Avainsana-arkisto: astronomia

Maapalloa ympäröi 1000 valovuoden supernovakupla

Kosmista tyhjiötä ympäröi monet tähtiä muodostavat alueet, jotka ovat syntyneet räjähdyksien seurauksena. Maapallo on keskellä läpimitaltaan 1000 valovuoden mittaista kuplaa, jonka tiheä pinta synnyttää monia uusia tähtiä.

Tutkijat ovat pitkään pohtineet sitä mikä on saanut tämän ”superkuplan” aikaan. Nyt uusi tutkimus ehdottaa, että tämä kosminen kupla on muotoutunut ainakin 15 voimakkaan tähtiräjähdyksen seurauksena.

Astronomit 1970-luvulla löysivät giganttisen tyhjiön nimeltään Paikalliskupla, kun he tajusivat että tämän kuplan sisällä ei ollut syntynyt yhtään tähteä 14 miljoonaan vuoteen. Ainoat tähdet kuplan sisällä joko olivat olleet olemassa ennen kuplan syntyä tai sitten muodostuneet kuplan ulkopuolella ja nyt liikkumassa kuplan läpi; Aurinkomme on eräs näistä kulkijoista.

Tämän tyhjiön ovat synnyttäneet useat supernovat. Tutkijat sanovat, että tähtien räjähdykset ovat singonneet ainetta, kuten vetykaasua, uusien tähtien synnyttämiseen suuren alueen laitamille, ja Paikalliskupla on jäänyt tyhjäksi.

Nature-julkaisun uudessa tutkimuksessa tutkijat ovat kartoittaneet tähtiä muodostavia alueita Paikalliskuplan ympärillä ja näin laskeneet miten nopeasti kupla laajenee.

Tämä on mahdollistanut tiimin selvittää miten monta supernovaa tarvitaan, että jättiläistyhjiö on voinut syntyä ja näin he paremmin ymmärtävät tähtiä synnyttävien alueiden syntymistä Linnunradalla.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Jättiläismonoliitti löydetty Marsista

1200-metrinen monoliitti on löydetty Marsista. Vaikka monoliitin viereiset esineet eivät ole tunnistettavissa kuvasta ja ovat sumeita, tämä esine selvästikin on olemassa, sillä siitä heijastuu varjo.

On siis epätodennäköistä, että monoliitti olisi digitaalinen kuva-artifakti, kuvien yhteenliittämisestä johtuva virhe tai häikkä.

Google Marsin koordinaatit: 31° 3’48.78″S 74°15’18.46″E

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Labyrinttirakenne Saturnuksen Titan-kuussa

Havaintopäivämäärä: tammikuun 14, 2022
Havaintopaikka: Saturnuksen Titan-kuu
Lähdekartta: https://astrogeology.usgs.gov/search/map/Titan/Nomenclature/titan_VIMS_comp

 

Tämä on omituista, mutta kuunnelkaa mitä minulla on sanottavanani jotta ymmärrätte todisteiden merkityksen. Aluksi kävin läpi Titan-kuun karttaa, sitä oli vaikeaa nähdä, joten lisäsin sen terävyyttä ja että siitä erottuisi piirteet paremmin. Pian niitä alkoi näkyä. Tuijotin tätä labyrintin yksityiskohtaa Titanilta ja kysyin itseltäni ”miten tällainen voi olla edes mahdollinen? Se on massiivinen. Voisiko olla, että Titan ei ollut lainkaan kuu, vaan muinainen avaruusalus?”

Sitten ajattelin, että ei! Ei ole tarpeeksi näyttöä…. tarvitsin lisää varmistaakseni sen. Ja sitten se tapahtui, näin tämän labyrintin, joka oli merkitty Titanin karttaan… Ginaz Labyrinthus… se on latinaa ja tarkoittaa Ginazin labyrinttia. Sanakirjan mukaan labyrintti on monimutkainen, epäsäännöllinen käytävien verkosto, josta on vaikeaa löytää tietä. Se oli palapelin puuttuva palanen, jota kaipasin. Antamalla nimen tälle Titanin alueelle, NASA itse asiassa myöntää että nämä rakenteet ovat olemassa! Sellainen näyttö on kiistämätöntä.

Pitääkö tähän lisätä vielä jotain? Ehkä vähän… Titanin säde on 2,574km ja se tekisi tästä labyrintista noin 70km leveän ja noin 400 km pitkän. Labyrintin joidenkin osien seinämät ovat 250m-750m korkeita. Nyt me tiedämme miksi NASA suttaa niin paljon pois tämän kuun kartoista.

Scott C. Waring, Taiwan

Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Mars-mönkijä löysi tuntemattoman kappaleen

Havaintopäivämäärä: tammikuun 6, 2022
Havaintopaikka: Mars
Lähdevalokuva: https://mars.nasa.gov/mer/gallery/all/1/n/330/1N157490564EFF40AJP0645R0M1-BR.JPG

 

Marsin pinnalta löytyi epätavallinen kappale. Jokin joka näyttää raketista irronneelta, mutta selvästikään se ei ole osa mönkijän laskeutumisalustaa, koska mönkijän jälkiä ei ole sen vieressä. Sen sijaan hiekka on pyörinyt tuulen mukana, eikä siinä näy mitään jälkiä. Myöskään ei ole mitään jälkiä muista laskeutumislaitteista. Olen nähnyt mönkijän laskeutumisaluksen eikä tämä ole mitään sen näköistä. Monet NASAn ja muiden missiot ovat kohdistuneet Marsiin ja tämä voi olla jokin niistä aluksista, mutta valokuvassa ei ole mitään merkintää, ei mitään selitystä eikä mitään muistiinpanoja. Tämä mahdollisesti voisi olla myös avaruusolentojen teknologiaa.

Scott C. Waring, Taiwan

Alla näet mönkijän tarkastelemassa romua, mutta romun luota ei lähde mitään jälkiä.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Kaiverrus Marsissa

Havaintopäivämäärä: joulukuun 25, 2021
Havaintopaikka: Mars
Lähdevalokuva: http://www.gigapan.com/gigapans/228095

Katselin Mars-valokuvaa kun näin kaiverruksen suuressa lohkareessa kukkulalla. Kaiverrus näyttää henkilön seisomassa lyhyessä hameessa, käsi taivutettuna ja hattu päässä. Jalat osoittavat oikealle, kasvot myös. Tämä näyttää muinaisen egyptiläisen hieroglyfin kaltaiselta.

Mönkijä on kulkenut tämän läheltä renkaanjäljistä päätellen, joten joko NASAn tieteentekijät ovat sivuuttaneet sen täysin tai sitten he eivät halunneet kertoa löydöksestään. Älykästä elämää on kuin onkin ollut Marsissa kauan sitten. He näyttivät kaltaisiltamme monin tavoin, ja kuitenkin jostain syystä he ovat kadonneet (sukupuuttoon?).

Scott C. Waring, Taiwan

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Daily

Neil deGrasse Tyson puhuu ensikontaktista

Miten tieteentekijät kertoisivat maailmalle jos he olisivat löytäneet viitteitä elämästä Maan ulkopuolella? SETIn mukaan mahdollisuus elämän löytymiseen jostain muualta päin Linnunrataa on korkea, perustuen useisiin tutkimuksiin jotka osoittavat, että elämää on lukemattomilla planeetoilla maailmankaikkeudessa.

Neil deGrasse Tysonin mielestä me emme ole todennäköisesti yksin maailmankaikkeudessa, kun ottaa huomioon miten monta tähteä galaksissa on, puhumattakaan koko universumista. Muut tieteentekijät ovat myös sitä mieltä, että me todennäköisesti suhteellisen pian löydämme uskottavaa näyttöä siitä, että Maan ulkopuolella on elämää. Epäilemättä todisteet avaruusolennoista olisivat suurin löytö ihmiskunnan historiassa.

 

Artikkelin julkaissut Latest UFO Sightings

Parker-avaruusluotain lentää Aurinkoon

Parker-avaruusluotain laukaistiin 2018 tutkimaan Auringon mysteereitä matkaamalla lähemmäksi sitä kuin mikään alus aiemmin. Kolme vuotta laukaisun jälkeen Parker on lopultakin saapunut.

Ensimmäistä kertaa avaruusalus on koskettanut Aurinkoa. NASAn Parker-avaruusluotain on viimein lentänyt Auringon yläilmakehään — ja näytteistänyt partikkeleita ja magneettikenttiä siellä.

Parkerin ohittaessa Auringon koronan, alus lensi koronavirtausten ohi. Nämä struktuurit näkyvät kirkkaina liikkeinä ylöspäin ja alaspäin videolla, jonka on koostanut aluksen WISPR-instrumentti (Wide-field Imager for Parker Solar Probe).

Sellainen näkymä on mahdollinen vain koska alus lensi virtausten ylä- ja alapuolella koronan sisällä. Tähän mennessä virtauksia on nähty vain etäältä. Ne näkyvät Maapallolta täydellisen auringonpimennyksen aikaan.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Hehkuvat esineet Kuun yllä ovat avaruusaluksia

Apollo-tehtävien aikaan miehistö otti monia valokuvia harvinaisista kirkkaista ja hehkuvista kappaleista Kuun lähellä.

Alla oleva video näyttää joitain harvinaisia kuvia näistä kirkkaista kappaleista Apollo 11, 12, 13, 14 & 16:n aikaan.

Apollo 13 piti olla kolmas missio, joka laskeutuu Kuuhun. Räjähdys yhdessä sen happitankeista hajotti aluksen lennon aikana ja miehistö teki pakkokierroksen Kuun ympäri ja palasi Maahan ilman laskeutumista. Kuuta kiertäessään miehistö kuvasi omituisia kappaleita Kuun yllä.

Ilmeisesti ”Kuuteollisuus” on toiminut viimeisen 50 vuoden ajan Plato-kraaterista. Kraaterin pohjalla on havaittu liikkuvia ja vilkkuvia valoja.

Yli sadan vuoden ajan British Royal Astronomical Society on raportoinut 1600 samanlaista havaintoa kirkkaista valoista Aristarchus-kraaterissa, valoja Kuun Alppien itäpuolella, Mare Crisiumissa useita valoja sekä valojuovia, ja Eudoxus-kraaterissa on näkynyt pitkiä valojuovia.

Nämä kirkkaat valot tuntuvat kirkastuvan sähkömagneettisesta energiasta. Tämä energia tarjoaa mahdollisuuksia rakentaa jättiläismäisiä esineitä ja elää melkein missä tahansa ympäristössä.

Nämä sähkömagneettiset alukset emittoivat sykkivää hehkua eri olosuhteissa, kuten ilmakehän tiheys, kosteus, aluksen nopeus ja korkeus.

Ei ole epäilystäkään etteikö monet näistä valoista, erityisesti hehkuvat liikkuvat esineet, ’sähkömagneettiset avaruusalukset’ olisi älykkäässä ohjauksessa.

Lue lisää: https://drive.google.com/file/d/1ZP7RhyH4oRwgARmbmpPC9qKtMU9pZL1C/view

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Mystinen kuutio Kuun pimeällä puolella

Kiinan Yutu-2 -mönkijä havaitsi omituisen kuution muotoisen kappaleen Von Kármánin kraaterissa Kuun pimeällä puolela.

Koska mönkijä on arviolta 80 metrin päässä sumeasta kappaleesta, mönkijän tiimi suunnittelee ajavansa eestaas ja tarkastelevan kappaletta.

Vaikka he puhuvat kuution muotoisesta kappaleesta ,se voi hyvinkin olla vaikka kaksi tornia. Kappaleen todellinen luonne selkiytyy kun he pääsevät lähemmäksi.

 

Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot

Maapallolla on toinen kuu, ainakin vielä parisataa vuotta

Kuulle on helppo olla lojaali. Meillä on kuitenkin vain yksi, toisin kuin Jupiterilla tai Saturnuksella, joilta löytyy kymmeniä. Meillä se on joko tai. Kuitenkin, on eräänlainen ehkä-kuu, joka tavallaan kiertää Maata, jonka kiertorata löydettiin vasta vuonna 2016. Ja uuden Naturen tutkimuksen mukaan, saatamme viimeinkin tietää miten se on muotoutunut.

Puolikuu — nimeltään Kamo’oalewa, nimi on perua Hawaiin sanasta joka viittaa likkuvaan taivaankappaleeseen — ei ole kovinkaan suuri kappale, alle 50 metriä läpimitaltaan. Se kiertää Maata toistuvalla korkkiruuvin kaltaisella radalla, joka on noin 40-100 kertaa tunnetun Kuumme kiertoradan (384,000 km) etäisyydellä. Sen lentorata aiheutuu Auringon ja Maan kilpailevasta gravitaatiovaikutuksesta, jatkuvasti repien sitä joka suuntaan ja estäen sen kiertoa tavallisella ympyräradalla.

“Pääosin Auringon painovoima vaikuttaa siihen, mutta kuviossa näkyy myös kiertorata Maan ympäri. Se on outolintu”, sanoo jatko-opiskelija Ben Sharkey Arizonan yliopiston Lunar and Planetary Laboratorysta, joka tutkimuksen on kirjoittanut.

Tämä ei tarkoita, että Kamo’oalewalla olisi pakko olla eksoottinen alkuperä. Aurinkokunta on täynnä asteroideja, joista osa on jäänyt muiden planeettojen painovoiman kynsiin ja niistä on tullut perinteisempia kuita. Toiset eivät kierrä muita planeettoja tavalliseen tyyliin vaan jäävät niiden taakse ja Auringon kiertolaisiksi, kuin Troijan asteroidien joukot, jotka pyörivät Jupiterin lähellä.


https://time.com/6116644/earth-second-moon/?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_campaign=social-share-article&utm_term=science_space&jwsource=cl


Oli miten oli, Kamo’oalewa saa huomiota koska sen kompositio on mysteeri. Asteroidit yleensä heijastavat jonkin verran infrapunasäteitä, mutta Kamo’oalewa ei tee niin. Se on jonkin syyn takia tummempi — selvästi tehty eri aineesta, mikä viittaa eri alkuperään.

Mysteerin selvittämiseksi Sharkey, hänen tohtorikouluttajan Vishnu Reddyn ohjauksessa, aluksi tsekkasi NASAn pyörittämällä teleskoopilla Hawaiilla Maapallon lähellä rutiininomaisesti havaittuja asteroideja. Mutta yleensä luotettava instrumentti ei näyttänyt infrapunajälkeä kunnolla. He vaihtoivat Arizonan yliopiston pyörittämään monokulaariseen teleskooppiin, joka Sharkeyn mukaan kykenee “puristamaan viimeisetkin fotonit tuosta kappaleesta.”

Tämä tuotti parempia tuloksia, mutta siltikin vajaita. Kivi oli yleistä piimateriaalia niinkuin muutkin asteroidit, mutta infrapunajälki ei selity edelleenkään.

Vastaus lopulta saatiin. Jos Kamo’oalewa käyttäytyy niinkuin puolikuu, ehkäpä se on oikean Kuun palanen. Sharkeyn tohtoriohjelmassa eräs hänen ohjaajistaan julkaisi tutkimuksen kuunpalasista, jotka tuotiin Apollo 14 -tehtävän mukana vuonna 1971. Kun Sharkey vertasi teleskooppidataansa geologisiin näytteisiin, tulokset sopivat toisiinsa täydellisesti. Sellainen Kuussa oleva piimateriaali kykeni selittämään infrapunaheijastuksen erot, joita normaalien asteroidien ja Kamo’oalewan välillä esiintyi.

“Visuaalisesti siellä näkyy silikaattia” Sharkey sanoo. “Vuosimiljoonien altistus avaruuden ympäristölle ja mikrometeoriittien osumille on eräänlainen sormenjälki, jota on vaikeaa olla havaitsematta.”

Se miten Kamo’oalewa on irronnut omasta Kuustamme on mysteeri. Kuuhun iskeytyy miljardien vuosien aikana paljon avaruuskiveä, mikä johtaa kaikenlaiseen romun irtoamiseen (lähes 500 palasta on päätynyt Maapallolle meteoriitteina). Kamo’oalewa on eräs sellainen kuunpalanen, joka on irronnut. Mutta Maapallolle iskeytymisen sijaan, se alkoikin pyöriä omaa rataansa.

“Me näemme tuhansia Kuun kraatereita, joista osasta on irronnut materiaalia, jonka on täytynyt jäädä avaruuteen”, sanoo Sharkey.

Kamo’oalewa ei jää pyörimään pitkäksi aikaa, sillä sen kulkurata ei ole vakaa. Estimaattien mukaan kappale pysyy Maan kiertolaisena arviolta 300 vuotta — mikä ei ole juuri mitään kosmisen kellon mitalla — jonka jälkeen se irrottautuu omilleen gravitaatiokahleista ja kiitää tyhjyyteen. Alunperin Kuun palanen, nykyinen Maan kiertolainen viettää loppuajan itsekseen.

  Artikkelin julkaissut time.com