenkin piirrosten, jotka kuvaavat ihmisiä ja maamassoja, olevankin itse asiassa tähtijärjestelmiä, Kaksonen ja Rapu. Toinen tulkinta sanoo että kaksi ihmistä vedessä ja maalla ovat jumalattaret Mamacocha and Pachamama.
Villimpi tulkinta sanoo, että kartta on oikeasti vihje siitä missä puuttuva aurinkolevy sijaitsee.
Muitakin teorioita on esitetty: Planeetta Nibiru tai komeetta saattaa olla matkalla Maapallon suuntaan. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Viracochan matka tähdistä tänne on sellainen jonka he ovat ennenkin kuulleet. Asiasta kertoi ThinkBig-DiscloseTV.
Mustaa graniittia oleva muinainen sarkofagi, joka on peräisin Ptolemaiosten kaudelta vuosien 305 eKr. ja 30 eKr. väliltä, löydettiin Egyptin Aleksandriassa.
Tri. Mostafa Waziri, Egyptin antiikkijohtokunnan päämies, julisti että pari metriä korkea sarkofagi, joka on 2.65m pitkä ja 1.65 metriä leveä, on suurin koskaan Aleksandriasta löydetty sarkofagi. Asiasta raportoi Fox News.
Sarkofagi oli haudattu 16.4 jalan syvyyteen. Muinainen arkku on pysynyt koskemattomana siitä lähtien, tuhansia vuosia.
Arkeologit ovat löytäneet myös jättiläismäisen kaiverretun kipsipään — joka on todennäköisesti kuulunut haudan omistajalle.
Läpi Egyptin ajan mittaan on ollut useita esimerkkejä jättiläisistä maasta kaivettuina, kuvattuna taiteessa ja muumioituina. Nämä ovat kaikki piilotettu kansalta.
Kuningas Khasekhemui, n. 2690 eKr., oli Egyptin toisen dynastian viimeinen hallitsija Abydoksen lähellä, ja hän oli jättiläismäinen. Kuningas Khasekhemui oli 2.44-2.60 metriä pitkä.
Uunituore sarkofagilöytö saattaa pitää sisällään muinaisen jättiläisen, ja ottaen huomioon sarkofagin koon, se saattaa olla suurimpia löydettyjä jättiläisiä.
Arkeologit jotka ovat tutkineet maailman suurinta vedenalaista luolaa, joka hetki sitten on löydetty Meksikosta, esittivät löydöksensä maanantaina. Näihin kuului mm. jättiläis-laiskiaisten fossiileja sekä huoliteltu pyhättö Maya-kansan kaupan jumalalle, raportoi phys.org.
Kuva: The National Institute of Anthropology and History (INAH).
Tutkijat ovat löytäneet viime kuussa kaksi vedenalaisten luojastojen verkostoa Meksikon Yucatanin niemimaalta. Luolajärjestelmä tunnetaan nimellä Sac Actun, joka yltää 263 km korkeuteen (163 mailia). Se on kytkeytynyt 83 km (52-mailisen) Dos Ojos -systeemiin joka muodostaa maailman suurimman tämänkaltaisen rakenteen.
Sukellusvarusteiden kanssa tutkijat ovat käyneet läpi muinaisreliikkejä joita luoliin on jätetty tuhannen vuoden aikana, projektissa jota on sponsoroinut Meksikon arkeologian ja historian instituutti (INAH).
Tutkijat uskovat, että vedenpinta luolissa on liikkunut ajan mittaan, ja että ne ovat olleet vesilähde kuivuna kausina, jotka joskus ovat olleet tuhoisia.
Eräät ihmiset ja eläimet, jotka matkasivat sisälle, eivät koskaan päässeet ulos elävänä. Nykyään niiden jäänteet ovat aarrearkku tiedemiehille, mikä sallii heidän parsia kasaan luolan historian aina pleistoseeni-kaudelle asti (2.6 miljoonaa eKr – 11,500 eKr).
Eläinten jäännöksiin kuuluu gomphotheres, sukupuuttoon kuollut elefantinkaltainen eläin, sekä jättiläis-laiskiaisia ja karhuja.
Kuva: The National Institute of Anthropology and History (INAH).
Siellä on myös ihmisten jälkeen jättämiä artefakteja: poltettuja ihmisten luita, keramiikkaa, seinäraapustuksia ja muuta. Monissa muissa sadoista maa-aukoista, jotka yhdistävät luolat toisiinsa, on nähtävissä rituaalitoiminnan jälkiä.
Muinaiset Mayat näkivät luolat, erityisesti ne jotka johtivat veteen, erittäin pyhinä paikkoina.
Uskomattomat löydökset vaativat suuria ponnisteluja ja vielä suurempaa onnenpotkua. Jos luotamme 1900-luvun alkupuolen journalismiin, me opimme että onnekas sattuma johti erään tunnetuimman jättiläiskaupungin ovelle.
The Arizona Gazettessa huhtikuun 5. päivänä 1909 julkaistun artikkelin mukaan Grand Canyon oli joskus ollut jättiläisten koti.
Mikäli tällainen sivilisaatio on koskaan elänyt, sen on pakko ollut jättää jälkeensä jonkinlaisia rakennelmia testamentiksi sen olemassaolosta.
Artikkeli mainitsee G.E. Kinkaidin löytäneen jättiläismäisen maanalaisen linnakkeen, joka vahingossa törmäsi siihen ollessaan lautalla Colorado-joella.
On syytä mainita, että Kinkaid oli tunnettu arkeologi ja hänellä oli Smithsonian Instituten rahallinen tuki.
Kaupungin sisäänkäynti oli tunnelin päässä, joka ulottui lähes mailin verran maan alle.
“Ensiksikin, painottaisin että käytävä on lähes luoksepääsemätön” Kinkaid kirjoitti. “Sisäänkäynti on 1,486 jalkaa kanjonin seinämän alla. Se sijaitsee hallituksen mailla, ja yksikään vierailija ei saa mennä sinne tunkeilun rangaistuksen uhalla.”
“[…]Hyllyn yllä joka on piilossa joelta, oli luolan suu. Kun näin talttajäljet sisäänkäynnin seinällä, kiinnostuin, pitelin aseestani ja menin sisään.”
Arkkitehtuuri antaa ymmärtää, että maanalaisen kaupungin rakentajat olivat insinööritaidoltaan edistyneitä.
Maanalaisen kaupungin keskuspaikka oli mammuttikammio josta käytävät lähtivät joka suuntaan kuin renkaan vanteet. Pääkammion seinämät olivat täynnä kupariaseita ja hieroglyfeillä koristeltuja laattoja.
Toinen löydös joka viittaa Egyptiin on muumioituneet ruumiit, kaikkein kiehtovin yksityiskohta linnakkeessa.
Yksikään muumio ei ollut alle kolme metriä, ja kaikki niistä oli kiedottu tummaan kankaaseen. Kinkaid kirjoitti nostaneensa yhden niistä ylös ja kuvanneensa salamalla. Kuvaa ei tosin löydy mistään.
Lisätutkimukset paljastivat jotain jättiläisten uskonnosta:
“Sata jalkaa sisäänkäynniltä on käytäväristeys, useita satoja jalkoja pitkä, josta löytyy idoli, tai kuva, näiden olentojen jumalasta, istuen risti-istunnassa, lootuksenkukka tai lilja kummassakin kädessä.
“Kasvojen muoto on itämainen, ja niin on myös tämän luolan kaiverrukset. Idoli muistuttaa lähes Buddhaa, vaikka tiedemiehet eivät ole varmoja mitä uskontoa tämä esittää.”
Artikkeli kuvaa instrumenttien ja keramiikan löytämisen, kaikissa on merkkejä siitä että ne ovat tuotettu jossain muualla päin maailmaa. Sellainen kulttuurien sekamelska on harvinaista arkeologisissa löydöksissä, mikä tekee tästä löydöksestä uskomattoman tärkeän.
Viimeinen kammio joka odotti oli Kinkaidin ja hänen työparinsa Prof. S. A. Jordanin uskomuksen mukaan seremoniallinen krypta. Se sijaitsi suuren huoneen päässä, josta löytyi kaikki muut muumiot.
“Yksi kammio on käytävällä jossa ilma ei liiku, ja kun lähestyimme sitä, kuolettavan niljakas haju iski meihin. Valomme ei läpäissyt synkkyyttä, ja kunnes vahvempia oli saatavilla emme tienneet mitä kammio pitää sisällään.
“Joku sanoo käärmeitä, mutta toiset ajattelivat sen sisältävän tappavaa kaasua tai muinaisten käyttämiä kemikaaleja.
“Koko maanalainen installaatio antaa järisyttää hermoja.”
Epäonneksi artikkeli loppuu ennenkuin se kerkeää antaa enempää yksityiskohtia tästä tärkeästä löydöksestä. Itse asiassa yksikään virallinen taho ei mainitse sanallakaan tätä maanalaista kaupunkia. Onko kaikki huijausta, ai onko hiljaisuudesta vastuussa jokin vieläkin pahaenteisempi taho?
Jotkut sanovat, että he uskovat jättiläisten maanalaisen kaupungin tarinan olevan totta, ja että koko asia on visusti lakaistu maan alle.
Salaliittoteoreetikko John Rhodes joskus sanoi että hän tiesi kaupungin sisäänkäynnin tarkan sijainnin, mutta että sitä vartioi sotilaat M16-kivääreineen ympäri vuorokauden. Toinen internetissä pyörivä idea sanoo, että maanalainen kaupunki on nyt eliitin käytössä oleva museo.
David Icken vaikutuksesta monet ovat kytkeneet ”kuolettavan niljakkaan hajun” reptiliaaneihin.
Sanomattakin on selvää, että Smithsonian Institute on kieltänyt tällaisen kaupungin olemassaolon.
Salaliittoteorioiden suuri määrä siitä, että Smithsonian aktiivisesti piilottelee tai tuhoaa todistusaineistoa nykyhistorian kuvan ylläpitämiseksi ei auta tilannetta yhtään.
Akuutin todistusaineiston puutteen takia tuntuu siltä, että tarina maanalaisestä jättiläisten kaupungista on juuri sitä — tarina.
Laaseriskannaukset paljastaat Mayojen ”megalopoliksen” Guatemalan viidakossa. Laserteknologia nimeltään LiDAR digitaalisesti poistaa metsän latvuston ja paljastaa muinaiset rauniot alta. Nähdään, että Maya-kaupungit kuten Tikal olivat paljon suurempia kuin paikan päällä tehty tutkimus antaisi ymmärtää.
”Suurena läpimurtona” arkeologiassa pidetty löytö on saanut tutkijat identifioimaan ranioista enemmän kuin 60 tuhatta taloa, palatsia, puolustettavaa muuria, terassia, linnaketta ja muuta ihmisen tekemää rakennelmaa joka on ollut piilossa satoja vuosia pohjoisen Guatemalan viidakkojen keskellä.
Monimutkainen kastelujärjestelmä tukee intensiivistä maanviljelyä ja on kykenevä ruokkimaan työläismassoja, jotka radikaalisti muokkasivat maisemaa.
Maya-kulttuurin klassisen periodin huippukaudella (noin vuosina 250-900) sivilisaatio kattoi alueen joka oli noin kaksi kertaa keskiaikaisen Englannin kokoinen, mutta se oli paljon tiheämmin asutettu.
Aiemmin on raportoitu Gizan suuren pyramidin löydöksestä, jossa kauan piilossa ollut kapea käytävä on löydetty Gizan pyramidin alta. Tiedemiesten löydös saattaa viimeinkin paljastaa salaisuuksia 4500 vuotta vanhasta monumentista.
Uuden analyysin mukaan muinaiset pyramidin seinille kaivetut tekstit noin 2400 eKr kertovat, kuinka tämä mystinen kammio on voinut sisältää rautaisen valtaistuimen, joka on kaiverrettu meteoriitista.
Naiden tekstien mukaan faarao, ennen pohjoisen tähtiä kohti kurkottamistaan, joutuu läpäisemään ”taivaan portit” ja istumaan ”rautaisella valtaistuimella”.
Kaikki kunnia Giulio Maglille, Politecnico di Milanon matematiikan ja muinaisastronomian professorille, joka on tutkinut tekstejä.
Vaikka kyseessä on edelleen teoria, Magli ehdottaa että on mahdollista että Khufun, tai Kheopsin, faarao sijaitsee kammiossa, ja rauta ei olisi sulatettua rautaa vaan meteoriitin kaiverrettua rautaa joka on tippunut taivaalta rautaisen meteoriitin muodossa. Magli kertoo asiasta tieteellisessä julkaisussaan, raportoi RT.
Pitkä, piilossa ollut kapea käytävä on löydetty Gizan pyramidin alta. Tiedemiesten löydös saattaa viimeinkin paljastaa salaisuuksia 4500 vuotta vanhasta monumentista.
Käytävän sijainti, valkoiset pisteet ylläolevassa kuvassa.
Syväksi tyhjyydeksi kuvattu käytävä on kolmisenkymmentä metriä pitkä ja 70 metriä maanpinnan yläpuolella. Se kulkee Suuren Gallerian päällä, nousevan käytävän joka kytkee Kuningattaren kammion Kuninkaan kammioon pyramidin sydämessä. Löydöksestä kertoo Dailymail syväluotaavassa artikkelissaan.
Ei ole tiedossa miksi tyhjiö on olemassa, tai onko sen sisällä artefakteja, sillä kyseiseen alueeseen ei päästä käsiksi. Lisätutkimuksia täytyy tehdä, jotta saadaan tämän tilan salaisuudet selville. Se on kuin 200-paikkainen lentokone pyramidin sydämessä, selittää AFP:lle Medhi Tayoubi, ScanPyramidsin johtaja löydöksestä.
Allaoleva video on ScanPyramidsin käsialaa, käyttäen kehittynyttä ei-läpitunkevaa teknologiaa joka sallii niiden nähdä kivien läpi ja löytää mitkä tahansa tyhjiöt tai sisäiset tunnistamattomat rakenteet.