Olemme kasanneet huomattavan pinon julkiseksi tehtyjä dokumentteja — kaikki julkisia mutta monet ovat piilossa — joista käy ilmi että olemme lähempänä UFO-maahansyöksyoperaatioita kuin mitä monet luulevat.
Battellesta, vähän tunnettu metallurgian alan alihankkija USA:n ilmavoimille, Project Moon Dustiin asti avaruusromun nouto-operaatioista on ollut monia vihjeitä. Mikä puuttuu kuviosta? Kanada.
Vaikka Yhdysvallat kieltää UFO-maahansyöksyjen tapahtuneen heidän maaperällään, Kanada on jo alkanut paljastaa useita — mutta he harvoin, jos koskaan, puhuvat siitä johtuen kanadalaisten arkistojen sekavasta organisaatiosta. Kiitos Jason Carignanin, MUFON Canadan päätutkijan, meillä on kolme eri UFO-törmäysraporttia, kahdessa niistä metalli saatiin haltuun.
Eräs Moon Dustin tiedosto näyttää jopa sen miten Yhdysvaltain ilmavoimat halusivat päästä käsiksi kanadalaiseen romuun, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon molempien maiden läheisen suhteen UFO-tutkimuksiin ja raportointiproseduureihin nimeltä CIRVIS.
Yllä kuvassa olevasta UFO-romusta. Kanavan ’It’s Redacted erään kommentoijan mukaan vohvelimuoto romussa viittaa emitterien verkkoon. Todennäköisimmin kyseessä on metamateriaali, joka on suunniteltu emittoimaan sähkömagneettikenttiä, jotka dynaamisesti kompressoivat tai laajentavat avaruusaikaa paikallisesti kuplassa. Tämä ei mahdollisesti ole millimetrejä paksumpaa materiaalia.
Jos haluat ymmärtää sitä miksi nämä esineet kutistuvat tai laajenevat kaikista kulmista, tai näyttävät morffaantuvatn, Lorentzin supistus (ja laajeneminen) sekä kontrolloidut gravitaatiolinssit ovat lähin selitys, joka tällä hetkellä voidaan ymmärtää.
Pentagon on viimein myöntänyt, että sillä on hallussa ja se on testannut haaksirikkoutunutta UFOa, kun tutkija sai varmuuden hypoteesille siitä, että kuuluisan New Mexicon Roswelliin olisi törmännyt UFO vuonna 1947.
Tutkija Anthony Bragalia teki paljastuksen blogissaan UFO Explorations kertoen miten hän oli saanut haltuun 150 sivua USA:n puolustustiedustelupalvelu DIA:lta sen jälkeen, kun virasto oli vastannut hänen jättämäänsä FOIA-tietopyyntöön kolme vuotta sitten.
”Vaikka raportit on suurimmaksi osaksi sensuroitu, yksyityiskohtia voidaan saada kaivettua papereista koskien teknologiaa, joka on kvanttihyppy ihmisen tuntemien materiaalien ominaisuuksissa”, Bragalia kirjoittaa blogiinsa.
Tutkija Anthony Bragalia on saanut haltuunsa yli 150 sivua USA:n puolustustiedustelupalvelu DIA:lta sen jälkeen, kun virasto vastasi hänen kolme vuotta vanhaan tietopyyntöönsä.
Papereissa oli toistuvasti maininta ”kehittyneiden teknologioiden raporteista” koskien Nitinolia (nikkelititaani), jota kuvataan muotonsa säilyttäväksi metallilejeeringiksi. Bragalia kertoo, että Nitinolilla on samanlaisia ominaisuuksia kuin vuonna 1947 Roswellin maahansyöksypaikalta löytyneellä ”muistimetallilla”.
Bragalian FOIA-tietopyyntö oli ”merkityksessään yksiselitteinen”, tutkija itse sanoo, ja hän on ylpeä löytäessään porsaanreiän informaatiosta, jota yleensä pidetään salaisena.
”Alkuperäinen DIA:lle vuonna 2017 tehty FOIA-tietopyyntö pyysi fyysisiä kuvauksia, ominaisuuksia tai koostumuksia UFO/UAP-materiaaleista, joita valtiolla ja sen alihankkijoilla on hallussaan”, hän sanoo. Hän lisää, että se viittaa ”UFO/UAP-materiaaliin ja fyysiseen romuun, jota puolustusministeriö on löytänyt jäänteinä, hylkytavarana, ylijäämänä tai törmänneistä UAP:sta tai tunnistamattomista lentävistä esineistä”.
Bragalia liitti FOIA-tietopyynnön ja osia viidestä dokumentista, joihin hänelle annettiin pääsy, jotka ovat yhteensä hänen haltuunsa saamat 154 sivua. Tutkija kertoi, että useita dokumentteja oli vahvasti sensuroitu.
Dokumentista käy ilmi, että Bigelow Aerospace, lasvegasilainen avaruusfirma, on tehnyt kokeita yksityisellä sopimuksella puolustusministeriön alihankkijana.
”Vaikka monet näistä raportin yksityiskohdista on sensuroitu, se mitä tästä jää käteen on, että teknologiat ovat oikea kvanttihyppy ihmisten tuntemien materiaalien ominaisuuksissa”, hän kirjoitti blogiinsa.
Bragalia alleviivaa, että yli 40 Roswellin törmäyksen silminnäkijää mainitsi, että paikalta löydetty metalli kykeni ”muistamaan muotonsa” kun sitä taivuteltiin tai fyysisesti muokattiin.
Sivuissa on mukana toistuvia mainintoja ”kehittyneen teknologian raporteista” koskien Nitinolia, jota kuvataan muotonsa säilyttäväksi metallilejeeringiksi.
FOIA-raportin sivut kertovat, että Pentagon tutki olisiko Nitinol voitu ottaa käyttöön ihmiskehoon terveyden parantamiseksi, tutkija kirjoittaa blogissaan.
Romu törmäyspaikalta lennätettiin Wright Fieldiin Greenen piirikuntaan, ja Battelle Memorial Institute sai pian tämän jälkeen sopimuksella alkaa tuottaa muistimetallia — käyttäen nikkeliä ja ultrapuhdasta titaania.
1960-luvulla tutkija Kevin Randle ja kenraali Arthur Exon kävivät keskustelua, joka oli nauhoitettu talteen. Exon sanoi, että palasia UFOsta oli testattu, ja se koostui ”erityisellä tavalla prosessoidusta” titaanista. Exon oli nähnyt törmäyspaikan lentäessään sen yli vuonna 1947.
Kaksi kuukautta Roswellin tapauksen jälkeen syyskuussa kenraali George Shulgen ilmatiedustelusta sanoi, että lentävien lautasten ”rakennusmateriaali” oli mahdollisesti ”komposiittia tai kerrosrakenne, jossa käytettiin eri metalleja ja muoveja”.
”Saamissani DIA:n sponsoroimissa raporteissa oli erittäin jalostettua materiaalia nimeltä ”metamateriaali”, joka koostui ”komposiittimediasta”, Bragalia kirjoitti. ”Metamateriaalit voidaan kerrostaa metallin ja muovin kanssa.”
Hän lisää: ”Perustuen saamaani dokumentaatioon, vaikuttaa siltä että taltuun noudetut romut esittelivät muitakin poikkeuksellisia kyvykkyyksiä. Sen lisäksi että nämä materiaalit ”muistavat” muotonsa niitä murskattaessa tai taivutettaessa, jotkut futuristisista materiaaleista ovat potentiaalisesti tuhoutumattomia, ”puristavat” sähkömagneettista energiaa ja jopa hidastavat valonnopeutta.”
Bragalia kertoi UFO-hylyn palasten nykyisen olinpaikan olevan tuntematon, ja lisää että Bigelow Aerospace potki pellolle lähes kaikki 85 työntekijäänsä maaliskuussa 2020.
Firman edustaja sanoi, että ”täydellinen ongelmien paskamyrsky”, mm. koronapandemia, on irtisanomisten syynä.
Kongressi on antanut amerikkalaisille tiedustelupalveluille kesäkuun 25. päivään asti aikaa raapia kasaan rapotti UAP:sta (tunnistamattomat ilmailmiöt).
Hyvää uutta vuotta UFO-tutkijoille ja -aktiiveille. Näyttää siltä kuin vuosi 2021 kulkisi warp-nopeudella mitä tulee merkittäviin UAP-paljastuksiin.
Nopea kertaus: Viime kesäkuussa USA:n senaatin tiedustelukomitea pyysi kansallista tiedustelujohtajaa kasaamaan raportin UAP-toiminnasta 180 päivän aikana siitä kun Intelligence Authorization Act hyväksyttäisiin laiksi. IAA oli osa lakipakettia, jonka molemmat kongressin huoneet hyväksyivät laiksi presidentin ehdotuksesta COVIDia vastaan. Laki meni läpi. Kello tikittää nyt.
Ollaan tarkempia. Lakiehdotuksen kieliasu (no. 116–233) on selkeydessään varsin täsmällinen.
Komitea tukee Unidentified Aerial Phenomenon Task Forcen pyrkimyksiä Office of Naval Intelligencessa standardoida tunnistamattomien ilmailmiöiden raportointi ja tiedonkeruu, sekä raportointi ja tiedonkeruu kaikista yhteyksistä, joita heillä on vihollisvaltoihin, sekä raportointi ja tiedonkeruu siitä uhasta, mikä niillä on Yhdysvaltain armeijan varoille ja tukikohdille.
…
Täten komitea ohjeistaa DNI:tä, puolustusministerin sekä muiden sellaisten tahojen johdolla, joita johtaja ja ministeri pitävät relevantteina, jättämään raportin 180 päivän aikana Lain voimaansaattamisesta kongressin tiedustelu- ja asevoimakomiteoille tunnistamattomista ilmailmiöistä (jotka myös tunnetaan ”anomaalisina ilma-aluksina”), mukaanlukien havaituista ilmaesineistä, joita ei ole tunnistettu.
Kun tämä julkaistiin ensi kertaa, osa sen shokkiarvosta oli, että se suoraan sanoo että on olemassa UAP-toimikunta (UAPTF), joka toimii laivaston puolustustiedustelun (Office of Naval Intelligencen ONI) alaisuudessa.
Se mitä senaattorit (Marco Rubion johdolla) eivät tienneet tätä puskiessaan ulos komiteasta kesäkuussa oli, että se jäisi presidentti Bidenin harteille. Ja tottakai Rubio ei enää ole uuden kongressin johdossa kun demokraatit hallitsevat senaattia. Uusi puheenjohtaja tulee olemaan Mark Warner Virginiasta.
Uutta verta kansallisen tiedustelun johdossa
Tämä tarkoittaa, että nykyinen kansallisen tiedustelun johtaja John Ratcliffe ei joudu huolehtimaan asiasta. Hän ei ollut riippumattoman ajattelun airut, ottaen huomioon Trumpin hallinnon ennätykset tiedustelussa, mutta se ei ollut pahaksikaan.
Tuo ero osuu nyt entisen Obaman hallinnon kansallisen turvallisuuden vastuuhenkilölle ja varaneuvonantajalle Avril Hainesille, josta tulee ensimmäinen nainen kansallisen turvallisuuden johdossa, Office of the Director of National Intelligencessa.
“Tarvitsen tiimin valmiiksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien auttamaan minua saamaan Amerikan takaisin pöydän ääreen, ottamaan maailma mukaan vastaamaan suurimpiin aikamme haasteisiin ja parantamaan turvallisuuttamme, vaurauttamme ja arvojamme… Me emme voi vastata uudenlaisiin haasteisiin vanhalla ajattelulla ja muuttamattomilla tavoilla — tai ilman taustojen ja perspektiivien monimuotoisuutta.”
Tottakai hän puhui asioista kuten Venäjä, Kiina, NATO, EU, Iran, Israel, Pohjois-Korea ja niin edelleen. Silti se heijastelee Bidenin näkemystä hänen presidenttiydestään. Hän todennäköisesti tuo mukanaan samat arvot UAP-asioiden hoitoon, erityisesti ottaen huomioon, että Kamala Harris istui komiteassa, joka tuota lainsäädäntöä luonnosteli.
Haines on työskennellyt Bidenin kanssa hänen ollessa varaneuvonantaja senaatin ulkoasiainkomitealle vuosina 2007-2008, kun Biden oli itse puheenjohtaja. Haines työskenteli Valkoisessa talossa vuodesta 2010 juridisena neuvonantajana kansallisen turvallisuuden asioissa. Vuonna 2013 hänestä tuli CIA:n varajohtaja ja kaksi vuotta myöhemmin hän palasi Valkoiseen taloon kansallisen turvallisuuden varaneuvonantajaksi — ensimmäisenä naisena tuossa roolissa.
Sanotaan vain näin. Avril Hainesin täytyy jo nyt tietää hyvä määrä UFOista. Hänen täytyy myös tietää, että hänen pomonsa ja hänen oikea kätensä tietävät myös paljon asioista.
Joten hän tulee jatkamaan Bidenin puolustusministeri Lloyd Austinin hännystelyä nähdäkseen mitä tämä ajattelee vaikeasta kysymyksestä ja mitä Austin itse saattaa jo tietää. Sitten tulee olemaan vähintään neljän tahon neuvottelut, johon kuuluu Joe Biden, Kamala Harris, Lloyd Austin ja Avril Haines.
Saan jonkin verran luottamuksentunnetta tietää sen, että noissa neuvotteluissa tulee olemaan kaksi neljästä paikasta varattu koville, päteville, älykkäille naisille. Tämä on suuri päätös, jonka kanssa he kamppailevat.
Aikovatko he väistää koko asian, sekoittaa pakkaa, siirtää kaikki herkut salaisiin kansioihin ja yleisesti hidastaa UFO-todellisuuden paljastamista?
Vai aikovatko he käyttää tätä raporttia ja sen deadlinea mahdollisuutena tehdä suuria loikkia eteenpäin ja aloittaa keskustelut myöntämällä, että UFOt ovat todellisia, me emme ole luoneet niitä ja että me olemme varmoja että Venäjä tai Kiina eivät myöskään ole luoneet niitä?
Tottakai on mahdollisuuksien rajoissa, että Bidenin hallinto väittelee tästä ja päättää että ei nyt, kun ottaa huomioon että on koronavirusta ja talous on kuralla ja niin monta muutakin asiaa hoidettavana.
Lisää salailua vai askelia kohti totuutta?
Perustuen siihen mitä senaatin tiedustelukomitea (Senate Select Committee on Intelligence, SSCI) on pyytänyt, voi olla aikamoinen raportti tulossa. Tästä komitea odottaa kuulevansa kansallisen tiedustelun johtajalta viimeistään kesäkuun 25. päivä 2021.
Komitea lisäksi ohjeistaa raporttiin otettavan mukaan:
Yksityiskohtainen analyysi tunnistamattomia ilmailmiöitä käsittävästä datasta ja tiedusteluraporteista, jotka on kerätty tai joita Office of Naval Intelligence säilyttää, mukaanlukien data ja tiedusteluraportit, joita Unidentified Aerial Phenomena Task Force säilyttää.
Yksityiskohtainen analyysi tunnistamattomia ilmiöitä käsittelevästä datasta, jota on kerätty:
geospatiaalisella tiedustelulla;
signaalitiedustelulla;
ihmistiedustelulla, ja
mitta- ja signaalitiedustelulla.
Yksityiskohtainen analyysi FBI:ltä saadusta datasta, joka oli johdettu tunnistamattomien ilmailmiöiden tunkeiludatasta suljettujen ilmatilojen yllä USA:ssa.
Yksityiskohtainen kuvaus integraatioprosessista, jolla varmistetaan oikea-aikainen datankeruu ja keskitetty analyysi kaikista tunnistamattomista ilmailmiöistä, joita liittovaltion hallitus on raportoinut, huolimatta minkä palvelun tai viraston alaisuudessa tieto on saatu.
Virallisen vastuuhenkilön identifiointi prosessille, joka on kuvattu kappaleessa 4.
Potentiaalisen ilmatilan tai muun uhan identifiointi, joka tunnistamattomista ilmailmiöistä aiheutuu kansalliselle turvallisuudelle, ja arvio siitä ovatko nämä tunnistamattomien ilmailmiöiden aktiviteetti liitettävissä yhteen tai useampaan ulkomaiseen vihollisvaltaan.
Minkä tahansa tapaturman tai kuvion identifiointi, joka viittaa siihen, että potentiaalinen vihollinen voi olla saavuttanut läpimurron ilmailukyvykkyydessä, mikä voisi saattaa Yhdysvaltain strategiset tai tavanomaiset voimat vaaraan; ja
Suosituksia koskien kasvanutta datankeruuta, ehostettua tutkimus- ja kehitystyötä, sekä lisärahoitusta ja muita resursseja.
Laki jatkaa ja pyytää suosituksia lisääntyneestä datankeruusta, parantuneesta tuotekehityksestä jne.
Vieläkin tärkeämpänä raportti tulee jättää julkisena, mutta siihen voi kuulua salaisia liitteitä.
Tiedän, tiedän. On vaikeaa uskoa, että tämä voisi olla totta. Se pitää nähdä omin silmin. Tässä on direktiivi niinkuin senaatti sen määräsi. Kun sen näkee virallisesti mustaa valkoisella joutuu muutaman kerran räpsyttelemään silmiä.
Ehkä kaikkein kiinnostavin, ja huolestuttavin osio tässä on myöntö siitä, että senaattorit jotka ovat Amerikan tiedustelutietojen keräämistoimien johdossa eivät edelleenkään ymmärrä kunnolla liittovaltiollisten virastojen välistä keskitetyn UFO-tiedonkeruun prosessia, tai sitä kuka saattaisi olla kaikkein korkein vastuuhenkilö tuosta prosessista, jos sellainen on olemassa. On vaikeaa ymmärtää miten asian laita voi olla näin kaiken sen ajan jälkeen, joka on annettu sille mahdollisuudelle, että nämä kohtaamiset voivat olla uhka Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle, mahdollisuus johon kuuluu Amerikan mahdolliset viholliset.
Mitä nyt?
Tiivistäen, senaatin tiedustelukomitean jäsenet haluavat julkisen läpikäynnin UAP-todellisuudesta, joka on tarkoitus tehdä julkiseksi amerikkalaisille.
Tuleeko se olemaan taas yksi valkopesuprojekti niinkuin ilmavoimien Project Blue Book ennen sen lakkauttamista vuonna 1969?
Vai tuleeko se olemaan jotain mutua? Jotain mikä laittaisi prosessin oikeasti käyntiin ja muuttaisi historiaa?
Minun mielipiteeni on, että mahdollisuus on kummalle tahansa.
MYSTERY WIRE — Avaruusyrittäjä Robert Bigelow teki kryptisen ilmoituksen syyskuussa 2008 radiohaastattelussa George Knappin kanssa. Bigelow oli juuri paljastanut, että hän oli luonut BAASS:n, Bigelow Aerospacen sivuliikkeen, ja että BAASS oli liittoutunut nimettömän tahon kanssa tutkimaan UFO-mysteeriä ja siihen liittyviä ilmiöitä.
Kansa ei tiennyt tuosta tuohon aikaan, mutta viikkoa aiemmin Bigelow oli allekirjoittanut sopimuksen puolustustiedusteluvirasto DIA:n (Defense Intelligence Agency) kanssa toteuttaa tutkimus AAWSAPin alaisuudessa (Advanced Aerospace Weapons Systems Application Program).
Ohjelman idea oli kehitetty vuotta aiemmin kun DIA:n vanhempi tieteentekijä vieraili Skinwalker Ranchilla ja oli kokenut erittäin epätavallisen kohtaamisen tuntemattoman älyn kanssa.
Tieteentekijä palasi Washingtoniin, tapasi senaattorit Harry Reid, Daniel Inouye ja Ted Stevens, ja hän ehdotti näille että luotaisiin erityinen, salainen UFO-ilmiöiden tutkimusohjelma. Kolme lainsäätäjää suostuivat sponsoroimaan sellaista ohjelmaa ja he saivatkin 22 miljoonaa dollaria rahaa. AAWSAP oli syntynyt.
Bigelow ja hänen tiiminsä palkkasivat kymmeniä tutkijoita, tieteentekijöitä ja tukihenkilöitä, jotka ryhtyivät hommiin aikeinaan luoda suuri tietokanta, joka koostuu alkuperäisistä tutkimuksista, sekä UFO-tiedoista jotia on saatu muista maista. BAASSin tutkimien tapausten joukossa oli nyt tunnettu Tic Tac -kohtaaminen Etelä-Kalifornian rannikolla vuonna 2004.
Tässä pätkässä Mystery Wiren haastattelua Bigelow puhuu ensimmäistä kertaa AAWSAPista, Tic Tacista ja hommista Lue Elizondon kanssa, Skinwalkerin roolista AAWSAP-tutkimuksissa ja siitä miten BAASSin tutkimukset suoraan liittyvät Bigelowin uuteen projektiin, kuoleman jälkeisen elämän tutkimukseen.
MYSTERY WIRE — Kerran tuntematon armeijan tukikohta Nevadassa on nyt tunnettu joka puolella maailmaa. Area 51 on inspiroinut kirjoja, elokuvia, uutisia ja salaliittoteorioita. Mies joka pani Area 51:n kartalle on UFO-paljastaja Bob Lazar.
Kun Bob Lazarin huikeat väitteet tulivat julki vuonna 1989, UFOista tuli muotijuttu. Media ja kansa pakkautuivat Area 51:n ulkopuolelle.
Lazar väitti avaruusolentojen teknologiaa säilytettävän ja testattavan salaisessa laitoksessa Area 51:n lähellä. Eräs ensimmäisistä ihmisistä, joka kiinnostui Lazarin väitteistä, oli lasvegasilainen liikemies Robert Bigelow, miljardööri joka on käyttänyt enemmän rahaa UFO-tutkimukseen kuin kukaan muu ihminen historiassa.
Bigelow ei ole koskaan puhunut Lazarista julkisesti ennen kuin hän istui alas Mystery Wiren kanssa.
Lazar ja Bigelow perustivat yrityksen yhdessä, Zeta Retuculi 2, ja Bigelow rahoitti pientä labraa Lazarille jossa tehdä töitä.
Lazarin kriitikot ovat pitkään väittäneet, että Bigelow oli pannut välit poikki Lazarin kanssa sen perusteella, että Lazar olisi ollut huijari.
Se ei ole mitä Bigelow kertoi Mystery Wirelle.
“Bob oli kiinnostava koska hän tiesi niin paljon”, Bigelow sanoi tuoreessa haastattelussa. “Hän on välkky kaveri. Hän ei ole taukki. Hän on älykäs. Ja erittäin luova. Ja niin minun on sanottava, että todisteet puhuvat hänen puolesta, hän on legitiimi.”
Haastattelussa Bigelow puhuu siitä miten Lazar näytti hänelle aerogeeliä. Siihen aikaan Lazar selitti aerogeelin saapuneen pakattuna materiaalina, joka ympäröi hänelle lähetettyä Alkuaine 115:a. Lazar ei tiennyt mitä aerogel oli, ainoastaan että se tuli samasta paikasta kuin 115. Vuosien mittaan Lazarin kriitikot ovat väittäneet, että hän on valehdellut Bigelowille sanomalla, että aerogel olisi sama asia kuin 115. Lazar ei ole koskaan väittänyt niin.
“Aerogeeliä on kahta tyyppiä kun puhutaan sen reagoinnista veden kanssa – hydrofobista (hylkii vettä) ja hydrofiilistä (absorboi vettä). Pii-aerogeeli jota meillä oli tuolloin oli hydrofiilistä pii-aerogeeliä. Se tunnetaan ja sitä käytetään ultratehokkaana adsorbenttina. Se itse asiassa imee itseensä 5 kertaa painonsa verran vettä, minkä minä mittasin tuolloin kun en tuntenut materiaalia.”
Bigelow on vahvistanut Mystery Wirelle, että Lazar ei koskaan väittänyt aerogeelin olevan mystistä alkuainetta 115. Bigelow sanoo, että Lazar kylläkin väitti aerogeelin absorboivan viisi kertaa painonsa verran vettä. Bigelow myöhemmin löysi lehtiartikkelin, joka selitti aerogelin alkuperän, mutta hän ei löytänyt näyttöä siitä että aerogeeli olisi ollut absorbentti. Tämä sekaannus on syy kaikille väitteille siitä, että Bigelow pani välit poikki Lazarin kanssa, että Lazar olisi valehdellut hänelle aerogeelin olevan alkuainetta 115. Todellisuudessa näin ei koskaan tapahtunut, ja Bigelow puhui suunsa puhtaaksi.
NASAn mukaan “aerogeelit ovat kaikkein kevyimpiä kiinteitä aineita, joiden tiedämme olevan olemassa. Niitä luodaan liuottamalla polymeerejä liuottimiin ja näin muodostamalla geeli, ja sitten poistamalla neste geelistä ja korvaamalla se ilmalla. Aerogeelit ovat erittäin huokoisia ja erittäin matalatiheyksisiä. Ne ovat kiinteitä. Tämä läpikuultava aine on eräs kaikkein hienoimmista eristeistä mitä on saatavilla.”
Robert Bigelow vastasi kysymykseen Lazarista ja muista aiheista joita hän on tutkinut viimeisen 30 vuoden aikana, osittain koska hän promoaa uusinta projektiaan, Bigelow Institute for Consciousness Studiesia, eli BICSia.
Bigelow, joka tunnetaan UFO-tutkimusprojekteistaan, käynnisti uuden projektinsa pari viikkoa sitten.
BICS pitää globaalin kirjoituskillpailun jossa etsitään tieteentekijöiden, uskontotutkijoiden, tietoisuustutkijoiden ja kaikkien muiden aiheesta kiinnostuneiden mielipiteitä kuoleman jälkeisen elämän todisteista.
Palkintona BICS antaa puoli miljoonaa dollaria parhaimmalle esseelle, $300,000 toiseksi parhaalle ja $150,000 kolmannelle.
Kirjoittanut John Greenewald, Jr. — The Black Vault
Condonin komitea
Parinkymmenen vuoden ajan, vuosina 1947 – 1969, Yhdysvaltain ilmavoimat pyöritti kolmen voittajan UFO-tutkimusohjelmaa nimeltään Projektit Sign, Grudge ja Blue Book. Kansa tuntee parhaiten jälkimmäisen näistä kolmesta, epäilemättä samannimisen History Channelin ohjelman tutuksi tehneenä. Kuitenkin vähemmän UFO-asiaa tunteville on selvää miksi nuo tutkimusprojektit lakkautettiin. Se johtui melkein 1500-sivuisesta raportista, jonka oli kirjoittanut Condonin komiteaksi nimetty ryhmä, joka kokoontui vuosina 1966-1968 Coloradon yliopistossa. Sen tehtävänä oli arvioida oliko UFOjen jatkotutkimuksissa mitään pointtia. Spoilerina kerrottakoon, että UFOt eivät olleet tutkimukseen käytetyn ajan väärti. Kuitenkin jotain omituista tapahtui raportille vuosien mittaan. Palanen siitä katosi.
Edward Condon, Condonin komitean johtaja Coloradon yliopistossa.
Raportti on aina ollut kaikille julkinen, ja nyt sitä levittää Yhdysvaltain valtio, pääosin sen puolustustekninen tutkimuskeskus (Defense Technical Information Center, DTIC), jos siis osaat sieltä sitä etsiä. Black Vault sai kokonaiseksi raportiksi luulemansa dokumentin vuonna 2018 FOIA-tietopyynnön myötä, kun pyynnön mukana lähetettiin 3-osainen tutkimus. Kuitenkin 70 sivua raportista puuttui mystisesti ”täydellisestä” versiosta.
Puuttuva osio, luultavasti, oli kaikkein kiinnostavin osa. Sisällysluettelon mukaan puuttuva osa käsitteli astronauttien UFO-havaintoja.
Amerikkalaisten astronauttien UFO-havaintoja käsittelevän kappaleen sisällysluettelo
Puuttuvat sivut
Yritys päästä käsiksi puuttuviin sivuihin DTIC:n kautta epäonnistui, sillä ilmeisesti alkuperäinen dokumentti oli viraston skannaus, eikä sillä ollut hallussaan sivuja.
Satunnaiset haut tuovat esiin 6 kappaletta ”kokonaista” raporttia. Oikeat kokonaiset raportit löytyvät NCAS:n tekstistä vuodelta 1999, mutta myös DTIC:n raporttia levitetään niinkuin se olisi kokonainen.
Tulisi huomata, että verkosta löytyy Condonin raportteja, pääasiassa tekstimuodossa, ja useimmissa niistä on puuttuvat sivut. Joten puuttuvat sivut löytyvät kyllä. Kuitenkin valtion virallisesta kopiosta sivujen poistaminen pysyy edelleen mysteerinä.
Condonin raportin kopioiden löytäminen Yhdysvaltain viranomaisten ulkopuolelta verkosta ei vaadi paljoa, tarvitsee vain katsoa jotain omituista paikkaa. Hakukone löytää nuo kuusi kappaletta. Kaikki nuo versiot tuntuvat olevan peräisin “National Capital Area Skepticsin” luomasta kopiosta yli 20 vuotta sitten, sen jälkeen kun he olivat työskennelleet suoraan Coloradon yliopiston kanssa tuottaakseen sen verkkoon.
Huolimatta verkosta saatavilla olevista versioista, alkuperäiset DTIC:n levittämät kopiot ovat vajaita tätä artikkelia kirjoitettaessa.
Kadonneiden sivujen etsintä
Black Vault aloitti ALKUPERÄISTEN sivujen etsinnän joulukuussa 2019. Kaikkein loogisin paikka etsiä oli Coloradon yliopisto, jossa tutkimus tehtiin. Kuitenkin sähköpostit ja ääniviestit jätettiin vastaamatta. Pikakelaus kesäkuuhun 2020 ja täydellinen kopio puuttuvista sivuista löytyi National Technical Information Servicen (NTIS) arkistoista, joka on toisen maailmansodan jälkeen perustettu kauppa- ja teollisuusministeriön alainen virasto. Oman missionsa mukaan he ”tarjoavat tukea ja rakenteita, jotka auttavat kumppaneita turvallisesti tallettamaan, analysoimaan, lajittelemaan ja aggregoimaan dataa uusin tavoin.” Heillä on suuri tietokanta teknisiä raportteja, jotka vuosikymmenten ajan ovat olleet maksumuurin takana, mutta jotka nyt näyttävät olevan saatavilla kaikille.
Siellä kaiken keskellä on täydellinen Condonin komitean raportti; täysi skannaus alkuperäisestä raportista puuttuvine 70 sivuineen. Ja puuttuvat sivut todellakin osoittautuvat kiinnostaviksi. Kappaleessa 6 kolme astronauttien UFO-havaintoa kuvataan selittämättöminä.
Osio kappaleesta 6 näyttää kolme UFO-havaintoa, joilta Condonin komitean mielestä puuttui riittävä selitys.
Condonin komitean raportti sanoi, että kolme astronauttien James McDivitt ja Frank Borman havaintoa Gemini-missioilla 4 ja 7 olivat mysteeri, eikä niillä ollut riittävää selitystä.
Astronautti James McDivitt
Raportti kuvasi ”sylinterimäisen kappaleen, jossa oli pullistuma”, jonka McDivitt näki Gemini 4:stä. Siinä jopa sanottiin, että tuntemattomasta esineestä oli filmikuvaa, jonka NASA oli ottanut neljän päivän ajan. Kun NASA julkaisi ”kolme tai neljä” kuvaa, McDivitt sanoi, että ne eivät olleet hänen näkemänsä kappale. Sitten ilmeisesti McDivitt päätyi siihen, että kuvat olivat vain vääristyneet suurennuksen johdosta, ja että kappale oli ”mahdollisesti miehittämätön satelliitti”.
Kuitenkaan Condonin komitea ei kyennyt osoittamaan mikä satelliitti oli. NORAD oli lähettänyt listan mahdollisuuksia, ja he päätyivät Pegasus B:hen, joka oli 1200 mailin päässä. Condonin komitea totesi, että kuvauksen perusteella tämä ei täsmää, ja että havainto pysyy mysteerinä.
Astronautti Frank Borman
Raportissa puhuttiin myös havainnosta Gemini 7:llä. Tässä tehtävässä oli havainto, jota kutsuttiin termillä ”bogey” (viholliskone). Kun Capcom yritti määrittää oliko kyseessä kantoraketti, Borman vahvisti, että hänellä oli lisäksi kantoraketti näkyvissä.
Mikä tuo ”bogey” sitten olikin, se jäi tunnistamattomaksi.
Osio UFOista ja astronauteista totesi seuraavaa:
“Kolme selittämätöntä havaintoa, jotka on kerätty suuresta määrästä raportteja, ovat haaste analyytikolle. Erityisen hämmentävä on listan ensimmäinen, päiväsaikainen havainto kappaleesta, jossa näkyy yksityiskohtia kuten käsivarsia (antenneja?) törröttämässä rungosta, joka oli huomattavan kallistunut. Jos NORADin listaus kappaleista lähellä GT-4 -avaruusalusta havainnon tekoaikaan on täydellinen, niinkuin se oletettavasti on, me joudumme etsimään rationaalista selitystä, tai vaihtoehtoisesti, pitämään sen tuntemattomien listallamme.”
Metadata
Metadata, tai piilotieto tietyissä tiedostoissa, käytiin läpi Condonin raportin tiedoissa. Black Vault vertaili NTIS:n versiota (täydellinen) DTIC:n versioon (epätäydellinen).
Paljastui, että NTIS:n versio oli skannattu kuusi vuotta ennen kuin se, joka DTIC:llä oli tallessa. Käytetty softa oli eri, joten todennäköisesti kyseessä oli kaksi eri fyysistä/manuaalista skannausta.
Huolimatta siitä miten kadonneet sivut katosivat, se ”miksi” sivut katosivat pysyy edelleen mysteerinä. Yksi, kaksi, jopa muutama sivu kadoksissa lähes 1500-sivuisesta dokumentista voi tapahtua, erityisesti silloin kun se on puolen vuosisataa vanha dokumentti, ja mahdollisesti kyseessä voi olla pelkkä inhimillinen erehdys.
Kuitenkin 70 sivun palasen poistaminen dokumentista on todennäköisesti tarkoituksellista. Jälleen kerran kysymys kuuluu miksi.
Emme välttämättä koskaan saa tietää todellista vastausta. Verkkokopioiden ollessa olemassa muutamassa paikassa sivut eivät ole kokonaan kadonneet. Kuitenkin UFO-dokumenteilla on taipumus kadotua USA:n valtion ja armeijan lafkojen hallusta.
Voi olla, että DTIC päätettiin pääasialliseksi levityskanavaksi dokumentille, ja luultiin että kukaan ei huomaisi 70 sivun katoamista. Siksi vuosien ajan dokumenttia levitettiin täytenä.
Huolimatta UFOista, jotka näkyvät NASAn livelähetyksissä, sekä siitä että astronautit sanovat nähneensä niitä, NASA esittää ettei niitä ole olemassa avaruudessa, ja väittää että Apollo-havainnot olivat pelkkää sekaannusta.
Poislukien raportin Kuun pinnalla esiintyvistä valoista (Project Moon Blink), virasto ei ole koskaan julkistanut mitään epätavallisia kappaleita avaruudessa. Vaikka ilmavoimat on myöntänyt ”pikakiitäjien” olemassaolon avaruudessa ja NORAD käyttää aikaa analysoiden niitä.
Olemme kasanneet ensimmäisen todellisen analyysin OES:stä ja sen kytköksistä UFO-ilmiöön — journalistien tulee keskittyä FOIA-pyyntöihin, joilla määrittää onko saatavilla mitään avaruudessa tehtyjä havaintoja.
0:00 Intro
1:58 Mikä ”OES” on ja miksi se on hämäräperäinen?
2:52 UFO-kohtaamisia Boliviassa, Marokossa ja Kuwaitissa
Alta löydät kokoeilman CIA:n UFO-tietoja. Black Vaultin yhteys CIA:lle näiden tietojen julkaisemiseksi ulottuu vuoteen 1996.
Alunperin CIA:n piti julkistaa arviolta 1000 sivua, jotka oli aiemmin tehty julkiseksi FOIA-tietopyyntöön liittyvässä oikeusjutussa 1980-luvulla. He eivät koskaan kommentoineet tietoja, jotka oli päivämäärätty vuosia oikeusjutun jälkeen.
Valokuva CIA:n Black Vaultille lähettämästä CD-ROMista.
Black Vault käytti vuosia tämän kanssa vääntämiseen, ja monet itedot julkaistiin 1990-luvun lopulla. Kuitenkin CIA teki CD-ROM -kokoeilman UFO-dokumenteistaan, joihin kuuluu alkuperäiset tiedot sekä ne, joista väännettiin vuosia oikeudessa.
Jotta Black Vault pysyisi ajantasaisena, ostimme 2020-vuoden puolessavälissä CD-ROMin jotta tiedot saataisiin tehtyä julkiseksi Black Vaultin käyttäjille. Tiedostot on ladattavissa alta alkuperäisessä muodssaan, sekä konvertoituina OCR-PDF:inä. (Vaikka CIA väittää, että tämä on heidän ”koko” kokoelmansa, sitä ei ole mitenkään mahdollista varmentaa. Black Vault jatkaa tutkimuksia sen selvittämiseksi olisiko CIA:lla mahdollisesti holveissaan vielä jotain muutakin.)
Koko CIA:n UFO-kokoelma CD-ROM (2,780 sivua)
Allaolevat linkit tarjoavat kahdenlaisia latauksia. Alkuperäisen CD-ROMin sisältö, sellaisena kuin se on saatu, jossa on usean sivun .tif-tiedostoja (ei etsittävissä) ja vastaavat tekstitiedostot ovat suurelta osin käyttökelvottomia.
Toinen linkki on konvertoidut tiedostot, joissa Black Vault on konvertoinut .tif-tiedostot etsittävään .pdf-muotoon. Tämä on kaikkein suosituin tapa ladata tiedot ja etsiä niistä juttuja, mutta molemmat on tässä tehty saataville.
CIA UFO-kokoelma CD-ROMin sisältö – Etsittävissä oleva PDF – [342MB] – Tässä .zip-tiedostossa on kaikki ylläolevat tiedot, mutta ne on konvertoitu etsittävään PDF-muotoon. PDF:tä EIVÄT OLE täydellisiä. Monet näistä dokumenteista on huonosti kopioitu, ja tietokoneen tekstintunnistus kykenee ainoastaan niin hyvin tunnistamaan tekstiä kuin alkuperäinen laatu on.
Tässä on alkuperäiset julkaisut, jotka menevät vuoteen 1997 asti. Ylläoleva CD-ROM sisältää kaikki tiedot myös, mutta ne on tässä arkistoitu referenssiksi.