Exopolitics Todayn haastattelussa tri. Courtney Brown, Farsight Instituten perustaja ja johtaja, puhuu siitä miten kaukokatselua voidaan käyttää salaisia avaruusohjelmia, avaruusolentoja ja Maan ulkopuolista elämää koskettavan tiedustelutiedon keruutyökaluna. Hän vastaa kysymyksiin valtiotieteellisestä taustastaan, miten hän päätyi kaukokatselijaksi, sekä kertoo joitain keskeisiä periaatteita ja tekniikoita liittyen kvanttifysiikkaan ja ajan mekaniikkaan.
Tri. Brown varoittaa kaukokatselun väärinkäytöstä ja siitä miten sokkoprotokolla on tarpeen, jotta estetään alitajuisen mielen tulosteen vaikuttaminen ja niiden sotkeminen. Tärkeimpänä hän selittää miten oikein tehtynä kaukokatselu on turvallinen työkalu erilaisten avaruusolentojen ja henkisten olentojen tarkkailuun, jopa niiden joita pidetään kaikkein voimakkaimpina.
Tämä on unohtumaton haastattelu, jossa tri. Michael Salla saa vieraakseen erään maailman johtavista kaukokatselun asiantuntijoista kertomaan sen hyödyistä ja transformationaalisesta potentiaalista planeetallemme.
Snowdenin vuotamien NSA-asiakirjojen joukossa ensimmäinen joka mainitsee UFO-asian selvästi on tuotu julki (toim. huom. vuonna 2014). 50-sivuinen asiakirja on powerpoint-esitelmä otsikolla ”Petkuttamisen taito: Uuden sukupolven salaisten verkko-operaatioiden koulutus” (The Art of Deception: Training for a New Generation of Online Covert Operations) jonka on tuottanut Britannian oma NSA, Government Communications Headquarters (GCHQ). Dokumentti oli aiheena Glenn Greenwaldin jutussa, joka on työskennellyt Snowdenin kanssa julkistakseen maailmalle dokumentteja NSA:n valvonnasta.
Vuodetussa dokumentissa kerrotaan miten NSA työskentelee “Five Eyes”-kumppaniensa Britannian, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin kanssa kouluttaakseen operatiiveja verkko-operaatioihin. Greenwaldin artikkeli paljastaa miten NSA ja sen Five Eyes -tiedustelukumppanit haluavat käyttää erilaisia psykologisen sodankäynnin työkaluja pilkkaamaan kaikkia kohteita, jotka puhuvat arkaluonteisista kansallisen turvallisuuden tiedoista. “Art of Deception”-dokumentissa on kolme slaidia, joissa näytetään valokuvia UFOista, joista yksi on vuodelta 1950.
Redbud, Illinois, 23.4.1950
Vuodettu dokumentti paljastaa selvän yhteyden GCHQ:n ja sen tiedustelukumppanien välillä verkon psykologisia operaatioita totetutettaessa. Se on pitävää näyttöä siitä, että kansainvälinen tiedusteluyhteisö kouluttaa salaisia operatiiveja eksyttämään ja harhauttamaan kansaa eri kansallisen tiedustelun aiheista, mm. UFOista.
Greenwald julkaisi GCHQ:n tuottaman dokumentin jutussa, jonka otsikko kuuluu ”Kuinka salaiset agentit soluttautuvat internetiin manipuloimaan, vedättämään ja tuhoamaan ihmisten maineen”. Hän aloittaa juttunsa seuraavasti:
Yksi monista päivänpolttavista aiheista, joita Snowdenin dokumenteista paljastuu, on se miten länsimaiden tiedustelupalvelut yrittävät manipuloida ja kontrolloida verkkokeskusteluja äärimmäisillä petkutustaktiikoilla ja maineen tuhoamisella. On tullut aika kertoa osa tuosta tarinasta, relevanttien dokumenttien kera.
Greenwald jatkaa tiivistäessään “The Art of Deceptionin” sisältöä, jonka on kirjoittanut aiemmin salainen GCHQ:n yksikkö nimeltään “Joint Threat Research Intelligence Group” (JTRIG):
JTRIG:n itse identifioimien tarkoitusten joukossa on kaksi taktiikkaa: (1) syöttää väärää materiaalia internetiin jolla tuhotaan kohteen maine; ja (2) käyttää yhteiskuntatieteitä ja muita tekniikoita manipuloimaan verkon keskusteluja ja aktivismia, jolla saadaan aikaan haluttuja tuloksia. Jotta näkisimme miten äärimmäisiä nämä mielipiteet ovat, tarkastellaan taktiikoita joista he paukuttelevat henkseleitään saavuttaakseen tavoitteensa: “false flag -operaatiot” (materiaalin postaaminen internnetiin ja valheellisesti sen liittäminen johonkin muuhun), feikatut uhrien blogipostaukset (esitetään kohteen uhria, jonka maine halutaan tarhata), sekä “negatiivisen informaation” postaaminen eri foorumeille.
… nämä GCHQ:n dokumentit ovat ensimmäisiä jotka osoittavat, että länsivallat käyttävät kaikkein arveluttavimpia tekniikoita levittämään väärää tietoa ja vahingoittamaan kohteiden mainetta. Näitä taktiikoita käyttämällä valtiot tahallaan levittävät valheita internetissä kohteistaan, ja käyttävät myös niinkutsuttuja “false flag -operaatioita.”
“The Art of Deception”-dokumentti on saatavilla verkossa ja paljastaa monenmoiset psykologisen sodankäynnin työkalut, joita NSA ja sen Five Eyes -tiedustelukumppanit käyttävät salaisissa operaatioissaan.
“Art of Deception”-esityksessä on kolme kalvoa, joissa on UFOjen valokuvia. Greenwald ei käsitellyt UFO-kuvia jutussaan. Se seikka, että “Art of Deceptionin” 50 slaidista kolmessa on UFOja kertoo siitä, että UFO-asiaa käsitellään jonkin verran salaisten operatiivien verkkokoulutuksessa, kun heille opetetaan psykologisen sodankäynnin tekniikoita.
Tämä ei ole yllätys kenellekään, joka tietää CIA:n koolle kutsuman paneelin vuoden 1953 raportista, joka tutki raportteja lentävistä lautasista. Robertsonin paneeli toimitti Durantin raportin, joka suositteli että lentävien lautasten ilmiötä ja mahdollisuutta Maan ulkopuoliselle elämälle tulisi pilkata julkisesti kansallisen turvallisuuden syistä. Raportissa lukee:
“Debunkkauksen” tavoite johtaisi kansan kiinnostuksen laantumiseen “lentäviä lautasia” kohtaan, jotka nykypäivänä saavat aikaan vahvan psykologisen reaktion. Tämä koulutus tulisi suorittaa massamedian avulla, kuten televisio, elokuvat ja suositut artikkelit… Sellaisen ohjelman tulisi onnistua vähentämään nykyistä kansan hyväuskoisuutta ja sen seurauksena heidän alttiuttaan uskoa nerokasta vihamielistä propagandaa.
Viittaukset “vahvoihin psykologisiin reaktioihin” sekä “kansan hyväuskoisuuteen” UFOista puhuttaessa kertovat psykologisen sodankäynnin operaatioiden painottamisesta UFO-asiasta puhuttaessa. Kansallisen turvallisuuden politiikka, joka on jatkunut tähän päivään asti, selvästi näkyy “The Art of Deception”-dokumentissa.
Kuvakaappaus Meksikossa kuvatusta UFO-videosta
Ensimmäinen kolmesta UFO-kuvasta on Redbudista, Illinoisista huhtikuun 23. päivältä 1950. Sen on ottanut valokuvaaja, joka matkasi alueella tuolloin. Se on parhaiden koskaan otettujen UFO-valokuvien listalla. Huolimatta sen selkeydestä, se ei ollut mukana Robertsonin paneelin läpikäymissä materiaaleissa kolme vuotta tämän jälkeen. Toinen kuva on kuvakaappaus videosta, jonka on kuvannut Arturo Robles Gil Meksikossa vuonna 2005.
Vaikka kuvissa ei ole saatetekstejä, ne ovat kappaleessa jonka otsikko on “Strand 3: Vaikuttamis- ja informaatio-operaatiot”. Tämä viittaa siihen, että tiedusteluoperatiivien koulutukseen sisältyy sofistikoituneiden psykologisen sodankäynnin työkalujen käyttöä kansan mielipiteen manipulointiin aiheista kuten UFOt. The Art of Deception on pitävää näyttöä siitä, että UFO-aihetta käsitellään salaisten tiedusteluoperatiivien koulutuksessa heidän opetellessaan sitä miten pilkata internetissä muiden ihmisten sanomisia arkaluonteisista kansallisen turvallisuuden aiheista puhuttaessa.
Lokakuun 10. päivänä 2014, Peter Maass ja Laura Poitras kirjoittivat The Interceptiin ja julkaisivat lisää powerpoint-kalvoja vuodetusta NSA-asiakirjasta, joka kertoi kansan silmiltä poissa pidetyistä erittäin salaisista ohjelmista. Paperit on alunperin vuotanut Edward Snowden. Niissä paljastettiin “Sentry Eagle”, jota käytetään sateenvarjoterminä jonka alle on piilotettu eräitä NSA:n kaikkein arkaluontoisimpia ohjelmia, jotka on luokiteltu “Poikkeuksellisen valvotuksi informaatioksi” (Exceptionally Controlled Information, ECI).
Useista powerpoint-kalvoista näkyy miten ECIn ohjelmat on piilotettu vähemmän salaisten ohjelmien taakse. Vuodetut dokumentit tukevat väitteitä, jotka toinen NSA-tietovuotaja Dan Sherman esitti 16 vuotta aiemmin, joka paljasti että hän työskenteli salaisessa kommunikaatio-ohjelmassa avaruusolentojen kanssa, joka oli piilotettu vähemmän salaisten NSA-ohjelmien joukkoon.
NSA:n vuotama kalvo näyttää SENTRY EAGLE -ohjelman, jolle muut vähemmän salaiset DHS:n, DOD:n ja NSA:n ohjelmat toimivat peitteinä. (NSA)
“Sinut indoktrinoidaan Sentry Eaglella”, vuoden 2004 dokumentti sanoo heti ensimmäisenä, ennen kuin se listaa kaikkein salaisimpia ohjelmia. Siinä varoitetaan, että Sentry Eaglen ohjelmista saa puhua vain “rajoitetun määrän” ihmisiä kanssa, ja silloinkin vain erään vanhemman tiedustelu-upseerin, joita on vain kourallinen, joihin lukeutuu mm. NSA:n johtaja.
Vuodetussa powerpoint-esityksessä on muutama kalvo, joita kutsuttiin termillä “Core Secrets Slide Slices.” Nämä kalvot paljastavat miten ECI-ohjelmiin on pääsy vain muutamalla valitulla tiedusteluyhteisön taholla, joilla on tarve tietää asiasta. Kahdessa kavlossa näkyy miten Sentry Eagle toimii sateenvarjona, jonka alle piilotetaan kaikkein arkaluonteisimmat ECI-ohjelmat vähemmän salaisia ohjelmia peitteenä käyttäen. Tämä tukee Dan Shermanin väitteitä, joka on työskennellyt kolmen vuoden ajan NSA:lla elektronisessa tiedustelussa.
Dan Sherman palveli ilmavoimissa 12 vuoden ajan (1982-1994), ja sai useita palkintoja, mm. Commendation Medalin ja Achievement Medalin. Hän paljasti, että that hänet erkrytoitiin salaiseen ohjelmaan nimeltä “Project Preserve Destiny” (PPD), jota pyöritettiin National Security Agencyn (NSA) alaisuudessa. Shermanin koulutus tähtäsi siihen, että hänestä piti tulla “intuitiivinen viestijä” Maan ulkopuolisille biologisille olennoille (extraterrestrial biological entities, EBE:t).
Käytännössä Shermanin oli tarkoitus oppia telepaattisesti toimimaan EBEjen kanssa ja välittämään heidän informaationsa turvalliseen tietokonejärjestelmään hänen NSA-handlereilleen. Shermanin PPD-koulutus oli samaan aikaan kun hän sai koulutusta sähköisessä tiedustelussa (electronic intelligence, ELINT), joka jo itsessään oli turvaluokiteltu.
Dan Shermanin NSA-sertifikaatti. Kuva kirjasta Above Black: Project Preserve Destiny, s. 69. (Dan Sherman)
Sherman kuvaa ELINT-koulutusta peitetoimintana hänen PPD-osallistumiselleen, joka kesti kolmen vuoden ajan (1991-1994). Hänen kirjassaan Above Black: Project Preserve Destiny – Insider Account of Alien Contact and Government Cover-Up (1998), Sherman paljastaa miten hänet rekrytoitiin ja koulutettiin tavalla, josta hänen ELINT-kouluttajansa eivät tienneet mitään. Koulutus tapahtui samaan aikaan kun hänen normaali ELINT-koulutuksensa. Kun hänet tämän jälkeen siirrettiin NSA:lle, Sherman työskenteli intuitiivisena viestijänä EBEjen kanssa.
Näin Sherman kuvaa hänen vuoden 1998 kirjassaan syvälle piilotettujen avaruusolentoihin liittyvien pimeiden projektien logiikkaa, jotka piilotetaan vähemmän salaisten ohjelmien alle:
Kun joku siirretään avaruusolentoihin liittyvään projektiin, hänet samalla siirretään tämän kollateraalina toimivaan mustaan tehtävään (peitetehtävä). Yksi syy tälle on, että jos joku paljastaa vähänkään avaruusolentoihin liittyvää informaatiota, hän todennäköisesti paljastaisi jotain peiteprojektista ja tämän perusteella häntä syytettäisiin salaisen informaation vuotamisesta (s. IX).
Shermanin väite syvälle piilotettujen mustien projektien parissa työskentelemisestä, joita on peitelty vähemmän salaisilla NSA-projekteilla, on saanut tukea NSA-dokumenteista. “Sentry Eagle” toimii tarkalleen tällä tavoin kuin Sherman kertoo hänen työskentelystään kahden salaisen ohjelman parissa NSA:lle vuosina 1991-1994.
Sherman väittää, että hänet rekryttiin ilmavoimista NSA:n avaruusolento-ohjelmiin hänen saadessaan ELINT-asiantuntijakoulutusta ilmavoimilta, mikä viittaisi siihen, että Project Preserve Destiny oli todennäköisesti Sentry Osprey -ohjelma, johon liittyi yhteistyötä NSA:n ja muiden tiedustelupalvelujen välillä.
Virallisesti lähdettyään eläkkeelle ilmavoimista ja lopetettuaan NSA:lle tehtävän turvaluokitellun työn, Sherman paljasti vuoden 1998 kirjassaan hänen saamansa koulutuksen ja NSA:lle tehtävän työn elektronisen tiedustelun asiantuntijana dokumenttien kera. Shermanin 16 vuotta sitten esitetyt väitteet siitä, että hän on työskennellyt erittäin korkean turvaluokituksen (“above black”) -ohjelmassa, joka on piilotettu vähemmän luokiteltujen “mustien” ohjelmien joukkoon NSA:lla eivät ole saaneet tukea kuin vasta nyt, kun Snowden on vuotanut dokumentteja. Shermanin väitteet viittaavat siihen, että yhdessä tai useammassa NSA:n kuudesta Sentry Eagle -osastosta on käynnissä avaruusolentoihin liittyviä projekteja, jotka on piilotettu syvälle vähemmän luokiteltujen NSA-peiteohjelmien joukkoon.
Kirje Defense Intelligence Agencylta joka vahvistaa 1,574 sivun julkistamisen (kuva: DIA)
Me jätimme FOIA-tietopyynnön vain päiviä sen jälkeen, kun tieto salamyhkäisestä ohjelmasta tuli julki.
Nyt viimein yli neljän vuoden odottelun jälkeen Defense Intelligence Agency (DIA) on julkistanut yli 1500 dokumenttia.
Dokumenteissa on valtion tieteellisiä raportteja ja kirjeitä Pentagonille koskien UFO-ohjelmaa.
Dokumenttipino sisältää myös raportteja, joissa tutkitaan UFO-havaintojen biologisia vaikutuksia ihmisiin, esitetään paranormaalien ilmiöiden kokemusten luokittelu ja tutkitaan tieteiskirjallisuustyylistä teknologiaa.
DIA, puolustusministeriön vakoiluosasto, sanoi että ”joitain osuuksia” dokumenteista ”pitää jättää julkistamatta” johtuen yksityisyys- ja luottamuksellisuussyistä.
Mutta virasto lisää, ”DIA ei ole jättänyt julkaisematta mitään kohtuullisen eroteltavissa olevia kohtia dokumenteista, joita ei ole pakko salata”.
FOIA-dokumenttilastiin kuuluu raportteja DIA:n tekemistä tutkimuksista koskien UFO-havaintojen biologisia vaikutuksia.
Vaikutusten listassa on mm. palovammat, sydänongelmat, univaikeudet — ja omituisempiakin tapauksia kuten ”ilmeinen sieppaus” sekä ”selittämätön raskaus”.
Raportissa huomautettiin, että usein nämä vammat liittyvät sähkömagneettiseen säteilyyn — ja he liittivät nämä ”voimanlähteiden energiaan”.
DIA:lle valmisteltu raportti varoittaa, että sellaiset kohteet voivat olla ”uhka Yhdysvaltain kansallisille intresseille”.
Raportti lisää, että tiedossa oli edelleen 42 lääketieteellistä tapausta ja 300 samanlaista ”julkistamatonta” tapausta, joissa ihmiset ovat vammautuneet ”anomaalisen” kohtaamisen seurauksena.
AATIP oli salamyhkäinen Pentagonin ohjelma, joka oli käynnissä vuosina 2007-2012. Ohjelmassa tutkittiin UFOja. Ohjelman paljasti vuonna 2017 tietovuotajaksi ryhtynyt entinen tiedustelu-upseeri Luis Elizondo, joka veti ohjelmaa.
Huikeat Yhdysvaltain armeijan henkilöstön videot selittämättömistä UFO-havainnoista — joita AATIP tutki — julkaistiin myös tuolloin ensi kertaa.
Ohjelman paljastukset olivat askel siihen suuntaan, jossa Yhdysvallat alkaa puhua UFOista avoimemmin — joita he nimittävät tunnistamattomiksi ilmailmiöiksi (UAP).
Ja ilmiö on muuttunut laitapuolenkulkijoiden sekoilusta vakavaksi tiedusteluhuoleksi, josta puhuvat niin lainsäätäjät, virkamiehet kuin entiset presidentit Barack Obama ja Bill Clinton.
Yhdessä dokumentissa oli raportti, jossa kerrotaan miten luokitella ”anomaalista käyttäytymistä” — kun kohdataan ”kummituksia, isojalkoja, henkiä, tonttuja ja muita myyttisiä/legendaarisia olentoja”: luokka ”AN3”.
UFOn näkeminen avaruusolentojen kanssa olisi luokka ”CE3”.
Poltergeistit, viljakuviot, spontaani tuleen syttyminen, avaruusolentojen sieppaukset ja muut paranormaalit ilmiöt luokiteltiin myös.
Kehittyneen teknologian kuten näkymättömyyden ja mielellä hallittavien robottien tutkimukset olivat myös mukana dokumenttipinossa.
Muihin haltuun saatuihin dokumentteihin kuului viestintä avaruusolentojen sivilisaation kanssa sekä suunnitelmat syväavaruuden tutkimiselle ja sinne siirtokunnan rakentamiselle.
Amerikkalaissenaattori Harry Reid oli keskeinen henkilö AATIP:n perustamisessa (kuva: AP)
Kirje senaattori Harry Reidiltä, jossa sanotaan että ohjelman tutkimustulokset vaativat ”epätavallista suojausta” (kuva: DIA)
Uudet dokumentit sisältävät kirjeitä senaattori Harry Reidilta — joka pyytää että projekti luokiteltaisiin huippusalaiseksi — sekä alihankkijadokumentteja.
Niissä näkyy miten Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesille myönnettiin $12 miljoonan sopimus — ainoa alihankkija joka teki tarjouksen — tutkia ”kehittyneitä ilmailuaseiden uhkia nykyhetkestä 40 vuoden päähän tulevaisuuteen”.
Eräässä vuoden 2009 kirjeessä senaattori Reid kuvaa miten ohjelma oli jo identifioinut ”erittäin arkaluontoisia, epätavallia ilmailuteknologioita”, jotka vaativat ”epätavallista suojausta”.
Hänen pyyntönsä tehdä ohjelmasta ”erikoisluvalla rajattu” hylättiin.
Viime vuonna Pentagon julkisti sen pitkään odotetun raportin siitä mitä se tietää tunnistamattomista lentävistä esineistä, joita armeijan ilmatilassa on havaittu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Kansallisen tiedustelun johtajan verkkosivuilla julkaistu dokumentti tarkasteli 144:ää raporttia kohtaamisista ”tunnistamattomien ilmailmiöiden” kanssa.
Pentagon on avaamassa uudenlaista virastoa UFOja ja niiden alkuperää tutkimaan, ja virasto yrittää ”saada haltuun tai hyödyntää” mystisiä aluksia saatuaan rahaa Yhdysvaltain senaatilta.
Se tulee tutkimaan ovatko omituiset alukset, jotka ovat pörränneet Yhdysvaltain armeijan ympärillä, tuntematonta teknologiaa Venäjältä tai Kiinalta, vai ovatko ne mahdollisesti jotain vieläkin hämärämpää.
Puolustustiedusteluvirasto (Defense Intelligence Agency) julkaisi tiedot
Kuun väittäminen keinotekoiseksi voi kuulostaa hullulta, mutta miksi se kumisee kun siihen iskee?
Aiemmat Kuuhun tehdyt tutkimusmatkat ovat tuoneet mukanaan varsin paljon informaatiota, mutta planeettamme luonnollinen kiertolainen silti pysyy tutkijoille mysteerinä.
NASAn kuututkimuskomission johtaja tri. Jastrow on viitannut Kuuhun ”planeettojen Rosettan kivenä”.
Monet ufologit ovat vakuuttuneita siitä, että Kuu, jonka kaikki uskovat olevan luonnollinen kiertolainen, on itse asiassa kehittyneempien avaruusolentojen rotujen rakentama tutkimustukikohta, jossa he dokumentoivat lajimme käyttäytymistä. Toiset uskovat, että avaruusolennot eivät ole niin kiinnostuneita yhteiskunnastamme koska ne eivät ymmärrä rotujen välistä väkivaltaa, joten Kuu on yksinkertainen vartiotorni, joka ilmoittaisi heille jos ihmiskunta yrittäisi poistua Maapallolta ja matkata avaruudessa.
Suvaitsevaisemmat teoreetikot sanovat sen olevan taivaankappale, jonka pinnalla on kivikerros, joka olisi yli 3 mailin paksuinen pinnalta, joka on äärimmäisen kestävistä kemiallisista aineista tehdyn kuoren päällä, joka voisi kestää jopa suuren luokan impaktin kuten asteroidin tai komeetan, ilman että se kärsii paljoakaan vahinkoa.
NASAn tutkija Robin Brett sanoi kerran: “Tuntuu helpommalta selittää Kuun olemassaolemattomuus kuin sen olemassaolo.”
Tässä on joitain omituisia faktoja, jotka saavat meidät uskomaan Kuun olevan keinotekoinen.
Vuonna 1969 Yhdysvallat rakensi moduulin, jonka tarkoitus oli törmätä Kuuhun ja tutkia jälkivaikutuksia. Impaktin arvioitu voima sanottiin olevan 1000kg TNT:tä.
Kontrolloidun törmäyksen jälkeen asiantuntijat tarkkailivat sen synnyttämiä shokkiaaltoja ja hämmästyivät. Kuu päästi äänen, joka muistutti jättiläismäistä kelloa, ja kaiku kesti yli puoli tuntia.
Ken Johnson, valokuvien ja informaation valvoja, sanoi että Kuu myös värähteli tai “huojui” symmetrisesti, “melkein kuin giganttinen hydraulinen iskunvaimennin olisi ollut sen sisässä”.
Alexander Shcherbakov ja Mikhail Vasin julkaisivat artikkelin joskus 70-luvulla otsikolla “Onko Kuu Maan ulkopuolisen älyn luomus?”
Artikkelissa he kysyvät joitain ihan legitiimejä kysymyksiä ja paljastavat faktoja, jotka uhmaavat kaikkia loogisia selityksiä.
Kuun pinta, ainoa osa jota voidaan tutkia, sisältää mineraaleja ja se koostuu melkein kokonaan epätavallisen kovasta aineesta.
Kuun pinnalta haetut näytteet on havaittu myös sisältävän työstettyä metallimateriaalia, joka ei olisi voinut muodostua siellä tai ilmestyä sinne itsekseen.
Tieteentekijät löysivät erittäin prosessoitua uraania, jota tiede ei ole koskaan saanut aikaan luonnollisilla prosesseilla.
He löysivät myös jäänteitä radioaktiivisista metalleista, jotka normaalisti ovat käytössä suuren mittakaavan plutoniumin tuotannossa. Tämä on kaikki selvää näyttöä siitä, että Kuu ei ole niin epäaktiivinen kuin me luulemme sen olevan.
On yleistä tietoa, että Kuulla ei ole kovaa ydintä kuten muilla planeetoilla tai luonnonkiertolaisilla, ja että sen massa on keskittynyt useisiin pisteisiin, joista suurin osa on erittäin lähellä pintaa.
Toinen tunnettu fakta on, että Kuu on yli 4 miljardia vuotta vanha, mikä tekee siitä meidän planeettaamme vanhemman miljoonalla vuodella (suom. huom. tämä ei pidä paikkaansa, voit lukea lisää kirjasta Roswellin avaruusolennon haastattelu). Se eroaa muista kiertolaisista koko universumissa.
Toisin kuin mikään muu luonnonkiertolainen, Kuulla on täydellisen ympyrämäinen kiertorata. Missään kohtaa kiertoradalla Kuusta ei näy kuin yksi ja sama puoli.
Titaani, erittäin harvinainen ja kallis maametalli, on ollut käytössä kehittyneessä teknologiassa (avaruussukkuloissa ja sukellusveneissä), ja sitä löytyy suurissa keskittymissä Kuun kivistä. Harold Urey, nobel-palkittu kemisti, on edelleen hämmentynyt tästä seikasta.
Omituisia lukemasi kaltaisia faktoja vain tulee lisää ja lisää, kun moderni tiede epäonnistuu selittämään niitä.
Kuuta käsittelevä informaatio on erittäin harvassa, lisäksi ihmisiä joilla tietoa on pidetään kontrollissa.
Ilmeisesti olen jonkun hallituksen laatimalla listalla. Olen Wikileaksissa, saitilla joka paljastaa salaisia dokumentteja ja dataa Yhdysvaltain hallituksesta kansalle.
Kyse on UFO-artikkelista Before Its News -saitilla muutama vuosi sitten. Maili on osoitettu amerikkalaiselle valtion vakoilu-uutissivustolle joka leikkii keräävänsä maailman uutisia kansalle, mutta oikeasti kerää niitä valtion tiedustelua varten. Tiedän tämän, koska https://www.stratfor.com löytyy monista dokumenteista Wikileaksissa, mm. Hillarysta ja monista amerikkalaispresidenteistä puhuttaessa.
Joten isoveli valvoo. Toivotaan, että kaverit oppivat jotain keräämästään UFO- ja avaruusolentotiedustelutiedosta, jotta se muuttaisi asioita valtiolla.
Yhdysvaltain puolustusministeriön laivastoministerin (SecNav) FOIA-sivustolla oli useita vastauksia FOIA-pyyntöihin. Monet tutkijat kuitenkin, minä mukaanlukien, ovat lähettäneet monia FOIA-pyyntöjä jonoon laivastolle, jotka ovat pysyneet avonaisina. Pidän tapana käydä kurkkaamassa onko sivuille julkaistu uutta materiaalia. Yksi syy tälle on, että laivasto oli jokin aika sitten ohjeistanut vastineessaan, että he olivat löytäneet vastausdokumentin pyyntööni lähettää kopio UAP-raportoinnin turvaluokitusohjeistuksesta. Suurella mielenkiinnolla huomasin, että 15 uutta dokumenttia oli ladattu sivuille, mm. vastausdokumentti jota itse olin haikaillut.
Mitä kaikkea oli ladattu?
1. 155-sivuinen USS America -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019.
2. 237-sivuinen USS John Finn -aluksen loki päiviltä 13.-31.7.2019.
3. Useamman sivun USS Ralph Johnson -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019 (en saanut itse ladattua tätä)
4. 273-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019.
5. 147-sivuinen USS Spruance -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019
6. 20-sivuinen USS Rafael Peralta -aluksen CIC-lokikirja päiviltä 14.-16.7.2019.
7. 27-sivuinen USS Spruance -aluksen CIC-lokikirja päiviltä 15.-19.7.2019.
8. 50-sivuinen USS Comstock -aluksen lokikirja päiviltä 29.-31.7.2019.
9. 167-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 1.-16.7.2019.
10. 214-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 17.-31.7.2019.
Kommentti
Yllämainitut 10 julkaisua olivat varmasti usean nimettömän tutkijan kohteena, jotka ovat etsineet Kalifornian rannikolla heinäkuussa 2019 tapahtuneen ”droneparvitapauksen” tietoja.
11. 10-sivuinen turvallisuusluokitusopas laivaston tiedusteluaktiviteetista koskien UAP:ta.
Kommentti
Joulukuussa John Greenewald kertoi, että FOIA-tietopyynnön vastauksena hän oli saanut kopion UAP-turvallisuusluokitusoppaasta. Siksi on kiinnostavaa vertailla näitä kahta dokumenttia ja määrittää ovatko ne yksi ja sama.
12. 2-sivuinen PDF otsikolla ”FLIR Photo brief”, joka käsittelee 17.7.2019 USS Paul Hamiltonin UAS-kohtaamista.
Kommentti
10. helmikuuta 2022, The Driven Adam Keyhoe ja Marc Cecotti julkaisivat artikkelin heinäkuun 17. päivän 2019 tapauksesta, jossa mukana oli USS Paul Hamilton, joka näkyy samalla briiffauksen slaidilla. Heidän kopionsa sisälsi tapahtumien kulun ”aikajanan”, jota ei ollut sensuroitu. Juuri julkaistu PDF ei sisällä tällaista.
13. 27-sivuinen PDF otsikolla ”Valitusvastaus Khanille”.
13. Tämä dokumentti sisältää useita niinkutsuttuja ”Range Foulerin raportointilomakkeita”. Jokainen niistä näyttää olevan sähköisesti lähetetty kopio, jossa kuvataan kohtaaminen ”jonkin” kanssa. Lomakkeiden kokonaislukumäärä on 19. Kun etsii tietoa siitä mikä ihmeen ”range fouler”, sain selville että termi löytyi lokakuun 2020 dokumentista ”Opiskelijan opas/MCS.n käyttöohjeet”, jonka on tuottanut Yhdysvaltain merivoimien lentokoulutuskomento. Siinä puhutaan, että ”range fouler” on jotain minkä ei pitäisi olla siinä missä se havaitaan, joka voi aiheuttaa ongelmia alueella toimiville lentokoneille.
En muista koskaan nähneeni tällaisia lomakkeita aiemmin. SecNavin sivuilla on kopioita merivoimien ”vaaratekijäraporteista”, joista tutkijat puhuivat niiden julkaisun aikaan mahdollisina UAP-havaintoina. Kuitenkin näitä ”vaaratekijäraportteja” on kahdeksan kappaletta tällä hetkellä SecNavin FOIA-sivustolla. Joten meidän kannattaisi kiinnittää erityist huomiota näihin ”range fouler”-lomakkeisiin. Vaikka ne ovatkin rankalla kädellä sensuroituja, jotain niistä voidaan kuitenkin saada irti.
14. Otsikko viittaa siihen, että tämä ”range fouler” olisi ollut tyhjentynyt ilmapallo. Tarkkasilmäinen lukija epäilemättä muistaa, että yksi tunnistettu UAP, joka mainitaan kesäkuun 2021 kansallisen tiedustelun johtajan UAP-raportissa luki ”Me emme kyenneet identifioimaan yhtä raportoitua UAP:a suurella luotettavuudella. Kyseisessä tapauksessa me identifioimme kappaleeksi suuren tyhjentyneen ilmapallon.”
15. 146 sivua sähköposteja eri Yhdysvaltain merivoimien ja muiden osapuolien välillä, jotka liittyivät eri briiffauksiin, joita laivaston tiedustelupalvelu on pitänyt kongressille ja muille tahoille.
Kommentti
En taaskaan muista nähneeni näitä aiemmin, joten lähempi tarkastelu on aiheen.
Päivitys: 5. maaliskuuta 2022
1. Maaliskuun neljännen 2022 twiitissä amerikkalaistutkija Dave Beaty kertoi, että hän oli jättänyt FOIA-tietopyynnön ”Range Fouler ja Whiskey Alert”-dokumenteista merivoimille. Kuitenkin hän myös sanoi, että ”…omani evättiin melkein täysin” ja että ”FOIA-sivuilla julkaistu on jonkin toisen tutkijan eikä minun.” Vastaustiedoston otsikko on ”Valitusvastaus Khanille”, ja vaikuttaa järkevältä päätellä että toisen tutkijan sukunimi on ”Khan.”
2. Lisätutkimuksissa selvisi, että ”Range Fouler” mainitaan kesäkuun 25. päivän 2021 ODNIn UAP-raportissa. Sivulla 8 — kohdassa ”Keskeisten termien määritelmät”, lukee:
”UAP-raportti: UAP-tapahtuman dokumentaatio, johon sisältyy oikeaksi vahvistetut alkuperäketjut ja perustiedot kuten aika, paikka, sijainti ja kuvaus UAP:sta. UAP-raportteihin kuuluu Range Fouler (1) -raportit ja muu raportointi.”
Alaviitteessä (1) lukee:
”Yhdysvaltain merivoiman lentäjät määrittelevät ”range foulerin” aktiviteetiksi tai kappaleeksi, joka häiritsee ennalta suunniteltua koulutusta tai muuta sotilastoimintaa armeijan toiminta-alueella tai rajatussa ilmatilassa.”
3. Myöhemmässä twiitissä Dave Beaty kertoi yksityiskohtia hänen maaliskuun 30. päivän 2021 FOIA-tietopyynnöstään, jossa oli mukana termi ”range fouler.” Dave sanoi, ”minulle annettiin 4 sivua, jotka aiemmin oli annetti käyttäjälle @MC05A. Mitään Range Fouler -dokumentteja ei ole koskaan julkaistu ja 90 sivua oli ’luokiteltu vapautetuiksi FOIAn alaisuudesta’.”
Blogin lukijat saattavat muistaa, että vuonna 2019 amerikkalaistutkija Christian Lambright lähetti FOIA-tietopyynnön laivaston tiedustelupalvelulle (Office of Naval Intelligence, ONI) pyytäen dokumentteja liittyen vuoden 2004 Nimitzin tapaukseen. Myöhemmin samana vuonna Christian sai vastauksen ONIlta, jossa luki
”Me olemme löytäneet tiettyjä briiffausluentokalvoja, jotka on luokiteltu HUIPPUSALAISEKSI… Me olemme myös selvittäneet, että ONIlla on hallussaan video, joka on luokiteltu SALAISEKSI, ja että ONI ei ole videon alkuperäinen luokittelija. ONI on välittänyt pyynnön eteenpäin laivaston ilmakomennolle, joka määrittää tämän julkaistavuuden…”
Ainakin liittyen vuoden 2004 Nimitzin tapaukseen, tietyt luentokalvot on luokiteltu HUIPPUSALAISEKSI ja eräs video SALAISEKSI. Alla on kuvia ONIn vastauskirjeestä.
”Puolustusministeriö on antanut luvan julkaista kolme laivaston videota, joista yksi on kuvattu marraskuussa 2004 ja kaksi muuta tammikuussa 2015. Julkaistut videot löytyvät laivaston ilmakomennon FOIA-vastausten sivulta (Naval Air Systems Command FOIA Reading Room).”
Kommentti
Jotta kolme videota voitaisiin julkaista, puolustusministeriön on ollut pakko tarkastella aiempaa turvallisuusluokitusjärjestelmää ja poistaa luokitus sen perusteella. Huomaa, että OCA on laivaston ilmakomento, sama paikka jonka laivasto mainitsi vuoden 2019 ONI-lausunnossa, jossa sanottiin että se oli määrittänyt videon luokituksen olevan SALAINEN. Voisiko olla, että tämä SALAINEN video on itse asiassa joku kolmesta videosta, FLIR, Gimbal tai Go Fast? Vai onko tämä jokin uusi laivaston video?
Marc Cecottin tutkimukset
13. maaliskuuta 2021 julkaistussa blogikirjoituksessa ranskalaistutkija Marc Cecotti paljasti yksityiskohtia puolustusministeriön sisäisistä sähköposteista koskien UAP-tietopyyntöä.
Eräässä sähköpostissa päivämäärällä 10.7.2020 laivaston strategiatoimari Joseph Gradisher kirjoittaa turvallisuusprioriteeteista vastaavalle (COMNAVSAFECEN):
”Lisäksi nyt löytyy turvallisuusluokitusopas (luokiteltu SALAISEKSI), joka käsittelee UAP-asiaa ja mistä voidaan ja ei voida puhua julkisesti.”
Mikä on turvallisuusluokitusopas?
Löysin internetistä PDF-dokumentin ”Security Classification Guidance, Student Guide”, joka on kurssi joka on suunniteltu niille joiden tulee kirjoittaa tai tietää näistä oppaista. Lainaan tiettyjä kohtia dokumentista.
”Kun alkuperäinen luokittelijataho (Original Classification Authority, OCA) määrittää, että informaatiolle tulee antaa turvaluokitus, hänen tulee määrittä samalla turvaluokitusopastus joka kommunikoidaan muille.”
”Selkeän ja tarkan turvaluokitusopastuksen kehittäminen on tärkeää, koska se varmistaa että kaikki informaation käsittelijät kohtelevat informaatiota yhdenmukaisesti ja suojaavat sitä sen asianmukaisesti.”
”Turvaluokitusopastus on mikä tahansa ohjeistus, joka esittää järjestelmän, ohjelman, mission tai projektin.”
”Alkuperäinen luokittelupäätös kommunikoidaan turvaluokitusopastuksen (SCG) avulla. SCG käsittelee luokittelun kohteen, annetun luokan, syyn luokitukselle sekä ohjeet luokituksen poistolle.”
SCGstä puhuttaessa todetaan:
”Käytettävyyden maksimoimiseksi suurimmalle määrälle henkilöitä, itse opas tulisi olla jaossa ilman luokitusta… Joillekin ohjelmille, kuitenkin, opas on tarpeen olla turvaluokiteltu…”
Kommentti
Gradisherin sähköpostissa päivämäärällä 10.7.2020 Jeffrey Jonesille lukee ”…nyt löytyy turvallisuusluokitusopas (luokiteltu SALAISEKSI)…” Näin vaikuttaisi siltä, että tämä tietty SCG on turvaluokiteltu, ja vieläpä SALAISEKSI.
The Black Vault
The Black Vaultin artikkelissa päivämäärällä 13. maaliskuuta 2021, koskien tätä UAP SCG:a, John Greenewald kirjoitti:
”Toinen suuri paljastus sähköpostista on, että he myönsivät että ”Turvallisuusluokitusoppaan” eli SCG:n olevan olemassa UAP-aiheelle. Black Vault jätti FOIA-tietopyynnön juurikin tästä dokumentista tammikuussa 2021, ja pyynnöt ovat edelleen avoimia sekä laivastolla että OSD:lla.”
Olent tietoinen ainakin yhdestä toisesta tutkijasta, hän ei ole amerikkalainen, joka on jättänyt FOIA-tietopyynnön SCG:a koskien.
Me jäämme odottamaan FOIA-tietopyynnön vastauksia.
Katselin taivasta illalla ja tunnistin Leijonan tähtikuvion, ja ihmettelin: elääkö joku Leijonan tähtikuvion planeetoilla? Ilmeisesti mikään sivilisaatio, jolla olisi ollut paljon vaikutusvaltaa tai kiinnostusta planeettaamme kohtaan ei ole, sillä yhtään sellaista ei ole kuvattu Elena Danaanin kirjassa ‘A Gift from the Stars’ (1). Leijonan tähtikuviota lähimpänä on Umm-tähtio (Wolf 424), joka on ummiittien koti.
(wikipedia, 2)
Katsotaan ensin missä Wolf 424:n (kaksois)tähti on. Se on noin puolivälissä Spican (Neitsyen tähtikuvion kirkkain tähti), Arcturuksen (Boötes) ja Denebolan (Leijonan takajalka) välillä. Lisäsin toisen tähtikartan tämän sivun loppuun.
Niinkuin oli asian laita Metonin (4) kanssa, ainakin yksi kirja on kirjoittanut Ummosta ja ummiiteista (5). Kirjasta voit lukea heidän saapumisestaan planeetallemme vuonna 1950 sekä siitä miten he ottivat yhteyden ihmisiin Espanjassa vuonna 1965. Elena lainaa kirjaa (1, p. 300)
Minun onnistui löytää piirroskuva ummiittinaisesta, joka perustuu valokuviin (6). Hänen kultainen pukunsa sopii kuvakseen, jonka Thor Han antaa eri tähtiä matkaavien rotujen puvuista. Videolla elokuulta 2021 (7) hän sanoo: “
kuva lähteestä (6)
“Älypuku on teknologiaa. Ne näyttävät usein kiiltäviltä, koska niissä on pieniä metallihiukkasia, suojan kaltaisia. Joku voi ampua sitä — se ei mene läpi. Kaikenlaisia sinisen ja vihreän värejä, ja sitten on hopeista tai valkoista tai kultaista ja sävyä joka on joko lämpimän kaunis, se on hopeisen ja kullan välillä. Tämä hopea hehkuu kullan keltaisena, se on erittäin hieno.
Ahil-sivilisaatiolla (8) on siniturkoosin värinen, Taal-plejadeilla on valkoinen. Centauri-tähdistöstä tulleilla on hopeinen. Ummiiteilla on tämä kultaisena hehkuva. Ummiittien univormut ovat kauniita, erittäin hienoja. Tykkään siitä. Ja värähtelyvyö muuttaa väriä rodun mukaan.”
Ummiitilta olisi kestänyt 9 kuukautta matkata 14,1 valovuotta maailmojemme välillä (5). Kirjasta ‘A Gift from the Stars’ on luettavissa hieman ummiiteista myös: “Ummiiteilla on tällainen erikoisen korkea otsa, joka erottaa heidät ihmisroduista. Heidän silmänsä ovat pienemmät ja samassa suhteessa kasvoilla kuin ihmisten silmät. He ovat pääosin vaaleita, heidän elinajanodotteensa on arviolta 200 years. Heidän aluksensa ovat lautasmaisia.
Ummiitti Elena Danaanin piirtämänä (1, p.299)
Ummiitit työskentelevät aktiivisesti Maailmojen Galaktisen Liiton kanssa tiedeohjelmassa, jonka tarkoitus on avustaa Maapallon rotuja. Tason 1 sivilisaation kehitykseen puuttumattomuussääntöä kunnioittavat ummiitit (taso 2 tarkoittaa tähtienvälistä matkailua) (9) ovat kiertäneet tämän ottamalla yhteyttä siviileihin, yleisesti he ovat teknisesti osaavaa väkeä, jotka kykenevät ymmärtämään viestien sisällön, toisin kuin viralliset tieteentekijät.” (1, p.298).
Neuvostoliiton aikaan avaruusolentojen uhka otettiin vakavasti. Niin vakavasti, että Nikita Hruštšovin johdolla erikoisosastolle annettiin rooli mahdollisen avaruusolentojen uhan hoidossa.
Venäläiset satelliitit, armeijan sotilaat, salaiset agentit ja monet muut operatiivit otettiin töihin kirjaamaan ja tutkimaan kaikkia havaintoja UFOista ja avaruusolennoista — ettei ihmiskunta lankeaisi pahantahtoisen vaikutuksen alle ja tulisi Maan ulkopuolisen sivilisaation hyväksikäyttämäksi.
