Avainsana-arkisto: geometria

Mielen geometria

TÄMÄN PUHTAAKSIKIRJOITUKSEN SISÄLLÖSTÄ: Tämä telepaattinen kanavointi on kerätty viikottaisista meditaatioista, jotka on pidetty Rock Creek Research & Development Laboratoriesissa sekä L/L Researchilla. Se tarjotaan siinä toivossa, että se on sinulle avuksi. Kuten Liiton olennot aina sanovat, käytäthän omaa harkintaasi tämän materiaalin arvioimiseen. Jos jokin on totta sinulle, hyvä. Jos jokin ei ole totta, jätä se taaksesi, sillä ei Liitto emmekä me halua olla kenellekään haitaksi.


Marraskuun 18. 2021

Aiheet: Mitä Ra tarkoitti puhuessaan Carlan puhtaudesta; toivo; mielen ”geografia ja geometria.

(Jim kanavoi)

Minä olen Q’uo, ja tervehdin teitä rakkaudessa ja valossa. Tänä iltana on suuri kunnia, jälleen kerran, tulla tämän ryhmän kutsumaksi auttamaan hiomaan Liiton sanojen kanavoinnin taitoa, joka on ollut tämän ryhmän työtä niin monen vuoden ajan. Ja nyt meillä on kunnia olla kanssanne näinä aikoina ja kiitämme teitä omistautumisestanne tämäntyyppiselle palvelukselle. Me, kuten aina, tulemme Yhden Luojan rakkaudessa ja valossa, sillä se on kaikki mitä on. Ja me huomaamme jokaisen teistä myös paistattelevan samassa rakkaudessa ja valossa. Ja yhdessä me toivomme tänä iltana siirtyvämme ajan ja avaruuden halki luoksenne niin, että voitte puhua sanoja, joita me annamme teille vastaukseksi kysymyksiinne.

Me muistutamme teitä, että emme ole lopullisia auktoriteetteja, ja pyydämme teitä ottamaan meidän teille… jokaiselle… antamamme sanat ja käyttämään niitä, mikäli ne ovat hyödyksi teille. Jättäkää taaksenne kaikki se mikä ei ole hyödyksenne. Jos teette meille tämän palveluksen, se mahdollistaa meidän puhua vapaammin, vastata niihin kysymyksiin joita teillä on meille esittää. Nyt me kysymme onko teillä jotain kysymystä josta aloittaa.

Ra sanoi, ”Me kykenimme saamaan tähän ryhmään yhteyden tämän instrumentin kautta johtuen tämän instrumentin omistautumisen puhtaudesta Yhden Äärettömän Luojan palvelukselle, ja myös johtuen suuresta jokaisen ryhmäläisen suuresta harmoniasta ja hyväksynnästä.”1 Tuo ei ollut ainoa kerta kun Ra puhui ja painotti instrumentin omistautumisen puhtautta Yhden Luojan palvelemiselle.

Mitä Ra tarkoitti, kun hän mainitsi instrumentin puhtauden? Miten Carlasta tuli niin puhdas hänen omistautuessaan palvelukselle? Ja miten etsijä voi yleisesti päästä tuolle tasolle?

Minä olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Tämä kysymys on erityisesti tämän instrumentin sydäntä lähellä. Ja me pyrimme puhumaan tavalla, joka ei käytä tämän instrumentin erityistä ykseyden tunnetta, jota tämä instrumentti on niin monen vuoden ajan kokenut.

Carla oli ollut palveluksessa monilla tavoilla ennen toimimistaan Ra-kontaktin instrumenttina, sillä kyse oli hänen elämän kaavastaan etsiä kaikilla keinoin tapoja, joilla hän voisi palvella muita. Aloittaen erittäin nuorella iällä, hän kykeni ottamaan osaa perheen tilanteeseen ja toimimaan niinkutsuttuna lapsenvahtina nuoremmille sisaruksille, jotka hänen perheeseen olivat syntyneet. Myöhemmällä iällä tässä illuusiossa, hänen tahtonsa huolehtia hänen nuoremmista veljistään ja aloittaa oman perheen palvelu eri tavoin oli hänen elämänsä polun alku, jonka hän oli suunnitellut ennen inkarnaatiota.

Jokainen olento tässä illuusiossa on tehnyt valintoja ennen inkarnaatiota, jotka ilmenevät eri oppitunteina, jotka voivat auttaa kutakin muuttumaan positiivisemmin polarisoituneeksi inkarnaation aikana. Ja kolmannen tiheyden illuusiossa koetun inkarnaation aikana kukin olento voi mennä itseensä ja nähdä minkä tyyppisiä kokemuksen tai katalyytin kaavoja on tullut esiin elämässä tähän asti. Nämä inkarnaatiota ennen tehdyt valinnat alkavat tulla esiin tietoiselle totuuden etsijälle tavalla, joka toistuu niinkutsutusti luuppaavasti tai spiraalinomaisesti niin, että eri osasista voi tulla osa kaavaa elämässä niin, että on mahdollista tunnistaa toistuvat kokemukset eräänlaisena oppituntina joihin on mahdollista keskittyä tavalla, joka on muille palvelukseksi.

Carlan eläessä elämäänsä, hän kykeni tarkastelemaan hänen eteensä tulleita tilaisuuksia ja näkemään niissä mahdollisuuden palvella muita. Oli monia, jotka toistuivat, jotka tekivät hänelle selväksi että Yksi Luoja liikkui hänen elämänvirrassaan tavalla, joka antoi hänelle yhä enemmän mahdollisuuksia palvella muita, oli se sitten avioliitossa, tai laulaen musiikkia joka nostatti muiden mieltä; tai myöhemmässä ihmissuhteessa, jonka hän kehitti Donin kanssa; hän alkoi sulauttaa näitä energioita tavalla, jossa tämän tyyppisen kanavoinnin kokemus tuli heidänm sekä muiden heidän ryhmässään olijoiden, välille mahdolliseksi niin, että Liiton niinkutsuttu filosofia oli mahdollista kommunikoida laajemmalti muille, ja siitä tuli väline jolla muut totuuden etsijät kykenivät täydentämään omaa filosofista ymmärrystään siitä miten elämän kaavaa, joka heille kaikille oli kullekin ominainen, oli mahdollista tavoitella tavalla, joka palvelisi myös muita.

Sillä tämä illuusio, jossa te nyt olette, on tuo paikka tai valinnan hetki kaikille kolmannen tiheyden olennoille. Tämä on Valinnan tiheys, sanoisimmeko, niin että jokainen tietoinen etsijä, joka haluaa polarisoitua positiivisesti, tekee tietoisen valinnan, joka mahdollistaa heidän jatkaa muiden palvelua yhä paremmin, ja eri tavoin joilla tätä palvelusta voidaan tarjota sitten muille.

Carla oli kehittänyt kyvyn toimia instrumenttina johtuen siitä työstä, jota Don teki. Tämä pyrkimys jakaa Liiton filosofiaa oli ollut Carlan tavoitteena usean vuoden ajan niin, että hän lopulta kykeni jossain kohtaa elämän kaavaansa tarjoamaan itsensä instrumentiksi puhumaan niitä sanoja, joita Ra kykeni hänelle välittämään niinkutsututssa transsitilassa. Tämän tyyppinen oman itsen antamine Yhden Luojan käyttöön oli laajentunut neljännen tiheyden Hatonnin kontaktista, joka tarjosi neuvona kolmannen tiheyden illuusion tavoitteeksi rakkautta, sydämen avaamista ehdottomalle rakkaudelle, jotta voisi saada aikaan niinkutsutun sadonkorjuun. Sitten hän kykeni kiihdyttämään kanavointia ja saamaan yhteyden viidennen tiheyden Latwii’hin, niin että Luojan valo tai viisaus voisi antaa laajemman kuvan rakkauden kokemukselle ja tehdä valinta palvella muita. Näin, kun kanavointikokemus edistyi Ra’han, hän kykeni antamaan itsensä Ra:n käyttöön, joka kykeni sekoittamaan tai tasapainottamaan alkuvaiheen rakkauden kanavoinnin ja myöhemmin tulleen valon kanavoinnin, ja alkaa tutkia rakkaus/valon tai valo/rakkauden tiheyttä, joka ilmaisee tietynlaista voimaa joka syntyy kun rakkauden ja valon sulauttaa yhteen tasapainoisella tavalla.

Näin jokainen yksittäinen etsijä, joka toivoo tulevansa tietoisemmaksi oman elämänsä kulusta, voi tutkia mahdollisuutta havaita ennen inkarnaatiota tehdyt valinnat meditaation avulla, jossa ennen sellaista meditaatiota kysytään kysymys siitä miten elämän kaavaa voidaan ehostaa ja se voidaan paremmin linjata aiempien tai ennen inkarnaatiota tehtyjen valintojen kanssa. Totuuden etsijä, joka toivoo saavansa tietää enemmän keinoista palvella muita, voi käyttää myös hyväksi unitilaa niin, että alitajunnan viestit unien kautta voivat toimia keinona, jolla tätä etsimisen prosessia voidaan harjoittaa.

Me ehdottaisimme, että olisi myös mahdollisuus käyttää niinkutsuttua päiväkirjaa tai automaattikirjoitusta niin, että alitajuinen mieli voi jälleen saada kanavan jota pitkin välittää ajatuksia, jotka voivat parantaa etsijän ymmärrystä omista kyvyistä palvella, sekä suunnasta johon olisi kaikkein hedelmällisintä liikkua muiden ihmisten ja Yhden Luojan palvelemiseksi, joka on olemassa kaikessa luomakunnassa ja jokaisessa olennossa, joka pyrkii olemaan palvelukseksi muille. Sillä kun palvelee muita, palvelee Luojaa, sillä tämä on ykseyden universumi, ja Yksi Luoja liikkuu täysin ja vapaasti jokaisessa Totuuden etsijässä ja on saatavilla auttamaan jokaista etsijää tulemaan tietoiseksi kaikkein asianmukaisimmasta tavoiteltavasta elämän polusta tälle tietylle inkarnaatiokaavalle.

Nyt me haluaisimme siirtää kontaktin Kathylle. Me olemme Q’uo.

(Kathy kanavoi)

Minä olen Q’uo. Olen tämän instrumentin luona tällä hetkellä. Onko vielä kysymystä, veljeni?

Q’uo, tämä kysymys liittyy toivoon. Omassa planeettamme kirjoitetussa historiassa, yhdistettynä siihen mitä Liitto on oman räjähtäneen planeettanaapurimme historiasta kertonut, kertoo tarinan sodasta toisen jälkeen. Tämä on varsin pieni datajoukko, mutta se on ainoa mitä meillä on. Joten, tilastollisesti ottaen, suuren mittakaavan katastrofiset tapahtumat ovat todennäköisiä, ja kuitenkin Liitto aina kommunikoi toivon viestiä. Onko olemassa hetkeä, jolloin ei ole toivoa? Onko toivolla vaikutus henkiseen, tai ennemminkin, tilanteen lopputulemaan? Miksi ylipäätään toivoa?

Me ymmärrämme kysymyksesi, veljeni. Toivo, voitaisiin sanoa, on sielun ja hengen ominaisuus. Sitä tunnetaan eikä niinkään ajatella tai aistita aisteilla. Toivo, sanoisimmeko, on heijastusta siitä mitä planeetalla olijoiden henki tuntee. Se on heijastusta omasta ylöspäin suuntautumisestanne, yhden tai useamman olennon hengessä. Toivo on jotain joka tunnetaan syvällä hengessä sodan, kriisin tai suuren vaikeuden keskellä. Ja henki voi harjoittaa tätä ylöspäin suuntautunutta kurottautumista saadakseen korkeampaa tietoa tai ymmärrysät minkä tahansa tilanteen todellisesta laidasta.

Olennon henki voi aistia, ymmärryksen korkeammalla kyvyllä, sanattomasti, mutta merkitsevällä tavalla, sellaisen tilanteen tarkoituksen kuin mitä kysymyksesi kuvaa. Ilman että se puetaan sanoiksi, on mahdollista ymmärtää niinkutsutulla subliminaalisella tasolla, että suuri vaikeus, tai kriisi, voi olla roolissa Maapallon olentojen kollektiivisessa kasvun prosessissa sellaisen tilanteen esiintyessä.

Mieli ja keho käsittelevät tilannekohtaisia valintoja, pärjäilevät sellaisten vaikeuksien lopputulemien keskellä, henki asuu olennossa ja aina säteilee ylöspäin ja ulospäin kohti todellista ymmärrystä siitä mitä niinkutsutusti oikeasti tapahtuu. Siten kuin tämä ymmärrys voi suodattua olentojen tietoisiin mieliin, tässä on se missä toivo syntyy, jossa toivo kantautuu kokemuksen läpi. Korkeammalla ymmärryksellä, syvemmällä tiedolla joka lepää hengessä, toivo voi osoittaa suunnan kohti oikeaa tekoa vastauksena vaikeuksiin. Toivo voi osoittaa suunnan kohti jonkinlaista pelastusta. Toivo voi näyttää suunnan toisten ihmisten palvelemiseen.

Voitaisiin sanoa, että toivo on henkinen ominaisuus itsessään, joka kukoistaa olennon sydämessä silloin, kun sitä eniten kaivataan. Henki istuttaa olennon sydämeen suunnan eteenpäin, nostaakseen olennon ymmärrystä niin, että olento voi jatkaa eteenpäin, huolimatta vaikeuksista.

Toivon serkku on usko. Kun on toivoa, usko toivon kumppanina voi syntyä, sillä usko on toivoa joka on ulotettu niinkutsuttuun tulevaisuuteen. Usko siihen, että on olemassa tarkoitus, merkitys, lopputulema jonka kanssa voi elää, lopputulema joka voi tukea olentoa tai olentoja, jotka käyvät läpi sellaisia tilanteita. Usko on toivoa, joka on projisoitu ylöspäin ja ulospäin, taaskin jokaisen olennon hengen kautta.

Näiden avulla olennot voivat vastaanottaa voiman ylöspäinvirtauksen itsessään. Tämä on toivon rooli. Se syntyy sisäisestä tietämyksestä ja sisäisestä yhteydestä, joka jokaisella on Luojaan, olipa sitten hän tietoinen sellaisesta yhteydestä tai ei.

Onko vastaus riittävä kysymykseen, veljeni?

Riittävä ja kaunis, kiitos Q’uo.

Kiitos, me olemme Q’uo ja me olemme olleet tämän instrumentin luona. Me nyt siirrämme sille joka tunnetaan nimellä Gary.

(Gary kanavoi)

Te tunnette meidät Q’uon periaatteen nimellä, ja me tervehdimme tätä normaalia pienempää ryhmää tämän instrumentin kautta. Me odotamme harjoittavamme tämän instrumentin kykyä ottaa vastaan viestimme ja ajatustemme kommunikaation, sillä on kulunut pari piiriä siitä kun yhdessä harjoitimme tätä instrumenttia viimeksi. Me kiitämme jokaista uskollisuudesta, ensinnäkin siitä että he yksinkertaisesti tekevät tilaa kiireisiin kalentereihinsa ja kiireisiin mieliinsä ainoalle tarkoitukselle tarjoutua Yhden Äärettömän Luojan palvelukseen niin, että rakkaus ja valo voivat, tässä tietyssä muodossa, saavuttaa kiinnostuneiden henkisten etsijöiden aikeet oman itsensä etsimisen matkalla.

Nyt me avaamme tämän instrumentin kaikille kysymyksille, joita teillä saattaa olla.

Q’uo, meillä on kysymys A:lta. Hän sanoo, ”Kohdassa 5.2 Ra sanoi, ’Me aloitamme mentaalisen oppimisen/opettamisen, joka on tarpeen yhteyden saamiseksi älykkääseen äärettömyyteen. Mentaalisen työn vaatimus on kyky pysyä hiljaisuudessa vakaassa tilassa, kun sitä oma itse vaatii. Mieli tulee avata kuin ovi. Hiljaisuus on avain. Oven takana on hierarkinen rakenne, jota me vertaamme geografiaan, ja jossain mielessä… geometriaan, sillä hierarkia on varsin normaali, ja siinä on keskinäisiä riippuvuussuhteita.’ Voisiko Q’uo kertoa lisää tästä mielen hierarkisesta rakenteesta? Miltä se näyttää?”

Me olemme vastaanottaneet kysymyksen siltä joka tunnetaan nimellä A, ja me kiitämme. Tämä on alue, joka on tämän tietyn instrumentin tiedon tuolla puolen, joten meillä voi olla hieman vaikeuksia kommunikoida käsitteitämme, mutta tämä instrumentti antaa meidän mennä eteenpäin ja luottaa, että hän kykenee kertomaan ajatuksemme tästä aiheesta.

Se on juuri niinkuin Ra sanoi. Mieli ei ole jotain mitä olennon tietoisessa kokemuksessa havaitaan, ehkäpä, mentaalinen kangas jolle ajatukset, tai ajatusten mölinät, joita tulee ja menee, ja muistot projisoidaan, [jossa] muisto uppoutuu huomioon niin, että se on kuin muisto elettäisiin uudelleen, tai tulevaisuuden skenaario joka kuvitellaan halutulla tavalla, tai ahdistus, joka on kuin eletty kokemus, joka kuluttaa ja kietoutuu huomion ympärille. Tämä on olennon ja sen mielen tietoinen kokemus. Mutta se on vain pieni osa, sanoisimmeko, mielen maaston koko runsaudesta. Jos teillä olisi se näkymä joka meillä on, verhon taakse, avaruuden ja ajan maailmojen tuolle puolen, joka nykyisessä kokemuksessanne on tuntematon, on mahdollista nähdä eräänlainen maailma jokaisen mielikompleksin sisällä. Se on, me annamme tälle instrumentille kolmiulotteisen hologrammin käsitteen. Sillä on, niinkuin tämä instrumentti tietää, vaikka se jääkin riittämättömäksi mielen metafyysisten ulottuvuuksien osalta, sanoisimmeko, pituuden, leveyden ja korkeuden ulottuvuudet. Tämä kuitenkin sekoittuu ajallisiin aspekteihin, joita emme voi kunnolla artikuloida tämän instrumentin rajoittuneen ymmärryksen avulla.

Mandalat, niinkuin te tiedätte, ja fraktaalit omalla tavallaan, sisältävät toistuvan luonteisia geometrioita. Tämä, tavallaan, on eräs sellainen mielen ominaisuus. Sillä on rakenne. Äly on älykkäästi suunnitellut tämän rakenteen, ja se pysyy niinkutsutusti koossa, ja ilmenee näissä geometrisissa kuvioissa. Mistä kuvioista mieli koostuu? Tämä on kehittyvän olennon kehittyvä funktio. Se on kuin mieli sisältäisi olennon tutkimattoman ja aktivoimattoman kokonaisuuden, ja sen oman kehityksen kautta se alkaa loistaa valoa eri osioihin, ja näin tuoda valoon ja aktivoida sen oman rakenteen, sen geometrian ja geografian.

Se on niin laaja, että mielikompleksia voi tutkia rajattomasti, sillä mieli sisältää kaikki asiat. Kaikkia kokemuksen puolia on mahdollista pohtia mielessä, ja jokaista sellaista kokemusta tai tietoisuuden keskittymää olennon kehityksessä, ja yhdessä eri aktivaatioiden, tukoksien ja chakrojen tasapainotusten kanssa, sillä on niinkutsuttu korollaarinen lokaatio tuossa mielen geogradiassa.

Instrumentti odottaa meiltä lisää tietoa tästä mielikompleksin geometriasta, ehkäpä sitä miten muotoilla tai kertoa ajatusmuotoja. Ja me voimme sanoa, että koska ajatuksenne usein ovat toistuvan luonteisia, on olemassa linkki niiden ilmiöiden ja geometrian ilmiöiden välillä.

Tämä instrumentti toivoo porautuvansa syvemmälle aiheeseen, mutta jää epäilemään omaa kykyään. Niinpä me päätämme aiheen tuomalla huomionne aiempaan Ra:n lainauksen osioon koskien hiljaisuutta, joka avaa oven.

Mielikompleksi on maailma itsessään, voitte hedelmällisesti pitää sitä laajana sisätilana, jota ei ole mahdollista kuvailla, joka pohtii kaikkea mitä se tuntuu kohtaavan itsensä ulkopuolella ja mitä se heijastelee sisällään. Ja ottaen huomioon, että tämä mielikompleksi on, tai ennemminkin on olemassa, useimmiten verhottuna, niin että olennon kokemus omasta mielestään on verhon takana piilossa ja tuntematon tietoiselle itselle, on varsin mahdollista, ja useasti kolmannessa tiheydessä asian laita, että olento voi niinkutsutusti eksyä omaan mielikompleksiinsa — haahuillen käytävillä, availlen samoja sisäisiä ovia uudestaan ja uudestaan, kulkien reittejä ympyrää, eikä älyä päästä ulos tai että liike voi viedä ylöspäinkin, spiraalimaisesti — niin, että olento on jäänyt kiinni aikaan ja avaruuteen, hyvän ja huonon onnen niinkutsuttuihin myötä- ja vastamäkiin, olosuhteisiin, kasvuun ja kuihtumiseen, mielipiteiden ja energian muuttuviin tuuliin; olento ei vielä ole löytänyt ikuisuutta, joka on kaikkien asioiden taustalla.

Etsijä sen sijaan leikkii mielensä kentällä, projisoiden mieltä ulospäin erillisyyden maailmaan, ja vieden tuon erillisyyden maailman sisään itseensä, käyden sitä läpi erityisten ajatuskuvioiden avulla, joita mieli loputtomasti tuottaa, joista jokainen ajatus on differentiaalisen pieni palanen kokonaisuudesta.

Mieli, sanoisimmeko, on äänekäs, meluisa, kirkas, ja aina kaiken huomion keskipisteenä, ja se luo etsijälle henkilökohtaisen identiteetin, joka on erillään Kaikkeudesta. Mieli on ihana ja tarpeellinen työkalu yksilöllisyyden matkalle ja paluuseen takaisin Yhteen, mutta koska se on kokemus, se kuluttaa ja luo identiteetin ja piilottaa Luojan omalta itseltä.

On tarpeellista kehittää mielen ajattelua ja parantaa sen ajatuskuvioita, jotta käytettäisiin paremmin tätä työkalua, jotta voitaisiin käydä syvälliseen ja tarpeelliseen henkiseen pohdintaan, jotta nostettaisiin mieli sen kehää pyörivistä urista. Sillä osastolla on paljon, paljon työtä tehtävänä, ja hiljaisuuden avulla etsijä avaa oven siihen, mikä löytyy mielen saavuttamattomista, jolle mielen ja kehon tulee antautua nöyrässä hyväksynnässä ja luottamuksessa, jotta hän voisi ottaa vastaan, jotta hän voisi astua sisään, jotta hänet voitaisiin pyhittää ja muuttaa sakramentiksi, jotta oma itse voisi päästä yli tästä rajoitteita luovasta koneesta, joka mieli on, tästä vertailevasta ja vastakkainasettelevasta ja luokittelevasta ja analysoivasta koneesta, joka auttaa etsijää koskettamaan sitä mitä ei nyt eikä koskaan voida sanoin kuvata.

Ja hiljaisuus, siten kuin Ra sanoi, on suuri avain. Ja me ehdottaisimme etsijälle, että etsijä kysyy itseltään, mitä hiljaisuus omassa itsessä tarkoittaa? Onko se ulkoisen melun puuttumista? Onko se ajatuksen puuttumista? Onko se laatu, joka voidaan kuulla tai havaita? Onko se jotain mikä luodaan tai mitä vaalitaan? Miten hiljaisuuteen on mahdollista päästä? Miten hiljaisuudessa pysytään? Mitä hiljaisuudella voi tehdä, jos niin voidaan sanoa? Nämä ovat kysymyksiä, joita kannattaa pohtia ja me rohkaisemme etsijää laskemaan kirjan ja erityisesti puhelimen alas ja pohtimaan näitä kysymyksiä. Raivatkaa tilaa kalenteriinne, olkaa vapaita ulkoisesta häiriöstä ja pohtikaa näitä kysymyksiä ja harjoittakaa näitä pohdintoja käytännössä.

Nyt me siirrämme kontaktin sille joka tunnetaan nimellä Jim, kiitollisena kaikille jotka ovat vastaanottaneet sanamme tässä piirissä ja näille muutamille nöyrille instrumenteille, jotka ovat kerääntyneet vastaanottamaan ja kommunikoimaan sanojamme. Me olemme Q’uo.

(Jim kanavoi)

Minä olen Q’uo ja me olemme jälleen kerran tämän instrumentin luona. Me olemme mielissämme siitä, että me olemme kyenneet saamaan aikaan vahvan kontaktin jokaisen instrumentin avulla. Meistä tuntuu, että te edistytte tämän taidon oppimisessa tavalla, joka kerää taakseen tietynlaista liikemäärää, että te kykenette sekä palvelemaan Liiton filosofian instrumentteina, että enemmän ja enemmän tuo filosofia läpäisee koko olemuksenne ja kykenette elämään tuota filosofiaa päivittäisessä elämässänne. Tämä on toivottu tavoite kaiken Liiton filosofian suhteen, ja me olemme kiitollisia teidän jatkuvasta vaivannäöstä ja omistautumisesta tälle tavoitteelle. Nyt me poistumme tämän instrumentin ja tämän ryhmän luota. Me jätämme teidät Yhden Äärettömän Luojan valoon ja rakkauteen. Me olemme Q’uo. Adonai vasu borragus.


  1. [viittaus]

     

    Artikkelin julkaissut L/L Research