Are ‘Celestials’ assisting Humanity in Relations with Extraterrestrial Life?
Michael E. Salla, M.A., Ph.D.
Tiivistelmä
Useiden henkilöiden todistukset ja fyysisistä kontaktitapahtumista kertovat historialliset tiedot viittaavat korkeasti kehittyneisiin, eettisiin olentoihin, joita on usein havaittu avaruusolentojen yhteydessä. Toisin kuin avaruusolennot, nämä olennot eivät vaikuta olevan riippuvaisia teknologiasta viestinnässä tai matkustamisessa. Käytän termiä ‘selestiaali’ viittaamaan mihin tahansa elämänmuotoon, joka on saavuttanut korkean tietoisuuden tilan, jossa ne esittelevät useita uskomattomia kykyjä ilman teknologista apua. Kuvaan ‘selestiaalien’ historiallista roolia ihmisten ja avaruusolentojen välisiin suhteisiin puuttumisessa. Näytän miten lisääntynyt tietoisuus selestiaalien läsnäolosta voi auttaa ihmiskuntaa siirtymään kypsempään galaktiseen kulttuuriin, jossa avoin kontakti avaruusolentojen sivilisaatioiden välillä voi tapahtua. Tärkeitä poliittisia päätöksiä pitää tehdä siitä minkä avaruusolentojen ryhmittymien kanssa on luotettavaa työskennellä ja mitkä kehittyneet teknologiat ottaa ihmisten yhteiskuntaan käyttöön. Selestiaalit voivat auttaa minimoimaan turhaa stressiä ja konfliktia tässä siirtymässä ja varmistaa että ihmiskunnan evoluutio galaktiseen kulttuuriin on harmoninen ja rauhanomainen.
Johdanto
Useat yksittäiset todistukset ja historialliset tiedot, jotka kuvaavat fyysistä kontaktia Maan ulkopuolisen elämän kanssa, viittaavat erittäin kehittyneisiin eettisiin olentoihin, joita on usein havaittu avaruusolentojen yhteydessä. Toisin kuin avaruusolennot, nämä olennot eivät vaikuta olevan riippuvaisia teknologiasta kommunikaatiossa tai matkustamisessa. Nämä erittäin kehittyneet eettiset olennot on kuvattu enkeleiksi, ylösnousseiksi mestareiksi, Elohim tai samankaltaisilla termeillä, joita käytetään kuvaamaan erittäin kehittyneitä tietoisuuden tiloja taikka ‘henkistä tietoisuutta’. Käytän termiä ‘selestiaali’ (englannin celestial, suomeksi taivaallinen suom. huom.) viittaamaan mihin tahansa elämänmuotoon, joka on saavuttanut korkean tietoisuuden tilan, jossa he kykenevät monenlaisiin uskomattomiin tekoihin ilman teknologian apua.
Selestiaalit kykenevät matkaamaan läpi koko universumin pelkästään tahdonvoimallaan eikä niitä rajoita mikään fyysinen sijainti. Tämä erittäin kehittynyt kyky erottaa ne avaruusolennoista, jotka ovat riippuvaisia kehittyneestä avaruusmatkailuteknologiasta, kuten käy ilmi kaikkialla tehdyistä ‘lentävien lautasten’ ja muiden Maan ulkopuolisten alusten (extraterrestrial vehicles, ETVs) havainnoista. Tämä kyky matkata avaruusaikaa erottaa selestiaalit paranormaaleista olennoista tai ‘interdimensionaaleista’ joita John Keel ja muut ovat kuvanneet kummituksiksi, keijukaisiksi, haltijoiksi jne. jotka ovat rajautuneet spatiaalis-temporaalisesti Maapallolle mutta voivat liikkua ulottuvuudesta toiseen. [1]
Selestiaalit ovat myös saavuttaneet kehittyneitä tietoisuuden tiloja, joissa ne ovat saavuttaneet ykseystietoisuuden tai ‘kosmisen tietoisuuden’ universumin kanssa, eivätkä ne identifioidu yksinomaan oman tähtikuvionsa, sivilisaationsa, ajan tai paikan ulottuvuuden kanssa. Tämä kyky toisella tavalla erottaa ne avaruusolennoista, jotka yksinomaan identifioituvat tiettyn tähtikuvion, sivilisaation, ajan tai ulottuvuuden kanssa. Kolmanneksi, selestiaaleja ei rajoita mikään tietty fyysinen muoto, ja ne voivat muuttaa muotoaan niin halutessaan sopimaan mihintahansa olosuhteisiin. Tämä kyky jälleen erottaa ne avaruusolennoista, jotka ovat tietyn muotoisia tai joilla on tietyt geneettiset ominaisuudet, ja jotka vaativat teknologiaa muuttamaan fyysistä muotoaan tai sitä miltä he muille näyttävät.
Selestiaaleja on kuvattu useissa uskonnollis-historiallisissa lähteissä, ja tuoreemmalti kontaktikokemuksissa. Selestiaalit kuvataan näissä lähteissä olennoiksi, jotka palvelevat korkeampaa universaalia tahtoa, joka pysyy piilossa tavallisilta ihmisiltä. Selestiaalit on kuvattu usein tekemässä interventiota ihmiskunnan evoluution avustamiseksi, erityisesti konfliktiaikoina, joissa on mukana avaruusolentojen sivilisaatioita ja kehittyneitä teknologioita. Selestiaaleja on havaittu yhdessä avaruusolentojen kanssa, jotka pitävät selestiaaleja opettajina, “Viisauden mestareina” tai universaaleina viestintuojina, joiden neuvot kuullaan kunnioituksella, vaikkei niitä aina noudatettaisikaan.
Nykykirjallisuudessa avaruusolentojen on kasvavassa määrin tunnustettu olleen johtavassa roolissa ihmisrodun siementämisessä ja teknologisesti kehittyneiden sivilisaatioiden perustamisessa.[2] Vähemmän tunnettua on se rooli, joka selestiaaleilla on suhteessa avaruusolentoihin niiden monimutkaisessa interaktiossa ihmisten evoluutiossa. Tämä on valitettavaa, sillä evidenssi viittaa siihen, että selestiaalit ovat olleet merkittävässä roolissa historiallisesti ihmiskunnan evoluutiossa, varmistamassa että kehittyneitä teknologioita käytetään viisaasti ja tulemassa ihmisten ja avaruusolentojen välisten konfliktien väliin.
Selestiaalien historiallisen roolin ymmärtäminen on muuttunut erityisen tärkeäksi modernina aikana, jolloin kontakti avaruusolentojen sivilisaatioiden ja ihmiskunnan välillä on lisääntynyt. Avaruusolennot ovat olleet tekemisissä suoraan Yhdysvaltain hallituksen kanssa ja joissain tapauksissa ovat allekirjoittaneet sopimuksia. [3] Tämä on johtanut kehittyneiden Maan ulkopuolisten teknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon sotilaskorporaatiosektorilla, joiden on muutamassa harvassa tapauksessa annettu suodattua valtavirran yhteiskuntaan. [4]
Useissa muissa avaruusolentokontaktitapauksissa avaruusolennot ovat suoraan olleet tekemisissä yksityishenkilöiden kanssa, jotka ovat kuvanneet kokemuksien vaihtelevan inspiroituneesta transformaatiosta tungetteleviin rikkomuksiin. Tämä viittaa siihen, että avaruusolentoja on eri tyyppisiä, jotka ovat tekemisissä ihmiskunnan kanssa eri tavoin ja motivaatioin. [5] Näyttö viittaa ihmisten ja avaruusolentojen välisen kontaktin lisääntymiseen, mikä kulminoituu avoimeen kontaktiin, jossa Maapallosta tulee planeettainvälinen yhteisö. Tämä johtaa tärkeisiin poliittisiin valintoihin, jotka on tehtävä mikäli ihmiskunta jatkaa eri avaruusolentojen ryhmittymien kanssa toimimista ja niiden tarjoaman teknologian käyttöönottamista.
Tässä tutkimuksessa kuvaan selestiaalien historiallisen roolin niiden väliintulossa ihmisten ja avaruusolentojen asioihin. Näytän miten lisääntynyt tietoisuus selestiaalien läsnäolosta voi auttaa ihmikuntaa siirtymässä kypsäksi galaktiseksi kulttuuriksi, jossa tapahtuu avointa kontaktia avaruusolentojen sivilisaatioiden kanssa. Tärkeitä poliittisia valintoja tarvitsee tehdä siitä mitkä avaruusolentojen ryhmittymät ovat luotettavia kumppaneita joiden kanssa työskennellä, ja siitä mitkä kehittyneet teknologiat tulisi ottaa käyttöön ihmisten yhteiskunnassa. Selestiaalit voivat auttaa minimoimaan tarpeetonta stressiä ja konfliktia tässä siirtymässä, ja varmistamaan että ihmiskunnan evoluutio galaktiseksi kulttuuriksi on harmoninen ja rauhanomainen.
Selestiaalit ja Eenokin kirja
Selestiaaleja on kuvattu uskonnollis-historiallisissa teksteissä transsendenttisiksi olennoiksi, jotka ovat puuttuneet ihmissivilisaation toimintaan suojelijoina ja vartijoina. Selestiaalit ovat olleet johtavassa asemassa auttamassa ihmiskuntaa käsittelemään avaruusolentoja tai muita elämänmuotoja, joilla on merkittävää valtaa puuttua ihmisten asioihin. Ne vaikuttavat olevan kriittisessä roolissa auttamassa ihmiskuntaa ratkaisemaan kehittyneiden teknologioiden käytöstä aiheutuneita konflikteja. Joissain tapauksissa selestiaalit ovat suoraan puuttuneet avaruusolentojen toimintaan niiden rikkoessa universaaleja normeja kuten koskemattomuus ja kehittyneiden teknologioiden levittäminen valmistautumattomille populaatioille. Tässä ja seuraavassa osiossa tutkin juutalaiskristillisiä ja veedisiä uskonnollis-histroriallisia traditioita, jotka kuvaavat selestiaalien toimintaa avaruusolentojen ja ihmisten kanssa.
Apokryfinen Eenokin kirja elävästi kuvaa monimutkaista suhdetta selestiaalien, avaruusolentojen ja ihmiskunnan välillä. Eenokin kirjassa 200 avaruusolennon ryhmä nimeltään ‘Nephilim’, tai ‘langenneet enkelit’, tulevat Maapallolle ja joiden väitetään tuntevan vetoa ihmisnaisiin. Nephilim sen jälkeen alkaa toimia ihmisten keskuudessa lajien välisen parittelun parissa:
Ja tapahtui, kun ihmisten lapset olivat moninkertaistuneet, että niinä päivinä heille syntyi kauniita ja viehättäviä tyttäriä. Ja enkelit, taivaan lapset, näkivät ja himoitsivat heitä, ja sanoivat toisilleen: ”Tulkaa, valitkaamme vaimoja ihmisten lasten keskuudesta ja tehdään lapsia.” Ja Semjaza, joka oli heidän johtajansa, sanoi heille: ”Minä pelkään, ettette suostu tähän, ja minun täytyy yksin maksaa suuren synnin rangaistus.” Ja he kaikki vastasivat hänelle ja sanoivat: ”Vannokaamme vala, ja sitokaamme kaikki itsemme keskinäisillä kirouksilla, ettemme hylkää tätä suunnitelmaa, vaan teemme tämän asian.” Sitten he kaikki vannoivat yhdessä ja sitoivat itsensä keskinäisillä kirouksilla siihen. Ja heitä oli kaikkiaan 200, jotka laskeutuivat Jaredin päivinä Hermonin vuoren huipulle, ja he kutsuivat sitä Hermonin vuoreksi, koska he olivat vannoneet ja sitoneet itsensä keskinäisillä kirouksilla sen yllä. [6]
Ylläoleva lainaus viittaa avaruusolentojen ja ihmisten väliseen paritteluun, joka nähdään syntina tai universaalin lain rikkomuksena. Oletettavasti tämä on peräisin sellaisten liittojen jälkeläisten geneettisestä edusta, joka lopulta johtaisi siihen, että heistä tulisi johtajia tai että heillä olisi merkittävän suurta vaikutusta lukumäärään verrattuna. Lisäksi sellaiselle jälkikasvulle todennäköisesti jaettaisiin avaruusolentojen teknologiaa auttamaan heitä heidän ihmiskunnan johtamisessa.
On tärkeää huomauttaa, että Eenokin kirjan kirjoittajat olivat ammentaneet monista varhaisemmista sumerilaisten Anunnaki-tekstien elementeistä. Anunnakit olivat ryhmä avaruusolentoja, jotka tulivat Maapallolle ja joiden väitetään geneettisesti muuntelemalla luoneen ihmisrodun työläisiksi. Siinä prosessissa Anunnakit ovat auttaneet Sumerian sivilisaation perustamisessa kunnes sarja katastrofaalisia tapahtumia tuhosi sen kehittyneillä aseilla. [7] Ilmeisesti Anunnakit ottivat ihmiskunnan mukaan heidän veljeskiistoihinsa, joka johti useam Mesopotamian kaupungin tuhoon ja siitä syntyneeseen maanpakoon. Abraham oli pakolainen Ur-kaupungista, joka toi mukanaan riittävästi tietoa, vaurautta ja perheenjäseniä ja jopa teknologiaa, jolla perustaa juutalaisvaltion Palestiinaan. [8] Sumerilaisten nuolenpääkirjoituksissa kuvatut Anunnakit tunnetaan myös nimellä Nephilim Eenokin kirjassa, ensimmäisessä Mooseksen kirjassa ja muissa juutalaisissa teksteissä.
Ihmiskunnan ja Semjazan johtamien avaruusolentojen välinen suhde ei ole täysin negatiivinen, sillä jälkimmäinen opetti ihmisille monia teknologioita ja esoteerista tietoa, joita vaadittiin kehittyneen sivilisaation perustamiseen. Tämä kerrotaan nuolenpääteksteissä, kuinka Anunnakit auttoivat Sumerian sivilisaation perustamisessa Mesopotamiaan arviolta 3800 eKr. [9] Nephilimeilta peräisin oleva tieto ulottui metalliaseista kosmetiikkaan, koruihin, ennustamiseen, astronomiaan, sään tarkkailuun, maanviljelyyn ja herbologiaan:
Ja Azazel opetti ihmisiä tekemään miekkoja ja veitsiä, ja kilpiä ja rintakilpiä, ja teki heille tunnetuiksi maan metallit ja niiden työstämisen taidon, ja rannerenkaat ja koristeet, antimonien käytön, silmien kaunistamisen, ja kaikki arvokkaat kivet, ja kaikki väriaineet. Ja nousi paljon jumalattomuutta, ja he tekivät haureutta, ja heidät johdettiin harhaan, ja he turmelivat kaikki tiensä. Semjaza opetti lumouksia ja juurileikkauksia, Armaros lumouksia, Baraqijal tähtitiedettä, Kokabel tähtikuvioita, Ezeqeel tietoa pilvistä, Araqiel maan merkkejä, Shamsiel auringon merkkejä, ja Sariel kuun kiertoa. Ja kun ihmiset menehtyivät, he huusivat, ja heidän huutonsa nousi ylös taivaaseen… [10]
Siinä missä avaruusolennot kuvataan kehittyneen teknologian ja sivilisaatioiden opettajiksi, selestiaalit kuvataan universaalin tahdon välikappaleiksi. Ihmiskunnalle kehittyneiden teknologioiden opettamisen prosessissa avaruusolennot ovat lietsoneet paljon tuhoisaa sotaa ja kärsimystä, joka on saanut ihmiskunnan kerjäämään taivaasta helpotusta. Eenokin kirja kuvaa Nephilimin ja ‘oikeamielisten’ enkeliolentojen tai ‘selestiaalien’ välistä konfliktia:
Ja sitten Mikael, Uriel, Rafael ja Gabriel katsoivat alas taivaasta ja näkivät paljon verenvuodatusta maan päällä, ja kaikki laittomuus lisääntyi maassa. Ja he sanoivat toisilleen: ”Maa joka on tehty ilman asukkaita huutaa heidän huutojaan ylös taivaan porteille.” Ja nyt teille, taivaan pyhät, ihmisten sielut sanovat: ”Tuokaa syymme Korkeimman eteen.” Ja he sanoivat aikojen Herralle: ”Herrojen Herra, Jumalien Jumala, Kuninkaiden Kuningas, ja aikojen Jumala, Kunniasi valtaistuin pysyköön kaikille aikojen sukupolville, ja nimesi pyhä ja kunnioitettu ja siunattu kaikille ajoille! Sinä olet tehnyt kaiken, ja Sinulla on valta yli kaiken: ja kaikki asiat ovat paljastettuja ja avoimia edessäsi, näet kaiken eikä mikään voi piiloutua Sinulta. Sinä näet mitä Azazel on tehnyt, kuka on opettanut kaiken, mikä ei ole oikeaa, maan päällä, ja on paljastanut ikuiset salaisuudet jotka olivat taivaassa, joita ihmiset kovasti halusivat oppia: ja Semjaza, jolle olet antanut määräysvallan. Ja he ovat menneet maan päälle ihmisten tyttärille, ja ovat maanneet naisten kanssa, ja ovat saastuttaneet itsensä, ja paljastaneet heille kaikenlaiset synnit. Ja naiset ovat synnyttäneet jättiläisiä, ja siksi koko maa on täytetty verellä ja sillä, mikä ei ole oikeaa. Ja nyt, katso, niiden sielut, jotka ovat kuolleet, huutavat ja asettuvat taivaan porteille, ja heidän valituksensa ovat nousseet: eivätkä voi tauota laittomien tekojen tähden, joita maassa tehdään. Ja Sinä tiedät kaiken, ennen kuin ne tapahtuvat, ja Sinä näet nämä asiat ja sinä laitat heidät kärsimään ja sanot, mitä meidän tulee tehdä näille asioille.” [11]
Ilmeisesti selestiaalit olivat huolissaan siitä tavasta millä kehittyneitä teknologioita on levitetty varomattomalle ihmiskunnalle, ja siitä miten ihmisten itsevaltius on Nephilim-jälkeläisten käsissä uhattuna. Erityinen valitus oli, että avaruusolennot olivat “paljastaneet ikuisia salaisuuksia, jotka olivat (säilössä) taivaassa, mitä ihmiset halusivat oppia.” Tämä kertoo samanlaisesta konfliktista, jota kuvataan Sumerian arkistotiedoissa, siitä miten ihmiskunnalle annettiin kehittynyttä tietoa ja teknologiaa. Selestiaalit kuvataan universaalin tahdon toteuttajiksi siinä kun ne puuttuvat Nephilimien vallan lopettamiseen (joita kuvataan myös nimellä ‘Katselijat’), jotka ovat saaneet aikaan epävakaan tilan planeetalla kehittyneillä teknologioilla ja vaikutuksella ihmistietoisuuteen.
Jokainen selestiaaleista tai arkkienkeleistä saa toteutettavakseet tietyt ohjeet miten toimia Nephilim/Katselijoiden kanssa transsendentaaliselta “Kaikkein Korkeimmalta”, mikä kuvataan Eenokin kirjassa. Arkkienkeli Rafael saa tehtäväkseen sitoa ja vangita eräs johtava Nephilim, jota kuvataan myös langenneeksi enkeliksi, ja parantaa maa. [12] Näissä ohjeissa selestiaalit ohjeistetaan tuhoamaan Nephilim lietsomalla sotaa niiden keskuuteen.
Ja Gabrielille Herra sanoi: ”Toimi kaikkia epäpyhiä ja haureuden lapsia vastaan: ja tuhoa Vartijoiden lapset ihmisten joukosta, lähetä heidät toisiaan vastaan niin että he tuhoavat toisensa taistelussa: sillä päivien pituutta he eivät saa. Ja heidän isänsä toivovat elävänsä ikuisesti, mutta jokainen heistä elää 500 vuotta.” [13]
Yllämainitussa lainauksessa selestiaaleilla on valta manipuloida avaruusolentoja tuhoamaan itsensä, paljon samalla tavoin kuin avaruusolennot tai Nephilim ovat lietsoneet sotaa ja eripuraa ihmiskunnan keskuuteen. Tutkijat Zecharia Sitchin ja Joseph Farrell kuvaavat muinaiset sodat, joita avaruusolentojen keskuudessa sodittiin, joissa käytettiin kehittyneitä aseita, jotka tuhosivat heidän kaupunkinsa. [14] Arkkienkeli Mikael saa tehtäväkseen siepata langenneiden enkelien johtajan, Semjazan, ja hänen kohorttinsa, ja vangita heidät salaisiin paikkoihin ympäri Maapalloa:
Ja Herra sanoi Mikaelille: ”Mene, sido Semjaza ja hänen toverinsa, jotka ovat yhtyneet naisiin ja saastuttaneet itsensä kaikella epäpuhtaudella. Ja kun heidän poikansa ovat tappaneet toisensa, ja he ovat nähneet rakkaidensa tuhon, sido heidät lujasti 70 sukupolveksi maan laaksoihin, heidän tuomionsa päivään saakka, kunnes ikuinen ja lopullinen tuomio on julistettu. Niinä päivinä heidät johdatetaan tulen syvyyksiin: ja kidutukseen ja vankeuteen josta he eivät vapaudu koskaan. Ja jokainen joka tuomitaan ja tuhotaan tästä lähtien, hänet tullaan sitomaan heidän mukaansa sukupolvien loppuun saakka. Ja tuhoa kaikki saastaiset henget ja Vartijoiden lasten henget, koska he ovat vääristäneet ihmisen. Tuhoa kaikki väärä maan pinnalta ja anna kaiken pahan työn kohdata loppunsa: ja anna oikeuden ja totuuden kasvin ilmestyä: ja se saa antaa siunauksen; oikeuden ja totuuden työt istutetaan totuudessa ja ilossa ikuisiksi ajoiksi. [15]
Ylläolevassa lainauksessa arkkienkeli Mikaelin johtamat selestiaalit kuvataan ihmiskunnan suojelijoiksi, jotka lopettavat epäoikeudenmukaisen ja väkivaltaisen sivilisaation, joita Nephilim ja heidän jälkeläisensä johtavat. Ilmeisesti avaruusolentojen suurin vika on ollut ihmiskunnan vokottelu kehittyneellä teknologialla ja tiedolla, kun ihmiskunta ei ollut valmis vastuullisesti integroimaan näitä. Tämä johti epätasapainoon ihmiskunnan tietoisen sofistikaation ja korkeampien tietoisuuden tilojen välillä. Selestiaalit siten näyttäytyvät Eenokin kirjassa ihmiskunnan äärimmäisinä suojelijoina. Ihmiskunta helposti eksyy harhaan avaruusolentojen manipulaatiosta, jotka käyttävät hyväksi ihmiskunnan kaipuuta kehittyneelle teknologialle ja tiedolle. Kehittyneen teknologian ja korkeampien tietoisuuden tilojen välinen epätasapainon korjaaminen tuntuu olevan selestiaalien päätavoite. Samanlainen dynamiikka esiintyy veedisissä kuvauksissa selestiaaleista, jotka ovat tekemisissä ihmiskunnan ja avaruusolentojen kanssa.
Veedinen sivilisaatio ja selestiaalit
Useat veediset tekstit viittaavat lentäviin lautasiin eli ‘vimanoihin’, jotka matkaavat Maapallon taivailla. Joissain tapauksissa nämä lentävät lautaset olivat niin suuria, että ne olisivat voineet olla kaupunkeja joissa asuu tuhansia. Näiden lentävien lautasten asukkaat, kaupungit, jne. saavat monenmoisia nimityksiä veedisten tekstien kirjoittajilta, esim. Asurat, Devat, Gandharvat, jne. Jotkut vaikuttavat olevat alunperin Maasta, sillä ne kontrolloivat tiettyä kaupunkia tai aluetta, kun taas toiset olivat vierailijoita muista maailmoista tai ulottuvuuksista, nimeltään ‘loka’. Jos veediset lähteet ovat luotettavia, silloin muinainen Intia oli avoin galaktinen yhteisö, jossa monenmoiset erilaiset olennot eri maailmoista tai ‘lokasta’ olivat tekemisissä ihmissivilisaation kehityksen kanssa. Sikäli kuin nämä olennot tarvitsivat kehittyneitä teknologioita liikkumaan ajan ja avaruuden läpi, heitä voidaan pitää avaruusolentoina. Tapauksissa jolloin nämä olennot liikkuivat maailmoista toisiin ilman teknologiaa, heitä voidaan pitää selestiaaleina.
Veediset tekstit kuvaavat konfliktia Asurojen ja Deevojen välillä, joita kuvataan pääosapuoliksi taistelussa Maapallon kaupunkien ja muiden planeettojen kontrollista. Asurat vaikuttivat haluavan suoraan kontrolloida ihmisten kaupunkeja ja sivilisaatioita, ja ne vaikuttavat olevan analogisia Nephilim-kuvauksen kanssa Eenokin kirjassa. Asurat käyttivät kehittyneitä teknologioita valloittamaan eri planeettoja ja saamaan ne suoraan kontrolliinsa kehittyneiden teknologioiden käyttöönotolla ja astuttamalla. Heidän arkkivihollisensa Deevat, kuitenkin, aikoivat ottaa käyttöön niinkutsutun Sanatana Dharman (ikuinen laki), jossa oikeamieliset ihmisjohtajat hallitsivat Maapallon eri kuningaskunnissa ja sivilisaatioissa. Deevat eivät vaikuttaneet olevan kiinnostuneita suoraan hallitsemaan Maapallolla, ja he olivat tyytyneet hallitsemaan heidän omaa maailmaansa nimeltä Devaloka. Aikoina jolloin Asurat olivat hyökänneet Maapallolle ja Devalokalle, Deevat pyysivät apua selestiaaleilta. Selestiaalit olivat tyypillisesti fyysinen ilmentymä tai inkarnaatio kolmesta hindujumalasta, Shiva, Vishnu tai Brahma, tai feminiinisistä olennoista nimeltään Devi. Puranat pitävät sisällään useita kertomuksia siitä miten selestiaalit kulttuurillisen taantumuksen aikaan puuttuivat asiaan ja palauttivat Sanatana Dharman ja auttoivat Deevoja heidän jatkuvassa konfliktissaan Asuroiden kanssa.
Yksi esimerkki, joka alleviivaa jatkuvaa konfliktia näiden kahden avaruusolentojen ryhmän välillä (Asurat ja Deevat), joissa heidän suunnitelmansa Maapalloa varten eroavat toisistaan, liittyvät selestiaaliin nimeltä ‘Krishna’. Aivan kuten Eenokin kirja kuvaa arkkienkeli Mikaelin ja Gabrielin kohentavan liekkiä avaruusolentojen lapsien välisessä konfliktissa puhdistaakseen maailman taantuneista sivilisaatioista, niin myös Krishna oli samanlaisessa asemassa Bhagavad Puranan mukaan:
Kun Vishnu inkarnoitui Krishnana… hän puhdisti Maapallon pahuuden painolastista, joka esiintyi miljoonina väkivaltaisiksi kshatrioiksi [sotilaat] maailmaan syntyneinä demoneina [Asurat]. Hän liekitti suurinta sotaa hyvän ja pahan voimien välillä, jossa Yuddishtiran Pandava-joukot tuhosivat Kauravat ja heidän massiivisen isäntänsä. [16]
Tässä on viittaus Mahabharataan, jossa suuri sota kehittyneitä teknologioita käyttäen johti Asurojen tuhoutumiseen, jotka hallitsivat muinaisen Intian kuningaskuntia. Useat viitteet Mahabharatassa viittaavat käytettyjen kehittyneiden aseiden tuhovoimaan, joista jotkut vaikuttivat ydinaseilta, kuten käy ilmi seuraavasta lainauksesta:
Gurkha ampui hänen nopealla ja tehokkaalla Vimanallaan kolmea Vrishien ja Andhakojen kaupunkia kohti yksittäisen ammuksen, joka oli ladattu kaikella Universumin voimalla. Hehkuva savupatsas ja liekit tuhannen auringon kirkkaudella nousivat kaikessa komeudessaan… kohtisuora räjähdys vyörytti savupilviä… savupilvi nousi ensimmäisestä räjähdyksestä, se muodosti laajenevan pyöreitä ympyröitä, kuin jättiläismäiset aurinkovarjot aukeaisivat… Se oli tuntematon ase, Rautainen Ukkosenjyrähdys, jättiläismäinen kuoleman viestintuoja, joka muutti tuhkaksi kokonaisen Vrishien ja Andhakojen rodun… Ruumiit paloivat tunnistamattomiksi. Hiukset ja kynnet irtosivat; vaasit hajosivat säpäleiksi, linnut muuttuivat valkoisiksi. Muutaman tunnin päästä kaikki ruokatarvikkeet olivat saastuneet… tästä tulesta pakoon pääsemiseksi sotilaat heittäytyivät jokiin pestäkseen itsensä ja varusteensa. [17]
Ylläoleva lainaus melkein varmasti kuvaa muinaista ydinsotaa, ja se kertoo siitä että kehittyneitä teknologioita käytettiin rutiininomaisesti Veedojan aikojen Intiassa tuhotarkoituksiin. Vaikuttaa siltä, että selestiaalit kuten Krishna tulivat väliin ja tuhosivat sivilisaatiot, jotka eivät olleet löytäneet oikeaa tasapainoa kehittyneiden teknologioiden ja korkeampien tietoisuuden tilojen välillä.
Kontaktihenkilöiden raportit
George Adamski oli ensimmäinen nimekäs kontaktihenkilö, joka tuli julkisuuteen kuuluisan Desert Landing -tapauksen takia marraskuussa 1952, jossa kuusi silminnäkijää näki Adamskin tapaavan avaruusolentoa nimeltä Orthon, joka tuli ulos lentävästä lautasesta. [18] Hän myöhemmin väitti, että hänet vietiin avaruusolentojen emoalukselle helmikuussa 1953. Hän kuvasi tapaamista Orthonin ja usean muun avaruusolennon kanssa oman aurinkokuntamme planeetoilta, mm. Venus, Mars ja Saturnus. Adamski kuvasi avaruusolennot ihmisiltä näyttäviksi, joilla oli kehittynyttä teknologiaa. Usein oli kuva tai muistutus kehittyneestä olennosta tai ‘mestarista’, jota avaruusolennot kunnioittivat universaalin viisauden ruumiillistumana. Adamski kuvasi istuneensa pöydässä avaruusolentojen aluksessa, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi erään heidän ‘viisauden mestareistaan’:
Meidän istuessamme pöydän ääressä, kaikki silmät olivat kääntyneet vanhempaan avaruusmieheen, joka alkoi puhua. Vaikka vasta myöhemmin hänen asemansa kaikilla planeetoilla selitettiin nimiulle, oli mahdotonta olla tajuamatta miten erittäin kehittynyt olento oli läsnä, ja kaikkien läsnäolleiden asenteesta kävi selväksi, miten sekä he että minä tunsimme itsemme nöyriksi hänen edessään. Sain tietää, että hänen ikänsä, hänen nykyisessä kehossaan, oli lähes tuhat vuotta. [19]
Adamski tapaamassa Orthonia
Adamski selvästi oli sitä mieltä, että olennolla oli erittäin korkea tajunnan taso, suurta viisautta. Adamski kuvasi kuvasi muita kontaktikokemuksiaan ‘viisauden mestareiden’ kanssa, joita muut avaruusolennot aluksella ja heidän kotimaailmoissaan kunnioittivat. Hänen kokemuksensa auttavat verifioimaan selestiaalien olemassaolon, jotka joissain tapauksissa tekevät yhteistyötä toteuttaen korkeampaa henkistä tehtävää avaruusolentojen kanssa.
Toinen kontaktihenkilö, Enrique Castillo Rincon, väittää olleensa suorassa fyysisessä kontaktissa Plejadeilta tulleiden avaruusolentojen kanssa. Hän kuvasi kolme kertaa, jolloin hänet vietiin heidän alukselleen ja lennätettiin eri paikkoihin ja annettiin paljon tietoa avaruusolentojen toiminnasta ja heidän ihmiskuntaa koskevasta agendastaan. Eräässä tapauksessa hän kuvaa sen miten avaruusolennot veivät hänet tapaamaan toista 24 kontaktihenkilön ryhmää kaukaisessa paikassa Andeilla. Rincon kuvaa miten hän ja muut saivat erikoisen ‘suurlähettilään’ koulutuksen valmistella ihmiskuntaa totuuteen Maan ulkopuolisesta elämästä. Hänen koulutuksensa loputtua hän kuvaa miten kontaktihenkilöiden ryhmä ja useat avaruusolennot vietiin tapaamaan “Viisauden Mestaria.” Rincon kuvasi Viisauden Mestarin ulkonäköä, joka astui ulos Andien huipulle rakennetusta tunnelista:
Kouluttaja [avaruusolento] lähestyi tunnelin sisäänkäyntiä, joka oli kaiverrettu elävään kiveen, ja taputti käsiään kahdesti. Hän siirtyi sivuun, ja mitä uskomattomin Olento tuli esiin. Me hämmästyimme sanoinkuvaamattomasti. Olento näytti aivan kuin Jeesukselta, se Mestari. Luulin välittömästi, että plejadilaiset olivat tuoneet meidät tänne tavataksemme Jeesus Kristuksen, joka jälleen kerran oli täyttämässä profetioita… [20]
“Viisauden Mestari” sitten hälvensi Rinconin uskon siitä että tämä olisi ollut Jeesus Kristus:
“En ole se jonka uskotte minun olevan. Nimeni on tuhat nimeä, anna minulle jokin, ja Se Minä Olen. Olen muinainen teihin verrattuna, en iältäni, vaan tiedoltani… Nimeni on Ikä, sillä minä olen Aika ja Aikakaudet. Minä olen Viisaus, ja minun nimeni on Viisaus. Minulla on on 35% kaikesta universaalista viisaudesta.” [21]
Viisauden Mestarin puhe viittaisi siihen, että hän oli selestiaali, joka oli saavuttanut uskomattoman korkean kosmisen tietoisuuden. Tämä oli antanut hänelle kyvyn nousta yli ajan ja avaruuden, ja tehnyt hänestä kunnioitettavan hahmon avaruusolentojen keskuudessa. Rincon snaoi, että “hänen kasvojnsa ilmaisivat älyä ja rakkautta, joka kuvasti mitä uskomattominta ja ihaninta rauhaa jota olin koskaan tuntenut.” [22] Rinconille jäi useita vastaamattomia kysymyksiä avaruusolennoille kohtaamisesta selestiaalin kanssa:
Mikä on tämän epätavallisen persoonan rooli, jonka me tapasimme Vortexissa? Miksi hänen sanansa olivat niin samanlaisia kuin Jeesus Kristuksen, ja kuitenkin hän oli joku toinen? Mikä on hänen suhteensa avaruusolentoihin? [23]
Vaikka avaruusolennot eivät vastanneet hänen kysymyksiinsä, Rincon tuli omaan johtopäätelmäänsä:
Kokemus avaruusolentojen, kouluttajan ja tuhatnimisen persoonan kanssa jättivät minut kvasi-mystiseen tilaan, josta tuskin meinasin päästä yli… Ei ole epäilystäkään siitä, mitä minuun tulee: Andien Korkea Olento oli Se sama, jota kutsuin, ja aivan oikeutetusti, “Viisauden Mestariksi.” [24]
Rinconin kohtaaminen Viisauden Mestarin kanssa näytti kvalitatiiviset erot selestiaalien ja avaruusolentojen kokemuksen luonteessa. Vaikka jälkimmäiset voivat johtaa erittäin positiivisiin ja inspiroiviin kohtaamisiin, kohtaamiset selestiaalien kanssa ovat elämää muuttavia. Tämä laadullinen ero näyttää olevan myös avaruusolentojen tunnusta, jotka antavat selestiaaleille paljon kunnioitusta ja arvostusta. Seuraava tapaus liittyy selestiaaliin, jonka väitetään elävän Venäjällä.
Anastasia on siperialainen erakko, jonka uskomattomat kyvyt ja opetukset takaisin-luontoon -elämäntyylistä ovat voimakkaasti vaikuttamassa Venäjällä ja muualla. Paljastukset hänen uskomattomasta elämästään Siperian ‘taigalla’, jossa hän kykenee elämään mitä karuimmissa olosuhteissa ilman mitään moderneja mukavuuksia, ovat johtamassa erääseen ruohonjuuritason pienviljelyä ja henkisyyttä ajavaan liikkeeseen, joka haluaa takaisin luontoon ja yhteyden maahan. Miljoonat Venäjällä ja muualla ovat pitäneet konferensseja ja kerhoja, joissa hänen opetuksiaan ja käytäntöjään tutkitaan. Hänen venäläisen keskustelukumppaninsa Vladimir Megren mukaan hänellä on voimakkaita telekineettisiä kykyjä, hän voi telepaattisesti kommunikoida eläimille ja ihmisille ja hän osaa vaikuttaa ihmisiin etäältä. Ehkäpä kaikkein kaikkein yllättävimpänä hän kykenee välittömästi teleporttaamaan minne tahansa. Hänen yllättävät kyvyt, mikäli Megren kertomukset pitävät paikkansa, viittaavat siihen että hän on selestiaali, sillä hän kykenee matkaamaan minne tahansa avaruusajassa ilman teknologista apua.
Megren kirjat kuvaavat useita tapauksia, joissa hän on tekemisissä avaruusolentojen ja heidän kehittyneiden teknologioiden kanssa. Anastasia on erityisen huolissaan mahdollisuudesta, että avaruusolentojen teknologiaa saatettaisiin käyttää Troijan hevosena, jolla voitetaan ihmiskunnan luottamus, ja näin se johtaisi ihmiskunnan suvereniteetin menetykseen. Hänen aikeenaan on näyttää Megrelle keskittyneen mielen voima, jolla voi vaikuttaa ympäristöön, joka voittaa avaruusolentojen teknologian.
Megren kuvaamassa eloisassa kuvauksessa Anastasia matkasi fyysisesti toiseen maailmaan käännyttämään avaruusolentoja siitä, että Maapalloa ei kannata valloittaa. Tämä tapaus sai alkunsa kaukokatselusessiosta, jossa sekä Anastasia että Vladimir näkivät avaruusolentojen suunnittelevan salaa ottavan Maapallon haltuunsa aluksi antamalla heille kehittyneitä teknologioita.
Anastasian mukaan,
[avaruusolento] vierailijat tarjosivat teknologiaansa, joilla jokaiselle maan kansalaiselle annettaisiin ravinnesekoitusta ja nopeasti rakennettaisiin asuntoja kaikille… Teille tarjotuissa asunnoissa kaikki teidän tarvitsemanne toimii äänikomennoilla, joita äänen eri sävyt ohjaavat… [T]ietokone asunnoissanne skannaa silmänne, hengitystänne ja muita parametreja ja määrittää fyysisen terveydentilanne ja määrää sitä vastaavan ruokayhdistelmän. [25]
Vastauksena Megren uskomukseen siitä, että sellainen teknologia olisi ihmiskunnalle siunaus, Anastasia sanoi:
Kaikki Maapallon ihmiset pakotetaan palvelemaan päivittäin niitä koneita, jotka heitä ulkoisesti palvelevat. Koko ihmiskunta tulee lankeamaan ansaan, luovuttaa pois omat vapautensa ja lastensa vapaudet keinotekoiselle teknologiselle täydellisyydelle. [26]
Vakuuteltuaan Megren kehittyneen teknologian vaaroista, joita avaruusolennot antaisivat heille, Anastasia vastaa Megren pyyntöön fyysisesti matkata planeetalle, jolla panna heidän suunnitelmilleen stoppi. Sitten hän kirjoittaa:
Ja jälleen kerran edessäni näin Anastasian omassa kehossaan… Hän seisoi lattialla jalat paljaina ja sitten yhtäkkiä hän alkoi kävellä verkkaisesti avaruusolentojen luo… He näkivät hänet… Yhtäkkiä, kuin käskystä, he kaikki nousivat ja tarttuivat medaljonkeihin heidän kauloillaan. Kaikki medaljongit välähtivät valosta, kaikki suunnattuina lähestyvää Anastasiaa kohti. Hän pysähtyi, menetti tasapainonsa hetkeksi, otti askeleen taaksepäin, sitten pysähtyi jälleen. Polkien jalkaansa hän hitaasti ja itsevarmasti lähti jälleen liikkeelle. Avaruusolentojen medaljongeista lähteneet säteet kirkastuivat ja kirkastuivat niiden liittyessä toisiinsa, keskittyen Anastasiaan. Se näytti siltä kuin heillä kestäisi vain hetken muuttaa hänen vaatteensa tuhkaksi. Yhtäkkiä hän ulotti kätensä eteensä. Jotkut säteistä heijastuivat hänen käsistään ja sammuivat. Sitten loputkin alkoivat sammua. [27]
Tehtyään heidän medaljongit toimintakyvyttömiksi, Megre kuvaa miten Anastasia vakuutteli avaruusolennoille, että hänen kykynsä ovat tehneet Maapallosta liian vaikean paikan valloittaa.
Megren kuvaus Anastasiasta on yhdenmukainen aiempien kuvausten kanssa siitä miten selestiaalit ovat huolissaan avaruusolentojen kehittyneiden teknologioiden käytöstä, joilla saatettaisiin alistaa ihmiskunta. Anastasian tapauksessa vaikuttaa siltä, että selestiaalit voivat joskus tehdä ehkäiseviä toimia estääkseen valloitusaikeet avaruusolentojen manipuloidessa ihmiskunnan haluamaan työmäärää vähentäviä laitteita.
Kuvaus Venuksen aurinkogeneraattorista
Viimeinen yksittäinen kontaktihenkilö, jonka haluan esitellä, on bolivialainen arkkitehti Luis Fernando Mostajo, jonka tapasin Earth Transformation -konferenssissa Hawaiilla toukokuussa 2008. Fernando väittää kokeneensa fyysisen kontaktin Venukselta Ganymedelta (Jupiterin kuu) tulleiden avaruusolentojen kanssa. Hän sanoo, että hänet vietiin fyysisesti Venukselle ja Ganymedeelle, jossa hän kohtasi kehittyneen, Maailmojen Liittoon kuuluvan, avaruusolentojen perustaman sivilisaation. Eräässä hänen kohtaamisistaan Ganymeden avaruusolennon kanssa nimeltään Xenon, hänet esiteltiin olennolle, jota kuvattiin ‘Ylösnousseiden Mestareiden’ Vanhimmaksi järjestössä nimeltä ‘Suuri Valkoinen Veljeskunta’. Luis Fernando kirjoittaa siitä miten Xenon-avaruusolento tutustutti tämän Vanhempaan:
Nyt tärkeää on alkaa soveltaa minun sinulle antamia opetuksia, jotta voisit ottaa jokaisen kehosi tietoiseen kontrolliin. Tämä mahdollistaa uudenlaiset kokemukset, jotka alkavat tänään Maapallon mestarin läsnäollessa Valkoisesta Veljeskunnasta. Hän on Soromez ja hän liittyy seuraamme piakkoin…. [28]
Tämän jälkeen Fernando kertoi lisää Suuren Valkoisen Veljeskunnan mestarien historiasta suhteessa heidän korkeampien tietoisuuden tiloihinsa tai jumalalliseen lakiin:
[V]anhimmat olivat odottaneet teitä aikojen alusta lähtien, koska he ovat aina olleet, ja tulevat aina olemaan… Tämä johtuu siitä, että vanhimmat ovat yhtä Syvyyden kanssa ja Syvyys on yhtä heidän kanssaan. Kun tämä planeetta syntyi, he syntyivät sen mukana, koska he ovat siellä missä kaikkialla läsnäolevan luojan työ on, pohtimassa Hänen luovaa direktiiviään… He suojelevat ihmisyyttänne valon kiihkolla heidän omassa työssään, antautuessaan halullae palvella, ja tiedolla elämän toiminnasta… He edustavat tässä maailmassa aktiivista Valkoista Veljeskuntaa, koska he ajavat kaikkia positiivisia muutoksia, joiden tarkoitus on ihmisrodun kehittäminen. [29]
Xenonin mukaan Valkoinen Veljeskunta “sijaitsee täysin eristäytyneissä paikoissa eri maailmanne maanosissa. Nämä paikat ovat kaukana urbaaneista keskuksista ja täysin saavuttamattomissa, ellei ole saanut kutsua sinne.” [30] Xenon lisäksi paljasti, että Valkoinen Veljeskunta pitää salaisia retriittejä, jotka on siirretty Tiibetistä Andien vuorille Peruun ja Boliviaan kiinalaisten takia. Hänen kirjassaan Luis Fernando kuvaa myöhemmin kuinka hänet vietiin Tiahuanaco-vanhimpien vedenalaiseen retriittiin Titicaca-järvelle.
Fernando on pitänyt useita seminaareja hänen rakentamallaan retriitillä Titicaca-järven rannalla, joista yhteen minä osallistuin lokakuussa 2008. [31] Seminaarin aikana meidät vietiin veneellä asumattomalle saarelle, jonka hän väittää olevan läheisin fyysinen piste sekä Titicaca-järven Valkoisen Veljeskunnan retriitistä että viereisestä Planeettojen Liiton tukikohdasta. Kokemukset hänen seminaarissaan antavat varmuutta hänen elämää muuttavalle viestilleen kontaktista sekä avaruusolentojen että selestiaalien kanssa Titicaca-järvellä.
Loppusanat
Historialliset tekstit ja fyysisen kontaktin kokeneiden antamat todistukset viittaavat selestiaalien olemassaoloon, jotka joissain tapauksissa työskentelevät suoraan avaruusolentojen kanssa. Selestiaalien työ ja filosofia vaikuttaa olevan keskittynyt ihmiskunnan auttamiseen suuntautumaan korkeamman universaalin tahdon mukaiseksi ja välttämään kehittyneiden teknologioiden tai avaruusolentojen ja heidän jälkeläistensä ylivallan aiheuttamat vaarat. Erittäin kehittynyt tietoisuus erottaa heidät avaruusolennoista, jotka joissain yllä tarkastelluissa tapauksissa alistuvat selestiaalien alaisuuteen, joita he nimittävät “Viisauden Mestareiksi”, “Vanhimmiksi” tai “Ylösnousseiksi Mestareiksi.” Joissain tapauksissa selestiaalien ja avaruusolentojen välillä on suora konflikti.
Selestiaalit ovat mitä ilmeisimmin erittäin sitoutuneita varmistamaan, että ihmiskunnan teknologinen kehitys ei ylitä sen eettistä kehitystä. Historiallisissa tapauksissa, joissa tämä on tapahtunut joidenkin avaruusolentojen tuella, selestiaalit ovat suoraaan puuttuneet sellaisen tilanteen lopettamiseksi. Usein tulokset ovat olleet kataklysmisiä ja kokonaisia sivilisaatioita on tuhoutunut. Tyypillisemmin vaikuttaa siltä että selestiaalit auttavat ihmiskunnan evoluutiossa verkkaisemmalla ei-interventionistisella tavalla. Sellaisissa tapauksissa he työskentelevät suoraan henkilöiden kanssa, joiden kiinnostus kehittää korkeampia tietoisuuden tiloja tekevät heistä soveliaita sellaiselle kontaktille, ja he levittävät selestiaalien heille antamaa informaatiota.
Tällä hetkellä ihmiskunta on suurten muutosten partaalla johtuen yli 60 vuoden takaisista salaisista sopimuksista avaruusolentojen kanssa, jotka ovat halunneet vaihtaa teknologiaa Maapallon resursseihin. [32] Joissain tapauksissa hybridisaatio-ohjelmat ovat nostaneet avaruusolentojen jälkeläiset valtaan, ja he ovat saaneet kohtuutonta valtaa ihmisyhteiskunnassa. [33] Kaikki nämä teknologianvaihdanta ja risteytysohjelmat ovat johtaneet erittäin salaiseen kansallisen turvallisuuden järjestelmään Amerikassa ja muissa maissa. On kehitetty edistynyttä teknologiaa, joka on paljon ihmiskunnan etiikan ja kollektiivisen tietoisuuden edellä.
Historiallisesti tämä on johtanut suoraan selestiaalien väliintuloon, jotka ovat yrittäneet korjata sellaisen epätasapainon pirstomalla kiusalliset liitot eliittiryhmien välillä, jotka ovat keskittyneet hankkimaan teknologiaa. Nykyinen planeetan tilanne on myös erittäin epätasapainoinen, jossa henkinen/eettinen tietoisuus on prioriteettilistassa matalalla verrattuna politiikkana, joka painottaa teknologista kehitystä kaiken muun hinnalla. Sellainen planetaarinen tilanne on historiallisesti osoitettu kestämättömäksi. Selestiaalit työskentelevät suoraan yhä useamman henkilön kanssa korjatakseen tilanteen nostattamalla niiden tietoisuutta, jotka ovat valmiina avustamaan Maapalloa sen evoluutiossa tasapainottamalla teknologisen kehityksen henkisellä kehityksellä.
On syytä olla optimistinen siitä, että selestiaalien väliintulo myötämielisten avaruusolentojen ja ihmisten kanssa auttaa korjaamaan yli 60 vuotta sitten salaisilla teknologisilla ohjelmilla aikaansaadun epätasapainon. Niille avaruusolennoille ja valtion virastoille, jotka ovat suoraan kontribuoineet kasvavaan epätasapainoon teknologan ja ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden välillä, on tullut aika paljastaa sellaiset salaisuudet. 8. elokuuta 2008 globaali aloite, joka keskittyy sellaisten sopimusten paljastamiseen ja lakkauttamiseen, perustettiin. [34] Ajan mittaan voidaan odottaa, että sellaiset sopimukset tullaan paljastamaan ja asioista paremmin perillä oleva ihmiskunta arvioi paremmin hankittujen teknogioiden sopivuutta. Sillä aikaa ne, jotka ovat valinneet työskennellä selestiaalien kanssa, voivat olla rakentavassa roolissa sellaisten vaarojen välttelyssä, joita uhkaa syntyä edistyneiden teknologioiden varomattomasta käyttöönotosta kansallisen turvallisuuden virastoissa ja ylikansallisissa korporaatioissa.
Viitteet
[1] John Keel käytti termiä ”ultraterrestriaali” viittaamaan Maasta tulleisiin paranormaaleihin olentoihin, jotka kykenivät liikkumaan kahden ulottuvuuden välillä, mutta ei matkaamaan toisille planeetoille. Katso Keel, The Mothman Prophecies (Tor Books, 2002). Samalla tavoin Jacques Vallee kirjoitti paranormaaleista olennoista suhteessa UFO/avaruusolennoista tehtyihin havaintoihin kirjassa Passport to Magonia: On UFOs, Folklore, and Parallel Worlds (McGRaw-Hill, 1993). Tiivistelmä Keelin kannasta, kts. Ken Korczak, “Fairies and UFOs?” http://www.conspiracyarchive.com/UFOs/ufofairies.htm
[3] Kts. Michael Salla, “Eisenhower’s 1954 Meeting With Extraterrestrials: The Fiftieth Anniversary of First Contact?” Exopolitics.Org (February 12, 2004) saatavilla verkossa: http://exopolitics.org/Study-Paper-8.htm
[8] Tästä käydään akateemista debattia tuliko Abraham muinaisesta Sumerian Ur-kaupungista, joka sijaitsee nykyisen Etelä-Irakin alueella, vaiko Kaldean kaupungista, joka sijaitsee nykyisellä Kaakkois-Turkin alueella. Lisätietoja keskustelusta, katso Wikipediasta “Ur Kasdim”, http://en.wikipedia.org/wiki/Ur_Kasdim
[18] Adamskin aavikolla tapahtuneen laskeutumisen on kuvattu kirjassa Desmond Leslie ja George Adamski, Flying Saucers have Landed (The British Book Center, 1954).
[32] Michael Salla, “‘Tall White’ Extraterrestrials, Technology Transfer and Resource Extraction from Earth – An Analysis of Correspondence with Charles Hall,” Exopolitics.Org (Dec 16, 2004). Saatavilla verkossa: http://www.exopolitics.org/Exo-Comment-25.htm
New MExicon syrjäisessä paikassa tapahtuneet tapahtumat heinäkuun 16. päivän varhaisina tunteina 1945 muuttivat maailman ikuisesti. Uskomattoman tuhoisat atomivoimat päästettiin valloilleen ensi kertaa; siihen astinen teoria oli muuttunut todeksi. Shokkiaallot levisivät Aurinkokunnan ulkopuolelle; kosminen viesti vavisutti valon yläoktaaveja; Maassa asuivat olivat löytäneet avaimet atomikelloon. Ihmiseltä näyttävät galaktiset viestintuojat hälytettiin paikalle, järkeilemään Maan hallituksen kanssa, jonka teknologia oli ylittänyt sen kyvyn turvallisesti käyttää tätä uskomatonta voimaa. Armeijan prioriteetit pysyivät pyhinä ja avaruusolennoille sanottiin ei, mikä pakotti heidät käyttämään kansalaisdiplomatiaa suoraan tavallisen kansan kanssa kommunikointiin. Pian nämä henkilöt tunnettiin Kontaktihenkilöinä. Huolellisesti järjestellyn vastatiedusteluohjelman alaisuudessa väitteet kontaktista avaruusolentojen kanssa naurettiin ja debunkattiin hiljaisiksi. Ylitsepääsemättömän suuri määrä empiiristä näyttöä osoitti ihmiseltä näyttävät avaruusolennot tosiksi, jotka olivat tulleet puhkomaan armeijan valheiden verkon kuplaa. Pilotit, valtion työntekijät, valokuva-asiantuntijat, optiikan alan fyysikot ja avaruusaluksista kuvattu kuvamateriaali auttoivat aikakausien kerrostumien kuorimisessa.
Johdanto
Tämä tutkielma alkaa katsauksella lordi Desmond Leslieen, karismaattiseen kaveriin joka on kirjoittanut Adamskin kanssa kirjan “Flying Saucers have Landed”. Sitä seuraa lyhyt läpikäynti Adamskin varhaisesta elämästä ja kiinnostavista tapahtumista, mitkä tekivät hänestä julkisuuden henkilön. George Adamskin ontaktikokemukset Kalifornian erämaassa käsitellään, silminnäkijäkuvauksia analysoidaan ja tämän jälkeen tarkastellaan empiiristä näyttöä, jonka mukana seuraa aina skeptikkojen hyökkäykset, jotka pyrkivät debunkkaamaan kontaktihenkilöiden kertomukset.
Adamski lähti maailmankiertueelle luennoimaan Maan ulkopuolisen elämän kannattajille, mm. kuninkaallisille. Mikä oli tässä miehessä niin erikoista? Oliko hän fyysisesti erilainen, mahdollisesti hybridi? Miksi hänet on haudattu Arlingtonin hautausmaalle? Tutkielma ottaa kantaa näihin ristiriitaisiin pointteihin ennen todisteiden esittämistä samanlaisista tapauksista. Adamski ei ollut ainoa ihmisolento, jonka tietoisuutta avaruusolennot nostattivat; se on käynnissä oleva ilmiö, jonka tarkoitus on varmistaa, että ihmiskunta tuo henkisyyden ja teknologian samaan linjaan universumin harmonian kanssa.
Dennis Leslie
Lord Desmond Leslie oli sir Winston Churchillin serkku, Spitfire-pilotti, Maan ulkopuolisen elämän kannattaja ja kokeellisen sähköisen musiikin keräilijä. [1] Irlantilaista sukujuurta oleva Leslie oli sir Shane Leslien poika, kolmas baronetti, joka eli Leslien linnassa Monaghanin piirikunnassa Irlannissa. [2] Marraskuun iltana 1934 ”valojen sammuttua”, hän väitti hänen makuuhuoneensa olleen ”yhtäkkiä kirkkaan vihreän hehkun valaisema ja hänen koulutoverinsa juoksivat ikkunaan katsomaan jättiläismäistä vihreää valopalloa, joka liikkui taivaan halki ja katosi Sussex Downsin taa”. [3]
Leslie pohti: “Miksi he riskeerasivat lakseutua julkisesti? Heidän aluksensa takavarikoitaisiin tullin haltuun. Heidän vaatteensa revittäisiin ja myytäisiin tuliaisina. Heitä pilkattaisiin sabotööreinä, antikristuksina ja rauhanrikkojina, saatanan lähettiläinä, ja kaikkea muuta.” [4] Leslie teki televisiohistoriaa, kun hän That Was The Week That Was:n suorassa lähetyksessä Bernard Levinin kanssa, joka oli antanut hänen vaimon Cabaret-ohjelmalle Savagery and Delight huonot arvostelut, Leslie tuli esiin yleisöstä ja oli lyömässä tätä turpaan. [5]
Kirjassaan “Flying saucers have landed”, kirjoitettu yhdessä kontaktihenkilö George Adamskin kanssa, Leslie käytti aikaa selittämään sitä mitä lentävät lautaset eivät olleet! [6] Niin monta havaintoa kirjaten ylös kuin vain kykeni, Leslie nauraa niille selityksille, joita establishment on näille antanut.
Aikansa Eric von Daniken ennen häntä, Leslie ammensi levitoivista pyhimyksistä, Atlantiksen myyteistä ja muinaisista lentokoneista kehittääkseen omaa teoriaansa planeettainvälisestä työntövoimasta, jonka hän pyrki kytkemään, Gaian kaltaisesti, Maapallon itsensä. ”Kun kirjoitan tätä, ajan suurella vihreällä avaruusaluksella… kiidän Avaruuden Meren halki.” Kirja huipentuu 50-sivuiseen kertomukseen Adamskin kolmannen asteen kohtaamisesta pitkien, pitkätukkaisten venuslaisten kanssa, jotka olivat pukeutuneet ”lasketteluhousujen kaltaisiin” asuihin. [7]
Tutkiessaan Veedoja (muinaisia tekstejä), mm. 50 Mahabharatan osaa, Leslie tuli tulokseen, että muinaiset rattaat tai lentävät koneet nimeltään Vimanat olivat itse asiassa antigravitaatiolaitteita, ja jotkut niiden aseista (Brahma-ase) voisivat olla ydinaseita tai kuolemansäteitä. [8] Kuvaukset Veedoissa niiden aikaansaamasta tuhosta muistuttivat Hiroshimaa. Nuo Dheivassa lukevat tapaukset olivat toki satuja, mutta Menusassa olleita pidettiin faktoina.
Leslie uskoi inkarnaatioon ja holistiseen Gaia-teoriaan, ja hän liittyi uskonlahkoon nimeltä White Eagle Lodge, jota eräs meedio pyöritti. Hän jatkoi lähes-messiaanista UFO-uskoaan, luennoi UFO-konferensseissa Laughlinissa, Nevadassa, ja vuonna 1998 ja niinkin myöhään kuin kesäkuussa 2000, samanlaisessa konferenssissa San Marinossa — todellinen ufologian synnyn todistaja. [9]
Leslie sai joitain Adamskin kuvia venuslaisten aluksesta, ja jottei hän pilaisi Adamskin työtä kirjan julkaisun eteen, Leslie päätti kirjoittaa yhdessä Adamskin kanssa kirjan “Flying Saucers have landed”. Aristokraattinen tausta tuo mukanaan uskottavuutta, ja voi olla että Leslie valittiin tehtäväänsä tai ainakin korkeammat voimat olivat mukana häntä ohjaamassa “Adamskin sanan levittämiseksi”.
Desmond Leslie viittaa kalifornialaisen Meade Laynen työhön, joka teki kokeiluja `kehittyneillä ja mystisillä fysiikan aloilla’ ja joka uskoi että `elämä Venuksella on seuraavassa oktaavissa kuin Maapallolla. Tri. Layne kuvaa venuslaisten aluksia, jotka sopivat monien havaintoraportteihin.
George Adamski
Adamski syntyi huhtikuun 17. päivä 1891 Puolassa. [10] Hän muutti perheen kanssa New Yorkiin Adamskin ollessa alle kaksivuotias. Hän kasvoi Dunkirkissa, New Yorkissa, jossa talousvaikeudet pakottivat hänet jättäytymään pois koulusta neljännellä luokalla. Myöhempinä vuosina Adamski ei koskaan kirjoittanut itse yhtään mitään, hän mieluummin saneli sihteerille, ja on mahdollista että hän oli hieman häpeissään hänen kyvyttömyydestään itse kirjoittaa englanninkielen sanoja.
Muutama vuosi ennen ensimmäistä maailmansotaa Adamski palveli K-joukoissa Yhdysvaltain 13. ratsuväkijoukossa Meksikon rajalla. Hänen hautakivensä listaa hänen ensimmäisen maailmansodan palvelusarvokseen sotamies; komppania A, 23. pataljoona, Yhdysvaltain kansalliskaarti. Hänen oletetaan menneen naimisiin Mary Shimberskyn kanssa vuonna 1917, mutta Marysta on vähän tai ei yhtään viitteitä hänen myöhemmässä historiassaan, vaikka hän vaikuttaa pysyneen Georgen parina kuolemaan asti, vuoteen 1954.
Naimisiinmenon jälkeen George teki huoltotöitä Yellowstonen kansallispuistossa. Hän työskenteli jauhomyllyssä Oregonissa, ja teki betonitöitä Los Angelesissa. 1920-luvun alkuvuosina hän on ilmeisesti altistunut Minä Olen -kultille (I AM) [11] ja Katherine Tingleyn [12] versiolle Madame Blavatskin pseudouskonnollisesta teosofiasta. [13] Arviolta vuonna 1926 hän alkoi perustaa useita teosofiaan perustuvia uskonnollisia järjestöjä itse, hänen parhaiten tunnettunsa on “Royal Order of Tibet”, [14] jonka “luostari” perustettiin Laguna Beachille joskus 1930-luvulla. Vuonna 1940 Adamski ja hänen kääntyneiden joukkonsa muuttivat Laguna Beachilta maaseudulle lähelle Mount Palomaria, Kaliforniassa, jonne he perustivat yhteisön nimeltä “Valley Center”, jossa he asuivat varsin alkeellisissa olosuhteissa.
Vuonna 1944 Adamski ja hänen seuraajansa rakensivat ja miehittivät pienen hampurilaiskioskin Palomar Gardensissa, Mount Palomarin matalammilla rinteillä, observatorioon vievän tien viereen. Edelleen primitiivinen kommuuni siirrettiin alueelle kahvilan taakse, tieltä katsottuna. Adamski alkoi vihjailla, että hän oli astronomien “konsultti”, joka teki tutkimusta Palomarissa, ja alkoi viitata itseensä tittelillä “Professori Adamski”. Hän henkilökohtaisesti aloitti pioneerityön liikkeen tekemiseksi tunnetuksi ja ihmisten kouluttamisen Maan ulkopuolisesta elämästä. Adamski tuki kokemuksiaan poikkeuksellisilla UFO-valokuvilla ja värillisellä liikkuvalla filmikuvalla. Hänen dokumentoidut kohtaamisensa ihmisten näköisten avaruusolentojen kanssa toisilta planeetoilta tekevät hänestä erään kiinnostavimman 1900-luvun hahmon.
Kohtaaminen autiomaassa
Marraskuun 20. päivänä 1952 kello 12.30 George Adamski kohtasi avaruusolennon nimeltä Orthon, pitkätukkaisen nuoren miehen Venukselta, kuuden todistajan läsnäollessa Kalifornian autiomaassa Mount Palomarin lähellä. Kissa oli nyt pöydällä, avaruusolennot olivat keskuudessamme eikä mikään ollut enää kuin ennen.
Adamskin elämä oli omistettu metafysiikalle, parapsykialle ja uskonnolle, ja hän oli varmasti monien hänen jälkeentulleiden 1960-luvun hippien esikuva. [15] Hänen muotoilemansa luonnonlait olivat kuin meidän “New Age”-konsepteja.
Adamskin kuvaus Orthonista muistuttaa monia muita sellaisia kohtaamisia, korkea otsa ja poskipäät, harmaanvihreät silmät, karvaton iho ja pitkät ohuet sormet ja valkoiset hampaat. Hän sanoi Orthonista, että mikäli tämä olisi ollut naiseksi pukeutuneena, hän olisi mennyt naisesta. Kirjassa “Flying Saucers have landed” Adamski kuvaa kohtaamista:
“Minun lähestyessäni häntä, minulle tuli omituinen tunne ja muutuin varovaiseksi. Samaan aikaan katsoin ympärilleni vakuuttaakseni itseni, että olin seurueeni näköyhteydessä. Ulkoisesti tälle tunteelle ei ollut mitään syytä, sillä mies oli kuin kuka tahansa muukin ja näin että hän oli hieman pienempi kuin minä ja huomattavasti nuorempi.
Yhtäkkiä mieleni päältä poistettiin varovaisuuden verho ja en enää ollut tietoinen ystävistäni. Ensimmäistä kertaa tajusin, että olin avaruusihmisen läheisyydessä — ihmisolennon toisesta maailmasta. Hänen muotonsa kauneus ylitti kaiken mitä olin koskaan nähnyt. Hänen kasvojensa miellyttävyys vapautti minut kaikista itseeni liittyvistä ajatuksistani. Tunsin oloni kuin lapseksi jonkun edessä, joka on erittäin viisas ja rakasti suuresti ja nöyrryin itse suuresti sisältä, sillä hän säteili äärettömän ymmärryksen ja lempeyden tunnetta suurella nöyryydellä.
Hän sai minut ymmärtämään, että he tulivat ystävällisin mielin. Hän myös ilmaisi, että he olivat huolissaan Maapallolta tulevasta säteilystä. Kysyin oliko tämä huoli johtunut pommiemme räjäyttämisestä ja siitä seuranneesta suuresta radioaktiivisuudesta. Hän ymmärsi tämän oikein ja nyökkäsi myöntävästi.
Eräässä kohtaamisessa Adamski ei kuullut varoituksen sanaa ja meni aluksen lähelle. Hänen kätensä tuskallisesti heilahti ylöspäin, kuin sähköshokin seurauksena. Orthon halusi ihmiskunnan tietävän heidän olemassaolostaan, tietävän että ihmiskunta oli astumassa avaruusaikaan. Adamski vietiin matkoille avaruuteen ja Kuun pimeälle puolelle, jossa hän kertoi nähneensä vettä ja kasvillisuutta. Opetukset koskivat vastuuta omasta itsestä ja universaalia rakkauden lakia; eräänlaista kosmista moraaliparadigmaa, joka sitoo yhteen eläin-, kasvi- ja kivikunnat universumissa.
Silminnäkijätodistus
Noin 50 vuotta myöhemmin, Adamskin tarinan totuudenmukaisuutta koskevat argumentit ovat edelleen pöydällä. Alan C Tolman (ilmailuinsinööri, joka esiintyi Fastwalkersissa) kuvasi Fastwalkersin esinäytöksen haastattelussa rakennetta ja aistinlaitetta, jotka esiintyivät äärimmäisen selkeässä valokuvassa venuslaisten sikarialuksesta, jonka Adamski oli ottanut. [16]
Tolman näytti kuluneita julisteita samaisesta partioaluksesta, jonka Adamski oli nähnyt, joka oli ilmaantunut Britannian ylle ja laskeutunut sinne. Tolman tapasi Adamskin ja näki omin silmin Adamskin 15 tuuman kaukoputken, ja hän inspiroitui niin kovasti, että hän pystytti oman kaukoputkensa, joka oli kytketty TV-monitoriin, ja otti sillä erittäin selkeitä kuvia Kuusta. Hän vahvisti miten ihmiset eri taustoista olivat tavanneet Adamskin, mm. sotilaat, kuunnelleet hänen puhuvat avaruusihmisistä ja heidän aluksistaan. Tolman mainitsi hänen oman kohtaamisensa aluksen kanssa; miten se nosti hänen värähtelytasoaan ja muuttui kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi ja sitten kiiti pois tähtiin. Ehkäpä tämä oli vihjaus siitä, että avaruusihmiset olivat vähemmän tiheitä ja korkeampaa värähtelyä.
Evp majuri Hans C Peterson Tanskan NATO-toimistolta Washington DCssa vuonna 1995 esitti, että valtiot ja tiede eivät yksinkertaisesti puhu totta. Saatuaan kuvat NATOlta, joissa näkyy kraaterista nousevaa savua, hän sanoi että Kuulla oli oma ilmakehänsä. Toisissa kuvissa näkyi peitettyjä vesivarantoja, kaksi neliömäistä tunnelin sisäänkäyntiä vuoren sisään ja jäljet kappaleesta, joka oli liikkunut mäkeä ylös. Majuri Petersonilla on ollut omat havaintonsa; yhdessä ruotsalainen kontaktihenkilö antoi hänelle informaatiota, joka vahvisti että 15 ihmisen näköistä avaruusolentoa eli ja työskenteli Ruotsissa. Odotellessaan lentokentällä Adamskin laskeutumista, hän näki lentävän lautasen seuraavan hänen lentokonettaan. [17]
Adamskin raportoimat ’miljardit ja miljardit tulikärpäset…. vilkkuvat kaikkialla’, kun hän vieraili Kuun pimeällä puolella eräässä Venuslaisten aluksessa, kuitenkin hän kahdeksan vuoden päästä sai sanomisilleen vahvistusta, kun amerikkalainen astronautti John Glen palasi avaruuslennolta ja sanoi nähneensä samat ’tulikärpäset’. [18]
Todisteet ja analyysi
Madeleine Rodeffer, valtion työntekijä ja Adamskin kollega, todisti ja kuvasi venuslaisten aluksen hänen talonsa yllä. Hän käytti 8millimetristä Bellingham-elokuvakameraa ja antoi Adamskin jatkaa kuvaamista. Hän myös tapasi joitain avaruusolentoja, jotka olivat saapuneet keskustelemaan Adamskin kanssa. Hän väitti, että ne näyttivät tavallisilta amerikkalaisilta; joillain oli tummat hiukset ja joillan vaaleat. [19]
Jim Dilettoso [20] on tunnettu ja kunnioitettu asiantuntija; hänen alansa on valokuvien ja videoiden analyysi. Dilettosolla oli tämä sanottavana Adamskin työstä, hänen omin sanoin hänen kirjoittama vastaus Adamskin kuviin. Jim sanoo seuraavaa:
Koskien Adamskin kuvia. Ei ole ’todisteita’ huijauksesta. Itse asiassa, ei ole fotogrammetrista tai tietokoneanalyysia Adamskin tapauksesta, joka viittaisi siihen että esine olisi pieni tai huijaus. Ihmiset sanovat mitä sanovat, lainaavat huhuja totuutena, tai muuttavat oman mielipiteensä tieteelliseksi faktaksi. Kuva-analyysi on tarkkaa. Pienillä esineillä on eri ominaisuudet kuin suurilla; erityisesti, reunat ja valon jakautuminen pinnalla.
Olen tutkinut yli 1000 valokuvaa (tuntematonta) 25 vuoden aikana, mm. 50 kontrolliesinettä (malleja). Käytän kehittyneitä työkaluja, kerään dataa tuntemattomasta ja vertailen sitä tunnettuun. Jos löytyy täsmäävä, sitä kutsutaan ”tunnetuksi”. Jos ei täsmää, se on ”tuntematon”. Adamskin aluksen ominaisuudet eivät sovi pienen esineen ominaisuuksiin, optiseen päällysteeseen tai huijaukseen. Teknisesti ottaen, ei ole viitteitä huijauksesta. Se on tuntematon. [21]
William Sherwood, Eastman Kodakin optinen fyysikko analysoi Rodifferin filmin. Sherwood meni suoraan tarkkaan sijaintipaikkaan, laski etäisyyden 90 jalaksi (30 metriä), trianguloi kuvan koon ja päätteli levyn olevan 27 jalkaa läpimitaltaan (8 metriä). Johtopäätös oli, että Rodefferin filmi oli aito. [22] Tämä näkökanta on myös Bob Oechlerilla, NASAn avaruuskeskuksen tehtäväjohtajalla, joka huomautti että sen ympärillä oli utua ja alus ja sen osat vaikuttivat muuttavan muotoaan johtuen jonkinlaisen säteilyenergian tai energiakentän vaikutuksesta. Oechler sanoi, että tämä yksistään ylitti jo minkään todistuksen mikä Adamskilla tai Rodifferilla on ollut antaa. [23]
Yksi Adamskin kohtaamisen silminnäkijöistä, George Williamson, joka on töissä Veterans Administration sairaalassa Whipplessa, Arizonassa, piirsi hahmotelman ja valokuvan venuslaisten jalanjäljestä, ja amatööriantropologina toi muottiainekset autostaan ja teki kipsivalun omituisesta jalanjäljestä. Valokuva jalanjälkien luonnoksesta julkaistiin Phoenix Gazetten marraskuun 24. päivän artikkelissa ”Alustava raportti ulkoavaruudesta tulleen miehen jättämän jalanjäljen symbolien analyysista”.
Nämä jalanjäljet näyttivät kaksi eri kuviota vasemmalle ja oikealle jalalle. Yhdessä kuviossa oli hakaristi, se kuvataan perustuvan universumin kiertoon, Otavan kiertäessä Pohjantähteä. Toisessa kuvassa Williamson kuvaa universaalien symbolien juuret, jotka perustuvat universumin tähtikuvioihin. [24]
Vuonna 1954 Desmond Leslien sanotaan nähneen usean UFOn Adamskin kanssa hänen vieraillessaan Kaliforniassa. Hän kuvaa yhtä niistä kirjeessään vaimolleen, kun hän oli San Diegossa: “kaunis kultainen alus auringonlaskussa, mutta kirkkaampi kuin auringonlasku… se hiljalleen vaipui pois, niinkuin ne tekevät“[25]
Debunkkaus
Avaruusveljien saapuminen on uhka armeijalle. Majestic-12, salainen kontrolliryhmä, joka tunnetaan myös varjohallituksena, komensi Psychological Strategy Boardin debunkkaamaan kaikki UFO-havainnot ja kontaktitapaukset ihmisten kanssa. Leslien mukaan he pelkäsivät, että kontaktit johtaisivat siihen, että kansa saisi tietää pääsystä vapaaseen energiaan, mikä johtaisi öljy-yhtiöiden mahdin romahtamiseen.
Robertsonin paneeli [26] oli CIA:n koolle kutsuma komitea vuonna 1952 vastauksena moniin raportteihin tuntemattomista lentävistä esineistä, erityisesti Washington DC:n alueella. Paneelia briiffattiin Yhdysvaltain sotilastoimista ja tiedustelusta, siksipä raportti oli alunperin luokiteltu salaiseksi. Robertsonin paneeli julkaisi raportin, jossa suositeltiin koulutusohjelmaa jolla debunkata lentävät lautaset. [27] Valtiot oli tehty tietoisiksi siitä, että avaruusolennot olivat kovasti ydinvoimaa vastaan, asekäytössä. Adamski oli puhunut vapaasta energiasta, joka säteilee planeettojen ympärillä.
Valtion propagandakoneisto laitettiin käyntiin ja Adamskiin suhtauduttiin kahdenlaisesti. Yhtäältä oli salaisen debunkkauksen ohjelma, kun taas toisaalta valtio liehitteli Adamskia ja antoi tälle kulkuluvan käydä missä tahansa valtion ministeriössä Washingtonissa. William Sherwood vahvisti tämän, jolla itsellään oli samanlainen lupa. [28]
Toki on aina mahdollista, että Adamskin tarinat olivat liian övereitä, ehkäpä värikynäiltyjä; jatkuvan todisteiden penäämisen seurauksena; täysin ymmärrettävää, kuitenkin tulee painottaa että Adamski raportoi “tulikärpästen” ilmiön avaruudessa paljon ennen John Glenin kertomaa vuosia myöhemmin?
Debunkkaus jatkui ja tarinoita ja syytöksiä veisteltiin siitä, että valokuvia partioaluksista oli otettu käyttäen puisia pienoismalleja. [29] Tämä siitäkin huolimatta, että tasan tarkkaan samat alukset oltiin nähty monissa muissa maissa, mm. laskeutumassa järveen Englannissa. Vaalean kauniin miehen poistuttua Adamskin hotellihuoneesta, häntä syytettiin homoseksuaaliksi. Toiset kriitikot huomauttivat, että hänen kirjansa “Inside the Spaceships” vuodelta 1955 oli kopioitu sanasta sanaan eräästä hänen aiemmasta novellista. Lopulta vuonna 1965 kun Adamski oli kuollut, alkoi levitä huhuja siitä, että hän kuoli rikkaana miehenä lähinnä saatuaan paljon rahaa luentokiertueistaan.
Luennot maailmalla
Adamski perusti ”Royal Order of Tibetin”, joka piti tapaamisia ”Tieteellisen Filosofian Temppelissä”. Hän piti luentoja, jonne osallistui ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista, joihin kuului myös sotilaita. Adamski kiersi useassa maassa luennoimassa henkisistä asioista, jotka hän oli oppinut kontakteiltaan. Tavattuaan Hollannin kuningatar Julianan, Hollannin ilmailuyhdistyksen johtaja Cornelis Kolff sanoi, ”Kuningatar oli poikkeuksellisen kiinnostunut aiheesta”.
Adamski raportoi Leslielle, että hänet lähetettiin vierailemaan paavin luona ja toimittamaan sinetöity paketti avaruusolennoilta. Leslie sanoi, että hän myöhemmin kysyi Lou Zinsstagilta, jonka väitettiin vieneen Adamski Vatikaaniin. Zinnstag raportoi, että kun he lähestyivät Vatikaania ja yksityistä sisäänkäyntiä, ”purppurakaulainen mies” (ilmeisesti monsignor tai piispa) ilmaantui.
Adamski huusi, ”Siinä on mieheni!” tervehdykseksi paavin virkamiehelle, ja hänet johdettiin paavin luokse audienssille. Zinsstag sanoi, että kun hän ilmaantui uudestaan 20 minuuttia myöhemmin, Adamski vaikutti olevan samassa innostuksen ja ilmestyksen tilassa kuin silminnäkijät olivat hänen nähneen olevan autiomaassa kohtaamassa avaruusveljiä vuonna 1952. [30] Vahvistus hänen vierailustaan paavi Johannes XXIII:n luona oli hänen hallussaan oleva kultamedaljonki, jossa paavin pää oli painokuvana yhdellä puolella. Leslie kertoo miten hänen läheinen ystävä kardinaali Basel Hume selitti, että sellainen mitali ei ollut kaupan ja että Adamskin on ollut pakko tehdä jotain varsin merkittävää sellaisen lahjan saadakseen.
Adamskin vaikutus näkyi ympäri maailman. Elokuun 1978 Grenadan postimerkin oikeanpuolimmaisessa kuvassa näkyy George Adamskin UFO-havainto toukokuun 29. päivältä 1950. Sir Eric Matther Gairy oli Grenadan pääministeri 1967-1974. Häntä pidettiin diktaattorina ja mentaalisesti epävakaana johtuen hänen UFO-uskomuksistaan ja UFO-puheistaan YK:ssa (väitetään, että Grenadasta on löytynyt kuollut avaruusolento). Gairy alkoi lobata YK:ta vuonna 1977 luodakseen virastoa tai ministeriötä, joka aloittaisi tutkimuksen UFOista ja avaruusolennoista. Tämän seuraus oli, että YK:n päätöslaiselma (33/426) Maan ulkopuolisesta elämästä hyväksyttiin vuonna 1978. Oliko tämä puhtaasti sattumaa vai oliko Adamski jollain tavalla katalyytti näille tapahtumille? [31]
Adamski onkin hybridi
Leslie kertoo tapauksesta, jolloin Adamski oli kotonaan; hän nosti paitaansa paljastaakseen mahan ilman napaa. Sen sijaan hänellä oli ulkonevat viillot siinä missä navan tulisi olla. Huikaistuneena Leslie kommentoi “George, kuka sinä oikein olet?” johon Adamski vastasi, että hänet oltiin nelivuotiaana viety pois ja täysi muukalainen oli tuonut hänet takaisin vahingoittumattomana. Adamskilla ei ollut muistikuvaa siitä mitä tuolloin oli tapahtunut.
Kysymys pysyy ennallaan: oliko Adamski hybridi vai oliko tämä tarinan juonne pelkkää Leslien fantasiaa ennen muutaman kirjan julkaisua? Mielipiteeni on, että se on varsin hyvällä todennäköisyydellä totta. Karismaattinen Leslie oli osa avaruusolentojen tiedonvälitysohjelmaa, ja sellaisesta omituisuudesta kertominen todella vahvistaa tarinaa Adamskista, läpi sukupolvien.
Viimeinen lepopaikka
Alice Wells (piirtäjä) [Flying Saucers – 50 Years Later by C. A. Honey] vetosi asianmukaisiin virastoihin, jotta Adamski voitaisiin haudata Arlingtoniin johtuen hänen palveluksestaan Meksikon ja Amerikan välisessä sodassa. Tottakai mikään ei voisi olla kaukaahaetumpaa, sillä ainoastaan diplomaatteja ja upseereita haudataan Arlingtoniin. [32] Loppujen lopuksi sanotaan, että Adamski briiffasi Kennedyä Kuuban ohjuskriisissä. Ratkesiko se vai ei? Adamski joskus uskoutui Leslielle: “Sydämeni on salaisuuksien hauta” [33]
Samanlaisia tapauksia
George Adamskin (1891–1965), pioneerin, tapaukset ja hänen nopeasti nousussa olevat kilpailijansa, Truman Bethurum (1898–1969), George Van Tassel (1910–1978), Daniel W. Fry (1908–1992), Orfeo Angelucci (1912–1993), George King (1919–1997) ja Buck Nelson (1894–1982) ovat kaikki yhdessä asiassa samanlaisia: heidän viestinsä halusi nostaa ihmiskuntaa ylöspäin ja se puhui planeetan selviytymisen puolesta.
“Kontaktihenkilöiden” tai “avaruusveljien” aika päättyi yhtäkkisesti Betty Hillin (1920–2004) myötä, joka toi uudenlaisen paradigman jolla korvattiin Adamskin sanomiset.
Avaruusolennot elävät ja työskentelevät keskuudessamme. Oli se sitten Clarion, Suel Italiassa [34], pohjoismaiset avaruusolennot Ruotsissa tai Clarion, Aura Rhanes [35] Amerikassa, ihmisen näköiset avaruusolennot ovat täällä ja ovat aina olleet. Aiemmin heitä kuvattiin enkeleiksi. Teknologiamme ja tieteemme edistyessä, me aloimme nähdä nämä henkiset olennot korkeamman ulottuvuuden olentoina, jotka ovat tulleet tänne vihamieliselle Maapallolle auttamaan meitä tasapainottamaan teknologiamme universumin harmoniaan.
“Ihmiset eivät ole niin sinuja vain Maasta tulleiden kiinteiden värähtelyjen kanssa.”
Leslie tajusi, että nämä ja monet muut havainnot sattuivat ydinvoimaloiden lähellä. Mikä on elämän ja kontaktitapausten tarkoitus? Sielu on tietämättömän olennon olemus, joka elää materiaalisessa kehossa. Maapallo on koulu, jolla nostaa tietoisuutta. Adamski ja muut kontaktihenkilöt tapasivat opettajia.
***
Kirjoittajasta: Neil Gould on Exopolitics Instituten neuvonantaja. Neilin henkilökohtaisten kokemusten jälkeen avaruusolennot muuttuivat hänelle hänen elämäntehtäväkseen, ja hän haluaa olla mukana hajottamassa median totuuden salailua avaruusolennoista ja heidän läsnäolostaan täällä. Hän on luonut Exopolitics Hong Kongille verkkosivut osoitteessa: http://www.exopoliticshongkong.com/
Raportti Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioista ja aktiviteeteista — Typologia kaikkein merkittävimmistä Maan ulkopuolisista roduista, jotka ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa
Michael E. Salla, PhD drmsalla@exopolitics.org www.exopolitics.org www.galacticdiplomacy.com
uusittu tammikuun 1. 2005 (Alunperin julkaistu heinäkuun 26. 2004)
*************
Tiivistelmä
Ihmiskunnalle tunnettuja avaruusolentojen rotuja on useita, jotka ovat tekemisissä Maapallon ja ihmispopulaation kanssa. Vuonna 1998 tehdyssä haastattelussa Clifford Stone, eläköitynyt Yhdysvaltain armeijan kersantti, joka palveli USA:n armeijassa 22 vuoden ajan ja osallistui salaisiin operaatioihin, joilla noudettiin maahansyöksyneitä Maan ulkopuolisia aluksia ja Maan ulkopuolisia biologisia olentoja (extraterrestrial biological entities, EBE), paljasti, että Yhdysvaltain armeija tietää yhteensä 57 Maan ulkopuolista rotua. Tästä Maan ulkopuolisten rotujen varannosta useat ovat aktiivisempia kuin toiset, ja niillä voidaan väittää olevan kaikkein eniten merkitystä ihmiskunnan evoluutiolle ja itsevaltiudelle. Tämä raportti kuvaa Maan ulkopuoliset päärodut, joihin yleisimmin kirjallisuudessa viitataan, joilla tuntuu olevan eniten strategista merkitystä ihmiskunnan evoluutiolle ja suvereeniudelle, sekä niiden vaikutusta useisiin systeemisiin, globaaleihin ongelmiin. Raportti tekee eron näiden avauusolentojen välillä perustuen siihen kuuluvatko ne kahteen toisistaan erottuvaan ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sisältää Maan ulkopuoliset rdut, joiden kanssa Maan ulkopuolisten rotujen asiaa hoitavat ‘varjohallitukset’ ovat päässeet sopimukseen ja jopa tehneet yhteistyötä useissa yhteisprojekteissa. Laaja joukko toisiinsa kytkeytyviä sopimuksia näiden rotujen ja Yhdysvaltain ‘varjohallituksen’ välillä viittaa sotateollisen kompleksin intressiryhmien olemassaoloon. On myös toinen Maan ulkopuolisten avaruusolentojen rotujen joukko, joka sijaitsee tämän avaruusolentojen rotujen ja ‘varjohallituksen’ salaisten sopimusten verkon ulkopuolella. Useimmat ‘kontaktihenkilöt’ ovat raportoineet näiden rotujen olevan ‘ystävällismielisiä’ ihmisten intressejä kohtaan, mikä viittaisi eettisempään lähestymistapaan koskien ihmiskunnan haasteisiin vastaamista koskien sen valmistautumista totuuteen Maan ulkopuolisten rotujen läsnäolosta sekä edistynyttä Maan ulkopuolista teknologiaa.
Tämä raportti kuvaa aluksi ryhmän avaruusolentoja, jotka ovat osa sotateollista kompleksia, joka on huolimatta sen Yhdysvaltoihin keskittyneestä skoopista kuitenkin globaali. Raportti sitten kuvaa toisen avaruusolentojen ryhmän, jotka ovat kieltäytyneet assosioitumasta sotateollisen kompleksin kanssa. Maan ulkopuolisten ryhmien erottelu tällä tavoin auttaa tuomaan maineeseen monimutkaisen eettis-juridis-poliittisen ulottuvuuden ymmärtää sitä miten eri Maan ulkopuoliset rodut valitsevat tehdä yhteistyötä sotateollisen kompleksin kanssa. Kaikkein merkittävimpien avaruusolentojen rotujen motivaatioiden ja aktiviteettien ymmärtäminen auttaa suuresti vastaamaan kysymyksiin koskien asianmukaisten käytänteiden käyttöönottoa; ja se auttaa myös yksityishenkilöitä vastaamaan riittävästi dilemmaan siitä mitkä Maan ulkopuoliset rodut kontribuoivat ihmiskuntaa vastassa oleviin globaaleihin ongelmiin ja minkä rotujen kanssa voidaan työskennellä ihmiskunnan evoluution ja emansipaation hyväksi.
*************
Raportti Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioista ja aktiviteeteista — Typologia kaikkein merkittävimmistä Maan ulkopuolisista roduista, jotka ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa
Maan ulkopuolisia rotuja on huomattava määrä, joiden kanssa Maapallon ja ihmiskunnan tiedetään olevan yhteydessä. Vuonna 1998 tehdyssä haastattelussa Clifford Stone, eläköitynyt USA:n armeijan kersantti, joka palveli USA:n armeijassa 22 vuoden ajan ja osallistui salaisiin operaatioihin, joissa noudettiin maahansyöksyneitä avaruusolentojen aluksia ja Maan ulkopuolisia biologisia olentoja (extraterrestrial biological entities, EBE’s), paljasti että Yhdysvaltain armeija tiesi yhteensä 57 Maan ulkopuolisesta rodusta. [2] Tästä Maan ulkopuolisten rotujen varannosta usea on aktiivisempi kuin moni muu ihmiskunnan yhteydenpidossa, ja niiden voidaan väittää olleen merkittävimpiä ihmiskunnan evoluution ja suvereeniuden mielessä. Iso kasa raportteja ja todistuksia koskien eri Maan ulkopuolisia rotuja viittaa siihen, että Maan avaruusolentojen rotujen motivaatiot ja aktiviteetit vaihtelevat suuresti, ja idea näistä motivaatioista voidaan puristaa ulos tarkastelemalla lähemmin näitä raportteja ja todistuksia.
Kaikkein uskottavimmat todistukset eri avaruusolentojen roduista tulevat ‘sisäpiiriläisiltä’ kuten kersantti Stone, joka palveli pitkiä aikoja armeijassa ja/tai korporaatioissa osallistuen ‘mustiin projekteihin’; sekä myöskin ‘kontaktihenkilöiltä’, joilla on ollut suora fyysinen kontakti avaruusolentoihin ja kommunikoineet näiden kanssa. Heihin kuuluu sekä ‘kontaktihenkilöitä’ klassisessa perusmielessä että niitä, jotka ovat vapaaehtoisesti olleet tekemisissä avaruusolentojen rotujen kanssa, ja myös ‘siepattuja’ jotka ovat olleet tahtomaattaan mukana avaruusolento-ohjelmissa. [3] Aluksi viittaan eräisiin pääinformaatiolähteisiin eri Maan ulkopuolisille roduille, jotka yleisesti operoivat Maapallolla, ja sitten yritän kuvata näiden rotujen erityisiä motivaatioita ja aktiviteetteja käyttäen saatavilla olevia lähteitä.
Vaikka tässä esitettyjen kontaktihenkilöiden ja sisäpiiriläisten tarjoaman informaation tarkkuudesta voikin olla huomattavaa debattia, olen esittänyt muualla, että ‘sisäpiiriläiset’ ja ‘siepatut’ tarjoavat vahvinta näyttöä avaruusolentojen ilmiöstä. [4] Se mikä auttaa tukemaan näiden ‘sisäpiiriläisten’ ja ‘siepattujen’ informaation uskottavuutta on heidän tarjoamiensa todistusten ja näytön johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus, sekä perimmiltään mukana olevien henkilöiden uskottavuus. Tämän seurauksena tämä raportti tulee keskittymään pääosin valittujen ‘sisäpiiriläisten’ ja ‘kontaktihenkilöiden’ todistuksiin, joiden johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja uskottavuus viittaavat siihen, että he tarjoavat luotettavaa informaatiota eri Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioista ja aktiviteeteista.
Vääpeli Bob Deanilla oli 27-vuotinen armeijan ura ja yhdessä kohtaa palvelustaan hän työskenteli armeijan tiedustelussa liittoutuneiden päämajassa Euroopassa (Supreme Headquarters of the Allied Powers in Europe, SHAPE) vuodesta 1963 eteenpäin. Hänen merkittävä palvelusuransa antaa hänelle uskottavuutta väittää nähneensä salaista informaatiota palveluksensa aikana. SHAPE-komennuksellaan hän väitti saaneensa ohjeet lukea yksityiskohtaisia tutkimuksia UFOjen/ET:den aktiviteeteista ja siitä miten ne vaikuttaisivat Neuvostoliiton ja NATOn välisiin suhteisiin, mikä julkaistiin vuonna 1964 otsikolla “Arvio: Mahdolliset sotilasuhat liittoutuneille Euroopassa.” [5] Haastattelussa Dean kuvasi neljää avaruusolentojen rotua ‘arviosta’ seuraavasti:
Senaikaisessa ryhmässä oli vain neljä, joiden olemassaolosta tiesivät varmasti, ja Harmaat olivat yksi noista ryhmistä. Oli ryhmä joka näytti tasan tarkkaan samalta kuin me. Oli ihmisryhmä, joka näytti paljon samalta kuin me, mikä todella teki kenraalit hulluiksi, koska he päättivät että nämä tyypit, ja he olivat nähneet heidät monesti, että heillä oli kontakti heihin, ja oli ollut abduktioita, oli ollut kontakteja. Nämä ihmiset näyttivät niin paljon meiltä, että sellainen olisi voinut istua vieressä lentokoneessa tai ravintolassa eikä koskaan olisi saanut tietää eroa. Ja armeijaa kun olivat ja pääasiassa paranoideja, se häiritsi kenraaleita ja amiraaleja hiukkasen. Se seikka, että nämä älykkäät olennot voisivat olla tekemisissä meidän kanssa, kävellä SHAPEn käytäviä eestaas, kävellä Pentagonin käytäviä eestaas. Hyvä Jumala, se kävi ilmi muutamalle heistä, että nämä tyypit saattaisivat olla jopa Valkoisessa talossa! Tottakai, kuten sanoin, paranoidius noina vuosina sekoitti asioita hieman.
Kaksi muuta ryhmää, siellä oli erittäin suuri ryhmä, sanon suuri, ne olivat parimetrisiä, joskus jopa kolme metrisiä ja ne olivat humanoideja, mutta ne olivat erittäin vaaleita, erittäin valkoisia, niillä ei ollut yhtään ihokarvoja. Ja sitten oli toinen ryhmä, joilla oli eräänlainen reptiliaanin olemus. Me olimme kohdanneet niitä, armeijan ihmiset ja poliisit ympäri maailman olivat törmänneet näihin tyyppeihin. Niillä oli pystysuorat pupillit silmissä ja niiden iho tuntui samanlaiselta kuin mitä löytää liskon vatsalaukun päältä. Ne olivat ne neljä jotka me tiesimme vuonna 1964. Mutta ystävät ovat kertoneet minulle, jotka ovat edelleen aktiivisia palveluksessa, että nyt se on reilusti yli tusinan rotua. [6]
Toinen ‘sisäpiiriläis’lähde, joka viittaa ulkoavaruuden rotuihin, on tri. Michael Wolf, joka väittää työskennelleensä yli 2 vuosikymmentä erilaisissa pesteissä salaisissa projekteissa käsittelemässä avaruusolentojen läsnäoloa. Huolimatta joistain jatkuvista häslingeistä koskien Wolfin sisäpiirin todistusta ja kredenssejä, useat UFO-tutkijat, jotka henkilökohtaisesti ovat haastatelleet häntä, ovat pitäneet häntä yhtenäisenä, johdonmukaisena ja uskottavana. [7] Haastattelussa väitettiin, että:
Tri. Wolfin mukaan useat avaruusolentojen liitot ovat vierailleet luonamme löyhän järjestetyllä tavalla. Nämä ovat: Allianssi (ihmisten näköiset avaruusolennot Altair Aquila -järjestelmästä), Korporaatio (Harmaat Zeta Reticulin järjestelmästä), Maailmojen Federaatio (monet eri rodut monista järjestelmistä), Orionin Liittoutuneet Rodut (kulttuurit niistä tähtijärjestelmistä). Lisäksi Allianssi on tekemisissä Korporaation ja Maailmojen Federaation kanssa. Orionin Liittoutueet Rodut ovat tekemisissä Korporaation kanssa, ja niiden kautta Allianssin ja Maailmojen Liiton kanssa.[8]
Vaikka Wolf väittikin useimpien avaruusolentojen rotujen olevan ystävällisiä, hän sanoi että pieni määrä on vihamielisiä, ja että he käyttäytyvät kuin planeettainväliset roistot. [9] Eräs ‘kontaktihenkilö’, joka väittää fyysisesti tavanneen avaruusolentoja ja viettäneen aikaa Maan ulkopuolisella aluksella on Alex Collier. [10] Collieria on haastatellut tutkiva journalisti ja UFO-tutkija Paola Harris, joka huolimatta omista alkuvaiheen varauksistaan koskien Collierin väitteitä piti häntä erittäin uskottavana ja johdonmukaisena, ja että iso osa hänen sanomisistaan on yhdenmukaista hänen omien tutkimustensa löydösten kanssa. [11] Lisäksi eräät Collierin väitetyistä keskusteluista avaruusolentojen kanssa ovat johtaneet astronomisiin väitteisiin, jotka myöhemmin on todistettu paikkansapitäviksi viimeisimmän kvanttifysiikan tiedon avulla koskien esoteerisia aiheita kuten mustien aukkojen informaatiota. [12] Tämä on auttanut Collierin uskottavuuden vakiinnuttamisessa ‘aitona kontaktihenkilönä’, jolla on relevanttia informaatiota kerrottavaksi Maan ulkopuolisista roduista.
Useassa artikkelissa, jotka on koostettu hänen kirjaansa Defending Sacred Ground varten Collier kuvaa yksityiskohtaisesti useiden Maan ulkopuolisten rotujen motivaatioita ja käyttäytymistä, joista esimerkkinä on seuraava:
Ymmärrykseni on, että Sirius A -tähtijärjestelmästä tulevat pyrkivät olemaan avuksi ja hyväätekeviä, koska he tuntevat olevansa vastuussa siitä, että Sirius B:n kolonisoineet olivat alunperin Sirius A:lta. Sirius B:ltä tulleet ovat tulleet tänne ja sekoittaneet päämme, ja he ovat niitä, jotka alunperin antoivat valtiolle Montaukin teknologian. Heillä on samat uskomukset ja aivokuviot kuin Orionilta tulleilla. Tau Cetiltä tulleet ovat myös hyvin vahvasti mukana. Kukaan ei tiedä tarkkaan mitä Seulasista tulleet aikovat tehdä, mutta kerron tämän teille. Alcyonin järjestelmässä elävät — osaan heistä ei voi luottaa, sillä heillä on salaisia agendoja. Taygetasta tulleet, minulle kerrotaan, ovat tavoitteiltaan selkeitä: ylläpitää vapauden ideaa. Se ei tarkoita, etteivätkö he auttaisi meitä, vain sen takia että jonkun ryhmän nimi on ”plejadilaiset”. Ihmiset sekoittavat tämän. Hedelmistään puu tunnetaan. Cygnus Alphasta tulleet ovat täällä. Arcturukselta tulleiden ryhmä yrittää auttaa. Procyonilta tulleet, jotka on vapautettu, yrittävät auttaa. He ovat varsin innokkaita.” [13]
Kuvaan tässä raportissa avaruusolentojen päärodut, joihin yleensä viitataan kirjallisuudessa, jotka ovat ihmiskunnan evoluution ja suvereeniuden kannalta suurimmassa strategisessa merkityksessä, sekä kuvaan niiden vaikutusta useisiin systeemisiin, globaaleihin ongelmiin. Teen eron näiden Maan ulkopuolisten rotujen välillä perustuen niiden kuuluvuuteen jompaan kumpaan kahdesta kategoriasta. Ensimmäinen kategoria sisältää Maan ulkopuoliset rodut, joiden kanssa ‘varjohallitukset’ ovat hoitaneet avaruusolentokysymystä ja tehneet sopimuksia ja jopa tehneet yhteistyötä eri projekteissa. [14]
Laaja päällekkäisten sopimusten joukko näiden rotujen ja ‘varjohallituksen’ välillä Yhdysvalloissa sekä muualla viittaa sotateollisen kompleksin olemassaoloon, jolla on Maan ulkopuolisia intressejä. Sotateollinen Maan ulkopuolisten intressien kompleksi (military-industrial-extraterrestrial complex, MIEC) tällä hetkellä kontrolloi suurinta osaa avaruusolentojen läsnäoloa käsittelevästä informaatiosta; ja se dominoi valtion instituutioita, rahoitusintressejä ja massamediaa ympäri planeettaa, ja se on vastuussa suurimmasta osasta systeemisistä globaaleista ongelmista. [15]
On myös toinen avaruusolentojen rotujen ryhmä, joka sijaitsee tämän ‘varjohallitusten’ ja avaruusolentojen rotujen välillä tehtyjen salaisten sopimusten verkon ulkopuolella. Useimmat ‘kontaktihenkilöt’ ovat raportoineet näiden rotujen olevan ‘ystävällisiä’ ihmisintresseilläe, mikä viittaa eettisempään lähestymistapaan koskien ihmiskunnan kohtaamia haasteita sen valmistautuessa totuuteen Maan ulkopuolisesta läsnäolosta ja avaruusolentojen teknologian aikaansaamista haasteista. Tämä jälkimmäinen ryhmä saattaa osoittautua keskeiseksi ratkaistaessa globaaleja systeemisiä ongelmia, jotka ensimmäinen ryhmä ja ‘varjohallitukset’ ovat saaneet aikaan.
Tässä raportissa ensin kuvaan ryhmän avaruusolentoja, jotka ovat osa sotateollista Maan ulkopuolisten intressien kompleksia, joka vaikka se onkin pääosin liitetty Yhdysvaltoihin, on skoopiltaan globaali. Sitten kuvaan toisen avaruusolentojen ryhmän, jotka ovat kieltäytyneet assosioitumasta sotateollisen Maan ulkopuolisten intressien kompleksiin. Eron tekeminen näiden kahden Maan ulkopuolisen ryhmän välillä auttaa tuomaan esiin monimutkaisia eettis-juridis-poliittisia ulottuvuuksia ymmärtää sitä miten eri avaruusolentojen rodut valitsevat tehdä yhteistyötä tai ei MTEC:n kanssa. Esimerkiksi, onko avaruusolentojen rotu ‘epäystävällinen’ jos se valitsee muuttua osaksi ‘Maan ulkopuolista sotateollista’ kompleksia, ja näin jakaa teknologiaa kansallisen turvallisuuden toimijoiden kanssa niinkutsutuissa ‘keskinäistä hyötyä tuottavissa projekteissa’, jotka johtavat salailuun, ihmisoikeuksien rikkomuksiin ja vahinkoon globaalille ympäristölle ‘varjohallituksen’ politiikan johdosta? Samoin, onko avaruusolentojen rotu ‘ystävällinen’ kun se kieltäytyy liittymästä mukaan sotateolliseen avaruusolentokompleksiin, ja näin valitsee olla pääosin tarkkailijan roolissa ihmisrodun enemmistön tullessa sotateollisen avaruusolentokompleksin hyväksikäyttämäksi? Vaikka prima facie -argumentti voidaan esittää ja vastata molempiin kysymyksiin ‘kyllä’, tämän ei tulisi peittää syvempiä eettis-juridis-poliittisia ongelmia, jotka syntyvät sotateollisen avaruusolentokompleksin olemassaolosta ja sellaisiin ongelmiin vastaamisesta.
Kaikkein merkittävimpien avaruusolentojen rotujen motivaatioiden ja aktiviteettien ymmärtäminen auttaa suuresti vastaamaan yllämainittuihin kysymyksiin; ja se auttaa myös yksityishenkilöitä vastaamaan asianmukaisesti dilemmaan siitä mitkä avaruusolentojen rodut tuovat oman panoksensa ihmiskuntaa vastassa oleviin globaaleihin ongelmiin, ja minkä avaruusolentojen rotujen kanssa voidaan työskennellä yhteistyössä ihmiskunnan evoluution ja emansipaation hyväksi.
2. Sotateollisen avaruusolentokompleksin kanssa yhteistyötä tekevät avaruusolentojen rodut
Lyhyet Harmaat
Tässä ryhmässä oleviin avaruusolentojen rotuihin kuuluu kaikkialla läsnäolevat Harmaat Zeta Reticulum ja Orion -tähtijärjestelmistä, jotka kuvataan abduktiokirjallisuudessa ja joiden hahmot nimekkäästi tulevat esiin UFO-maahansyöksyraporteissa. Robert Dean otti Harmaat mukaan erääksi roduksi, ketkä kuvattiin NATOn arviossa. [16] Eversti Phillip Corso, joka palveli Eisenhowerin hallinnossa ja myöhemmin johti Yhdysvaltain armeijan ulkomaiden teknologian toimistoa armeijan T&K-osastolla väittää nähneensä kuolleen ‘Harmaan’ ruumista noudettavan Roswellista vuonna 1947. Hänen näkemänsä sopii klassiseen kuvaukseen metrin pituisesta avaruusolennosta, jolla on suuri pää, suuret mustat mantelimaiset silmät, ohut torso ja hintelät kädet ja jalat. [17] Klassinen kuvaus on peräisin Travis Waltonilta, joka koki abduktion Harmaiden käsissä
Ne olivat erittäin lyhyitä, alle puolitoistametrisiä, ja niillä oli erittäin suuret kaljut päät, ei tukkaa. Niiden päät olivat kupolimaisia, erittäin suuria. Ne näyttivät kuin sikiöiltä. Niillä ei ollut kulmakarvoja, ei silmäripsiä. Niillä oli erittäin suuret silmät — jättiläismäiset silmät — lähes kokonaan ruskeat, ilman paljoakaan valkoista niissä. Karmivin juttu niissä oli ne silmät. Voi hitsi, ne silmät, ne vain tuijottivat lävitseni. [18]
Nimekkäät UFO-‘sieppaus’tutkijat kuten tri. David Jacobs, Budd Hopkins ja edesmennyt tri. Karla Turner ovat tarjonneet tapaustutkimuksia UFO-‘sieppausten’ loukkaaviin aspekteihin.[19] Nämä tutkijat löysivät häiritsevää näyttöä UFO-alukseen vietyjen henkilöiden loukkaavasta kohtelusta, naisista jotka oltiin pakotettu tahtomattaan geneettiseen ohjelmaan, jonka tarkoituksena oli tuottaa ihmisen ja avaruusolennon hybridejä, ja aikuisista hybrideistä, jotka tekivät nöyryyttäviä seksuaalisia tekoja siepatuille naisille. Monet tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että Harmaat ovat monessa mukana kehittämässä hybridiä ihmis-Harmaiden rotua, joka olisi sopiva kulkuväline ihmisevoluution seuraavalle askeleelle. Tutkijat kuten Jacobs uskovat, että tämä on syy huoleet ja on suora uhka ihmisten suvereeniudelle. [20]
Eversti Corson mukaan Harmaat ovat olleet mukana sopimuksissa Eisenhowerin hallinnon kanssa, joita armeijan viranomaiset pitivät ‘neuvotellun antautumisen’ muotona, jossa Harmaat saivat luvan siepata siviilejä ja ‘laajentaa’ heidän biologista ohjelmaansa. [21] Clifford Stone tekee eron ‘hyvien’ ja ‘pahojen’ avaruusolentojen välillä, ja viittaa Harmaisiin osana ‘pahoja tyyppejä’ tekemässä törkeitä sieppauksia ja että Yhdysvaltain hallitus ei ole varma siitä miten paljastaa tämä kansalle
“Hyvät tyypit (avaruusolennot) ovat, no, tykkään viitata heihin kiertelevinä. Siitä mistä te puhutte, interventiokielto muiden älykkäiden elämänmuotojen elämään on universaali laki. Kiertely menee hyvin sen kanssa yhteen. Harmaat rikkoivat universaalia lakia… Mielestäni hyvillä tyypeillä on pyrkimys luoda kontakti oman hallituksemme ihmisiin, mutta se mitä nyt on mielestäni tapahtumassa on että Yhdysvaltain hallitus sai tietää joskus vuoden 1983 paikkeilla, että he EIVÄT ole tekemisissä hyvien tyyppien kanssa, mutta todellakaan he eivät enää tiedä mitä tehdä asialle. [22]
Harmaat ovat erittäin aktiivisia mitä tulee ihmisten abduktoimiseen, geneettisiin kokeisiin, ihmisten tarkkailuun implanteilla, mielenhallintaan/ohjelmointiin, kloonaukseen ja hybridi-ihmisten luomiseen. Nämä kaikki osaltaan edistävät globaaleja systeemisiä ongelmia kuten ihmisten traumatisointi sieppauskokemuksista, geneettisesti muokatut ihmiset, implanteillä ihmisten tarkkailu ja överin passiivinen populaatio hypnoottisella mielenhallinnalla/ohjelmoinnilla.
Pitkät Harmaat/Valkoiset
Toinen nimekäs rotu tässä avaruusolentojen ryhmässä on Robert Deanin kuvaamat ‘pitkät Harmaat’: “erittäin suuri ryhmä, sanon suuri, ne olivat parimetrisiä, joskus kolmimetrisiä ja ne olivat humanoideja, mutta ne olivat erittäin kalpeita, erittäin valkoisia, niillä ei ollut kehossaan karvaa ollenkaan.” [23] Pitkät harmaat kuvataan olevan peräisin Orionin tähtijärjestelmästä, ja tri. Arthur Hornin mukaan ne ovat valvovassa roolissa verrattuna lyhyisiin Harmaisiin:
Pidemmät parimetriset harmaat valvovat lyhyempiä harmaita. Nämä harmaat ovat niitä, jotka oikeasti tekevät ”diplomaattitehtäviä”, kuten salaa neuvottelevat sopimuksia ihmishallitusten kanssa. Kuten mainittua harmaista yleensä, ja pienistä metristä puoleentoista metriä erityisesti, niitä on verrattu palkkasotureihin. [24]
Tukea ‘pitkien Harmaiden’ diplomaattiselle roolille tulee William Cooperilta, entiseltä laivaston tiedusteluneuvonantajalta, joka väittää nähneensä salaisia dokumentteja joissa ‘pitkät Harmaat’ todellakin neuvottelivat sopimuksia Eisenhowerin hallinnnon kanssa pidetyissä tapaamisissa vuodesta 1954 alkaen.
Myöhemmin vuonna 1954 suurinenäisten Harmaiden avaruusolentojen rotu, joka oli kiertänyt Maapalloa, laskeutui Hollomanin ilmatukikohtaan. Päästiin sopimukseen. Tämä rotu esittäytyi tulevansa eräältä planeetalta punaisen Betelgeuse-tähden ympäriltä Orionin tähtikuviossa. He sanoivat, että heidän planeettansa oli kuolemassa ja että jossain tuntemattomassa tulevaisuudessa he eivät enää kykenisi selviytymään siellä. [25]
Tapaaminen Hollomanin ilmatukikohdassa New Mexicossa on ollut raporttien mukaan tapaamispaikka myöhemmille tapaamisille pitkien Harmaiden kanssa. Vuosina 1972-73, esimerkiksi, tuottajat Robert Emenegger ja Allan Sandler väittivät saaneensa tarjouksen ja nähneet oikean ilmavoimien filmin tapaamisesta pitkien Harmaiden kanssa, joka oli tapahtunut Hollomanissa vuonna 1971. [26] Tästä voidaan päätellä, että tämä ‘pitkien Harmaiden’ rotu on hybridi, joka edustaa ihmiseltä näyttävien avaruusolentojen ja ‘lyhyiden Harmaiden’ biologisen materiaalin välistä fuusiota.
Mitä tulee sieppausilmiöön, tri. David Jacobs on tullut läpikotaisen 60 sieppaustapaustutkimuksen analyysin perusteella lopputulokseen hänen kirjassaan Secret Life, että pitkät Harmaat ovat olleet näissä valvovassa roolissa. [27] Pitkien Harmaiden on havaittu olleen läsnä monissa sieppauksissa, joita Jacobs tutki siepattujen hypnoottisen regression avulla, ja pitkät komensivat lyhyitä harmaita, jotka tekivät sieppausten suurimman työn.
Jokin aika sitten entinen USA:n ilmavoimien palvelusmies julkaisi hänen muistelmansa, joissa hän paljasti laajat kanssakäymiset eräiden ‘pitkien Harmaiden’ variaation kanssa, joita hän kutsui ‘pitkiksi Valkoisiksi’ johtuen niiden kalkkisen valkoisesta ihosta ja valkoisista hiuksista. [28] Hall oli palveluksessa Nellisin ilmatukikohdassa vuosina 1965-67, jossa hänen tehtävänsä oli käyttää säähavaintopalloja Indian Springsissä. Hän kuvaa kohtaamistensa ‘pitkien Valkoisten’ kanssa alkaneen vuonna 1965 ja miten hän ja toiset palvelusmiehet selvisivät niiden häiritsevästä läsnäolosta. Hall kuvaa luettelon tapauksia, joissa ‘pitkät Valkoiset’ terrorisoivat muuta armeijan henkilöstöä jotka eivät ymmärtäneet niitä, yllättivät ne tai uhkailivat niitä jollain tavoin. Hall esimerkiksi kuvaa erään ‘pitkän Valkoisen’ joka halusi tappaa armeijan palvelusmiehet, jotka vahingossa löivät tämän lasta kivellä ja mursivat hänen kätensä. [29] Tapaus johti ‘pitkien Valkoisten’ palvelusmiehiä kohtaan tekemään uhkailuun kuolemalla mikäli he eivät välittömästi lähtisi pois ja lupaisi koskaan olla palaamatta.
Toiset palvelusmiehet ovat kokeneet samankaltaisia negatiivisia kohtaamisia ‘pitkien Valkoisten’ kanssa, joissa heidän elämäänsä uhkailtiin mikäli he pelottelisivat ‘pitkien Valkoisten’ lapsia tai eivät noudattaisi komentoja viimeiseen yksityiskohtaan asti. [30] Merkittävää kyllä, nämä vakavat seuraamukset saivat suostumuksen Pentagonilta, joka tarkkaili pitkiä Valkoisia ja heidän toimintaansa Hallin ja muiden armeijan palvelusmiesten kanssa. Ainoastaan Hall säästyi tämänkaltaiselta pelottelulta, sillä hänellä oli tiedustelutietoa ja rohkeutta olla tekemisissä ‘pitkien Valkoisten’ kanssa ystävällisin tavoin. Lisäksi hän ilmeisesti pelasti erään ‘pitkän Valkoisen’ lapsen ja tämä johti ‘pitkien Valkoisten’ ystävyyteen. He ottivat Hallin mukaan projektiin, joissa tutkittiin ihmisten ja ‘pitkien Valkoisten’ välistä kanssakäymistä. [31] Tässä kohtaa ‘pitkät Valkoiset’ näyttävät positiivisempia luonteenpiirteitään kuten ystävyyttä ja parempaa teknistä tietämystä heidän toimiessaan Hallin kanssa.
Merkittävää kyllä, ‘pitkien Valkoisten’ ilmaantuminen Mojaven autiomaan alueelle vuonna 1954 viittasi siihen, että heidät assosioitiin ‘pitkien Harmaiden’ ja Eisenhowerin hallinnon kanssa aikaansaatuun sopimukseen vuonna 1954. [32] Hall kuvaa lisäksi toistuvasti nähneensä niitä ilmavoimien kenraalien ja muiden ylempien upseerien läheisyydessä, jotka tunnustivat pitkän Valkoisen johtajan suurlähettilässtatuksen. [33]
‘Pitkät Harmaat’ ja/tai ‘pitkät Valkoiset’ edustavat toimintamallia sille miten ‘ihmisten’ ja harmaiden biologinen materiaali voidaan yhdistää, ja täten ne ovat johtoasemassa avustamassa lyhyitä Harmaita ‘kanssakäymisessä’ ihmiskunnan parissa kehittämässä sopivaa hybridilajia. ‘Pitkien Harmaiden/Valkoisten’ ulkomuoto on raportoitu pelottavan ihmisiä useaan eri otteeseen ja käyttäytyvän lähes kliinisellä tavalla, joka muistuttaa lääketieteen tohtoria tekemässä kokeita. Pitkät Harmaat/Valkoiset ovat kaikkein eniten mukana geenikokeissa, luomassa hybridirotua ihmisten ja Harmaiden välille, mielenhallinnassa ja diplomaattisopimuksissa ‘varjohallituksen’ kanssa. Globaaleihin ongelmiin, joihin pitkät Harmaat/Valkoiset vaikuttavat, kuuluu mm. geneettisesti muokatut ihmiset, implantit ihmisten tarkkailuun, ylipassiivinen populaatio hypnoottisella mielenhallinnalla, eliittipäätöksentekijöihin vaikuttaminen, kansallisen turvallisuuden viranomaisten toimintaan soluttautuminen ja siviilien & armeijan henkilökunnan ihmisoikeusrikkomukset.
Reptiliaanit
Toinen nimekäs avaruusolentojen rotu tässä Deanin kuvaamassa ryhmässä on parimetriset humanoidit, joilla on reptiliaanien piirteitä. [34] Reptiliaaniavaruusolentojen rotuja on kuvattu sekä alkuperäisiksi Maapallolle että olevan kotoisin muista tähtijärjestelmistä. R.A. Boulay on laajalti analysoinut eri historiallisia lähteitä ja esittänyt, että on riittävästi näyttöä tukemaan sitä päätelmää, että muinainen reptiliaaniavaruusolentojen rotu on asunut Maapallolla ja ollut roolissa ihmiskunnan luomisessa. [35] Thomas Castellon, Dulcen entisen turvallisuusviranomaisen, ihmiset ja muut avaruusolentojen rodut työskentelevät rinta rinnan erittäin salaisessa maanalaisessa laitoksessa, jossa useat avaruusolentojen rodut toimivat yhdessä amerikkalaisten kansallisen turvallisuuden virastojen ja järjestöjen kanssa.
… jotkut ’reptoidit’ [Reptiliaanit] ovat tämän planeetan alkuasukkaita… Ne olivat muinainen rotu Maapallolla, ne elivät maanpinnan alla… Reptoidit pitävät itseään ihan oikeutetusti ”Maan alkuperäisasukkaina”. Ehkäpä ne eivät ole niitä joita me nimitämme Langenneiksi Enkeleiksim — ehkäpä ovat. Oli miten oli, meitä pidetään Maapallon ”valtaajina”… Koska olin vanhempi turvallisuusteknikko siellä tukikohdassa [Dulce], minun piti kommunikoida niille päivittäin. Jos oli turvallisuuteen tai videokameroihin liittyviä ongelmia, minulle yleensä soitettiin. Se oli erityinen reptiliaanien ”työläiskasti”, joka yleensä teki fyysiset hommat Dulcen alemmilla tasoilla.[36]
Castellon mukaan Dulcen alemmilla tasoilla tehtiin laajoja ihmisoikeusrikkomuksia kaapatuille siviileille avaruusolentojen ja ihmisten yhteisprojektien johtajien johdolla. William Hamilton, kunnianarvoisa UFO-tutkija, tutki sekä Dulcen tukikohdan tilat että Thomas Castellon väitteet ja uskottavuuden, ja piti niitä erittäin uskottavina:
Voi olla vaikeaa niellä tai uskoa Thomaksen tarinaa. Itse asiassa se tuntuu oikean elämän painajaiselta. On näyttöä siitä, että jotain omituista on käynnissä Dulcessa. Onko Thomaksella vastaus? Kaamea totuus voi löytyä jatkuvien UFO-havaintojen, abduktioiden ja eläinten silpomisten taustalta. Valtiomme tiedusteluvirastot ovat tarkkailleet pidemmän aikaa UFO-aktiviteettia jo useamman vuosikymmenen ajan. Tälle kummalliselle ilmiölle täytyy olla kummallinen selitys. Me saatamme olla yksi etuvartioasema laajassa tähtienvälisessä imperiumissa. [37]
Hamiltonin lopputuleman lisäksi koskien Castellon väitteitä ja uskottavuutta olen kirjoittanut laajan raportin Dulcen tukikohdasta ja saanut selville näyttöä, joka on erittäin yhdenmukaista Castellon väitteiden kanssa koskien ihmisoikeusrikkomuksia, joissa on ollut mukana eri avaruusolentoja, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virastoja ja korporaatioita. [38]
Linda Moulton Howe, tutkiva journalisti ja UFO-tutkija, haastatteli ‘abduktio/kontaktihenkilöä’ nimeltään Jim Sparx, joka väittää tavanneensa useita Maapallolle alkuperäisiä reptiliaaneja. [39] Sparxin mukaan Maassa asuvat ja täältä kotoisin olevat reptiliaanit ovat kulttuuriltaan omalaatuinen ja ne ovat olleet tekemisissä ihmiskunnan kanssa vuosituhansien ajan. Ne ovat sekä avustaneet ihmiskuntaa että käyttäneet sitä resurssina. Reptiliaanit kertoivat Sparxille, että he ovat päässeet useisiin salaisiin sopimuksiin kansallisvaltioiden hallitusten kanssa. [40]
Sparxin väitteet ovat erittäin yhdenmukaisia erään toisen ‘kontaktihenkilön’ Ole K.:n väitteiden kanssa, joka väittää tavanneensa naispuolisen reptiliaanin, Lacertan, ja haastatelleen tätä useita kertoja ja levittäneen haastatteluja otsikolla ‘Lacerta Files’. Lacertan mukaan Maassa kehittyneet reptiliaanit erottuvat ‘ulkomaailman’ reptiliaaneista, jotka aika-ajoin vierailevat Maapallolla. [41] Vaikka Ole K.:n uskottavuudesta kiistelläänkin, hänen todistuksensa on yhdenmukainen Sparxin ja muiden reptiliaaneja tutkineiden kanssa, ja sitä kannattaa harkita tutkivansa paremmin ymmärtääkseen reptiliaanien aktiviteetteja. [42] Lacertan mukaan reptiliaanien kanta ihmiskuntaan on varovainen, sillä he näkevät ihmiset primitiivisenä lajina, joka on toisen avaruusolentojen lajin ‘omaisuutta’, joka planeetan on siementänyt. Maapallolla elävät reptiliaanit, Sparxin mukaan, ‘korjaavat satoa’ ihmisten muodossa tavalla, joka ei haasta planeetan ihmispresenssiä. Tämä viittaa siihen, että reptiliaanit tottelevat niitä velvoittavia sopimuksia, jotka niiden päälle on ‘sälyttänyt’ voimakkaampi Maan ulkopuolinen avaruusolentojen rotu, jonka Lacerta mainitsee.
Tiivistelmänä, tähän mennessä käsiteltyjen sisäpiiriläisten ja kontaktihenkilöiden todistusten mukaan voidaan todeta, että Maapallolle alkuperäiset reptiliaanit ovat olleet mukana aktiviteeteissa kuten ihmiseliittien ja rahoituslaitosten manipulointi, uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin vaikuttaminen, militarismi ja ihmissivilisaation historiaan vaikuttaminen. Reptiliaanien myötävaikuttamiin systeemisiin globaaleihin ongelmiin kuuluu salaiset ihmisoikeusloukkaukset, eliitin korruptointi ja ylivalta niistä, kontrolli mediasta ja korporaatioista, kuppikuntainen uskonnollinen dogma, historiallinen amnesia ja väkivallan kulttuuri.
Dracot
Kaikkein ristiriitaisimmat ‘sisäpiiriläisten’/’kontaktihenkilöiden’ raportit käsittelevät Maan ulkopuolista ‘reptiliaanien mestarirotua’ nimeltään Draco-reptiliaanit, joiden väitetään saaneen syntynsä Alpha Draconiksen tähtijärjestelmässä, joka on 215 valovuoden päässä ja joka on entinen pohjoinen kiintotähti. [43] Alex Collierin mukaan draconilaiset tai Dracot ovat kahdessa pääkastissa, ensimmäinen on sotilaskasti, jotka ovat 2,5-metrisiä pituudeltaan, joita ilmeisesti pelätään ympäri galaksia niiden taistelukyvyistä johtuen. [44] Toinen kasti on Draco-reptiliaanien ‘kuningaslinja’, joita hän nimittää termillä ‘Ciakarit’, joiden johtuen niiden väitetystä koosta, psyykkisistä kyvyistä ja siivistä, saatetaan luulla olevan oikeita lohikäärmeitä mikäli Collier on oikeassa:
Dracot ovat erittäin suurikokoinen reptiliaanirotu. Reptiliaanien kuningaslinja on nimeltään Ciakar. Ne ovat kooltaan 4-7 metriä ja painaa jopa 900 kiloa. Niillä on siivekkäät raajat ja ne ovat huikeita olentoja. Ne ovat äärimmäisen selvänäköisiä, äärimmäisen älykkäitä ja voivat olla myös äärimmäisen vihamielisiä. [45]
Collier väittää, että Dracojen maailmankuvan mukaan ne olivat ensimmäisiä älykkäitä olentoja galaksissa ja siemensivät monia maailmoja biologisilla jälkeläisillään. [46] Draco-reptiliaanit näkevät täten itsensä luonnollisina valtiaina reptiliaanien ‘kontrolloimissa’ maailmoissa kuten Maapallo, ja ne pitävät ihmiskuntaa alempana lajina. Dracot ovat kiinnostuneita keräämään Maapallon resursseja varmistaessaan, että nämä resurssit käytetään tehokkaasti.
Reptiliaanien ja muiden Maan ulkopuolisten rotujen kesken tuntuu vallitsevan selkeä hierarkia. Thomas Castellon mukaan reptiliaanit Alpha Draconiksesta, ‘Dracot’, johtavat Maapallolla olevia reptiliaaneja. [47] Maapallolla olevat reptiliaanit taas komentavat ‘pitkiä Harmaita’, jotka taas komentavat ‘lyhyitä Harmaita’. Kiinnostavaa kyllä, Castello kuvaa Dracojen johtajakastin Ciakarit, jotka ovat siivekkäitä ja näin ne voidaan helposti sekoittaa lohikäärmeisiin. Jefferson Souza, brasilialainen UFO-tutkija, vahvistaa Harmaiden ja reptiliaanien mestarirodun välisen hierarkian. [48]
Kaikki ylläkuvatut avaruusolentojen rodut vaikuttavat solmineen useita päällekkäisiä sopimuksia keskenään, joilla on yhteisenä osapuolena Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden virastot ja Harmaat. Dracot muodostavat (salaisen) sotateollisen avaruusolentokompleksin (military-industrial-extraterrestrial complex, MIEC) huipun, joka kontrolloi avaruusolentojen läsnäoloon liittyvää informaatiota ja teknologiaa. Dracot vaikuttavat olevan erittäin aktiivisia ihmiseliittien, instituutioiden ja rahoitusjärjestelmän kontrolloinnissa; militarismin ajamisessa; niukkuuden, kamppailun ja turvattomuuden ilmapiirin luomisessa; ihmisten sieppaamisessa ja Harmaiden sekä muiden reptiliaanirotujen manipuloinnissa. Dracojen aktiviteetit edistävät globaaleja ongelmia kuten vaurauden keskittymistä, eliitin ja instituutioiden korruptiota, etnistä/uskonnollista väkivaltaa, ihmisoikeusrikkomuksia, väkivallan kulttuuria ja terrorismia, sekä huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta.
Siriuslaiset Sirius B:ltä
Yllämainittujen avaruusolentojen lisäksi on useita ihmiseltä näyttäviä avaruusolentoja Sirius B:ltä, jotka kuuluvat kaksoistähtijärjestelmään. Alex Collier kuvaa Sirius B:n avaruusolentoja seuraavasti:
Sirius B:n kulttuureilla on erittäin kontrolloiva ilmapiiri. Jotkut ihmisistä ovat puna-, beige- ja mustaihoisia. Planeetat Sirius B:n ympärillä ovat erittäin kuivia ja yleensä niissä asuu reptiliaanin tai akvaattisen tyyppisiä olentoja… Yhteiskunta on enemmän pakkomielteinen poliittisista ajatuksista henkisten attribuuttien sijaan. [49]
Hämmästyttävästi afrikkalaisheimolla nimeltään Dogon monimutkainen ymmärrys Sirius B:n elliptisestä kiertoradasta päätähti Sirius A:n ympäri. Tämä tieto on annettu heidän esi-isilleen Siriuksen tähtijärjestelmältä vierailleilta kehittyneiltä avaruusolennoilta. [50] Dogonit kuvaavat siriuslaisia sammakkoeläimiksi planeetalta, joka kiertää Sirius B:tä, mikä on yhdenmukaista Collierin väitteiden kanssa siitä, että eräällä Sirius B:n planeetoista “asuu reptiliaanin tai akvaattisen tyyppisiä olentoja.” [51] Sirius B:n ihmisten rodulliset ominaisuudet viittaavat siihen, että he ovat Vegan tähtijärjestelmästä tulleiden jälkeläisiä, jotka kuvataan tässä myöhemmin.
Preston Nichols väittää olevansa ‘sisäpiiriläinen’, joka osallistui useisiin salaisiin projekteihin Montaukissa, joihin kuului monia avaruusolentojen ryhmiä. Riippumaton tutkija piti Nicholsia “erittäin luotettavana ja aukottomana todistajana ja että minä itse pidin hänen informaatiotaan paikkansapitävänä kaikenkaikkiaan — aivan viimeiseen yksityiskohtaan asti; niin että informaatio oli helppo varmistaa todeksi.” [52] Sirius B:n ihmiset, Nicholsin mukaan, olivat osaltaan tarjoamassa eksoottista teknologiaa kuten aika/ulottuvuusmatkailua salaisille valtion virastoille, jotka olivat mukana sekä Philadelphia-kokeessa että Montauk-projektissa. [53]
Alex Collier selittää tämän avaruusolentojen ryhmän roolia teknologian vaihdannassa kansallisen turvallisuuden virastojen kanssa: “Sirius B:läiset ovat tulleet tänne ja todella sekoittaneet päämme, ja ne ovat niitä jotka alunperin antoivat valtiolle Montaukin teknologian.” [54] Tämä eksoottinen teknologia annettiin sitä tarkoitusta varten, että rohkaistaisiin kansallisen turvallisuuden virastoja kehittämään sotilashyökkäyskyvykkyyksiä mahdollisten avaruusolentojen uhkien varalta. Tämä teknologia-apu sisälsi jopa biologisten aseiden tutkimusta, Collier väittää: “biologinen materiaali, joka Ebolaan [virus] on lisätty, annettiin valtiolle Sirius B:n humanoideilta. En tiedä oliko se vain yksi heidän viruksistaan, jonka he olivat löytäneet jostain vai onko se oikeasti peräisin heiltä.” [55]
Daniel Salterin mukaan, joka on toinen sisäpiiriläinen pitkällä palvelushistorialla, johon kuuluu mm. National Reconnaissance Office, avaruusolentoihin liittyvät ongelmat ovat veturina ihmisten ja avaruusolentojen välisissä salaisissa projekteissa kansallisen turvallisuuden virastossa nimeltään Advanced Contact Intelligence Organization (ACIO). [56] Väitetyn sisäpiiriläisen vuotaman informaation mukaan, joka vuodettiin suositulle Wingmakers-sivustolle, informaation jonka Salter vahvistaa oikeaksi, ACIO tekee yhteistyötä avaruusolentojen konsortion kanssa kehittäessään aikamatkailuteknologiaa tulevia avaruusolentojen uhkia varten.[57] Wingmakers-sivuston mukaan:
Blank Slate Technology (BST) … on aikamatkailun muoto, joka mahdollistaa historian uudelleenkirjoittamisen niinkutsutuissa interventiopisteissä. Interventiopisteet ovat kausaalisia energiakeskuksia, jotka luovat suuria tapahtumia kuten Neuvostoliiton hajoaminen tai NASAn avaruusohjelma. BST on kaikkein kehittyneintä teknologiaa ja selvästi kuka tahansa, jolla sitä on hallussa, kykenee puolustamaan itseään mitä tahansa hyökkääjää vastaan. Se on, kuten Fifteen (Labyrintin johtaja) tykkäsi sanoa, avain vapauteen. Muistakaa, että ACIO oli pääasiallinen väylä avaruusolentojen teknologialle ja sille miten adaptoida se valtavirran yhteiskuntaan sekä sotilassovellutuksiin. Meidät altistettiin avaruusolennoille ja me tiesimme niiden agendasta. Jotkut näistä avaruusolennoista pelottivat ACIOta todella pahasti. [58]
On todennäköistä, että tämä avaruusolentojen konsortio sisältää Sirius B:läiset, joiden väitetään tarjonneen jotain aikamatkustus/ulottuvuusmatkailuteknologiaa Montauk-projektiin sekä apua biologisten aseiden tutkimukseen.
Siriuslaiset eivät näytä olevan läheisesti kytkeytyneet Harmaisiin tai reptiliaaniryhmiin, jotka ovat olleet avaruusolentojen pääryhmittymät teknologiansiirtoihin liittyen. Siriuslaisten kanssakäymiset varjohallituksen kanssa näyttävät olevan riippumaton aloite, joka on suunniteltu tarjoamaan vaihtoehtoinen lähde avaruusolentojen teknologialle. Siitä huolimatta Collierin kuvaus ihmisistä asumassa yhdessä heidän maailmoissaan reptiliaanien kanssa Sirius B:llä viittaa syvään historialliseen kokemukseen reptiliaaneista. Tämä viittaisi siihen, että huolet reptiliaanien/Harmaiden teknologianvaihtosopimuksista voivat olla keskeinen tekijä siriuslaisten toimissa.
Johtopäätöksenä sanottakoon, että ihmisavaruusolentojen ryhmä Sirius B:ltä on pääosin aktiivinen teknologianvaihdantaohjelmissa, jotka ovat auttaneet valtiota hankkimaan eri sotilassovelluksiin käytettyä teknologiaa. Tämän tarkoitus vaikuttaa olleen edistää sotilasyhteistyötä potentiaalisten Maan ulkopuolisten uhkien varalta, sekä kukistuksen että ulkoa tulevan intervention varalta. Globaalit ongelmat, joihin Sirius B:n humanoidit ovat antaneet oman panoksensa, ovat muunmuassa: salaisten aseiden tutkimus, eksoottisten teknologioiden käyttö ja siviiliväestön hyväksikäyttö aikamatkailukokeissa.
Anunnaki
Viimeisenä, raportteja on kuulunut jättiläishumanoidien rodusta, jotka ovat olleet roolissa Maapallon ihmiskunnan luomisessa, ja jotka säännöllisesti palaavat Maahan määrittämään sen miten tehokkaasti ihmiskunta ja muut avaruusolentojen rodut, jotka ihmiskuntaa ‘hallinnoivat’, ovat Maapallon resursseja käyttäneet. Sumerialaiset kuvaavat nämä Anunnakeiksi ‘Nibiru’-maailmasta laajassa nuolenpääkirjoitustekstissä, jonka Zecharia Sitchin on kääntänyt. [59] Nämä jättiläishumanoidit ilmeisesti muodostavat tärkeimmän avaruusolentojen ‘perustaja’rodun, jotka olivat muinaisissa mytologioissa ja uskonnoissa kuvattuja jumalia. [60] Sumerilaisten kertomusten mukaan Anunnakien ylin jumala on Anu, ja Sitchinin kuvaamaan Anunnakien pantheoniin kuuluu keskeisiä hahmoja hierarkiasta, jotka salaa valvovat ihmiskunnan hallinnointia. Nibiru-planeetta säännöllisesti palaa Maapallon läheisyyteen. Alex Collierin mukaan Anunnakit tai ‘Nibirulaiset’ ovat lajina syntyneet seuraavasti:
Erittäin kauan aikaa sitten, siirtokunnat Sirius B:llä ja Orionin ryhmittymässä olivat ongelmissa keskenään. Saadakseen aikaan rauhan, ryhmittymien välillä solmittiin avioliittoja. Nainen tuli Orionista, jossa hierarkiaan kuului kuningatar — matriarkaalinen paradigma. Mies oli Sirius B:ltä. Molempia jäseniä pidettiin kuninkaallisina omista sukulinjoistaan. Sitten nämä menivät avioon, heidän jälkeläisillään oli geenejä molemmista suvuista. Johtuen näistä geeneistä, uusi rotu sai nimen “Nibiru”, josta Moraney [Andromedan kansleri] on kertonut että Orionin kielellä se tarkoittaa “kahtia jaettu”. Tätä he kirjaimellisesti olivat — risteytys Sirius B:läisten ja Orionin järjestelmässä asuvien kesken. He muodostivat uuden “heimon”, joka on jatkanut kukoistustaan ainakin satoja tuhansia vuosia. Niinpä he ovat heimo joka on muuttunut roduksi. [61]
Vaikuttaa siltä, että Anunnakien toimintamalli on jättää ‘primitiivinen’ laji kuten ihmiskunta planeetan pinnalle, samalla kun kehittyneemmät rodut kuten reptiliaanit muodostavat eräänlaisen ‘planetaarisen johdon’, jotka korjaavat ihmiskunnan tavalla joka palvelee Anunnakien pitkäaikaisia intressejä, jotka palaavat säännöllisesti arvioimaan omaa ‘ihmiskoettaan’. Täten vaikuttaa siltä, että Anunnakit ovat eräänlainen sääntelyväline varmistamassa, että Maapallon resurssit ja ihmiskunta yleisesti tulevat vastuullisesti ‘hoidetuiksi’.
Anunnakeilla on suhde Maapallolla oleviin reptiliaaneihin perustuen historiallisiin sopimuksiin, joita he ovat solmineet ihmiskunnan hallinnasta. On myös todennäköistä, että Anunnakit ovat solmineet jonkinlaiset sopimuksen Dracojen kanssa siitä miten jälkimmäiset voivat tulla väliin maailmoihin, jonne Anunnakit ovat pystyttäneet ‘ihmiskokeita’. Viimeisenä on todennäköistä, että jotkut Anunnakit ovat pysyneet salaa Maapallolla ja näin olleet roolissa ihmiseliittien organisaatioiden johdossa ihmisten asioita hallittaessa. [62] Nämä ‘sopimukset’ ja/tai salainen kontrolli ihmisten eliittiryhmistä epäsuorasti tekevät Anunnakeista osan sotateollista avaruusolentokompleksia.
Kersantti Deanin mukaan Anunnakit ovat keskeisiä pelureita ihmisten asioissa, ja tämä on todennäköisesti muuttumassa merkittävämmäksi kun heidän kotiplaneettansa Nibiru palaa Maapallon läheisyyteen. [63] Anunnakien paluu on juuri tuo ässä hihassa, joka huolettaa kansallisen turvallisuuden virastoja, jotka eivät kykene saamaan selville sitä miten tämä avaruusolentojen rotu vaikuttaa globaaliin ihmiskuntaan ja sotateolliseen avaruusolentokompleksiin, joka on luotu hoitamaan avaruusolentojen asioita. [64] Anunnakien pääaktiviteetit ovat vaikuttaa ihmiskunnan evoluutioon pitkällä tähtäimellä eliittiryhmien, systeemien ja instituutioiden kautta, sekä vaikuttaa ihmisten tietoisuuteen. Ne näyttävät olevan Dracojen kilpailijoita Maapallon kontrollista. Pääasialliset globaalit ongelmat, joihin he kontribuoivat sisältävät ylivallan eliitistä, uskonnollisen fundamentalismin, patriarkaalisen globaalin kulttuurin ja väkivallan kulttuurin.
Sotateollisen avaruusolentokompleksin kanssa yhteistyötä tekevien eri rotujen aktiviteetit on tiivistetty taulukkoon 1.
Taulukko 1. Sotateollisen avaruusolentokompleksin kanssa yhteistyötä tekevät avaruusolentojen rodut
ET-rodut
Pääaktiviteetit
Seurauksena syntyvät ongelmat
‘Lyhyet Harmaat’ (Zeta Reticulum & Orion)
Siviilien sieppaaminen, geneettiset kokeet, mielen ohjelmointi, ihmisten tarkkailu implanttien avulla, kloonaus ja ihmis-Harmaa hybridien luominen
· Traumatisoituneet ‘siepatut’,· geneettisesti muokatut ihmiset· implanttien avulla tarkkaillut ihmiset· ‘abduktoidut’ joiden mieli ohjelmoitu
‘Pitkät Valkoiset’ (Orion)
Geneettiset kokeet, ihmis-Harmaa hybridirodun luominen, mielenhallinta ja diplomaattiset sopimukset ‘varjohallituksen’ kanssa.
· geenimuokatut ihmiset· implanttien avulla tarkkailu· ‘abdutoidut’ joiden mieli ohjelmoitu· poliittisen eliitin vaarantaminen· kansallisen turvallisuuden virastoihin soluttautuminen· ihmisoikeusrikkomukset
· ihmisoikeusrikkomukset· eliitin korruptio & ylivalta· kontrolli mediasta & korporaatioista· kuppikuntainen uskonnollinen dogma· historiallinen amnesia· väkivallan kulttuuri
Draco-reptiliaanit (Alpha Draconis)
Ihmiseliittien, instituutioiden ja rahoitusjärjestelmän kontrollointi, militarismi, niukkuuden, kamppailun ja epävarmuuden ilmapiirin luominen, ihmisten sadonkorjuu, Harmaiden ja Maan reptiliaanien manipulointi.
Osallistuvat teknologianvaihdantaan jolla edistetään armeijan yhteistyötä avaruusolentojen uhkia vastaan.
· Salainen asetutkimus· eksoottisten aseiden käyttö· siviilien hyväksikäyttö aikamatkustuskokeissa.
Anunnaki (Nibiru)
Ihmisevoluution pitkän aikavälin kontrollointi eliittiryhmien, systeemien ja instituutioiden avulla, ihmistietoisuuden manipulointi. Kilpailevat Dracojen kanssa Maapallon kontrolloinnista.
· Eliitin manipulointi· uskonnollinen fundamentalismi· patriarkaalinen globaali kulttuuri· väkivallan kulttuuri
Helmikuun 20. päivänä 1954 ‘ihmiseltä näyttävien’ avaruusolentojen delegaatio tapasi Eisenhowerin hallinnon epäonnistuneessa pyrkimyksessä päästä sopimukseen Yhdysvaltain ydinaseohjelmasta. [65] Ilmeinen este oli, että nämä avaruusolentojen rodut eivät olleet halukkaita tarjoamaan teknologiaa Eisenhowerin hallintoa otteessaan pitävän sotateollisten intressien käyttöön, ja tämä asetti äänenpainot avaruusolentojen ja ihmisten tämänjälkeiselle dialogille. Tämän avaruusolentojen ryhmittymän periaatteellinen vastustus sotateolliseen avaruusolentokompleksiin liittymiselle oli tärkeä indikaattori suuresta ryhmästä ‘ihmisenkaltaisia’ avaruusolentojen rotuja, jotka olivat MIECin USA:ssa ja muualla sijaitsevan päällekkäisten intressien verkon ulkopuolella.
Tämä toinen avaruusolentojen rotujen kategoria on pääosin ‘ihmismäinen’ ja se voi helposti integroitua ihmisyhteiskuntaan tavalla, jonka Dean ja muut ovat kuvanneet, jossa nämä eivät erotu muusta ihmiskunnasta mitenkään. [66] Nämä rodut kuvataan tulevan sellaisista tähtijärjestelmistä kuin Lyra, Vega, Seulaset, Sirius, Procyon, Tau Ceti, Ummo, Andromeda ja Arcturus, jotka ovat tarjonneet geneettistä materiaalia ihmiskunnan siementämiseksi Maapallolla. [67] Alex Collierin mukaan yhteensä 22 Maan ulkopuolista rotua on antanut geneettistä materiaalia ‘ihmiskokeeseen’. Näihin kuuluu reptiliaanit, Harmaat ja Anunnakien rodut, jotka aiemmin on kuvattu, sekä tässä toisessa ryhmässä olevat rodut, joita Collier kuvaa ‘hyväntahtoisiksi’:
Että meillä, avaruusolentojen geenimanipulaation tuotoksena, on laaja geenivaranto, joka koostuu useista eri rodullisista muistipankeista, ainakin 22 eri rotua. Johtuen geeniperinnöstämme, ja siitä että me olemme myös henkeä, hyväntahtoiset avaruusolentojen rodut itse asiassa pitävät meitä kuninkaallisina. [68]
Tämän geneettisen kytköksen johdosta avaruusolennot tässä ryhmässä MIECin ulkouolella ilmeisesti näkevät ihmiskunnan paljon samalla tavalla kuin suojeleva vanhempi näkisi murrosikäisen lapsensa vaarallisessa ympäristössä. [69] Tämän kategorian rotujen vitaalit intressit ovat varmistaa, että ihmiskunta kehittyy vastuullisella tavalla ilman sekä itsensä että laajemman galaktisen yhteisön vaarantamista, jonka osa se on.
Tällä avaruusolentojen ryhmällä on kaksi osaa. Ensimmäinen on ‘avaruusolennot’, jotka ovat historiallisesti asuneet Maapallolla maankuoren sisällä, ja joita kuvataan muinaisten ihmissivilisaatioiden jäänteiksi, jotka ovat seuranneet erillistä evoluution polkua verrattuna pinnalla asuviin ihmisiin. Toinen ryhmä on avaruusolennot, jotka ovat perua ‘Maan ulkopuolelta’, mutta joilla on sellaisia humanoidipiirteitä, että he voivat helposti sekoittua muuhun ihmiskuntaan huomaamatta.
Telosilaiset
Maanpinnan alla asuvia ‘avaruusolentoja’ kuvataan muinaisten ihmissivilisaatioiden jäänteiksi, kuten Lemuria ja Atlantis, ja ne ovat näin geneettisesti ihmiskunnan sukulaisia. Kaikkein tunnetuin kuvaus eräästä muinaisesta rodusta löytyy amiraali Richard Byrdin postuumisti julkaistuista ‘päiväkirjoista’, joissa kuvataan salainen tutkimusmatka pohjoisnavalle. Siellä hänet vietiin maanalaiseen kehittyneen rodun asuinpaikkaan, jonka fyysisiä piirteitä kuvataan pohjoismaisiksi. Hänelle näytettiin joitain teknologisia tämän yhteisön ihmeitä, ja hän tapasi myös tämän kehittyneen maanalaisen rodun johtajan, jonka väitetään sanoneen:
’Me annamme sinun astua tänne koska luonteesi on ylevä ja hyvin tunnettu Pintamaailmassa, Amiraali … Olet Ariannien valtakunnassa, Maapallon Sisämassa … Amiraali, kerron sinulle miksi sinut on pyydetty tänne. Kiinnostuksemme oikeutetusti on herännyt juuri sen jälkeen kun teidän rotunne on räjäyttänyt ensimmäiset atomipomminsa Hiroshimassa ja Nagasakissa, Japanissa. Tuona huolestuttavana hetkenä me lähetimme lentävät koneemme, ”Flugelradit”, maailman pinnalle tutkimaan mitä rotunne oli tehnyt… Katsokaas, me emme koskaan ole tulleet rotunne sotien ja barbaarisuuden väliin aiemmin, mutta nyt meidän niin pitää tehdä, sillä te olette oppineet leikkimään tietyillä voimilla, jotka ei ole ihmiselle tarkoitettu, eli atomienergialla. Lähettiläämme ovat jo välittäneet viestit maailmanne valloille, ja kuitenkaan he eivät reagoi. Nyt teidät on valittu silminnäkijäksi tänne siitä, että maailmamme on todellakin olemassa. Katsokaas, kulttuurimme ja tieteemme on monia tuhansia vuosia teidän rotuanne edellä, Amiraali.’ [70]
Vaikka amiraali Byrdin päiväkirjojen totuudenmukaisuudesta kiistellään edelleen, useita kohtaamisia maanalaisen kehittyneen ihmisrodun edustajien kanssa on raportoitu. Suuren maanalaisen kaupungin nimeltään Telos väitetään sijaitsevan Shasta-vuoren alla Kaliforniassa. Sen on kuvaillut henkilöt, jotka ovat matkanneet sinne joko fyysisesti tai havainneet sen muuten, tai sellaiset jotka väittävät telepaattisesti kommunikoineen kaupungin asukkaille. Nimekäs UFO-tutkija William Hamilton väittää tavanneen Telosin edustajia. Hän sanoo edustajan kuvailleen hänelle kehittynyttä teknologiaa ja Telosin rakennetta sekä heidän yhteyttään entiseen Lemurian sivilisaatioon. Hamilton kuvaa telosilaista nimeltä ‘Bonnie’ ja hänen perhettään seuraavasti:
Bonnie, hänen äitinsä (Rana Mu), hänen isänsä (Ra Mu), hänen siskonsa Judy ja hänen serkkunsa Lorae ja Matox elävät ja liikkuvat yhteiskuntaamme, palaavat toistuvasti TELOSille lepäämään ja palautumaan. Bonnie kertoo, että hänen kansansa käyttää porakaivuukoneita kaivamaan tunneleita Maassa. Nämä porakaivuukoneet lämmittävät kiveä hehkuvaksi, ja sitten lasittavat sen, näin poistaen tarpeen palkeille ja tukirakenteille. Kulkutunnelia käytetään yhdistämään kaupungit toisiinsa, jotka ovat olemassa eri maanalaisissa paikoissa ympäri palloa. Sähköimpulsseilla toimivat tunnelijunat pääsevät jopa 4000 kilometrin tuntinopeuksiin. Yksi tunneli kytkee erään heidän kaupungeistaan Brasilian Matto Grosso -viidakon alla. He kasvattavat ruokaa vesiviljelyllä täyden spektrin valaistuksen alla puutarhoja viljelevien robottien avulla. Ruoka ja resurssit Telosilla jaetaan puolitoistamiljoonaisen populaation kesken, joka kukoistaa rahattomassa taloudessa. [71]
Dianne Robbinsin mukaan, joka väittää telepaattisesti kommunikoivan telosilaisille, heidän olevan jäänteitä muinaisesta Lemuriasta. He tekivät Shasta-vuoresta oman kotinsa heidän oman mantereen tuhoutumisen jälkeen. [72] Alunperin 15-tuhantisena joukkona tämä lemurialaisten joukko on ilmeisesti kukoistanut maanalaisissa Shastan luolissa ja kasvanut lukumäärältään 1.5 miljoonaiseksi. He käyttävät psykotronisia teknologioita ja kristalleja sekä telosilaisten omia erittäin kehittyneitä psyykkisiä kykyjä ylläpitämään äärimmäisen kehittynyttä yhteiskuntaa, joka on kanssakäymisessä avaruusolentojen kanssa useista tähtijärjestelmistä. Telosilaisten kerrotaan erikoistuneen pitkän ihmiselämän elämiseen ja harmonisten teknologioiden ja uskomusjärjestelmien integrointiin pinnalla eläville ihmisille. Telosilaiset ja muut maanalaiset olennot pyrkivät vähentämään kaikkein vahingoittavimpia aspekteja ihmisten ja avaruusolentojen välisissä teknologiasopimuksissa samalla kun he auttavat ihmistietoisuuden evoluutiossa. Telosilaisten pääaktiviteetteina voidaan pitää pinnalla elävän ihmiskunnan auttamista oppimaan sen muinaisesta historiasta, pitkän ihmiselämän palauttaminen, epäterveellisten uskomusjärjestelmien muuttaminen ja ympäristönsuojelu. Telosilaisten tarjoamiin globaaleihin ratkaisuihin kuuluu: ympäristönsuojelu; biodiversiteetin edistäminen; ihmiselämän terveyden ja pituuden palauttaminen ja muinaisen menetetyn historiatiedon palauttaminen.
‘Maan ulkopuolisten’ ihmisiltä näyttävien avaruusolentojen on väitetty tarjonneen geneettistä materiaalia ihmisevoluution käyttöön, ja että monet näistä avaruusolennoista ovat sallineet oman henkilöstönsä inkarnoitua ‘tähtisiemeninä’ Maapallolle ihmisperheisiin. Brad ja Francie Steiger kuvaa nämä ‘tähtisiemenet’, ‘tähtilapset’ tai ‘tähteläiset’ henkilöiksi, joiden ‘sielut’ ovat aiemmin inkarnoituneet muiden tähtijärjestelmien maailmoihin, sitten matkanneet Maapallolle ja päättäneet inkarnoitua tänne auttaakseen ihmiskunnan evoluutiossa. [73] Suurin osa ihmiskuntaa pitäisi tätä avaruusolentojen ryhmää ‘hyväntahtoisena’, kuten monet ‘kontaktihenkilöt’ kuten George Adamski, Orfeo Angelucci, George Van Tassell, Howard Menger, Paul Villa, Billy Meier ja Alex Collier, jotka selittävät näiden vapaaehtoisten kanssakäymisten luonnetta näiden ihmisiltä näyttävien avaruusolentojen kanssa. [74] Nämä kontaktihenkilöt usein tarjoavat fyysistä näyttöä valokuvien, filmien ja/tai silminnäkijöiden muodossa kontakteistaan avaruusolentojen rotuihin. Kaikkein laajimmin dokumentoitu ja tutkittu kontaktihenkilö on Eduard ‘Billy’ Meier, joka on tarjonnut paljon fyysistä näyttöä tutkijoille. Näillä Maan ulkopuolisilla avaruusolentojen roduilla vaikuttaa olevan eri ‘spesialiteetteja’ uniikkien historioiden ja planetaaristen muuttoliikkeiden vaikutuksesta, joita on esiintynyt galaktisten katastrofien ja konfliktien myötä. Kannattaakin tutkailla jokaisen rodun pääaktiviteetteja, jotta voisimme paremmin ymmärtää sitä miten ne joko nykypäivänä ovat ihmiskunnan kanssa kanssakäymisessä tai miten ihmiskunta voisi paremmin yhteistyössä niiden kanssa vastata globaaleihin ongelmiin.
Lyra
On sopivaa aloittaa näiden ‘Maan ulkopuoleisten’ avaruusolentojen rotujen ja niiden pääaktiviteettien käsittely keskittymällä tähtijärjestelmään, jota on kuvattu ihmissivilisaation alkukodiksi Linnunradan galaksissa, Lyran tähtikuviota. Billy Meier oli eräs ensimmäisistä Lyraa kuvanneista ‘kontaktihenkilöistä’. Hän sai paljon huomiota kansalta hänen väitettyjen plejadilaisten vierailujen johdosta vuosina 1975-1986, mitä hän tuki esittämällä näyttöä josta skeptikot edelleen ovat tyrmistyneitä. [75] Usean henkilön ja organisaation tekemät läpikotaiset tutkimukset saivat selville, että Meierin näyttö ei ollut tekaistua, ja täten se muodostaa merkittävän tuen hänen todistukselleen avaruusolentokontaktista. [76] Johtuen hänen esittämänsä fyysisen näytön suuresta määrästä vuosien mittaan, Meier on saanut paljon uskottavuutta, ja hänen todistustensa johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus viittaa siihen, että hän on kuin onkin tärkeä Maan ulkopuolisen rodun puhemies.
Hänen plejadilaiset kontaktinsa kertoivat Meierille Lyran tähtijärjestelmästä ja sen ihmisasukkaista:
”Sveitsiläiset” plejadilaiset ovat kuvanneet muinaishistoriansa, sekä sen seurauksena myös omamme, saaneen alkunsa (ennen Seulasia) kaukaisessa tähtijärjestelmässä minkä me nyt tiedämme Lyran rengastähtisumuna. Me olemme kutsuneet heitä lyralaisiksi samaan tapaan kuin me viittaamme ihmisolentoihin plejadekselta. Nämä varhaiset lyralaiset heidän monissa muuttoliikkeissään suurissa Avaruusarkeissa menivät moniin muihin tähtijärjestelmiin ja löysivät sopivia asuinsijoja, ja perustivat siirtokuntia, jotka kukoistivat ja jotka myöhemmin lähettivät omia avaruusmatkaajiaan. [77]
Meier raportoi lisäksi fyysisestä kontaktista lyralaisen aluksen kanssa vuonna 1977, jossa lyralaiset kuvailivat heidän kotimaailmaansa ja muita tähtijärjestelmiä, joiden kanssa he tekivät yhteistyötä. [78] Alex Collier kuvaa Lyran sivilisaation alkua siten kuin andromedalaiset hänelle sen paljastivat:
Perustuen aurinkojen ja planeettojen ikään galaksissa, päätettiin että ihmiseliömuoto tultaisiin luomaan Lyran järjestelmään. Ihmisrotu eli siellä arviolta noin 40 miljoonaa vuotta, kehittyen. Ihmisrodun orientaatio Lyralla oli maanviljelyä luonteeltaan. Ilmeisesti me olimme hedelmällisiä ja runsaita, ja elimme rauhassa.[79]
Lyralaisilla oli pohjoismaisia piirteitä ja varsin mahdollisesti he olivat uskonnollisissa traditioissa sekä Maapallolla että muualla galaksissa kuvattu ‘Elohim’. Lyralaisten roolista ihmisläsnäolon luomisessa johtuen lyralaiset ymmärrettävästi omasivat kaikkein yksityiskohtaisimman ymmärryksen ihmisten alkuperästä ja galaktisesta historiasta. Heitä voidaan kuvata ihmislajin ‘galaktisiksi historioitsijoiksi’. Voidaan päätellä, että lyralaiset avustivat totuuden levittämisessä ihmisrodun evoluutiosta ympäri galaksia, ja heillä on syvä ymmärrys galaktisesta ihmiskulttuurista sekä ‘ihmishengestä’. Lyralaisia on lisäksi kuvattu seuraavasti:
Lyralaisilla on mieltymys muinaishistoriaan ja alkuperiin. Niinpä he olisivat hyödyksi ymmärrettäessä menneisyyttä niin, että sen voi muuttaa. Kun ymmärtää menneisyyttään ja alkuperäänsä, silloin voi mennä takaisin menneisyyteen tietoisuudessa, ja käyttäytymismalli käyttäytymismallilta kuoria sipulin kerroksia ja löytää oma todellinen luonteensa. Ne olisivat loistavia ohjeita tässä prosessissa, tässä ihmiskunnan psykologisessa prosessissa ymmärtää omia motivaatioitaan ja sitä miten se on syntynyt. [80]
Tiivistelmänä, lyralaisten pääaktiviteetit ovat ihmisrodun uniikin historian levittäminen galaksissa sekä ihmismotivaatioiden ja -potentiaalien ymmärtäminen. Globaaleihin ratkaisuihin joita lyralaiset tarjoavat kuuluu mm. tarkka tieto ihmiskunnan historiasta, galaktisen historian ymmärtäminen, ihmisolemuksen löytäminen, diplomatia ja konfliktinratkaisu sekä globaali koulutus.
Vega
Billy Meierin mukaan toinen avaruusolentojen rotu, joka fyysisesti on ollut häneen yhteydessä, on Vegan tähtijärjestelmästä Lyran tähtikuviossa. [81] Vegalaiset ovat tummempia tai ‘sini-ihoisia’ ihmisiä, ja he olivat todennäköisesti monissa veedisissä teksteissä mainittuja kehittyneitä ‘sinirotuisia’ ihmisiä, joista Hindu-jumalat Vishnu ja Krishna on johdettu. [82] Brasilialainen kontaktihenkilö Jefferson Souza väittää, että hän on tavannut Lyran vegalaisia, joiden hän kertoo näyttävän hyvin samanlaisilta kuin Intian alkuperäiskansat. [83] Alex Collierin mukaan Vega oli ensimmäinen tähtijärjestelmä Lyrassa, jossa asui ihmisiä. [84]
Lyran pohjoismaisen näköisten ihmisten lisäksi Vega oli tärkeässä roolissa koko galaksin kolonisoimisessa.
Ensimmäiset Maapallolle saapuneet avaruusolennot olivat… ihmisiä maailmoista, jotka olivat olemassa toisessa ulottuvuudessa Lyran ja Vegan järjestelmien alueella. Ensimmäiset lyralaiset, yhdessä vegalaisten kanssa, tulivat Maapallolle 22 miljoonaa vuotta sitten. Heidän reissunsa täällä oli erittäin lyhyt, ja he jatkoivat matkojaan toisiin tähtijärjestelmiin ja planeetoille. Heidän historiansa on suurimmaksi osaksi hämärän peitossa, vaikka hyökkääjät välillä palasivatkin Maapallolle. Arviolta 389 tuhatta vuotta sitten monta miljoonaa lyralaista ja vegalaista jättivät kotimaailmansa, tulivat avaruuteemme ja aikaamme tähän ulottuvuuteen ja Maapallolle, jossa he sekoittuivat Maassa asuvien kanssa. [85]
Merkittävää kyllä, lyralaisten ja vegalaisten ristiinnainti ihmisten kanssa vastaa Eenokin kirjassa kuvattuja tapahtumia, jossa ‘Nephilim’ naivat ihmisiä ja tuottivat jättiläisten rodun, joka lopulta kuoli pois. [86] Meier kuvaa tapahtumaa seuraavasti:
Ne lisääntyivät normaaliin tapaan ja geenitieteilijöiden geenien manipuloinnin kautta. Geenimanipuloinnin tulokset tuottivat olentoja, jotka olivat osittain ihmisiä, osittain eläimiä, ja niihin kuului jättiläisiä, titaaneja ja muita olentoja. Satojen ja tuhansien vuosien aikana nämä olennot korvautuivat jälleen, ja ne lopulta kuolivat pois koska ne eivät kyenneet lisääntymään tai koska elämän olosuhteet niille olivat kuolettavia. [87]
Yhtäläisyydet Eenokin kirjan tapahtumien kanssa jatkuvat, kun Nephilim-johtajat saivat rangaistuksen heidän toimistaan Maapallolla. Meier kuvaa sitä miten vegalaisten ja lyralaisten ryhmittymien johtajat olivat vastuussa useista rikkomuksista Maapallon ja muiden maailmojen alkuperäiskansoja vastaan:
Miljoonia lyralaisia ja vegalaisia, jotka olivat lähteneet pois kotimaailmoistaan, johti 144 207 ylintä johtajaa ja keskijohtoa, jotka hallitsivat alamaisiaan varsin hierarkiseen tyyliin. Johtajat myös siirsivät tämän käyttäytymismallin Maapallon ihmisiin, joiden kanssa he olivat sekoittuneet luodessaan eri tyyppisiä ihmisjälkeläisiä. Nämä 144 207 johtajaa ja heidän käskynalaistaan olivat, todellakin, päätekijöitä, jotka olivat vastuussa rikkomuksista, vääristä opetuksista ja vääristä uskonnoista, jotka absorboitiin Maapallolle ja joita ihmiset jäljittelivät. Kaikki johtajien mukanaan Maapallolle tuoma ei kuitenkaan ollut pahaa, väärää tai rikollista, monet arvokkaat esineet ja asiat esiteltiin Maapallolla asuville käsitöiden, ammattien, filosofioiden, ajattelumallien, lääkkeiden, teknologian ja monien muiden asioiden muodossa. [88]
Lyssa Royalin mukaan lyralaiset ja vegalaiset olivat strategisia kilpailijoita mitä tulee muiden maailmojen kolonisointiin, ja lopulta se muuttui tuhoisaksi sisällissodaksi Lyran tähtikuviossa — Lyran sodaksi. [89] Alex Collier viittaa myös tuhoisaan galaktiseen sotaan Lyralla, mutta sen syy oli ulkopuolinen, eikä se niinkään hänen mukaansa ollut lyralaisten ja vegalaisten keskinäinen sota. [90] Meierin mukaan nykyaikaan Maapallolle palaavat vegalaiset yrittävät auttaa ihmiskuntaa, sovittaa menneet virheensä ja auttaa vegalaisia tähtisiemeniä. [91] Aivan kuten lyralaisilla, globaaleihin vegalaisten tarjoamiin ratkaisuihin kuuluu tarkkaa informaatiota ihmiskunnan historiasta ja vegalaisten perinnöstä, galaktisen historian ymmärrys, ihmisolemuksen löytäminen, diplomatia ja konfliktinratkaisu sekä globaali koulutus.
Seulaslaiset
Billy Meier kuvaa lisäksi sitä miten plejadilaiset, pohjoismaisilta näyttävien lyralaisten jälkeläiset, olivat muuttaneet useiden tähtijärjestelmien välillä ja lopulta päätyneet Seulasiin:
Varhaisten Seulasten esi-isien muinaishistoria toisessa kotiaurinkokunnassa kuvattiin myös, sekä se miten he matkasivat Seulasiin. Paljon aiempi muuttoliike tähän aurinkokuntaan kuvattiin myös ja se miten ja miksi se epäonnistui. Kolmasosa plejadilaisten esi-isien alkuperäisen planeetan selviytyjistä, sen tuhoutumisen jälkeen, kehitti uutta teknologiaa ja suunnitteli ja rakensi suuria avaruusarkkeja evakuointiin vain 900 vuodessa. He laukaisivat ne kaikkialle moneksi sadaksi vuodeksi. Sveitsissä vierailleet avaruusolennot ovat noiden avaruusarkeissa matkanneiden jälkeläisiä, jotka asuttivat kolme planeettaa ihmisasutusta varten, eräässä aurinkokunnassa mitä me nykyään kutsumme nimellä Pleiades. He ovat kokeneet suuria voittoja ja suuria tappioita monia kertoja tuon jälkeen. Erittäin todellisessa mielessä me olemme heidän alkuperäisten kolonistien jälkeläisiä, jotka yrittivät asuttaa tätä aurinkokuntaa yhdessä alkuperäiskansojen ja ihmismaanpakolaisten kanssa monista eri paikoista. [92]
Se tietty aurinkokunta josta Meierin plejadilaiset ovat kotoisin on Taygeta, ja sen pääplaneetta on Erra. [93] Plejadilaiset Taygetalta identifioivat Meierin erääksi heidän valituista ‘edustajistaan’, jolla on tehtävä tuoda totuus avaruusolentojen läsnäolosta ihmiskunnalle. [94] Semjase, plejadilainen nainen joka Meieriin sai yhteyden, kuvasi plejadilaisia seuraavasti:
Me emme ole mitään Maapallon vartijoita tai Jumalan lähettämiä enkeleitä tai mitään sellaista. Monet luulevat meidän tarkkailevan Maapalloa, sen asukkeja ja kontrolloivan heidän kohtaloitaan. Tämä ei pidä paikkaansa, koska me olemme ainoastaan itse valitsemillamme missioilla, jotka eivät liity Maapallon kohtaloiden vahtimiseen mitenkään. Näin on väärin esittää meidät yliluonnollisina viestintuojina ja vartijoina. [95]
Plejadilaiset identifioivat heidän tehtävänsä keskeisiksi aspekteiksi varoittaa ihmiskuntaa Harmaista, joita he kuvasivat seuraavasti:
33. On olemassa monia eri elämänmuotoja, jotka ovat hankkineet paljon tietoa ja vapauttaneet itsensä omasta ympäristöstään. He matkaavat avaruudessa ja ajoittain tulevat Maapallolle.
34. Monet heistä ovat varsin epämiellyttäviä olentoja ja elävät eräänlaisessa barbarismissa, joka usein on yhtä kauheaa kuin Maapallolla.
35. Teidän tulisi olla tietoisia heistä, koska he usein hyökkäävät ja tuhoavat kaiken tielleen osuvan.
36. Monta kertaa he ovat jopa tuhonneet kokonaisia planeettoja tai pakottaneet asukkaitaan liekaan.
37. Eräs tehtävistämme on varoittaa Maapallon ihmisiä näistä olennoista.
38. Tehtäköön tämä tiedoksi Maapallon ihmisille, koska aika on lähestymässä jolloin konflikti näiden ali-ihmisolentojen (Harmaat) kanssa muuttuu väistämättömäksi. [96]
Collierin mukaan Harmaat ja plejadilaiset ovat mukana aseellisissa taisteluissa aurinkokunnassamme ja muissa järjestelmissä kuten Sirius B. [97] Muita keskeisiä plejadilaisten tehtävän aspekteja ovat auttaa ihmistietoisuuden kohottamisessa ja edistää uskonnollista ykseyttä. [98] Merkittävää kyllä, plejadilaiset sivuuttivat monien kontaktihenkilöiden kuten Adamskin väitteet, ja näin viihjaavat avaruusolentojen läsnäoloa koskevan totuuden ja dynamiikan kommunikoinnin yksinoikeudellisuuteen. [99] Kiinnostavaa kyllä, Collier väittää, että jotkut plejadilaiset ryhmät kuten Alcyonelta tulleet toimivat ‘salaisten agendojen’ ohjaamina, kun taas Taygetalta tulleet (esim. Meierin plejadilaiset) kuvataan aidosti auttavan ihmiskuntaa. [100] Huolimatta joidenkin Seulasilta tulleiden ‘salaisista agendoista’, suurin osa näytöstä ja todistuksista viittaa plejadilaisten yleisesti olevan positiivisessa kanssakäymisessä ihmiskunnan kanssa, ja että he tekevät paljon avustaakseen ihmistietoisuuden kohottamisessa ja auttaakseen ihmiskuntaa löytämään vapauden Harmaiden/reptiliaanien vaikutukselta. [101] Tiivistelmänä, Seulasilta tulleiden pääaktiviteetti vaikuttaa olevan ihmiskunnan avustaminen vapauden löytämisessä alistavilta rakenteilta koulutuksen ja tietoisuuden kohottamisen avulla. Plejadilaiset voivat auttaa löytämään globaaleja ratkaisuja kuten universaalit ihmisoikeudet, osallistavat demokraattiset järjestelmät, ihmistietoisuuden evoluutio ja globaali koulutus.
Pohjoismaiset Rigeliläiset
Yksi monista lyralaisten ihmisten avaruussiirtokunnista perustettiin Orionin tähtikuvion tähtijärjestelmään nimeltä Rigel. Jossain kohtaa sen historiaa pohjoismainen populaatio Rigelillä ajautui oletettavasti tuhoisaan sisällissotaan, ja Harmaat ottivat sen haltuunsa. George Andrewsin mukaan pohjoismainen avaruusolento Procyonin järjestelmästä, Khyla, paljasti paljon informaatiota Rigelin ja Procyonin avaruusolennoista sekä Harmaista ihmiskontaktille, jonka informaatio on yhdenmukaista muiden lähteiden kanssa ja jota Andrews piti uskottavana. [102] Kontaktihenkilö kuvasi Khylaa seuraavasti:
Khyla näytti pitkältä ja komealta ihmiseltä, hoikalta mutta lihaksikkaalta, maskuliiniselta mutta kuitenkin taivaalliselta. Hän näytti joko luonnollisesti tai keinotekoisesti saaneen mustaa silmien ympärille, melkein kuin kajaalia (hiili). Hänen kasvonsa olivat lähes suurenmoiset, mutta selvästi maskuliiniset. Hänellä oli luisevat kasvot ja korkeat poskipäät ja läpitunkevat koboltin siniset silmät. Hänellä oli kaunis vaalea tukka, joka ulottui melkein olkapäille. Hänen niskansa oli lihaksikas. Hänen ihonsa oli vaalean ihon värinen, jossa oli valkoinen päällisävy. Hänen tarkkaa pituuttaan oli vaikea tarkasti määrittää johtuen tapaamisen olosuhteista, mutta se oli jossain parin metrin hujakoilla. [103]
Andrews kirjoittaa Rigelin historiasta siten kuin Khyla sen hänelle paljasti:
Lyhyiden Harmaiden esi-isät olivat joskus pitkiä Blondeja. Tuli suuri sota… Ennen suurta sotaa Rigel oli massiivinen imperiumi, joka oli ollut lähde suurelle osalle galaktista siemennystä. Kaikki rigeliläiset olivat pitkiä blondeja. Siirtokunta oli jo perustettu Procyonille. Suuri sota oli rigeliläisten toisia rigeliläisiä vastaan taistelema sisällissota, ja se kesti Maapallon vuosissa kolme vuosisataa. Rigeliläisten ryhmä, joka tajusi että Suuri Sota alkaisi pian, ja he lähtivät Procyonin siirtokuntaan, jossa he rakensivat salaa yksinkertaisia aluksia. … He olivat ainoita rigeliläisiä, jotka pakenivat katastrofaalista tuhoa. Kaikki Rigeliin jääneet muuttuivat lyhyiksi Harmaiksi. [104]
Ilmeisesti Rigel koki planeettana suuren ydintuhon ja ympäristön romahduksen, joka johti elämään maanalaisissa suojissa. On erittäin epätodennäköistä, että pohjoismaisten rigeliläisten rodun muuttumiseen olisi kuulunut muuttuminen ‘lyhyiksi Harmaiksi’, joiden geneettistä materiaalia pidetään pohjoismaiseen rotuun verrattuna alempiarvoisena. Geenimutaatioprosessi olisi kestänyt paljon kauemmin kuin mainitun kolme vuosisataa. On todennäköisempää, että selvinneet pohjoismaiset rigeliläiset otettiin mukaan ‘lyhyiden Harmaiden’ planeetanlaajuiseen geenihybridisaatio-ohjelmaan, jotka ovat tulleet tähtijärjestelmistä kuten Zeta Reticulum, jotka olivat salaa soluttautuneet ja sabotoineet Rigeliä ennen ja/tai Suuren Sodan aikana Rigelillä. Lyhyet Harmaat kaikkein todennäköisimmin onnistuivat geneettisesti työstämään ‘pitkät Harmaat’ käyttäen pohjoismaisten selviytyjien geneettistä materiaalia, jotka olivat liian heikkoja vastustaakseen Harmaiden hybridisaatioagendaa. Nämä Rigelin ‘pitkät Harmaat’ sen jälkeen olivat keskeisessä roolissa Harmaiden diplomaattialoitteissa ja palvelivat geneettisenä mallina uudelle ihmisten ja Harmaiden välisille hybrideille, joiden väitetään edustavan parasta molemmista lajeista.
Procyonilaiset
Suurin osa planeetaltaan paenneista rigeliläisistä matkasi Procyonin tähtijärjestelmään aloittamaan sivilisaationsa alusta. Procyon on kaksoistähti noin 11.4 valovuoden päässä Maapallosta, ja ilmeisesti neljäs planeetta tähtijärjestelmässä oli se jolle rigeliläiset perustivat oman siirtokuntansa. [105] Andrewsin mukaan Procyonin siirtokunta kukoisti kunnes se sotkeutui mukaan Harmaiden ilkeään vehkeilyyn, jotka nyt asuivat Rigelillä ja aikoivat kukistaa Procyonin. Khyla kuvaa Harmaiden Procyonin kukistusprosessia seuraavasti:
Harmaat alkoivat vierailla luonamme, ensin sanansaattajina, sitten eri alojen asiantuntijoina, jotka voisivat olla meille hyödyllisiä, eri ohjelmien osanottajina joissa harjoitettiin keskinäistä avunantoa, ja lopulta turisteina. Se mikä oli alkanut muutamana tippana muuttui tulvaksi heidän saapuessaan yhä vain suurempilukuisina, hitaasti mutta varmasti soluttautuen meidän yhteiskuntaamme kaikilla tasoilla, tunkeutuen jopa kaikkein salaisimpiin valtaeliittiryhmiimme… Aivan kuin teidän planeetallanne he ovat alkaneet saada valtaa CIA:sta ja KGB:stä heille tuntemattomilla tekniikoilla, kuten telepaattisella hypnoosilla joka manipuloi aivojen liskoaivo-osaa. Joten Procyonilla, käyttäen samoja tekniikoita… he saivat eräänlaisen telepaattisen hypnoosiotteen johtajistamme. Johtajistamme ja melkein kaikista meistä, koska oli kuin me olisimme kaikki olleet loitsun alaisia, joka johti meidät omaan tuhoomme, aivan kuin meitä ohjelmoitaisiin eräänlaisella mustalla magialla, jonka olemassaolosta me emme tienneet. [106]
Khyla jatkoi kuvaamalla lopulta tapahtunutta Harmaiden Procyonin kaappausta ja suurimman osan Procyonin asukkaiden orjuutusta, jotka eivät paenneet. Kehittynyttä aikamatkustusteknologiaa käyttäen, johon liittyi ‘moniulotteinen tietoisuus’, jotain mitä Harmaat ilmeisesti eivät kykene monistamaan johtuen heidän geneettisesti taantuneista kehoistaan, merkittävä lukumäärä procyonilaisia kykeni pakenemaan ja he aloittivat vapautussodan ‘ajan kaukaisista käytävistä’. Merkittävää kyllä, procyonilaiset kuvaavat joitain heidän vastustustekniikoistaan relevanteiksi Maapallon tilanteeseen:
… olisi itsemurhaa yrittää taistella Harmaita vastaan suoraan aseilla, joita teillä on nyt käytössänne. Täytyy olla rationaalinen vastaiskuissa, ja ymmärtää oikea tapa edistyä. Teidän oma tietoisuutenne on kaikkein tehokkain ase, joka teillä on käytössänne tänä aikana. Kaikkein tehokkain tapa taistella Harmaita vastaan on muuttaa tietoisuuden tasoanne lineaarisesta ajattelusta moniulotteiseen tietoisuuteen… Heillä on teknologiaa sysätä planeettanne kiertoradalta, mutta teillä on yksi keskeinen kyky mitä heillä ei ole: kyky pitää kuvaa mielessä joka inspiroi ihmistä tajuamaan omat kytköksensä kaikkeuden alkulähteeseen… Se on avain voittoonne. [107]
Alex Collierin mukaan procyonilaiset ovat tuoreeltaan vapauttaneet oman maailmansa Harmaiden vaikutusvallasta ja hän kuvaa miten procyonilaiset tällä hetkellä ovat “liekeissä” mitä tulee Harmaiden kanssa toimimiseen. [108]
Tiivistelmänä todettakoon, että procyonilaisten pääaktiviteetti on tehokkaasti tehdä vastarintaa avaruusolentojen kukistusaikeille kehittämällä ‘moniulotteista tietoisuutta’, käyttämällä mielikuvia suojelemaan omaa itseä avaruusolentojen mielenhallinnalta ja tarkkailla epäystävällisten avaruusolentojen aktiviteetteja. Globaaleihin ratkaisuihin, joissa procyonilaiset voivat olla avuksi, kuuluu mm. avaruusolentojen kukistusaikeiden paljastaminen, avaruusolentojen läsnäoloon liittyvän globaalin salailun lopettamisessa auttaminen, moniulotteisen tietoisuuden edistäminen, mielenhallinnan purkaminen, universaalien ihmisoikeuksien ajaminen ja internetin sekä globaalin viestinnän edistäminen.
Tau Cetiläiset
Muihin ihmisten asuttamiin maailmoihin kuuluvat ilmeisesti Tau Ceti ja Epsilon Eridani. Tutkija Frank Crawford haastatteli useita henkilöitä, joilla oli ollut fyysinen kontakti Tau Cetiltä tulleiden kanssa. [109] Ensimmäinen ja kaikkein merkittävin oli väitetty sisäpiiriläinen, joka osallistui maahansyöksyneiden UFOjen noutoon. Elävä matkustaja saatiin talteen ja amerikkalaiset turvallisuusviranomaiset kuulustelivat tätä Phoenixin, Arizonan vuoden 1961 maahansyöksystä. ‘Oscar’, sisäpiiriläisen käyttämä pseudonyymi, kuvasi Frank Crawfordille siepatun avaruusolennon alkuperän, jonka lempinimi oli ‘Hank’.
Hank myöhemmin vahvisti, että hänen ja kansansa alkuperätähti oli Tau Ceti ja Epsilon Eridani. Myöhemmissä sessioissa Oscar puhui joistain niistä syistä, joiden takia avaruusolennot olivat läsnä. Hän sanoi etteivät he pitäneet eräiden pienten harmaiden avaruusolentojen kanssa olevasta tilanteesta. Hän korjasi meitä kun me käytimme termiä ’harmaa’ ja hän sanoi, että he ovat itse asiassa valkoisia. Taucetiläisten mielestä joidenkin Harmaiden tekemät sieppaukset ovat suuri vääryys ihmiskunnalle. ‘He ovat parasiittinen rotu, joka on väijynyt ihmissivilisaatiota läpi koko universumin, Oscar paljasti. Hän lisäsi, että valtiomme mukanaolo harmaiden kanssa on vaarallista ja lähtenyt käsistä… Taucetiläiset ovat vaanineet näitä avaruusolentoja ennen ja he ovat työskennelleet muiden rotujen ja yhteisöjen kanssa, jotka ovat myös olleet uhreja… (Oscar) haluaa ihmisten tietävän, että jos taucetiläiset ottavat yhteyden ihmisiin, ei tule pelätä koska he ovat täällä auttamassa. [110]
‘Hankin’ paljastukset viittaavat siihen, että taucetiläiset ovat läsnä auttamassa Harmaiden salaisten strategioiden ja aktiviteettien kanssa. He ovat erittäin huolestuneita sopimuksista, joita Yhdysvaltojen ‘varjohallitus’ on tehnyt, ja he haluavat auttaa yksittäisiä ‘siepattuja’. ‘Oscarin’ mukaan Tau Cetiltä tullut ‘Hank’ joutui kidutuksen kohteeksi ja tämä melkein aiheutti tilanteen, jossa muut taucetiläiset halusivat sotilaallisesti tulla väliin heidän siepatun kollegansa apuun. [111] Oscarin kuvaamat tapahtumat ovat yhdenmukaisia taucetiläisten pääaktiviteetin kanssa, jota on kuvattu seuraavalla tavalla telepaattisessa kommunikaatiossa: “Yksi roduista on Tau Cetiltä. He ovat asiantuntijoita juonittelussa ja salaisten yhteisöjen motivaatioiden selvittämisessä. He ymmärtävät tapoja, joilla harhautus voi halvaannuttaa järjestelmän. Joten he olisivat erinomaisia kontakteja salaiseen työhön.” [112]
Toinen henkilö, jolla oli fyysinen kontakti Tau Cetiltä tulleisiin oli siepattu Jill Waldport, joka kuvasi Frank Crawfordille sitä miten häneen otti yhteyttä kaksi avaruusolentojen ryhmää, Harmaat ja ihmiseltä näyttävä rotu, joka yritti auttaa häntä Harmaiden kanssa:
Jill informoi minua, että avaruusolennot olivat kertoneet hänelle että he eivät pitäneet siitä mitä jotkut avaruusolennoista tekivät ilman hänen lupaansa. He olivat tulleet auttamaan häntä oppimaan miten selvitä Harmaiden SUMUTUKSESTA ja suojella itseään. He selittivät, että hänen tarvitsi rakentaa psyykkinen suoja ympärilleen, tiiliseinän tapaan, kun he tulivat hänen luokseen. Tämä auttaisi häntä pysymään heidän MIELITEMPPUJEN ulottumattomissa. Hän kokeili sitä seuraavan kerran, kun Harmaat tulivat hänen luokseen, ja se ’tuntui’ toimivan. [113]
Crawford sitten paljasti miten Jill oli kuvannut hyväntahtoisten avaruusolentojen alkuperän olevan Tau Cetillä:
Tässä kohtaa korrelaatiomittarini mielessäni oli ylityöllistetty, joten päätin iskeä suoraan kimppuun ja kysyä häneltä olivatko he sanoneet hänelle sen mistä he olivat tulleet. Usko tai älä, hän vastasi ’Tau Seet-ai, sanooko se sinulle mitään?’ Myöhemmin mainitsin Oscarille, että tutkin tapausta jossa on mukana intensiivinen interaktio Harmaiden kanssa ja Tau Cetiltä tultiin avuksi. Hän kysyi missä tapaus oli ja sanoin että Springfieldissä, Illinoisissa. Hän töksäytti varsin tarkan kuvauksen Jillistä ja sanoi että oli tietoinen siitä, että häneen oltiin oltu yhteydessä. [114]
Tiivistelmänä, taucetiläisten pääaktiviteetti on tietoisuuden nostattaminen siitä miten toimia kun muut avaruusolentojen rodut aikovat kukistaa yhteiskunnan, korruptoituneen eliitin ja instituutioiden identifiointi, ihmistietoisuuden nostattaminen ja strategioiden kehittäminen joilla kumota kehittyneet mielenhallinnan tekniikat. Globaaleihin ratkaisuihin, joissa he voivat olla avuksi, kuuluvat mm. valtion/rahoituslaitosten korruption ja eliitin manipulaation paljastaminen, avaruusolentojen soluttautumisen monitorointi, mielenhallinnan purkaminen ja implanttien poistaminen, moniulotteisen tietoisuuden, diplomatian ja konfliktinratkaisun edistäminen.
Andromedalaiset
Alex Collier kuvaa andromedalaisia avaruusolentoja lyralaisten suorina jälkeläisinä, jotka olivat kokeneet vaikeuksia alkuun Lyran järjestelmästä poistuessaan petomaisten avaruusolentojen takia, mutta lopulta he asettuivat Andromedan tähtikuvioon ‘Zenetae’-nimiseen tähtijärjestelmään. Collier kuvaa andromedalaisten luonnetta seuraavasti:
Kaikki minkä he luovat teknologisesti käytetään heidän rotunsa edistämiseen. Se on ainoastaan koulutustarkoituksiin. Mutta sitä voidaan käyttää myös puolustuksessa. Ei, heillä ei ole armeijaa sinänsä, he ovat tieteentekijöitä. Se mitä he tekevät on lähettävät lapsensa kouluun kaikkialle muualle 150-200 vuodeksi lineaarista aikaamme. He opettavat oppilailleen tieteitä ja taiteita. He ovat kirjaimellisesti kaiken mestareita. Sitten, siinä kohtaa, heillä on valinta siinä mitä he haluavat tehdä, ja he voivat muuttaa mieltään ja tehdä jotain muuta. Joten heille annetaan kaikki työkalut. Kaikki on koulutusta varten. Mitään ei tehdä harhautukseksi. He eivät koskaan voisi kuvitella luovansa televisiota viemään huomiota. Ei koskaan. Kaikki auttaa heitä kehittymään, ja heidän tiedettään ja teknologiaansa voidaan käyttää puolustustarkoituksiin — lähinnä hologradisia juttuja. [115]
Kaikkein merkittävin andromedalaisten piirre on, että he ovat keskeisessä asemassa Andromedan Neuvostossa, joka on arviolta 140 tähtijärjestelmän ryhmittymä, jotka tekevät työtä Maapallon kanssa. Vuoden 1997 haastattelussa Collier kuvasi neuvoston pohdintoja seuraavasti:
Meidän galaksissamme on monia neuvostoja. En tiedä kaikkia kaikista niistä neuvostoista, mutta tiedän Andromedan neuvoston, joka on ryhmä olentoja 139 tähtijärjestelmästä, jotka ovat liittyneet yhteen keskustelemaan siitä mitä galaksissa tapahtuu. Se ei ole poliittinen elin. Se mistä he ovat viimeaikoina keskustelleet on tyrannia meidän tulevaisuudessamme, 357 vuoden päästä, koska se vaikuttaa kaikkiin. Ilmeisesti se mitä he ovat tehneet, aikamatkailun avulla, on kyenneet määrittämään missä merkittävä muutos energiassa on tapahtunut, joka saa aikaan tyrannian 357 vuoden päässä tulevaisuudessamme. He ovat jäljittäneet sen meidän aurinkokuntaamme, ja he ovat tarkentaneet sen paikan Maapalloon, Maan Kuuhun ja Marsiin. Noihin kolmeen paikkaan. Andromedan neuvoston ensimmäinen tapaaminen oli päättää tullako suoraan väliin vaiko ei siihen mitä täällä tapahtuu. Moraneyn mukaan ensimmäisessä tapaamisessa oli vain 78 tähtijärjestelmää. Noista 78:sta vähän vajaa puolet päättivät, että he eivät halunneet olla meidän kanssa missään tekemisissä, huolimatta näistä ongelmista. Mielestäni on tärkeää, että te tiedätte miksi he eivät halunneet olla meidän kanssa tekemisissä. Me puhumme tähtijärjestelmistä, jotka ovat satojen miljoonien valovuosien päässä meistä. Jotkut eivät ole koskaan tavanneet meitä. He vain tiesivät, että planeetan värähtely tulee vaikuttamaan heihin. Syy sille, miksi he eivät halunneet olla missään tekemisissä meidän kanssa on, että heidän perspektiivistään Maapallon ihmiset eivät kunnioita itseään, toisiaan tai planeettaansa. Mikä voisi olla Maapallon ihmisten arvo? Onneksi neuvoston enemmistö oli sitä mieltä, että johtuen siitä että Maapalloa on manipuloitu 5700 vuotta, me ansaitsisimme mahdollisuuden osoittaa olevamme sen arvoisia — ainakin saada mahdollisuus osoittaa toinen puoli neuvostosta vääräksi. [116]
Toinen kontaktihenkilö, joka mainitsee andromedalaiset, on ‘Adrian’, jota tutkija Sean David Morton haastatteli laajamittaisesti ja jota hän piti uskottavana. Adrianin todistusta tukee monet kuvat, filmit ja silminnäkijälausunnot. [117] ‘Adrianin’ mukaan andromedalaiset ovat tärkeässä roolissa muodostamassa neuvostoja, jotka pohtivat Maapallon tulevaisuutta ja näin hän riippumattomasti vahvistaa Collierin todistuksen. Andromedalaiset ovat yksi pääroduista, jotka ovat kaikkein eniten vastuussa viljakuvioista. Hän esittää, että viljakuviot ovat tarkoitettu sekä inspiroimaan ihmisiä mahdollisesta avaruusolentojen kommunikaatiosta että varoittamaan negatiivisia avaruusolentoja heidän toimiensa seuraamuksista, joilla he kontrolloivat ja manipuloivat ihmiskuntaa.
Andromedalaisten pääaktiviteetti vaikuttaa olevan Galaktisen yhteisön päätöksenteon helpottaminen jotka koskevat vaikeita ongelmia kuten Maapallon nykyistä tilaa, innovatiiviset strategiat konfliktinratkaisussa, nuorten kouluttaminen ja ihmiskunnan inspirointi avaruusolentojen kontaktin mahdollisuudella. Heidän ajamiinsa globaaleihin ratkaisuihin kuuluu psyykkisten/kristalli/sateenkaarilasten kasvattamisessa avustaminen, rauhan opettaminen, eliitin manipuloinnin paljastaminen, parannetun globaalin johtamisen, diplomatian ja konfliktinratkaisun edistäminen.
Sirius A:n siriuslaiset
Seuraavaa avaruusolentojen ryhmää kuvataan tulevan Siriukselta, joka on kaksoistähtijärjestelmä jossa väitetään olevan kehittynyttä elämää sen molemmilla tähdillä, Sirius A & B. Sirius A on sinivalkoinen tähti, joka on arviolta 8.6 valovuoden päässä Maasta, joka on arviolta 20 kertaa kirkkaampi kuin Aurinko ja se on kaikkein kirkkain tähti yötaivaallamme. [118] Sitävastoin Sirius B on valkoinen kääpiötähti, jonka vaihteluväli on 8-32 astronomista yksikköä Sirius A:sta erittäin elliptisellä kiertoradalla. Collier kuvaa Sirius A:lta tulevia avaruusolentoja seuraavasti:
Sirius A:lla on olentojen rotu, siellä olevat ihmiset ovat nimeltään Katayy. Heitä pidetään hyväntahtoisina. … Monet ihmisroduista siellä ovat punaihoisia. Heidän perimänsä on ensimmäiset lyralaiset, jotka pakenivat naisten ja lasten kanssa sotaa. Heillä on merissään valaita, mustekaloja ja haita. He ovat taiteellinen rotu. Heillä on musiikkia ja he ovat yhteydessä luontoon. He ovat rakentajia, ja he eivät ole kauhean poliittisia. Heidän valtionsa perustuvat “henkiseen teknologiaan”, joka käyttää ääntä ja väriä. [119]
Siriuslaisten rodulliset piirteet viittaavat siihen, että ne ovat alunperin siirtokuntalaisia Vegalta. Jos siriuslaiset olivat alunperin vegalaisia, jotka pakenivat jotain katastrofaalista planeettainvälistä sotaa Lyran tähtijärjestelmästä, silloin voi olla hyvinkin ymmärrettävää miten he kehittivät kiinnostuksen rakentamiseen, sillä uuden sivilisaation rakentaminen uuteen suhteellisen nuoreen Sirius A:n maailmaan olisi ollut kiireellinen vaatimus.
Collier viittaa siriuslaisten käyttämiin ääneen ja väriin ‘henkisenä teknologiana’, mikä viittaa siihen että kykenevät planeettojen maankaltaistamiseen ja tekemään niistä elämän kehittymiselle suotuisia muuttamalla niiden ‘biomagneettisen energian’ verkkoa. [120] Seuraava telepaattinen kommunikaatio antaa lisätietoja siriuslaisista uusien planetaaristen rakenteiden rakentajina muuttamalla ‘biomagneettisen energian verkkoa’, mikä auttaa ihmisten ja muiden elämänmuotojen evoluutiossa:
He ovat alkuperäisiä teidän verkkonne rakentajia, arkkitehtuurin jolle planeettanne perustuu. Joten siksi he ovat käyttökelpoisia kun havaitaan pyhää geometriaa ja kotimaailmanne fyysisiä lakeja. He voivat auttaa teitä myös rakentamaan tämän uuden verkon, rakentamaan uuden järjestelmän joka on asianmukainen teidän uusia haasteitanne mielessäpitäen. Joten me sanoisimme, että siriuslaiset ovat erinomaisia liittolaisia strategiseen suunnittelutyöhön, joka teillä on edessänne. [121]
Alex Collier väittää, että Sirius A:lta tulleiden interventio johtuu virheistä, jotka Sirius B:llä tehtiin teknologiansiirrossa ja muissa avunannon muodoissa ihmiskunnalle: “Ymmärrykseni on se, että Sirius A:n järjestelmä yrittää olla hyväntahtoinen ja avuksi, koska he pitävät vastuullaan niitä, jotka kolonisoivat Sirius B:n järjestelmän, jotka alunperin olivat lähteneet Sirius A:lta.” [122]
Tiivistelmänä, pääaktiviteetti joka voidaan liittää Sirius A:lta kotoisin oleviin avaruusolentoihin on auttaa rakentamaan sopiva ekologinen järjestelmä (ihmisten) evoluutiota varten Maapallolle muuttamalla planeetan ‘biomagneettista energiaverkkoa’. Sirius A:lta tulleet voivat avustaa globaaleissa ratkaisuissa kuten ympäristönsuojelu, biodiversiteetin edistäminen, tietoisuuden nostattamisessa avustaminen ja biosfäärin evoluutio.
Ummiitit
Ummiitit kuvataan avaruusolennoiksi Ummo-planeetalta, joka on arviolta 14.6 valovuoden päässä, ja mahdollisesti sijaitsee Wolf 424 -tähtijärjestelmässä. [123] He ovat olleet merkittävässä roolissa tieteellisteknisen kirjallisuuden ja esineistön levittämisessä Espanjaan ja sieltä koko Eurooppaan 1960- ja 1970-luvuilla salaisesta tukikohdasta pienessä ranskalaisessa kylässä ‘Basses Alps’ -provinssissa (Alemmat Alpit). Ummiitit ottivat yhteyden valittuihin henkilöihin ja levittivät heille yksityiskohtaista teknistä informaatiota eri teknologioista ja vallankumouksellisia teorioita, jotka laajentaisivat tieteellistä tietämystä nykyisten nykyisten paradigmojen ulkopuolelle. Ainoa fyysinen kontakti, joka ummolaisilla on ollut kenenkään kanssa, poislukien puhelinsoitot ja teknisen informaation toistuva lähettäminen postitse, oli palkatun konekirjoittajan kanssa, joka kuvasi sitä miten he työskentelivät ja lopulta saivat selville ummolaisten identiteetin:
Vuosina 1967-1975 Madridin ryhmän jäsenet (espanjalaiset UFO-tutkijat, jotka olivat tietoisia ummiiteista) saivat kirjeen mieheltä, joka väitti olleensa ummiittien konekirjoittaja. Ilmeisesti hän oli mainostanut työtä sanomalehdessä, jonka jälkeen hänen luonaan oli käynyt kaksi pitkää, vaaleatukkaista, hyvinpukeutunutta miestä. He sanoivat hänelle, että he olivat tanskalaisia lääkäreitä ja kysyivät voisiko hän kirjoittaa heille tieteellistä materiaalia toistuvasti. Aluksi kaikki meni hyvin, kunnes eräänä päivänä hän luki seuraavan lauseen: ’Me tulemme Ummo-nimiseltä taivaankappaleelta, joka on 14.6 valovuoden päässä Maasta.’ — Hän piti tämän omassa arvossaan ja kyseenalaisti tohtoreita — lopulta he paljastivat, että he eivät ole ollenkaan sitä mitä he olivat sanoneet, vaan vierailijoita toiselta planeetalta. Osoittaakseen identiteettinsä, he näyttivät pienen pallon, vain noin tuuman läpimitaltaan, jonka eräs heistä asetti ilmaan konekirjoittajan eteen. Hän katseli sitä ja hämmästyksekseen näki kohtauksen, joka oli tapahtunut samassa toimistossa aiempina aikoina hänen vaimonsa kanssa, joka pelkäsi lääkäreiden olevan vakoojia. [124]
Hyvin noteerattu julkinen tapahtuma oli Ummon avaruusalus, joka laskeutui Madridin lähelle kesäkuun 10. päivä 1967, joka ilmoitettiin ummiiteille useita päiviä ennen valituille UFO-tutkijoiden ryhmälle. [125] Ummiittien lähestymistapa näyttää olevan tieteentekijöiden avustaminen innovoimaan teknologiaa ja teorioita, jotka auttavat teknisiä ratkaisuja vaativien globaalien ongelmien ratkaisussa. Vuonna 1973 johtuen Maapallolla olleesta ydinsodan uhkasta, ummiitit lopettivat Maapallolla oleskelunsa ja poistuivat. He myöhemmin lähettivät seuraavan viestin vuonna 1980 tohtori Antonio Riberalle, eräälle tapausta hoitaneista espanjalaisista UFO-tutkijoista:
30 vuoden ajan me olemme tutkineet tiedettänne, kulttuurianne, historiaanne ja sivilisaatiotanne. Kaiken tämän tiedon me olemme vieneet mukanamme Ummolle datakoodatuissa titaanikristalleissa. ME OLEMME NÄYTTÄNEET teille meidän oman kulttuurimme ja teknologiamme puhtaan deskriptiivisessä muodossa — niin että ette voi muuttaa tai ottaa niitä käyttöön käytännössä. Me olemme tehneet näin koska me huomautamme surullisena, että te käytätte tieteitänne pääosin sotaan ja oman itsenne tuhoamiseen, mikä pysyy pääasiallisena tavoitteenanne. Te olette kuin lapsia leikkimässä vaarallisilla ja kauheilla leluilla, jotka tuhoavat teidät. ME EMME VOI TEHDÄ MITÄÄN! Kosminen laki sanoo, että jokaisen maailman tulee valita oma polkunsa, selvitä tai tuhoutua. Te olette valinneet jälkimmäisen. Te tuhoatte planeettanne — tuhoatte lajinne ja saastutatte ilmakehänne ja merenne kunnes tämä kaikki on peruuttamatonta. Surullisina me pohdimme teidän hulluuttanne, ja ymmärrämme että lääke on ainoastaan teissä itsessänne. Me emme voi katsoa eteenpäin pitkää aikaväliä tulevaanne, koska teidän psyykenne on täydellisen arvaamaton ja lähes paranoidi. Teidän vanhempina veljinänne tässä kosmoksessa me kiireellisesti haluamme koko sydämestämme teidän pelastustanne. Älkää tuhotko kaunista sinistä planeettaanne, harvinaista tunnelmallista maailmaa, joka leijailee niin majesteettisesti avaruudessa, niin täynnä elämää. SE ON TEIDÄN VALINTANNE. [126]
Vaikka ei voidakaan tarkasti tietää miten vaikutusvaltaista ummiittien apu oli, sillä se oli suurimmaksi osaksi salaista, se selvästikin vaikuttaa olleen merkityksellistä eri teknisesti pätevien asiantuntijoiden ja yksityisten kansalaisten innovatiivisten, tieteellisten aloitteiden alkuunpanossa. Voidaan todeta, että ummiittien pääasiallinen aktiviteetti lepää teknisen informaation välittämisessä, tieteellisen kulttuurin muuttamisessa ja globaalissa koulutuksessa. Ummiitit voivat avustaa globaaleissa ratkaisuissa koskien tieteellisten paradigmojen transformointia, ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja koulutusreformia.
Alpha Centaurilaiset
Toinen Maan ulkopuolinen rotu, joka näyttää olevan merkittävässä roolissa ihmisten asioissa on peräisin Alpha Centaurin tähtijärjestelmästä. Alex Collier selittää alphacentaurilaisten olevan eräs Maapallolla vierailevista roduista. [127] Kaikkein uskottavin todistaja, joka tulee alphacentaurilaisten läsnäoloa, on Elizabeth Klarer jolla oli korkea virka Britannian armeijassa UFO-raporttien käsittelyssä. [128] Alpha Centaurilta oltiin ilmeisesti yhteydessä Klareriin ja lopulta hänet vietiin Alpha Centauriin muutamaksi kuukaudeksi, jotta hän voisi saada lapsen alphacentaurilaisen kanssa, jonka nimi on Akon. Klarerin kuvaus Alpha Centaurin asukkaista antaa vivahteikkaan kuvauksen siitä miten teknologiaa voidaan käyttää viisaasti hyödyttämään sekä ihmiskuntaa että ekosysteemiä. Alphacentaurilaiset kuvattiin hyväntahtoisiksi ja aidosti haluavan avustaa ihmiskuntaa sen evoluutiossa.
Salaisten Montauk ja Philadelphia -projektien väitetty entinen työntekijä Al Bielek puhui useista avaruusolennoista, myös alphacentaurilaisista. Bielekin todistus on ehkäpä kaikkein kummallisin ja ristiriitaisin tapaus UFO-tutkimuksessa, ja kuitenkin hänen todistuksensa on johdonmukainen ja yhdenmukainen, ja erään riippumattoman tutkijan John Quinnin mukaan Bielek on erittäin uskottava ja hänen väitteilleen on paljon tukea. [129] Alphacentaurilaiset Bielekin mukaan ilmeisesti tarjoavat eräänlaista pakopaikkaa ja suojaa ihmisille, jotka haluvat apua varjohallituksen sortopolitiikan kanssa toimimiseen. Bielek esitti tämän alphacentaurilaisten kanssa tehdyn sopimuksen luonteen haastattelussa:
AB [Al Bielek]. Tältä planeetalta lähtee tasaiseen tahtiin sukkuloita Alpha Centauri 4:lle, joka on sopimuksen mukaan turvapaikka ihmisille, joita Yhdysvaltain hallitus jahtaa. On olemassa sopimus. Kestää noin 12 tuntia saada heihin yhteys. Ilmeisesti he ottivat mukaan koko perheensä, mikä tarkoitti siskoja, veljiä, isiä, äitejä, mitä tahansa. Sikäli kun tiedän, he ovat edelleenkin siellä.
SS [haastattelija]: Kuka hoitaa sukkulaa?
AB: Oletettavasti Alpha Centaurin hallitus, mutta en tiedä. Mutta se kulkee tasaisesti kaksi kertaa viikossa. Laskeutumispaikasta minulla ei ole tietoa missä se on. Tottakai sitä pidetään salaisuutena.
SS: Minkälaiset heidän kehonsa ovat?
AR: Alpha Centauri? Kuten ihmisten, aivan samanlaisia. Heidän planeetallaan on paljon vähemmän asutusta. He eivät ole ylikansoitettuja. Sivilisaatio on kehittynyttä, hieman meitä edellä — ei paljoa, mutta jonkin verran meitä edellä. He eivät pidä asioista kuten valtion itsepäisyydestä ja sellaisista asioista ja se tapa jolla he kohtelevat joitain valtion agentteja, joille heillä ei ole enää minkäänlaista tarvetta, jos heitä lähestyy, enkä tiedä miten se tapahtuu, jos he näyttävät henkilökorttinsa, mennään vain sukkulaan ja se on siinä. Mitä sen jälkeen tapahtuu en tiedä. En ole nähnyt heitä sen jälkeen. [130]
Tämä turvapaikan tarjoajan rooli ihmisille, joita varjohallitus uhkaa viittaa siihen, että alphacentaurilaiset ovat erittäin kiinnostuneita yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja haluavat auttaa Maapalloa siirtymään kohti luottavaisempaa ja hoivaavampaa globaalia yhteisöä. Tämä on teemana myös seuraavassa telepaattisessa kommunikaatiossa riippumattomasta lähteestä: “Niillä (Alpha) Centaurilta tulleilla on avoin yhteiskunta, luottava ja rakastava yhteiskunta, joten he olisivat hyödyksi teille teidän alkaessanne suunnitella yhteiskunnallisia sääntöjä vaihtoehdoksi taistelulle tai kilpailevalle yhteiskuntarakenteelle.” [131] Alphacentaurilaisten pääaktiviteetti täten voidaan päätellä olevan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja inhimillisen vapauden ajaminen, ja kehittyneen teknologian vastuullisen käytön edistäminen. Globaaleihin ratkaisuihin, joita alphacentaurilaiset voivat ajaa, kuuluu mm. yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus globaalilla tasolla, rauhallisten alueiden tai turvapaikkojen luominen, ihmisoikeudet ja kestävä kehitys.
Arcturuslaiset
Viimeinen tarkasteltavana oleva avaruusolentojen rotu, johtuen niiden merkityksestä, on arcturuslaiset, joiden kuvataan olevan niitä, jotka ovat siementäneet Maapallon omalla DNA:llaan ja oletettavasti eläneet rauhanomaisesti muiden rotujen keskuudessa. Andrewsin mukaan: “Menneisyydessämme tämä planeetta oli jaettu sektoreihin neljän eri ryhmittymän kesken: Blondit, Harmaat, suuret liskonkaltaiset olennot Ajomiehen järjestelmästä (Capella) ja Arcturuksen järjestelmästä tulleet.” [132] Andrews kuvaa arcturuslaisia nykyään tarkkailijan roolissa tämänhetkisessä Maan ulkopuolisten ryhmittymien kamppailussa Maapallon ja sen populaation hallinnasta. Collier kuvaa arcturuslaisia myös erääksi roduksi, joka on ollut tekemisissä Maapallon kanssa ja että he “haluavat auttaa”. [133] Erään kontaktihenkilön, ‘Adrianin’, mukaan arcturuslaiset ovat avaruusolentojen roduista kaikkein eniten vastuussa viljakuvioista. [134] Hän esittää, että viljakuviot ovat tarkoitettu sekä inspiroimaan ihmisiä avaruusolentojen kommunikaation mahdollisuudella että varoittamaan negatiivisia avaruusolentoja heidän toimiensa seuraamuksista kontrolloida ja manipuloida ihmisiä.
Collier antaa yksityiskohtaisemman kuvauksen arcturuslaisista:
Tämä ryhmä olentoja asettui Arcturuksen tähtikuvioon. Nämä ihmisrodut ovat erittäin yksityisiä ja aivan erityisistä syistä eivät halua tulla mukaan Maapallon asioihin. He pitävät itseään parantajina. He ovat erittäin ylpeitä fyysisen, emotionaalisen ja henkisen kehon parantamisen teknologiastaan. Heidän tiedetään tulleen väliin muinaisina aikoina auttamaan ratkaisemaan vakavia konflikteja meidän universumin alueella omalla uniikilla kyvyllään näyttää muille miten integroida uskomusjärjestelmät ja tunteet konfliktin ratkaisemiseksi. He voivat olla erittäin hiljaisia, ja he kykenevät pitämään paljon asioita omana tietonaan. He ovat ryhmä, joka on tehnyt paljon tietoisuuden kokonaistason nostamiseksi universumissamme. [135]
Suurin osa Arcturusta koskettavasta informaatiosta on peräisin niiltä, jotka väittävät olleensa telepaattisessa kommunikaatiossa heidän kanssaan. Esimerkiksi tohtori Norma Milanovich kirjassaan We, The Arcturians kuvaa hänen kommunikaatiotaan arcturuslaisten kanssa tietokoneavusteiseksi automaattikirjoitukseksi. [136] Hän väittää, että arcturuslaiset ovat täällä:
… avustamassa Maapalloa sen siirtyessä henkiseen Uuteen Aikaan. He eivät voi tulla yhdenkään Maan asukkaan vapaan tahdon tai päätöksentekoprosessien väliin, mutta he ovat täällä kouluttamassa ja auttamassa nostamaan kaikkien niiden värähtelyjä, jotka valitsevat matkata uusiin ulottuvuuksiin, joihin Maapallo on siirtymässä. [137]
Arcturuslaisilla kuvataan olevan erittäin henkisesti kehittynyt kulttuuri ja teknologinen kehittyneisyys, mikä antaa heille suuren vaikutusvallan galaksissa. Eräs toinen henkilö, joka on telepaattisesti kommunikoinut arcturuslaisille, väittää heidän olevan Maapallolla seuraavanlaisessa tehtävässä:
Arcturuslaiset ovat kontaktikokemuksen ylimpiä oppaita tai ylläpitäjiä. Heillä on yleinen halu nähdä tämän menevän hyvin. Nähdä teidän oppivan niin paljon kuin mahdollista tämän prosessin myötä ja avustaa teitä kaikkia kaikin mahdollisin tavoin. Kuitenkin he ovat kiintyneitä planeetan tulevaisuuteen kokonaisuutena ja he ovat taipuvaisia olemaan sekaantumatta niin paljon kuin mahdollista. He ovat taipuvaisia tekemään vähimmän määrän työtä suurimman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Huomaatte heidän olevan tehokkaita ja varsin luovia tässä. He saattavat olla teille käyttökelpoisia kun opitte leikkimään, miten odottaa oikeaa ajoitusta ja miten tehdä mahdollisimman vähän tärkeitä asioita onnistuaksenne. [138]
Arcturuslaisten pääaktiviteetti täten vaikuttaa olevan henkisten arvojen integrointi kehittyneisiin teknologioihin, strategisten neuvojen antaminen planetaaristen järjestelmien muokkaamiseksi ja ihmiskunnan inspirointi mahdollisuudella saada kontakti Maan ulkopuolisiin olentoihin. Arcturuslaisten globaaleihin ratkaisuihin kuuluu läpinäkyvä ja tilivelvollinen globaali hallinnointi; globaalien rahoituksellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien integrointi; ihmiskunnan avustaminen muiden avaruusolentojen kanssa koordinoinnissa ja diplomatia sekä konfliktinratkaisu.
Tiivistelmänä sanottakoon, että arcturuslaisten ja muiden Maan ulkopuolisten rotujen pääaktiviteetit, jotka ovat sotateollisen avaruusolentokompleksin ulkopuolella, voidaan tiivistää taulukkoon 2 seuraavasti.
Pinnalla elävän ihmiskunnan avustaminen oppimaan sen muinaishistoriasta, ihmisen pitkän eliniän palauttaminen, epäterveellisten uskomusten muuttaminen & ympäristönsuojelu.
· Ympäristönsuojelu· Biodiversiteetin edistäminen· ihmisterveys & pitkäikäisyys· ihmiskunnan historian palauttaminen
Lyralaiset (Lyra)
Uniikin pohjoismaisen ihmisrodun historian välittäminen ja ihmismotivaatioiden ja -potentiaalien ymmärtäminen.
· ihmiskunnan historian ja lyralaisen perinnön palauttaminen· galaktisen historian ymmärrys· ihmisolemuksen löytäminen· diplomatia & konfliktinratkaisu· globaali koulutus
Vegalaiset (Lyra)
Sini- ja tummaihoisempien ihmisten uniikin historian välittäminen ja ihmismotivaatioiden ja -potentiaalien ymmärryksessä avustaminen.
· ihmiskunnan historian ja vegalaisen perinnön palauttaminen· galaktisen historian ymmärrys· ihmisolemuksen löytäminen· diplomatia & konfliktinratkaisu· globaali koulutus
Plejadilaiset (Seulaset)
Ihmiskunnan avustaminen pääsemään irti sortavista rakenteista tietoisuutta nostattamalla
· universaalit ihmisoikeudet· osallistavat demokraattiset järjestelmät,· ihmistietoisuuden evoluutio· globaali koulutus
Galaktisen yhteisön päätösten fasilitointi koskien Maapallon nykyistä tilaa, innovatiiviset strategiat konfliktinratkaisussa, nuorten kouluttaminen ja viljakuviot
· meedio/kristallilasten kouluttaminen· rauhan koulutus· eliitin manipulaation paljastaminen· globaalin hallinnon parantaminen· diplomatia & konfliktinratkaisu· Maan ulkopuolinen kommunikaatio
Siriuslaiset (Sirius A)
Sopivan ekologisen järjestelmän rakentamisessa avustaminen Maapallolle (ihmisten) evoluutiota varten muuttamalla planeetan ‘biomagneettista energiaverkkoa’.
· globaali hallinto· globaalien rahoituksellisten, poliittisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien integrointi· suhteiden koordinointi avaruusolentojen välillä· diplomatia ja konfliktinratkaisu· Maan ulkopuolinen kommunikaatio
Vaikka onkin useita muita avaruusolentojen rotuja, joita sisäpiiriläiset ja/tai kontaktihenkilöt ovat raportoineet, evidenssi viittaa yllämainituilla roduilla olevan eniten merkitystä ihmiskunnalle. [139] Pääasiallinen keino erottaa yllämainitut rodut toisistaan on se miten paljon ne osallistuvat teknologianvaihdantaan ja yhteisprojekteihin varjohallituksien kanssa USA:ssa ja muualla. Nuo rodut on ryhmitelty ensimmäiseen kategoriaan eri asteisina sotateollisen avaruusolentokompleksin (MIEC) jäseninä, joka salaa kuluttaa suuria määriä resursseja mustan budjetin projekteissa USA:ssa ja muualla, ja laittaa käyntiin salaisia projekteja, jotka vahingoittavat yksityisiä kansalaisia, kehittyviä valtioita ja globaalia ympäristöä. [140] Sitä vastoin ne avaruusolentojen rodut, jotka ovat MIECin ulkopuolella vaikuttavat ihmisyhteiskuntaan vähemmän, sillä heiltä on estetty suuren mittakaavan interaktio johtuen MIECiä koossa pitävistä sopimuksista. Nämä sopimukset ovat joko yksinoikeudellisia sen suhteen mitkä rodut voivat tehdä yhteistyötä varjohallitusten kanssa, tai ne johtavat siihen että rodut sopimusten ulkopuolelta ottavat käyttöön ei-interventiopolitiikan.
MIECin aiheuttamat systeemiset, globaalit ongelmat kuormittavat yhä enemmän ja ovat välitön uhka ihmiskunnan vapaudelle ja suvereeniudelle. [141] Varjohallitusten jatkaessa nykyistä strategista vastettaan avaruusolentojen läsnäoloon ne pelaavat suoraan niiden avaruusolentojen pussiin, jotka haluavat riistää ihmiskunnalta sen suvereeniuden ja vapauden. Vaihtoehto on työskennellä niiden avaruusolentojen kanssa, jotka ovat MIECin ulkopuolella, joilla vaikuttaa olevan ihmiskunnan paras etu sydämessään. MIECin ulkopuolella olevien avaruusolentojen rotujen kanssa yhteistyön tekeminen tarjoaa tärkeän mahdollisuuden niille yksityisille kansalaisille, jotka ovat huolestuneita valtion virastojen tekemistä salaisista sopimuksista niiden avaruusolentojen rotujen kanssa, jotka ovat mukana MIECissä. Niiden avaruusolentojen rotujen kanssa työskentely, joiden toiminta on ihmisten emansipaation, tietoisuuden nostattamisen ja konfliktien ratkaisun parissa tarjoaa tärkeitä ratkaisuja MIECin haitallisia toimia vastaan, jotka jatkavat pysymistään salaisina, vastuuttomina kenellekään ja epäedustuksellisina. Jokaisen ihmiskunnan ja Maapallon tulevaisuudesta huolissaan olevan henkilön edessä on mahdollisuus ratkaista systeemiset ongelmat, joita lähes 50-vuotinen avaruusolentojen rotujen kanssa salaisissa sopimuksissa olo on aiheuttanut. Yksityisillä kansalaisilla ja pienillä ryhmittymillä on kyky identifioida, löytää ja tehdä yhteistyötä niiden avaruusolentojen rotujen kanssa, jotka avustavat vapautumiseen, tietoisuuden kasvamiseen ja ihmiskunnan suvereeniuteen johtavien globaalien ratkaisujen tarjoamisessa. Kun henkilöt ja pienet ryhmittymät pohtivat niitä jättiläismäisiä haasteita, joita MIECin ulkopuolella olevien avaruusolentojen rotujen kanssa yhteistyön tekemiseen liittyy, he saattavat turvautua Margaret Meadin lohduttaviin sanoihin: ”Älä koskaan epäile etteikö pieni ryhmä huomaavaisia, sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa. Todellakin, se on ainoa asia joka koskaan maailmaa on muuttanut!”
VIITTEET
[1] Aidosti kiitän H.M.:ää hänen anteliaasta tuestaan tälle tutkimukselle, kirjoitusavustaan ja monista tunneista, joita käytimme keskustellessamme ja selkiyttäessämme tässä tutkielmassa esiteltyjen eri rotujen rooleja. Haluan myös kiittää Angelika Whitecliffia hänen anteliaasta tuestaan ja avustaan tämän raportin korjaamisessa.
[2] Paola Harris, Connecting the Dates … Making Sense of the UFO Phenomenon (Wildflower Press, 2003) 76
[3] Kontaktihenkilön ja siepatun eroista, katso Timothy Good, Alien Base: The Evidence for Extraterrestrial Colonization on Earth (Avon Books, 1998) 1-2.
[4] Seitsemän eri avaruusolentojen läsnäolosta kertovan todistelähteen yksityiskohtainen tutkimus sekä niiden järjestäminen luotettavuuden mukaan, kts. Michael Salla, Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books, 2004) kpl. 1. Aikaisempi versio tästä raportista on saatavilla verkossa: http://exopolitics.org/Study-Paper1.htm
[10] Alex Collierin haastattelu, kts. Paola Harris, Connecting the Dots, 140-45. Saatavilla myös verkossa: http://utenti.lycos.it/paolaharris/acollier_eng.htm
[11] Alex Collierin haastattelu, kts. Paola Harris, Connecting the Dots, 140-45. Saatavilla myös verkossa: http://utenti.lycos.it/paolaharris/acollier_eng.htm . Toinen UFO-tutkija, joka piti Collieria yhdenmukaisena hänen omaan tutkimuksensa sekä laajaan sisäpiiriläisten paljastustietokannan kanssa, on John Grace (alias Val Valerian), joka kirjoitti Matrix-kirjasarjan, joka löytyy verkosta osoitteessa: www.trufax.org
[13] Alex Collier, “More on The Sirians”, Defending Sacred Ground: The Story of Alex Collier and his Lifetime Personal Contact with the Zenetaen Culture of Andromeda (Brotherton Press, 1997) kpl 5. Verkossa olevaa lainaus, kts. Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[14] Kuvaus siitä miten tämä ‘varjohallitus’ on kehittynyt USA:ssa, kts. Salla, Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence, kpl. 2.
[15] Kts. Salla, Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence, kpl:t 2 & 3.
[29] Hall Millennial Hospitality, vol. 1, 245-48. Lisäkuvaus Pitkistä Valkoisista ja heidän häiritsevästä käyttäytymisestään löytyy tekstistä Michael Salla, Charles Hall, Tall Whites and Richard Boylan, Exopolitics.Org (Nov 27, 2004) http://www.exopolitics.org/Exo-Comment-22.htm
[32] Eisenhowerin avaruusolentosopimuksesta kts. http://www.exopolitics.org/Study-Paper-8.htm. Informaatiota siitä milloin Pitkiä Valkoisia nähtiin ensimmäiseksi, kts. Hall, Millennial Hospitality, vol 1., 236.
[48] Kts. Branton, Secrets of the Mojave (Creative Arts & Science Enterprises, 1999), saatavilla verkossa: http://www.subversiveelement.com/UnderMojave1.html
[49] Alex Collier, “More on Civilizations in Various Star Systems,” Defending Sacred Ground, kpl 6.
[50] Kts. Robert Temple, The Sirius Mystery (Destiny Books, 1987) 204-27.
[51] Alex Collier, “More on Civilizations in Various Star Systems,” Defending Sacred Ground, kpl 6.
[52] John Quinn, Phoenix Undead: The Montauk Project and CampHero Today
(NewsHawk Inc, 1998) saatavilla verkossa: http://psychicspy.com/monew.htm
[53] Preston Nichols, Montauk Experiments in Time (Skybooks, 1999) 65,70
[54] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground, kpl 5. Verkkolainaus, kts. Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[61] Alex Collier, “The Nature of Nibiru,” Defending Sacred Ground, kpl 6.
[62] Katso Jim Marrs, Rule By Secrecy: The Hidden History that connects the Trilateral Commission, the Freemasons, and the Great Pyramids (Perennial, 2001).
[64] Kuvaus valtapolitiikan järjestelmästä, joka on luotu käsittelemään avaruusolentokysymystä, kts. Michael Salla, “The Failure of Power Politics as a Strategic Response to the Extraterrestrial Presence – Developing Human Capacity as a Viable Global Defense Strategy”, Research Study #7 (January 1, 2004) www.exopolitics.org . Saatavilla verkossa: http://exopolitics.org/Study-Paper-7.htm
[65] Kts. Michael Salla, “Eisenhower’s 1954 Meeting With Extraterrestrials: The Fiftieth Anniversary of First Contact?” Exopolitics.Org (Febuary 12, 2004)
[68] Collier, “The ET Global Connection: A Lecture by Alex Collier,” Defending Sacred Ground, kpl. 1.
[69] Siitä miten eri avaruusolennot näkevät ihmiskunnan, kts. Michael Salla, Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence, 153-69.
[72] Dianne Robbins, Telos: The Call Goes Out from the Hollow Earth and the UndergroundCities (Onelight.com Publishing, 2001).
[73] Brad & Francie Steiger, The Star People (Berkeley Books, 1981).
[74] Kts. esim. George Adamski, Inside the Flying Saucers, saatavilla verkossa: http://www.universe-people.com/adamsk_e.htm . Keskustelu usean kontaktihenkilön kokemuksista, kts. Timothy Good, Alien Base: The Evidence for Extraterrestrial Colonization on Earth.
[75] Kts. Kinder, Light Years. Lisäksi Michael Horn on Meierin amerikkalaisedustaja, ja hänen verkkosivuillaan on yksityiskohtia skeptikkojen ja Meierin väitteiden tukijoiden välisistä keskusteluista: http://www.andyettheyfly.com/
[76] Kts. Gary Kinder, Light Years: An Investigation into the Extraterrestrial Experiences of Eduard Meier (Publisher Group West, 1987).
[77] Wendell Stevens, UFO Contact from the Pleiades, kpl. 4. Saatavilla verkossa: http://www.etcontact.net/Other/ContactMeier/MeierChap4.htm
[78] Kts. Joshua David Stone, Hidden Mysteries: ETs, AncientMysterySchools and Ascension (Light Technology Publishing, 1995) 38.
[79] Lyssa Royal & Keith Priest, Prism of Lyra (Light Technology Publishing, 1993). Kts. myös Alex Collier, “Our Ancient Heritage,” in Defending Sacred Ground. Saatavilla verkossa: http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099d.html .
[80] “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm – Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[83] Jefferson Souzaa lainataan tekstissä: Branton, The Dulce Wars: Underground Alien Bases and the Battle for Planet Earth (Inner Light, 1999), kpl. 27. Verkkoviittaus Souzaan, kts. http://www.thewatcherfiles.com/dulce/chapter27.htm
[84] Alex Collier, ’The Next Dimension’ (October 10 1998), saatavilla verkossa: http://www.outofthisworldradio.com/written_transcripts-Alex%20Collier%20.html
[89] Lyssa Royal & Keith Priest, The Prism of Lyra: An Exploration of Human Galactic Heritage (Light Technology Publishing, 1993)
[90] Alex Collier, ’The Next Dimension’ (October 10 1998), saatavilla verkossa: http://www.outofthisworldradio.com/written_transcripts-Alex%20Collier%20.html
[91] Kuvaus tähtisiemenistä, kts. Brad & Francine Steiger, The Star People (Berkley Books, 1982).
[92] Wendell Stevens, UFO Contact from the Pleiades, kpl. 4. Saatavilla verkossa: http://www.etcontact.net/Other/ContactMeier/MeierChap4.htm
[94] Kuvaus plejadilaisten ensimmäisestä tapaamisesta Meierin kanssa sekä hänelle annetusta erityisroolista, kts. Meier, “First conversation with the UFO person,” Tuesday, January 28, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/1.htm
[95] Wendell Stevens, UFO Contact from the Pleiades, kpl. 4. Saatavilla verkossa: http://www.etcontact.net/Other/ContactMeier/MeierChap4.htm
[96]Meier, “First conversation with the UFO person,” Tuesday, January 28, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/1.htm
[97] Collier, “The ET Global Connection: A Lecture by Alex Collier,” Defending Sacred Ground, kpl. 1.
[98]Meier, “First conversation with the UFO person,” Tuesday, January 28, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/1.htm
[99]Kuvaus monia muita kontaktihenkilöitä vähättelevistä kommenteista, kts. Meier, “Second Contact,” Monday, February 3, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/2.htm
[100] Alex Collier – Reptiliaaneista: Leading Edge Follow-up Interview, Leading Edge Interview by Val Valerian, May 5, 1996. Julkaistu teoksessa Sacred Space
[101] Kts. Graham Bethune, Pleiadians from Alcyone (Cosmic Intelligence Awareness, 1998).
[102] George Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 141.
[103] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 149.
[104] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 147.
[105] Kts. Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 143.
[106] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 153.
[107] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 164.
[108] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground: kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[111] Tämän kidutuksen väitetään tapahtuneen astronomi Frank Draken käskystä, jonka väitetään johtaneen salaista tehtävää, kts. Alex Collier, “Galactic Interplay Behind the Scenes,” Defending Sacred Ground,” kpl. 4, katso myös http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099i.html. Kts. John Learin briiffaus sen varmistukseksi että Frank Drake oli mukana, http://www.crowdedskies.com/pages/john_lear.htm
[112] “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm. Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[115] Alex Collier, “Let’s Do Some Questions,” http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099f.html
[116] Alex Collier, “The Andromeda Council,” Defending Sacred Ground,” kpl 1. Verkkolainaus: http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099b.html
[117] Katso Sean David Mortonin haastattelu, “The Man Who Fell to Earth,” http://www.delphiassociates.org . Saatavilla verkossa: http://www.theuniversalseduction.com/articles/morton.html
[119] Alex Collier, “More on Civilizations in Various Star Systems,” Defending Sacred Ground, kpl 6. Keskustelu elinkelpoisista planeetoista Siriuksella, kts. http://www.exoplaneten.de/sirius/english.html
[120] Tämä olisi biomagneettisen ihmiskehon planeettamalli, kts. Robert O. Becker, The Body Electric: Electromagnetism And The Foundation Of Life (HarperCollins Publishers, 1987). Kts. myös Bruce L. Cathie, The Energy Grid (Adventures Unlimited Press, 1997).
[121] Hugh Matlock, “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm . Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[122] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground: The Story of Alex Collier and his Lifetime Personal Contact with the Zenetaen Culture of Andromeda (Brotherton Press, 1997) kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[123] Kts. Antonio Ribera & Wendelle Stevens, UFO Contact from Planet Ummo (UFO Photo Archives, 1986). Lisää tietoa verkossa ummiiteista, kts. “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space,” available at: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[124] Lainaus tekstissä “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space,” available online at: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[125] Kts. Ribera & Stevens, UFO Contact from Planet Ummo. Laskeutumiseen liittyvistä tiedoista kts. “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space”, saatavilla verkossa: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[131] Hugh Matlock, Arcturian Channel, ” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm. Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[132] Andrews, Extra-terrestrial Friends and Foes, 158.
[133] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground, kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[134] Kts. Sean David Mortonin haastattelu, “The Man Who Fell to Earth,” http://www.delphiassociates.org . Saatavilla verkossa: http://www.theuniversalseduction.com/articles/morton.html
[138] Hugh Matlock, “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm . Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[98]Meier, “First conversation with the UFO person,” Tuesday, January 28, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/1.htm
[99]Kuvaus monia muita kontaktihenkilöitä vähättelevistä kommenteista, kts. Meier, “Second Contact,” Monday, February 3, 1975, saatavilla verkossa: http://www.figu.org/us/ufology/contact_notes/2.htm
[100] Alex Collier – Reptiliaaneista: Leading Edge Follow-up Interview, Leading Edge Interview by Val Valerian, May 5, 1996. Julkaistu teoksessa Sacred Space
[101] Kts. Graham Bethune, Pleiadians from Alcyone (Cosmic Intelligence Awareness, 1998).
[102] George Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 141.
[103] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 149.
[104] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 147.
[105] Kts. Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 143.
[106] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 153.
[107] Andrews, Extra-Terrestrial Friends and Foes, 164.
[108] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground: kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[111] Tämän kidutuksen väitetään tapahtuneen astronomi Frank Draken käskystä, jonka väitetään johtaneen salaista tehtävää, kts. Alex Collier, “Galactic Interplay Behind the Scenes,” Defending Sacred Ground,” kpl. 4, katso myös http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099i.html. Kts. John Learin briiffaus sen varmistukseksi että Frank Drake oli mukana, http://www.crowdedskies.com/pages/john_lear.htm
[112] “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm. Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[115] Alex Collier, “Let’s Do Some Questions,” http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099f.html
[116] Alex Collier, “The Andromeda Council,” Defending Sacred Ground,” kpl 1. Verkkolainaus: http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099b.html
[117] Katso Sean David Mortonin haastattelu, “The Man Who Fell to Earth,” http://www.delphiassociates.org . Saatavilla verkossa: http://www.theuniversalseduction.com/articles/morton.html
[119] Alex Collier, “More on Civilizations in Various Star Systems,” Defending Sacred Ground, kpl 6. Keskustelu elinkelpoisista planeetoista Siriuksella, kts. http://www.exoplaneten.de/sirius/english.html
[120] Tämä olisi biomagneettisen ihmiskehon planeettamalli, kts. Robert O. Becker, The Body Electric: Electromagnetism And The Foundation Of Life (HarperCollins Publishers, 1987). Kts. myös Bruce L. Cathie, The Energy Grid (Adventures Unlimited Press, 1997).
[121] Hugh Matlock, “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm . Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[122] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground: The Story of Alex Collier and his Lifetime Personal Contact with the Zenetaen Culture of Andromeda (Brotherton Press, 1997) kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[123] Kts. Antonio Ribera & Wendelle Stevens, UFO Contact from Planet Ummo (UFO Photo Archives, 1986). Lisää tietoa verkossa ummiiteista, kts. “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space,” available at: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[124] Lainaus tekstissä “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space,” available online at: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[125] Kts. Ribera & Stevens, UFO Contact from Planet Ummo. Laskeutumiseen liittyvistä tiedoista kts. “A case with a high level on the technical information given from UMMO – a civilization in the first steps of interplanetary crossing through space”, saatavilla verkossa: http://www.galactic-server.com/rune/ummo.html
[131] Hugh Matlock, Arcturian Channel, ” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm. Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
[132] Andrews, Extra-terrestrial Friends and Foes, 158.
[133] Alex Collier, “More on The Sirians,” Defending Sacred Ground, kpl 5. Verkkolainaus: Alex Collier, Leading Edge Followup Interview by Val Valerian, May 5, 1996, http://www.reptilianagenda.com/cont/co121099h.html
[134] Kts. Sean David Mortonin haastattelu, “The Man Who Fell to Earth,” http://www.delphiassociates.org . Saatavilla verkossa: http://www.theuniversalseduction.com/articles/morton.html
[138] Hugh Matlock, “Arcturian Channel” (January 10, 2004) saatavilla verkossa: http://www.galacticdiplomacy.com/Arcturians.htm . Tämän tutkielman kirjoittaja on henkilökohtaisesti haastatellut, kysellyt ja listannut jokaisen henkilön joka on saanut viestejä arcturuslaisilta, ja pitää informaatiota yhdenmukaisena, johdonmukaisena ja uskottavana.
Meidän astuessa kolmannelle vuosituhannelle läntinen maailma on saavuttanut sen pisteen evoluutiossaan, jota ihmislaji ei ole koskaan joutunut kohtaamaan aiemmin. Yhä enemmän meidän tulee käyttää uusia informaation aloja lingvistisiin ja konseptuaalisiin karttoihimme meidän etsiessämme tietä eteenpäin. Ehkäpä meitä vastassa oleva ydinongelma tällä hetkellä on ikuisesti kiihtyvä ’Muunlaisuuden’, tai vieraan ylimielen, paljastuminen ja se miten me alkaisimme kohdata ja prosessoida ylempiä tiedustelupalveluita, jotka kutsuvat meitä uusissa kosmisissa todellisuuksissa. Kourallinen kirjailijoita on aiemmin keskustellut tämän hetken saapumisesta: Teilhard De Chardin, Terence McKenna ja Jean Baudrillard kaikki omien metaforiensa avulla tästä transsendentaalisesta merkityksenantajasta. Filosofiset abstraktiot ovat yksi asia, mutta ei ole epäilystäkään etteikö kollektiivinen ihmispsyyke tunne askelta taaksepäin vieraan Muun integraatiosta, paljon todellisemmalla tavalla. Valinta ei ole se aiommeko me olla tekemisissä näiden HIA:n (higher intelligence agencies, ylemmät tiedustelupalvelut) kanssa — ne ovat jo täällä ja sitä tapahtuu jo — ongelma on ennemminkin meidän käyttämämme keinot olla yhteydessä, mitkä osapuolet aikovat vaikuttaa prosessiin ja mihin tarkoituksiin.
Vuosikymmen toistensa välillä tapahtui kaksi tapahtumaa sodanjälkeisessä maailmassa, jotka symbolisoivat tämän tutkielman pääteemaa. Nämä olivat Roswellin tapaus sekä kansalaisvetoiset yhteisöjen kohtaamiset Giant Rockissa, [1] Landersissa, Kaliforniassa 1950-luvulla. Tässä näemme sen jännitteen, joka edelleen esiintyy kontrollimatriisin salailun ja yksilöiden taikka paikallisyhteisöjen ryhmien välillä, jotka pyrkivät läpinäkyvään ja avoimeen dialogiin. Meidän kulkiessamme tämän 60-vuotisen ajanjakson halki me näemme useita esimerkkejä molempien puolien reaktioista tapahtumiin, kun alkuvaiheen tai toistuvien kontaktien johdosta konsensustodellisuus hajoaa. Mutta se, mikä näissä on erilaista, on että suurten joukkojen yhteisötapahtumia, kuten Giant Rockin tapahtumaa, ei ole nähty enää sen jälkeen. Se, mikä pelästytti syntyvää sotateollista kompleksia 1950-luvulla, oli se avoimuus, joka näitä tapahtumia ympäröi, ja se tapa jolla media raportoi ne varsin reilun tasapuolisesti — he varmistivat, että tämä ei koskaan tapahtuisi uudelleen aktiivisesti lisäämällä disinformaatiokampanjoitaan, kontrollia mediasta [2] sekä niiden kansalaisten tulilinjalle asettamista jotka väittivät olleensa tekemisissä eri avaruusolentojen kulttuurien kanssa. Lisää monimutkaisuutta kuvioon tuo se, että jotkut valtion yläpuolella olevat järjestelmät ovat tehneet sopimuksia avaruusolentojen ryhmittymien kanssa ja nämä sopimukset ulottuvat totuuden salassapitoon tästä aiheesta kansalta. Näin nykypäivän tutkijoilla on vastassaan suuria ongelmia jos he päättävät muuttua katalyyteiksi ja kertoa tästä tilanteesta muille ja tässä tutkimuksessa me tarkastelemme joitain niitä keskeisiä pointteja, joita paljastusprosessiin [3] liittyen tällä hetkellä tulee vastaan kun kommunikaatio niinkutsuttujen kehittyneiden olentojen kanssa muuttuu yhä enemmän avoimeksi.
Vaikka eksopolitiikka osittain keskittyy muodolliseen avaruusolentojen läsnäolon paljastamiseen valtion rakenteissa, sen pitää vastata myös muista reiteistä jotka voivat edesauttaa tätä samaa asiaa. On uskottavaa, että jotkut pimeiden projektien tai valtion yläpuolisten ryhmien elementit ovat jo tai tulevat vuotamaan informaatiota yleisiä metodeja käyttäen (poliittiset linjaukset, valtavirran media jne.) ajan kuluessa, mutta vaikuttaa siltä kuin olisi yhtä paljon ihmisiä jotka haluavat ylläpitää salaisuutta eri syistä: talous, teknologian kehitys, politiikka ja moraali. Toinen kanava on, että kansalaiset (ryhmät tai yksilöt) ohittavat suurimman osan muodollisista struktuureista ja kannustavat avoimuuden ja dialogin prosessia itse. Molemmat näistä metodeista ovat toki arvaamattomamman kolmannen näkökulman alaisia: että avaruusolentojen ylimieli jatkaa itsensä paljastamista eri mahdollisin tavoin ja sekä virallisen (raita 1) että kansalaisten (raita 2) systeemien [4] on reagoitava nopeasti hyödyntääkseen tätä oman päämääränsä saavuttamiseksi. Ottaen huomioon nopean totuuden kieltämisen Roswellinjälkeisenä aikana ja jatkuvat yritykset ylläpitää tätä statusta, näyttää siltä kuin kansalaisista tulee kommunikaation käynnistämisen päävetureita, preferenssi jota jotkut avaruusolentojen ryhmät tuntuvat myötäilevän myös, joista monet vaikuttavat yhä enemmän ottavan yhteyttä kansalaisiin eri taktiikoilla, jotka huomioivat alistavat kontrollijärjestelmät. On myös epätodennäköistä, että jotkut avaruusolentojen ryhmät pitäisivät kiinni eräänlaisesta galaktisesta protokollasta ja muodollisesti ottaisivat valtiorakenteisiin yhteyttä itse ensin — ainoastaan rikkoakseen näitä sopimuksia. [5] Huolimatta näistä pointeista meidän tulee tarkastella tätä aihetta ‘päädirektiivin’ viitekehyksestä — ei yhtäkään suoraa avaruusolentojen interventiota kulttuureihin, jotka edelleen kehittyvät oman kotiplaneettansa piirissä — sellaisenaan linjaus epäilemättä toimii.
Ensimmäisen ja toisen raidan historiallisen metakartan piirtämisen prosessissa me voimme ehkä alkaa saada jalansijaa siinä missä nyt olemme ja mitä tulee tehdä kieltäymyksen lopettamiseksi ja täysillä alkaa tehdä työtä Maan ulkopuolisten sivilisaaioitden kanssa. Eksopolitiikka muuttuu käyttökelpoiseksi tutkimustyökaluksi ainoastaan jos se ottaa käyttöön jotain ‘syväpolitiikan’ perusteita — lähestymistapa jota Peter Dale Scott [6] ajaa muiden muassa. Syväpolitiikka ytimeltään ehdottaa, että yleiset analyysi- ja tutkimusmenetelmämme ovat täysin riittämättömiä ja harvoin johtavat todella pragmaattisen eteenpäin vievän tien löytämiseen. Osa tästä pyörii kieltämisen kysymyksen ja nykypäivän erittäin kompleksien yhteiskunnallisten ongelmien piilossa olevien aspektien ympärillä, esim: me emme koskaan saa ‘todellista’ kuvaa siitä mitä tapahtuu koska valtavirran akatemia ja media kieltäytyvät miettimästä sitä miten toiminta kuten järjestäytynyt rikollisuus, liiketoiminta ja politiikka ovat nyt niin toisiinsa kietoutuneita. Avaruusolentokysymys on tottakai eräs näistä salatuista elementeistä, jotka ennen eksopoliittisen tutkimuksen kehitystä jäi useimmilta kommentaattoreilta sivuun heidän konsensustodellisuuden käsittelystään. Tarkastelemalla virallisten ja kansalaiskontaktien kaavoja me avaamme mahdollisuuden sille, että näemme Hiroshiman jälkeisen yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan erilaisessa valossa.
Ei ole paljoakaan epäilystä siitä, etteikö eri kohdissa historiaa ihmisillä olisi ollut kontakteja erimuotoisten älyjen kanssa, joita voitaisiin kuvata planeetan ulkopuolisiksi tai transdimensionaalisiksi. Saiko tämä sitten yhteisemmän kommunikaatiomuodon vaiko yksilöllisemmän rakenteen, se riippuu ajasta ja paikasta, mutta se pistää silmään ortodoksisemman ’uskonnollisen’ palvonnan keskeltä, koska sillä yleensä on rajoittuneesti tai ei ollenkaan yhteyttä oman itsen ja toisen välillä. Me näemme jatkuvia jännitteitä tämän tyyppisen lähestymistavan ja sen jota kulttuurivaltamatrix ajaa välillä, koska tällaisen suoran kommunikaatiomuodon käyttö tarkoittaa, että on olemassa maailmankuva joka jossain määrin ohittaa tämän matrixin jäykkyyden.
Tuoreempi historia sisältää toistuvia esimerkkejä siitä kuinka papisto jatkuvasti yrittää uusintaa omaa asemaansa ja omia poliittisia uskomusrakenteitaan suuntautumalla logoksen, jumalallisen tai minkä tahansa termin kanssa jolla me kuvaamme korkeamman älyn virastoja. Nykypäivän maailmassa meillä on länsimaiset sotilasindustrialistit tekemässä nyt paljolti sitä samaa mikä liittyy ET-kommunikaatioon ja yhteydenpitoon. Post-Roswell -aikakautena tilanne on muuttunut paljon monimutkaisemmaksi tietoisemman kansan, nopeampien kommunikaatiomenetelmien ja integroidun median myötä.
1950-luvulla syntyi omituinen kulttuurillinen ilmiö hörhökulttuurista, joka uhkasi muuttaa koko ihmiskunnan historian suuntaa — kansainväliset tutkijoiden yhteisökokoontumiset Landersin Giant Rockissa, Kaliforniassa. Tässä ensimmäisessä median ja valtion huomioimassa yhteisössä oli yksittäisten kontaktihenkilöiden eturintama, jotka olivat onnessaan päästessään kertomaan kokemuksistaan. Pääosin George Van Tasselin vetämät, mutta hedelmällistä maaperää synnyttää myös nuorempia tutkijoita kuten Bill Hamilton, Giant Rockin tapaamiset edustivat uudenlaista intergalaktisen diplomatian muotoa, ja yhtä merkittävästi näyttivät sitä muulle maailmalle. Monien henkilöiden kertomukset levisivät tältä aikakaudelta, joiden muoto ja sisältö pyöri teemojen ympärillä kuten atomituho ja tietoisuus itsetietoisesta elämästä geosfäärin ulkopuolella. Monet väittivät, että heidät on viety matkoille toisille planeetoille ja vierailemaan muissa sivilisaatioissa, ja suurin osa tuli takaisin mukanaan perustavanlaatuinen ja positiivinen tarina ihmisten potentiaalista, jos se vain ohjaisi itsensä pois tuhoisilta poluilta.
Se mikä omasta mielestämme on mielenkiintoista tämänkaltaisessa tapahtumassa on, että vaikka odottaisi sellaisen uutuuden purkauksen jatkuvan tai laajenevan, itse asiassa sitä ei tuskin koskaan enää nähty samanlaisessa muodossa. Huhut tiedustelupalvelujen agenttien sekaantumisesta näihin yhteisöihin tällä aikakaudella ja sen jälkeen tuntuvat perustuvan jonkin verran totuuteen — NICAP on vain yksi esimerkki tarkkailusta ja väärän informaation levittämisestä jota CIA harjoitti. Media myös muutti käyttäytymistään ja siirtyi pois ’avaruusveljien’ aikakauden kohtuullisen objektiivisten tarinoiden kirjoittamisesta ja alkoi mainostaa asioiden sekavampaa puolta. Työskentelemällä kokoontumisten esittämiseksi sekopäiden opportunismina ja ruokottamana kaupallisuutena, sen sijaan että oltaisiin kerrottu aidosta avaruusolentoja ja kansalaisdiplomatiaa koskettavan informaation vaihdannasta, tiedustelupalvelut saivat merkittävän erävoiton. Mustamaalaamalla näitä kontaktikokoontumisia ja myöhempiä organisaatioita kuten NICAP tiedusteluyhteisölle olisi paljon helpompaa käsitellä yksittäisiä kontaktihenkilöitä, tutkijoita ja tietovuotajia tulevaisuudessa. Voisiko olla niin, että Giant Rockin kaltaiset tapahtumat esittävät suoraa tiedustelutoimintaa modernissa muodossaan, ja näin johtuen sen memeettisestä potentiaalista massamediassa MIC:n salaisemmat elementit varmistivat ettei tällaista koskaan enää tapahtuisi toiste? Sen sijaan me näemme yksittäisten kontaktitapausten jatkuvuuden ja laajentumisen ilman ryhmän ja massamedian elementtiä. Lyhyemmällä aikavälillä tämä sopi valtamatrixille, sillä vaikka he eivät kyenneet täysin estämään kaiken muotoisia kontakteja, yksilölliset kontaktit kyettäisiin ainakin pitämään aisoissa ja media olisi omassa roolissaan likaamassa kaikki sellaiset tapaukset, jotka muuttuivat mahdollisesti liian ’aidoiksi’.
Allaoleville esimerkeille kuitenkin tuntuu siltä kuin tämä taktiikka ei ollut täysi menestys. Me näemme aina vaan ja uudestaan, että kun tämä Maan ulkopuolinen muoto todella haluaa esittäytyä ihmisten avulla, se voi niin tehdä. Edistyessämme 1960-luvulta nykypäivään monet näistä kontaktitapauksista saivat merkittävästi huomiota, niin paljon että näiden valtion yläpuolisten faktioiden agenttien on ollut pakko tulla väliin ja yrittää neutraloida kontakti.
Keskipiste Giant Rockin ja nykypäivän välillä voidaan nähdä Billy Meierin tapauksessa yhtenä huippuhetkenä, jolloin Maan ulkopuolinen presenssi alkoi paljastaa itsensä — tällä kertaa yhden henkilön kautta. Ufologien itsensä keskuudessa Billy Edward Albert Meierin kontaktitapauksen kimppuun hyökätään usein kusetuksena, vaikka itse asiassa se edustaa keskeistä yksilöllisen kontaktihenkilön todistuksen elementtiä. Vaikka tapauksella on monia omituisia ja ristiriitaisia elementtejä, pelkästään jo liittyen siihen suureen määrään kuvia, todisteita, silminnäkijöitä ja filosofiaa, tapausta ei voida painaa villasella. BEAM:n tapaus on monimutkainen ja kestää kuukausia tutkia sitä kunnolla, mutta sitä on käytetty esimerkkinä tässä sillä meitä kiinnostaa kontaktitapauksen laajemmat vaikutukset eikä niinkään validiteetin kehäpäätelmät. Billyn kontaktit plejadilaisten kanssa alkoivat uudestaan vuonna 1975, kun hän kohtasi partioaluksen pilotin nimeltään Semjase sveitsiläisellä kedolla lähellä hänen kotiaan. Seuraavien muutaman vuoden aikana (sekä hänen FIGU-tukiryhmänsä mukaan tähän päivään asti) Billy on saanut huikean määrän valokuvia plejadilaisten aluksista, tavannut useita avaruusolentoja heidän tähtijärjestelmästään ja kirjoittanut useita käytyjä keskusteluja heidän kulttuuristaan sekä ihmiskunnan tilasta tällä planeetalla. 1980-luvun lopulle tultaessa Billyn kontakti oli saanut kansainvälistä tunnustusta ja nyt se tunnetaan parhaimpana kontaktitapauksena. Britanniassa hänen dramaattisen selkeät valokuvansa pääsivät täysväreissä näkyviin tabloidilehdessä, ja Euroopassa hänen kokemustensa julkaisu sai aikaan sen, että monet ihmiset tulivat hänen kyläänsä ja odottivat myös näkevänsä UFOja. On merkittävää näyttöä siitä, että plejadilaiset olivat kyvykkäitä hallitsemaan sitä miten esittää itsensä sekä heidän uudenlaista, joskus anakronistista informaatiotaan. Tämä ’uskottavan kiistettävyyden’ elementti harvoin on ufologien tarkastelun kohteena (Jim Deardorff on eräs poikkeus [7]) ja se lisää monimutkaisemman kerrostuman keskusteluun, sillä se kertoo siitä tietoisuudesta miten sellaista informaatiota käytettäisiin, ei ainoastaan Billyn ja hänen tukijoidensa hyödyksi vaan myös valtioiden ja tiedustelupalveluiden.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Meierin tapaus edustaa siirtymää tavassa miten yksittäiset kontaktihenkilöt nähdään julkisesti. Jo kuvat yksistään lopettavat aikakauden, jolloin UFOja on kuvattu vain kaukaisina laikkuina — elementti, joka itsessään riittää houkuttelemaan sekä negatiivisten että positiivisten ryhmien huomion. Lisäksi retoriikka, jota pleiadeslaiset edistivät, oli överin vastakkainasetteleva. Semjase oli väittänyt, että USA:n Carterin hallintoa lähestyttiin koskien avaruusolentojen läsnäolon paljastamista, mutta tämä epäonnistui. Avaruusolentojen kyky välittää geopoliittisten tapahtumien yksityiskohtia Billylle (esim. eräälle tämän tapauksen tutkijalle välitettiin lappu, jossa väitettiin että SALT II -neuvottelut USA:n ja Neuvostoliiton välillä, läsnäolijat olivat suostuneet pimittämään UFO-informaatiota kansalta) ja peräänkuuluuttaa kaikkien korruptoituneiden viranomaisten poistamista voidaan nähdä ainoastaan uhkana. On selvää, että pleiadeslaiset antoivat hänelle erikoista tietoa tulevista tapahtumista, ja nämä ovat osoittanuneet olevan tarkkoja, esimerkiksi paavien Paavali ja Johannes Paavali I salamurhat. Vaikka tämä informaatio ei tee Meierista profeettaa niinkuin jotkut ovat ehdottaneet, se tekee hänestä legitiimin kontaktihenkilön. Jos nämä elementit laskee yhteen sen seikan kanssa, että Sveitsin ilmavoimat ilmeisesti tiesivät hetkistä jolloin avaruusalus vieraili Billyn alueella, koska he lähettivät Mirage-hävittäjiä, silloin on status quolla käsissä todellinen yksittäisen henkilön esittämä haaste.
Tapaus alleviivaa useita mekanismeja, joilla tietyt valtion yläpuoliset ryhmittymät ovat reagoineet kontakteihin. Kaksi varhaisempaa tapauksen tutkijaa, Wendelle Stevens ja Lee Elders, saivat yhteydenoton Britannian poliittisten piirien ylätahoilta yrityksenään ottaa heidät ’mukaan’. [8] He saivat kirjeet, joissa paperit oli kirjoitettu sekä parlamentin ylähuoneen paperille että paperille, joka viittasi henkilön oletettuun asemaan Maltan Temppeliritarien johtajana. Kun nämä sivuutettiin, otettiin paljon suorasukaisempi lähestymistapa ja amerikkalaistutkijat huomasivat, että heidän “vastaansa tuli” henkilöitä eri paikoissa ympäri Lontoota ja heidän mennessään Sveitsiin tai sieltä palatessaan. Usean omituisen tapahtuman jälkeen he lopulta päätyivät lontoolaiseen ”CIA-turvataloon”, jossa heiltä useaan kertaan tivattiin, ei kuitenkaan pakotettu, tietoja joita he olivat keränneet BEAM-tapauksesta. Yhdessä kohtaa heillä oli uusia kuvia Meierilta ja heitä pyydettiin näyttämään niitä rakennuksessa olleelle Britannian edustajalle. Toisena hetkenä eräissä näistä tapaamisista huoneessa oleva puhelin soi 10 lyhyttä soittoa — tämä oli yleensä signaali, jonka pleiadeslaiset lähettivät Billylle kertoakseen hänelle, että he olivat alueella. Ottaen huomioon, että Stevens on yksi kaikkein kunnioitetuimmista tutkijoista alalla, jolla on eräs suurimmista UFO-valokuvatietokannoista, skeptikot joutuvat kysymään itseltään miksi näin käsistä lähtenyt interventio tapahtui, jos tapaus oli täysin tuulesta temmattu. Se myös demonstroi, että jos viralliset struktuurit eivät voi suoraan läpäistä kontaktihenkilön piiriä, he käyttävät toisia menetelmiä saamaan sen mitä he haluavat. Lontoon CIA-tapausjohtaja myönsi Stevensille, että heidät oltiin pakotettu lähestymään miehiä tällä tavoin, sillä ”he” eivät saaneet ketään Meieriä itseään lähelle.
Tämä intervention aspekti oli vähemmän pahaenteinen kuin muut menetelmät, joita voisimme tarkastella, mikäli virallisia direktiivejä oltaisiin käytetty neutralisoimaan Meier. Hänelle on tehty myös useita salamurhayrityksiä hänen kotinsa lähellä, vaikka emme voi osoittaa oikeaksi oliko tämään muuta kuin muutama ärsyyntynyt sveitsiläisviranomainen tai uskonnollinen sekopää. Lisäksi tapausta vastaan aloitettiin eräs suurimmista ufologian alan disinformaatiokampanjoista. [9] Osa tästä voitaisiin sanoa perustuneen tapauksen itsensä luonteeseen, mutta ei kaikki. Muutamat UFO-skenen ydinhahmot tuntuivat ottaneen päätavoitteekseen tuhota koko tapauksen — yleensä esittämällä kyseenalaisia väitteitä ja epätoivoisia valheita. Meillä on myös monia tapauksia yrityksistä hävittää tai peukaloida todistusaineistoa. Niinkin epäjärjestäytynyt kuin Meier vaikuttaa olevan, ainakin osa näistä näytti valtion yläpuolisten tahojen reaktiot.
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on ollut useita henkilökohtaisia kontakteja, joilla vaikuttaa olleen merkittävää kanssakäymistä jonkinlaisten avaruusolentojen kanssa, ja he ovat puhuneet kokemuksistaan yksityiskohtaisesti. Jos me näemme Meierin tapauksen keskipisteen merkkinä, tuoreemmilla tapauksilla on samankaltaisia elementtejä, mutta tähän päivään asti mikään niistä ei ole saanut yhtä paljon huomiota julkisuudessa. Joudumme kysymään onko tämä tarkoituksellinen päätös niiden olentojen taholta, joiden kanssa he ovat olleet yhteydessä, vai onko tämä seurausta menetelmistä, joita eri väliin tulleet virastot käyttivät? Mikä tahansa syy sitten olikin, vaikuttaa siltä että tämä kontaktin muoto on jonkin verran itse asiassa siedetty tai ainakin kontrolloijat ovat oppineet, että suoremmat yritykset hiljentää kontakti eivät toimi. Ottaen hiomioon, että CIA:n sponsoroima Robertsonin paneeli [10] tarjosi motivaation, me voisimme ehdottaa että Giant Rockin jälkeisen ajan koko kontakti-ilmiön vääristely naurunalaiseksi tekemällä ja väärällä informaatiolla on johtanut (haluttuun) lopputulokseen, jossa tähän ilmiöön suoranaisesti yhteydessä olevat henkilöt eivät ole merkittävä uhka — jopa suuri Meierin tapaus, myös jossain määrin, tuli voitetuksi. Kun me tarkastelemme yksittäisiä kontaktitapauksia, tuntuu siltä kuin ulkoisella interventiolla olisi kaksi vaihetta. Löytyy useita kertomuksia virallisten struktuurien yrityksistä saada kontaktiin yhteys paljon ennen kuin tapaus tulee julkiseksi. Ihmiset kuten Whitley Strieber, Jim Sparks ja Leah Haley kaikki puhuivat armeijan tai hämärien virkamiesten tyypeistä, jotka yrittivät saada informaatiota heiltä aiemmissa vaiheessa kontaktia. Joskus tämä saa muodon, jossa yksinkertaisesti tarkkaillaan, toisina aikoina se on törkeämpää, jolloin yritetään tuhota identiteettejä, ahdistella ja jopa hallita mieltä tai käyttää uusia aseita. Kun kontakti jatkaa julkisesti aiheesta puhumista, tai julkaisee kirjan omasta tarinastaan, joskus taktiikka muuttuu tai siitä tulee ilmiselvempää. Varmasti se näyttää siltä, että monet modernit tiedustelupalvelut ympäri maailman käyttävät ihmisiä työkaluinaan sekä mediassa että UFO-piireissä jatkuvaan tarkkailuun ja, mikäli tarpeen, neutralointiin.
Alex Collierin tilanne oli kiinnostava verrattuna Meierin tapaukseen, sillä hän myös on kerännyt suuren määrän informaatiota Andromedan roduilta lähtien kontaktin alkamisesta 1980-luvun alussa. Hän ei koskaan levitellyt valokuvia tai videota hänen interaktioistaan, mutta sen sijaan alkoi välittää kertomuksiaan pienille ryhmille kuten eri gnostilaiset yhteisöt, kirjailija Val Valerianin tuella. [11] Collierin informaatio erosi monista aiemmista, sillä se korosti kiireellistä agendaa, joka oli käynnissä Maapallolla. Tämä liittyi dominoivien reptiliaanien ryhmittymään, joita Andromedan rotujen johtama galaktinen neuvosto tarkkailee. Joissain tapauksissa Collier huomautti, että eri valtiot olivat tietoisia tästä agendasta, ja joko työskentelivät sen mukana tai olivat voimattomia sitä vastaan. Hän myös tarjosi paljon informaatiota, jota hän ei olisi voinut tietää normaaleissa olosuhteissa, kuten maanalaisten tukikohtien sijainteja ja muuta dataa liittyen MIEC-järjestelmään. Kuten Meier, Alexin fyysiset tapaamiset Andromedan edustajien kanssa pidettiin usein kaukaisissa paikoissa turvallisuuden takaamiseksi.
Alexin tapauksesta pistää silmään se, että vaikka hän jatkuvasti puski reptiliaaninäkökulmaa ja tämän seurauksena sai monet UFO-piireissä mukaansa, olisi voinut olettaa että hänen hiljentämisensä ei olisi mikään prioriteetti. Hänellä ei ollut mitään muuta kuin hänen tarinansa kerrottavana, ja kuitenkin hänen tapauksensa on yksi siirtymä tilanteessa, jota me nyt käsittelemme — verkkoteknologioiden synnyssä. Vuosituhannen loppuun mennessä valtamatrix oli tajunnut, että internet oli paljon tehokkaampi mekanismi levittää informaatiota kuin he olivat alunperin tajunneet. Ei ainoastaan informaatiota, internet oli hörhöinformaation levittämiseen virittäytynyt kanava, jota ei muualla käsitelty. Täten ei välttämättä ole yhteensattumaaa, että Collier on saanut jäädä enemmän tai vähemmän rauhaan, 90-luvun lopulle asti, jolloin pelkkä verkkosivu pystyi tuomaan laitapuolista ja ”vahingoittavaa” informaatiota julkisuuteen yhdessä yössä. Noin vuonna 2000 Alexia lähestyivät useat viranomaiset, jotka oletettavasti olivat laivaston tiedustelupalvelusta, ja häntä käskettiin varsin suorasukaisesti lopettaa sen paljastaminen mitä hän tietää. Uhkaus oli sellainen, että hän lupasi lakata puhumasta ja esittämästä ennalta määrittelemättömäksi ajaksi. [12] Tämä tapaus tuo esiin jälleen yhden henkilökohtaisen kontaktikokemuksen aspektin, joka meidän tulee panna merkille: antaako NSA:n, CIA:n tai minkä tahansa viraston reaktio meille viitteitä kontaktihenkilön välittämän informaation autenttisuudesta? Oliko se seikka, että Alexia uhkailtiin hänen perheensä ja ystäviensä hengellä jos hän jatkaisi uutiskirjeen ja internet-sivuston välityksellä infromaation välittämistä, suoraan yhteydessä hänen paljastukseensa siitä, että voimakas avaruusolentojen rotu ei itse asiassa ollutkaan hyväntahtoinen vaan väijyi lajiamme ja joka oli elänyt täällä pitkän aikaa? Tämän tyyppinen paljastus on vaikeampaa debunkata silloin kun, kuten Collierin tarina, sen mukana on tarkkaa informaatiota muilta aloilta kuten tiede, astronomia, evoluutiohistoria jne.
Kahden yllämainitun kontaktitapauksen lisäksi muut henkilöt ovat onnistuneet saamaan monenlaisia kontaktikokemuksia ja levittämään informaatiota siihen liittyen. Vaikka Steven Greer oli osa ryhmää kun hän alkoi käyttää protokollia, joilla vektoroida ET-aluksia hänen sijaintiinsa, hän oli silti, assistenttien avustuksella, joutunut armeijan haaran kohteeksi, joka piti hänen aktiviteettejaan uhkana 1990-luvulla. Hän uskoo, että jotain mekanismia käytettiin antamaan hänelle nopeasti kehittyvä syöpä, ja vaikka hän kävi läpi hoidot ja selvisi, hänen assistenttinsa kuoli tämän seurauksena. [13] Malliamme käyttäen voi olla mahdollista, että CSETI (Centre for the Study of Extraterrestrial Intelligence) sai valtamatrixin tuntemaan olonsa tukalaksi, sillä se esitti mahdollista nykymuotoista vaihtoehtoa Giant Rockin tapaamisille. Mahdollisuus oli jälleen yksityisillä kontaktihenkilöillä levittää kokemuksiaan laajemmalle kansan osalle ja näin heidän reaktionsa kasvoi samassa suhteessa. Karla Turner oli myös samanlainen uhka johtuen hänen statuksestaan lääketieteen tohtorina, hänen aktivistikannastaan ja siitä, että hän kieltäytyi muuttamaan äänenpainoaan puhuessaan negatiivisista abduktioista. On joitain vihjeitä siitä, että hänet olisi myös tapettu samalla tavalla.
On harvoja, jotka eivät vedä puoleensa minkäänlaista interventiota ja mahdollisesti joitain jotka johtavat kontaktihenkilön kuolemaan. Paul Bennewitzia varmasti häirittiin niin paljon, että se johti hänen hermoromahdukseensa, mutta on epävarmaa miten paljon tästä oli suoraa seurausta AFOSIn operaatiosta. Jim Sparks koki monia pitkiä abduktioita/kontakteja vuosien mittaan, ja ilmeisesti hänen kontaktiaan häirittiin ’virallisesti’ vain vähän. Tuntuu siltä, että avaruusolentojen tekniset kyvyt viedä ihmisiä aluksilleen ja säätää temporaaliset järjestelmät tarjoaa mahdollisuuksia sellaisille asioille tapahtua häiritsemättä. Eläessään hänen kontaktikokemuksiensa välissä, Sparksilla oli useita episodeja Miehet Mustissa -tyyppisten hahmojen kanssa, mutta ei mitään suurempaa. Hänen tapauksensa tuo esiin toisen kerroksen kaikkeen tähän, sillä hän työskenteli usein sotilas- tai tiedeympäristöissä, joissa tavalliset ihmiset oletettavasti tekivät hommia avaruusolentojen kanssa. Miten me määrittelemme virallisen reaktion näihin yksittäisiin tapauksiin kun horisontissa näyttää myrskyävän johtuen ihmiselementistä, joka on jo tekemisissä avaruusolentojen kanssa? Sitten toki on MILAB- eli sotilasabduktiot — ovatko ne reaktio, interventio vai osa samaa prosessia?
Me voimme nähdä, että käynnissä on ollut prosessi, jossa yksittäiset henkilöt ovat tallentaneet ja jaelleet kontaktikokemuksiaan post-Roswell -aikana, lähtien Adamskin yksityiskohtaisista kuvauksista ja Giant Rockin tapaamisissa mukana olleista aina nykypäivän kokijakuvauksiin. Joillain tavoilla suora kontaktitilanne on vähemmän ongelmallisempi viranomaisille, sillä se on subjektiivinen kommunikaatiomenetelmä, juuri päinvastainen UFOjen massalaskeutumiselle. Kuitenkin tämä aspekti tarkoittaa myös, että jengiä on piilossa — jotkut kontaktit saavat kokonaan ei-fysikaalisen avaruusolentojen edustajien kanavoinnin muodon (kts. esim. erittäin yksityiskohtaiset ja ’soljuvat’ Basharin sessiot) — jotka liittyvät henkilöihin synaptisella tai tietoisuuden tasolla, niin että oikeasti väliin tultavaa on varsin vähän, kunnes viesti kommunikoidaan laajemmalle yleisölle. Bill Hamilton antoi mielenkiintoisen kommentin hänen kuvatessaan tilannetta Giant Rockissa. Hän kertoi kontaktihenkilöiden käyttäneen sähköisiä radiovastaanottimia avaruusolentojen kommunikaatioon, mutta pian he saivat selville, että preferenssi oli suora telepaattinen muoto sen sijaan. Jos tämä ja telepaattiset muodot ovat suosittuja menetelmiä kommunikaatiolle, jossain määrin se asettaa monen miljoonan dollarin ohjelmat kuten SETIn perspektiiviin!
Ilmeisesti reaktiot tähän kontaktihenkilöiden verkostoon vaihtelevat tapauskohtaisesti riippuen useista tekijöistä, mahdollisesti monista joista me emme ole tietoisia: jotkut jätetään rauhaan, toisilla tulee vastaan tahallinen hämmennys tai median misinformaatio, mutta joillain on varsin selviä häirinnän taktiikoita. On raportoitu tapauksia, joissa valtion elimet ovat auttaneet kontaktihenkilöä — Elizabeth Klarer oli kontaktissa 1950- ja 1960-luvuilla, ja Etelä-Afrikan ilmavoimien väitetään vieneen hänet avaruusolentojen tapaamispaikkaan. [14] Täytyy kysyä miten paljon tätä on käynnissä, kun me tarkastelemme erityisesti Jim Sparksin evidenssiä, sillä saatamme kuulla myös negatiivisempien interventioiden tapauksista kuin ne, jotka näyttävät avuliailta. Yhteisöpaikat, sellaiset kuin James Gilliandin ECETI-ranch [15], ovat toimineet useita vuosia merkittävällä menestyksellä saaden aikaan interaktioita vieraiden ja avaruusolentojen alusten välillä, mutta ilmeisesti jopa tämä organisaatio on joutunut käsittelemään joitain sen selviytymistä ja kasvua uhanneita epäsuoria haasteita [16], huolimatta siitä että se on pysynyt erillään olevana sijaintina ja poissa oikeastaan minkään varsinaisen median huomion alaisuudesta.
Vaikka me voimme näin luoda Roswellin jälkeisen historiallisen kartan ET-kontaktikokemuksen muuttuvasta luonteesta ja ‘valtioaparaatin’ reaktioista tähän, on tärkeää alleviivata sitä, mistä puhuimme artikkelin alussa koskien aina läsnäolevia ‘syvärakenteita’. Joten vaikka yhteisökontaktille ja sen vastareaktiolle syntyi kuvio 1950-luvulla, ja siirryttiin yksilöllisempään kanssakäymiseen avaruusolentojen kanssa kuten muutamat esimerkit tätä kuvaavat, meidän tulee ottaa huomioon myös ne monimutkaisuudet, jotka tämän mallin päälle muodostuvat. Näihin kuuluu se seikka, että jotkut ET-rodut ovat ilmeisesti läsnä planeetalla itsellään ja elävät päivittäistä elämää. Tämä viittaisi siihen, että on joko suuri toleranssi ihmis/ET-kontakteille, tai kyky tehdä asialle yhtään mitään on äärimmäisen rajoittunut. Koko aihepiiri muuttuu sekavaksi siinä kohtaa kun avaruusolennot ja valtion elementit tekevät yhteistyötä eri projekteissa. Tässä skenaariossa meillä on toisiinsa sotkeutunut joukko toimijoita ja eturyhmiä, ja raja maallisen ja avaruusolentojen välillä alkaa sumentua. Lisäksi on todennäköistä, että eri ET-ryhmät tai allianssit toimivat itse jonkin agendan tai paljastuksen salaamisen hyväksi. Kuitenkaan tulematta siihen päätelmään, että tilanne on yksinkertaisesti liian suuri meille tehdä sille yhtään mitään, meidän tulisi lisätä kollektiivista toimintaamme tarkastella ja olla tekemisissä aiheen kanssa siltä varalta, että ne jotka planeetan ulkopuolista kulttuuria auttavat eivät ole sen sorttisia ihmisiä, joiden me haluamme edustavan ihmisrotua tänä kriittisenä hetkenä evoluution historiassamme.
Kirjoittajasta: David Griffin on syntynyt Keski-Englannissa. Tällä hetkellä hän laajentaa Britannian eksopolitiikkaa ja etsii menetelmiä tehdä alaa tunnetummaksi Britanniassa ja Euroopassa. Verkkosivu: http://www.exopolitics.org.uk
[3] Eksopolitiikka pyrkii näkemään UFO-paljastuksen jatkuvana prosessina, vaikka monet ovat sitä mieltä, että virallinen joidenkin kansallisten tai ylikansallisten elinten ilmoitus asiasta tarvitaan kiireellisesti.
[8] BEAMin ja UK/CIA:n kytköksistä katso Wendelle Stevensin ja Michael Hessemanin UFO-Congressin videoitu puhe.
[9] Michael Hesseman on käynyt läpi ja asianmukaisesti haastanut kaikki Kal Korffin pääpointit, jotka hän on esittänyt Meierin debunkkauskirjassa ‘Spaceships of the Pleiades: The Billy Meier Story’
[16] Gilliand on kuvannut ongelmia yrittäessään luoda säätiötä tai saada kolmannen sektorin toimijan statusta organisaatiolleen ja hän nimittää tätä ‘byrokraattiseksi ylhäältä päin tulevaksi interferenssiksi’.
Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo on kauan ollut intensiivisen spekulaation ja vimmatun julkisen debatin aihe. Spekulaatio on keskittynyt yli 200 miljardiin aurinkokuntaan joiden tiedetään olevan Linnunradalla, sekä samanlaisiin lukuihin muissa galakseissa, jotka saattaisivat vaalia kehittynyttä Maan ulkopuolista elämää. Tämän esimerkkinä toimivat Project OZMAn (SETIn edeltäjä) tarjoamat estimaatit Maan ulkopuolisesta elämästä. Projektin vuoden 1961 kokouksessa päästiin sopuun Draken yhtälöstä. He määrittivät aluksi, että 10 tuhatta kehittynyttä teknologista sivilisaatiota on hajallaan galaksissa. [2] Sellaiset estimaatit ovat mahdollistaneet futuristeille ja tieteiskirjallisuuden kirjoittajille spekuloida sitä minkälaista sellainen elämä olisi ja miten se vaikuttaisi ihmiskuntaan jonain tulevana ajanhetkenä. Tieteelliset spekulaatiot ovat saaneet muodon, jossa arvioidaan mahdollisuuksia galaksissamme kehittyneelle Maan ulkopuoliselle elämälle, sekä niille tieteellisen kehityksen tasoille jotka nämä olisivat saavuttaneet. Venäläinen astronomi Nikolai Kardashev, esimerkiksi, spekuloi että kehittyneet avaruusolentojen sivilisaatiot erottautuisivat sillä miten paljon ne käyttävät energiaa. Tämä voisi esiintyä planetaarisella tasolla (Tyyppi I), tähtijärjestelmän tasolla (Tyyppi II) tai galaktisella tasolla (Tyyppi III). [3]
Julkinen debatti Maan ulkopuolisesta elämästä on keskittynyt moniin visuaalisiin havaintoihin, tutkahavaintoihin ja valokuviin tunnistamattomista lentävistä esineistä (UFOt), jotka vaikuttavat olevan älykkäässä ohjauksessa. Valtio on tunnustanut monien UFO-havaintojen olevan mahdottomia selittää tunnettujen lentokoneiden tai luonnonilmiöiden avulla, ja niiden on raportoitu toimivan tehokkaammin kuin teollisten valtioiden kehittyneimmät lentokoneet. Esimerkiksi entinen USA:n pääesikunnan päällikkö kenraali Nathan Twining teki seuraavan julistuksen “lentävien levyjen” ilmiöstä syyskuussa 1947: “Raportoitu ilmiö on jotain todellista eikä visionääristä tai fiktiivistä.” [4] Sellaiset kommentit samanlaisilta korkeilta armeijan tai valtion virkamiehiltä ovat johtaneet avaruusolentohypoteesiin, että UFOt ovat peräisin ulkoavaruudesta, mahdollisena selityksenä. [5] Myöhemmin suuri määrä entisiä valtion, armeijan ja yrityisten viranomaisia on astunut esiin paljastamaan suorat kokemuksensa UFOista ja Maan ulkopuolisesta elämästä, sekä valtion tätä tukevan todistusaineiston salailusta. [6]
Vaikka spekulointi ja debatti jatkuu Maan ulkopuolisen elämän ympärillä ja sen suhteesta UFO-havaintoihin, yhä enemmän hässäkkää on ollut siitä miten käsitellä kasvavaa julkisesti saatavilla olevien todisteiden määrää, joka pääosin löytyy internetistä. Data koostuu monista tuhansista kertomuksista sekä yksityishenkilöiltä että entisiltä korporaatioiden, armeijan ja valtion viranomaisilta; jotka ovat tuoneet julki henkilökohtaisia todistuksia, valokuvia, videoita ja dokumentaatiota koskien Maan ulkopuolista elämää. Valtioiden hallitukset ovat myös merkittävästi tuoneet oman panoksensa kasvavaan avoimen datan määrään. USA:n valtio, esimerkiksi, on tuonut Freedom of Information Actin alaisena saataville dokumentteja internetiin. Samalla tavoin sekä Ranskan että Britannian hallitukset vuosina 2007 ja 2008 julkistivat tuhansia UFO-tapaustietoja internetiin. [7]
Eräs lähestymistapa julkisiin tietokantoihin on ollut keskittyä pääosin evidenssiin UFOja koskien, sekä käydä näitä läpi yksityiskohtaisen tieteellisen analyysin avulla niiden uskottavuuden määrittämiseksi. Toinen, tuoreempi lähestymistapa joka on muuttunut suosituksi on keskittyä Maan ulkopuolisesta elämästä kertovien todisteiden vaikutuksiin julkisen politiikan suuntaviivoihin. Nämä omat lähtökohtansa ovat yleisesti ‘ufologian’ ja ‘eksopolitiikan’ tiedossa. Molempien lähestymistapojen tukijat ajavat erillisiä metodologioita julkisesti saatavilla olevan datan käsittelyyn. Tässä tutkielmassa asetan rinnakkain nämä kaksi lähestymistapaa UFO-dataan kun puhutaan niiden sopivuudesta kattavasti ymäärtää Maan ulkopuolisen elämän aikaansaamat seuraamukset politiikan suunnalle.
Ufologia ja fyysisten todisteiden tieteellisen tutkimuksen painottaminen
Ufologian alan tunnustetaan saaneen alkunsa havainnoista, joita Kenneth Arnold aluksi nimitti ‘lentäviksi lautasiksi’ kesäkuussa 1947. Lentävistä lautasista tehtyjen havaintojen yleisyys USA:ssa nopeasti johti USA:n ilmavoimien toteuttamaan salaiseen tutkimukseen, jota FBI avusti vuonna 1948. Dokumentteja on noussut esiin, jotka vahvistavat sen että ilmavoimat antoivat teknisille ilmailuteknisen divisioonan asiantuntijoilleen Wright Pattersonin ilmatukikohdassa toimeksi suorittaa yksityiskohtaiset tutkimukset. Tämän seurauksena käytiin läpi noin 300 tapausta erittäin salaisessa tutkimuksessa nimeltä ‘Arvio Tilanteesta’ (The Estimate of the Situation) syyyskuussa 1948, jonka alkuvaiheen johtopäätökset tukivat avaruusolentohypoteesia. Arvio ja sen huomattava johtopäätös siirrettiin aivan ilmavoimien hierarkian yläpäätyyn pääesikunnan kenraalin Hoyt Vandenbergin pöydälle, joka varmistamattomien raporttien mukaan hylkäsi sen ja teki selväksi, että avaruusolentohypoteesi ei ollut hyväksyttävä johtopäätös kansallisen turvallisuuden syistä. [8] Kapteeni Edward Ruppeltin mukaan, joka oli vastuussa vuonna 1952 Project Blue Bookista ja sen perustamisesta, joka oli ilmavoimien virallinen UFO-tutkimus: “Kenraali sanoi että se aiheuttaisi kaaoksen…. Miten me voisimme vakuuttaa kansalle että avaruusolennot eivät ole vihamielisiä kun me emme tienneet itsekään? … kenraali komensi salaisen analyysin poltettavaksi. Yksi kopio jäi tuhoamatta — Majuri Dewey Fournet ja minä näimme sen vuonna 1952.” [9]
Jos tämä pitää paikkansa, Ruppeltin lausunto viittaa siihen, että avaruusolentohypoteesi ei ollut neutraali tieteellinen ongelma joka antaa teknisten asiantuntijoiden määritettäväksi, vaan kaikkein huolestuttavin kansallisen turvallisuuden kysymys. Selvästikin Maan ulkopuolisen elämän vaikutukset politiikan suuntaviivoihin ylittivät minkä tahansa neutraalin tietellisen tutkimuksen ilmiöstä. Ei oltaisi voitu olettaa, että minkään aidon UFO-tutkimuksen löydökset voitaisiin julkistaa kansalle. USA:n ilmavoimien virallinen myöhempi tutkimus UFOista, Project Blue Book, sai UFO-tutkijoilta kritiikkiä siitä, että se jätti tarkastelematta tärkeää evidenssiä. Kaikkein tunnetuin kriitikko oli majuri Donald Keyhoe, joka kirjoitti useita kirjoja ‘lentävistä lautasista’. [10] Hänestä lopulta tuli National Investigative Committee for Aerial Phenomenonin (NICAP) johtaja, joka luotiin vuonna 1956 käynnistämään siviilitutkimukset UFOista ja painostamaan ilmavoimia tekemään läpikotaisempia tutkimuksia. Keyhoe ja NICAP työllistivät hyvämaineisia tutkijoita, insinöörejä ja entisiä upseereita rakentaessaan huomattavaa tietokantaa, joka vahvisti todellisuuden UFOista ja tuki avaruusolentohypoteesia. Huolimatta Keyhoen ja NICAPin vaivannäöstä, ilmavoimat ja valtion viralliset asenteet olivat vähätteleviä, ja jopa suosittelivat debunkkaamaan UFO-raportit kansallisen turvallisuuden nimissä.
Vuonna 1953 CIA:n järjestämä Robertsonin paneeli julkaisi Durant’n raportin, joka suositti lentävien lautasten ilmiöiden ja Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuden pilkkaamista kansallisen turvallisuuden syistä. Reportissa luki:
“Debunkkauksen” tavoite johtaisi kansan kiinnostuksen laantumiseen “lentäviä lautasia” kohtaan, jotka nykypäivänä saavat aikaan vahvan psykologisen reaktion. Tämä koulutus tulisi suorittaa massamedian avulla, kuten televisio, elokuvat ja suositut artikkelit… Sellaisen ohjelman tulisi onnistua vähentämään nykyistä kansan hyväuskoisuutta ja sen seurauksena heidän alttiuttaan uskoa nerokasta vihamielistä propagandaa. [11]
Valtion ja armeijan aloittama debunkkaus kulminoitui siihen, että Keyhoe ja eräät muut UFO-tutkijat totesivat, että valtion salaliitto salailee informaatiota. Keyhoen vuoden 1955 kirja, The Flying Saucer Conspiracy, kuvasi yksityiskohtaisesti sitä laajuutta jolla USA:n armeija hiljensi henkilöstöä paljastamasta sitä mitä he olivat nähneet ja piti itsellään tätä tukevaa fyysistä todistusaineistoa. [12]
Toiset UFO-tutkijat, sitä vastoin, esittivät että valtio oli ainoastaan “tyrinyt” UFO-tutkimuksensa, ja että mitään valtion salaliittoa ei ollut. Konsensus kahden UFO-tutkijoiden ryhmän välillä oli, että pitäisi antaa enemmän painoarvoa UFO-evidenssin tieteellisen meriitin määrittämiselle, jolla kumottaisiin valtion viranomaisten ja yksityishenkilöiden debunkkaustoiminnan vaikutukset. UFO-todellisuuden varmentavan datan vaikutukset julkishallinnon suuntaviivoihin ja avaruusolentohypoteesin todennäköisyys sysättäisiin johonkin tuntemattomaan tulevaan hetkeen, jolloin evidenssiä olisi riittävästi siivoamaan kaikki mahdolliset epäilykset.
Tutkimusalana ufologia keskittyi täten UFOjen fyysisen datan tieteelliseen analyysiin, ja minimoi spekulaatiot UFOjen alkuperästä ja avaruusolentohypoteesista. Tämä parhaiten näkyy kuuluisassa tri. Allen Hynekin määritelmässä, joka määritteli UFOjen tieteellisen tutkimuksen seuraavasti:
Me voimme määritellä UFOn yksinkertaisesti raportoituna havaintona kappaleesta tai valosta, joka on nähty taivaalla tai maassa, jonka ulkomuoto, kulkusuunta ja yleinen dynamiikka ja valaiseva käytös eivät viittaa loogiseen, perinteiseen selitykseen ja joka on sekä mysteeri alkuperäisille havaitsijoille että tuntematon sen jälkeen kun on suoritettu läheiset tutkimukset kaikesta saatavilla olevista tiedoista henkilöiltä, jotka ovat teknisesti kyvykkäitä tekemään maalaisjärkisiä identifikaatioita, jos sellainen on mahdollista. [13]
Johtavat ufologit kuten tri. Hynek eivät olleet vastaanottavaisia sille idealle, että valtion elimet systemaattisesti värkkäilisivät todistusaineiston parissa ja häiritsisivät henkilöitä hiljaisiksi. Kaikki valtion ‘salailu’ rajoittui hiljaisuuden ylläpitoon todisteista, jotka varmentaisivat UFOt, eikä virallisen UFO-aiheesta tehdyn tutkimuksen sikailun myöntämiseen. Näin valtion ‘salailu’ tai ‘tyriminen’, ufologien mukaan, voitaisiin ohittaa yksityiskohtaisemmilla tieteellisillä tutkimuksilla.
Se näkemys, että oli olemassa ‘kova’ salailu systemaattisen todistusaineiston peukaloinnin ja silminnäkijöiden häiritsemisen muodossa dystooppisten turvallisuustekijöiden takia, on sivuutettu. Idea ‘kovasta salailusta’ vakavasti söisi tieteellisen menetelmän uskottavuutta, jota ufologit ajavat totuuteen kiinni pääsemiseksi. Ottaen huomioon, että johtavat ufologit olivat tieteilijöitä, joiden taustat olivat insinöörityössä, astronomiassa, meteorologiassa, fysiikassa ja/tai kuva-analyysissa, jotka olivat ”teknisesti kyvykkäitä tekemään maalaisjärkisiä identifikaatioita, jos sellainen on mahdollista”, ‘kovan salailun’ idea sivuutettiin salaliittoteoriana vailla todisteita. [14] Tämän seurauksena ei kumpikaan, UFO-data joka osoitti Maan ulkopuolisen elämän olevan olemassa taikka todisteet korkean tason valtion salailusta kansallisen turvallisuuden nimissä, tulisi keskustelun aiheiksi mitä niiden vaikutuksiin politiikan suuntaviivoihin tulee.
Ufologia tutkimusalana ei ollut vastaanottavainen analyyseille Maan ulkopuolisen elämän politiikan suuntaviivoille aikaansaamista vaikutuksista, joita pidettiin ennenaikaisina ja liian spekulatiivisina. Sen sijaan useita ad hoc politiikan linjausten toimenpiteitä otettiin käyttöön koskien valtion virkamiesten ja massamedian briiffauksia puhuttaessa tarpeesta vakavalle tieteelliselle UFO-tutkimukselle ottaen huomioon todisteiden laatu. Tämä asenne ei viranomaisilla eikä yksityistahoilla ole sanottavasti muuttunut yli 60-vuotisen UFO-tutkimuksen aikana. Parhaiten se käy ilmi dokumenteista kuten “The Best Available Evidence”, joka kiersi Laurence Rockefellerin luottamuksellisessa linjausaloitteessa jolla briiffata Clintonin hallintoa UFOista 1990-luvun alussa. [15] Vähän myöhemmin National Press Clubilla pidetty lehdistötilaisuus Washington DC:ssa, jota entinen Arizonan kuvernööri Fife Symington veti, keskittyi yksinomaan asiantuntijalausuntoihin UFO-havainnoista. [16] Symington ja järjestäjät jättivät avaruusolentohypoteesin tarkoituksella pois keskusteluista.
Brookingsin raportti ja Maan ulkopuolisen elämän vaikutus politiikan linjauksiin
Vaikka ufologit pidättäytyivät analysoimasta Maan ulkopuolisen elämän vaikutuksia politiikan suuntaviivoihin, virallisia dokumentteja alkoi hiljalleen tulla julkisuuteen jossa sellaisia vaikutuksia kuvattiin. Epäilemättä kaikkein tärkein julkisuuteen noussut dokumentti on vuoden 1961 Brookings Instituten tutkimus, jonka NASA oli antanut toimeksi Yhdysvaltain kongressin puolesta. Otsikolla “Ehdotetut tutkimukset rauhallisen avaruustoiminnan vaikutuksista ihmisten asioihin” Brookingsin raportti käytti useita lukuja käsittelemään Maan ulkopuolisen elämän vaikutuksia politiikkaan. Brookingsin raportti toimitettiin USA:n kongressille huhtikuussa 1961, ja se kuvasi sitä potentiaalia joka Maan ulkopuolisen elämän tai ‘artifaktien’ löytämisellä on läheisiltä planeetoilta. Raportissa lukee:
Vaikka kasvokkain kohtaaminen sen (Maan ulkopuoleinen elämä) kanssa ei tapahdukaan seuraavaan 20 vuoteen; johonkin toiseen ajankohtaan näiden elämänmuotojen jättämät artifaktit saattavat mahdollisesti tulla meidän löytämiksi avaruustoimissamme Kuussa, Marsissa tai Venuksella. [17]
Raportti kuvasi yhteiskunnallisten reaktioiden arvaamattomuutta Maan ulkopuoleisten artifaktien löytämiseen:
Todisteita sen (Maan ulkopuolisen) olemassaolosta saattaa löytyä myös artifakteista, joita on jätetty Kuuhun tai muille planeetoille. Vaikutukset asenteisiin ja arvoihin ovat arvaamattomat, mutta ne vaihtelisivat perustavanlaatuisella tavalla eri kulttuureissa ja monimutkaisten yhteiskuntien eri ryhmien välillä; kriittinen tekijä tulisi olemaan kommunikaation luonne meidän ja muiden olentojen välillä. [18]
Raportti mainitsi myös, että tuhoisat yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat myös mahdollisesti seurausta kontaktista teknologisesti kehittyneemmän Maan ulkopuolisen yhteisön kanssa:
Antropologiset havainnot sisältävät monia esimerkkejä yhteiskunnista, jotka tietävät paikkansa universumissa, mutta jotka ovat hajonneet kun ne ovat joutuneet käsittelemään aiemmin tuntematonta yhteiskuntaa, jolla on erilaisia ideoita ja eri elämäntyylejä; toiset jotka selvisivät sellaisesta kokemuksesta tekivät sen yleensä maksamalla hinnan omien arvojensa ja käyttäytymisensä muutoksena. [19]
Brookingsin raportti jatkoi ottamalla esiin mahdollisuuden pidättää kansalta minkäänlainen julistus Maan ulkopuolisesta elämästä tai artifakteista kansallisen turvallisuuden syistä: “Miten voitaisiin sellainen informaatio, missä olosuhteissa, esittää tai evätä kansalta?” [20] Merkittävää on, että Brookingsin raportti huomautti, että “kaikista ryhmistä tieteentekijät ja insinöörit voivat mennä eniten hajalle suhteellisen ylivoimaisten olentojen löytämisestä, sillä nämä ammatit liittyvät selvästikin mestaruuteen luonnosta.” [21]
Brookingsin raportti esittää ensimmäisen virallisen Maan ulkopuolisen elämän ja/tai artifaktien löytämisestä politiikan suuntaviivoille aiheutuvien vaikutusten analyysin. Raportti vahvistaa yhteiskunnallisten vasteiden arvaamattomuuden ympäri maailman, ja nostaa esiin mahdollisuuden yhteiskunnan romahtamiselle. Selvä lopputulos on, että Maan ulkopuolisen elämän ja/tai artifaktien löytäminen olisi äärimmäinen kansallisen turvallisuuden huolenaihe. Lisäksi Brookingsin raportti viittasi mahdollisesti haluttavana pitää kansalta poissa mikä tahansa löydös koskien Maan ulkopuolista elämää ja/tai artifakteja kansallisen turvallisuuden nimissä. On huomautettava, että Brookingsin raportti itsessään, vaikka se ei ole salaiseksi luokiteltu, mystisesti pysyi poissa kansalta kunnes vuonna 1993 se löytyi Kansallisarkistosta Arkansasin Little Rockista. [22] Brookingsin raportin johtopäätökset ja sen saatavilla olemattomuus yli 30 vuoden ajan auttavat päättelemään, että virallisesti oli käynnissä yritys hiljentää keskustelu Maan ulkopuolisen elämän vaikutuksista politiikan suuntaviivoihin.
Brookingsin raportti yhdessä Durant’n raportin kanssa teki mahdolliseksi identifioida kymmenen merkittävää poliittisten linjausten kysymystä koskien Maan ulkopuolista elämää, jotka nostetaan esiin näissä virallisissa dokumenteissa:
Onko Maan ulkopuolisen elämän virallinen salaaminen oikeutettua kansallisen turvallisuuden nimissä?
Missä määrin virallinen Maan ulkopuolisen elämän paljastaminen epävakauttaisi globaalia yhteiskuntaa?
Mitkä Amerikan ja globaalin yhteiskunnan osiot vaikuttuisivat eniten Maan ulkopuolisen elämän paljastamisesta?
Missä määrin ovat psykologisen sodankäynnin työkalut kuten debunkkaus ja silminnäkijöiden mustamaalaaminen tarpeellisia käyttää Amerikan ja maailman kansaan vähentämään datan vakavuutta koskien UFOja ja Maan ulkopuolista elämää?
Missä määrin massamediaa käytetään edistämään Maan ulkopuolisen elämän salaamista?
Mikä on perustuslain kanta salaisiin presidentin päiväkäskyihin koskien Maan ulkopuolista elämää?
Missä määrin kansan ‘oikeus tietää’ vaikuttaa virallisiin yrityksiin rajoittaa informaatiota Maan ulkopuolisesta elämästä perustuen ‘oikeuteen tietää’?
Missä määrin informaation salaamiseen Maan ulkopuolisesta elämästä liittyisi julmia kansallisen turvallisuuden toimenpiteitä?
Missä määrin tulisi jakaa kansalle tieteellisiä periaatteita tai teknologioita, jotka ovat peräisin Maan ulkopuoliselta elämältä?
Tulisiko politiikan Maan ulkopuolista elämää tai teknologioita koskettavien linjauspäätösten olla tehty kansalta piilossa pidetyissä, salaa nimitetyissä komiteoissa vai tulisiko ne tehdä läpinäkyviksi erittäin näkyvässä julkisessa prosessissa?
Nämä politiikan linjakysymykset ja ongelmat, joihin ne ottavat kantaa, nousevat esiin suoraan virallisesti toteutetuista tutkimuksista, Durant’n raportista ja Brookingsin raportista. Näihin liittyvät politiikan linjakysymykset eivät vaadi Maan ulkopuolisen elämän todellisuuden vahvistavan datan hyväksymistä, ainoastaan mahdollisuuden sille että Maan ulkopuolista elämää on olemassa.
Tämän seurauksena on tärkeä tarve systemaattisesti tutkia sellaisia politiikan linjakysymyksiä käyttäen useiden tieteenalojen lähestymistapoja, jotka ottavat mukaan sekä kvantitatiiviset että kvalitatiiviset menetelmät käsitellä julkisesti saatavilla olevaa todistusaineistoa Maan ulkopuolisesta elämästä ja UFOista. Tämä tulee toteuttaa tavalla, joka tyydyttää kaksi valitsijakuntaa, jotka vahvasti eroavat mielipiteiltään siitä onko jo saatu minimimäärä Maan ulkopuolisesta elämästä kertovaa todistusaineistoa. Ensimmäisessä valitsijakunnassa on ihmisiä ja ryhmiä jotka eivät hyväksy, että normaalille skeptikolle ollaan saatu tarpeeksi todisteita osottamaan Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo. Nimekkäisiin esimerkkeihin kuuluu SETIn tukijoita, jotka esittävät että mahdollisuus Maan ulkopuoliselle elämälle on riittävä oikeuttamaan investoinnit kalliisiin laitteisiin joilla etsiä todisteita radiolähetyksistä. Sellaiset yksilöt ja ryhmät suurelta osin hyväksyvät Frank Draken ja hänen SETI-kollegoidensa pioneerityön heidän laskiessaan todennäköisyyksiä Maan ulkopuolisen elämän olemassaololle Linnunradalla. [23] Kuitenkin monet SETI-mieliset avoimesti haastavat kyseenalaistavat esitetyt todisteet, joita UFO-tutkijat ovat tuoneet eteemme Maan ulkopuolisen elämän todistukseksi. [24]
Toinen valitsijakunta on henkilöitä ja yksilöitä, joiden mielestä minimimäärä todisteita on saavutettu, mutta että kansa ja monet tieteilijät eivät ole niistä tietoisia. Tämä ryhmä uskoo, että tarvitaan silmät avaavia koulutusohjelmia valistamaan kansaa saatavilla olevista todisteist, joista suurin osa on sivuutettu massamediassa, yliopistoissa ja julkishallinnossa. Vielä tärkeämpänä tämä toinen vaalipiiri esittää, että politiikan suuntaviivojen analyysi tulee edistyä käyttäen saatavilla olevia todisteita.
Eksopolitiikka ja politiikan linjaukset Maan ulkopuolisesta elämästä
Historiallisesti on ollut useita yrityksiä ottaa kantaa keskeisiin politiikan linjakysymyksiin koskien todisteita Maan ulkopuolisesta elämästä riittämättömien virallisten tutkimusten ja valtion UFO-todisteiden salailun perspektiivistä. [25] Nämä politiikan linjauskysymykset ovat syntyneet ad hoc -tyyliin ehdotettujen tai käynnissä olevien UFO-tutkimusten kontekstissa ilman minkäänlaista pyrkimystä systemaattisesti ratkaista näitä ongelmia. [26] Tämä on pääosin johtanut UFO-tutkijoiden yrityksiin saada kansallisvaltioiden hallitukset aloittamaan viralliset tutkimukset ja luomaan tarpeelliset valtiolliset elimet joilla suorittaa tämä tehtävä. Esimerkki tästä on vuoden 1978 YK:n yleiskokous, jossa piti perustaa YK:n virasto tutkimaan UFO-raportteja ja mahdollista Maan ulkopuolista elämää. [27] Vaikka tilaisuutta ylistettiin UFO-tutkijoiden keskuudessa suurena saavutuksena, tähän päivään asti YK ei ole toimeenpannut tätä päätöstä, eikä tehnyt mitään tutkiakseen politiikan linjakysymyksiä todisteisiin liittyen. Tämän seurauksena aivan viime päiviin asti ei ole ollut mitään systemaattista tutkimusta politiikan linjakysymyksistä koskien Maan ulkopuolista elämää. ‘Eksopolitiikkaa’ on ehdotettu erilliseksi tieteenalaksi jolla pyrkiä tarjoamaan sellainen systemaattinen tutkimus.
Ensimmäinen viittaus ‘eksopolitiikkaan’ omana lähestymistapanaan tutkia politiikan linjakysymyksiä liittyen Maan ulkopuoliseen elämään esiintyi Alfred Webren vuoden 2000 käänteentekevässä tutkielmassa, jossa hän kirjoitti:
Yksikään valtavirran poliitikko ei ole määritellyt Maan ulkopuolista läsnäoloa nyt tehtävän politiikan tai sen suuntaviivojen kysymykseksi. Mikään merkittävä määrä kansalaisia mistään Maan valtiosta ei ole liikkeellä kutsumassa heidän paikallispoliitikkojaan tai poliittista prosessiaan mukaan ottamaan yhteyttä Maan ulkopuoliseen läsnäoloon, tai tutkimaan sitä, tai edes tunnustamaan sitä virallisesti… Eksopolitiikka on perustavanlaatuinen organisoiva, välittävä, sosiaalinen ja hallinnollinen prosessi planeettainvälisessä ja ulottuvuuksienvälisessä avaruudessamme. [28]
Tarve systemaattiselle keskustelulle politiikan linjakysymyksistä koskien Maan ulkopuolista elämää perustamalla uusi tieteenala nimeltään ‘eksopolitiikka’ esitettiin muodollisemmin tammikuun 2003 tutkielmassa, jossa esitin että evidenssi Maan ulkopuolisesta elämästä:
… johtaisi uuden valtiotieteen alan syntyyn, ‘eksopolitiikka’, joka voidaan määritellä linjakysymysdebattina koskien valtion ja populaation valintoja, jotka ne joutuvat tekemään luonnostellessaan ja toteuttaessaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia vasteita avaruusolentojen läsnäololle ihmisten yhteiskunnassa.” [29]
Tuoreemmalti on ehdotettu erästä määritelmää auttaa paremmin muotoilemaan eksopoliittista tutkimusta:
“Eksopolitiikka on Maan ulkopuoliseen elämään liittyvien poliittisten toimijoiden, instituutioiden ja prosessien tutkimusta.” [30]
Tämän määritelmän etu on, että se tekee mahdolliseksi eksopoliittisen keskustelun politiikan suuntaviivoista ilman että välttämättä hyväksytään sitä, että Maan ulkopuolista elämään on löydetty ja/tai että se on salattu kansallisen turvallisuuden syistä. Tämä auttaa vastaamaan kritiikkiin siitä, että eksopolitiikka tekee a priori oletuksia siitä, että Maan ulkopuolinen elämä on olemassa, mikä saattaa olla osoitettu eksopolitiikan vaihtoehtoisille määritelmille. Joten, esimerkiksi, Brookingsin raporttia voidaan lainata dokumenttina, joka esittää useita eksopoliittisia lausuntoja koskien politiikan suuntaviivojen vaikutuksia Maan ulkopuoliseen elämään, ilman että hyväksytään Maan ulkopuolisen elämän todellisuus. Samalla tavoin SETIn tutkijat, jotka spekuloivat protokollista joilla käsitellä kontaktia avaruusolentojen kanssa, analysoivat implisiittisesti eksopoliittisia teemoja. [31]
Useimmat eksopolitiikan tukijat hyväksyvät, että Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo on mitä suurimmassa määrin osoitettu laajalla ja jatkuvasti kasvavalla todisteiden määrällä, joita silminnäkijät, tietovuotajat, tieteentekijät, ”kokijat” ja vuodetut valtion dokumentit ovat pinonneet viimeisen 60 vuoden ajan. Tämän seurauksena useimmat eksopoliittisen analyysin edistäjät väittävät, että on viimein aika keskittyä julkishallinnon linjauksiin näissä kerääntyneissä todisteissa. Tämä näkyy esimerkiksi Paul Hellyerin, entisen Kanadan puolustusministerin, tapauksessa, joka on puhunut useissa eksopoliittisissa tapahtumissa siitä hän kuvaa erääksi “kaikkein perustavanlaatuisimmista linjakysymyksistä johon tulee ottaa kantaa.” [32]
Vaihtoehtoisesti on mahdollista, kuten jo mainittiin, analysoida Maan ulkopuolisen elämän polittiset aspekteja ilman, että hyväksytään Maan ulkopuolista elämää tukevat todisteet. Vaikka eksopoliittinen analyysi usein alkaa Maan ulkopuolisen elämän ja/tai artifaktien todellisuuden osoittavan todistusaineiston uskottavuuden hyväksynnällä, eksopolitiikka ei vaadi sellaista hyväksyntää vaadittavana ehtona. Riittävä ehto eksopoliittiselle tutkimukselle on, että hyväksytään Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudella olevan merkittäviä vaikutuksia politiikan suunaan.
Suurin osa eksopoliittisista analyytikoista asettaa vastakkain heidän lähestymistapansa ufologien kanssa, jotka edelleen kannattavat sitä, että kerätään enemmän todisteita joilla esittää tieteellinen argumentti vankkumattomille skeptikoille, että UFOt ovat tosia ja että avaruusolentohypoteesi on legitiimi tieteellisen tarkastelun aihe. Eksopolitiikan analyytikot tulevat päätelmään, että iso osa UFOihin ja Maan ulkopuoliseen elämään liittyvästä skeptisismistä siirtyy tuon käsitteellisen rajan yli, joka on objektiivisen kritisismin ja debunkkauksen välillä. [33] Tämä on johtanut väitteisiin, että kriitikoiden ufologiaa ja eksopolitiikkaa kohtaan esittämä kritiikki johtuu osittain Durant’n raportin suosittelemasta debunkkauksesta ja naurunalaiseksi saattamisesta. Lyhyesti, Maan ulkopuolista elämää koskettavien politiikan linjakysymysten debatointi on itsessään debunkkauksen kohteena, mikä käy ilmi Brookingsin raportin ja sen löydösten 30 vuoden salailusta. Tämä on estänyt eksopolitiikan alan kehittämistä yli viiden vuosikymmenen ajan, siitä lähtien kun UFO-tutkimus alkoi vuonna 1947.
Pyrkimys tuoda Maan ulkopuolisesta elämästä keskusteleminen politiikkaan on johtanut monenlaiseen debattiin ja halooseen. Eksopolitiikan tukijat ovat joutuneet kovan kritiikin kohteiksi ehdottaessaan vakavaa linjakysymyskeskustelua olemassaolevasta todistusaineistosta. Monet ‘ufologit’ pysyvät erittäin kriittisinä eksopolitiikkaa kohtaan nousevana tieteenalana, joka käsittelee Maan ulkopuolisen elämän poliittisia linjaukysymyksiä. Ufologeilla ja muilla skeptikoilla on vaikeuksia käsittää sitä, että eksopolitiikka on legitiimin akateemisen tutkimusalan edelläkävijä, jonka voidaan odottaa lopulta tuotavan jokaiseen suureen yliopistoon systemaattista valtiotieteellistä tutkimusta varten. Eksopolitiikan kriitikot usein tuppaavat keskittymään joihinkin eksopoliittisen ajattelun pioneerien metodeihin ja ideoihin, sen sijaan että identifioitaisiin niitä meriittejä joilla rajata konseptuaalisesti akateeminen lähestymistapa politiikan suuntaviivojen tutkimukseen koskien Maan ulkopuolista elämää. [34]
Eksopolitiikka tieteiden ykkösvalintana
Nykyinen historiallinen tilanne on jonkinverran analoginen 1800-lukuun, jolloin oli paljon keskustelua siitä miten valmistella henkilöitä tutkimaan politiikan linjakysymyksiä koskien kansainvälisen diplomatian uraa, poliittista uraa ja/tai yliopisto-opettajan uraa. Aristokraattiluokasta vedetyt herrasmiehet muodostivat uniikin amatööritutkijoiden joukon, joka painotti klassisia aineita parhaimpana valmisteluna politiikan kysymyksiin. He suosittelivat lukea teoksia historiankirjoittajilta kuten Cicero, Josephus, Herodotus, Thucydides ja muutama muu; ja opiskella latinaa, klassista kreikkaa tai samanlaista muinaista kieltä. [35] Amatööriherrasmiestutkijat, kuten heitä on kuvattu, omistivat ylenpalttiset määrät vapaa-aikaa politiikan linjakysymysten tutkimuksille, ja he kritisoivat niitä jotka vaativat rahat takaisin opinnoistaan. Siitä huolimatta suurimmaksi osaksi monien yliopistojen historianlaitosten perua, valtiotiede alkoi syntyä 1860-luvulla; laitoksilla oli palkkaa saavia ammattilaisia, joilla oli koulutus politiikan tutkimuksen ja pedagogian uusimmista metodeista. [36] Poliittinen tiede kehittyi akateemisena alana, sillä se tyydytti funktionaalisen tarpeen: tarve oli systemaattisesti tutkia politiikan linjakysymyksiä ja sitä miten henkilöt voisivat saada ammatillisen koulutuksen näiden käsittelyyn.
Valtiotiede on nyt ykkösvalinta alaksi niille, jotka haluavat systemaattisesti tutkia politiikan linjakysymyksiä ja saada ammatillinen koulutus näiden parissa. Samalla tavoin eksopolitiikka tulee olemaan ykkösvalinta niille, jotka haluavat tutkia Maan ulkopuoliseen elämään liittyviä politiikan linjakysymyksiä, sillä se myös tyydyttää funktionaalista tarvetta. Tämä funktionaalinen tarve on ymmärtää miten Maan ulkopuolinen elämä vaikuttaa politiikkaan ja ammatillisesti kouluttaa henkilöitä käsittelemään näitä kysymyksiä. Eksopolitiikka tullaan ensin perustamaan valtiotieteiden laitoksille legitiimiksi alakseen, niinkuin nyt meillä on ‘kansainvälinen politiikka’, ‘ulkopolitiikka’, ‘vertaileva politiikka’, ‘poliittinen taloustiede’, jne. Sellaisten akateemisten tutkimusten esiaste on Exopolitics Certification Program, joka on luotu Exopolitics Instituten laitoksen avulla. [37] Lopulta eksopolitiikka tulee syntymään omaksi erilliseksi laitoksekseen, jolla on alojen välinen fokus poliittisten linjakysymysten parissa koskien ei ainoastaan valtiotiedettä, mutta myös eksotiedettä, eksouskontoa, eksodiplomatiaa, jne.
Debunkkaajat, ufologit, SETI-tutkijat ja muut eksopolitiikan kriitikot ovat huonoja historian opiskelijoita, kun eivät ole havainneet miten akateemiset tutkimusalat ja alateemat kehittyvät tyydyttämään funktionaalisia tarpeita. Sellaiset henkilöt ovat harhautuneet, kun eivät ole nähneet miten eksopolitiikka tulee täyttämään funktionaalisen tarpeen systemaattiselle tutkimukselle politiikan linjakysymyksistä koskien Maan ulkopuolista elämää. Sanan ’eksopolitiikka’ valinnalla edustamaan tätä syntyvää akateemista tutkimusalaa on pitkäaikainen strateginen arvo johtuen sen tyydyttämästä funktionaalisesta tarpeesta. Lisäksi eksopolitiikka on ykkösvalinta termiksi käsittelemään aiemmin mainittuja politiikan linjakysymyksiä sekä muita, jotka syntyvät dokumenteista ja todisteista koskien Maan ulkopuolista elämää ja teknologioita.
Sekä ufologia että SETI muuttuvat redundanteiksi tutkimuskohteina, sillä niiden palvelemat funktionaaliset tarpeet nopeasti tyydyttyvät kun Maan ulkopuolisen elämän olemassaolo hyväksytään. UFO-todellisuus tulee olemaan tylsä heti kun he on julkisesti tunnustettu ‘Maan ulkopuoliseksi’, ‘ulottuvuuksienväliseksi’ tai ‘ekstratemporaaliseksi’ alkuperältään. UFOt joiden alkuperä on tähdissä eivät enää ole ainutlaatuinen konseptuaalinen kategoria tunnistamattomia lentäviä esineitä, vaan ne tunnustetaan Maan ulkopuolisina kulkuvälineinä (extraterrestrial vehicles, ETVs). Samalla tavoin jatkuva ponnistelu “Maan ulkopuolisen älyn etsimiseksi” muuttuu myös redundantiksi. Maan ulkopuolisen elämän olemassaolon määrittämisen tarve radiokommunikaatiosta lakkaa heti kun sellaisen elämän olemassaolo on varmistettu.
Ufologian ja SETIn pariin omistautuneet missaavat suuren mahdollisuuden antaa oman panoksensa legitiimien konseptuaalisten parametrien määrittämiselle eksopolitiikan tutkimusalaan. Molempien tutkimusalojen asiantuntijat voivat avittaa selkiyttämään politiikan linjakysymyksiä ilmiöstä, josta he ovat kiinnostuneita. Eksopolitiikka on tullut tänne jäädäkseen tieteiden ykkösvalintana, kun halutaan ymmärtää Maan ulkopuolista elämää koskevia politiikan linjakysymyksiä. Eksopolitiikka uutena tiedon alueena tulee mullistamaan akateemisen tutkimuksen ja maailman sellaisena kuin me sen tunnemme. Kirjoittajasta: Michael E. Salla, PhD., on kirjoittanut teoksen Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books, 2004) ja hän on sivuston www.Exopolitics.Org perustaja. Hänellä on a tohtorintutkinto University of Queenslandista, Australiasta. Hän on perustanut Exoopolitics Instituten.
Viitteet
[1] Paljon kiitoksia Dana Tomasinalle tekstin oikoluvusta.
[2] Kts. Frank Drake, “The Drake Equation: A Reappraisal,” in First Contact: The Search for Extraterrestrial Intelligence, eds. Ben Bova & Byron Preiss (Bryon Preiss, 1991) 115-17.
[3] Kardashev, N. S. ”Transmission of Information by Extraterrestrial Civilizations,” Soviet Astronomy, 8:2 (1964) 217-21.
[5] Entisten armeijan ja valtion viranomaisten UFO-kommentteja koskien kts. Don Berliner, Marie Galbraith & Antonio Huneus, UFO Briefing Document: The Best Available Evidence (UFO Research Coalition, 1995) 153-208.
[6] Kts. Steven Greer, Disclosure: Military and Government Witnesses Reveal the Greatest Secrets in Modern History (Crossing Point Inc., 2001). verkkosivu: www.disclosureproject.com
[8] Yksityiskohtainen analyysi siitä mitä tapahtui “Tilanteen arvioinnissa”, kts. Michael Swords, “Project Sign & Estimate of the Situation,” Journal of UFO Studies, 7. verkossa: http://www.ufoscience.org/history/swords.pdf
[9] Donald Keyhoe, Aliens from Space (Signet Books, 1973) 14.
[10] Donald Keyhoen ensimmäinen kirja oli The Flying Saucers are Real (Fawcett Gold Medal, 1950).
[22] Kts. Richard Hoagland & Mike Bara, Dark Mission: The Secret History of NASA (Feral House, 2007) 81.
[23] Kts. Frank Drake, “The Drake Equation: A Reappraisal,” teoksessa First Contact, eds. Bova & Preiss, 115-17.
[24] Kts. Isaac Asimov, “Terrestrial Intelligence,” & Arthur C. Clarke, “Where Art They” teoksessa First Contact, eds., Bova and Preiss, 29 & 310.
[25] Kts. Donald Keyhoe, Aliens from Space.
[26] Evoluutionäkökulman käsittelyä politiikan linjakysymyksiin liittyen Maan ulkopuoliseen elämään, kts. Michael Salla, “The History of Exopolitics: Evolving Political Approaches to UFOs and the Extraterrestrial Hypothesis” Exopolitics Journal 1:1 (2005) 1-17. Verkossa: http://exopoliticsjournal.com/Journal-vol-1-1.htm .
[27] Kts. UN General Assembly Decision 33/426, 1978 . Verkossa: http://www.ufoevidence.org/documents/doc902.htm
[29] Kts., Michael Salla, “The Need for Exopolitics, Implications of Extraterrestrial Conspiracy Theories for Policy Makers and Global Peace,” www.Exopolitics.Org (January 2003): http://exopolitics.org/Study-Paper1.htm . Tutkielma julkaistu ensimmäisenä kappaleena kirjassa Exopolitics: Political Implications of Extraterrestrial Life (Dandelion Books, 2004).
[30] Tämä on uusittu versio standardimääritelmästä, jota ehdotin tutkielmassani vuonna 2005, ”The History of Exopolitics” Exopolitics Journal 1:1 (2005) 1-17.
[31] Kts. Michael Michaud, “A Unique Moment in Human History,” in First Contact, eds., Bova and Preiss, 243-61.
Useista riippumattomista lähteistä on saatu hämmästyttäviä todisteita siitä, että ‘ihmiseltä näyttävät’ vierailijat Maan ulkopuolelta ovat jo integroituneet ja eläneet suurimmissa asutuskeskittymissä, ja tämän tietävät useat valtioiden virastot ja armeijan osastot. Liuta erittäin salaisia valtiondokumentteja ja armeijan ohjelmia antaa tälle ilmiölle uskottavuutta, kuten monet sisäpiiriläiset ovat paljastaneet. Komentajamajuri Robert Dean, esimerkiksi, väittää, että huippusalainen hänen omin silmin näkemä NATOn dokumentti vuodelta 1964 kuvaa miten korkea poliittinen ja sotilaallinen johto on kokenut vierailuja ja olleet tekemisissä ‘ihmisiltä näyttävien’ avaruusolentojen kanssa, jotka helposti sulautuvat ihmisyhteiskuntaan. Se mikä todella huoletti NATO-johtajia, Deanin mukaan, oli että avaruusolennot saattavat käyskennellä keskeisten poliittisten ja sotilaallisten instituutioiden käytävillä. Sisäpiirin todistusten lisäksi useat yksityishenkilöt ovat väittäneet kohdanneensa avaruusolentoja, jotka esiintyivät tavallisina kansalaisina monissa planeettamme suurkaupungeissa.
George Adamski oli ensimmäinen, joka kirjoitti ihmispopulaation keskuudessa elävistä avaruusolennoista. Toisessa tietokirjassaan Inside theFlying Saucers, joka kuvaa avaruusolentokontaktikokemuksia, Adamski käsittelee sitä miten ihmisiltä näyttävillä avaruusolennoilla on läsnäolo ihmispopulaatiossa. He ilmeisesti näyttävät niin paljon meiltä, että he kykenivät hankkimaan töitä, elämään naapurustossa, ajamaan autoa ja he sulautuivat muihin ihmisiin helposti. Adamski kirjoitti siitä, miten he ottivat häneen yhteyden pitääkseen tapaamisia jotka johtivat hänen kuuluisiin lentoihinsa avaruusolentojen aluksilla. Vaikka Adamskin kontaktikokemuksista ja hänen uskottavuudestaan käytävä debatti edelleen jatkuu, Adamskin UFO-havainnot ja kontaktit avaruusolentoihin saivat tukea huomattavalta määrältä silminnäkijöitä, valokuvia ja elokuvia, joista useat riippumattomat tutkijat ovat sanoneet niiden olevan aitoja. [1]
Adamskin todistus tarjoaa tärkeitä näkökulmia siihen miten avaruusolennot voivat elää incognito ihmispopulaatiossa. Sen jälkeen kun olen käsitellyt Adamskin tapausta ja sen tärkeimpiä todisteita, käsittelen toisia kontaktihenkilöitä, jotka ovat samalla tavalla väittäneet kohdanneensa tavallaisen kansalaisen tapaan käyttäytyviä avaruusolentoja. Lopuksi tarkastelen useita tietovuotajia, jotka väittävät todistaneensa dokumentteja ja tapahtumia mitkä vahvistavat virallisen valtion tiedon siitä, että avaruusolennot elävät tavallisten kansalaisten keskuudessa.
Adamskin kuuluisalla Desert Center -tapaamisella avaruusolennon kanssa, joka astui esiin ‘partioaluksesta’ marraskuun 20. päivänä 1952, on kuusi silminnäkijää, jotka kirjoittivat kirjallisen vahvistuksen Adamskin kertomukselle tapahtumista hänen sen jälkeen ilmestyneessä kirjassaan The Flying Saucers have Landed (1953). Itse asiassa neljä silminnäkijää välittömästi raportoi sen mitä oli tapahtunut lähimmälle sanomalehdelle, Phoenix Gazettelle, joka julkaisi jutun marraskuun 24. päivänä valokuvien ja piirrosten kera. Desert Centerin kohtaaminen oli Adamskin niiden avaruusolentojen tapaamista koskevien väitteiden joukossa, jotka UFO-tutkija Timothy Goodin mukaan olivat “tarkkaan raportoitu” ja “järkeviä ja varmistettavia”. [2] Ottaen huomioon selvät tukevat todisteet Adamskin ensimmäiselle tapaamiselle partioaluksessa matkanneen avaruusolennon kanssa, kannattaa tarkastella lähemmin hänen väitteitään sen jälkeen tapahtuneista tapaamisista Maassa asuvien avaruusolentojen kanssa.
Ensimmäisessä kirjan Inside the Flying Saucers kappaleessa Adamski käy uudelleen läpi tapaamisensa kahden avaruusolennon kanssa hänen istuessaan Los Angeles Hotellin aulassa helmikuun 18. päivä 1953.
Katsoin rannekelloani ja näin sen osoittavan puoli yksitoista. Illan myöhäisyys, kun mitään merkittävää ei ollut tapahtunut, lähetti lävitseni pettymyksen aallon. Ja juuri sillä masennuksen hetkellä kaksi miestä lähestyi, joista toinen kutsui minua nimeltä. Molemmat olivat minulle täysin vieraita, mutta heidän lähestymisessään ei ollut epäröintiä, eikä mikään heidän ulkomuodossaan kertonut heidän olevan muuta kuin nuoria keskivertoliikemiehiä… Huomasin molempien miesten kehon suhteet tasapainoisiksi. Yksi oli hieman yli kuusi jalkaa pitkä ja hän näytti olevan iältään kolmissakymmenissä. Hänen ihonsa oli punakka, silmänsä tummanruskeat, sellaisella kimalluksella joka viittaa suureen nautintoon elämästä. Hänen katseensa oli poikkeuksellisen läpitunkeva. Hänen mustat hiuksensa aaltoilivat ja ne oli leikattu tyylimme mukaan. Hänellä oli tummanruskea liikepuku, mutta ei hattua. Lyhyempi mies näytti nuoremmalta ja arvioin hänen korkeutensa olevan noin viisi jalkaa, yhdeksän tuumaa. Hänellä oli pyöreät poikamaiset kasvot, vaalea ihonväri ja harmaansiniset silmät. Hänen hiuksensa, myös aaltoilevat ja tyylimme mukaiset, olivat hiekkaväriä. Hän oli pukeutunut harmaaseen pukuun eikä hänelläkään ollut hattua. Hän hymyili, kun hän kutsui minua nimeltä. Kun tunnustin tervehdyksen, puhuja ojensi kättään ja kun se kosketti omaani, suuri ilo täytti minut. Signaali oli sama, jonka oli antanut mies, jonka olin tavannut autiomaassa tuona ikimuistoisena päivänä 20. marraskuuta 1952. (Kuvailtu kirjassa Flying Saucers Have Landed.) [3]
Merkittävää Adamskin kuvaukselle on se miten kaksi avaruusolentoa voivat esittää liikemiehiä. Läpitunkevan katseen lisäksi mikään heidän ulkomuodossaan ei vaikuttanut epätavalliselta. Adamski jatkaa selittämällä miten hän lähti heidän mukaansa heidän autoonsa kulkeakseen kaukaiseen erämaapaikkaan:
Yhdessä lähdimme aulasta, minä heidän keskellään kävellen. Noin korttelin päässä pohjoiseen hotellista he kääntyivät parkkipaikalle, jossa heillä oli auto odottamassa. He eivät sanoneet mitään tänä lyhyenä aikana, ja kuitenkin sisäisesti tiesin, että nämä miehet olivat todellisia ystäviä. En tuntenut pakkoa kysyä minne he aikoivat viedä minut, eikä se näyttänyt omituiselta että he eivät tarjonneet mitään informaatiota. Apupoika toi auton, ja nuorempi mies sujahti kuskin paikalle, viitaten minua hänen viereensä istumaan. Toinen istui myös etupenkille meidän kanssamme. Auto oli neliovinen musta Pontiac sedan. Mies, joka oli ottanut kuskin paikan näytti tietävän tasan tarkkaan minne hän oli ajamassa, ja hän ajoi osaavasti. En ole tietoinen kaikista uusista valtateistä, jotka Los Angelesista vievät pois, joten minulla ei ollut ideaa minne suuntaan olimme menossa. Me ajoimme hiljaisuudessa ja pysyin täysin tyytyväisenä odottaessani kanssamatkustajiani identifioimaan itsensä ja selittämään syyn tapaamiselleni. [4]
Tässä merkittävää on, että kahdella avaruusolennolla oli auto hallussaan ja he tiesivät miten navigoida juuri valmistuneilla Los Angelesin valtateillä. Tämä ei ole mitenkään helppoa ja viittaa siihen, että avaruusolennot olivat käyttäneet aikaa opetellakseen liikennessäännöt ja sen miten navigoida Los Angelesissa. Seuraava kappale on varsin häikäisevää Adamskin paljastamaa informaatiota:
Valot ja asunnot hälvenivät meidän poistuessamme kaupungin ulkopuolelle. Pidempi mies puhui ensimmäistä kertaa ja hän sanoi, “Olet ollut erittäin kärsivällinen. Me tiedämme miten paljon sinä pohdit sitä keitä me olemme ja minne me viemme sinua.” Tunnustin, että tottakai olen pohtinut, mutta lisäsin vielä että olin täysin tyytyväinen odottamaan tätä informaatiota kunnes he sen valitsivat minulle antaa. Puhuja hymyili ja viittasi kuskiin. “Hän on planeetalta jota te kutsutte nimellä Mars. Minä olen planeetalta jota te kutsutte nimellä Saturnus.” Hänen äänensä oli pehmeä ja englantinsa täydellistä. Huomasin, että nuorempi mies myös puhui pehmeästi, vaikka hänen äänensä oli hieman korkeampi. Aloin pohtia miten ja missä he olivat oppineet puhumaan kieltämme niin hyvin. [5]
Adamskin havainnossa tässä on kiinnostavaa, että kaksi avaruusolentoa kykenivät puhumaan englantia niin hyvin ilman mitään viitettä aksentista. Seuraava kappale on todella huikea sen paljastaessa sen laajuuden, jolla avaruusolennot todella ovat sulautuneet tavalliseen ihmispopulaatioon.
Ajatuksen lipuessa mielessäni, he tunnistivat sen välittömästi. Marsilainen puhui nyt ensimmäistä kertaa hotellitapaamisemme jälkeen. “Me olemme teidän termein ‘Kontaktihenkilöitä.’ Me elämme ja teemme työtä täällä, koska, kuten tiedätte, on Maassa on tarpeen tienata rahaa jolla ostaa ruokaa, vaatteita ja monia muita asioita joita ihmisillä pitää olla. Me olemme eläneet planeetallanne nyt useita vuosia. Aluksi meillä oli pieni aksentti. Mutta se on voitettu ja, kuten näet, meitä ei tunnisteta muiksi kuin Maan ihmisiksi. Työssämme ja vapaa-ajallamme me tapaamme ihmisiänne täällä Maassa, emmekä koskaan kerro salaisuutta että me olemme muiden planeettojen asukkeja. Se voisi olla vaarallista, kuten hyvin tiedät. Me ymmärrämme teitä ihmisiä paremmin kuin suurin osa teistä tuntee itsensä ja voimme helposti nähdä ne syyt niihin moniin epäonnisiin olosuhteisiin, jotka teitä ympäröivät.“ [6]
Tämä kappale on mitä merkittävin, sillä se kuvaa sen miten avaruusolennot ovat asuneet Maassa jo vuosia, opiskellen kieltämme, hankkien duuneja ja sekoittuen ihmispopulaatioon. Lisäksi vaikuttaa siltä, että ihmisten keskuudessa elävät avaruusolennot saattavat työskennellä pareittain, eräänlaisessa työparijärjestelmässä joka olisi järkeenkäypää turvallisuuden ja kotimaailmaan lähetettävän kommunikaation mielessä jos koskaan sattuisi hätätila. Jos Adamski on muistoissaan tarkka ja avaruusolennot kertovat totuuden, silloin vaikuttaisi siltä että avaruusolentoja voisi olla merkittävä määrä, jotka elävät salaa normaalin populaation keskuudessa planeetan suurimmissa kaupungeissa. Toisia kontaktitapauksia ja tietovuotajien todistuksia tarkasteltaessa todellakin vaikuttaa siltä niinkuin asia olisi näin.
Adamski ei ollut ainoa kontaktihenkilöistä, joka väitti että avaruusolennot sulautuvat ihmispopulaatioon. Howard Menger myös väitti, että avaruusolennot ovat ottaneet häneen yhteyden ja esiintyneet tavallisina ihmisinä kun hän kouluttautui avaruusveljiemme edustajaksi. Eräässä tapauksessa avaruusolento esitti kiinteistövälittäjää ja pyysi Mengeriä mukaansa avaruusolentojen autoon, jossa hänet vietiin uuteen kontaktipaikkaan kohtaamaan tiettyinä aikoina avaruusolentojen aluksia. Menger kuvaa tapausta seuraavasti:
Syksyllä 1947 nuori mies, komeasti syysvaatteisiin puettu, astui liikkeeseen. Vaikka hän sanoi olevansa kiinteistövälittäjä, hänessä oli jotakin outoa. Ja hän ei käyttäytynyt kuin muut ekstrovertit, toisia selkään taputtelevat kiinteistövälittäjät joita tunsin… Hän kertoi minulle, että hän ajatteli laittaa joitain “Myytävänä”-kylttejä Pleasant Grove -nimisen paikan lähettyville, noin kahdeksan mailia kaupasta, ja haluaisi jotain neuvoja…. Suostuin lähtemään hänen matkaansa. Hän ei esitellyt minua nuorelle neidolle joka odotti autossa… Puolimatkassa keskustelu lakkasi ja tuli hiljaisuus. Erittäin yhtäkkisesti mies vaihtoi aihetta. “Howard, me tiedämme että pidät yhteytesi veljiimme salassa niinkuin sinulle on annettu ohjeeksi.” En tiennyt pitäisikö minun esittää yllättynyttä vaiko ei sillä olin havainnut jotain omituista heti alusta lähtien…. “Ai, te OLETTE…” ja minä naurahdin. Hän yksinkertaisesti otti leveän hymyn ja ajoi muutaman sata metriä sanomatta sanaakaan. ”Katsos, Howard, minulle on opetettu paljon kiinteistöistä, mutta ei paljoakaan näyttelemisestä.” [7]
Mengerin Maan ulkopuoliset ystävät kuvasivat salaisen sijainnin jossa he myöhemmin tapaisivat avaruusolentojen aluksia ennaltamäärättyinä aikoina. Mengerin kontaktikokemukset ja UFO-havainnot saavat tukea riippumattomilta silminnäkijöiltä, valokuvista, filmeistä ja jopa väitetystä Kuussa kasvatetun perunan tieteellisestä analyysista. Timothy Good teki läpikotaisen tutkimuksen Mengeristä ja tuli tulokseen, että jotkut hänen avaruusolentokontaktikokemuksensa ja valokuvat/filmit olivat aitoja. [8]
Se tapa jolla Mengeriin saatiin yhteys vuonna 1947 on se mikä herättää meidät avaruusolentojen sulautumiseen ihmispopulaatioon. Avaruusolennot olivat oppineet kiinteistönvälitystä, ajoivat tavallisia autija, ja heidän mukanaan oli nainen. Molemmat avaruusolennot olivat ottaneet kiinteistönvälittäjän identiteetin ja sillä tavoin voisivat välttää paljastumasta, samalla kun he oppivat ihmisyhteiskunnasta. Jälleen kerran, kuten myös Adamskin tapauksen kaksi avaruusolentoa, he työskentelivät pareittain mikä viittaa työparijärjestelmään.
Eräässä Howard Mengerin ‘kokouksista’ hänen kotonaan huhtikuussa 1957 kolme vierailijaa Venukselta väitetään valokuvatun. Useat valokuvista annettiin tri. Frank Strangesille, joka näytti valokuvia hänen UFO-luennoillaan. Eräällä näistä luennoista joulukuussa 1959 tri. Stranges väitti, että Pentagonin viranomainen oli lähestynyt häntä, joka tarjosi hänelle mahdollisuutta tavata erään näistä venuslaisista. Tri. Stranges sitten kuvaa yksityiskohtaisesti turvajärjestelyjä, jotka hänen oli läpikäytävä, sekä hänen tämän jälkeistä tapaamistaan Valiant Thorin kanssa Pentagonissa 30 minuutin ajan. Thor oli ilmeisesti USA:n hallituksen vieras kolmen vuoden ajan, ja hän toistuvasti tapasi ylempiä virkamiehiä, mm. presidentti Eisenhowerin ja varapresidentti Nixonin. Tri. Stranges väittää, että hänelle sanottiin ettei hän saa koskaan paljastaa mitä tapahtui. Hän kuitenkin tästä huolimatta kirjoitti kirjan avaruusolentokohtaamisistaan, Stranger at the Pentagon (1967). Hänen kirjassaan sekä tämän jälkeisissä haastatteluissaan hän kuvaa maailmanrauhan ja henkisyyden viestiä, jonka Thor heille ja amerikkalaisille viranomaisille välitti.
Arvattavasti Strangesin väitteitä pilkattiin laajalti UFO-tutkijoiden keskuudessa hänen todisteiden puutteestaan että sellainen tapaaminen olisi koskaan pidetty. Kuitenkin tri. Strangesin tausta poliisivoimissa, hänen koulutuksensa sekä hänen nimekkyytensä evankelisena teologina kaikki viittaavat henkilöön, jonka nuhteeton suoraselkäisyys ei antaisi myöden kehitellä päästään tällaista kusetusta. Jos tri. Strangesin kredenssit ja rehellisyys hyväksytään, silloin vaikuttaa siltä kuin Pentagonilla olisi ollut vierailija Venukselta kolmen vuoden ajan, jonka väitetään tavanneen korkeampia viranomaisia ja joka kykeni matkaamaan UFO-tapaamisiin kuten Mengerin oma. Voidaan todeta, että Valiant Thor (ja hänen kumppaninsa) kykenivät olemaan yhteydessä laajalti eri yksityisiin kansalaisiin tämän kolmen vuoden täälläolonsa aikana, tiedustelupalvelut valvoivat näitä interaktioita tarkkaan, ja henkilöitä patistettiin vannomaan salaisuuden puolesta.
Toinen kontaktihenkilö, joka on väittänyt tavanneensa avaruusolentoja, jotka esiintyvät tavallisina siviileinä, liittyy Mexicon yliopistion lääketieteellisen professoriin joka oli myös samalla Meksikon atomienergiakomission ylempi jäsen. Professori käytti pseudonyymiä ‘Prof Hernandez’ ja työskenteli meksikolaisen journalistin, Zitha Rodriguezin, kanssa kertoakseen hänen uskomattoman tarinansa. [9] Hän puhui siitä miten erittäin houkuttelevan näköinen avaruusolentonaaras, Elyense (professori kutsui häntä nimellä ‘Lya’), Andromedan tähtikuviosta esiintyi opiskelijana ja vieraili hänen luennoillaan useaan otteeseen vuosina 1972-1974. Tajutessaan että hän ei ollutkaan yksi tämän oppilaista, hän lopulta kohtasi tämän ja kysyi miksi hän tulee luennoille. Usean keskustelun jälkeen, joissa hän näytti omaavan uskomattomat tiedot fysiikasta sekä paranormaaleista kyvyistä, Hernandez lopulta sai kuulla Lyalta että hän on toisesta maailmasta. Vuonna 1975 tapahtuneiden lisätapaamisten jälkeen Lya sai puhuttua hänet mukaan toiseksi pilotiksi hänen avaruusalukselleen. Tämä on se miten Hernandez kuvaa tapausta 22. huhtikuuta 1975 hänen päiväkirjassaan:
Olin osallistunut konferenssiin anestesian tehokkaiden neutralisoijien aiheesta. Tuona iltapäivänä tunsin oloni erityisen väsyneeksi…. Kävellessäni parkkipaikalle, hätäisesti kuvittelin että Lya odotti minua autossa… “Hei”, hän sanoi tervehtien… “Oletko kiireinen?” “En, haluan vain levätä”, sanoin. “Haluaisitko tulla toiseksi pilotikseni?” … “Tänään on ollut erityisen raskas päivä… voisiko joku toinen päivä?” kysyin melkein anoen. “Se on tärkeää, en voi taata että sinulla on toista tällaista tilaisuutta….” “Olkoon….” sanoin lukitessani oven, “jos se ei ole liian kaukana, niin hyväksyn….” [10]
Tässä kohtaa Hernandez ajoi autonsa etäiseen paikkaan, jonka Lya osoitti. Sitten hän kuvaa sen miten he astuivat Lyan alukseen ja lähtivät Maan ilmakehästä.
Pyöreä kappale, enemmän tai vähemmän kolme metriä läpimitaltaan, oli edessämme. Lya otti metallisen laitteen joak oli kuin pieni tupakkarasia ja painoi nappia. Sillä hetkellä aluksen ovi avautui alapuolella, ja hän meni sisälle pienistä tikkaista… Hän kosketti pientä kahvaa jossa oli nappeja ja painoi yhtä. Alus nousi hiljalleen ilmaan…. Maapallo vetäytyi enemmän ja enemmän ja näin saatoin pohtia iltaa, tähtiä ja kymmeniä satelliitteja, jotka kaikki kiersivät Maata. [11]
Hernandezin tarinaa tutki everstiluutnantti Wendelle Stevens, joka kävi kirjeenvaihtoa Zitha Rodriquezin kanssa. Stevens löysi monia samankaltaisuuksia toisten kontaktitapausten kanssa, vaikka Hernandez ei olisi voinut olla kaikista näistä tietoinen. Hän päätti kääntää Rodriquezin kirjan Hernandezin kokemuksista ja lopulta tuli päätelmään, että Hernandez oli uskottava. Kuten Adamskin ja Mengerin tapauksissa, Hernandez paljastaa että avaruusolentokontakti kykeni helposti sulautumaan meksikolaisten keskuuteen. Adamskin ja Mengerin tapausten vastaisesti Lya oli yksin eikä hänellä näyttänyt olevan työparia. Vaikka hänellä ei ollutkaan autoa, hän tiesi miten navigoida Mexico Cityn tiejärjestelmää varmistaakseen, että Hernandez voisi saavuttaa hänen lentävän aluksen määränpäänsä. Hänen kykynsä kohdata Hernandez kaupungin eri paikoissa ja tietonsa siitä miten matkata maaseudulla, jälleen, viittaavat siihen että hän tiesi natiivin populaation paikoista ja tavoista. Kontaktihenkilöt eivät ole ainoita jotka ovat puhuneet keskuudessamme elävistä avaruusolennoista, on myös todistuksia erittäin uskottavilta sisäpiiriläisiltä, jotka ovat tehneet samanlaisia väitteitä.
Kontaktihenkilöiden väitteet siitä, että avaruusolennot elävät keskuudessamme, saivat merkittävän vahvistuksen majuri Robert Deanin todistuksesta. Dean työskenteli NATOn päämajassa vuosina 1963-1967, ja tänä aikana hän teki töitä operaatiokeskuksessa Cosmic Top Secret -turvaluokituksella. Hän väittää nähneensä salaisen NATOn tutkimuksen, joka analysoi UFOjen uhkaa NATOn operaatioille Itä-Euroopassa. Salaisen raportin otsikko oli “An Assessment: An Evaluation of a Possible Military threat to Allied Forces in Europe.” Se keskittyi UFOjen vaaroihin, jotka erehdyksessä identifioidaan Neuvostoliiton ballistiseksi ohjushyökkäykseksi. Dean väitti, että NATOn tutkimus identifioi neljä erilaista avaruusolentojen sivilisaatiota, jotka vierailivat Maapallolla. Hän sanoi, että se mikä NATOn johtoa todella huoletti oli, että jotkut vierailijoista näyttivät paljon meiltä, niin että heitä ei käytännössä voisi erottaa. Dean sanoo, että NATOn kenraalit olivat paranoideja siitä mahdollisuudesta, että jotkut Maan ulkopuoliset vierailijat voisivat kävellä NATOon tai Pentagonin käytävillä, tai jopa itse Valkoisen Talon. Haastattelussa hän sanoi:
Oli ihmisten ryhmä joka näytti paljon meiltä, jotka todella ajoivat amiraalit ja kenraalit hulluuden partaalle, koska heidän mielestään, ja he olivat nähneet heitä usein, heillä oli ollut kontakti heihin… Nämä tyypit näyttivät niin paljon meiltä, että he voisivat istua vieressäsi lentokoneessa tai ravintolassa etkä tietäisi siitä mitään. Ja kenraalit ja amiraalit, koska he olivat armeijassa ja koska he olivat pääosin paranoideja, olivat tästä varsin huolissaan. Se seikka,että nämä älykkäät olennot voisivat olla tekemisissä kanssamme, kävellä SHAPEn ja Pentagonin käytävillä. Voi Jumala, pari näistä tajusi, että he saattaisivat olla jopa Valkoisessa Talossa! Tottakai, kuten sanoin, noiden vuosien paranoia sekoitti asioita hieman. [12]
Deanin todistus on keskeinen etsittäessä totuutta keskuudessamme elävistä avaruusolennoista. Hänen todistuksensa näyttää sen, että armeijan ja valtion virastojen viranomaiset ovat tietoisia tästä mahdollisuudesta, ja itse asiassa epäilemättä olisivat kehittäneet strategioita sellaiselle tapahtumalle. Vaikka NATO piti keskuudessamme eläviä avaruusolentoja, salaisen UFO-arvioinnin kontekstissa, potentiaalisena turvallisuusuhkana, perustuen kontaktihenkilöiden todistuksiin, vaikuttaa siltä että Maan ulkopuoliset vierailijat sulautuvat joukkoomme oppiakseen ihmispopulaatiosta. Ihmisten arvoista ja sivilisaatiosta oppimisen lisäksi vaikuttaa siltä kuin vierailijat antaisivat ruohonjuuritason koulutusta edistääkseen tietoisuutta heidän läsnäolostaan rajatulle määrälle yksittäisiä ‘kontaktihenkilöitä’.
Toinen tärkeä sisäpiiriläisen todistus keskuudessamme elävistä avaruusolennoista on Ingo Swann. Swann oli ensimmäinen meedio, joka oli CIA:n vuonna 1975 alkaneessa kaukokatseluohjelmassa Project Star Gate. Swannin osuessa oikeaan niin useasti hänet palkkasi vuoteen 1975 mennessä valtion salainen operatiivi, “Mr Axelrod”, vakoilemaan avaruusolentoja. Swann kaukokatseli avaruusolentoja Kuussa, joilla oli tukikohtia pimeällä puolella. Myöhemmissä haastatteluissa ja hänen kirjassaan Penetration Swann väitti, että hän oli katsellut erilaisia rakenteita pinnalla ja havainnut avaruusolentoja niiden lähellä, jotka kykenivät hengittämään ilman apuvälineitä, mikä viittaa siihen että Kuussa on ilmakehä. [13] Axelrod vahvisti Swannin kaukokatselun, joka lähetti Swannille George Leonardin kirjan, joka kuvaa samanlaisia rakenteita joita hän kaukokatseli analysoimalla NASAn valokuvia. [14] Swannin ja Project Star Gaten menestys tarkan kaukokatselutiedon keräämisessä tiedustelupalveluille nopeasti johti siihen, että armeijan eri virastot pyysivät Swannia kehittämään tarpeelliset protokollat sotilaskaukokatselijoiden kouluttamiseksi. [15] Swannin mukanaolo “Mr Axelrodin” salaisissa tehtävissä tarjoaa arvokasta todistusaineistoa keskuudessamme elävistä avaruusolennoista.
Eräässä tapauksessa Swann kuvaa sitä miten Axelrod vei hänet kaukaiseen paikkaan, Alaskalta näyttävään, jossa he matkasivat järvelle katselemaan UFO-aktiviteettia. Swannin tavoitteena oli psyykkisesti saada informaatiota siitä mitä avaruusolennot tekivät siellä olleessa mitä ilmeisimmin salaisessa UFO-tutkikohdassa. Swann kuvasi yksityiskohtaisesti tapauksen, jossa UFO nousee järvestä, vetää sisään järven vettä, ja kasvaa suuremmaksi kooltaan pienestä pisteestä suureksi kolmioalukseksi. Hän antoi tiedot Axelrodille ennen kuin he nopeasti lähtivät alueelta jotteivat paljastuisi UFOlle. Swannin Axelrodille työstään antaman todistuksen huomattavin tapaus on supermarket-tapaus, jossa hän kohtasi häikäisevän hyvännäköisen naisen, jonka hän psyykkisesti aisti olevan avaruusolento.
Swann väittää, että hän oli kaupoilla Los Angelesissa supermarketissa, kun hän havaitsi erittäin puoleensavetävän, hyvinpukeutuneen naisen. Hän väittää, että häne kehonsa alkoi fyysisesti surista häne katsellessaan tätä silmäkulmastaan ja intuitiivisesti saadessaan informaatiota siitä, että nainen oli avaruusolento. Ensin hän sivuutti idean, mutta hän sai riippumattoman varmistuksen naisen identiteetistä tarkkailemalla naista kun Axelrodin operatiivit seurasivat tätä, jotka myös olivat supermarketissa. Axelrodin operatiiveista pelästyneenä Swann nopeasti lähti pois paikalta, sillä hän pelkäsi sitä mitä saattaisi tapahtua. Viimeisin varmistus siitä, että nainen oli avaruusolento, seurasi pian tämän jälkeen kun Axelrod soitti Swannille puhuakseen siitä oliko avaruusolentonainen telepaattisesti kommunikoinut hänelle. Hänen kaksi operatiiviaan olivat kertoneet Axelrodille, että Swann oli ollut avaruusolennon läheisyydessä, ja että tämä oli mahdollisesti kommunikoinut naiselle. Axelrod oli huolissaan tästä mahdollisuudesta ja Swann vakuutti hänelle, että mitään telepaattista kommunikaatiota ei ollut tapahtunut. Tutkiva journalisti Garry Bekkum kuvaa tapahtunutta:
Seuraava puhelinsoitto Axelrodilta ei ollut mitenkään tavallinen. Ensin Swann sai mystisen puhelinsoiton naisoperatiivilta, joka ohjasi hänet toiseen puhelimeen. Puhelu loppui hiljaisuuteen, mikä viittasi siihen että puhelinlinja oli leikattu poikki ja jokin muu oli tullut väliin. Kun hän pääsi osoitetulle puhelimelle, Swann kävi salatun keskustelun Axelrodin kanssa, joka kysyi häneltä seksikkäältä naiselta supermarketissa. Axelrod varoitti, ”Tunnen velvoitetuksi kertoa sinulle, että hän on todella vaarallinen.” Ilmeisesti Swann uskoi, että Axelrodin varoitukset olivat vahvistaneet hänen pahimmat pelkonsa. Avaruusolentoja oli ei ainoastaan Kuussa, vaan niillä oli operatiiveja myös täällä Maassa, tavallisen kansan keskuudessa. Jos Axelrodia oli uskominen, heitä tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin. [16]
Axelrodin yritykset tarkkailla avaruusolentonaista, hänen huolensa Swannin telepaattisesta yhteydestä naiseen, sekä hänen varoituksensa siitä että hän oli vaarallinen viittaisivat siihen, että Axelrodin yritykset olivat osa virallista linjausta jolla estää kaikkia tavallisia siviilejä veljeilemästä avaruusolentojen kanssa.
Ylläoleva supermarket-episodi auttaa vahvistamaan Deanin, Adamskin, Mengerin ja Hernandezin todistukset siitä, että avaruusolennot elävät ihmispopulaation keskuudessa. Vaikka he normaalisti ovat erittäin puoleensavetäviä, he voivat sulautua kansaan ilman että he pistävät sieltä pahemmin silmään. Yhtä kaikki, vaikuttaa siltä kuin varjohallituksen virastot kykenisivät identifioimaan heidät, jotka ilmeisesti yrittävät tarkkailla keskuudessamme eläviä avaruusolentoja. Swannin episodi näyttää, että avaruusolennot eivät ainoastaan sulaudu yleisesti populaatioon, vaan salaiset valtion virastot näkevät paljon vaivaa valvoakseen avaruusolentoja, ja estääkseen yksityisiä kansalaisia olemasta tekemisissä avaruusolentojen kanssa.
Toinen huomionarvoinen aspekti Swannin kohtaamisessa avaruusolennon kanssa on, että naista seurasi kaksi Axelrodin salaista operatiivia. Tämä auttaa vahvistamaan sen, että kansan keskuudessa käyskentelevät avaruusolennot joutuvat salaisen palvelun valvonnan kohteeksi, joita otetaan palvelukseen erilaisista erikoisjoukoista armeijassa ja tiedustelupalveluissa. Toinen tietovuototapaus, joka auttaa meitä kuvaamaan erikoisjoukkojen käyttöä tällaisessa valvonnassa on todistus väitetyltä entiseltä Britannian erikoisjoukkojen henkilöltä, joka tänen työssäoloaikanaan joutui pidättämään kaksi naista, joiden hän uskoi olevan avaruusolentoja. Näin hän sanoi kolmannen osapuolen muistinvaraisen keskustelun mukaan UFO-tutkijoiden luottamuksellisessa kokoontumisessa:
Hän väitti joskus olleensa S.B.S.:ssä, eli ’Special Boat Servicessa’, joka on vähemmän tunnettu tiedustelupalvelu kuten S.A.S. Britanniassa. Hänen käskettiin matkata Lontoon metrolla, South Kensingtonin asemalle, jos muistan oikein. Hän nousi metroon, ja hänen mukanaan ollut esimies näytti hänelle kaksi naista metrossa, jotka hänet komennettiin pidättämään. Nämä naiset olivat pitkiä, blondeja ja sinisilmäisiä, ja he näyttivät kaksosilta. Hän kuvasi heillä olevan varsin korkea otsa, ja että he olivat mitä kauneimpia naisia hän oli koskaan nähnyt, täydellisellä ulkomuodolla. Hän kuvasi sitä miten kaikki muut metrossa tuntuivat olevan jonkinlaisessa transsissa, eivätkä he reagoineet millään tavalla kahden ihmisen viemiseen julkisesta kulkuvälineestä. Hänelle ei kerrottu miksi heidät vietiin, ja häntä huoletti heidän turvallisuutensa. Hänen viedessään heidät mukanaan hän sanoi, että heistä heijastui turvallisuudentunne hänelle. Mies sanoi olleensa huolissaan siitä, että hän olisi saattanut olla epäsuorasti vastuussa näiden kahden naisen saattamisesta vaaraan. Noin viikon tai parin jälkeen hän istui ravintolassa Lontoon Canary Wharfissa, ja toinen hänen pidättämistään naisista tuli hänen pöydän luokse ja hymyili hänelle, ja yleisesti välitti hänelle tunteen siitä että naiset olivat turvassa eikä hänen tarvinnut huolehtia heistä. [17]
Ylläoleva tapaus antaa arvokkaan esimerkin siitä miten eri tiedustelupalvelut tarkkailevat keskuudessamme eläviä avaruusolentoja, mm. erikoisjoukkojen henkilöstö. Ilmeisesti avaruusolentoja voidaan ottaa haltuun saamaan heidän aktiviteeteista tiedustelutietoa, ja sen jälkeen vapauttaa. Sellainen linjaus viittaa siihen, että vastuulliset valtion auktoriteetit ovat päättäneet, että vaikka avruusolennot itsessään eivät ole uhka kansalliselle turvallisuudelle, heidän läsnäolonsa luvaton paljastaminen olisi turvallisuusuhka. Toisen naisista käyttäytyminen, joka vakuutti hänet pidättäneelle tiedusteluhenkilölle olevansa turvassa, auttaa kuvaamaan keskuudessamme elävien avaruusolentojen hyväntahtoista luonnetta ja sitä miten ne eivät ole suoraan kansallisen turvallisuuden uhka.
Axelrodin huoli avaruusolentonaisesta, joka oli saanut yhteyden Swanniin, viittaa siihen että avaruusolentoja on ohjeistettu olemaan kertomatta todellista alkuperäänsä yksityisille kansalaisille. Lisäksi Axelrodin ‘äärimmäinen huoli’ siitä että Swann oli saanut telepaattisen yhteyden kertoo siitä että ketä tahansa henkilö, joka saa selville avaruusolentojen oikean identiteetin, voidaan viedä kuulusteltavaksi tai muihin pakkokeinoihin. Täten on hyvä puhua valtion lakien ja säädösten tärkeydestä kun käsitellään kansalaisia, joilla on laiton kontakti avaruusolentoihin.
Extraterrestrial Exposure Law
Vuonna 1969 NASA saattoi voimaan liittovaltiollisen lain, joka liittyi “Maan ulkopuoliselle altistumiseen”. Laki maan ulkopuoliselle altistumisesta tarjoaa laillisen ennakkotapauksen kenen tahansa henkilön pidättämisestä ja määräajattomasta vangitsemisesta, joka kohtaa avaruusolentoja. [18] Kaikkein relevanteimmat kohdat käsittelevät NASAn johtajan, tai hänen nimittämänsä henkilön, valtaa tehdä seuraavaa:
Määrittää onko tietty henkilö, kiinteistö, eläin tai muu elämän tai materian muoto altistunut Maan ulkopuoliselle ja laittaa sellainen henkilö, kiinteistö, eläin tai muu elämän tai materian muoto karanteeniin. Karanteeni voi perustua ainoastaan määritykseen, joko kuulusteluilla tai ilman, siitä että on todennäköinen syy uskoa, että sellainen henkilö, kiinteistö, eläin tai muu elämän tai materian muoto on altistunut Maan ulkopuoliselle. [19]
Kaikkein häiritsevintä tässä liittovaltion laissa on se, että sellaisesta eristyksestä ei voi valittaa juridisen oikeusprosessin avulla, joka voitaisiin evätä kansalaisilta “todennäköisen syyn” perusteella että he ovat altistuneet Maan ulkopuoliselle. Ottaen huomioon sen, että yleisö ja valitut edustajat eivät ole tietoisia Maan ulkopuolisesta läsnäolosta, tämä NASAn säädös antaa vihreää valoa Maan ulkopuolisen altistuksen käytänteille ja päätöksille, jotka eivät kuulu kongressin tai median valvonnan alaisuuteen. Vaikka Laki Maan ulkopuoliselle altistumisesta “virallisesti kumottiin” ja laitettiin reservistatukselle vuonna 1991, yhtä kaikki se luo ennakkotapauksen jossa minkä tahansa valtion viraston tai armeijan haaran lakiosasto voi esittää mahdollisia pakkokeinoja henkilöitä vastaan, joilla on kontakti avaruusolentoihin. NASAn säädökset ja samankaltaiset lait tai säädökset toisissa maissa ovat tehokas keino hiljentää henkilöt, jotka kohtaavat populaatioon sulautuneita avaruusolentoja. Olennaisesti kuka tahansa, joka kohtaa sellaisia avaruusolentoja, voidaan pidättää määräämättömän pituiseksi ajaksi ilman lainsuojaa. Tämä ei ainoastaan estäisi sellaisia henkilöitä paljastamasta interaktioitaan avaruusolentojen kanssa, vaan se myös estäisi avaruusolentoja paljastamasta alkuperäänsä tavallisille kansalaisille.
Yhdysvalloissa ja muualla voimaansaatetut lait ja säädökset voidaan ottaa käyttöön juridisina keinoina pakottaa yksityisiä kansalaisia, jotka saavat selville keskuudessamme elävien avaruusolentojen todellisen identiteetin. Jos hyväksymme todisteet siitä, että avaruusolentoja valvotaan tarkasti ja että salaiset palvelut ovat vastuussa tämän informaation pitämisestä poissa kansalta, johtopäätöks on, että yksityiset kansalaiset ovat suuressa vaarassa jos he saavat yhteyden ja valtion virastot haluavat estää tämän. Yksityisiltä kansalaisilta voidaan evätä heidän perustuslailliset oikeutensa huolimatta sellaisten lakien tai säädöksien, jotka kieltävät luvattoman kontaktin avaruusolentojen kanssa, hyllyttämisestä ja reservistatukselle siirrosta.
Loppusanat
Yllä esitetyt todisteet eri kontaktihenkilöiden ja sisäpiiriläisten todistusten muodossa viittaavat siihen, että Maan ulkopuoliset vierailijat, jotka ovat käytännössä erottamattomissa ihmisistä, elävät keskuudessamme. Nämä Maan ulkopuoliset vierailijat vaikuttavat olevan puoleensavetäviä ulkoisilta piirteiltään, ja avaruusolentonaisia kuvataan mitä kauniimmiksi naisiksi joita mieshavaitsijat ovat koskaan nähneet. Avaruusolennot näkevät suuren vaivan oppiakseen heidän ympäröimänsä kulttuurin alkuperäisen kielen, oppiakseen miten ajaa ja navigoida valtateillä, ja ottaessaan perusduuneja useiksi vuosiksi. Se seikka, että nämä avaruusolentovierailijat joutuvat valvonnan kohteiksi ja jopa pidätetään ennen vapauttamistaan kertoo suuresta salaisesta valvontajärjestelmästä.
Keskuudessamme elävät avaruusolennot vaikuttavat operoivan taivaallisten rauhanjoukkojen tapaan heidän sulautuessaan kulttuuriimme. He oletettavasti haluavat oppia Maan kulttuurista ja tavoista; ja mahdollisesti avustaa informaationvälityksessä tietyille henkilöille. Se seikka, että näitä avaruusolentoja valvotaan ensin pidättämistä viittaa siihen, että vastuulliset valtion virastot ovat tehneet päätöksen sietää sellaista avaruusolentojen läsnäoloa. Valiant Thorin tapaus kertoo siitä, että tällainen valvontajärjestelmä ulottuu jopa VIP-statuksen antamiseen ja sallii toistuvasti tavata korkeampia virkamiehiä. Voidaan todeta, että sellaiset avaruusolennot eivät ole suora uhka kansalliselle turvallisuudelle, vaikka tieto heidän alkuperästään tulkitaan sellaiseksi, jolloin henkilöitä vannotetaan pysymään hiljaisina. Tämä tarkoittaisi suurta vaikeutta saada informaatiota avaruusolennoista, jotka ovat sulautuneet kansaan, kun otetan huomioon korkea turvallisuusluokitus, joka tähän ilmiöön liittyy.
Mitä “Maan ulkopuolista altistusta” koskeviin kansallisiin lakeihin ja säädöksiin tulee, ainoa tapa varmistaa ykstyisten kansalaisten suojelu jos he kohtaavat avaruusolentoja on, että heidän oikeutensa olla tekemisissä avaruusolentojen kanssa tunnustetaan muodollisesti. Vaikka tietoisuus tarpeesta tällaiselle oikeudelle kasvaakin, joka perustuu lopulta valtion tunnustukseen UFOjen olemassaolosta ja niiden avaruudellisesta alkuperästä, se voi vaatia yhteistyötä kansalta saada tämä oikeus taattua itselle. Tätä tavoitetta kohden on edistytty hieman kun Hawaiilla kesäkuun 11. päivänä 2005 tehtiin “Julistus Rauhallisista Suhteista Maan Ulkopuolisten Sivilisaatioiden Kanssa”, joka viittaa eksplisiittisesti sellaiseen oikeuteen. [20] Julistuksen kolmas artikla sanoo, että me allekirjoittajat ja tukijat: “Vakuutamme kaikilla kansalaisilla olevan luonnollinen oikeus avoimeen kontaktiin Maan ulkopuolisten sivilisaatioiden edustajien kanssa kaikissa tapauksissa, ja osallistua epäviralliseen diplomatiaan.” Toinen aloite esittää Yhdysvaltain kongressin hyväksyttäväksi lakiluonnoksen Laiksi Kontaktista Avaruusolentojen Kanssa, joka suojelisi kansalaisia, jotka altistuvat Maan ulkopuoliselle. [21] On todennäköistä, että samanlaisia lakeja jossain kohtaa esitetään useimmissa kansallisissa parlamenteissa.
Se seikka, että useat avaruusolennot ovat valinneet sulautua kansan keskuuteen, tulee olemaan suuri yllätys monille jotka edelleen ovat epävarmoja UFO-ilmiön todellisuudesta ja avaruusolentohypoteesista. Vielä hämmentävä on mahdollisuus sille, että avaruusolentovierailijoille annettaisiin VIP-status ja että he tapaisivat USA:n korkeita virkamiehiä. Ihmisten kieliä, kulttuuria, politiikkaa ja tiedettä hiljaksiin tutkivien avaruusolentovierailijoiden läsnäolo tulee antamaan monille suuren vakuutuksen siitä, että ihmiskuntaa hiljalleen avustetaan valmistautumaan tulevaan avoimeen kontaktiin avaruusolentojen kanssa. Monille muille mahdollisuus löytää avaruusolentoja keskuudestamme motivoi ihmisiä hiljalleen tutkimaan tätä mahdollisuutta ystävien tai tuttavien kanssa, joiden käytös voi olla vihje toismaailmallisesta alkuperästä.
***
Kirjoittajasta: Michael E. Salla, PhD., on kirjoittanut teoksen Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence (Dandelion Books, 2004) ja hän on sivuston www.Exopolitics.Org perustaja. Hänellä on tohtorintutkinto University of Queenslandista, Australiasta. Hän on perustanut Exoopolitics Instituten.
Lähdeviitteet
[1] Adamskin tapauksen tasapuolinen käsittely löytyy Lou Zinsstagin ja Timothy Goodin kirjasta George Adamski- The Untold Story (Ceti Publications, 1983).
[13] Ingo Swann, Penetration: The Question of Extraterrestrial and Human Telepathy (Ingo Swann Books, 1999) ja tri Bob Hieronimuksen haastattelu, 28 February, 1999.
[14] Leonard, Somebody Else is On the Moon (Pocket Books, 1977).
Tämä on Scott Crainin vuonna 1989 kirjoittama teksti UFO-aiheisessa BBS-purkissa.
======================================================================
<> * 416-237-1204 * PC-Pursuitable * File Requestable * HST
* 24 Hour Operation * Sysop - Tom Mickus * Toronto * FREE
======================================================================
======================================================================
INFORMNT.TXT - "MJ-12 -INFORMANTTI"
^^^^^^^^^
- kirjoittanut T. Scott Crain, Jr.
======================================================================
Huom: Tämä artkkeli on lähetetty MUFON Journaliin julkaisua
varten. Se on kirjoitettu lokakuussa 1989.
======================================================================
MJ-12 -INFORMANTTI
------------------
kirjoittanut T. Scott Crain, Jr.
Viimeisen vuosikymmenen ajan on kasaantunut todisteita siitä, että USA:n hallitus on ollut mukana noutamassa maahan syöksyneitä UFOja ja niiden sisälläolijoita. Suuri tämäntyyppisten tapausten suma paljastui kesällä 1978, kun ohiolainen tutkija Leonard H. Stringfield esitti 17:n eri tapauksen tiivistelmät käydessään läpi ’Retrievals the Third Kind’ -tutkielmaansa väitetyistä noudetuista haaksirikkoutuneista UFOista ja niiden sisälläolijoista, joita armeijalla on hallussaan, MUFONin vuosittaisessa symposiumissa, joka tuona vuonna pidettiin Ohion Daytonissa. Stringfieldin tutkielman kriitikot esittivät, että koska hänen informanttinsa halusivat pysyä anonyymeinä, oli käytännössä mahdotonta varmentaa näitä väitteitä. Hän jatkoi lisäyksityiskohtien kaivelua UFO-törmäysnoutokysymyksessä, ja julkaisi päivityksiä asiasta vuonna 1980 ja 1982. Mutta häikäisevät väitteet vaativat häikäiseviä todisteita, ja Stringfieldin anekdoottitodisteet eivät olleet riittäviä tapauksen osoittamiseksi.
Vuonna 1980 tunnettu kielitieteilijä Charles Berlitz ja UFO-tutkija William L. Moore julkaisivat kirjan ’The Roswell Incident’, joka kuvaa sitä miten armeija tuli väliin ja piti salaisuutena amerikkalaisilta törmänneen UFOn ja sen sisälläolijoiden haltuunoton New Mexicon Roswellista vuonna 1947. Tapausta käytiin uudestaan läpi syyskuun 20. päivää 1989 NBC-TV:n ’Unsolved Mysteries’-ohjelman episodissa, joka nosti esiin useita silminnäkijöitä tutkimukselle sekä yhden informantin. Informantti Sappho Henderson Kalifornian West Hillsista kertoi hänen edesmenneen aviomiehensä kapteeni Oliver Wendell Hendersonin olleen pilotti, joka lensi lautasen romua ilmavoimien tukikohtaan Daytoniin, Ohioon. Walter G. Haut, joka oli PR-viranomainen Roswellin ilmatukikohdassa heinäkuussa 1947 oli myös mukana, ja vahvisti että ilmavoimat sai talteen lentävän lautasen romun.
Syyskuussa 1989 UFO-tutkija Jerome Clark esitti, että ainakin kolmisenkymmentä uutta informanttia on haastateltu, ja että ”Roswellin tapaus paljastaa enemmän sen salaisuuksistaan, myös suurimmista.” Tutkijat J. Allen Hynek Center for UFO Studiesille tekivät joitain mielenkiintoisia löytöjä, ja toivottavasti raportti heidän löydöksistään julkaistaan lähitulevaisuudessa.
Tukea sille, että UFO todellakin törmäsi Roswelliin, saatiin lisää vuonna 1987 kun englantilainen kirjailija Timothy Good julkaisi ensimmäistä kertaa virallisiksi väitettyjä USA:n valtion dokumentteja, joissa kuvataan sitä miten 12 USA:n valtiolle työskentelevää miestä vehkeilivät New Mexicon Roswelliin heinäkuussa 1947 törmänneen levyaluksen noudon ja arvioinnin. Samanlainen julkistus niinkutsutusta Eisenhowerin briiffausdokumentista ’Briefing Document: Operation Majestic 12’ tehtiin useita viikkoja myöhemmin. Tämän teki USA:ssa tutkijoiden William L. Moore, Jaime H. Shandera ja Stanton T. Friedman tiimi.
Dokumenttien mukaan MJ-12 on ryhmä tunnustettuja tiedemiehiä, armeijan ja tiedustelupalvelujen upseereita, jonka presidentti Harry Truman perusti kontrolloimaan UFOjen poiskeräämistä. Sanomalehdet ympäri maailman raportoivat väitteistä, että Yhdysvaltain hallitus oli salannut UFO-haaksirikon ja saanut talteen sen sisälläolijat. Mutta yksikään viranomaisten edustaja ei varmistaisi tällaisen totuutta. Miten voidaan osoittaa MJ-12:n olemassaolo ja se, että dokumentit olivat aitoja?
Kanadalainen UFO-tutkija ja ydinfyysikko Stanton Friedman sai $16000 apurahan Fund for UFO Researchilta tuon kysymyksen vastaamiseen, ja hän on tuottanut paljon informaatiota dokumenttien oikeellisuuden tukemiseksi. Valitettavasti Friedmanin ja koko UFO-tutkijayhteisön kannalta kaikki alkuperäiset MJ-12:n jäsenet ovat kuolleet, ja niin kaikki varmennukset täytyy tapahtua toisen käden informaatiolla tai paikallistamalla muita tukevia dokumentteja, joilla todistaa tapaus. Raportti tutkimusten edistymisestä annettiin vuoden 1989 MUFONin symposiumissa, joka pidettiin Nevadan Las Vegasissa. Friedman raportoi, että ”…ei ole viitteitä siitä, että dokumentit olisivat väärennettyjä ja joukko pieniä yksityiskohtia viittaa siihen että MJ-12 on legitiimi.”
Tämän oletuksen pohjalta lähtien, että Majestic-12 -dokumentit ovat mahdollisesti aitoja, kanadalainen UFO-tutkija Grant Cameron ja minä löysimme ankkurin johon kiinnittää omat tutkimuksemme. Me päätimme seurata ihmisiä, ei dokumentteja. Koska briiffausdokumentti selvästikin sanoo, että projekti on ”HUIPPUSALAINEN Tiedustelun Tutkimus- ja Kehitysoperaatio…”, joka vastaa Yhdysvaltain presidentille, Cameron ja minä menimme etsimään entisiä tutkimuslautakunnan jäseniä, jotka olivat aktiivipalveluksessa 1940- ja 1950-luvuilla. Jollain tuolla oli pakko olla tietoa tämän kokoisesta projektista.
Metsästyksen aikana me löysimme toisen tutkijan, joka oli tehnyt samanlaista etsintää, kalifornialaisen William Steinmanin. Steinman, kirjan ’UFO Crash at Aztec’ kirjoittaja, oli käynyt kirjeenvaihtoa Fred Darwinin kanssa, joka on entinen puolustusministeriön tutkimusjohdon Guided Missile Committeen puheenjohtaja vuosina 1949-1964. Steinman kysyi Darwinilta kuka olisi todennäköinen kandidaatti lentävien lautasten nouto-operaatioon, mikäli sellainen projekti olisi olemassa. Hänen vastauksensa oli huikea, ottaen huomioon sen että hän nimesi nämä ihmiset vuonna 1984, kolme vuotta ennen kuin Majestic-12 -dokumentit julkaistiin. Darwin listasi seuraavat nimet:
1.) tri. Vannevar Bush
2.) tri. Karl T. Compton
3.) tri. Lloyd Berkner
4.) tri. Robert F. Rinehart
5.) tri. Eric A. Walker
6.) tri. John Von Neumann
Bushin ja Berknerin nimet ovat vuoden 1987 Majestic-12 -listassa. Eräs nimi jota me pidämme kiinnostavana on tri. Eric Walker, entinen Pennsylvanian osavaltioyliopiston rehtori.
Se seikka, että Walker voi olla mukana, voi olla perua amerikkalaiselta fyysikolta tri. Robert I. Sarbacherilta. Sarbacher palveli konsulttina 1950-luvulla armeijan tutkimusjohdossa ja hän oli valvontaryhmän jäsen.
Syyskuun 15. päivänä 1950 kanadalaisen tiedemiehen Wilbert B. Smithin haastattelussa Sarbacher kertoi Smithille, että lentäviä lautasia on olemassa, että me emme ole kyenneet kopioimaan sen toimintaa, ja että lentävien lautasten aihe on ollut salainen kaksi astetta korkeammalla tasolla kuin vetypommi. Kun tämän vuoden 1950 haastattelun sisältö tehtiin julkiseksi Leonard Stringfieldin eräässä monograafissa ’UFO CRASH/RETRIEVAL: AMASSING THE EVIDENCE – STATUS REPORT III’ vuona 1982, Steinmanin onnistui löytää Sarbacher Floridan Palm Beachista ja kirjoittaa hänelle pyyntö lisäinformaatiosta.
Kirjeessään Steinmanille päivämäärällä marraskuun 23. 1983 Sarbacher vahvistaa, että hänet ”…kutsuttiin osallistumaan useisiin keskusteluihin, jotka liittyivät raportoituihin haltuunottoihin…” mutta että hän ei kyennyt osallistumaan näihin tapaamisiin. Sarbacher sanoo, että amerikkalaiset laboratoriot analysoivat materiaalia, jonka väitetään tulleen näistä haaksirikkoutuneista lentävistä lautasista, ja että laitteisto oli ”äärimmäisen kevyttä ja erittäin kestävää.” Sarbacher kuvasi olentoja, jotka kontrolloivat lentävää lautasta, Steinmanille. Hän kertoo:
”Oli raportteja siitä, että instrumentit tai olennot, jotka näitä laitteita käyttivät, olivat myös erittäin kevytrakenteisia, riittävän kevyitä kestämään erittäin suuria kiihtyvyyksiä, jotka näihin koneisiin liittyivät. Muistan puhuneeni joidenkin ihmisten kanssa toimistossa, että sain kuvan siitä että nämä ’avaruusolennot’ olivat rakentuneet kuin tietyt hyönteiset joita olemme havainneet Maapallolla, johtuen näiden instrumenttien käyttämisen vaatimasta vähäisestä liikemäärästä.”
Lokakuun 1985 Flying Saucer Review’n numerossa päätoimittaja Gordon Creighton antoi lisätietoja Sarbacherin mukanaolosta hänen artikkelissaan ’TOP U.S. SCIENTIST ADMITS CRASHED UFOs.’ Creighton kirjoittaa, että vaikka Sarbacher ei ottanut osaa, tapaamiset törmäysnoudoista pidettiin Wright-Pattersonin ilmatukikohdassa Ohion Daytonissa, jonne viranomaisten piti raportoida löydöksensä tieteentekijöille, joilla oli yhteyksiä puolustusministeriön tutkimus- ja kehitysjohtoon.
Puhelinhaastattelussa Standon Friedmanin ja Robert Sarbacherin välillä Friedman kysyi Sarbacherilta jos hän kykenisi muistamaan ketään joka otti osaa näihin tapaamisiin. Vaikka hän ei muistanut tämän nimeä, hän antoi tarpeeksi vihjeitä Friedmanille, että kun William Steinman kävi keskustelua läpi, kaikki todisteet viittasivat tri. Eric A. Walkeriin. 1950-luvun alussa Walker palveli tutkimus- ja kehitysjohdon puheenjohtajana, ja hän olisi ollut looginen kandidaatti jolta kysyä UFO-törmäysnoutotapaamisista, mikäli sellaisia oltiin pidetty. Kirjeessään Grant Cameronille Steinman sanoi, että kun hän teki löydön, hän soitti Sarbacherille ja kysyi oliko tri. Eric Walker se henkilö jonka nimeä hän etsi. Sarbacherin vastaus Steinmanin mukaan oli, että Walker oli mies joka otti osaa kaikkiin noihin tapaamisiin Wright-Pattersonin ilmatukikohdassa.
Jos nämä todisteet ovat tosia, me olemme silloin identifioineet tiedemiehen, joka oli asemassa vahvistaa tai kieltää Yhdysvaltain hallituksen törmänneiden UFOjen nouto-ohjelman olemassaolon. Steinman sanoo, että hän soitti Walkerille elokuun 30. päivänä 1987. Steinmanin ”sanasta sanaan” puhelinhaastattelun sisällön mukaan tri. Eric A. Walker myönsi ottaneensa osaa näihin tapaamisiin Wright-Pattersonin ilmatukikohdassa koskien ”armeijan lentävien lautasten sekä niiden sisälläolijoiden ruumiiden noutamista.” Steinmanin mukaan Walker tunnusti, että hän tiesi MJ-12:sta ja että hän oli ollut tietoinen heistä lähtien vuodesta 1947. Haastattelussa Walker sanoi Steinmanille että ”antaa olla” ja että hän ”oli menossa alueelle josta hänellä ei absoluuttisesti ollut mitään tietoa”. Steinman vastasi, että ihmisillä on oikeus saada tietää totuus, ja että hän ”…ei aio jättää tätä.”
Steinman on tutkinut Walkeria vuodesta 1984 lähtien, ja vastaanottanut useita kirjeitä Walkerilta, joista yksi puhuu alas ammutusta lautasesta. Crain ja Cameron yhdistivät voimansa syksyllä 1987 saadakseen tietää kaikki mahdollinen Walkerin mukanaolosta, ennen kuin hänen nimensä paljastettaisiin julkisuuteen.
Vaikka tri. Walker on vähemmän vastaanottavainen näitä kyselyjä kohtaan koskien hänen mennyttä mukanaoloa UFO-asiassa, Cameron ja minä uskomme, että me olemme saaneet kasaan tarpeeksi materiaalia tri. Walkerista näyttääksemme, että hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan tietääkseen onko USA:n armeijalla hallussaan törmännyt UFO. Raportti löydöksistämme on koottu kirjaan ’UFOs, MJ-12 AND THE GOVERNMENT’, jonka me toivomme julkaisevan lähitulevaisuudessa.
================================= EOF =======================================
=============================================================================
= IF YOU HAVE ANY UFO RELATED INFORMATION THAT YOU WOULD LIKE US TO SEE =
= OR HAVE DISTRIBUTED, YOU CAN NOW SEND IT VIA OUR NEW UFONET FAX LINE. =
=============================================================================
= ------>>> UFONET FAX HOTLINE - 24 Hrs - (414) 351-2075 <<<------ =
=============================================================================
Grant Cameron X-Conference 2004 – First Annual Exopolitics Expo huhtikuu 17-18, 2004
Aina ufologian modernin alan alusta vuodesta 1947 lähtien on ollut useita tapauksia jolloin ihmiset, jotka edustavat eri valtion segmenttejä, ovat lähestyneet ihmisiä mediassa ja UFO-yhteisössä. He ovat tarjonneet selkeitä väläyksiä informaatiosta, joka viittaa siihen että UFO-ilmiö on Maan ulkopuoleista alkuperää ja että valtio on tiennyt siitä aina aivan alusta lähtien. Näiden valtion lähestymisten tärkeys on siinä että valtiota ei ole vaadittu sellaista tekemään. He yksinkertaisesti olisivat voineet jatkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Aion käyttää hetken aikaani pohdiskellen mahdollisia valtion motiiveja näille välähdyksille. Aikeeni on yksinkertaisesti listata esimerkkejä ja sallia niistä kiinnostuneiden ihmisten puhua niistä myöhemmin. Mahdollisiin syihin sille mitä oikeasti tapahtuu kuuluu:
• Tutkijoiden harhaanjohtaminen totuudesta;
• Aiheen ja tutkijan uskottavuuden pilaaminen;
• Tutkijan ja UFO-vuotojen virtauksen kontrollointi, tai kontrolloitu tapa julkistaa totuus ilmiöstä samalla kun pysytään kontrollissa.
Lopuksi, ennen kuin aloitan, haluaisin mainita että mielestäni ne ovat kaksi eri valtion käyttämää menetelmää saada informaatio julkisuuteen. Demokraatit tuntuvat vaikuttavan dokumenttien ja tarinoiden julkistuteen suorasti. Republikaanit, toisaalta, vaikuttavat käyttävän takaoven peitemenetelmiä tehdäkseen asioita julkisiksi. Siirtykäämme nyt paljastuksen välähdyksiin, joita alkoi ilmaantua Trumanin kauden lopulla ja Eisenhowerin kauden alussa.
Ensimmäinen henkilö, joka läheisesti oli yhteydessä valtioon, joka sai välähdyksiä siitä mitä oikeasti oli käynnissä oli kuuluisa kontaktihenkilö George Adamski. Hän väitti kokeneensa useita tapaamisia valtion sisäpiiriläisten kanssa, jotka auttoivat häntä “tekemään yhteistyötä valokuvien keräämisessä omituisesta aluksesta joka liikkui avaruudessa.” Adamski listasi joukon valtion kontakteja ja erikoisia valtion lupia, joita hänelle oli annettu.
• Yhteys neljään USA:n valtion tieteentekijään Point Loman laivaston elektroniikkalaboratoriossa.
• Yhteys samanlaiseen tieteentekijöiden ryhmään Pasadenassa.
• Adamskin tärkeä kontakti USA:n ulkopuolella oli entinen tiedustelupalvelu-upseeri Britannian armeijassa.
• Jacques Valleen lähteen mukaan Australiassa Adamski matkasi passilla, jossa oli samanlaisia erikoisoikeuksia.
• Adamski väitti, että hänellä oli passi jolla pääsee sisään Valkoiseen Taloon.
Erittäin selvästi mukana tässä varhaisessa paljastusaloitteessa oli elokuvatuottaja Walt Disney. Tarinan tapauksesa kertoi eräs hänen tärkeimmistä animaattoreistaan, Ward Kimball.
Vuoden 1979 MUFONin UFO-symposiumissa San Fransiscossa Kimball kertoi, miten Amerikan hallitus oli lähestynyt Walt Disney’ä ennen Neuvostoliiton Sputnik-laukaisua, tehdäkseen UFO-dokumentin. Disneylle sanottu syy UFO-dokumenttiin oli auttaa siedättämään amerikkalaisia todellisuuteen avaruusolennoista. Kimball esitti puheessaan, että joskus vuosina 1955 tai 1956 ilmavoimat ottivat yhteyden Walt Disney’n. He pyysivät häntä tekemään yhteistyötä UFOista kertovan dokumentin parissa. Osana diiliä ilmavoimat tarjosivat hänelle oikeaa UFO-filmiä, jota sallittaisiin käyttää Disneyn filmissä.
Kimballin tapahtumakuvauksen mukaan Disney toteutti ilmavoimien suunnitelmaa, joka ei ollut kauhean epätavallista. Walt Disneyn piirrettyjen käyttäminen oli ollut jo vuonna 1953 CIA:n Robertsonin UFO-paneelin ehdotus osana kansansivistyskampanjaa, jossa massamediaa käytettäisiin ”riistämään Tunnistamattomilta Lentäviltä Esineiltä niiden erikoisstatus, joka niille on annettu, ja mystisyyden aura, jonka ne valitettavasti ovat saaneet.” Kun Walt Disney oli lopettanut tapaamisen ilmavoimien kanssa, hän alkoi työstää häneltä pyydettyä kansalle tarkoitettua UFO-dokumenttia. Hän pyysi animaattoreitaan miettimään sitä miltä avaruusolento näyttäisi. Sillä aikaa hän odotti ilmavoimien lupaamaa UFO-filmiä. Jonkin ajan kuluttua ilmavoimat ottivat Disney’n uudelleen yhteyttä ja sanoivat, että tarjous vedetään pois. Luvattua kuvamateriaalia UFOista ei annettaisi.
Kimball kertoi tutkija Stanton Friedmanille, että kun hän oli saanut selville että UFO-filmiä ei toimitettaisi, hän henkilökohtaisesti puhui ilmavoimien everstin kanssa, joka sanoi hänelle, “On todellakin paljon kuvamateriaalia UFOista, mutta ei Ward eikä kukaan muukaan saa siihen pääsyä.” Tämän johdosta Disney lopetti UFO-dokumenttiprojektinsa.
Viimeaikaiset informaatiot viittaavat siihen, että Disney on saattanut oikeasti saada käsiinsä jotain kuvamateriaalia muttei hän käyttänyt sitä. Tämä tarina tulee julki tunnetulta brittiläiseltä valokuvaajalta Mike Maloneylta. Mike Maloney on johtava valokuvaaja Mirror Group -sanomalehdille, joka on mukana sekä Royal Photographic Societyn että British Institute of Professional Photographersin työssä. Maloney on voittanut monta palkintoa, 96 erään laskelman mukaan, mm. vuoden lehtikuvaajan palkinnon kolme kertaa.
1970-luvulla Maloney oli syömässä Disneyn johdon ja neljän alkuperäisen Disney-animaattorin (joita oli yhdeksän) kanssa matkallaan Disneyn studioille Los Angelesiin. Tämän ollessa käynnissä Maloney tutustutettiin erääseen henkilöön, joka erään kertomuksen mukaan oli ”hyvin tunnettu Disneyn työntekijä.”
Mies tarjoutui näyttämään Maloneylle jotain epätavallista kuvamateriaalia hänen kotonaan. Kun Maloney näki sen, hän kuvasi sitä ”vanhaksi UFO-filmiksi” ja ”kahdeksi olennoksi joiden hänelle sanottiin olevan avaruusolentoja.”
UFO-tutkija Georgina Bruni haastatteli Mike Maloney’a hänen 1970-luvun alkupuoliskon tapaamisestaan Disneyllä. Hän kuvasi sen mitä Maloney kertoi hänelle filmillä näytetyistä avaruusolennoista:
Yksi, joka näyttä kuolleelta, makasi pöydällä — tai tasolla, toinen selvästi oli elossa ja liikkui lattialla. Hänelle ei annettu informaatiota kuvamateriaalin lähteestä, jonka hänelle kerrottiin olevat ”huippusalaista”, mutta hän ei epäillyt etteikö se olisi ollut aito vanha filmi. Mike kuvasi sen olevan samanlainen kuin avaruusolennon ruumiinavausfilmi joka oli näytetty televisiossa. Missään kohtaa hän ei sanonut sen olevan sama, ainoastaan samankaltainen. Hänen henkilökohtaisesti näkemästään kuvamateriaalista hän sanoi: ‘Jos tuo filmi jonka näin oli feikki, se oli loistava feikki.’
Juuri samaan aikaan kun Disneylle tarjottiin UFO-filmiä dokumenttiin, ilmavoimat olivat kädet täynnä hommaa auttaessaan Clarence Greenea ja Russell Rousea tuottamaan 92-minuuttisen dokumentin nimeltään ”UFO”, joka julkaistiin toukokuussa 1956.
Kolme ilmavoimien korkeaa upseeria, Albert M. Chop, majuri Dewey J. Fournet, kapteeni Edward Ruppelt, antoivat teknistä apua Greenelle ja Rouselle. Kolmella upseerilla oli monta tapaamista tuottajien kanssa. Greene kertoi tutkija Robert Barrowille:
”Yhdessä me tutkimme pitkästi ja läpikotaisesti raportteja, eri dokumentteja ja allekirjoitettuja todistuksia UFO-havainnoista ja tutka-asiantuntijoiden raporteista, jotka yhdessä joidenkin erittäin salaisten värielokuvien kanssa, lentävistä lautasista, muodostavat elokuvan perustan.”
Kaikkein tärkeimpänä Greene ja Rouse saivat kaksi UFO-filmiä. Kaksi filmiä, joista molemmissa näkyy UFOja lentämässä päiväsaikaan, olivat kuvattu Great Fallsissa (Montanan filmi jossa oli kaksi esinettä) ja Tremontonissa (Utahin filmi jossa oli 12 esinettä). Filmit oli analysoitu ja esitetty CIA:n Robertsonin paneelille tammikuussa 1953 parhaina valokuvatodisteina, joita ilmavoimilla on UFOihin liittyen. Näiden tullessa julki Robertsonin paneelissa ilmavoimat päättivät pitää kaksi filmiä salaisina. Juuri ennen dokumentin julkaisua filmit yhtäkkiä tehtiinkin julkisiksi.
Nixonin hallinto
Sallikaa minun pohjustaa tilannetta. Joulukuussa 1969 USA:n valtio virallisesti vetäytyi pois UFO-tutkimuksesta lopettamalla Project Blue Bookin. Ilmavoimille, joka oli pyörittänyt tutkimuksia, se oli loppu kaameimmille PR-ongelmille joiden kanssa he olivat joutuneet kamppailemaan. Joka kerta kun lehdet kirjoittivat UFO-jutun, ilmavoimien edustajan piti mennä median mikrofonien eteen ja tehdä lausunto jostain uudesta ja omituisesta ilmiöstä jolla selittää raportoitu UFO. Se oli jotain mikä kuumotti ilmavoimia.
Everstiluutnantti Hector Quintanilla Jr., entinen Project Blue Bookin johtaja, oli kirjoittanut käsikirjoituksen päivistään UFO-tutkijana ilmavoimissa. Hän antoi sille otsakkeen “UFOt: Ilmavoimien Dilemma.” Hän olisi halunnut antaa sille nimeksi “UFOt: $20,000,000:n Fiasko.”
Ilmatekninen tiedustelukeskus (Air Technical Intelligence Center, ATIC) käsitteli todellisia teknisiä ongelmia, joita heillä oli kansallisen turvallisuuden parissa. Heidän teknikkonsa ja tieteentekijänsä olivat huippuluokkaa ja erittäin ylpeä ryhmä. Paljosta he eivät tienneet kun pseudotieteellinen projekti olisi kohta tippumassa heidän syliinsä… pitemmällä aikavälillä katsottuna se osoittautui jättiläismäiseksi päänsäryksi kaikille komentajille… joskus se oli vain pelkkää helvettiä… ATIC:n komentajat kiristelivät hampaitaan kuullessaan termin ”Lentävä lautanen”.
Kun projekti lakkautettiin, tämä PR-painajainen oli ohi. Koskaan enää ilmavoimia ei pakotettaisi selittämään UFOja tuomalla upseeri median mikrofonien eteen kertomaan viimeisimmästä raportoidusta havainnosta. Jos he halusivat tutkia UFOja, he voisivat tehdä niin absoluuttisessa salassa epähalutulta julkisuudelta.
Kanadassa valtio virallisesti lakkautti tekemisensä UFOjen parissa noin samoihin aikoihin kuin USA. Pihaustakaan ei ole kuulunut asiasta sen jälkeen. UFO-tutkija, joka etsii UFO-vastauksia Kanadan valtion tiedoista ei edes tietäisi mistä aloittaa. Joten on äärimmäisen tärkeää huomata, että Pentagon VIRALLISESTI oli ollut yhteydessä tuottajiin Robert Emenegger ja Allan Sandler vuonna 1973 tehdäkseen dokumentin UFOista. Pidän Emeneggerin tarinaa kaikkein tärkeimpänä tapauksena ufologialle. Tämä Pentagonin lähestymistapa oli äärimmäisen tärkeä koska heidän ei ollut pakko tehdä sitä. Se on äärimmäisen tärkeä koska niin tekemällä heillä oli riski päätyä median mikrofonien eteen jälleen selittämään kiinnostustaan ja mukanaoloaan UFOjen parissa.
Miksi vuoden 1969 UFO-painajaisesta irtipääsyn jälkeen valtio hyppäsi takaisin molemmin jaloin vuonna 1973? Vuoden 1973 tapaus alkoi, kun Emenegger työskenteli Grey Advertisingin sisältöpäällikkönä Los Angelesissa. Hän ja hänen partnerinsa Allen Sandler kutsuttiin Nortonin ilmatukikohtaan puhumaan sarjasta dokumenttielokuvia kehittyneistä tutkimusprojekteista. Neuvottelujen jatkuessa kävi selväksi, että kaksi armeijan upseeria halusi yhden niistä olevan dokumentti UFOista.
Me menimme Nortonin ilmatukikohtaan puhumaan muista asioista, mm. liikkuvasta 3D-hologrammista, laserista ja syövästä, kaikenlaisesta tutkimus&kehitystoiminnasta — ARPAn tyyppisistä projekteista, ja UFO-asia vain tuotiin meille, jota en vain voinut uskoa, mutta sanoin, “Noniin meidän varmaan täytyy mennä sen mukana.” Yksi keskustelu johti toiseen, ja kontaktiin Pentagonin kanssa. Kukaan ei olisi voinut olla avoimempi siitä mitä me teimme. Kaikki olisi voitu kyseenalaistaa, ja he sanoivat — ja odotin heidän sanovan, “Niinkun — mistä hitosta te oikein puhutte.
Vuoden 1988 UFO-dokumentissa “UFO Cover-up Live” Emenegger sanoi, että Paul Shartle, audiovisuaalisen ohjelman turvallisuuspäällikkö, oli sanonut että tukikohta oli ensimmäinen joka kuvaili elokuvaa filmatusta kohtaamisesta avaruusolentojen ja tukikohdan viranomaisten välillä Hollomanin ilmatukikohdassa. “Puhuessaan useiden henkilöiden kanssa UFOt tulivat aiheeksi. Paul tässä kertoi meille avaruusolentojen aluksesta Hollomanin ilmatukikohdassa kertovasta filmistä kolme vuotta aiemmin.”
Shartle kuvaili sitä mistä filmi kertoi hänen esiintyessään dokumentissa,
Shartle: Näin kuvamateriaalia kolmesta levynmuotoisesta aluksesta. Eräs aluksista laskeutui ja kaksi meni pois.
Kysymys: Miksi se laskeutui? Shartle: Se vaikutti olevan pulassa koska se heilui koko matkan alas maahan. Se kuitenkin laskeutui kolmelle tukijalalle. Liukuovi avautui. Ramppi laskettiin maahan ja ulos tuli kolme avaruusolentoa.Kysymys: Miltä ne näyttivät?Shartle: No, ne olivat ihmisen kokoisia, niillä oli hassu harmaa habitus ja korostunut nenä. Niillä oli ihonmyötäiset asut, ohut päähine joka näytti kommunikaatiolaitteelta, ja niiden kädessä oli tulkkauskone, minulle sanottiin. Hollomanin tukikohdan komentaja ja muut ilmavoimien virkamiehet menivät niitä tervehtimään.
Emeneggerille ja Sandlerille tarjottiin filmiä ilmatukikohdan avaruusolentokohtaamista vastalahjaksi dokumentista, joka heidän pyydettiin tekemään Pentagonille. Seurasi neuvottelut ja tapaamisia Pentagonissa, joihin Emeneggerin ja Sandlerin ei edes tarvinnut erikseen kirjautua sisään. Emenegger kuvasi tilannetta vuoden 1994 esityksessään Teksasissa Electric Viewpointille.
Me menimme Pentagoniin ja kävelimme rakennukseen — muistan meidät kaksi, ja jostain syystä meitä paimensi kaksi siviilivaatteista miestä kapeaan halogeenivalaistuun huoneeseen ja muistan vain, että joku mies istui tiskin takana ja hän osoitti meitä ja sanoi “Meitä huolettaa kovasti se, että te otatte UFO-aiheen esille. Hän sanoi sen aiheutuvan kun teidänlaiset ihmiset laittavat näitä asioita ilmaan — että se katkaisee puhelinlinjat. Se ei kuulu meidän tehtäviimme, meidän kansalliseen puolustukseemme”, ja niin edelleen ja niin edelleen. Olin näiden halogeenivalojen alla katselemassa näitä siviilivaatteisia miehiä. Ja mietin että kuolen kohta.
Mutta onneksi kaverillani oli järkeä päässä sanoa “Heh! Herra Hatch, eversti Coleman kutsui meidän, ja hän sanoi “Okei, se oli vain varoitukseksi.” Hän meni tapaamaan eversti Colemania. Hän näyttää kovasti Hemmingwaylta partoineen kävellessään E-ringia Pentagonissa. Ensimmäiseksi hän sanoi meille, “Kai tiedätte, että jos teille tulee vastaan informaatiota tai teknologiaa joka on vastoin kansallisen puolustuksemme etuja, voitte saada sakkoa ja vankeutta.” Joten se oli ikäänkuin varoitus #2.Sitten me menimme hänen sisätoimistoonsa, ja tapahtui omituinen asia. Hän sanoi, “Noniin pojat. Istukaa. Kerron teille jotain.”
Jokainen näissä Pentagonin tuotantotapaamisissa sai mahdollisuuden protestoida ideaa, mutta kukaan ei tehnyt niin. Emenegger selittää,
No, he kaikki saivat tilaisuutensa. Itse asiassa, yksi meidän sopimuksistamme oli käydä läpi käsikirjoitus Pentagonissa, ja jos oli jotain kysymyksiä mihinkään liittyen, heillä oli oikeus kysyä siitä. Omituista kyllä, kukaan ei koskaan kysynyt koko laskeutumisesta Hollomanin ilmatukikohtaan — ihan kuin se olisi, “No olkoon.”
Se kaikki tapahtui. Yksi kaveri soitti toiselle. Esimerkiksi Coleman sanoi, “Odottakaa” siinä kun istuimme hänen toimistossaan. Hän soitti (kenraali) Georgelle (Weinbrenner) ja sanoi, “Haluatko puhua näille jätkille?” Päivää myöhemmin me menimme bunkkeriin, ja siellä oli George. Mielestäni hän oli varsin suorasukainen. Ensimmäinen kysymykseni oli, “Entäpä laskeutuminen Hollomanin ilmatukikohtaan.” Hän vain sanoi, “No, kerron sinulle.”
Miehille kerrottiin filmistä, joka oltiin kuvattu Hollomanin ilmatukikohdassa kun avaruusolennot laskeutuivat sinne. Avaruusolento astui ulos aluksesta ja tapasi viranomaisten kanssa tukikohdassa. Ryhmä sitten siirtyi tukikohdan rakennukseen.
Emeneggerille luvattiin kilometrin pituudelta filminauhaa hänen elokuvaansa, jota voitaisiin käyttää dokumentissa kertomaan ihmisille siitä faktasta, että UFOt ovat olemassa ja että virallisia tapaamisia on ollut valtion ja avaruusolentojen välillä. Emeneggerille ja Sandlerille tarjottiin toista UFO-filmiä dokumenttiin. Eräs esimerkki oli huippusalainen filmi, jossa laukaistiin ohjus Vandenbergin ilmatukikohdasta, jota UFOt seurasivat.
Meille annettiin filmi — huippusalainen, joka on edelleen huippusalainen, Quintanillan nimi oli siinä — Vandenbergin tukikohdan laukaisusta jossa kolme kameraa seurasi yhden ohjuksen laukaisua. Sen edellä näkyi kaksi valkoista, jotka näyttivät läpinäkyviltä kuilta jotka vain seurailivat sitä, jokaisessa kamerassa, huolimatta asemasta ja suunnasta, joten se ei ollut heijastus. Meillä Bob Baker oli kaveri joka oli ollut mukana Robertsonin paneelissa. Bob Baker oli erittäin tunnettu tuohon aikaan. Joten hän tuli ja analysoi ja sanoi sen olevan yksi miljoonasta jos se on yhtään mitään mutta — se ei ole Venus — se ei ole heijastus, se on tämä, sitä ei tiedetä mikä se on.
Dokumentti ja kirja edistyivät mutta erään liikkeen myötä, josta tulisi kaava kaikille tuleville paljastuksen välähdyksille, Hollomanin filmi vedettiin pois viime minuutilla. Coleman veti filmin pois, ja mies pakotettiin ajamaan filmiä pitkin maata autollaan. Emenegger ja Sandler pakotettiin käyttämään toisintoja puhuessaan mahdollisesta kohtaamisesta valtion ja avaruusolentojen välillä.
Carterin hallinto
Carter, kuten mahdollisesti kaikki tässä huoneessa tietävät, näki UFOn ennen kuin hänestä tuli Georgian kuvernööri. Vuonna 1976 National Enquirer haastatteli Carteria tapauksesta, ja siitä mitä hän tekisi UFOille jos hänet valittaisiin Valkoiseen Taloon. Carter teki lupauksen julkaista kaikki havaintodata.
Enquirer: Kuvernööri, kun näitte UFOn. Jos olisitte presidentti, käynnistäisittekö UFO-tutkimuksen uudelleen?
Carter: No — En, se mitä tekisin olisi tuoda se informaatio, mikä meillä on, saataville kansalle, ja antaa heidän päättää. En koskaan ole yrittänyt identifioida sitä mitä näin. Se oli — tiedäthän — valo länsitaivaalla. Se oli erittäin uniikki. En ollut koskaan nähnyt sitä ennen. Meitä oli noin 20 jotka näkivät sen. Kukaan meistä ei kykenyt sanomaan mikä se oli. Mielestäni se ei ollut mitään kiinteää. Ne näytti vain valolta. Se oli kiintoisa aberraatio. En pilkkaa ihmisiä jotka ovat nähneet tunnistamattomia esineitä taivaalla. Enquirer: Yhdysvalloilla oli ennen UFO-tutkimuselin. Se lakkautettiin. Käynnistäisittekö sen uudelleen? Carter: En tiedä vielä.
Paljastus vaikutti olevan vain muutaman hetken päässä. Presidentti istui Valkoisessa Talossa, joka oli kokenut ilmiön, ja joka uskoi hyvin asioista perillä olevalla kansalla olevan oikeus tietää. Se mitä monet eivät tajua on, että Carter asetti joitain ehtoja UFO-lupaukselleen.
En näe mitään syytä pitää tuollaista informaatiota salassa, mutta voi olla jotain UFO-informaation aspekteja joista en tiedä mitään, jotka voivat liittyä jonkinlaisiin kokeisiin joita me teemme kansalliseen turvallisuuteemme liittyen — asejärjestelmämme. Sellaista en todellakaan julkistaisi. Mutta jos se olisi jotain joka ei liittyisi kansalliseen turvallisuuteemme, mielipiteeni on presidenttinä että julkistaisin sen. En näe siinä mitään väärää.
Monet kuulemani kertomukset UFO-tahoilta, jotka ovat puhuneet Carterin hallinnosta, ovat sanoneet että Carter pyörsi puheensa hänen lupauksestaan paljastaa asiat eikä tehnyt UFOille mitään Valkoisessa Talossa. Se ei ole ollenkaan totta. Carter puski kovaa eteenpäin paljastusta ja hän saavutti paljon.
Jimmy Carter aloitti puskemaan UFO-asiaa ennen kuin hän oli presidentti. Kun hänet oltiin valittu jo presidentiksi muttei vielä ollut astunut virkaansa, hän sai briiffauksen presidentti Fordin CIA-johtajalta George Bushilta, jolta Carter vaati tietoja UFOista.
Bush sanoi Carterille ettei hän voinut antaa vaadittuja dokumentteja. Hän sanoi ettei Carterilla ollut “tarvetta tietää” ja että mielenkiinto presidentin taholta ei olisi riittävä syy saada tietoja UFOista. Ronald Pandolfi, jonka huhutaan pyörittävän omitusta pestiä CIA:ssa, on ilmaissut epäilyksensä siitä, että George Bush olisi koskaan evännyt UFO-tietoja presidentiksi valitulta johtuen siitä, että hän olisi saanut potkut tällaisesta tempusta. Asian pihvi on kuitenkin, että Carter antoi potkut Bushille. Itse asiassa Bush ei palvellut päivääkään presidentti Carterin alaisuudessa keskustiedustelun johtajana.
Päästyään virkaansa Carter jatkoi UFO-paljastuksen ajamista. Ne, jotka hänet valitsivat, eivät unohtaneet UFO-lupausta koska Valkoinen Talo sai 9000 UFO-kirjettä. Carterin lupaus julkistaa informaatio jumiutui muustakin syystä kuin pelkästään hänen puheistaan kansallisesta turvallisuudesta. Se rajautui siihen kuka Carter oli. Carter oli pyrkinyt presidentiksi Washingtonin ulkopuolisena. Hän oli kampanjoinut kevyesti idealla, että hän oli perusjätkä joka pyrki kansakunnan korkeimpaan virkaan. Carter oli Washingtonin piirien ulkopuolella kisaamassa Washingtonin sisäpiiriläisiä vastaan, jotka kontrolloivat UFO-tietoja. Hänen ei olisi pitänyt yllättyä siitä, että hän ei saanut tukea UFO-paljastusaloitteelleen. Hän astui virkaan aikana, jolloin Churchin komitea paljasti CIA-skandaalin yksityiskohdat vuonna 1976. CIA oli huonossa asemassa, ja kun Carter astui virkaan, hän potki pihalle satoja CIA-agentteja. He eivät nyt enää luottaneet häneen, ja kaikki hänen mahdollisuutensa paljastaa tarkoin varjellut salaisuudet olivat menneet.
Carter ajautui myös pulaan sotateollisen kompleksin kanssa, jonka usein huhuttiin olevan kontrollitekijä UFO-salailussa, leikkaamalla $5 miljardia puolustusbudjetista. Hän myös peruutti B-1 -pommikoneen, laittoi neutronipommin säppiin, äänesti ydinasekantoalusta vastaan ja purki jo rakennetut mallikoneet. Lopussa hänen ylitseen käveltiin. Carter teki paljon hommia vavisuttaakseen liittovaltion virastoja kaikista heidän UFO-tiedoistaan, tai kaikista heidän salaisista järjestelmistään joilla koordinoitiin UFO-informaatiota. Hänen luottohenkilö Jody Powell ryhtyi tähän hommaan. Powell otti yhteyttä virastoihin kuten FBI ja NASA.
FBI sanoi ettei heillä “ole mitään valtuutusta tai syytä tehdä mitään tutkimuksia tästä aiheesta” ja että he olivat antaneet kaiken ilmavoimille “tekemättä asialle yhtään mitään.” NASA tiesi, että UFO-aihe oli tilanne jota ei voitaisi voittaa, ja se olisi raskas riippakivi budjetissa, jota Carter oli juuri leikannut. He sopivat vastaavansa Valkoiseen Taloon lähetettyyn UFO-mailiin ja tutkivansa kaikkia “bona fide fyysisiä todisteita uskottavista lähteistä”.
Carterin hallinto teki paljon enemmän UFO-paljastuksen eteen kuin mistä se on saanut tunnustusta. Iso määrä julkiseksi tehtyjä hallituksen dokumentteja, jotka meillä on nykyään käsissämme, julkaistiin Carterin hallinnon alaisuudessa. Neljän Carterin vuoden aikana noin 3000 sivua julkaistiin, mm. iso liuta dokumentteja CIA:lta, FBI:lta ja NSA:lta. Carter avoimesti tapasi UFO-persoonia kuten Grenadan pääministerin Eric Garyn. He tapasivat Valkoisessa Talossa, ja NRC:n muistiinpanoista käy ilmi että he puhuivat tapaamisessa UFOista.
Asianajaja Daniel Sheehanin tarinoiden mukaan näkyi selvästi, että Jimmy Carter pyysi suurta määrää UFO-informaatiota kun hänestä tuli presidentti. Sheehan, joka on nimekäs ihmisoikeuksien asianajaja, oltiin kutsuttu konsultiksi kahteen tutkimukseen tehtäväksi presidentille. Yksi tutkimus kosketti UFOja, ja toinen Maan ulkopuolista älyä. Sheehan kuvaa sitä miten häneen otettiin yhteyttä Vatikaanin kirjaston UFO-tietojen saamiseksi raporttiin.
Marcia Smith otti minuun yhteyttä, joka on tiede- ja teknologiaosaston johtaja kongressin tutkimuspalvelussa, selvittääkseen kykenisinkö minä USA:n jesuiittapäämajan kansainvälisen toimiston neuvoston päämiehenä pääsyn Vatikaanin Roomassa sijaitsevan kirjaston osastoon, jossa oli tietoja Maan ulkopuolisesta älystä ja UFOista. Suostuin tekemään niin kongressin tutkimuspalvelun erikoiskonsulttina.
Osana tätä työtä Sheehan pyysi Marcia Smithia käymään läpi Project Blue Bookin salaista osastoa. Joku korkealta auttoi Marcia Smithiä, kongressin kirjaston raporttien kirjoittaja, ja Sheehania pyydettiin menemään Madison Buildingiin käymään läpi papereita. Sheehan kuvaa tapahtunutta,
Joskus vuonna 1977 kun minua pyydettiin osallistumaan kongressin kirjaston erikoiskonsulttina tutkimusryhmän analyysiin presidentti Carterille, minulle annettiin pääsy Project Blue Bookin tietoihin — salattuun informaatioon valmistellessani seminaaria joka minua oli pyydetty pitämään viidellekymmenelle huipputiedemiehelle Kalifornian Jet Propulsion Laboratoryssa SETI-ohjelmassa. Siinä kohtaa minulle sallittiin käydä läpi salaisia osioa Project Blue Bookista. Minulle tuli vastaan absoluuttisen selviä kuvia — valokuvia — UFOsta joka oli maassa. Se oli ilmeisesti haaksirikkoutunut. Se törrötti penkan reunalla. Lunta oli ympäriinsä valokuvissa, ja kuvissa oli USA:n ilmavoimien henkilökuntaa mittaamassa alusta — ottamassa siitä valokuvia.
Niitä näki useassa valokuvassa. Sitten siellä oli aitoja lähikuvia eri aluksen suunnita, ja niissä oli itse asiassa merkkejä aluksen sivuilla joista oltiin otettu lähikuvia. Joten kun näin tämän, siinä kontekstissa, joka minulle oli sallittu tässä huoneessa kongressin kirjaston uuden siiven alakerrassa jota kukaan ei ollut edes avannut. Tämä oli aivan uunituore rakennus. Heillä oli isoja erikoishuoneita alakerrassa. Ilmavoimien vartijat olivat ovilla. Kun näin näitä valokuvia tiedoissa, ajattelin “Noniin, nyt olen nähnyt ätmän ja tiedän että USA:n ilmavoimilla on näitä valokuvia — että heillä on tämä alus. Selvästikin heillä on tämä. Siitä on nämä valokuvat.
Sheehan raportoi lisäksi, että Carter sai kaksi raporttia ja että niissä oli huikeaa informaatiota.
Hän jatkoi eteenpäin ja valvoi kahta tutkimusta. Ensimmäinen tutkimus pääsi lopputulokseen — tämä oli USA:n valtion kongressin tutkimuspalvelun virallinen raportti, jota valmisteli kongressin tutkimuspalvelun tiede- ja teknologiaosasto, ja se lähetettiin edustajainhuoneen tiede- ja teknologiakomitealle, joka sitten edelleen lähetti sen presidentille. Tässä raportissa he tulivat tulokseen, että oli kahdesta kuuteen — ainakin — kahdesta kuuteen erittäin kehittynyttä älykästä sivilisaatiota muita kuin omamme omalla planeetallamme meidän galaksissa.
Ja toisena he valmistelivat täyttä raporttia UFO-ilmiöstä. Itse asiassa siinä oli diagrammeja kaiken muotoisista UFO-aluksista joita oli, ja itse asiassa se ennusti niiden ilmaantuvat tietyissä tapauksissa, ja että niistä käy ilmi että 5-6%:ssa näistä tapauksista — näistä havainnoista — ei ollut mitään muuta rationaalista selitystä näille ilmiöille, ottaen huomioon sen kaliiperin silminnäkijät, havaintojen ympärillä tehdyn yhteistyön laajuus, kuin päästä lopputulokseen että ne itse asiassa näyttivät tulevan yhdestä tai useammasta näistä kahdesta kuuteen Maan ulkopuoleisesta sivilisaatiosta galaksissamme.
Toinen viite siitä, että Carter sai tietoa UFO-ilmiön todellisesta luonteesta ja yritti paljastaa sen, on peräisin tarinasta jonka näyttelijä Shirley MacLean kertoi. MacLean vastasi UFO-tutkija Art Greenfieldin hänelle esittämiin kysymyksiin Larry Kingin ohjelmassa. Kysymys perustui siihen mitä näyttelijä Nicholas Cage oli esittänyt David Lettermanin ohjelmassa pari viikkoa ennen.
Kysymys: Heippa, hyvää iltaa Larry ja Shirley, noin kaksi viikkoa sitten Nicholas Cage oli Lettermanin show’ssa ja sanoi Shirleyn kertoneen presidentti Carterille, että hän oli nähnyt haltuun saadun avaruusolentojen aluksen hangaarissa. Voitteko kertoa minulle mitä presidentti Carter tasan tarkkaan sanoi?
Shirley: ”Hän ei sanonut minulle sitä, mutta hän sanoi monta kertaa minulle kun ensin kirjoitin kirjaa ”Out On A Limb”, että hän tukisi minua, että se oli totta, että siellä oli sisällä olentoja. Miksi me olisimme ainoita ihmisiä universumissa? Hän halusi valaista tiedustelulakeja, paljastaakseen sen, nähdäkseen miten ihmiset reagoisivat, mutta hän ei kyennyt eikä halunnut, niinkuin hän minulle selitti.”
Grant Cameron tuli mukaan avaruusolentoihin liittyvien ilmiöiden tutkimukseen toukokuussa 1975 henkilökohtaisesti nähtyään aluksen Carmanissa, Manitonassa 25 mailia pohjoiseen USA:n ja Kanadan väliseltä rajalta. Seuraavan 18 kuukauden ajan raportoitiin satoja havaintoja, ja Grant käytti kuukausia valokuvatessaan useita omituisia esineitä ja haastatellessaan satoja mukana olleita silminnäkijöitä. Näin alkoi 28 vuoden sitoutuminen aiheeseen. Kun hän oli kirjoittanut käsikirjoituksen vuosien 1975-76 havainnoista, hän siirtyi tutkimaan legendaarisen Wilbert B. Smithin työtä. Smith johti Kanadan hallituksen lentävien lautasten tutkimusta, joka tunnetaan nimellä Project Magnet, joka pyöri vuosina 1950-1954. Smithin tutkimuksen aikaan Grant sai kuulla entisestö Penn Staten yliopiston rehtorista tri. Eric Walkerista, jonka tri. Robert Sarbacher identifioi keskeiseksi henkilöksi salailussa. Cameron löi hynttyyt yhteen T. Scott Crainin kanssa tutkiakseen ja kirjoittaakseen UFOista, MJ-12:sta ja valtiosta MUFONille. Cameron sen jälkeen suuntasi tutkimuksensa USA:n presidenttien suhteeseen avaruusolentoihin. Hän teki 13 reissua USA:n kansallisarkistoihin ja presidenttien arkistoihin etsiäkseen relevantteja dokumentteja. Hänen työnsä suuri kontribuutio on tietopyynnön lähettäminen Valkoisen Talon tiede- ja teknologiakomiteaan, joka tuotti yli 1000 sivua paljastusdokumentteja Clintonin hallinnolta. Hän on luennoinut Kanadassa ja USA:ssa vuosien 1975-76 Manitoban havainnoista, Wilbert Smithista ja presidenttien UFO-yhteyksistä. Hän elää Winnipegissa, Manitobassa. Verkkosivu: www.presidentialufo.com
Esitetty Extraterrestrial Civilizations and World Peace Conferencessa
Exopolitics Instituten sponsoroimana
@ Kailua-Kona, Hawaii
11. kesäkuuta 2006
Kuka vastaa vaarassa olevan planeetan kutsuhuutoon? Ole varovainen sen suhteen keneltä pyydät apua — ensimmäinen vastaaja saattaa tulla korjaamaan satoa, ei parantamaan. Vai saako tuo kommentti aikaan pelkoon perustuvaa ajattelua, joka sokeuttaa meidät todellisten ongelmien rationaaliselta tarkastelulta, sekä itsemme vapauttavien strategioiden kehittämiseltä? Seuraavan tunnin aikana haluan tehdä kaksi asiaa. Ensimmäinen on jakaa joitain ideoita ja kokemuksia. Jotkut niistä ovat henkilökohtaisia, toiset ovat lähteistä jotka ansaitsevat huomiomme. Avauksen jälkeen käymme vakavaan, mukavaan työhön. Tarvitsen mielipidettänne eräästä projektista, joka yhdistää kaksi tämän konferenssin komponenttia: Maan ulkopuoliset sivilisaatiot, ja Globaalin rauhan.
Kirjansa Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence loppukappaleessa Michael Salla tekee havainnon, että “Sen sijaan että paljastamatta jättämisen politiikka olisi huono poliittinen päätös, jonka ovat valinneet valistumattomat julkiset virkamiehet mistään tietämättömän kansan puolesta, paljastamatta jättämisen politiikka on väistämätön poliittinen lopputulos ihmiskunnalle, joka ei ole valmistautunut kuulemaan totuutta Maan ulkopuolisten läsnäolosta. Jokaisella yksilöllä on valta muuttaa tämä.” [1] Lisäisin vielä, että sen lisäksi että on valta tehdä tämä muutos, jokaisella yksilöllä on vastuu ottaa osaa siihen muutokseen jos heillä on mitään odotuksia elää globaalisti kestävässä rauhassa. Tänä iltapäivänä jokainen teistä saa keskitetyn mahdollisuuden ottaa osaa tuohon muutokseen.
Paljon on sanottu ja kirjoitettu paljastamatta jättämisen ongelmasta, eikä minulla ole epäilystäkään siitä että salaisuuksia jätetään kertomatta. Kuitenkin, epäilen että useat salaisuudet liittyvät pelkoon, turhautumiseen ja nolouden tunteeseen kyvyttömyydestä todella kommunikoida sitä mikä on ollut käynnissä tuhansia vuosia.
Paljastukselle on olemassa peruslogiikka. Se on luonnollista seurausta kaikille kulttuureille yhteisestä tekijästä, joka määrittää erittäin kehittyneiden olentojen populaatiota. Yhteinen tekijä on: me olemme kaikki yhtä, ei ole erillisyyttä, kaikki on suhteessa kaikkeen. On kiinnostavaa, että tämä kuvaa sitä eetosta, joka monilla “primitiivisillä” alkuperäiskansoilla on. Se on myös rohkaisevaa, että nämä käsitteet ovat erilaisia “Kultaisen Säännön” toiminnallisen ytimen ilmaisuja, jotka kutovat yhteen kaikki kulttuurit, muinaiset ja modernit.
Vuosien ajan luulin, että paljastamatta jättäminen olisi valtion ongelma, mutta se ei ole. USA:n valtio mahdollisesti on tehnyt joitain huonoja valintoja koskien Maan ulkopuolisten kysymystä, mutta mahdollisesti se johtui heidän aiemmasta ymmärryksestään siitä mitä oikeasti tapahtui. Se on ja on aina ollut henkinen ongelma, jolla on alaviitteessä yhteytensä teknologiaan ja valtaan, viimeisimpien sukupolvien lemmikkeihin. Jos meillä olisi ollut Henkisten Suhteiden Ministeriö 1950-luvulla, tätä konferenssia ei tarvitsisi pitää.
Se mitä meidän tulee tehdä on herätä, muistaa keitä me olemme, mistä me olemme tulleet ja mikä on kohtalonamme. Tätä muistamista suuresti kiihdyttää oppiminen ja tutkiminen siitä mitä muut sivilisaatiot — kehittyneet sivilisaatiot — tekevät. Tämän opin ja tutkailun arvattava seuraamus on kestävä globaali rauha. Vierailevat Muut, joilla on Valkoiset Hatut asuvat kulttuureissa, jotka valaisevat tätä muistamisen polkua. Ehdotan, että emme olisi yllättyneitä kun tapaamme Vierailevia Muita, joilla on Mustat Hatut, sillä se mitä me teemme on näemme oman itsemme. Käytän termiä ‘Vierailevat Muut’ nimikkeenä tapaamillemme tahoille, sillä opin sen Amerikan intiaanikollegalta Turtle Woman Singing, jolta opin paljon tästä aiheesta. Eräs vielä ongelmallisempi kysymys on raportit mielenhallinnasta.
Kokijat ja mielenhallinta
Yleinen raportoitu ilmiö kokijoiden kirjallisuudessa on se, että aivot/mieli täyttyvät ajatuksilla ja visioilla Maapallon tuhoutumisesta. Tämä on erittäin dramaattinen esimerkki mielenhallinnasta ja mieleen vaikuttamisesta. Kokemus on voimakas, mutta mikä on sen viesti ja kuka sen lähettää?
Jos sen ovat raapineet kasaan Mustat Hatut, viesti voi olla, “Tee niinkuin sanon, tai muuten tapahtuu näin.” Jos se on peräisin Valkoisilta Hatuilta, viesti voi olla, “Hillitkää väkivaltaanne toisianne ja Maapalloa kohtaan, tai muuten tämä on se miten kaikki loppuu.” Kumpi tahansa, mikä voisi olla valtion vastaus tuollaiseen? Ehkäpä nihkeytemme ja purnaamisemme valtiota vastaan ei ole asianmukaista. Ehdotan, että meidän tulisi auttaa heitä.
Täytyy huomata, että toiset saattavat olla ja ovatkin mukana mielenhallinnassa. Ilmiselvä ryhmä, joka on melkein mahdoton välttää on mainosala TV:ssä ja radiossa. He ovat voimakkaita ja läpitunkevia. Ja sitten on myös muita. Me tiedämme, että mieli on herkistynyt tietyille mikroaaltotaajuuksille, ja että sellaisille altistuminen voi aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia, mm. hämmennystä sekä mielessä tapahtuvaa höpötystä joka on usein rietasta ja uhkaavaa. Olin todistamassa tällaista Washington DC:ssa FBI:n päämajassa, jossa he käyttivät sitä Michael Drosniniin pöyristyttävässä esityksessä heidän teknologiaosaamisestaan ja halukkuudestaan käyttää sitä lopettamaan eräs palaveri, jonka senaattori Pell oli pakottanut voidakseen keskustella heidän mukanaolostaan mielenhallintatutkimuksessa. Vanhempi FBI-henkilö tuossa tapaamisessa oli varatutkimusjohtaja Douglas Gow. Hän oli myös mukana helmikuussa ja huhtikuussa 1993 Wacon tragediassa Teksasissa David Koreshin kanssa.
En usko, että Vierailevat Muut käyttävät mikroaaltoja tai mitään teknologialaitteistoa saavuttamaan mielenhallinnan kaltaisia asioita. Niiden vuosien aikana jotka olen työskennellyt Amerikan intiaanien kanssa, jotka ovat ohjeistaneet minua että Vieraileville Muille kommunikointi on kuin isoäideille puhumista, esi-isille hengessä. Turtle Woman Singing (Paula Spencer) sanoi, että oli kuitenkin ero, “Isoäidit puhuvat yhden olan yli, ja Vierailevat Muut toisen olan yli.” Kuka tahansa joka on sinut telepaattisen viestinnän kanssa todennäköisesti osaa hoitaa sen mikä monille näyttää mielenhallinnan yritykseltä.
Keitä ovat Vierailevat Muut, miksi meidän tulisi heitä nimittää?
ET ei ole huono vaihtoehto. Se sanoo, “Ei kotoisin Maasta.” Jos me luulemme tietävämme heidän planeettansa tai alkuperäisen tähtijärjestelmänsä, se vastaa kysymykseen yhdellä tasolla, mutta miten me kutsumme heitä — sillä on väliä heidän asenteissaan ja suhteen syntymisessä. He eivät ole ihmisiä? Se on se mitä me olemme, ja monet kertomukset heidän ulkonäöstään ovat meistä varsin erilaisia. He ovat varsin vieraita ihmiskunnalle. Vieras on yleisin termi kuvaamaan avaruusolentoja, ja sillä on negatiivinen konnotaatio: “Ei ole yksi meistä!” Ehkäpä se on hyvä uutinen.
Lähtien ensimmäisestä julkisesta UFO-raportista Kenneth Arnoldilta vuonna 1947, ja siitä ilmiselvästä kysymyksestä että heidän mukanaan voisi olla miehistöä, meidän on pitänyt pohtia ovatko he ystävällisiä vai uhka. Meille oli esittänyt uhkahypoteesin Orson Wellsin radioesitys “Maailmojen Sota” lokakuun 30. päivänä 1938, jossa kuuluttaja realistisesti keskeytti lähetyksen raportoidakseen “oikeasta” marsilaisten laskeutumisesta New Jerseyyn ja heidän hyökkäämisestään New York Cityyn myrkkykaasulla. [2]
Kristinuskoisille kerrotaan mikä pääasiallinen uhka on ja kuka on vihollinen. 1. Mooseksen kirjassa käärme, paholaisen ja pahan metafora, on ikuisesti uhkalistan huipulla. Olisin ihmetellyt jos Orionin Reptiliaaneista kerrottaisiin heidän pitävän valkoista hattua. Intiaaniystäväni mielestä se on huttua. He näkevät käärmeen erilaisen kulttuurillisen linssin läpi.
On ehdotettu, että joillekin on hermostuttavaa jos vihollista tai uhkaa ei ole identifioitu. Tämän helpottamiseksi vihollinen joko valitaan tai se luodaan. Presidentti Reagan puhui avoimesti avaruusolennoista enemmän kuin kukaan muu presidentti. Poikkeuksetta hän liitti “uhkan” Vieraileviin Muihin. Se ei ole yllättävää, että hänen vastauksensa oli ison rahan Tähtien Sota -ohjelma. Sanon, että tikulla silmään sitä presidenttiä joka pelaa pelkokortin. Olen varsin iloinen, että sellaista ei ole käynnissä enää.
Rockefeller/Clinton-aloite
Vuonna 1992 Laurance Rockefeller pyysi minua suunnittelemaan strategian jolla rohkaista presidentti Clintonia korjaamaan politiikkaansa, jonka hän peri aiemmilta hallinnoilta koskien ET/UFO-informaation paljastamista. Me tapasimme Jack Gibbonsin, presidentin tiedeneuvonantajan, huhtikuun 14. päivä 1993, aloittaaksemme tuon steppailun. Me esitimme, että tavoitteemme oli vaatimaton; saada presidentti käymään uudelleen läpi nykyinen salailun käytäntö koskien UFO/ET-ilmiöitä ja tehdä tuoreempi päätös pitääkö kiinni nykyisestä käytännöstä vaiko muuttaa sitä. Me teimme selväksi, että henkilökohtaiset näkemyksemme olivat, että nykyinen politiikka ei palvele Amerikan kansan eikä maailman korkeimpaa etua, että kosmisten kulttuurien tapaamisen vaikutukset koskettavat jokaista sivilisaation aspektia. Otan tämän esiin kahdesta syystä. Ensimmäinen on, että me saimme tietää että Clintonille ei koskaan kerrottu näistä asioita. Ja toiseksi, se yksi kohta suunnitellussa strategiassa jota emme koskaan käyttäneet on edelleen arvokas.
Rockefellerin aloitteesta voitte lukea Grant Cameronin verkkosivuilta: www.presidentialufo.com. [3] Grant oli eräs ensimmäisiä, joka onnistuneesti käytti tietopyyntöä saamaan lähes tuhat sivua dokumentteja Gibbonsin toimistolta. Tässä kasassa oli kirjeitä Gibbonsin ja minun välillä, sekä Rockefellerin kirjeitä. Cameronin kommentaarien lisäksi se tarjoaa erään sydämellisen pyrkimyksen avata ovi UFO/ET-mysteeriin. Se mitä ei käsitelty oli kaikki infomaatio koskien sitä mistä Rockefeller ja Clinton puhuivat yksityisessä tapaamisessaan, joka heillä oli kun kävi ilmi että Clintonin hallinto ei saanut pääsyä siihen ohjelmaan joka kontrolloi informaatiota.
Tämän pyrkimyksen alkuvaiheissa Rockefeller ja minä odotimme, että tämä olisi todennäköinen lopputulema. Meillä oli B-suunnitelma jonka Rockefeller paljasti Gibbonsille, mutta lopulta hän ei päättänyt mennä siihen. Olen samaa mieltä tämän päätöksen kanssa. Se olisi suuresti nolannut Clintonin, mutta vielä tärkeämpänä se olisi saanut aikaan kaaosta ilman varmuutta siitä että siitä syntyisi mitään positiivista. B-suunitelman permutaatiota oltaisiin voitu käyttää rakastavalla aikeella, kuten myöhemmin esitän.
Mitä ihmiset ajattelevat?
Gallup toisensa jälkeen kertoo, että enemmistä amerikkalaisista “uskoo” toisilla planeetoilla olevan elämää, ja että UFOt ovat todellisia. Kun kysyt yksinkertaisen kysymyksen, saa ainoastaan yksinkertaisen vastauksen joka on helppo tuottaa vähällä ajatuksella. Luuletko, että enemmistö amerikkalaisista vastaisi “Kyllä” seuraaviin kysymyksiin:
UskotkoUFOjen olevan todellisia?
UskotkoJeesuksen palaavan Maapallolle?
Uskotko Jeesuksen palaavan Maapallolle UFOssa?
Mitä Vierailevat Muut aikovat?
Clintonin aloitteessa me emme ehdottaneet taksonomiaa mahdollisten voimien aikeille UFO/ET-ilmiön taustalla. Michael Salla on yksityiskohtaisesti puhunut aikomusten taksonomiasta: Tunkeilija, Manipulaattori, Auttaja ja Tarkkailija.[4] Tottakai tälle listalle voi olla erilaisia kombinaatioiden muotoja. Ensimmäinen joka tulee mieleen on tunkeilija (eli, ei kutsuttu), joka tulee auttamaan manipuloimalla ja leijailee ympäriinsä katsellen mitä tapahtuu.
Manipulaation ei tarvitse tarkoittaa pahaa aikomusta. Muista kulttuurin laajat vaikutukset. Kyynikko ja UFO-debunkkaaja, edesmennyt Phil Klass kysyi minulta kerran, “Kuinka moni ihminen joka väittää tulleensa avaruusolentojen “abduktoimaksi” on raportoinut sen FBI:lle?” Vastasin ettei minulla ollut hajuakaan vastauksesta, mutta että olin varma että maissa ja kulttuureissa, joissa morsiamen sieppaus on eräs heidän tavoistaan, prosenttiosuus olisi eri.
Mitä tapahtuu?
Jossain kohtaa selvä kertomus siitä mitä tapahtuu voi määrittää aikataulutuksen ja sen tyypin resurssit jotka tuodaan saataville vastaamaan niihin mahdollisuuksiin, joita kosmisten kulttuurien tapaaminen ja moniulotteisen todellisuuden kunnioittaminen tarjoavat.
Mitä resursseja meillä on tukea ymmärtämisen väitteitä, jotka olisivat uskottavia? Rehellinen skeptikko todennäköisesti vaatisi, että ensimmäinen todisteiden taso on pakko liittyä Maan ulkopuolelta peräisiin olevaan laitteistoon. Kun sellaisen laitteiston olemassaolo on julkista, portit ovat auki eikä niitä voi enää koskaan kunnolla. Moderneina aikoina tuhannet silminnäkijät ovat raportoineet heille UFOilta näyttäviä asioita, jotka ovat päässeet läpi jokaisesta viiden aistin testistä. Tunteja videomateriaalia on saatavilla. Kuitenkin kytköstä näiden havaintojen ja Maan ulkopuolisen alkuperän välillä ei ole koskaan onnistuneesti saatu aikaan. ET-laitteiden haltuunotto ja niiden pitäminen pois kansan silmiltä ja tiedosta on ollut erittäin korkean prioriteetin toimintaa USA:ssa ja muissa maissa. Halu näyttää sellaista laitteistoa avaisi dialogin sille mitä se tarkoittaa.
Kiinalaiset ja venäläiset ovat kertoneet minulle, että heillä on hallussaan laitteistoa. Kiinalaiset ovat kertoneet minulle, että kun USA tekee ilmoituksen, he seuraavat nopeasti perässä. Olen miettinyt tätä lausuntoa vuosia. Miksi Kiina peesailee USA:ta? Se tarkoittaisi, että USA:lla on paljastuksessa johtava asema. Miksi?
Ehkäpä joillekin teistä tämä voisi olla jatko-osa Dan Brownin Da Vinci -koodiin. Keskeiset komponentit tässä skenaariossa ovat Jumala, moniulotteinen todellisuus joka on täynnä monenlaisia kulttuureja, joista jotkut ovat äärimmäisen henkisiä ja teknologisesti kehittyneitä. Kaikki nämä komponentit ovat energeettisesti kytkeytyneet tavoilla, jotka ylittävät käsityksemme ajasta ja etäisyydestä.
Kaikki nämä komponentit ovat laajalti käsitelty pyhässä, tieteellisessä sekä UFO/ET-kirjallisuudessa. Uskossa vankasti olijat ottavat pyhän kirjallisuuden uskon asiana. Tieteiskirjallisuutta pidetään rationaalisena kun se perustuu hyväksyttyihin tieteellisiin tutkimusprotokolliin. UFO/ET-kirjallisuus perustuu mihin tahansa lähteisiin kirjoittaja onkin sitten päättänyt turvautua. Jotkut näistä lähteistä raivostuttavat sekä tieteellistä että uskonnollista leiriä, ja osa tästä raivosta on epäilemättä oikeutettua. Mutta jotkut perustuvat ylimieliseen tyytymiseen tieteen nykylaatikon kokoo, ja uskonnollisten hierarkioiden uskoon siitä että he kuulevat vain Jumalan äänen, ja että ainoastaan he ovat kykeneviä tulkitsemaan viestiä massoille.
Avoin kanava
UFO/ET-kirjallisuuden eräs rikas osa tulee kanavoidusta tiedosta. Erilaisia leimoja annetaan tälle tilanteelle. Jotkut tutkijat pitävät sitä nolottavana, mutta uumoilen että useimmat kunnioittavat sitä potentiaalisena aiheen valaisun lähteenä, joka näyttää sijaitsevan taivaallisessa Mustassa Aukossa, ja tuntemattomista syistä se on lisäksi valtioiden piilottama, joilla on kieltämättä aikamoinen kyky kerätä sähköistä ja valokuvamuotoista todistusaineistoa siitä.
Kanavointi tulee laajalta spektriltä monenlaisissa muodoissa ja varmasti se on ollut ihmiskunnalla matkassa tietoisuuden evoluutiossa. Pyhä kirjallisuus ei olisi olemassa ilman sitä. Tieteellisen löytämisen rynnistys on velkaa sille enemmän eri sen muodoissaan kuin se tunnustaa tai koskaan haluaisi myöntää. Se on kaikkialla läsnäoleva ilmiö. Jokaisella tässä huoneessa on henkilökohtainen kokemus kanavoinnista. Muutama tässä konferenssissa ovat tunnettuja tästä taidemuodosta.
Jon Klimo: Channeling
Jon Klimon kirja Channeling: Investigations on Receiving Information From Paranormal Sources on klassikko.Klimo havainnoi, että kanavointi ET-lähteistä ja koskien niitä alkoi Kenneth Arnoldin UFO-havaintojen jälkeen vuonna 1947.[5] Ehdotus on, että Arnoldin havainnot, jotka nähtiin ja raportoitiin fyysiseksi alukseksi, avasivat kanavoijien mielikuvituksen ja erittäin mahdollisesti energeettisen väylän kanavoinnille tästä aiheesta. Voi olla, että jokainen viiden aistin kohtaaminen tämän jälkeen on saanut aikaan ja edistänyt eri muotoista lisäkommunikaatiota.
Yli sadan sivun läpikäynnin jälkeen kanavoinnista modernina ja historiallisena ilmiönä, Klimo tiivistää näin:
Nämä viimeiset kaksi lukua ovat esittäneet rikkaan kokoelman esimerkkejä kanavoinnista, joka kattaa yli 5000 vuotta historiaa. Kuten olemme nähneet, kanavoidut viestit ovat pysyneet sekä iättöminä että ajankohtaisina niiden teemoissaan läpi vuosisatojen useiden eri kulttuurien.[6]
Avoin kanavointi
Kun aiemmin sanoin, että jokainen tässä huoneessa on kanavoinut informaatiota, viittasin erityisesti Avoimen Kanavoinnin kategoriaan. Klimo määrittelee Avoimen Kanavoinnin prosessiksi, joka käsittää paljon siitä mikä osuu perinteisten intuition, oivalluksen, inspiraation ja mielikuvituksen alueille. Se mitä “tulee mieleen” tuntuu tulevan laajemmasta maailmasta kuin ihmisen oma kokemusmaailma tai oma itse. Jonkinlainen itsensä ylittäminen tuntuu tapahtuvan, jonkinlainen tavallisten mahdollisten ylittäminen.[7]
Jos Ramtha olisi täällä, hän saattaisi sanoa nyt, “Todellakin. Mestarit, mitä mieltä olette siitä?” Ja se on se mitä me teemme kohta parin minuutin päästä.
Sir Isaac Newton on Avoimen Lähteen Kanavoijan huippuesimerkki. Paino sanalla “avoin,” mutta pidetään mielessä että myös vastakkainen voi tapahtua. Suljettu mieli varmistaa rajoitetun informaation virran. Mieti Newtonia, häntä pidetään eräänä tärkeimmistä modernin tieteen kehittäjistä. Fyysikko ja matemaatikko, hän oli myös filosofi, teologi ja paljon muuta. Jälkimmäisen osan hänen elämästään hän omisti paljon aikaa alkemian tutkimukselle etsiessään Viisasten Kiveä. Kemian ja tieteen termein ilmaistuna Viisasten Kivi on ainetta, joka voi muuttaa halvat metallit kullaksi ja luoda myös eliksiirin, joka tekisi ihmisestä nuoremman ja tekisi kuolemattomuuden unitodellisuudesta totta.
Verkkosivuillaan meedio Ellie Crystal tarjoaa elegantin esityksen siitä mikä oikeasti oli kysymyksessä:
Viisasten Kivi — se mikä sisältää luomakunnan tiedon — symboli joka esittää viimeistä lopputulosta ihmisen sisäisestä transformaatiosta, hänen ulkoisten piirteidensä perusmetallien muuttumisesta hänen korkeamman itsensä kultaisiksi ominaisuuksiksi. Kaikki liittyy tietoisuuden evoluutioon ajan alkemiassa.[8]
Kanavoidun tiedon käyttö
Usa:n tiedusteluyhteisö ja kaikkien muiden valtioiden vastaavat ovat aina käyttäneet Avointa Kanavointia informaation keräämisessä ja analyysissa. Muistetaan, että Avoimen Kanavoinnin määritelmään kuuluu intuitio, inspiraatio, oivallus, mielikuvitus, kaikki luovan prosessin aspektit. Pidän Kaukokatselun käyttöä, jonka on kehittänyt Ingo Swan, suurena onnistumisena ja erityisenä Avoimen Kanavoinnin muotona, ja on myös muita joista et välttämättä ole kuullut. Joitain vuosia sitten ehdotin CIA:lle koulutusohjelmaa jolla parantaa intuitiivisia kykyjä. He harkitsivat sitä vakavasti ja useiden kokoontumisten jälkeen he sanoivat, että ohjelma näyttää hyvältä, mutta että se ei näytä tarjoavan mitään lisää siihen mitä he jo nyt tekevät. Minulla oli hyvät henkilökohtaiset kontaktit Virastoon, ja kykenin saamaan tietoja heidän ohjelmastaan. Kaikkein mielenkiintoisin tarina josta kuulin siihen liittyen oli, että he olivat avanneet sen muutamalle analyysiosaston johtohenkilölle. Yllättävä tulos tästä oli, että johtohenkilöt ilman minkäänlaista kokemusta tai tietoa asiasta keksivät avuliaita oivalluksia käsiteltäviin ongelmiin. Tämä vahvisti intuition käytön tiedustelutyössä, ja osoitti sen paikan Avoimen Kanavoinnin piirissä.
Ja Jumala sanoi . . .
Tässä osassa esitystäni olen varmasti haavoittuvainen syytöksille, että olen valinnut parhaat kanavoinnit päältä, esittääkseni asian. Olen valinnut ne mitkä mielestäni ovat kiinnostavia, provokatiivisia, liittyvät käsiteltävään asiaan, ja tärkeimpänä, jotka minusta läpäsevät uskottavuustestin. Tämä testi, toki, on subjektiivinen ja jokaisen henkilön vastuulla toteuttaa itse.
Neale Donald Walsch on sanonut, että hänen kirjansa eivät ole kanavoituja, vaan että ne ovat Jumalan inspiroimia. Olen aiemmin huomauttanut, että inspiraatio on Avoimen Kanavoinnin käsite. Wasch on kuvannut prosessiaan hänen mielessään kuulemiensa Jumalan sanojen puhtaaksikirjoittamiseksi. Miljoonia kirjoja näitä puhtaaksikirjoituksia on myyty globaalisti. Ne on käännetty 37 kielelle. Keskipäivällä syyskuun 11. päivä 2011 Walsch julkaisi lausunnon traagisen aamun tapahtumista. Se mitä hän sanoi oli profeetallista ja perustavanlaatuista. Täydellinen lausunto löytyy Larry Jamesin verkkosivulta: www.celebratelove.com/nealewalsch.htm
Se ei löydy Walschin omalta sivulta. Se on arvokasta luettavaa. Lausunnon ydin on tämä:
Tämän päivän tapahtumiin voi reagoida kahdella mahdollisella tavalla. Ensimmäinen tulee rakkaudesta, toinen tulee pelosta. Jos me tulemme pelosta, me saatamme panikoida ja tehdä asioita — henkilöinä ja kansakuntana — jotka voivat aiheuttaa vain lisää vahinkoa. Jos me tulemme rakkaudesta, me löydämme pakopaikan ja voimaa, jopa silloinkin kun tarjoamme niitä muille. Keskusteluja Jumalan Kanssa keskeinen oppi on: Sen minkä haluat kokea itse, tarjoa muille.[9]
Tulivatko nuo sanat Jumalalta vaiko Walschilta? Vastaus on ilmiselvästi, kyllä.
Keskusteluja Jumalan Kanssa — Ensimmäinen Kirja
Vastauksena Walschin kysymyksiin, Jumala vahvistaa, että on elämää toisilla planeetoilla ja että se on vieraillut luonamme.[10]
Keskusteluja Jumalan Kanssa — Toinen Kirja
Jälleen tuodaan esiin kysymys muista olennoista avaruudesta. Jumala vahvistaa, että älykästä elämää löytyy läpi koko universumin. Osa siitä on alkeellisempaa kuin elämä Maapallolla, ja osa paljon kehittyneempää. Maapallolla on vierailtu monia kertoja tarkastamassa ja joissain tapauksissa kevyesti auttamassa, erityisesti teknologian alueella. Jumala esittää, että apua on myös annettu siirtymään tietoisuudessa, kasvattamaan henkistä tietämystä, mutta se on hidas prosessi. Se ottaa aikaa ja kärsivällisyyttä. Elinikiä. Sukupolvia. “Joka päivä uusia ideoita, uusia ajatuksia, uusia konsepteja tuodaan eteesi.” Walsch kysyi miksi he eivät paljasta itseään suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jumala vastasi, että heidän tarkoituksensa on auttaa muutoksessa, joka heidän mielestään on se mitä suurin osa teistä kaipaa, ei luoda sitä, ei vaalia sitä, ei pakottaa sitä. Hän sanoi, että jos he paljastaisivat itsensä kansalle, pelkkä heidän läsnäolonsa voima olisi ylitsepääsemätön. Hän sanoi, että kun tietoisuutemme kasvaa, pelkomme hellittää ja he tekevät itsensä tunnetuiksi kaikille, ja lopetti sanomalla että jotkut ovat jo tehneet niin kouralliselle ihmisiä.[11]
Tämä tarkoittaa, että paras strategia on keskittyä kestävään rauhaan ja kehitykseen, ja tehdä työtämme meille annetuilla työkaluilla, ja odottaa että nämä pyrkimykset saavat henkistä ja teknologista tukea ja että ansaitsemme oikeuden avoimiin tapaamisiin ja kaikkeen siihen hyvään mitä siitä seuraa.
Jumala: Kyllä, joillakin on Mustat Hatut
Jumala tunnustaa, että jotkut Vieraileat Muut ovat pahantahtoisia, mutta muistutti ettei saa tuomita, että “Kukaan ei tee mitään asiatonta ottaen huomioon jokaisen mallin universumista.” (Tämä konsepti toistuu usein kolmessa Keskusteluja Jumalan Kanssa -kirjassa.) Mutta Jumala vakuutti, että meitä suojellaan, että meille annetaan mahdollisuus elää oma kohtalomme. “Teidän tietoisuutenne luo sen lopputuloksen.” “Niinkuin ajattelet, sitä saat.” “Vedät puoleesi sitä mitä pelkäät.”[12]
Minulle Jumalan havainnot ovat avaimia joilla selittää se miksi Mustat Hatut ovat ilmaantuneet, ja avaimia joilla lähettää ne pois. Ne ovat henkisesti vähemmän kehittyneitä olentoja, joita houkuttelee henkisesti vähemmän kehittynyt planeetta. Se mitä ne näkevät tapahtuvan Maassa on niille tuttua, ja he tulevat. Kun me nostamme tietoisuuttamme ja muutumme henkisesti kehittyneiksi olennoiksi, ne eivät ole täällä.
Keskusteluja Jumalan Kanssa — Kolmas Kirja
Jumala sanoo,
Kehittynyt teknologia ilman kehittynyttä ajattelua ei luo kehitystä, vaan tuhon. Te olette kokeneet jo sen planeetallanne, ja olette erittäin lähellä kokea sen uudelleen… Teillä oli aiemmin kehittyneempi sivilisaatio Maassa kuin se mikä nyt on. Ja se tuhosi itsensä. Ei ainoastaan tuhonnut itseään, se tuhosi lähes kaiken muun myös. Se teki sen koska se ei tiennyt miten käsitellä itse kehittämäänsä teknologiaa. Sen teknologinen kehitys oli niin edellä henkistä kehitystä, että se päätyi tekemään teknologiasta oman Jumalansa.[13]
Walsch kysyi Jumalalta miten voisimme estää tämän kaiken tapahtumasta uudelleen. Jumala sanoi, että on olemassa kirjoja, jotka ovat omistautuneet tälle asialle mutta jotka ihmiset sivuuttavat. Hän sanoi, että Thom Hartmannin kirja The Last Hours of Ancient Sunlight oli inspiroituneen viestintuojan kirjoittama.
Walsch esitti, että teknologinen edistys ja henkinen alkeellisuus ovat ongelma Maapallolle. Jumala vastasi yksityiskohtaisesti ongelman vakavuuteen:
Ja jos ette tapa itseänne ydinhulludella, tuhoatte maailman ympäristönne itsemurhalla. Olette tuhoamassa planeettanne ekosysteemin ja jatkatte sen sanomista, että ette ole tekemässä niin.
Niinkuin se ei riittäisi, räpelöitte elämän itsensä biokemian kanssa. Kloonaatte ja geneettisesti manipuloitte, ettekä tee sitä riittävällä huolella sen ollakseen hyödyksi teidän lajillenne, vaan se uhkaa olla kaikkien aikojen suurin katastrofi. Jos ette ole varovaisia, saatte ympäristön ja ydinaseiden uhan näyttämään lasten leikiltä.
Kehittämällä lääkkeitä tekemään sen työn mikä kehonne on tarkoitus tehdä, luotte viruksia, jotka ovat niin vastustuskykyisiä, että ne väistämättä pyyhkivät koko lajinne pois.[14]
Ja oppitunti on…?
Jumalan vastaukset eivät esitä kauhean iloista lopputulosta Maapallolle. Henkilökohtainen selviytyminen henkisessä mielessä ei ole ongelma. Toiminnallinen ongelma on sellaisen tietoisuuden kehittäminen, joka “saa aikaan tuloksia.”
Mikä jätettiin sanomatta, mutta varmasti ymmärrettiin, oli mitä seuraa siitä jos emme suostu hyväksymään itsemme muuttamisen haastetta. Mielestäni tämä on ollut se surullinen tie jolla tämä kansakunta ja maailma on ollut jo yli sadan vuoden ajan. Mutta Jumala on sanonut, että siirtymä tietoisuudessa “ottaa aikaa ja kärsivällisyyttä. Elinikiä. Sukupolvia.” Kuitenkin, jos me keskitymme viimeiseen kuuteen vuoteen, näkyy tuntematon tekijä.
Aivan kuin viimeiset ryhmät, jotka voivat todella herätä, ovat ne joilla nyt on hallussaan joukkotuhoaseita, ja kun puhutaan heidän halukkuudestaan käyttää niitä mitä tahansa muuta maata vastaan joka pyrkii samaan statukseen. Yhtä vaarallista on heidän tieteen väärinkäyttönsä ympäristön tuhoutumisessa ja ilmastonmuutoksessa. Kaikista vaarallisinta on “heidän perustansa” väärinkäytön potentiaaliset seuraamukset, Armageddonin lähestyessä. Kun heidän perustansa tajuaa, että sotateollista kompleksia ei kiinnosta paskaakaan Seitsemän Sinetin avaaminen, USA saattaa havaita että kristityt sotilaat kotona ovat oppineet paljon Lähi-Idän asymmetrisesta sodankäynnistä.
Meidän tulee keksiä strategia, joka osaa käyttää tietoa Vierailevien Muiden päätöksistä pysyä näkymättömänä kunnes me esitämme aikeemme ja saavutuksemme suuremmassa henkisessä tietoisuudessa, joka osaltaan auttaa tuota siirtymää.
C-suuunnitelma
Vaihe Nolla – raketin laukaisu, metafora heräämiselle, muistamiselle.
Vaihe Yksi luo perustan C-suunnitelmalle. Tämä tulee olemaan kasa intellektuaalista materiaalia henkilöiltä, yliopistoilta ja globaaleilta think tankeilta, jotka vastaavat kysymyksiin, oman alueensa ja kulttuurinsa puolesta, jotka perustuvat seuraaviin oletuksiin:
Kosmisten kulttuurien tapaamisen seuraamukset tulevat olemaan äärimmäisen perustavanlaatuisia. Jokainen yhteiskunnan osa-alue kokee vaikutuksen. Uskonto, politiikka, tiede, teknologia, koulutus, koko elämän spektri vapisee kiistämättömästä tiedosta koskien tätä suurempaa todellisuutta.
Sen miettiminen mikä impakti tulee olemaan eri kulttuureissa, ja todennäköinen vastaus noilta kulttureilta, on arvollinen projekti kaikkein parhaimmille mielille, jotka ovat halukkaita tällaiseen haasteeseen käymään.
Tapahtuipa sellainen kontakti tai sitten ei, ja mistä tahansa kansalta piilossa pidetystä syystä, on kiinnostava kysymys, mutta se ei ole a priori ongelma johon pitää vastata.
Tapaamiset käydään vastavuoroisen kunnioituksen ja arvostuksen olosuhteissa.
Kysymykset ja ongelmat joihin vastataan:
1. Mikä on näiden tapaamisten vaikutus teille tärkeimpiin kulttuureihin?
2. Mitkä teille tärkeimpien kulttuurien osa-alueet kokevat eniten vaikutusta?
3. Miten tämä vaikutus eroaa muitten kulttuurien vaikutuksesta?
4. Miten teille tärkeät kulttuurit vastaavat näiden tapaamisten seuraamuksiin?
5. Ovatko teille tärkeät kulttuurit odottaneet sellaisia tapaamisia?
6. Globaalisti, miten vastaus tulisi toteuttaa?
7. Kysymys primitiivisistä ja erittäin kehittyneistä kulttuureista tulee esiin. Jotta tähän voitaisiin vastata, missä Maapallo sijaitsee tässä jatkumossa?
Vaiheessa Kaksi Vaiheen Yksi materiaalit käsitellään ja jaetaan laajalti ympäri maailman.
Vaihe Kolme toteuttaa kansainvälisen kyselyn jossa mitataan kansan vastetta Vaiheen Kaksi materiaaleihin.
Vaihe Neljä pyytää kirjallisen vastauksen valtionpäämiehiltä, järjestäytyneiden uskontojen johtajilta, koulutusjohtajilta, tuhannen suurimman korporaation toimitusjohtajilta ja ylemmältä eläköityneeltä sotilas- ja tiedustelujohdolta koskien Vaiheen Yksi materiaaleja ja Vaiheen Kolme kansan vastetta.
Vaihe Viisi tulee olemaan loppuraportti C-suunnitelman löydöksistä, arvioinneista ja kommenteista.
Vaihe Kuusi annetaan Vierailevien Muiden määritettäväksi.
Toiminnan edistyminen:
Vaihe Nolla, tällä hetkellä käynnissä, odotetaan päättyvän vuoden 2006 loppuun mennessä.
Vaihe Yksi, vaikutusten arviointi ja todennäköinen vastaus – kuusi kuukautta.
Vaihe Kaksi, syntetisointi ja levittäminen – neljä kuukautta.
Vaihe Kolme, kansainvälinen kysely – kuukausi.
Vaihe Neljä, globaalien johtajien vastaus – kolme kuukautta.
Vaihe Viisi, C-suunnitelman raportti – neljä kuukautta.
Vaihe Kuusi, jää nähtäväksi
C-suunnitelma ja Vaiheen Nolla raketin laukaisu
Antaisin C-suunnitelmalle varsin pienen todennäköisyyden, että se koskaan toteutetaan ilman raketin laukaisua. Me voimme löytää jonkun kuten Laurence Rockefeller, jolla on resurssit ja visio rahoittaa C-suunnitelma, mutta kansainvälinen julkinen kiinnostus aiheeseen, joka ehdottomasti vaaditaan suunnitelman toimivuuden takia, ei tällä hetkellä ole olemassa.
On kuitenkin olemassa tapa luoda tuo kiinnostus, ja sen myötä rahoitus saataisiin äkkiä. C-suunnitelma vaatii alkuun raketin laukaisun. Termi “raketin laukaisu” on metafora toiminnalle, joka saa huomiota ja luo kiinnostusta raketin tehtävän tulevalle menestymiselle. Ei olisi kauhean tuottavaa jos “raketin laukaisu” olisi uhkaava. Maapallo ei kykenisi esimerkiksi käsittelemään sitä shokkia, kun Emoalukset ilmaantuvat jokainsen valtion pääkaupungin ylle. Raketin laukaisu tulee olla edistyvä tapahtuma, joka on mitä ilmeisimmin ihmisen tekosia, ja silloin voimme tajuta, että emme ole koskaan olleet yksin.
Tapahtumien kehitys, joka edeltää raketin laukaisua, on ollut käynnissä ainakin viimeiset neljä vuotta. Tähän liittyen kannattaa lukea Michael Drosninin kirja The Bible Code II: The Countdown. Kirjassaan Dronin esittää, että Raamattukoodi paljastaa oman koodinsa avaimen sijainnin. Sen on raportoitu olevan jonnekin Jordaniin, Lisan niemimaalle haudattu artifakti, jonka sinne on haudannut Vierailevat Toiset. Koodi on myös paljastanut, että sivilisaatio tuhoutuu piakkoin ellei ihmiskunnan epäinhimillisyyksiä pian lakkauteta Maapallolla. [15]
Drosnin on yrittänyt, onnistumatta, saada luvan Jordanin valtiolta etsiä ja löytää tämä artifakti. Tästä toiminnasta riippumatta ja kaikkien Lähi-Idän kollegoideni harmiksi Jordanin yliopisto oli ensimmäinen, joka otti käytöön Kestävän Rauhan ja Kehityksen ohjelman (SPD). Pian tuon päätöksen jälkeen Amerikan sota Irakissa käynnistyi ja antiamerikkalaisia opiskelijamellakoita esiintyi Jordanin yliopiston kampuksella. SPD-ohjelma nopeasti laitettiin hyllylle ennen kuin oli selvää miten sota ratkeaisi. Jordanian kuningasperhe on keskeinen hankittaessa lupa Raamattukoodin Avaimen muodolliseen arkeologiseen etsintään ja löytöön.
Vaihe Nolla on kuitenkin alkanut. Viimekertaisella vierailullani Jordaniaan vein tiimin Lisan niemimaalle, ja me onnistuneesti selvitimme Avaimen sijainnin. Me tiedämme sijainnin mistä artefakti löytyy kun sen löytäminen saa hyväksynnän erittäin kehittyneiltä olennoilta Maassa ja muualla.
Vaihe Nolla on suunnitelma jolla saada tämä raketti laukaistuksi, ja se tulee toimimaan. Olen varma, että tunnustatte että vaikka monet meistä odottavat saavansa käsiin mitä tahansa tuo Avain sitten onkin ja oppia sen mitä siitä voidaan, on toisia jotka suuttuvat tästä tapahtumasta. Sillä on potentiaali vaikuttaa nykyisiin valtasuhteisiin politiikassa ja teollisuudessa. Lääke Avaimen löytämisen ja hedelmällisen tutkimisen vastustukseen on avoimuus ja sen julistaminen että löydetyt asiat kuuluvat koko maailmalle. Me haluamme välttää toisen Jerusalemin luomista, joka oli joskus pyhyyden, inspiraation ja toivon symboli, joka on nyt pelon ja jakautumisen varjoissa.
Pyydän teiltä kolmea asiaa: ensimmäinen on ymmärtää miksi Vaiheen Nolla kaikkien yksityiskohtien paljastaminen kansalle voi häiritä sen menestystä. Toinen on kertoa se mikä teidän mielestänne Avain on ja miten se toimii. Lopuksi jos teidän mielestä C-suunnitelma on korkein kosminen intressi, pyydän rukouksianne jouduttaa sen laukaisua ja menestyksekästä loppuunsaattamista.
***
Kirjoittajasta
C. B. Scott Jones, Ph.D on Peace and Emergency Action Coalition for Earthin perustaja ja johtaja. Tätä ennen hän oli Human Potential Foundation johtaja ja yksi perustajista. Sitä ennen hän oli senaattori Claiborne Pellin erikoisasiantuntija tammikuusta 1985 maaliskuuhun 1991. Hän on laivaston evp komentaja, ja puolet 30 vuoden laivastourasta hän oli mukana tiedustelupalvelun ulkomaisissa projekteissa. Laurence Rockefeller rahoitti kansainvälisen konferenssin When Cosmic Cultures Meet, Washington D.C:ssa toukokuussa 1995. Marraskuussa 1998 Human Potential Foundation lakkautettiin ja sen keskeisin osa, rauhanaloite, siirrettiin juuri perustettuun Peace and Emergency Action Coalition for Earthiin. Verkkosivu: www.peaceroom.com
Tämä on Leo Sprinklen arvio Alfred Lambremont Webren kirjasta Exopolitics: Politics, Government And Law In The Universe by Alfred Webre, J.D. (Universebooks; Filament Books 2005) ISBN: 0-9737663-0-1
Mikä tahansa tutkivan teoksen arvio tulisi tarkastella kolmea kysymystä: Mikä on kirjoittajan esittämä tavoite? Miten hyvin kirjoittaja saavuttaa tuon tavoitteen? Miten kirja antaa oman panoksensa alalle?
Arvion lukijalle tulisi antaa sekä intellektuaalinen arvio kirjasta että joitain arvioijan oivalluksia kirjoittajan aikeista ja saavutuksista. Näin arvion lukija voi määrittää arvioijan puolueellisuuden ja sitten päättää ostaako ja/tai lukeako kirjan.
Kirjan Exopolitics kirjoittaja sekä kouluttaa että patistaa lukijaa hyväksymään rohkean ja optimistisen kuvan Maapallosta ja ihmiskunnasta. Hyvin kirjoitettu ja hyvin toimitettu kirja tutkii eristyksissä olevan planeetan statusta, joka on valmis liittymään kosmiseen yhteisöön — “Universumin yhteiskuntaan.”
Kirjan kirjoittajalla, Alfred Lambremont Webrella, on tutkinnot oikeustieteestä ja sovelletusta psykologiasta. Hän tarjoaa lukijoilleen monien ammatillisten toimien hedelmiä, mm. hänen työstään tulevaisuudentutkijana Stanford Research Institutessa. Vuonna 1977 hän veti projektia, jolla kehitettäisiin ehdotus Valkoiselle Talolle kommunikoida avaruusolennoille presidentti Carterin hallinnon aikaan.
Exopolitics tarjoaa viitekehyksen, tai mallin, arvioida ihmiskunnan nykystä ja tulevaa statusta. Esitetty tavoite on tarjota silta kahden käsitteen, nykyisen eristyksissä olevan Maapallon ja tulevan kosmisten kulttuurien osana olevan Maapallon, välille moniulotteisen Universumin yhteisössä.
Webre valmistelee lukijaa sekä muutoksiin poliittisessa “todellisuudessa” että muutoksiin myös tieteellisessä “todellisuudessa”. Hän painottaa holografisen Universumin periaatetta. Sekä henkiset että materiaaliset dimensiot ovat YHTÄ. Näin henkinen ja eettinen sekä tieteellinen ja tekninen kehitys ovat merkkejä planeetan yhteiskunnasta, joka on valmis universaaliin “yhteenliittymään” politiikan, hallinnon ja lain saralla.
Webre ottaa kantaa moniin kysymyksiin: Onko Eedenin Puutarhan tarina heijastusta ihmiskunnan alkujuurista kosmisessa kontekstissa? Onko Maa eristyksissä johtuen Maan ulkopuolisten yhteisöjen karanteenista? Onko ihmiskunnan väkivallan historia — ja nykyiset suunnitelmat aseistaa avaruus — merkittävä tekijä Maan ulkopuolisten yhteisöjen karanteenissa? Kapinoivat Maapallon “jumalat”, tai hallitsijat, suuremman kosmisen yhteisön hallintoa vastaan? Onko UFO-ilmiö merkki ET-ohjelman strategiasta? Onko Paljastusprojekti keino jolla ihmiskunta voi muodollisesti tunnustaa avaruusolentojen läsnäolon? Kirjoittaja ottaa käyttöön of “reflektiivisyyden” ja “dimensionaalisuuden” käsitteet metodeina joilla ihmiset tulevat tietoisiksi korkeammista ulottuvuuksista ja korkeammista totuuksista. Näin sekä ulkoiset (empiiriset) että sisäiset (intuitiiviset) metodit saavat painoarvoa tutkittaessa ja arvioitaessa totuutta. Esimerkiksi Webre käyttää erilaisia galluppeja todisteena kaksoishypoteesista: Useimmat aikuiset ovat tietoisia sekä avaruusolentojen läsnäolosta että UFO-salailusta. Arviolta puolet amerikkalaisista aikuisista ovat yhtä mieltä sen kanssa, että valtion virkamiehet panttaavat tietoja UFO-raporteista.
Webre sanoo: “Muutosvoimaiset Eksobiologia, Eksoarkeologia ja Eksopolitiikka rakentaisivat tiedon sillan ja suhteen kehittyneisiin sivilisaatioihin Universumissa.” Hän peräänkuuluttaa Kontaktin Vuosikymmentä (Decade of Contact) jolla valmistellaan yhteiskunta linjautumaan Universumin yhteiskunnaksi.
Arvioijan mielestä kirjoittaja on hyvin kuvannut tavoitettaan, joka on esittää malli Univerumin politiikalle, sekä lähestymistapa jolla ihmiskunta voi suunnata itsensä Universumin yhteiskunnan lakiin ja hallintoon. Onko kirjoittaja saavuttanut tuon tavoitteen hyvin? Arvioija tunnustaa, että voi olla monenlaisia tulkintoja, riippuen lukijan asenteista.
Yleinen lukija saattaa kysyä: Miten kirjoittaja on saanut tietää Universumin laeista ja hallinnosta? Havainnoimalla? Intuitiolla? Informaatiolla avaruusolentojen yhteiskunnista?
“Valistuneiden” henkilöiden mielipiteet (meditaatioiden, UFO/ET-kohtaamisten ja kehittyneen koulutuksen avulla) ovat todennäköisemmin sekä samaa mieltä että myötäilemässä Webreä. “Käytännön” kysymyksistä kiinnostuneet henkilöt (esim. huoli työpaikasta, skeptisismi avaruusolentoja kohtaan, “alienien” pelko) eivät ole todennäköisesti lukemassa kirjaa tai reagoimassa malliin. Henkilöt joilla on tiettyjä affiliaatioita tai “erikoisintressejä” (esim. tiedeusko, uskonnollisuus tai mukana salaisissa operaatioissa) todennäköisesti hylkäävät kirjan ja sen kuvaaman mallin.
Ehkäpä nykyinen “peli” jatkuu, jossa dominantti kulttuuri on sitä mieltä, että “looginen positivismi” on käytetty menetelmä ja “fyysiset todisteet” ovat sen menetelmän mittari. Jos nykyiset olosuhteet jatkuvat, silloin UFO-salailu jatkuu, ja dominantti kulttuuri jatkaa avaruusolentojen läsnäolon kieltämistä.
Webre esittää, että olosuhteet ovat kuitenkin muuttumassa. Maapallolla on monia olosuhteita (esim. saasteet, ilmastonmuutos, kasvien ja eläinten sukupuutto) ja moni ihmisten huolia (esim. sodat, kulttuurin ja uskonnon konfliktit, rikkaiden ja köyhien väliset erot, vapaan energian teknologioiden evääminen) jotka vaativat uudenlaista kuvaa Maapallosta ja uudenlaista kuvaa ihmiskunnasta.
Tarjoaako Eksopolitiikan malli tuon perspektiivin? Miten kirja Exopolitics antaa panoksensa Eksopolitiikan kirjallisuuteen?
Eksopolitiikan kirjallisuus voidaan ryhmitellä neljään kategoriaan:
Avaruusolennoilta (ET) tai toisesta ulottuvuudesta (extra-dimensional, ED) olevilta saatujen kanavoitujen viestien kirjoittajien esittämät asiat, jotka kuvaavat Maan ulkopuolisia tai moniulotteisia yhteiskuntia;
Raportit henkilöiltä, jotka kuvaavat kohtaamisia ET/ED-olentojen kanssa sekä heiltä heidän maailmoistaan saamiaan viestejä;
Raportit henkilöiltä, jotka kuvaavat matkanneensa toisille planeetoille tai ulottuvuuksiin, ja heidän havaintonsa niistä yhteiskunnista;
Muiden Eksopolitiikasta esittämien lausuntojen kommentaattorit (esim. “sci-fiä”, spekulaatiota, UFO/ET-kokemuksia).
Tämä arvio ei kykene tiivistämään suurta ET-kontaktikirjallisuuden määrää (ottaen huomioon veeda-traditiot, Zecharia Sitchinin tekstint, Vanha ja Uusi Testamentti), mutta se voi antaa muutamia esimerkkejä viimeaikaisista Eksopolitiikan kirjoituksista joihin verrata.
Nykyisen tiedeyhteisön jäsenet yleensä keskittyvät fyysisiin ja biologisiin olosuhteisiin, joita tarvitaan elämän syntyyn (kaukaisille) planeetoille. He saattavat tukea SETIä (Search for Extraterrestrial Intelligence), mutta he harvoin pitävät UFO-raportteja merkkinä avaruusolentojen vierailusta.
Juopa monien tieteentekijöiden ja useimpien UFO-tutkijoiden välillä voi olla eheytymässä. Esimerkiksi eräs artikkeli tutkii avaruusolentohypoteesia — “Inflaatioteoria: Sen merkitys Maan ulkoopuolelta tulleille vierailuille”, Journal of the British Interplanetary Society, vol. 58, 2005, pp. 43-50) jonka ovat kirjoittaneet James Deardorff, Bernard Haisch, Bruce Maccabee ja Hal E. Puthoff, jotka ovat sekä valtavirran tiedemiehiä että UFO-tutkijoita.
Muutamat psykologit ja psykiatrit ovat osallistuneet UFO-tutkimukseen. LT John Mackin kuolema vuonna 2004 kuitenkin sai palstatilaa useista pääkirjoituksista, mm. Stephen Bassettin “Exopolitics”-kolumnissa UFO magazinen joulu-tammikuun 2005 numerossa, s. 16-18. Tri. Mack, psykiatrian professori Harvardin yliopistossa, oli kirjoittanut kaksi kirjaa UFO-“abduktiohenkilöistä”, ja hän oli perustanut Program for Extraordinary Experience Research (PEER) -ohjelman.
Philip Krapf, entinen uutistoimittaja Los Angeles Timesissa, on kuvannut vierailuaan Maan ulkopuolisen sivilisaation aluksessa ja heidän suunnitelmistaan ottaa yhteys Maapallon maihin.
Courtney Brown, Ph.D., on poliittisen tieteen professori, joka on kuvannut kaukokatselusessioitaan, ja hänen analyysiaan Maan ulkopuolisten sivilisaatioiden poliittisesta struktuurista.
C.B. “Scott” Jones, Ph.D. veti kansainvälisten puhujien ryhmää konferenssissa nimeltä When Cosmic Cultures Meet. Washington DC:ssa pidetyn konferenssin tarkoituksena oli valmistella julkisen puolen virkamiehiä mahdolliseen avaruusolentojen läsnäolon paljastamiseen.
The Disclosure Project, jota vetää LT Steven Greer, on videoinut satojen evp valtion ja armeijan viranomaisten todistuksia koskien heidän tietojaan UFO-salailusta.
Michael Salla, Ph.D., kirjan Exopolitics: Political Implications of the Extraterrestrial Presence kirjoittaja, on arvioinut kansainvälistä politiikkaa ja sitä miten avaruusolentojen läsnäolo on vaikuttanut siihen. Hän pyrkii arvioimaan todisteiden tasoja eri “Eksopolitiikan politiikan” aspekteilla.
Paul von Ward, kirjan Gods, Genes, and Consciousness kirjoittaja, analysoi todisteita eri lähteistä (arkeologiset, kulttuurilliset, geneettiset, historialliset ja tekniset tiedot) siitä, että AB:t (kehittyneet olennot, Advanced Beings) ovat auttaneet ihmiskuntaa perustamaan Maan sivilisaatiot. Hän keskittyy “uskonnollisiin” ja “tieteellisiin” perinteisiin, ja se tarjoaa analyysin tekijöistä, jotka ylläpitävät sotia ja muita konflikteja kulttuurien ja valtioiden välillä. Hän esittää lähestymistavan jolla helpottaa konflikteja eri kulttuurien välillä, joilla on eri “jumalat.”
Ida M. Kannenberg on kirjoittanut neljännen krijansa Reconciliation erittäin kehittyneiden olentojen, THOTH ja TRES, avulla. Hän analysoi argumenttia siitä miten ihmiskunta on henkisesti valmis arvioimaan uudelleen suhdettaan muuntasoisiin kosmisiin tietoisuuksiin.
Lisette Larkins on kirjoittanut kolme kirjaa hänen kommunikaatiostaan avaruusolentojen kanssa, painottaen sitä että kuka tahansa voi kommunikoida, telepaattisesti, Maan ulkopuolisten olentojen kanssa.
Nämä lyhyet esimerkit kertovat siitä, että on olemassa laajalti kirjallisuutta kenelle tahansa lukijalle, joka haluaa arvioida Webren ja hänen Eksopolitiikan mallinsa kontribuutiota.
Jos arvion lukijalla on epäilyksiä “totuuden” intuitiivisten prosessien suhteen, silloin LT David R. Hawkinsin kirja Power Versus Force voi tarjota empiirisen menetelmän millä arvioida tietoisuuden tasoja tai kalibroida totuuden tasoja. J
Jos sinulla on epäilyksiä UFO-salailuun liittyen, silloin Richard Dolanin kirja UFOs and the National Security State voi tarjota tarpeellista historiallista informaatiota avaruusolentojen läsnäolon ja UFO-salailun hyväksyntään.
Mielestäni tämän kirjan kirjoittaja Alfred Lambremont Webre on esittänyt lukijoilleen pienen paketin joka sisältää suuren lahjan — uuden vision ihmiskunnan paikasta Kosmoksessa. Useimmat kirjat Eksopolitiikasta on kirjoitettu ihmiskunnan perspektiivistä, tai yksittäisen kirjoittajan perspektiivistä. Webre on tarjonnut universaalin lain ja hallinnon perspektiivin joka nousee ihmiskunnan päiväpolitiikan yläpuolelle ja joka näkee ihmiskunnan Kosmisina Kansalaisina.
Kun lukija on valmis, hänen Eksopolitiikkansa tarjoaa yksittäisen ja kollektiivisen suunnitelman jolla kehittää yhteiskuntarakenne Maan päällä jolla auttaa ihmiskuntaa, Kontaktin Vuosikymmenessä, liittymään ja osallistumaan Universumin yhteiskuntaan.
***
Arvioija: R. Leo Sprinkle, Ph.D., on terapiapsykologi, emeritysprofessori Wyomingin yliopistossa, sekä tunnettu ufologi ja kirjailija. Hänen abduktiotutkimuksensa alkoi 1960-luvun puolessavälissä, ja hän on asettanut standardit tälle tutkimusalale. Hän on perustanut Rocky Mountain UFO Conference, joka pidetään joka kesäkuu Laramiessa, WY (now in its 23rd year). Lähde: http://tinyurl.com/39pqgb
Ei ole epäilystäkään siitä, että Meierin tapaus edustaa siirtymää tavassa miten yksittäiset kontaktihenkilöt nähdään julkisesti. Jo kuvat yksistään lopettavat aikakauden, jolloin UFOja on kuvattu vain kaukaisina laikkuina — elementti, joka itsessään riittää houkuttelemaan sekä negatiivisten että positiivisten ryhmien huomion. Lisäksi retoriikka, jota pleiadeslaiset edistivät, oli överin vastakkainasetteleva. Semjase oli väittänyt, että USA:n Carterin hallintoa lähestyttiin koskien avaruusolentojen läsnäolon paljastamista, mutta tämä epäonnistui. Avaruusolentojen kyky välittää geopoliittisten tapahtumien yksityiskohtia Billylle (esim. eräälle tämän tapauksen tutkijalle välitettiin lappu, jossa väitettiin että SALT II -neuvottelut USA:n ja Neuvostoliiton välillä, läsnäolijat olivat suostuneet pimittämään UFO-informaatiota kansalta) ja peräänkuuluuttaa kaikkien korruptoituneiden viranomaisten poistamista voidaan nähdä ainoastaan uhkana. On selvää, että pleiadeslaiset antoivat hänelle erikoista tietoa tulevista tapahtumista, ja nämä ovat osoittanuneet olevan tarkkoja, esimerkiksi paavien Paavali ja Johannes Paavali I salamurhat. Vaikka tämä informaatio ei tee Meierista profeettaa niinkuin jotkut ovat ehdottaneet, se tekee hänestä legitiimin kontaktihenkilön. Jos nämä elementit laskee yhteen sen seikan kanssa, että Sveitsin ilmavoimat ilmeisesti tiesivät hetkistä jolloin avaruusalus vieraili Billyn alueella, koska he lähettivät Mirage-hävittäjiä, silloin on status quolla käsissä todellinen yksittäisen henkilön esittämä haaste.
Kirjoittajasta: David Griffin on syntynyt Keski-Englannissa. Tällä hetkellä hän laajentaa Britannian eksopolitiikkaa ja etsii menetelmiä tehdä alaa tunnetummaksi Britanniassa ja Euroopassa. Verkkosivu: 
