Tuntemattoman pelko ei ole uusi käsite. Syntymästä kuolemaan meidät on opetettu pelkäämään kaikkea. Modernin elämän vaarat kuristavat ihmisten mielikuvitusta. Sosiologit kutsuvat ilmiötä riskiyhteiskunnaksi, he kuvaavat kulttuureja yhä enenevässä määrin turvallisuusuhkia, sekä oikeita että havaittuja, vastaan taisteleviksi. Akateemiset, hallinnolliset, uskonnolliset ja terveydenhuollon instituutiot eivät olisi olemassa nykymuodossaan jos pelkoa ei olisi olemassa. Nykypäivän ja tulevaisuuden maapallo tulee olemaan kaksi täysin eri maailmaa sen suhteen miten paljon ne pelkäävät tulevaa. Monet näkevät tämän jo nyt.

Siksi sotia on maailmassa. Siksi lääketeollisuus on olemassa. Siksi politiikka on olemassa. Siksi lait ovat olemassa. Me pelkäämme kaikkea, joten meidän täytyy luonnollisesti yrittää kontrolloida tai ehkäistä sitä mitä pelkäämme eniten. Suurin osa ihmisistä myöntää, että maailma on vaarallisempi kuin koskaan aiemmin. Jopa tämän väitteen vääräksi osoittavan todistusaineiston edessä ei ole helpotusta. Laitamme ovet lukkoon, luemme rukoukset, ihmettelemme omaa pessimismiämme ja sitten mietimme miksi emme saa unta. Me elämme pelon kulttuurissa.

Neurolingvistinen ohjelmointi, psykoosi, televisio, mainonta, terrorismin illuusio ja useita muita uskomattomia käsitteitä vaikuttavat elämämme ja maailmamme jokaiseen osa-alueeseen terveytemme ja turvallisuutemme kustannuksella.

Jos on sairautta, meidän tulee kehittää rokote tai lääke. Jos on terroristeja, meidän tulee kehittää terrorisminvastaisia toimia. Jos on rikollisuutta, meidän tulee luoda lakeja. Se kuuluu ihmisluontoon. Ainakin modernien ihmisten luontoon.

Yritä surffata missä tahansa sosiaalisessa mediassa ilman että näkisit pelkäävien käyttäjien viestejä. Se on mahdotonta. Ihmiset pelkäävät kaikkea. He kritisoivat, argumentoivat, vähättelevät, vastustavat ja käyttävät ad hominem -hyökkäyksiä koska he eivät voi tajuta totuutta joka ei ole heidän omansa. Se on heidän omaa totuuttaan suojaava toimenpide.

Mitä pelko tekee meille?

Pelko pitää meidät keskittyneenä menneeseen ja jatkuvasti huolehtimassa tulevasta. Se luo epätoivoa ja päättämättömyyttä joka halvaannuttaa logiikkamme, ajattelumme ja toimintamme. Me emme voi elää vapaasti koska emme voi lakata olemasta peloissamme.

Pelokkaat ihmiset ovat erittäin vastahakoisia tutkimaan uusia käsitteitä tai hyväksymään muita mahdollisuuksia. Voit aina arvioida ihmisen pelkotason siitä miten he tutkivat uusia ympäristöjä ja esineitä ympärillään. Lopulta se vaikuttaa persoonallisuuteemme ja käyttäytymiseemme. Psykologialla on vaikutus myös terveyteen ja elinkaareen.

Kansainvälinen tiedemiesten ryhmä työskentelee aggressiivisesti pelon kontrolloimiseksi sekä armeijassa että julkisuudessa. Onko tämä lääke pelkoa täynnä oleviin elintapoihimme? Ei todellakaan sillä aloitteet itsessään ovat saaneet alkunsa pelosta.

Pelko on repimässä yhteiskuntaamme hajalle. Entisaikaan pelko vaaransi yhteishengen, mutta nykyään se heittää kapuloita koko ihmiskunnan rattaisiin. Tämä taas tekee kansasta yhä pelokkaamman. Mikä pahinta, medialähteet, poliitikot, moderni lääketiede ja bisnes ovat kaikki oppineet rahastamaan tällä selvästi modernilla pelontunteella, ja täten hyötyvät tämän tunteen lisääntymisestä. Ennenkuin löydämme keinon vastustaa pelkoa, me elämme näiden tunneyrittäjien armoilla — ja niin tehdessämme olemme osa pelon henkilökohtaisia, kulttuurillisia ja poliittisia seuraamuksia.

Meidän mielikuvat itsestämme ja asenteemme oman kohtalomme kontrolloimiseen yksilöinä määrittävät paljolti todellisuutemme ja sen mitä me ajattelemme todellisuudesta.

Negatiivinen asenne on uusiutuvien pelkojen perusta

Kun ihmisillä on negatiivinen asenne mihin tahansa joka on vastoin heidän omaa todellisuuttaan, he ovat todennäköisempiä kokemaan pelkoa kuin ne joilla on vähemmän negatiivinen asenne. Fysiologiset tunnusmerkit kuten sydämen syke tai ahdistus aina kasvavat kun mittauksia tehdään niillä joiden asenteet ovat negatiivisia.

Jotkut näistä asenteista perustuvat voimakkaaseen assosiaatioon pelon ja negatiivisen tunteen välillä, joka on niin voimakas että monet eivät voi edes ajatella pelkoa ilman negatiivisen reaktion kokemista automaattisesti.  Monet erittäin uskonnolliset ihmiset ympäri maailman pelkäävät ateisteja. He eivät suostu ymmärtämään ateistien kantaa. He eivät edes ajattele ateisteilla olevan oikeutta omiin mielipiteisiinsä ja he tuntevat itsensä äärimmäisen uhatuiksi mistä tahansa asiasisällöstä joka kertoo ateismin periaatteista. Sama voi olla totta jos roolit vaihtuvat. Kumpikaan positio ei edistä toinen toistaan jos kumpikin ajattelee toinen toisestaan vain negatiivisesti. Tämä luo tietämättömyyttä, omahyväisyyttä ja ylemmyydentunnetta.

Negatiiviset reaktiot tuntemattomaan aiheuttavat heikkouden tunnetta luonteeseemme, erityisesti omien vakaumuksien suhteen. Kun ihmisillä on vahva tarve ojentaa toisia esittämistään mielipiteistä tai informaatioista, se kertoo omien uskomusten, moraalien ja arvojen luottamuspulasta. Se kertoo aidosta vajauksesta.

Niiden, joilla ei ole luottamusta omiin opinkappaleisiinsa, ei ole pakko samaistua niihin asioihin, joista he eivät toisissa pidä. Heidän ei ole pakko yrittää korostaa niitä vikoja miellyttääkseen omaa itsetuntoaan. He kokevat oikeudekseen taistella oman uskomusjärjestelmänsä puolesta sillä heidän mielessään kilpaileva järjestelmä täytyy olla väärässä.

Moderni pelko leviää

21. vuosisadan pelko on uniikkia sen suhteen miten ihmiset sen kokevat. 1980-luvulta lähtien yhteiskunta on hyppinyt jatkuvasti paniikista toiseen. Rikollisuuden pelko on tehnyt meistä raunioita,  pian sen jälkeen tulivat tappavat taudit, huumeidenkäyttäjät, internet-pedofiilit, lintuinfluenssa, ebola, hullun lehmän tauti, pernarutto, maahanmuuttajat, ympäristön romahtaminen, ja — jotta emme unohtaisi — terroristit.

”Nykyaikaa ei määrittele yksittäinen pelko”, sanoo sosiologi Frank Furedi, kirjojen  Culture of Fear: Risk-Taking and the Morality of Low Expectation ja Politics of Fear: Beyond Left and Right kirjoittaja. “Meillä on silmitön, pluralistinen pelon muoto. Kun vanhempamme ovat pelänneet yhdessä samaa asiaa, sinulla ja minulla pelko on eristäytynyttä ja yksilöllistä. Me pelkäämme itseksemme.”

Aivomme ovat huonosti varustellut arvioimaan riskejä jotka eivät johda suoraan negatiiviseen lopputulokseen. Markkinoijat, poliitikot ja viihdealan tähdet tietävät tarkkaan kuinka aivot osuvat hutiin, ja he käyttävät tätä tietoa suuresti hyödykseen. Harvat voivat väittää pelolla mässäilyn olleen epäonnistunutta lääkefirmojen tapauksessa, jotka käyttävät tautien pelkoa myydäkseen lääkkeitä ja rokotteita miljardeilla.

Kun TV-kanavat taistelevat katselijaluvuista ja sanomalehdet tajuavat lukijoiden häviävän, tarve johtaa sensaatiojutuilla kasvaa. Tavanomaisen ja raportoidun välinen ero vääristää alitajunnan vertailukohtia.

Pelon on aika jäädä historiaan jotta maailma voi muuttua

Ihmisten ei ole pakko päästä pelosta kokonaan irti. Kykymme arvioida riskejä on kehittynyt, ja vaistomaiset päätökset palvelevat meitä useasti. Mutta kun jokin ei vain tunnu loksahtavan paikoilleen, silloin on aika pysähtyä ja ainakin kysyä mikä aiheuttaa eroavuuden.

Uusi maapallo tulee näkemään ihmisiä jotka työskentelevät pelon vähentämiseksi tai kokonaan poistamiseksi enemmän kuin koskaan aiemmin. Jos sinulla on pelkoa, kannattaa ymmärrtää sen asian luonne joka sitä herättää. Leikitään että pelkäät tulevaa. Se mitä oikeasti pelkäät on epävarmuus tulevien asioiden ympärillä. Elämällä täydellisesti tässä hetkessä ja suunnittelemalla tulevaa voit vähentää epävarmuutta ja pelkoa. Et voi luoda suunnitelmaa kaikkiin epävarmuuksiin mutta olemalla valmis tiettyyn pisteeseen asti vähentää epävarmuuden pelkoa. Opit myös nauttimaan siitä.

Mielesi psykologinen ohjelmointi, alitajunta, täytyy muuttua ennenkuin mitään oikeaa muutosta voidaan havaita. Alitajuntasi koostuu engrameista, muistijäljistä joita muut tapahtumat elämässä ovat aiheuttaneet. Nämä koostuvat positiivisista ja negatiivisista assosiaatioista ja ne toimivat kuin tietokoneohjelmat. Niin kauan kun ohjelmointi pysyy samana, tietokone toimii niinkuin ohjelma sanoo.

Samalla tavoin meidän tulee muuttaa mielemme ohjelmointia. Viisas ajattelu johtaa hyvän ja pahan erotteluun. Kun olet muuttanut ohjelmointiasi, alat havaita ja toimia positiivisesti. Viisas ajattelu siis sisältää avaimen positiiviseen mieleen.

Kun ihmiset alkavat ajatella näin, on mahdotonta lopettaa: Jokainen televisio-ohjelma, jokainen mainos, jokainen puhe joka käyttää pelottelua tehokeinona lieventyy. Se on suunta jonne olemme menossa. Me tulemme lopulta luopumaan siitä että pelot määrittelisivät meitä. Sen sijaan me tulemme keskittymään niihin minkä kanssa kannattaa työskennellä yhdessä. Kun me teemme sen, me vapaudumme poliitikkojen pelkopuheista ja pelon markkinavoimista. Me sallimme samalla itsellemme paljon tarvitsemamme helpotuksen.

Artikkelin julkaissut Waking Times.