Avainsana-arkisto: hermetiikka

Tietoisuus

Mentaalinen Sukupuoli

Kommentoi

Psykologian opiskelijat, jotka ovat seuranneet ajattelun modernia trendiä mentaalisten ilmiöiden suhteen, hätkähtävät mielen kahtiajaon idean pysyvyydestä, joka ilmenee niin vahvasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikaisessa tutkimuksessa, ja joka on synnyttänyt useita uskottavia teorioita koskien näiden ”kahden mielen” luonnetta ja koostumusta. Edesmennyt Thomson J. Hudson saavutti paljon suosiota vuonna 1893 omalla hyvintunnetulla ”objektiivisen ja subjektiivisen mielen” teoriallaan, joka hänen mielestään oli olemassa jokaisessa henkilössä. Toiset kirjoittajat ovat houkutelleet lähes yhtä paljon huomiota teorioillaan koskien ”tietoista ja alitajuista mieltä”; ”voluntaarista ja involuntaarista mieltä”; ”aktiivista ja passiivista mieltä” jne. Eri kirjoittajien teoriat eroavat toinen toisistaan, mutta ”mielen kahtiajaon” periaate pysyy näissä kaikissa taustalla.

Hermeettisen Filosofian oppilas voi olla houkuttunut hymyilemään kun hän lukee ja kuulee näistä monista ”uusista teorioista” koskien mielen kahtiajakoa, jossa jokainen koulukunta pitää jääräpäisesti kiinni omista teorioistaan, ja jokainen väittää ”löytäneensä totuuden”. Oppilas palaa takaisin okkulttisen historian pariin, aina aivan okkulttisten opetusten alkujuurille, josta hän löytää viittauksia muinaiseen Hermeettiseen doktriiniin Sukupuolen Periaatteesta Mentaalisilla Tasoilla — Mentaalisen Sukupuolen ilmentymisestä. Ja edelleen asiaa tarkastelemalla hän saa selville, että muinainen filosofia tajusi ”kahden mielen” ilmiön ja kuvasi sitä Mentaalisen Sukupuolen teorialla. Tämä Mentaalisen Sukupuolen idea voidaan selittää muutamalla sanalla oppilaalle, joka tuntee moderneja teorioita, joihin juuri viittasimme. Mielen Maskuliininen Periaate vastaa niinkutsuttua Objektiivista Mieltä; Tietoista Mieltä; Voluntaarista Mieltä; Aktiivista Mieltä jne. Ja Feminiininen Periaate vastaa niinkutsuttua Subjektiivista Mieltä; Alitajuista Mieltä; Involuntaarista Mieltä; Passiivista Mieltä jne. Toki Hermeettiset Periaatteet eivät ole samaa mieltä monienkaan modernien teorioiden kanssa koskien mielen kahden vaiheen luonnetta, eivätkä ne myönnä mitään niistä väitteistä, joita on esitetty kahdesta aspektista — jotkut näistä teorioista ja väitteistä ovat kaukaahaettuja eikä niitä voida osoittaa todeksi kokeilla. Me huomautamme näistä samankaltaisuuksista lähinnä oppilaan auttamiseksi sovittamaan Hermeettiset Opetukset hänen aiemmin hankkimiinsa tietoihin. Hudsonia opiskelevat huomaavat hänen toisen kappaleen, ”Psyykkisten Ilmiöiden Laki”, alussa esitetyn lausunnon: ”Hermeettisten filosofien mystinen jargon paljastaa saman yleisen idean” — eli mielen dualiteetin. Jos tri. Hudson olisi antanut aikaa ja vaivaa ”Hermeettisen Filosofian mystisen jargonin” tulkinnalle, hän olisi saattanut saada paljon valaistusta ”kaksinaisen mielen” aiheesta — mutta silloin, ehkäpä, hänen kaikkein mielenkiintoisin työnsä ei olisi välttämättä tullut kirjoitetuksi. Tarkastelkaamme nyt Hermeettistä Opetusta koskien Mentaalista Sukupuolta.

Hermeettiset Opettajat antavat opetuksensa koskien tätä aihetta pyytämällä heidän oppilaitaan tarkastelemaan sitä mitä heidän tietoisuutensa kertoo heistä Itsestään. Oppilaita pyydetään kääntämään huomionsa sisäänpäin Itseensä. Jokaista oppilasta johdatellaan näkemään, että hänen tietoisuutensa antaa hänelle ensin tiedon oman Itsensä olemassaolosta — tieto on ”Minä Olen”. Aluksi tämä vaikuttaa olevan tietoisuuden ainoat sanat, mutta pienellä lisätutkiskelulla paljastuu, että tämä ”Minä Olen” voidaan erottaa kahdeksi erilliseksi osaksi, tai aspektiksi, jotka työskentelevät yhdessä, ja kuitenkin ne ovat tietoisuudessa toisistaan erillään.

Vaikka aluksi vaikuttaa olevan olemassa pelkästään ”Minä”, huolellisempi ja läheisempi tarkastelu paljastaa, että on olemassa ”Minä” ja ”Minun”. Nämä mentaaliset kaksoset eroavat toisistaan luonteenlaadultaan, ja niiden luonteen sekä niistä syntyvien ilmiöiden tarkastelu valaisee paljon monia mentaalisen vaikutuksen ongelmia.

Aloittakaamme tarkastelemalla ”Minun”, jonka oppilas usein sekoittaa ”Minä”:n, kunnes hän puskee tarkastelua yhä edemmäs tietoisuuden perukoille. Ihminen ajattelee Itsensä (hänen ”Minun” aspektissaan) koostuvan tietyistä tunteista, mauista, tavoista, luonteenpiirteistä, mieltymyksistä, siteistä jne., jotka kaikki koostavat hänen persoonansa, tai ”Itsen” jonka hän ja muut tuntevat. Hän tietää, että nämä emootiot ja tunteet muuttuvat, ne syntyvät ja katoavat, ne noudattavat Rytmin Periaatetta, ja Polariteetin Periaatetta, mitkä vievät häntä yhdestä tunteen ääripäästä toiseen. Hän myös pitää ”Minun” olevan tietyt hänen mieleensä keräämät ja koostamat tiedot, jotka näin muodostavat osan hänestä. Tämä on ihmisen ”Minun”.

Mutta me olemme nyt edistyneet liian hätäisesti. Monien ihmisten ”Minun” voidaan sanoa koostuvan suurelta osin heidän kehotietoisuudestaan, fyysisistä mieltymyksistä jne. Heidän tietoisuutensa on suurelta osin sidottu heidän keholliseen luontoonsa, he käytännössä ”elävät siinä”. Jotkut ihmiset menevät jopa niin pitkälle, että he pitävät koriste-esineitä ”Minun” osana, ja aidosti ajattelevat niiden olevan osa häntä. Kirjoittaja humoristisesti sanoi, että ”ihmiset koostuvat kolmesta osasta — sielusta, kehosta ja vaatteista”. Nämä ”vaatetietoiset” ihmiset menettivät persoonallisuutensa mikäli he ottivat vaatteet pois päältään, tai jos villi-ihmiset repivät ne heidän päältään haaksirikon tapahtuessa. Mutta jopa monet, jotka eivät ole niin läheisesti kiinni ulkoisen habituksen ideassa pitävät silti kehotietoisuuttaan ”Minun” aspektina. He eivät kykene käsittämään Itseään riippumatta kehosta. Heidän mielensä vaikuttaa olevan heille käytännössä ”jotain mikä kuuluu” kehoon — niinkuin monesti näin onkin.

Mutta ihmisen noustessa tietoisuuden asteikolla hän kykenee irroittamaan ”Minun” kehonsa ideasta, ja hän kykenee ajattelemaan kehoaan jonain joka ”kuuluu” hänen mentaaliselle osalleen. Mutta silloinkin hän on varsin taipuvainen identifioimaan ”Minun” mentaalisiin tiloihin, tunteisiin jne., joita hän tuntee itsellään olevansa. Hän on taipuvainen tarkastelemaan näitä sisäisiä tiloja ja pitämään niitä itsensä kanssa identtisinä, sen sijaan että ne olisivat yksinertaisesti ”asioita” joita jokin hänen mentaalisuutensa aspekti on tuottanut, ja jotka ovat olemassa hänen sisässään — mutta jotka eivät silti ole ”hän”. Hän katsoo, että hän voi muuttaa näitä sisäisiä tunnetiloja omalla tahdollaan, ja että hän voi tuottaa täysin vastakkaisen tunteen tai tilan samalla tavalla, ja kuitenkin ”Minun” on olemassa. Ja jonkin ajan päästä hän kykenee asettamaan sivuun nämä eri mentaaliset tilat, emootiot, tunteet, tavat, ominaisuudet, luonteenpiirteet ja muut mentaaliset asiat — hän kykenee siirtämään ne kuriositeettien ja oikkujen ”ei-minä”-kokoelmaan, yhtä hyvin kuin arvoesineet. Tämä vaatii paljon mentaalista keskittymiskykyä sekä mentaalisen analyysin voimaa oppilaalta. Mutta silti tämä on mahdollista edistyneelle oppilaalle, ja jopa ei niin pitkälle päässeillekin, nähdä mielikuvituksessaan miten prosessi voitaisiin toteuttaa.

Kun tämä syrjään sysäämisen prosessi on suoritettu, oppilas huomaa, että hänellä on tietoisesti hallussaan ”Itse”, jota voidaan pitää sen ”Minä” ja ”Minun” duaaliaspektina. ”Minun” tunnetaan jonain mentaalisena, jossa ajatukset, ideat, emootiot, tunteet ja muut mentaaliset tilat voidaan tuottaa. Sitä voidaan pitää ”mentaalisena kohtuna”, niinkuin muinaiset tämän ilmaisivat — joka kykenee tuottamaan mentaalisia jälkeläisiä. Se kertoo tietoisuudelle olevansa ”Minun”, jolla on kaikensorttisten mentaalisten jälkeläisten latentteja luomiskykyjä. Sen luomisenergian voimat tunnetaan valtavina. Mutta silti se vaikuttaa olevan tietoinen siitä, että sen on saatava jonkinlaista energiaa sen joko ”Minä”-kumppanilta, tai joltain muunlaiselta ”Minä”:ltä, jotta se voisi tuomaan esiin sen mentaalisia luomuksia. Tämä tietoisuus saa aikaan realisaation valtavista mentaalisen työn ja luovien kykyjen kyvykkyyksistä.

Mutta oppilas pian huomaa, että tämä ei ole kaikki mitä hän löytää sisäisestä tietoisuduestaan. Hän huomaa, että on olemassa mentaalinen Jokin, joka kykenee Tahtomaan että ”Minun” toimii tiettyjen luovien tapojen mukaisesti, ja joak kykenee myös astumaan sivuun ja todistamaan mentaalista luomista. Tätä osaa hänestä hänet opetetaan kutsumaan nimellä ”Minä”. Hän kykenee lepäämään sen tietoisuudessa niin tahtoessaan. Hän huomaa, että siellä ei ole tietoisuutta, joka aktiivisesti loisi ja tuottaisi, mentaalisten operaatioiden prosesseihin osallistumisen merkityksessä, vaan sen sijaan aistimus ja tietoisuus kyvystä projisoida energiaa ”Minä”:stä ”Minun”:lle — ”tahtomisen” prosessi siitä, että mentaalinen luominen alkaisi ja edistyisi. Hän myös huomaa, että ”Minä” kykenee astumaan sivuun ja tarkkailemaan ”Minun” mentaalisen luomisen ja tuottamisen operaatioita. Jokaisella ihmisellä on mielessään tämä duaaliaspekti. ”Minä” edustaa Mentaalisen Sukupuolen Maskuliinista Periaatetta — ”Minun” edustaa Feminiinistä Periaatetta. ”Minä” edustaa Olemisen Aspektia; ”Minun” edustaa Joksikin Tulemisen Aspektia. Huomaat, että Vastaavuuden Periaate toimii tällä tasolla aivan kuten se toimii sillä suurella tasolla, jolla Universumien luominen tapahtuu. Nämä kaksi ovat samanlaisia, vaikkakin määrältään huomattavasti eroavaisia. ”Niin alhaalla, kuin ylhäällä; niin ylhäällä, kuin alhaalla”.

Nämä mielen aspektit — Maskuliininen ja Feminiininen Periaate — ”Minä” ja ”Minun” — joita tarkastellaan yhdessä hyvin tunnettujen mentaalisten ja psyykkisten ilmiöiden kanssa, antavat mestariavaimen näille vähän tunnetuille mentaalisen operoinnin ja ilmentämisen alueille. Mentaalisen Sukupuolen periaate antaa totuuden, joka on kaikkien mentaalisen vaikuttamisen ilmiöiden taustalla.

Feminiinisen Periaatteen taipumus on aina mielikuvien vastaanottamisen suuntaan, kun taas Maskuliinisen Periaatteen taipumus on aina ilmaisemisen tai antamisen suuntaan. Feminiini Periaate operoi paljon moninaisemmin eri aloilla kuin Maskuliininen Periaate. Feminiininen Periaate tekee työn luotaessa uusia ajatuksia, konsepteja, ideoita, mm. mielikuvituksen työn. Maskuliininen Periaate pysyttelee ”Tahtomisen” työn piirissä, sen eri vaiheissa. Ja kuitenkin ilman Maskuliinisen Periaatteen Tahdon aktiivista apua, Feminiininen Periaate tuppaa tyytymään siihen, että se tuottaa mentaalisia kuvia, jotka ovat seurausta ulkopuolelta saaduista mielikuvista, sen sijaan että se tuottaisi itselleen alkuperäisiä mentaalisia luomuksia.

Henkilöt, jotka ajattelevat jotain aihetta, aktiivisesti hyödyntävät molempia Mentaalisia Periaatteita — Feminiiniä mentaalisen tuottamisen työssä, ja Maskuliinin Tahtoa mielen luovan osion stimulointiin ja energisointiin. Suurin osa henkilöistä käyttää Maskuliinista Periaatetta varsin vähän, ja he ovat tyytyväisiä elämään sisäiselle ”Minun”:lle annettujen ajatusten ja ideoiden kanssa, jotka ovat peräisin muiden ihmisten ”Minä”:ltä. Mutta tarkoituksemme ei ole jäädä pyörimään tähän aiheeseen, jota voi tutkia mistä tahansa psykologian oppikirjasta, nyt kun olemme antaneet teille Mentaalisen Sukupuolen avaimen.

Psyykkisten Ilmiöiden opiskelijat ovat tietoisia Telepatian; Ajatuksensiirron; Mentaalisen Vaikuttamisen; Suggestion; Hypnotismin jne. nimikkeiden alle sijoitetuista ilmiöistä. Monet ovat etsineet selitystä näille eri ilmiöille eri ”kaksoismielen” teorioilla. Ja jossain määrin he ovat oikeassa, sillä mentaalisella aktiviteetilla on selvästikin ilmentymänsä kahdessa erillisessä vaiheessa. Mutta jos tällaiset opiskelijat tarkastelisivat näitä ”kaksoismieliä” Hermeettisen Opetuksen valossa koskien Värähtelyjä ja Mentaalista Sukupuolta, he näkisivät että pitkään heidän tavoittelemansa avain on heidän käsissään.

Telepatian ilmiöissä nähdään miten Maskuliinisen Periaatteen Värähtelyenergia projisoidaan kohti toisen henkilön Feminiiniä Periaatetta, ja jälkimmäinen ottaa siemenajatuksen ja sallii sen kypsyä. Samalla tavoin Suggestio ja Hypnotismi toimivat. Suggestioita antavan henkilön Maskuliininen Periaate suuntaa Värähtelyenergian tai Tahdonvoiman virtauksen kohti toisen henkilön Feminiiniä Periaatetta, ja jälkimmäinen hyväksyy sen ja tekee siitä omansa ja käyttäytyy sen mukaisesti. Näin toisen henkilön mielessä syntynyt idea kasvaa ja kehittyy, ja ajan mittaan sitä pidetään henkilön omana mentaalisena jälkeläisenä, vaikka todellisuudessa se oli varpusten pesään asetettu käen muna. Normaali menetelmä Maskuliiniselle ja Feminiiniselle Periaatteelle tehdä yhteistyötä henkilön mielessä ja toimia harmonisesti keskenään. Mutta valitettavasti keskivertoihmisen Maskuliininen Periaate on liian laiska toimimaan — Tahdonvoiman esittäminen on liian heikkoa — ja tästä seuraa, että sellaiset henkilöt ovat lähes täysin toisten henkilöiden mielien vallassa, joiden he antavat ajatella ja tahtoa heidän puolestaan. Miten vähän alkuperäistä ajattelua tai toimintaa keskivertoihminen suorittaa? Eivätkö suurin osa ihmisistä olekin pelkkiä vahvempimielisten ja -tahtoisten ihmisten varjoja ja kaikuja? Ongelma on, että keskivertoihminen elää lähes täysin hänen ”Minun”-tietoisuudessaan, eikä hän tajua että on sellainenkin kuin ”Minä”. Hän on polarisoitunut Mielensä Feminiinisen Periaatteen suuntaan, ja Maskuliininen Periaate, jossa hänen Tahtonsa lepää, on epäaktiivinen eikä hän käytä sitä.

Maailman vahvat miehet ja naiset ilmentävät Tahdon Maskuliinista Periaatettaan, ja heidän materiaalinen vahvuutensa riippuu tästä faktasta. Sen sijaan, että he eläisivät omissa mielikuvissaan, jotka muut ovat heidän mieliinsä sujauttaneet, he dominoivat omaa mieltään omalla Tahdollaan, saavat aikaan haluamiaan mentaalisia kuvia, ja lisäksi dominoivat myös muiden mieliä samalla tavalla. Katsokaa vahvoja ihmisiä miten he onnistuvat istuttamaan siemenajatuksensa massojen mieliin, ja näin he saavat massat ajattelemaan vahvojen henkilöiden halun ja tahdon mukaisesti. Tämän takia massat ovat niin lampaiden kaltaisia olentoja, heiltä ei irtoa omia alkuperäisiä ajatuksia, eivätkä he käytä omaa mentaalisen aktiivisuuden voimaansa.

Mentaalisen Sukupuolen ilmentäminen havaitaan kaikkialla ympärillämme jokapäiväisessä elämässä. Magneettiset persoonat ovat niitä, jotka kykenevät käyttämään Maskuliinista Periaatettaan tavalla, jolla he voivat välittää ideoitaan muille. Näyttelijä, joka saa muut ihmiset itkemään tahtonsa mukaan, käyttää tätä periaatetta. Ja niin tekee myös menestyksekäs valtiomies, saarnamies, kirjailija tai joku muu, joka haluaa kansan huomion. Joidenkin vaikutusvalta on peräisin Mentaalisen Sukupuolen ilmentämisestä, yllä kuvattujen Värähtelyjen mukaisesti. Tässä periaatteessa on persoonan magnetismin, henkilökohtaisen vaikutusvallan, viehätyksen jne. salaisuus, sekä myös ilmiöiden jotka ylesesti on ryhmitelty Hypnotismin nimikkeen alaisuuteen.

Opiskelija, joka on tutustunut ”psyykkisiin” ilmiöihin, on huomannut miten näissä ilmiöissä tärkeässä roolissa on voima, jota tiede nimittää ”Suggestioksi”, jolla tarkoitetaan prosessia tai menetelmää jossa idea siirretään toisen mieleen, mikä saa toisen käyttäytymään tämän mukaisesti. Korrekti ymmärrys Suggestiosta on tarpeen, jotta voisimme älykkäästi ymmärtää niitä eri fyysisiä ilmiöitä, joiden taustalla Suggestio on. Mutta Värähtelyn ja Mentaalisen Sukupuolen aiheesta on Suggestion opiskelijan tarpeen tietää enemmän. Sillä koko Suggestion toimintaperiaate riippuu Mentaalisen Sukupuolen ja Värähtelyn periaatteista.

Suggestiosta kirjoittavien ja sitä opettavien on tavanmukaista selittää sen olevan ”objektiivinen tai voluntaarinen” mieli, joka esittää mentaalisen mielikuvan tai suggestion ”subjektiiviselle tai involuntaariselle” mielelle. Mutta he eivät kuvaa prosessia mitenkään tai anna mitään analogiaa luonnosta, jonka avulla me voisimme paremmin ymmärtää ideaa. Mutta jos mietit asiaa Hermeettisen Opetuksen valossa, kykenet näkemään, että Feminiinisen Periaatteen energisointi Maskuliinisen Periaatteen Värähtelyenergialla on universaalien luonnonlakien mukaista, ja että luonnonmaailmassa on lukemattomia analogioita, joiden avulla tämä periaate voidaan ymmärtää. Hermeettise Opetukset itse asiassa näyttävät, että Universumin luominen noudattaa samaa lakia, ja että kaikissa luovissa manifestaatioissa henkiselle, mentaaliselle ja fyysiselle tasolle näkyy Sukupuolen periaate — tämä Maskuliinisen ja Feminiinisen Periaatteen ilmentyminen. ”Niin alhaalla, kuin ylhäällä; niin ylhäällä, kuin alhaalla”. Ja vielä tätäkin enemmän, kun Mentaalisen Sukupuolen periaate tajutaan ja ymmärretään, psykologian moninaiset ilmiöt muuttuvat kerralla älykkäästi luokiteltaviksi ja tutkittaviksi, sen sijaan että ne pysyisivät pimennossa. Periaate ”toimii” käytännössä, koska se perustuu elämän muuttumattomiin universaaleihin lakeihin.

Me emme tässä käy syvällisesti käsittelemään, tai kuvaamaan, mentaalisen vaikuttamisen tai psyykkisen aktiviteetin moninaisia ilmiöitä. On olemassa monia kirjoja, joista monet ovat varsin hyviä, joita aiheesta on viime aikoina kirjoitettu ja julkaistu. Näissä kirjoissa esitetyt pääfaktat ovat oikein, vaikkakin useat kirjoittajat ovat yrittäneet selittää ilmiöt omilla lemmikkiteorioillaan. Opiskelija voi tutustua näihin asioihin, ja käyttämällä Mentaalisen Sukupuolen teoriaa hän kykenee tuomaan järjestystä ristiriitaisten opetusten ja teorioiden kaaokseen, ja lisäksi hän kykenee tekemään itsestään aiheen mestarin, jos hän niin haluaa. Tämän työn tarkoituksena ei ole antaa laajaa kuvausta psyykkisistä ilmiöistä, vaan antaa oppilaalle mestariavain, jolla hän voi avata monia ovia Tiedon Temppeliin. Meidän mielestämme tämä Kybalionin Opetuksien tarkastelu voi tarjota selityksen, joka selkiyttää monia vaikeuksia — avaimen joka avaa monia ovia.

Mitä hyötyä on mennä yksityiskohtiin kaikkia psyykkisten ilmiöiden ja mentaalitieteen sisältöjä koskien, olettaen että me annamme oppilaan käsiin keinot joilla hän voi tutustua asian kaikkiin häntä kiinnostaviin puoliin. Kybalionin avulla on mahdollista käydä läpi okkulttista kirjallisuutta uudestaan, jossa vanha Egyptin Valo valaisee monia pimeitä sivuja, monia hämärän peittoon jääneitä aiheita. Se on tämän kirjan tarkoitus. Me emme tuo uutta filosofiaa, vaan puhdistamme suuren maailman vanhan opetuksen laitamia, mikä tulee selkiyttämään muiden opetuksia — ja tämä palvelee toisistaan eroavien teorioiden ja monien toisiaan ristiin menevien doktriinien Suurena Sovitteluna.

 

Artikkelin julkaissut kybalion.org

Tietoisuus

Sukupuoli

Kommentoi

”Sukupuoli löytyy kaikesta; kaikessa on Maskuliininen ja Feminiininen Periaate; Sukupuoli ilmenee kaikilla tasoilla.” — Kybalion.

Seitsemäs Suuri Hermeettinen Periaate — Sukupuolen Periaate — pitää sisällään totuuden siitä, että Sukupuoli ilmenee kaikessa — että Maskuliininen ja Feminiininen periaate ovat aina läsnä ja aktiivisina kaikissa ilmiöiden vaiheissa, jokaisella elämän tasolla. Tässä kohtaa mielesämme on hyvä siirtää huomionne siihen, että henkinen Sukupuoli, sen Hermeettisessä merkityksessä, sekä sukupuoli sen tavanomaisessa merkityksessä, eivät ole sama asia.

Sana ”Sukupuoli” on johdettu latinan juurisanasta, joka tarkoittaa ”lisääntyä, luoda, tuottaa”. Hetken pohdinnalla käy ilmi, että sana on paljon laajempi ja paljon yleisempi merkitykseltään kuin ”sukupuoli”, joka yleensä viittaa mies- ja naispuolisten elävien asioiden fyysisiin eroihin. Sukupuoli on pelkän henkisen Sukupuolen ilmentymä tietyllä Suurella Fyysisellä Tasolla — orgaanisen elämän tasolla. Me haluamme painottaa tätä eroa mieliinne, sillä syy siihen, että tietyt kirjoittajat, jotka ovat saaneet maistaa Hermeettistä Filosofiaa, ovat pyrkineet liittämään tämän Seitsemännen Hermeettisen Periaatteen villien ja hienojen, ja usein vastenmielisten, sukupuolta koskevien teorioiden kanssa.

Sukupuolen tarkoitus on luominen, tuottaminen, jne. ja sen ilmentymät ovat näkyvillä kaikilla ilmiötasoilla. On jonkin verran vaikeaa tuottaa näyttöä tästä tieteellisesti, sillä tiede ei ole tunnistanut tätä Periaatetta universaalisti soveltuvaksi. Mutta silti jotain todisteita on mahdollista saada tieteellisistä lähteistä. Ensinnäkin, Sukupuolen Periaate ilmenee alkeishiukkasissa, ioneissa tai elektroneissa, jotka ovat Aineen perusta niinkuin tiede nykyään sen tuntee, jotkaa muodostamavat tietyillä kombinaatioilla Atomeja, joita pidettiin vasta viime aikoihin asti jakamattomina.

Tieteen viimeisin sana on, että atomi koostuu useista alkeishiukkasista, elektroneista tai ioneista (eri kirjoittajat antavat eri nimiä), jotka kiertävät toinen toistensa ympäri ja värähtelevät suurella intensiteetillä. Samalla sanotaan myös, että atomi muodostuu negatiivisten hiukkasten kertymisestä positiivisten ympärille — positiiviset hiukkaset vaikuttavat voimillaan jossain määrin negatiivisiin, ja ne saavat negatiiviset muodostamaan tietynlaisia kombinaatioita ja näin ”luovat” tai ”tuottavat” atomin. Tämä on linjassa kaikkein muinaisimpien Hermeettisten Opetusten kanssa, jotka ovat aina nähneet Maskuliinisen Sukupuolen Periaatteen, joka liitetään ”Positiiviseen”, sekä Feminiinisen, joka liitetään Negatiiviseen Napaan, sähkössä.

Kansan mieli on virheellisesti kuvitellut sähköistetyn tai magnetisoidun Aineen niinkutsutun ”Negatiivisen” navan ominaisuudet. Tiede käyttää termejä Positiivinen ja Negatiivinen erittäin väärin tästä ilmiöstä puhuessaan. Sana Positiivinen tarkoittaa jotain todellista ja vahvaa, verrattuna Negatiiviseen epätodellisuuteen tai heikkouteen. Mikään ei ole kauempana todellisista sähköisten ilmiöiden faktoista. Niinkutsuttu patterin Negatiivinen napa on todellakin pelkkä napa, jolla tuotetaan energiaa. Siinä ei ole mitään ”negatiivista”. Parhaat tieteelliset auktoriteetit nyt käyttävät kreikankielestä johdettua termiä ”Katodi” ”Negatiivisen” tilalla. Katodinavasta lähtee liuta elektroneja; samasta navasta lähtee myös ihanat ”säteet”, jotka ovat mullistaneet tieteelliset käsitykset viimeisten vuosikymmenten aikana. Katodinapa on kaikkien omituisten ilmiöiden Äiti, ja nämä ilmiöt ovat tehneet vanhoista oppikirjoista turhia, ja kirjat on saatu heittää pitkään totena pidettyjen teorioiden mukana tieteellisten teorioiden kaatopaikalle. Katodi, eli Negatiivinen Napa, on kaikkien Sähköisten Ilmiöiden sekä aineen hienoimpien muotojen Äitiperiaate. Joten näet, että me olemme oikeutetusti kieltäytyneet käyttämästä termiä ”Negatiivinen” aihetta tarkastellessamme, ja vaatineet vanhan termin korvaamista sanalla ”Feminiininen”. Tämän tapauksen faktat todistavat tästä, ilman että edes otetaan Hermeettistä Opetusta mukaan tarkasteluun. Ja näin me käytämme termiä ”Feminiininen” sanan ”Negatiivinen” tilalla puhuessamme tuosta aktiviteetin polariteetista.

Viimeisimmät tieteelliset opetukset sanovat, että elektronit ovat Feminiinisä (tiede sanoo, että ne ”koostuvat negatiivisesta sähköstä” — me sanomme, että ne koostuvat Feminiinistä energiasta). Feminiiniset alkeishiukkaset irtoavat Maskuliinisista hiukkasista, ja ne aloittavat uuden uran. Ne aktiivisesti etsivät yhteenliittymistä Maskuliinisiin hiukkasiin, niiden luonnollinen impulssi on luoda uusia Aineen tai Energian muotoja. Eräs kirjoittaja menee niin pitkälle, että hän käyttää ilmaisua ”etsii omasta tahdostaan unionia”. Tämä irtoaminen ja yhteenliittyminen muodostaa perustan suurelle osalle kemiallisen maailman toimintaa. Kun Feminiini alkeishiukkanen liittyy yhteen Maskuliinisen alkeishiukkasen kanssa, tietynlainen prosessi saa alkunsa. Feminiiniset hiukkaset värähtelevät nopeasti Maskuliinisen energian vaikutuksen alaisina, ja ne kiertävät nopeaan tahtiin Maskuliinisia. Tuloksena on uuden atomin syntymä. Tämä uusi atomi oikeasti koostuu Maskuliinisten ja Feminiinisten hiukkasten yhteenliittymästä, mutta yhteenliittymän muodostuessa atomi on erillinen asia, jolla on tiettyjä ominaisuuksia, mutta se ei enää ilmennä vapaan sähkön ominaisuutta. Feminiinisten elektronien irtaantumisen tai erkaantumisen prosessi on nimeltään ”ionisaatio”. Nämä elektronit, tai alkeishiukkaset, ovat Luonnon kentällä kaikkein aktiivisimpia työntekijöitä. Näiden kombinaatioista tai yhteenliittymistä syntyy moninaiset valon, lämmön, sähkön, magnetismin, vetovoiman, hylkimisvoiman, kemiallisen affiinisuuden ja muiden vastaavien ilmiöt. Ja kaikki tämä syntyy Sukupuolen Periaatteen toiminnasta Energian tasolla.

Maskuliinisen periaatteen osa tuntuu olevan suunnata tiettyä sisäistä energiaa kohti Feminiiniä periaatetta, ja näin alkuunsaattaa luovat prosessit. Mutta Feminiininen periaate on aina se joka tekee aktiivisesti luovaa työtä — ja tämä pätee kaikilla tasoilla. Ja kuitenkin kumpikin periaate on kykenemätön käyttämään energiaa ilman toisen apua. Joissain elämänmuodoissa kaksi periaatetta yhdistyy yhdeksi organismiksi. Kaikki orgaanisessa maailmassa ilmentää molempia sukupuolia — Maskuliininen periaate löytyy aina Feminiinistä muodosta, ja Feminiini periaate löytyy aina Maskuliinisesta muodosta. Hermeettinen Opetus tarkastelee paljon kahden Sukupuolen periaatteen toimintaa eri energian muotojen ilmentämisessä ja tuottamisessa, mutta me emme tässä syvenny yksityiskohtiin, koska me emme kykene tuottamaan tieteellisiä todisteita näistä, sillä tiede ei vielä ole editynyt niin pitkälle. Mutta aiemmin annettu esimerkki elektronien ilmiöistä näyttää, että tiede on oikealla polulla, ja se antaa myös perusidean taustalla olevista periaatteista.

Jotkut johtavat tieteelliset tutkijat ovat ilmoittaneet uskomuksestaan, että kristallien muodostuessa ilmenee jotain, joka vastaa ”seksuaalista kanssakäymistä”, joka on jälleen yksi todiste siihen suuntaan, jonne tieteelliset tuulet puhaltavat. Ja joka vuosi saadaan kerättyä lisää faktoja Hermeettisen Sukupuolen Periaatteen oikeallisuutta tukemaan. Tullaan saamaan selville, että Sukupuoli toimii jatkuvasti ja ilmenee epäorgaanisissa aineissa sekä Energiassa tai Voimissa. Sähköä pidetään nyt yleisesti ”Jonain”, joksi kaikki muut energian muodot tuntuvat sulautuvan tai hajoavan. ”Sähköisen Universumin Teoria” on tieteen viimeisin doktriini, ja se kasvattaa suosiotaan nopeaan tahtiin. Tästä seuraa, että jos me kykenemme löytämään sähköstä — edes sen ilmentymien lähteistä ja juurilta — selviä ja erehtymättömiä viitteitä Sukupuolesta ja sen toiminnasta, me oikeutetusti voimme pyytää sinua uskomaan, että tiede on viimeinkin saanut todisteet tämän suuren Hermeettisen Periaatteen — Sukupuolen Periaatteen — olemassaolosta kaikissa universaaleissa ilmiöissä

Ei ole tarpeen kuluttaa aikaa hyvin tunnettujen atomien ”veto- ja hylkimisvoiman”; kemiallisen affiniteetin; atomihiukkasten ”rakkauden ja vihan”; aineen molekyylien vetovoiman tai koheesioiden parissa. Nämä faktat ovat liiankin hyvin tiedossa, eikä niitä tarvitse kommentoida. Mutta, oletteko koskaan pohtineet, että akikki nämä asiat ovat Sukupuolen Periaatteen ilmentymiä? Voitteko nähdä, että ilmiöt sopivat alkeishiukkasten tai elektronien ilmiöihin? Ja vielä, kykenettekö näkemään Hermeettisen Opetuksen järkeenkäyvyyden, joka sanoo, että Painovoiman Laki — omituinen syy sille miksi kaikki hiukkaset ja kappaleet universumissa vetävät toinen toisiaan puoleensa — on pelkkä Sukupuolen Periaatteen ilmentymä, joka toimii Maskuliinisten ja Feminiinien energioiden vetovoiman suuntaamisessa? Me emme voi tarjota tieteellistä näyttöä tästä väitteestä juuri nyt — mutta tarkastelkaa ilmiöitä Hermeettisten Opetusten valossa, ja katsokaa löydättekö paremmin toimivaa hypoteesia kuin mikään mitä fyysinen tiede kykenee tuottamaan. Koetelkaa kaikkia fyysisiä ilmiöitä tällä tavoin, ja tulette näkemään Sukupuolen Periaatteen aina toiminnassa.

Tarkastelkaamme nyt tämän Periaatteen toimintaa Mentaalisella Tasolla. Siellä meitä odottaa monia mielenkiintoisia asioita.

 

Artikkelin julkaissut kybalion.org

Tietoisuus

Syy ja Seuraus

Kommentoi

”Jokaisella Syyllä on Seurauksensa; jokaisella Seurauksella on Syynsä; kaikki tapahtuu Lain mukaisesti; Sattuma on vain nimitys Laille jota ei tunneta; on monia kausaation tasoja, mutta mikään niistä ei pääse karkuun Lakia.” — Kybalion.

Suuri Kuudes Hermeettinen Periaate, Syyn ja Seurauksen Periaate, pitää sisällään totuuden siitä, että tämä Laki on voimassa kaikkialla Universumissa; että mikään ei tapahdu Sattumalta; että Sattuma on pelkkä termi, joka kertoo syyn olevan olemassa mutta jota ei tunnisteta tai havaita; että ilmiö on jatkuva, ilman poikkeuksia tai epäjatkuvuuksia.

Syyn ja Seurauksen Periaate on kaiken tieteellisen ajattelun taustalla, muinaisen ja modernin, ja Hermeettiset Opettajat ovat sen ilmaisseet varhaisina päivinä. Vaikka eri koulukuntien välillä on ollut monenlaista kiistaa sen jälkeen, nämä kiistat ovat pääosin kohdistuneet tämän Periaatteen toiminnan yksityiskohtiin, ja vieläkin useammin eräiden sanojen merkityksiin. Käytännössä kaikki maailman ajattelijat, joiden nimi on mainitsemisen arvoinen, ovat hyväksyneet Syyn ja Seurauksen periaatteen paikkansapitäväksi. Jos ajattelisi toisin, se tarkoittaisi universumin ilmiöiden siirtämistä pois Lain ja Järjestyksen alueelta ja imaginääristen asioiden kontrolliin, joita ihmismieli kutsuu ”Sattumaksi”.

Kun tarkastelemme vähänkään tätä, tajuamme heti että todellisuudessa ei ole mitään sellaista kuin puhdas Sattuma. Webster määrittelee sanan ”Sattuma” seuraavastu: ”Oletettu toiminnan tila, joka on jotain muuta kuin voima, laki tai tarkoitus; sellaisen aktiviteetin toiminta; oletettu vaikutus sellaisesta toiminnasta; tapahtuma; onnenkantamoinen; onnettomuus, jne.” Mutta vähäinenkin tarkastelu tulee näyttämään, että ei ole mitään sellaista tilaa kuin ”Sattuma”, merkityksessä joka olisi Lain ulkopuoella — jotain mikä ei noudattaisi Syyn ja Seurauksen periaatetta. Miten jokin voisi toimia universumissa, riippumattomana laeista, järjestyksestä tai jatkuvuudesta? Sellainen jokin olisi täysin riippumaton universumin järjestyksestä, ja täten sen yläpuolella. Me emme voi kuvitella mitään KAIKKEUDEN tuonpuolista, joka olisi Lain ulkopuolella, sillä KAIKKEUS on LAKI itsessään. Universumissa ei ole tilaa jollekin sen ulkopuoliselle ja Laista riippumattomalle. Sellaisen Jonkin olemassaolo tekisi kaikista Luonnonlaeista pätemättömiä, ja se veisi universumin kaaokseen ja laittomuuteen.

Huolellinen tarkastelu näyttää meille, että se mitä me kutsumme ”Sattumaksi” on pelkkä tuntemattomien syiden ilmaus; syiden joita me emme voi havaita; syiden joita me emme voi ymmärtää. Sana Sattuma on johdettu sanasta joka tarkoittaa ”osumaa” (arpakuution numeroiden osuma), ideana siis että nopanheitto (ja monien muiden asioiden tapahtuminen) on pelkkä ”tapahtuma” joka ei liity mihinkään syyhyn. Ja tässä merkityksessä termiä yleensä käytetään. Mutta kun asiaa tarkastelee lähemmin, nähdään että noppaluvun esiintymisessä ei ole minkäänlaista sattumaa. Joka kerta kun noppa osuu numerolle, se tottelee lakia yhtä järkähtämättömästi kuin planeettojen kiertoa auringon ympäri määräävä laki. Arpakuution osuma tietylle luvulle on tapahtumaketju, joka kulkee pidemmälle kuin mitä mieli kykenee sitä seuraamaan. Nopan asento laatikossa; lihasten heittoon käyttämän energian määrä; pöydän olosuhteet jne. jne. ovat kaikki syitä, ja sen seuraus voidaan itse havaita. Mutta syinä pidettyjen asioiden taustalla on näkemättömiä syiden ketjuja sitä ennen, joista kaikki vaikuttavat siihen minkä luvun arpakuution päällimmäinen sivu näyttää tuloksena.

Jos noppaa heitetään erittäin monta kertaa, havaitaan että noppaluvut esiintyvät suurinpiirtein yhtä monta kertaa, eli että silmäluvun yksi, kaksi jne. todennäköisyys tulla esiin päällimmäisenä on yhtä suuri. Kolikon heitto ilmaan voi saada sen tulemaan alas joko ”kruunana” tai ”klaavana”; mutta kun heittoja tekee tarpeeksi monta, kruuna ja klaava esiintyvät yhtä usein. Näin toimii keskiarvon laki. Mutta sekä keskiarvo että yksittäinen heitto noudattelevat Syyn ja Seurauksen Lakia, ja jos me kykenisimme tarkastelemaan sitä edeltäviä syitä, nähtäisiin selvästi että arpakuution olisi ollut mahdotonta näyttää muuta lukua kuin mitä se teki, samoissa olosuhteissa ja samaan aikaan. Syyt huomioonottaen saadaan sama seuraus. Jokaiselle tapahtumalle on aina olemassa ”syy”. Mikään ei ”tapahdu” ilman syytä, eli siis syiden ketjua.

Henkilöiden mielissä on esiintynyt hämmennystä tästä Periaatteesta, johtuen siitä seikasta, että he eivät kyenneet selittämään sitä miten jokin asia on voinut johtaa johonkin toiseen asiaan — eli, että jokin asia olisi voinut olla toisen asian ”luoja”. Itse asiassa, ”ei mikään” asia koskaan aiheuta tai ”luo” toista ”asiaa”. Syy ja Seuraus liittyy ainoastaan ”tapahtumiin”. ”Tapahtuma” on ”se mikä tulee, sattuu tai tapahtuu jonkin sitä edeltäneen tapahtuman seurauksena”. Mikään tapahtuma ei ”luo” toista tapahtumaa, vaan se on pelkästään aiempi lenkki suuressa, järjestäytyneessä tapahtumien ketjussa, jotka virtaavat KAIKKEUDEN luovasta energiasta. Kaikkien aiemmin tapahtuneiden, nyt tapahtuvien ja tulevien tapahtumien välillä on jatkuvuutta. Kaiken aiemmin tapahtuneen ja kaiken tulevan välillä on relaatio. Vuoresta irronnut kivi vyöryy alas ja törmää alempana laaksossa olevan talon kattoon. Ensisilmäyksellä me pidämme tätä sattumankauppana, mutta kun me tarkastelemme asiaa syvemmin, me löydämme suuren syiden ketjun sen taustalta. Ensin oli sade, joka pehmitti maan kiven alla ja tämä mahdollisti sen irtoamisen; sen taustalla oli aurinko ja muiden sateiden vaikutus jne., jotka pikkuhiljaa murensivat kiven irti vuoresta; sitten oli syitä jotka johtivat vuoren syntymiseen, luonnonmullistukset ja niin edelleen ad infinitum. Sitten me saattaisimme tarkastella syitä sateiden jne. taustalla. Sitten voisimme pohtia katon olemassaoloa. Eli piakkoin me olisimme syiden ja seurausten verkon keskellä, josta me joutuisimme irroittamaan itsemme.

Aivan kuten ihmisellä on kaksi vanhempaa ja neljä isovanhempaa ja kahdeksan isoisovanhempaa ja kuusitoista isoisoisovanhempaa ja niin edelleen, aina vaikka jonnekin neljänteenkymmenenteen ikäpolveen saakka, jossa isovanhempien lukumäärä on miljoonissa — näin on myös niiden syiden lukumäärä, joka on kaikkein yksinkertaisimmankin tapahtuman tai ilmiön taustalla, kuten pölyhiukkasen lentäminen silmän ohi. Ei ole helppoa jäljittää pölyhiukkasen historiaa maailman varhaiseen historiaan, jossa se oli osa massiivista puunrunkoa, joka myöhemmin muuttui hiileksi ja niin edelleen, kunnes hiukkanen nyt lentää silmäsi ohi omalla matkallaan. Ja mahtava tapahtumaketju, syiden ja seurausten ketju, toi sen nykytilaansa, ja nykytila on vain yksi tapahtuma monien ketjussa, jotka jatkavat muiden tapahtumien tuottamista satojen vuosien päästä nykyhetkestä. Yksi tapahtumaketju, joka seurasi pienestä pölyhiukkasesta oli näiden sanojen kirjoittaminen, mikä sai aikaan kirjoituskoneen tietyn työn; samalla tavalla oikolukijan tietyn työn; ja joka nyt synnyttää mielessäsi tiettyjä ajatuksia, ja muiden mielissä, jotka vuorostaan vaikuttavat toisiin ja niin edelleen ja niin edelleen, aina ihmisen ajattelukyvyn tuolle puolen, ja kaikki tämä pienestä pölyhiukkasen ilmalennosta, joka näyttää asioiden suhteellisuuden ja toisiinsa liittymisen, ja myöskin sen että ”ei ole suurta; ei ole pientä; kaiken aikaansaavassa mielessä.”

Pysähdytään ajattelemaan hetkeksi. Jos eräs mies ei olisi tavannut erästä neitoa, joskus kauan sitten Kivikaudella — sinä joka nyt luet näitä rivejä et olisi siinä. Ja jos, ehkäpä, sama pariskunta olisi epäonnistunut toistensa tapaamisessa, me jotka näitä rivejä nyt kirjoitamme emme olisi täällä. Ja tämä kirjoittamisen teko, meidän osaltamme, lukemisen teko teidän osaltanne, tulee vaikuttamaan sekä meidän että teidän elämiin, mutta myöskin sillä on suoria, tai epäsuoria, vaikutuksia monien muiden ihmisten elämiin, jotka nyt elävät ja jotka tulevat elämään tulevina aikakausiina. Kaikki meidän ajattelemamme ajatukset, kaikki teot jotka me teemme, niillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia, jotka sopivat suureen Syyn ja Seurauksen ketjuun.

Me emme halua tässä käydä tarkastelemaan Vapaata Tahtoa, tai Determinismiä, tietyistä syistä. Monien syiden muassa on niistä suurin, että kumpikaan kiistan osapuoli ei ole täysin oikeassa — itse asiassa molemmat puolet ovat osittain oikeassa Hermeettisen Opetuksen mukaan. Polariteetin Periaate näyttää, että molemmat ovat vain Puolitotuuksia — Totuuden vastakkaisia puolia. Opetukset sanovat, että ihminen voi olla sekä Vapaa että sidoksissa Pakkoon, riippuen termien merkityksistä, ja Totuuden suuruudesta josta asiaa tarkastellaan. Muinaiset kirjoittajat ilmaisevat asian näin: ”Mitä kauempana Luomakunta on Keskuksestaan, sitä enemmän se on sidottu; mitä lähempänä Keskusta se on, sitä lähempänä Vapautta se on.”

Suurin osa ihmisistä on enemmän tai vähemmän perinnöllisyyden, ympäristön jne. orjia, ja heillä on hyvin vähän vapautta. Ulkomaailman mielipiteet, tavat ja ajatukset sekä halut, tunteet, mielialat jne. vaikuttavat heihin. He eivät ilmennä ollenkaan Mestaruutta, joka olisi mainitsemisen arvoista. He kiistävät närkästyneinä tämän väitteen sanoen: ”Minä olen toki vapaa toimimaan ja tekemään niin kuin haluan – teen juuri sitä, mitä haluan tehdä”, mutta he eivät kykene selittämään, mistä ”haluan” ja ”niin kuin haluan” johtuvat. Mikä saa heidät ”haluamaan” tehdä yhtä asiaa mieluummin kuin toista; mikä saa heidät ”miellyttämään” tekemään sitä ja jättämään sen tekemättä? Eikö heidän ”miellyttämiseensä” ja ”haluamiseensa” liity mitään ”syytä”? Mestari voi muuttaa nämä ”miellyttämiset” ja ”haluamiset” toisiksi, jotka ovat mentaalisen navan vastakkaisessa päässä. Hän kykenee ”tahtomaan tahtoa” sen sijaan, että hän tahtoo siksi, että jokin tunne, mieliala, emootio tai ympäristön ehdotus herättää hänessä taipumuksen tai halun tehdä niin.

Suurinta osaa ihmisistä raahataan mukana niinkuin kiveä, joka tottelee ympäristöään, ulkopuolisia vaikutuksia ja sisäisiä mielentiloja, haluja, jne., puhumattakaan heitä vahvempien haluista, tavoista, mielialoista, ympäristöstä ja ehdotuksista, mikä kuljettaa heitä eteenpäin heidän sitä vastustamatta, tai ilman heidän Tahtonsa käyttöä. Heitä siirrellään kuin sotilaita elämän shakkilaudalla, he näyttelevät osaansa ja heidät sysätään syrjään kun peli on ohi. Mutta Mestarit, koska he tietävät pelin säännöt, nousevat materiaalisen elämän tason yläpuolelle, ja tuovat itsensä kosketuksiin luontonsa korkeampien voimien kanssa, ottavat ylivallan omista mielentiloistaan, ominaisuuksistaan, persoonansa oikuista ja polariteetista, sekä myöskin heitä ympäröivästä ympäristöstä, ja näin heistä tulee Siirrontekijöitä pelissä, sen sijaan että he olisivat Pelinappuloita — he ovat Syitä eivätkä niinkään Seurauksia. Mestarit eivät pakene Kausaatiota korkeammille tasoille, vaan noudattavat korkeampia lakeja, ja näin he ovat alemman tasojen olosuhteiden mestareita. Näin he muodostavat tietoisen osan Laista, eivätkä ole pelkkiä sokeita instrumentteja. Vaikka he Palvelevat Korkeammilla Tasoilla, he ovat Materiaalisen Tason Hallitsijoita.

Laki on kuitenkin toiminnassa sekä ylhäällä että alhaalla. Ei ole sellaista asiaa kuin Sattuma. Järki on hävittänyt sokean jumalattaren. Me kykenemme näkemään nyt, tiedon meille avaavilla silmillämme, että Universaali Laki hallitsee kaikkea — että lakeja on ääretön määrä, mutta ne ovat vain Yhden Universaalin Lain ilmentymiä — LAKI joka on KAIKKEUS. On todellakin totta, että mikään ei jää KAIKKEUDEN Mieleltä huomiotta — ei edes päässämme kasvavien hiusten määrä — niinkuin pyhät kirjat ovat sanoneet. Lain ulkopuolella ei ole mitään; mikään ei voi tapahtua sen vastaisesti. Ja kuitenkaan älkää tehkö sitä virhettä, että olettaisitte että Ihminen olisi pelkkä sokea automaatti — päinvastoin. Hermeettinen Opetus sanoo, että Ihminen voi käyttää Lakia pääsemään lakien yläpuolelle, ja että korkeampi tahto voittaa aina matalamman, kunnes viimein hän on saavuttanut asteen, jossa hän etsii pakopaikkaa LAISTA itsessään, ja nauraa ilmiölait maanrakoon. Kykenettekö tajuamaan tämän sisäisen merkityksen?

 

Artikkelin julkaissut kybalion.org

Tietoisuus

Rytmi

Kommentoi

”Kaikki virtaa, ulos ja sisään; kaikella on vaiheensa; kaikki asiat nousevat ja laskevat; heilurin heilautus ilmenee kaikessa; heilautuksen mitta oikealle on heilautuksen mitta vasemmalle; rytmi kompensoi.” — Kybalion.

Suuri Viides Hermeettinen Periaate — Rytmin Periaate — sisältää totuuden siitä, että kaikessa ilmentyy mitattava liike; jaksottainen liike; sisään- ja ulosvirtaus; heilahdus eteenpäin ja taaksepäin; heilurimainen liike; vuoksi ja luoste; nousu- ja laskuvesi; kahden ääripään välillä, jotka ilmenevät fyysisillä, mentaalisilla ja henkisillä tasoilla. Rytmin Periaate liittyy läheisesti Polariteetin Periaatteeseen, joka kuvattiin aiemmin. Rytmi ilmenee kahden Polariteetin Periaatteen navan välillä. Tämä ei tarkoita, kuitenkaan, että Rytmin heiluri heiluu ääripäihin, sillä tätä tapahtuu harvoin; itse asiassa on vaikeaa päästä ääripäähän useimmissa tapauksissa. Mutta heilahdus on aina ”kohti” yhtä napaa ja sitten toista napaa.

Aina on aktio ja reaktio; edistyminen ja vetäytyminen; nousu ja lasku; mikä ilmenee kaikissa Universumin ilmiöissä. Auringot, maailmat, ihmiset, eläimet, kasvit, mineraalit, voimat, energia, mieli ja aine, kyllä, jopa Henki ilmentää tätä Periaatetta. Periaate ilmenee maailmojen luomisena ja tuhona; kansojen nousuna ja romahduksena; kaikkien asioiden elämän historiassa; ja Ihmisen mentaalisissa tiloissa.

Ensin Hengen — KAIKKEUDEN — ilmentymiä tarkastelemalla huomataan, että aina on käynnissä Ulosvirtaus ja Sisäänvirtaus; ”Brahman Uloshenkäys ja Sisäänhenkäys”, niinkuin Brahmanit sen ilmaisevat. Universumit luodaan; ne saavuttavat äärimmäisen materiaalisuuden pohjapisteensä; ja sitten aloittavat nousunsa ylöspäin. Auringot syntyvät, ja ne saavuttavat voimansa huippukohdan, sitten alkaa retrogression prosessi ja vuosikausien jälkeen niistä tulee kuolleen aineen massoja, jotka odottavat jälleen seuraavaa impulssia joka saattaa niiden sisäiset energiat uudestaan aktiivisiksi ja uusi aurinkosykli alkaa. Ja näin on kaikkien maailmojen kanssa; ne syntyvät, kasvavat ja kuolevat; ainoastaan syntyäkseen uudelleen. Ja näin on kaiken muotoisten olentojen ĺaita; ne heilahtavat aktiosta reaktioon; syntymästä kuolemaan; aktiivisuudesta epäaktiivisuuteen ja jälleen takaisin. Näin on kaiken eläväisen kanssa; ne syntyvät, kasvavat ja kuolevat — ja sitten syntyvät uudelleen. Näin kaikki suuret liikkeet, filosofiat, uskonkappaleet, muodit, valtiot, kansakunnat ja kaikki muukin — syntyy, kasvaa, kypsyy, kuluu, kuolee — ja sitten syntyy uudelleen. Heilurin liike on aina näkyvillä.

Yö seuraa päivää; ja päivä yötä. Heiluri heilahtaa Kesästä Talveen, ja sitten takaisin. Alkeishiukkaset, atomit, molekyylit ja kaikki aineen hiukkaset heilahtelevat oman luonteensa ympärillä. Sellaista ei olekaan kuin absoluuttinen lepotila, tai liikkeen lakkaaminen, kaikki liike on osa Rytmiä. Tätä periaatetta voidaan soveltaa universaalisti. Sitä voidaan soveltaa mihin tahansa kysymykseen, tai minkälaiseen tahansa ilmiöön elämän monilla osa-alueilla. Sitä voidaan soveltaa kaikkiin ihmisaktiviteetin vaiheisiin. Aina esiintyy Rytminen heilahdus yhdeltä navalta toiselle. Universaali Heiluri on aina liikkeessä. Elämän Virtaukset kulkevat sisään ja ulos, Lain mukaisesti.

Rytmin Periaate ymmärretään hyvin modernissa tieteessä, ja sitä pidetään materiaalisten asioiden universaalina lakina. Mutta Hermeetikot vievät tämän periaatteen vieläkin pidemmälle, ja tietävät, että sen ilmentymät ja vaikutus ulottuu Ihmisen mentaalisiin aktiviteetteihin, ja että se kuvaa myös hämmentävät tunnetilojen, mielenliikkeiden ja muiden ärsyttävien ja kummallisten asioiden muutokset, joita me itsessämme havaitsemme. Mutta Hermeetikot tutkimalla tämän Periaatteen toimintaa ovat oppineet pääsemään pakoon joitain sen aikaansaannoksia Transmutaation avulla.

Hermeettiset Mestarit ovat kauan sitten saaneet selville, että vaikka Rytmin Periaate onkin väistämätön, ja mentaalisten ilmiöiden toiminnassa siitä on aina näyttöä, silti sen ilmentymillä oli kaksi tasoa mitä mentaalisiin ilmiöihin tulee. He saivat selville, että Tietoisuudella on kaksi yleistasoa, Matalampi ja Korkeampi, ja tämän ymmärtäminen on mahdollistanut heidän nousta korkeammille tasoille ja näin paeta matalammalla tasolla ilmenevän heilurin rytmistä liikettä. Toisin sanoen, heilurin heilahdus esiintyy Tiedostamattomalla Tasolla, ja näin se ei vaikuta Tietoisuuteen. Tätä he kutsuvat Neutralisaation Laiksi. Sen toimintaan kuuluu Egon nostaminen mentaalisen toiminnan Tiedostamattoman Tason värähtelyjen yläpuolelle niin, että heilurin negatiivinen heilahdus ei ilmene tietoisuudessa, ja näin se ei vaikuta heihin. Se on kuin nousisi asian yläpuolelle ja antaisi sen päästä lävitseen. Hermeettinen Mestari, tai pitkälle edistynyt oppilas, polarisoi itsensä haluttuun napaan, ja prosessilla joka on kuin taaksepäinheilahduksesta ”kieltäytyminen”, tai jos haluat, voit kutsua sitä sen vaikutuksen omaan itseen vaikuttamisen ”kieltämiseksi”, hän seisoo vahvasti polarisoidussa asemassaan, ja antaa mentaalisen heilurin heilua tiedostamattomalla tasolla. Kaikki henkilöt, jotka ovat saavuttaneet edes jonkin verran itsemestaruutta, saavat tämän aikaan, enemmän tai vähemmän tiedostaen, ja kieltäytymällä sallimasta heidän negatiivisten mielentilojen ja mielen oikkujen vaikuttaa heihin itseensä, he soveltavat Neutralisaation Lakia. Mestari kuitenkin vie tämän osaamisen paljon pidemmälle, ja käyttämällä Tahtoaan hän saavuttaa Mentaalisen Varmuuden asteen, jollaista niiden, jotka antavat itsensä heilua tunteidensa ja mielentilojensa mentaalisen heilurin mukana eteen- ja taaksepäin, on melkein mahdotonta uskoa.

Kuka tahansa ajatteleva ihminen tajuaa tämän tärkeyden, kun hän tajuaa millaisia mielentilojen, oikkujen ja emootioiden olentoja suurin osa ihmisistä on, ja miten vähän he ilmentävät mestaruutta omasta itsestään. Jos hetkeksi pysähdyt tätä miettimään, tajuat miten paljon nämä Rytmin heilahtelut ovat vaikuttaneet sinuun elämässäsi — miten Innostuksen kautta on väistämättä seurannut vastakkainen tunne ja Masennuksen mielentila. Samalla tavoin sinun Rohkeuden kausia ja mielentilojasi ovat seuranneet yhtäläiset Pelon kaudet. Ja näin se on ollut suurimmalla osalla ihmisiä — tunteiden virtaukset ovat aina nousseet ja laskeneet heissä, mutta he eivät ole koskaan epäilleet syytä tälle mentaaliselle ilmiölle. Ymmärrys tämän Periaatteen toiminnasta antaa avaimen Mestaruuteen näistä tunteiden rytmisistä heilautuksista, ja antaa mahdollisuuden tuntea itsensä paremmin ja välttää ajautumasta näiden virtausten vietäväksi. Tahto on tämän Periaatteen ilmentymiä korkeammalla, vaikka Periaatetta itsessään ei voida koskaan tuhota. Me voimme paeta sen vaikutuksia, mutta Periaate toimii siitä huolimatta.

Tämän Rytmin Periaatteen toiminnalla on muitakin piirteitä, joista haluamme tässä kohtaa puhua. Sen toimintoihin kuuluu Kompensaation Laki. Eräs ”Kompensaation” määritelmä tarkoittaa ”tasapainottamista”, ja tässä merkityksessä Hermeetikot termiä käyttävät. Tästä Kompensaation Laista Kybalion puhuu sanoessaan: ”heilautuksen mitta oikealle on heilautuksen mitta vasemmalle; rytmi kompensoi.”

Kompensaation laki sanoo, että heilautus yhteen suuntaan määrää vastakkaisen suunnan, tai vastakkaisen navan — sen mikä tasapainottaa toisen. Fyysisellä tasolla näemme monia esimerkkejä tästä Laista. Kellon heiluri liikkuu (tasapainopisteestä) tietyn määrän oikealle, ja sitten saman verran vasemmalle. Vuodenajat tasapainottavat toisensa samalla tavalla. Vuorovesi noudattaa Lakia. Ja sama Laki ilmenee kaikissa Rytmin ilmiöissä. Heiluri, joka heilahtaa yhteen suuntaan, joutuu heilahtamaan toiseenkin; ja mitä pidemmälle yhteen suuntaan mennään, sitä pidempi on matka toiseen suuntaan. Ylöspäin tietylle korkeudelle heitetty kappale matkaa saman verran takaisin alas. Voima jolla ohjus singotaan ylös kokee vastavoiman sen palatessa maanpinnalle. Tämä Laki on vakio Fyysisellä Tasolla.

Mutta Hermeetikot vievät tämän pidemmälle. He opettavat, että ihmisen mielentilat noudattavat samaa Lakia. Ihminen joka nauttii paljon, myös kärsii paljon; kun taas se joka tuntee vain vähän tuskaa, kykenee tuntemaan vain vähän iloa. Sika kärsii vähän mentaalisesti, ja nauttii vain vähän — se on kompensoitu. Ja toisaalta, on muita eläimiä jotka nauttivat suuresti, mutta joiden hermosto ja temperamentti ajaa ne kärsimykseen suurista tuskista. Ja näin on myös Ihmisellä. On temperamentteja, jotka mahdollistavat vain vähäiset nautinnon määrät, ja yhtä vähäisen kärsimyksen; kun taas on toisia jotka sallivat itsensä kokea mitä intensiivisintä nautintoa, mutta myös intensiivisintä kärsimystä. Sääntö sanoo, että kyky nautintoon ja tuskaan tasapainottuu jokaisessa ihmisessä. Kompensaation Laki on tässä toiminnassa.

Mutta Hermeetikot menevät asiassa vieläkin pidemmälle. He opettavat, että ennenkuin on mahdollista nauttia tiettyä määrää mielihyvää, on pakko sinkoutua, samassa suhteessa, tunteen toiseen ääripäähän. He sanovat, että Negatiivinen edeltää Positiivista tässä asiassa, eli että tiettyjen nautinnon määrien kokemisesta ei seuraa, että hän joutuisi ”maksamaan siitä” kokemalla samaa määrää tuskaa; asia on toisinpäin, nautinto on Rytminen heiluri, joka heiluu Kompensaation Lain mukaisesti, sen verran kuin tuskaa on aiemmin joutunut kokemaan joko aiemmassa elämässä tai nykyisessä inkarnaatiossa. Tämä valaisee uudella tavalla Tuskan Ongelmaa.

Hermeetikot pitävät elämien ketjua jatkumona, ja henkilön yksi elämä ymmärretään tämän rytmisen heilunnan seurauksena tällä tavoin, eikä sillä olisi merkitystä ellei totuutta reinkarnaatiosta hyväksyttäisi.

Mutta Hermeetikot väittävät, että Mestari tai edistynyt oppilas kykenee, suuressa määrin, pakenemaan Tuskan suuntaan kohdistuvaa heilautusta yllä esitetyn Neutralisaation prosessin avulla. Nousemalla Egon korkeammalle tasolle on mahdollista paeta suurinta osaa siitä, mitä alemmalla tasolla olevat kokevat.

Kompensaation Laki on tässä tärkeässä roolissa ihmisten elämässä. Tullaan näkemään, että yleensä joutuu ”maksamaan hinnan” siitä mitä joltain puuttuu tai mitä jollain on. Jos hänellä on yksi asia, häneltä puuttuu toinen asia. Kukaan ei voi ”pitää rahansa ja saada palaansa kakkua”. Kaikella on mieluisa ja epämieluisa puolensa. Jos joku saa jotain, niistä joutuu maksamaan hinnan menettämällä jotain toista. Rikkailla on paljon sitä mitä köyhiltä puuttuu, kun taas köyhillä on usein asioita joita rikkailla ei ole mitenkään mahdollista saavuttaa. Miljonäärillä voi olla taipumus juhlimiseen, ja rikkailla on varaa turvata itselleen ruokapöytäänsä kaikki mahdollinen luksus, mutta häneltä puuttuu ruokahalua nauttia niistä; hän on kateellinen työläisen ruokahalusta ja ruoansulatuksesta, jolla ei ole miljonäärin rahoja tai taipumuksia, ja joka saa enemmän nautintoa yksinkertaisesta ruoastaan kuin mitä miljonääri voisi saada edes vaikka hänen ruokahalunsa olisi kunnossa eikä hänen ruoansulatuksensa olisi tuhoutunut. Halut, käyttäytymismallit ja taipumukset eroavat toisistaan. Näin on läpi koko elämän. Kompensaation Laki on aina toiminnassa, pyrkien tasapainottamaan, aina onnistuen ajan mittaan, vaikka Rytmin Heilurin palautumiseen saattaakin mennä useita elämiä.

 

Artikkelin julkaissut kybalion.org

Tietoisuus

Polariteetti

Kommentoi

”Kaikki on Kaksinaista; kaikella on napansa; kaikella on vastakkaiset ääripäänsä; sama ja eri ovat samaa; vastakohdat ovat identtisiä luonnossa, mutta erilaisia määriltään, ääripäät kohtaavat; kaikki totuudet ovat puolitotuuksia; kaikki paradoksit voidaan ratkaista.” — Kybalion.

Neljäs Suuri Hermeettinen Periaate — Polariteetin Periaate — pitää sisällään totuuden siitä, että kaikilla ilmenevillä asioilla on ”kaksi puolta”; ”kaksi aspektia”; ”kaksi ääripäätä”; ”vastakkaiset navat”; joiden välillä on monenlaisia aste-eroja. Vanhat paradoksit, jotka ovat hämmentäneet ihmisten mieltä, selitetään ymmärtämällä tätä Periaatetta. Ihminen on aina tunnistanut jotain tämän Periaatteen kaltaista, ja on aina pyrkinyt ilmaisemaan sitä sellaisilla sanonnoilla, maksiimeilla ja aforismeilla kuten: ”Kaikki on ja ei ole, samaan aikaan”; ”kaikki totuudet ovat puolitotuuksia”; ”kaikilla asioilla on kaksi puolta”; ”kolikolla on kääntöpuolensa”, jne. jne.

Hermeettinen Opetus sanoo, että erot asioissa, jotka näyttävät olevan täysin vastakkaisia toisilleen, ovat pelkästään aste-eroja. Opetus sanoo, että ”vastakohdat voivat kohdata”, ja että ”teesi ja antiteesi ovat luonteeltaan identtisiä, mutta määriltään erilaisia”; ja että ”vastakohtien universaali sovittelu” saadaan aikaan tunnustamalla tämä Polariteetin Periaate. Opettajat väittävät, että tämän Periaatteen kuvaus on mahdollista löytää kaikesta, sekä kaikkien asioiden todellisen luonteen tarkastelusta. He aloittavat opetuksensa näyttämällä, että Henki ja Aine ovat saman asian kaksi eri puolta, joiden välitasot ovat pelkästään värähtelyn eri asteita. He näyttävät, että KAIKKEUS ja Monet asiat ovat samaa, ero on pelkästään Mentaalisen Ilmentymän asteessa. Näin LAKI ja Lait ovat saman asian vastakkaiset puolet. Samalla tavalla PERIAATE ja Periaatteet ovat. Ääretön Mieli ja äärelliset mielet.

Fyysiselle Tasolle mentäessä he esittävät Periaatteen näyttämällä, että Lämpö ja Kylmä ovat luonteeltaan identtisiä, erot ovat pelkästään värähtelyn asteissa. Lämpömittari näyttää lämpöasteiden määrän, matalin pääty on nimeltään ”kylmä” ja korkein ”kuuma”. Näiden kahden ääripään välillä on monta eri ”lämpimän” tai ”kylmän” astetta, joita voi nimittää kummaksi tahansa ja on yhtä oikeassa. Korkeampi kahdesta lämpötilasta on aina ”lämpimämpi”, ja matalampi on aina ”kylmempi”. Ei ole mitään absoluuttista standardia — kaikki riippuu määrästä. Lämpöasteikolla ei ole mitään paikkaa, jossa kylmä loppuu ja lämmin alkaa. Kyse on aina korkeammasta ja matalammasta värähtelystä. Termit ”korkea” ja ”matala” itsessään, joita me olemme pakotetut käyttämään, ovat saman asian eri puoliskoja — termit ovat suhteellisia. Näin on myös Idän ja Lännen kanssa — jos matkaa maailmaa itään päin, ja päätyy pisteeseen jota kutsutaan länneksi oman lähtöpaikan suhteen. Jos matkaa tarpeeksi kauas Pohjoiseen, ja huomaa matkaavansa Etelään, tai päinvastoin.

Valo ja Pimeys ovat saman asian eri puolia, ja niiden välissä on monia eri asteita. Niin myös nuottiasteikolla — joka alkaa ”C”:stä, sitten kuljetaan ylöspäin kunnes päästään seuraavaan ”C”:hen ja niin edelleen, erot kahden ääripään välillä ovat pelkästään asteikolla. Värien asteikko samoin — korkeampi ja matalampi värähtely ovat pelkästään korkean violetin ja matalan punaisen välissä olevia eri värejä. Suuri ja Pieni ovat suhteellisia. Niin ovat myös Melu ja Hiljaisuus; Kova ja Pehmeä. Samoin Terävä ja Tylsä. Positiivinen ja Negatiivinen ovat saman asian kaksi eri puolta, ja niiden välissä on lukemattomia asteita.

Hyvä ja Paha eivät ole absoluuttisia — me kutsumme asteikon yhtä päätä Hyväksi ja toista Pahaksi. Asia on ”vähemmän hyvä” kuin korkeampi asteikolla oleva asia; mutta se ”vähemmän hyvä” asia on taas ”enemmän hyvä” kuin seuraava sen alapuolella — ja niin edelleen, ”enemmän tai vähemmän” määräytyy siitä missä kohtaa asteikkoa on.

Ja näin on myös Mentaalisella Tasolla. ”Rakkaus ja Viha” ovat yleisesti asioita joita pidetään toistensa vastakohtina; täysin erilaisina; sovittamattomina. Mutta me sovellamme Polariteetin Periaatetta; käy ilmi, että ei ole sellaista kuin Absoluuttinen Rakkaus tai Absoluuttinen viha, joita voitaisiin erottaa toisistaan. Nämä kaksi ovat termejä, joita sovelletaan saman asian eri puoliin. Lähtien aivan mistä tahansa kohtaa asteikolta, me löydämme ”enemmän rakkautta” tai ”vähemmän vihaa” noustessamme asteikkoa ylöspäin — tämä on totta huolimatta siitä missä kohtaa ollaan, miten korkealta tai matalalta lähdemme. Rakkauden ja vihan välissä on eri asteita, ja keskikohdassa ”tykkäämisen” eri asteet muuttuvat niin himmeiksi, että niitä on vaikeaa erottaa toisistaan. Rohkeus ja Pelko noudattavat samaa sääntöä. Vastakohdat ovat olemassa kaikkialla. Mistä löytää yhden asian, sieltä löytää sen vastakohdan — kaksi napaa.

Ja tämä fakta mahdollistaa Hermeetikon muuttaa yhden mielentilan toiseksi, Polarisaation avulla. Asiat, jotka kuuluvat eri luokkiin eivät ole muutettavissa toisikseen, vain saman luokan asiat voidaan, eli niiden napaisuutta voi muuttaa. Näin Rakkaus ei muutu Idäksi tai Länneksi, Punaiseksi tai Violetiksi, mutta se voidaan muuttaa Vihaksi ja samoin Viha voidaan muuttaa Rakkaudeksi muuttamalla sen napaisuutta. Pelko voidaan muuttaa Rohkeudeksi, ja toisinpäin. Kovat asiat muuttaa Pehmeiksi. Tylsät asiat voivat muuttua Teräviksi. Kuumat asiat voivat muuttua Kylmiksi. Ja niin edelleen, transmutaatio aina tapahtuu saman asian eri asteiden välillä. Tarkastellaan Pelokasta ihmistä. Nostamalla hänen mentaalisia värähtelyjään Pelko-Rohkeuden asteikolla, hän voi täyttyä suurimmasta määrästä Rohkeutta ja Pelottomuutta. Ja samoin Laiska ihminen voi muuttua Aktiiviseksi, Energiseksi ihmiseksi, yksinkertaisesti polarisoitumalla haluttua ominaisuutta kohden.

Oppilas, joka tuntee prosessit, joilla eri Mentaalisen Tieteen koulukunnat ja muut tuottavat muutoksia mentaalisiin tiloihin näitä opetuksia seuraamalla, ei välttämättä ymmärrä monien muutosten taustalla olevaa periaatetta. Kuitenkin kun Polariteetin Periaate viimein ymmärretään, ja tajutaan että mentaaliset muutokset johtuvat polariteetin muutoksesta — samalla asteikolla siirtymisestä — asia tulee tutummaksi. Muutos ei tarkoita jonkin asian luonteen transmutoimista täysin erilaiseksi, vaan pelkkää saman määrän muutosta, joka on erittäin tärkeä ero muistaa. Esimerkiksi, lainaten Fyysisen Tason analogiaa, on mahdotonta muuttaa Lämpöä Terävyydeksi, Kovuudeksi, Korkeudeksi jne., mutta Lämpö voidaan muuttaa Kylmäksi, yksinkertaisesti madaltamalla sen värähtelyjä. Samalla tavalla kuin Viha ja Rakkaus ovat toisikseen muutettavia; niin ovat myös Pelko ja Rohkeus. Mutta Pelkoa ei voida muuttaa Rakkaudeksi, eikä Rohkeutta voida muuttaa Vihaksi. Mentaalisilla tiloilla, jotka kuuluvat lukemattomiin luokkiin, jokaisella on vastanapansa, jonka suuntaan transmutaatio on mahdollista.

Oppilas tunnustaa, että mentaalisilla tiloilla, sekä Fyysisen Tason ilmiöillä, nämä kaksi napaa voidaan luokitella Positiiviseksi ja Negatiiviseksi, tässä järjestyksessä. Näin Rakkaus on Positiivista Vihan suhteen; Rohkeus Pelon suhteen; Aktiivisuus Epäaktiivisuuden suhteen; jne. jne. Ja se tulee myös pantaman merkille, jopa niiden mielissä jotka Värähtelyn Periaatetta eivät tunne, Positiivinen napa tuntuu olevan Negatiivista napaa suurempi, ja selvästi hallitsee sitä. Luonnon taipumus on Positiivisen navan dominanttia aktiivisuutta kohti.

Sen lisäksi, että oman mentaalisen tilan napoja voidaan muuttaa Polarisaation taidon operaatioilla, Mentaalisen Vaikutusvallan ilmiö sen monissa vaiheissaan näyttää meille, että periaate voidaan laajentaa käsittämään yhden mielen vaikutusvallan ilmiöitä muista mielistä, josta niin paljon on kirjoitettu ja jota on opetettu kovasti viime vuosina. Kun ymmärretään, että Mentaalinen Induktio on mahdollinen, eli että mentaalisia tiloja voidaan tuottaa ”indusoimalla” muista, silloin me voimme helposti nähdä miten tietyt värähtelyn tilat, tai jonkin mentaalisen tilan polarisaatio, voidaan kommunikoida toiselle ihmiselle, ja hänen polariteettinsa näissä mentaalisten tilojen luokissa voidaan näin muuttaa. Tätä periaatetta käyttämällä saadaan aikaan monet ”mentaaliset hoidot”. Esimerkiksi, henkilö on ”sinertää”, hän on täynnä pelkoa ja melankoliaa. Mentaalinen tieteilijä tuo oman mielensä halutulle värähtelytasolle hänen harjoitetulla tahdonvoimallaan, ja näin hän saa aikaan halutun polarisaation itsessään, ja sitten tuottaa samanlaisen mentaalisen tilan toiselle henkilölle induktiolla, jonka seuraus on, että värähtelyt nousevat ja henkilö polarisoituu kohti asteikon Positiivista päätyä Negatiivisen sijaan, ja hänen Pelkonsa ja muut negatiiviset tunteensa transmutoituvat Rohkeudeksi ja samanlaisiksi positiivisiksi mentaalisiksi tiloiksi. Pikku tutkimus näyttää helposti, että nämä mentaaliset muutokset tapahtuvat lähes aina Polarisaation asteikolla, jossa muutos tapahtuu määrässä eikä laadussa.

Tieto tämän suuren Hermeettisen Periaatteen olemassaolosta mahdollistaa oppilaan ymmärtää paremmin hänen omia sekä muiden ihmisten mentaalisia tiloja. Hän näkee, että nämä mentaaliset tilat ovat kaikki määrän funktio, ja näin hän näkee, että hän kykenee nostamaan tai madaltamaan värähtelyä omalla tahdollaan — muuttamaan hänen omia mentaalisia napojaan, ja näin hän on omien mielentilojensa Mestari, sen sijaan että hän olisi palvelija ja orja. Ja tällä tiedolla hän kykenee auttamaan kanssaihmisiään älykkäästi, ja asianmukaisilla metodeilla hän voi muuttaa napaisuutta silloin kun sitä kaivataan. Me ohjeistamme kaikkia oppilaita tutustumaan Polariteetin Periaatteeseen, sillä oikea ymmärrys tästä valaisee monia muita vaikeita aiheita.

 

Artikkelin julkaissut kybalion.org

Tietoisuus

Värähtely

Kommentoi

”Mikään ei pysy paikallaan; kaikki liikkuu; kaikki värähtelee.” — Kybalion

Kolmas Suuri Hermeettinen Periaate — Värähtelyn Periaate — pitää sisällään totuuden siitä, että Liike ilmenee kaikessa Universumissa — mikään ei pysy paikallaan — kaikki liikkuu, värähtelee, kiertää. Varhaiset kreikkalaiset filosofit tunnistivat tämän Hermeettisen Periaatteen, jotka käyttivät sitä järjestelmissään. Mutta sitten vuosisatojen ajan se oli kadoksissa Hermeetikkojen piirin ulkopuolisilla ajattelijoilla. Mutta 1800-luvulla fyysinen tiede selvitti totuuden uudelleen ja 1900-luvun tieteen löydökset ovat tuoneet lisää todisteita tämän satoja vuosia vanhan Hermeettisen doktriinin pätevyydestä ja totuudellisuudesta.

Hermeettinen Opetus sanoo, että sen lisäksi että kaikki on jatkuvassa värähtelyliikkeessä, eri universaalin voiman ilmentymien väliset ”erot” johtuvat täysin värähtelyn eri nopeuksista ja tiloista. Ei ainoastaan näin, vaan myös KAIKKEUS itse ilmentää jatkuvaa sellaisen äärettömän intensiteetin ja nopeuden värähtelyliikettä, että sitä voitaisiin hyvin pitää liikkumattomana. Opettajat suuntaavat oppilaiden huomion siihen seikkaan, että jopa fyysisellä tasolla nopeasti liikkuva kappale (kuin vaikka pyörivä pyörä) tuntuu olevan paikallaan. Opetus sanoo, että Henki on Värähtelyn toisessä Navassa, toisessa Navassa on eräät äärimmäisen karkeat Aineen muodot. Näiden kahden navan välissä on miljoonia ja miljoonia eri värähtelyn nopeuksia ja asteita.

Moderni Tiede on osoittanut, että kaikki se mitä me kutsumme Aineeksi ja Energiaksi on pelkkiä ”värähtelyliikkeen muotoja”, ja jotkut edistyneemmät tieteentekijät ovat nopeasti muuttamassa kantaansa okkultistien suuntaansa, joiden mielestä Mielen ilmiöt ovat samalla tavoin värähtelyn tai liikkeen muotoja. Tarkastelkaamme mitä tieteellä on sanottavaa aineen ja energian värähtelyistä.

Ensinnäkin, tiede opettaa, että kaikki materia ilmenee, jossain määrin, värähtelyinä jotka syntyvät lämpöliikkeestä. Kylmä tai lämmin kappale, molemmat ovat ominaisuuden asian eri määriä, ilmenee tiettyinä lämpövärähtelyinä, ja siinä mielessä se on liikkeessä ja värähtelee. Kaikki aineen hiukkaset ovat kiertoliikkeessä, alkeishiukkasista auringoiksi. Planeetat kiertävät aurinkoja, ja monet niistä kääntyvät pyörimisakselillaan. Auringot kiertävät suurempia keskuspisteitä, ja näiden uskotaan edelleen kiertävän vieläkin suurempia, ad infinitum. Molekyylit, joista eri Aineet koostuvat, ovat jatkuvassa värähtelyn tilassa ja liikkeessä toisiinsa nähnen. Molekyylit koostuvat Atomeista, jotka samalla tavalla ovat jatkuvassa liikkeen ja värähtelyn tilassa. Atomit koostuvat alkeishiukkasista, joita joskus kutsutaan ”elektroneiksi”, ”ioneiksi” jne. jotka myös ovat nopeassa värähtelyliikkeessä, kiertävät toisiaan, ja jotka ilmenevät erittäin nopeassa värähtelytilassa. Ja näin me näemme, että kaikki Aineen muodot ilmentävät Värähtelyä, Värähtelyn Hermeettisen Periaatteen mukaisesti.

Ja näin on myös eri Energian muotojen kanssa. Tiede opettaa, että Valo, Lämpö, Magnetismi ja Sähkö ovat vain värähtelyliikkeen muotoja, jotka liittyvät jollain tavalla Eetteriin ja todennäköisesti emanoituvat siitä. Tiede ei ole vielä yrittänyt selittää Koheesion nimellä tunnettua ilmiötä, joka on Molekyylivetovoiman periaate; eikä Kemiallista Affiinisuutta, joka on Atomivetovoiman periaate; eikä Gravitaatiota (suurin mysteeri kaikista kolmesta), joka on jokaisen Aineen hiukkasen tai massan vetovoiman periaate, jolla jokainen hiukkanen tai massa on sitoutunut jokaiseen toiseen hiukkaseen tai massaan. Tiede ei vielä ymmärrä näitä kolmea Energian muotoa, ja kuitenkin tämän tekstin kirjoittajat ovat sitä mieltä, että nämä kolme myös ovat jonkinlaisen värähtelevän energian muodon ilmentymiä, fakta jonka Hermeetikot ovat tunteneet ja jota he ovat opettaneet iän kaiken.

Universumin Eetteri, jonka olemassaolon tiede on postuloinut ymmärtämättä sitä kuitenkaan tarkasti, on Hermeetikkojen mukaan korkeampi manifestaatio siitä, jota virheellisesti nimitetään aineeksi — eli, Ainetta korkeammalla värähtelyn tasolla — ja he nimittävät tätä ”Eteeriseksi Substanssiksi”. Hermeetikot opettavat, että tämä Eetterisubstanssi on äärimmäisen elastista, ja se täyttää universumin kokonaan, toimii väliaineena aaltojen värähtelyenergialle kuten lämpö, valo, sähkö, magnetismi jne. Opetukset sanovat, että Eetteriaine kytkee yhteen ”Aineena” tunnetun värähtelyenergian muodot yhtäältä ja toisaalta ”Energian tai Voiman”; ja myöskin se ilmenee värähtelyn asteina, nopeutena, tilana, täysin itsekseen.

Tieteentekijät ovat tarjonneet kuvauksen nopeasti pyörivästä pyörästä, tai sylinteristä, jolla näytetään kasvaneen värähtelynopeuden vaikutukset. Kuvaus olettaa pyörivän pyörän, tai sylinterin, joka pyörii hitaasti — voimme kutsua tätä pyörivää asiaa ”esineeksi” kuvausta käsitellessämme. Olettakaamme, että esine liikkuu hitaasti. Se voidaan nähdä selvästi, mutta sen liike ei tuota mitään ääntä. Nopeus kasvaa hiljalleen. Muutamassa hetkessä sen liike muuttuu niin nopeaksi, että voidaan kuulla matala hurina. Sitten nopeuden kasvaessa ääni nousee yhden sävelen. Sitten pyörimisliike nopeutuu edelleen, ja sävel kohoaa. Yksi toisensa jälkeen, kaikki nuotit sävelasteikolla kuullaan, ne nousevat ylöspäin ja ylöspäin liikkeen nopeutuessa. Lopulta, kun liike on päässyt tiettyyn nopeuteen, joka on ihmiskorvan kuuloaistin yläraja, ääni katoaa ja tulee hiljaista. Mitään ääntä ei kuulla pyörivästä kappaleesta, pyörimisnopeus on niin suuri, että ihmiskorva ei kuule värähtelyjä. Sitten tulee aistimus yhä kasvavasta Lämmön lisääntymisestä. Sitten jonkin ajan päästä silmä huomaa kappaleen muuttuvan väriltään tummanpunaiseksi. Nopeuden kasvaessa puna kirkastuu. Sitten nopeuden kasvaessa punainen sulaa oranssiin. Sitten oranssi sulaa keltaiseen. Sitten toisiaan seuraa vihreän, sinisen, indigon ja lopulta violetin sävyt nopeuden kasvaessa. Sitten kaikki väri katoaa, ihmissilmä ei enää kykene näkemään värisävyjä. Mutta pyörimisliikkeessä olevasta esineestä välittyy näkymättömiä säteitä, säteitä joita käytetään valokuvauksessa, ja muita valonsäteitä. Sitten alkavan pyörimisliikkeen seurauksena ilmetä erilaiset muut säteilyn lajit, kuten ”röntgensäteet” jne., kun esineen koostumus muuttuu. Kun pyörimisliike saavuttaa tietyn nopeuden, emittoituu sähköä ja magnetismia.

Kun esine saavuttaa tietyn värähtelynopeuden, sen molekyylit hajoavat ja muuttuvat alkuperäisiksi alkuaineiksi eli atomeiksi. Sitten atomit, Värähtelyn Periaatteen mukaisesti, erkaantuvat lukemattomiksi alkeishiukkasiksi joista ne koostuvat. Ja lopulta, jopa alkeishiukkaset katoavat ja esineen voidaan sanoa koostuvan Eetteriaineesta. Tiede ei kehtaa viedä kuvausta pidemmälle, mutta Hermeetikot opettavat, että jos värähtelyt lakkaamatta kasvaisivat, esine kävisi läpi eri ilmenemisen tiloja, ja se ilmentäisi eri mentaalisia tasoja, ja siitä pääsisi sitten Henkeen, kunnes se lopulta päätyisi KAIKKEUTEEN, joka on Absoluuttinen Henki. ”Esine”, kuitenkin, olisi lakannut olemasta ”esine” kauan ennen Eetteriaineeseen pääsyn tasoa, mutta muutoin kuvaus on oikea. Se kertoo jatkuvasti kasvavan värähtelyn tilan ja nopeuden aiheuttamat vaikutukset. Se tulee pitää mielessä ylläkuvatusta, että tasoilla joilla ”esine” säteilee valoa, lämpöä jne. se ei ole ”sulautunut” niihin energian muotoihin (jotka ovat asteikolla paljon korkeammalla), vaan yksinkertaisesti se saavutti sellaisen värähtelyn asteen jossa nuo energian muodot vapautuvat, kvanteittain, sen molekyylien, atomien ja alkeishiukkasten rajoittavista vaikutteista. Nämä energian muodot, vaikka ne ovat asteikolla paljon korkeammalla kuin aine, ovat vangittuina ja suljettuina aineen yhdistelmiin, läpi ilmenevien energioiden ja materiaalisten muotojen käytön vaikutuksesta, mutta näin ne ovat kietoutuneet ja suljettu materiaalisten muotojen luomuksiin, joka tietyssä määrin pätee kaikkiin luotuihin asioihin, kun luova voima osallistuu luomiseen.

Mutta Hermeettiset Opetukset menevät paljon pidemmälle kuin moderni tiede. Ne opettavat, että kaikki ajatusten, emootioiden, järjen, halun tai tahdon, tai minkä tahansa mentaalisen tilan tai olosuhteen ilmentymät tuovat mukanaan värähtelyjä, joista osa irtoaa ja jotka pyrkivät vaikuttamaan muiden henkilöiden mieliin ”induktiolla”. Tämä on periaate, joka tuottaa ”telepatian” ilmiön; mentaalinen vaikuttaminen ja muut mielten väliset teot, joiden avulla kansa nopeasti oppii tuntemaan näiden alojen kultit ja opettajat tänä aikana, eri mysteerikouluissa laajalti levitettävän okkulttisen tiedon ansiosta.

Jokaisella ajatuksella, emootiolla tai mentaalisella tilalla on vastaava värähtelytila ja nopeus. Ja henkilön oman tahdon vaikutuksesta, tai muiden henkilöiden, nämä mentaaliset tilat voidaan uusintaa, aivan kuten sävel voidaan tuottaa instrumentilla saattamalla se värähtelemään tietyllä taajuudella — aivan kuten väri voidaan tuottaa samalla tavalla. Tiedolla Värähtelyn Periaatteesta, kun sitä sovelletaan Mentaalisiin Ilmiöihin, voi polarisoida mielensä miten hän haluaa, ja näin saada täydellisen kontrollin omista mielenliikkeistään, mielentiloistaan jne. Samalla tavoin hän saattaa vaikuttaa muiden mieliin, tuottamalla heissä halutun mielentilan. Eli, hän voi kyetä tuottamaan Mentaalisella Tasolla sen mitä tiede tuottaa Fyysisellä Tasolla — siis, ”Värähtelyjä Tahtomalla”. Tämä voima tottakai tulee hankkia ainoastaan asianmukaisen ohjeistuksen, harjoituksen jne. avulla, jossa tieteenä on Mentaalinen Transmutaatio, eräs Hermeettisen Taidon laji.

Pikkuinen pohdinta siitä mitä me olemme tässä jo sanoneet tulee näyttämään oppilaalle, että Värähtelyn Periaate on Mestareiden ja Adeptien ihanien voiman ilmentymien taustalla, jotka kykenevät siirtämään sivuun Luonnonlait, mutta jotka, todellisuudessa, yksinkertaisesti käyttävät vain yhtä lakia toista vastaan; yhtä periaatetta toista vastaan; ja jotka saavat aikaan tuloksensa muuttamalla materiaalisten esineiden, tai energiamuotojen, värähtelyjä ja näin tekevät niinkutsuttuja ”ihmeitä”.

Kuten eräs vanha Hermeettinen kirjoittaja on todella sanonut: ”Ken ymmärtää Värähtelyn Periaatteen, hän on tarttunut Vallan valtikkaan”.

 

Tietoisuus

Vastaavuuden Tasot

Kommentoi

”Niin ylhäällä, kuin alhaalla; niin alhaalla, kuin ylhäällä.” — Kybalion.

Toinen Suuri Hermeettinen Periaate pitää sisällään totuuden siitä, että useiden Manifestaation, Elämän ja Olemuksen tasojen välillä on harmoninen yksimielisyys, vastaavuus. Tämä totuus on totuus, koska kaikki Universumiin kuuluva emanoituu samasta lähteestä, ja samat lait, periaatteet ja ominaisuudet pätevät jokaiseen yksikköön, tai yksikköjen yhdistelmään, kun jokainen ilmentää omaa ilmiötään omalla tasollaan.

Hermeettinen Filosofia pitää Universumia jakautuneena kolmeen ilmiöluokkaan, jotka tunnetaan Kolmena Suurena Tasona, eli:

I. Suuri Fyysinen Taso.
II. Suuri Mentaalinen Taso.
III. Suuri Henkinen Taso.

Nämä jaottelut ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisia ja mielivaltaisia, sillä totuus on, että kaikki kolme jakoa ovat vain kasvavia määriä Elämän asteikolla, jossa alin piste on puhdas Aine, ja korkein piste on puhdas Henki. Ja lisäksi eri Tasot värittävät toisiaan nin, että minkäänlaista tarkkaa rajaa on vaikea vetää korkeamman Fyysisen ja matalamman Mentaalisen tason välille; tai korkeamman Mentaalisen ja matalamman Henkisen tason välille.

Kolme Suurta Tasoa voidaan nähdä kolmena Elämän Ilmentymisen asteiden ryhmänä. Vaikka tämän pienen tekstin tarkoitukset eivät salli meidän käydä syvempään keskusteluun tai selitykseen siitä, näiden eri tasojen aiheesta, silti meidän mielestämme tästä on hyvä antaa yleinen kuvaus.

Alussa voimme hyvin tarkastella kokelaan esittämää kysymystä, joka haluaa saada tietoa koskien sanan ”Taso” merkityksestä, joka on ollut varsin vapaassa käytössä, ja erittäin huonosti selitetty, monissa tuoreemmissa okkultismin aihepiiriä käsittelevässä teoksessa. Kysymys yleisesti esitetään näin: ”Onko Taso paikka, jolla on ulottuvuutensa, vai onko se pelkkä olosuhde tai tila?” Me vastaamme: ”Ei, ei ole paikka, eikä se ole tavanomainen avaruuden ulottuvuus; ja kuitenkin se on enemmän kuin tila tai olosuhde. Sitä voidaan pitää tilana tai olosuhteena, ja kuitenkin tilalla tai olosuhteella on ulottuvuus, mitattavalla asteikolla.” Jotenkin paradoksaalista, eikö? Mutta tarkastelkaamme asiaa. ”Ulottuvuus”, tiedätkös, on ”mitattava suure suoralla viivalla, mittaan liittyvä” jne. Normaalit avaruuden dimensiot ovat pituus, leveys ja korkeus, tai mahdollisesti pituus, leveys, korkeus, paksuus tai ympärysmitta. Mutta on myös toisenlainen ”luotujen asioiden” ulottuvuus, tai ”suoran viivan mitta”, jonka okkultistit tuntevat, ja tieteentekijät myös, vaikkakaan jälkimmäisten emme ole vielä kuulleet soveltavan termiä ”dimensio” siihen — ja tämä uusi dimensio, joka muuten on paljon spekuloitu ”Neljäs Ulottuvuus”, on se standardi jota käytetään määrittämään ”tasot”.

Neljäs Ulottuvuus voisi myös olla ”Värähtelyn Ulottuvuus”. Se on fakta, jonka moderni tiede tietää, ja myös Hermeetikot jotka ovat kuvanneet tämän totuuden heidän ”Kolmannessa Hermeettisessä Periaatteessaan”, eli että ”kaikki on liikkeessä; kaikki väärhtelee; mikään ei ole levossa”. Korkeimmasta ilmentymästä matalimpaan kaikki universumissa Värähtelee. Se värähtelee sekä eri värähtelynopeuksilla että eri suunnissa ja eri tavoin. ”Nopeuden” määrät värähtelylle muodostavat mitattavien suureiden määrät Värähtelyjen Asteikolla — toisin sanoen Neljännen Ulottuvuuden määrät. Ja nämä värähtelevät muodossa mistä okkultistit käyttävät nimeä ”Taso”. Mitä suurempi värähtelynopeus on, sitä korkeammalla tasolla, ja sitä korkeampi on Elämän ilmentymä tuolla tasolla. Joten vaikka taso ei ole ”paikka”, eikä se ole ”tila tai olosuhde”, kuitenkin sillä on molemmille yhteisiä ominaisuuksia. Me puhumme tästä lisää kun puhumme Värähtelyjen asteikosta tulevissa oppitunneissa, kun puhumme Värähtelyn Hermeettisestä Periaatteesta.

Muistat kuitenkin että Kolme Suurta Tasoa eivät ole varsinaisia tämän Universumin ilmiön jakoja, vaan mielivaltaisia termejä, joita Hermeetikot käyttävät auttamaan eri universaalin elämän määrien ja muotojen tutkimuksessa ja ajattelussa. Aineen atomi, voiman yksikkö, ihmisen mieli ja arkkienkelin olemus ovat kaikki yhden asteikon asteita, ja kaikki perustavanlaatuisesti samaa, erot ovat ainoastaan asteissa ja värähtelynopeudessa — kaikki ovat KAIKKEUDEN luomuksia, ja kaikilla on olemassaolonsa yksinomaan KAIKKEUDEN Äärettömässä Mielessä.

Hermeetikot edelleen jakavat jokaisen Kolmen Suuren Tason Seitsemään Alitasoon, ja jokainen näistä on myös edelleen jaettu seitsemään alitasoon, jokainen jako on enemmän tai vähemmän mielivaltainen, jokainen värittää toista, ja ne on otettu käyttöön lähinnä tieteellistä tutkimusta ja ajattelua varten.

Suuri Fyysinen Taso, ja sen Seitsemän Alitaasoa, on se Universumin ilmiöiden jako johon kuuluu kaikki mikä liittyy fysiikkaan tai aineellisiin asioihin, voimiin ja manifestaatioihin. Siihen kuuluu kaikki sen muodot mitä me nimitämme Aineeksi, ja kaikki muodot mitä me nimitämme Energiaksi tai Voimiksi. Mutta tulee muistaa, että Hermeettinen Filosofia ei tunnusta Ainetta ”asiana itsessään”, jolla olisi erillinen olomuoto edes KAIKKEUDEN Mielessä. Opetus sanoo, että Aine on Energian muoto — eli että se on Energiaa, joka värähtelee matalalla nopeudella. Ja samoin Hermeetikot luokittelevat Aineen Energian alle ja antavat sille Seitsemän Alitasoa Suurelta Fyysiseltä Tasolta.

Fyysisen Tason Seitsemän Alitasoa ovat:

I. Aineen Taso (A)
II. Aineen Taso (B).
III. Aineen Taso (C).
IV. Eetteriaineen Taso.
V. Energian Taso (A).
VI. Energian Taso (B).
VII. Energian Taso (C).

Aineen Taso (A) koostuu Aineesta kiinteän, nesteen ja kaasun muodosta, niinkuin yleisesti fysiikan kirjoissa kerrotaan. Aineen Taso (B) koostuu eräistä korkeammista ja hienovaraisemmista Aineen muodoista, joita moderni tiede vasta nyt on alkanut tunnustaa, Säteilevän Aineen ilmiö, radioaktiivisina aineina jne., jotka kuuluvat tähän Alitasoon. Aineen Taso (C) koostuu Aineen muodoista, jotka ovat kaikkein hienovaraisimpia, joita useimmat tieteentekijät eivät tunnista. Eetteriaineen Taso koostuu siitä mistä tiede puhuu ”Eetterinä”, äärimmäisen elastisena aineena, joka täyttää kaiken Universumin Tilan, ja joka toimii energia-aaltojen väliaineena, kuten valo, lämpö, sähkö jne. Tämä Eetteriaine muodostaa (eräänlaisen) kytköksen Aineen ja Energian välille, ja se ottaa osaa kummankin toimintaan. Hermeettinen Opetus, kuitenkin, ohjeistaa tästä tasosta, että sillä on omat seitsemän alitasoaan (niinkuin kaikilla), ja että on olemassa itse asiassa seitsemän eetteriä, eikä vain yksi.

Seuraavaksi Eetteritason yläpuolella on Energian Taso (A), joka koostuu Energian muodoista, jotka tiede tuntee, sen seitsemän alitasoa ovat, tässä järjestyksessä, Lämpö; Valo; Magnetismi; Sähkö ja Vetovoima (Gravitaatio, Koheesio, Kemiallinen, Affiininen jne.) ja useat muut energian muodot, joita tieteelliset kokeet ovat löytäneet mutta joille ei ole annettu nimeä. Energian Taso (B) koostuu seitsemästä korkeamman energian alitasosta, joita tiede ei vielä tunne, mutta joita on kutsuttu ”Luonnon Hienommiksi Voimiksi” ja joita kutsutaan toimintaan tiettyjen mentaalisten ilmiöiden ilmentyessä, ja joiden avulla sellaiset ilmiöt muuttuvat mahdollisiksi. Energian Taso (C) koostuu seitsemästä energian alitasosta, jotka ovat niin korkealla tavalla järjestäytyneet, että niillä on monia ”elämän” piirteitä, mutta joita ihmisten mielissä ei tunnusteta, jotka ovat saatavilla Henkisen Tason olennoille yksinään — sellainen energia on tavalliselle ihmiselle täysin mahdotonta ajatella, ja sitä voidaan pitää lähes ”jumalallisena voimana”. Näitä voimia käyttävät ovat ”jumalia” verrattuna kaikkein korkeimman tyyppisiinkin ihmisiin.

Suuri Mentaalinen Taso koostuu näistä ”elävien asioiden” muodoista, jotka me tiedämme tavallisessa elämässä, sekä tietyistä muista muodoista, jotka eivät ole niin tunnettuja, paitsi okkultisteille. Seitsemän Mentaalisen Alitason luokittelu on enemmän tai vähemmän mielivaltainen (ellei niille anneta asianmukaisia selityksiä, jotka ovat tämän tekstin tarkoituksen ulkopuolella), mutta me voimme kuitenkin mainita ne. Ne ovat seuraavat:

I. Mineraalimielen Taso.
II. Elementaalimielen Taso (A).
III. Kasvien Mielen Taso.
IV. Elementaalimielen Taso (B).
V. Eläinten Mielen Taso.
VI. Elementaalimielen Taso (C).
VII. Ihmismielen Taso.

Mineraalimielen Taso koostuu yksiköiden, olentojen tai ryhmien ja niiden yhdistelmien ”tiloista tai olosuhteista”, jotka antavat elämän ”mineraaleille, kemikaaleille jne.”. Näitä olentoja ei tule sekoittaa molekyyleihin, atomeihin tai alkeishiukkasiin, sillä jälkimmäiset ovate pelkkiä materiaalisia kehoja ja muotoja näille olennoille, aivan kuten ihmisen keho on hänen materiaalinen muotonsa eikä ”hän itse”. Näitä olentoja voidaan kutsua tietyssä mielessä ”sieluiksi”, ja ne ovat matalan kehitystason eläviä olentoja, elämää, ja mieli — vähän enemmän kuin ”elävän energian” yksiköt, joista koostuu korkeimman Fyysisen Tason korkeimmat alitasot. Keskivertomieli ei yleisesti anna mieltä, sielua tai elämää Mineraalivaltakunnalle, mutta okkultistit tunnustavat sen olemassaolon, ja moderni tiede on nopeasti siirtymässä kohti Hermeettistä näkökantaa tässä asiassa. Molekyyleillä, atomeilla ja alkeishiukkasilla on omat ”rakkautensa ja vihansa”; mistä ne pitävät ja eivät pidä; ”veto- ja hylkimisvoimansa”; ”affiniteetit ja epäaffiniteetit” jne., ja jotkut uskaliaammat tiedemielet ovat ilmaisseet mielipiteensä, että eri atomien halu, tahto, emootiot ja tunteet eroavat ihmisten vastaavista ainoastaan määrässä. Meillä ei ole aikaa tai tilaa käsitellä tätä asiaa tässä enempää. Kaikki okkultistit tietävät tämän faktan, ja muille annetaan viitteiksi tuoreemmat tieteen tutkimukset joista varmistaa asia. Tällä tasolla on yleensä seitsemän alitasoa.

Elementaalimielen Taso (A) koostuu tilasta tai olosuhteesta, ja mentaalisen sekä elinvoiman kehitysasteesta, luokalle olentoja joita keskivertoihminen ei tunne, mutta joiden olemassaolon okkultistit tunnustavat. Ne ovat näkymättömiä ihmisen tavallisille aisteille, mutta siitä huolimatta ne ovat olemassa ja näyttelevät osaansa Universumin Draamassa. Niiden älykkyyden taso on yhtäältä mineraali- ja kemikaaliolentojen ja toisaalta kasvikunnan olentojen välissä. Tällä tasolla on myös seitsemän alitasoa.

Kasvimielen Taso, sen seitsemän alitasoa, koostuvat tiloista ja olosuhteista olennoille, joista Kasvikunta koostuu, jonka elämänilmiöt ja mentaaliset tapahtumat keskiverto älykäsä ihminen ymmärtää varsin hyvin. Monia uusia ja kiinnostavia tieteellisiä teoksia koskein ”Kasvien mieltä ja elämää” on julkaistu. Kasveilla on elämä, mieli ja ”sielu”, niinkuin eläimillä, ihmisillä ja yli-ihmisilläkin.

Elementaalimieli (B) ja sen alitasot koostuvat korkeamman ”elementaalimuodon” eli näkymättömien olentojen tiloista ja olosuhteista, jotka näyttelevät osaansa Universumin työssä, joiden mieli ja elämä on asteikolla Kasvimielen ja Eläimen Mielen välissä, jotka kuuluvat molempien luonteisiin.

Eläinten Mielen Taso ja sen seitsemän alitasoa koostuu olentojen tai sielujen tiloista ja olosuhteista, jotka antavat elämän eläinmuodolle, joka meille kaikille on tunnettu. Ei ole tarpeen mennä tämän kunnan tai elämän tason yksityiskohtiin, sillä eläinmaailma on meille tunnettu sellaisenaan.

Elementaalimielen Taso (C) ja sen seitsemän alitasoa koostuvat niistä olennoista, jotka ovat näkymättömiä kuten kaikki elementaalimuodot, jotka ottavat osaa sekä ihmis- että eläinelämään tietyssä määrin ja joissain yhdistelmissä. Kaikkein korkeimmat muodot ovat puoli-ihmisälyjä.

Ihmismielen Taso, sen seitsemässä alitasossa, koostuu ihmiselle tunnetun elämän ja mentaliteetin ilmentymistä, sen eri määrissä ja asteissa. Tässä yhteydessä me haluamme huomauttaa sen seikan, että nykypäivän keskivertoihminen on Ihmismielen neljännellä alitasolla, ja ainoastaan kaikkein älykkäimmät ovat ylittäneet Viidennen Alitason rajan. On kestänyt miljoonia vuosia päästä tälle tasolle, ja kestää vielä useita vuosia päästä kuudennelle ja seitsemännelle alitasolle ja siitä ylöspäin. Mutta muistakaa, että meitä ennen on ollut rotuja, jotka nämä asteet ovat läpäisseet, siitä korkeammille tasoille. Oma rotumme on viides (mukana neljännen jäämiä) jotka ovat tälle Polulle lähteneet. Ja sitten on muutamia kehittyneitä sieluja omasta rodustamme, jotka ovat ylittäneet massat, ja jotka ovat siirtyneet kuudennelle ja seitsemännelle alitasolle, ja jotkut ovat vielä siitäkin pidemmällä. Kuudennen Alitason ihminen on ”Super-ihminen”, Seitsemännen tason on ”Yli-ihminen”.

Seitsemän Mentaalisen Alitason tarkastelussamme me olemme pelkästään viitanneet kolmeen Elementaalitasoon yleisellä tavalla. Me emme halua mennä yksityiskohtiin tässä tekstissä, sillä se ei kuulu tähän yleiseen filosofiaan ja opetukseen. Mutta me voimme sanoa tämän verran, jotta antaisimme teille selkeämmän idean näiden tasojen suhteista tunnetumpiin — Elementaalitasoilla on sama suhde Mineraali-, Kasvi-, Eläin- ja Ihmismentaalisuuteen ja -Elämään kuin pianon mustilla koskettimilla on valkoisiin koskettimiin. Valkoiset koskettimet riittävät musiikin tuottamiseen, mutta on joitain skaaloja, melodioita ja harmonioita, joissa mustat koskettimet ovat omassa roolissaan, ja joissa niiden läsnäolo on tarpeen. Ne ovat myös tarpeen sielun olosuhteiden; olentojen tilojen jne. ”kytköksinä” useiden muiden tasojen välillä, joiden avulla saavutetaan tiettyjä kehitystasoja — viimeisin seikka antaa ”rivien välistä” osaavalle lukijalle vihjeen, uutta valoa Evoluution prosessihin, ja uuden avaimen salaiseen oveen, joka johtaa kuningaskunnasta toiseen ”elämän loikkina”. Elementaalien suuret kuningaskunnat tunnustetaan kaikkien okkultistien keskuudessa, ja esoteerisissa teksteissä on niistä mainintaa. Bulwerin ”Zanonin” ja samanlaisten tarustojen lukijat tunnustavat näillä elämän tasoilla asustavat olennot.

Suurelta Mentaalitasolta siirryttäessä Suurelle Henkiselle Tasolle, mitä tästä sanommekaan? Miten me voisimme selittää näiden korkeamman Olemisen, Elämän ja Mielen tasojen tilat mielille, jotka eivät kykene edes ymmärtämään korkeampia Ihmismielen Tasojen Alitasoja? Tehtävä on mahdoton. Me voimme puhua vain yleisluontoisimmin. Miten Valo voidaan kuvata sokeana syntyneelle — miten kuvata sokeri ihmiselle, joka ei ole koskaan maistanut mitään makeaa — miten kuvata harmonia kuurona syntyneelle?

Kaikki mitä voimme sanoa on, että Suuren Henkisen Tason Seitsemän Alitasoa (jokaisella Alitasolla on omat alitasonsa) koostuvat Olennoista jolla on Elämä, Mieli ja Muoto, joka on paljon nykyihmistä korkeampi, siten kuin ihminen on kastematoa, mineraalia tai tiettyjä Energian tai Aineen muotoja korkeammalla. Näiden Olentojen Elämä ylittää omamme niin paljon, että me emme kykene mitenkään yksityiskohtaisesti pohtimaan sitä. Niille me tuskin näytämme edes ”ajattelevan” ja mentaaliset prosessimme vaikuttavat lähes materiaalisilta prosesseilta; niiden Aineen muodot koostuvat Aineen Tason korkeimmista tasoista, joidenkin sanotaan olevan ”puettu Puhtaaseen Energiaan”. Mitä me voimme sellaisista Olennoista sanoa?

Suuren Henkisen Tason Seitsemällä Alitasoilla on olemassa Olentoja, joista me voimme puhua Enkeleinä; Arkkienkeleinä; Puolijumalina. Alemmilla Alitasoilla asuu suuria sieluja, joita me nimitämme Mestareiksi tai Adepteiksi. Niiden yläpuolella tulevat Suuret Enkelihierarkiat, joita ihminen voi edes kuvitella; ja niiden yläpuolella tulee ne mitä voimme hyvin nimittää ”Jumaliksi”, ne ovat niin korkeita Olemisen asteikolla, niiden olemus, äly ja voima on sellainen mitä ihmiset ovat antaneet Jumaluudelle. Nämä Olennot ovat kaikkein korkeimman ihmismielikuvituksen tuolla puolen, sana ”Jumalallinen” kuvaa ainoastaan niitä. Monet näistä Olennoista, sekä Enkelijoukoista, ovat mukana Universumin toiminnoissa tärkeässä roolissa. Nämä Näkymättömät Jumaluudet ja Enkeliauttajat ulottavat vaikutusvaltansa vapaasti ja voimallisesti Evoluution prosessiin ja Kosmiseen Edistykseen. Niiden puuttuminen ja apu silloin tällöin ihmisten asioihin on johtanut moniin legendoihin, uskomuksiin, uskontoihin ja traditioihin menneiden ja tulevien rotujen keskuudessa. Ne ovat antaneet tietojaan ja voimaansa maailmalle, kerta toisensa jälkeen, kaikki KAIKKEUDEN Lain mukaisesti, tottakai.

Mutta jopa kaikkein korkein näistä kehittyneistä Olennoista on olemassa pelkkänä luomuksena KAIKKEUDEN Mielessä, ja se noudattaa myös Kosmisia Prosesseja ja Universaaleja Lakeja. Ne ovat silti Kuolevaisia. Me voimme kutsua niitä ”jumaliksi” jos niin haluamme, mutta silti ne ovt vain Rodun Vanhimpia — kehittyneitä sieluja jotka ovat edistyneet muita pidemmälle, ja jotka ovat käyneet läpi KAIKKEUTEEN Absorboitumisen ekstaasin, auttaakseen rotuaan eteenpäin ylöspäin vievällä Polulla. Mutta ne kuuluvat Universumiin, ovat sen olosuhteiden alaisia — kuolevaisia — ja niiden taso on Absoluuttisen Hengen alapuolella.

Ainoastaan kaikkein edistyneimmät Hermeetikot kykenevät käsittämään Sisäiset Opetukset niiden olemassaolon tilasta, ja Henkisille Tasoille ilmentyneistä voimista. Ilmiö on niin paljon korkeammalla Mentaalisia Tasoja, että ideoista olisi sekaannusta varmasti sen seurauksena jos niitä yritettäisiin kuvata. Ainoastaan ne mielet, jotka ovat saaneet Hermeettisen Filosofian huolellista opetusta vuosia — kyllä, ne jotka ovat tuoneet mukanaan toisista inkarnaatioista aiemmin hankittua tietoa — voivat ymmärtää sen mitä Opetus sanoo näistä Henkisistä Tasoista. Ja suurelta osin nämä Sisäiset Opetukset ovat Hermeetikkojen mielestä liian pyhiä, tärkeitä ja jopa vaarallisia yleisesti levitettäväksi. Älykäs oppilas voi tunnistaa mitä tarkoitetaan sillä kun me sanomme, että ”Hengen” merkitys siten kuin Hermeetikot sitä käyttävät on ”Elävä Voima”; ”Liikkuva Voima”; ”Sisäinen Olemus”; ”Elämän Olemus” jne., mitä merkitystä ei tule sekoittaa siihen, jota yleensä tässä yhteydessä käytetään, eli. ”uskonnollinen; papillinen; spirituelli; aineeton; pyhä jne. jne.”

Okkultisteille sana ”Henki” on käytössä merkityksessä ”Liikkeellepaneva Periaate”, joka kantaa mukanaan ideaa Voimasta, Elävästä Energiasta, Mystisestä Voimasta jne. Ja okkultistit tietävät, että se mikä on heille ”Henkisenä Voimana” tunnettu, voi olla käytössä myös niin pahantahtoisiin kuin hyväntahtoisiinkin tarkoituksiin (Polariteetin Periaatteen mukaisesti), fakta joka on tunnustettu useimmissa uskonnoissa niiden saatanan, belsebuubin, paholaisen, Luciferin, langenneiden enkeleiden ja muiden vastaavien käsitteissä. Ja niin tieto näistä Tasoista on pidetty Kaikkein Pyhimmässä kaikissa Esoteerisissa Veljeskunnissa ja Okkulttisissa Järjestöissä — Temppelin Salaisessa Kammiossa. Mutta sanottakoon tämä tässä, että ne jotka ovat saaneet korkeat henkiset voimat ja käyttäneet niitä väärin, heitä odottaa kauhea kohtalo, ja Rytmin heilurin heilahdus väistämättä heilahtaa toiseen Materiaalisen olemuksen laitaan, josta heidän on etsittävä tiensä kohti Henkeä, Polun raskaiden kierrosten mukaan, mutta aina heidän kanssaan kulkee kiduttava muisto heidän korkeuksistaan joista he pahoilla teoillaan lankesivat. Langenneiden Enkelien legendoilla on perustansa oikeissa faktoissa, niinkuin kaikki varttuneet okkultistit tietävät. Itsekkään vallan tavoittelu Henkisillä Tasoilla välttämättä johtaa itsekkään sielun henkisen tasapainon menettämiseen ja taaksepäin lankeamiseen, sinne mistä se oli noussut aiemmin. Mutta jopa sellaiselle sielulle annetaan mahdollisuus paluuseen — ja sellainen sielu voi tehdä paluun, maksaen kauhean hinnan Lain mukaisesti.

Tiivistelmänä muistuttaisimme edelleen, että Vastaavuuden Periaatteen mukaisesti, joka sanoo: ”Niin Alhaalla kuin Ylhäällä; niin Ylhäällä kuin Alhaalla”, kaikki Seitsemän Hermeettistä Periaatetta ovat täysin käytössä kaikilla monista tasoista, Fyysisellä, Mentaalisella ja Henkisellä. Mentaalisen Substanssin Periaate tottakai pätee kaikkiin tasoihin, sillä kaikki ovat KAIKKEUDEN Mielessä. Vastaavuuden Periaate ilmenee kaikkialla, sillä useiden tasojen välillä on vastaavuus, harmonia ja yksimielisyys. Värähtelyn Periaate ilmenee kaikilla tasoilla, itse asiassa juuri niissä eroissa jotka saavat ”tasot” syntymään Värähtelystä, niinkuin olemme selittäneet. Polariteetin Periaate ilmenee jokaisella tasolla, Ääripäiden ollessa ilmeisen vastakkaiset ja ristiriitaiset. Rytmin Periaate ilmenee jokaisella Tasolla, ilmiöiden liikkeellä on aaltonsa, nousunsa ja laskunsa, sisään- ja ulosliikkeensä. Syyn ja Seurauksen Periaate ilmenee jokaisella Tasolla, jokaisella Seurauksella on Syynsä ja jokaisella Syyllä on Seurauksensa. Sukupuolen periaate ilmenee jokaisella Tasolla, Luova Energia ilmenee aina ja toimii sen Maskuliinisen ja Feminiinisen Aspektin kautta.

”Niin Alhaalla kuin Ylhäällä; niin Ylhäällä kuin Alhaalla”. Tämä satoja vuosia vanha Hermeettinen aksiooma pitää sisällään erään suuren Universaalin Ilmiön Periaatteen. Meidän edistyessämme tarkasteluissamme loppujen Periaatteiden kanssa, me näemme vieläkin selvemmin tämän suuren Vastaavuuden Periaatteen universaalin luonteen totuuden.

 

Artikkelin julkaissut Kybalion

Tietoisuus

Kaikkeus Kaikessa

Kommentoi

”Vaikka Kaikki on KAIKKEUDESSA, on yhtä totta että KAIKKEUS on Kaikessa. Ken tämän totuuden ymmärtää, hänelle on tullut suuri tietous.” — Kybalion.

Miten usein suurin osa ihmisistä on kuullut toistettavan lausetta, että heidän Jumaluutensa (jota kutsutaan monilla nimillä) on ”Kaikki Kaikessa” ja miten vähän he ovat tarkastelleet näiden hätäisesti viljeltyjen sanojen sisäistä piilotettua totuutta? Tuo monesti kuultu ilmaisu on muinaisen Hermeettisen Maksiimin jäljelle jäänyt muoto. Kuten Kybalion sanoo: ”Ken tämän totuuden ymmärtää, hänelle on tullut suuri tietous.” Ja, kun asia on näin, etsikäämme tätä totuutta, jonka ymmärtäminen tarkoittaa niin paljon. Tässä totuuden ilmaisussa — tässä Hermeettisessä Maksiimissa — on piilossa eräs suurimmista filosofisista, tieteellisistä ja uskonnollisista totuuksista. Me olemme antaneet teille Hermeettisen Opetuksen koskien Universumin Mentaalista Luonnetta — totuus siitä että ”Universumi on Mentaalinen — se lepää KAIKKEUDEN Mielessä”. Kuten Kybalion sanoo yllä esitetyssä lainauksessa: ”Kaikki on KAIKKEUDESSA.” Mutta huomaa myös toinen lausunto: ”On yhtä totta, että KAIKKEUS on Kaikessa.” Tämä päällepäin ristiriitainen toteamus ratkaistaan Paradoksin Lailla. Se on eksakti Hermeettinen toteamus KAIKKEUDEN ja Mentaalisen Universumin välisistä suhteista. Me olemme nähneet miten ”Kaikki on KAIKKEUDESSA” — nyt tarkastelkaamme aiheen toista puolta.

Hermeettiset Opetukset sanovat vaikutuksesta niin, että KAIKKEUS on Läsnä sen Universumissa, ja jokaisessa osassa, partikkelissa, yksikössä tai yhdistelmässä Universumin sisällä. Opettajat yleensä kuvaavat tämän lauseen viittamalla Vastaavuuden Periaatteeseen. Opettaja ohjeistaa oppilasta muodostamaan Mentaalisen Kuvan jostain, henkilöstä, ideasta, jostain jolla on mentaalinen muoto, suosikkiesimerkki on kirjailija tai dramaturgi joka muodostaa idean hänen hahmoistaan; tai maalari tai kuvanveistäjä muodostamassa kuvaa ideaalista jota hän haluaa ilmaista taiteessaan. Tässä tapauksessa oppilas tajuaa, että vaikka kuvalla on olemassaolonsa, ja olemuksensa, ainoastaan hänen omassa mielessään, ja kuitenkin hän, oppilas, kirjailija, dramaturgi, maalari tai kuvanveistäjä on, tavallaan, myös läsnä mentaalisessa kuvassa. Toisin sanoen, todellisuuden koko hyve, elämä, henki mentaalisessa kuvassa on johdettu ajattelijan ”läsnäolevasta mielestä”. Mieti tätä hetki, kunnes idea selkenee.

Ottaaksemme modernin esimerkin, sanokaamme että Othello, Iago, Hamlet, Lear, Richard III olivat kaikki olemassa vain Shakespearen mielessä, niiden keksimisen tai luomisen aikaan. Ja kuitenkin Shakespeare myös oli olemassa jokaisessa näissä hahmoissa, antaen heille elinvoimaa, henkeä ja liikettä. Kenen ”henki” on kyseessä hahmoissa, jotka me tunnemme nimillä Micawber, Oliver Twist, Uriah Heep — onko se Dickens, vai onko jokaisella näistä hahmoista oma henkilökohtainen henki, luojastaan riippumaton? Ovatko Medicin Venus, Sistuksen Madonna, Appollo Belvidere omia henkiään ja todellisuuksiaan, vai kuvaavatko ne luojiensa henkistä ja mentaalista voimaa? Paradoksin Laki selittää, että molemmat kannat ovat totta, kun niitä katsotaan omista näkökannoistaan. Micawber on sekä Micawber että Dickens. Ja jälleen, vaikka Micawberin voidaan sanoa olevan Dickens, kuitenkaan Dickens ei ole identtinen Micawberin kanssa. Ihminen, kuten Micawber, voi älähtää: ”Luojani Henki on läsnä minussa — ja kuitenkaan minä en ole HÄN!” Miten tämä eroaa shokeeraavasta puolitotuudesta, jota niin kovaäänisesti jotkut puoliviisaat ovat huhuilleet, jotka täyttävät ilman heidän kovaäänisellä möykällään: ”Minä olen Jumala!” Kuvittele Micawber-parka, tai viekas Uriah Heep, huutamassa: ”Minä olen Dickens”; tai jotain muita Shakespearen näytelmien hahmoja, suureellisesti ilmoittamassa: ”Minä olen Shakespeare!” KAIKKEUS on kastemadossa, ja kuitenkin kastemato on kaukana KAIKKEUDESTA. Ja silti ihmetys pysyy, että vaikka kastemato on olemassa pahaisena olentoja, joka on luotu ja joka on ollut pelkästään KAIKKEUDEN Mielessä — ja kuitenkin KAIKKEUS on läsnä kastemadossa, ja niissä partikkeleissa joista kastemato koostuu. Voiko olla suurempaa mysteeriä kuin tämä ”Kaikki on KAIKKEUDESSA; ja KAIKKEUS on Kaikessa”?

Oppilas, tottakai, tajuaa että yllä esitetyt kuvaukset ovat väistämättä epätäydellisiä ja riittämättömiä, sillä ne esittävät rajallisten mielien mentaalisia kuvia, kun taas Universumi on Äärettömän Mielen luomus — ja kahden ääripään väliset erot ovat niiden välissä. Ja kuitenkin kyse on pelkästään määrästä — sama Periaate pätee molempiin — Vastaavuuden Periaate ilmenee molemmissa — ”Niin ylhäällä, kuin Alhaalla; niin Alhaalla, kuin Ylhäällä.”

Ja siinä määrin miten Ihminen tajuaa Sisällään Asuvan Hengen olevan läsnä hänen olemuksessaan, niin hän nousee henkisellä asteikolla elämässä. Tämä on se mitä henkinen kehitys meinaa — Hengen tunnistamista, tajuamista ja ilmenemistä meissä. Yritä muistaa viimeisin määritelmä — henkisen kehityksen määritelmä. Se sisältää Todellisen Uskonnon Totuuden.

Olemukselle on monia tasoja — monia Elämän alitasoja — monia olemassaolon asteita Universumissa. Ja kaikki riippuvat olentojen kehityksestä tuolla asteikolla, jonka asteikko on karkeimman materian alin piste, ja korkein piste eroaa ainoastaan ohuimmalla erotuksella KAIKKEUDEN HENGESTÄ. Ja ylöspäin ja eteenpäin kulkevat kaikki tällä Elämän Asteikolla. Kaikki on Polulla, joka päättyy KAIKKEUTEEN. Kaikki edistys on Kotiinpaluuta. Kaikki kulkee Ylöspäin ja Eteenpäin, huolimatta kaikista pintapuolisista ristiriidoista. Sellainen on Valaistuneiden Viesti.

Hermeettinen Opetus keskittyy Universumin Mentaaliseen Luomisprosessiin, joka on Luomissyklin alussa, KAIKKEUS on sen ”Olemisen” aspektissa ja projisoi Tahtonsa kohti sen ”Tulevaa” aspektia, ja luomisprosessi saa alkunsa. Opetetaan, että prosessi koostuu Värähtelyn madaltamisesta kunnes erittäin matala taso on saavutettu, jossa kohtaa karkein mahdollinen Aine manifestoituu. Tämä prosessi on nimeltään Involuutio, jossa KAIKKEUS ”sotkeutuu”, tai ”kietoutuu” luomukseensa. Hermeetikot uskovat tällä prosessilla olevan Vastaavuus taiteilijan, kirjailijan tai keksijän mentaalisen prosessin kanssa, joka kietoutuu niin kovasti mentaaliseen luomukseensa, että hän lähes unohtaa oman olemassaolonsa, ja joka siinä hetkessä lähes ”elää luomustaan”.

Tätä Involuntaarisen Luomisen vaihetta joskus nimitetään Jumalallisen Energian ”Ulosvirtaukseksi”, aivan kuten Evolutionaarista vaihetta nimitetään ”Sisäänvetäytymiseksi”. Luovan prosessin äärimmäinen napa tulkitaan olevan kauimmaisena KAIKKEUDESTA, kun taas Evolutionaarisen vaiheen alkua pidetään alkuna sille, että Rytmin heiluri kääntää suuntaansa paluuta kohti — ”kotiinpaluun” idea on läsnä kaikessa Hermeettisessä Opetuksessa.

Opetus sanoo, että ”Ulosvirtauksen” aikaan värähtelyt madaltuvat kunnes halu sille lakkaa, ja paluuheilautus alkaa. Mutta on ero siinä, että ”Ulosvirtauksen” aikaan tämä luova voima ilmenee kompaktina ja kokonaisuutena, ja kuitenkin Evolutionaarisen tai ”Sisäänvirtauksen” vaiheen alussa ilmenee Individualisaation Laki — eli taipumus erkaantua Voiman Yksiköiksi, niin että lopulta se mikä jätti KAIKKEUDEN epäyksilöidyksi energiaksi palaa takaisin lähteeseensä lukemattomina kehittyneinä Elämän Yksiköinä, jotka ovat nousseet asteikolla ylöspäin Fyysisen, Mentaalisen ja Henkisen Evoluution avulla.

Muinaiset Hermeetikot käyttävät sanaa ”Meditaatio” kuvaamaan Universumin mentaalista luomista KAIKKEUDEN Mielessä, sanaa ”Pohdiskelu” käytetään myös usein. Mutta idean tarkoitus vaikuttaa olevan Jumalallisen Huomion käyttö. ”Huomio” on sana, joka on johdettu latinasta, jonka alkuperäinen juurisana tarkoittaa ”ulottautumista”, ja niinpä Huomio on oikeasti mentaalista energian ”ulottamista” niin, että allaoleva idea ymmärretään kun me tarkastelemme ”Huomion” todellista merkitystä. Hermeettinen Opetus Evoluution prosessia koskien sanoo, että KAIKKEUS, kun se on meditoinut Luomisen alkua — ja näin se on luonut materiaalisen Universumin perustan — on ajatellut sen olevaiseksi — ja sitten asteittain herännyt Meditaatiostaan ja näin tekemällä aloittaa Evoluution prosessin ilmentämisen, materiaalisella, mentaalisella ja henkisellä tasolla, tässä järjestyksessä. Näin ulospäin pyrkivä liike saa alkunsa — ja kaikki alkaa liikkua Henkeä kohti. Aineesta tulee vähemmän karkeaa; syntyy Yksiköitä; alkaa muodostua kombinaatioita; Elämä syntyy ja ilmenee korkeammissa ja korkeammissa muodoissa; ja Mieli muuttuu näkyväisemmäksi — värähtelyt nousevat jatkuvasti. Koko Evoluution prosessi, kaikissa sen vaiheissa, alkaa ja etenee ”Sisäänvetäytymisen” prosessin Lakien mukaisesti. Kaikki tämä kestää Ihmisen ajanlaskussa ikuisuuksia ja ikuisuuksia, jossa jokainen ajanlasku sisältää lukemattomia miljoonia vuosia, mutta kuitenkin Valaistuneet kertovat meille. että koko luomakunta, mukaanlukien Universumin Involuutio ja Evoluutio, on pelkkä KAIKKEUDEN ”silmänräpäys”. Lukemattomien ajanlaskujen syklien lopussa KAIKKEUS siirtää Huomionsa — Universumin Pohdintansa ja Meditaationsa — Suuren Työn loppuunsaattamiseksi — ja Kaikki vetäytyy KAIKKEUTEEN josta se on syntynytkin. Mutta Mysteerien Mysteeri — jokaisen sielun Henki ei katoa mihinkään, vaan se laajenee äärettömästi — Luoja ja Luotu ovat sulautuneet yhteen. Sellaista kertovat Valaistuneet!

Yllä kuvattu KAIKKEUDEN ”meditaatio”, ja siitä seurannut ”meditaatiosta herääminen”, on toki pelkkä Opettajien yritys kuvata Ääretöntä prosessia äärellisellä esimerkillä. Ja kuitenkin: ”Niin Alhaalla kuin Ylhäällä”. Ero on pelkästään määrässä. Ja aivan kuten KAIKKEUS herättää itsensä Universumin pohdiskeluistaan, niin myös Ihminen (ajallaan) lakkaa ilmenemästä Aineen Tasolle, ja vetäytyy enemmän ja enemmän Henkeen, joka on todellakin ”Jumalallinen Ego”.

Vielä yksi asia on josta haluamme mainita tässä oppitunnissa, ja se pääsee aikalähelle Metafysiikan alan spekulointeja, vaikkakin tarkoituksenamme on pelkästään näyttää sellaisen spekuloinnin turhuus. Me viittaamme kysymykseen joka väistämättä nousee kaikkien ajattelijoiden mieliin, jotka ovat pyrkineet kohti Totuutta. Kysymys kuuluu: ”MIKSI KAIKKEUS on luonut Universumit?” Kysymystä voi kysyä sen eri muodoissaan, mutta yllämainittu on kysymyksen ydin.

Ihmiset ovat nähneet kovasti vaivaa kysymykseen vastaamiseksi, mutta edelleen mitään mainitsemisen arvoista vastausta ei ole. Jotkut ovat kuvitelleet, että KAIKKEUDELLA olisi ollut tässä jotain voitettavaa, mutta tämä on absurdia, sillä mitä KAIKKEUS voisi voittaa mitä sillä ei jo olisi? Toiset ovat pyrkineet vastaamaan kysymykseen odealla siitä, että KAIKKEUS ”toivoi jotain mitä rakastaa”; ja toiset sillä että luominen on tapahtunut mielihyvän tai viihdytyksen halusta; tai koska se ”oli yksinäinen”; tai ilmentääkseen valtaansa — kaikki ovat vajavaisia selityksiä ja ideoita, jotka kuuluvat lapsenaikaiseen ajatusmaailmaan.

Toiset ovat pyrkineet selittämään mysteerin olettamalla, että KAIKKEUS tajusi olevansa ”pakotettu” luomaan, oman ”sisäisen luonteensa” logiikan mukaisesti — sen ”luova vaisto”. Tämä idea on muita edellä, mutta sen heikko kohta on siinä ideassa, että KAIKKEUS olisi jonkin asian ”pakottama”, sisäisen tai ulkoisen. Jos sen ”sisäinen luonne” tai ”luova vaisto” pakottaisi sen yhtään mihinkään, silloin ”sisäinen luonne” tai ”luova vaisto” olisi Absoluutti, eikä KAIKKEUS, ja niinpä tämä propositio menee vikaan. JA kuitenkin KAIKKEUS kyllä luo ja ilmentää, ja näyttää saavan siitä jonkinlaista tyydytystä. Ja se on vaikeaa olla tulematta johtopäätökseen, että jossain äärettömässä määrässä sillä tulee olla jotain mikä vastaa ”sisäistä luonnetta” tai ”luovaa vaistoa”, ihmisessä, jolla on vastaava ääretön Halu ja Tahto. Se ei voisi toimia ellei se Tahtoisi Toimia; ja se ei Tahtoisi Toimia ellei se Haluaisi Toimia; ja se ei Haluaisi Toimia ellei se saisi jonkinlaista Tyydytystä siitä. Ja kaikki nämä asiat kuuluisivat sen ”Sisäiseen Luonteeseen” ja täten niiden voidaan postuloida olevan olemassa Vastaavuuden Lain mukaisesti. Mutta edelleen me mielimme pitää KAIKKEUTTA toimimassa täysin VAPAANA mistään vaikutteista, sisäisistä tai ulkoisista. Tämä on se ongelma joka on tämän vaikeuden syynä — ja vaikeuden joka on ongelman syy.

Rehellisesti sanottuna ei voida sanoa, että olisi minkäänlaista ”Järkeä” KAIKKEUDEN toiminnassa, sillä ”järki” viittaa siihen että olisi olemassa ”syy”, ja KAIKKEUS on Syyn ja Seurauksen yläpuolella, paitsi kun se Tahtoo muuttua Syyksi, jolloin tuo Periaate lähtee käyntiin. Joten, katsokaas, asia on Epäajateltava, aivan kuten KAIKKEUS on Tuntematon. Aivan kuten me sanomme KAIKKEUS pelkästään ”ON” — niin me olemme myös pakotettuja sanomaan että ”KAIKKEUS TOIMII KOSKA SE TOIMII”. Lopulta, KAIKKEUS on Kaikki Järki Itsessään; Kaikki Laki Itsessään; Kaikki Toiminta Itsessään — ja voidaan sanoa, todenmukaisesti, että KAIKKEUS on sen Oma Järki; sen oma Laki; sen oma Toiminta — tai edelleen, että KAIKKEUS; Sen Järki; Sen Toiminta; on Laki, on Yksi, kaikki ovat saman asian eri nimiä. Niiden mielestä jotka antavat sinulle näitä nykyisiä oppitunteka, vastaus on lukittu KAIKKEUDEN omaan SISÄISEEN ITSEEN, sen Olemuksen Salaisuuden kanssa. Vastaavuuden Laki, meidän mielestämme, saavuttaa ainoastaan tuon KAIKKEUDEN aspektin, josta voidaan puhua ”MUUTTUMISEN Aspektina”. Tuon Aspektin toinen puoli on ”OLEMISEN Aspekti”, jossa kaikki Lait katoavat LAKIIN; kaikki Periaatteet sulautuvat PERIAATTEESEEN — ja KAIKKEUS; PERIAATE; ja OLEMUS; ovat IDENTTISIÄ; YKSI JA SAMA.

Täten Metafyysinen spekulaatio tästä asiasta on turhaa. Me tulimme tähän asiaan pelkästään näyttääksemme että me tunnustamme kysymyksen, ja myöskin tavallisten metafysiikan ja teologian antamisen vastausten absurdiuden. Tiivistelmänä, oppilasta saattaa kiinnostaa oppia, että vaikka muinaiset ja modernit Hermeettiset Opettajat ovat taipuvaisia soveltamaan Vastaavuuden Periaatetta kysymykseen, josta seuraa päätelmänä ”Sisäinen Luonne” — silti legendat kertovat, että HERMES Suuri, kun hänen varttuneemmat oppilaansa kysyivät häneltä tätä kysymystä, vastasi heille PAINAMALLA HUULENSA TIUKASTI YHTEEN eikä sanonut sanaakaan, ilmaisten näin että VASTAUSTA EI OLLUT. Mutta, silloin, hän on saattanut aikoa soveltaa oman filosofiansa aksioomaa, että: ”Viisauden Huulet ovat sinetöidyt, paitsi Ymmärtäväisten korvilta”, uskoen että jopa hänen varttuneimmilla oppilaillaan ei ollut Ymmärrystä joka olisi pätevöittänyt heille Opetusta. Yhtä kaikki, jos Hermes tiesi Salaisuuden, hän ei kyennyt sitä kertomaan, ja mitä maailmaan tulee, HERMEKSEN HUULET OLIVAT SINETÖIDYT koskien asiaa. Ja missä Suuri Hermes ei halunnut asiasta mainita, mitä kuolevainen kehtaa siitä opettaa?

Mutta, muista, että mikä tämän ongelman vastaus sitten olikaan, jos siihen oikeasti löytyy vastausta — totuus on että: ”Vaikka Kaikki on KAIKKEUDESSA, on yhtä totta että KAIKKEUS on Kaikessa.” Opetus tässä kohtaa on selvä. Ja me voimme lopettaa lainaukseen: ”Ken tämän totuuden ymmärtää, hänelle on tullut suuri tietous.”

 

Artikkelin julkaissut Kybalion

Tietoisuus

Jumalallinen Paradoksi

Kommentoi

”Puoliviisaat, heidän tunnustaessaan Universumin verrannollisen epätodellisuuden, kuvittelevat että he voivat uhmata sen Lakeja — sellaisia ovat nämä turhamaiset ja ylimieliset hölmöt, ja he menevät rikki heidän osuessaan kiviin ja heidän oman hölmöytensä järkeily repii heidän alkuaineistaan kappaleiksi. Todella viisaat, jotka tuntevat Universumin luonteen, käyttävät Lakia lakeja vastaan; korkeampaa matalampaa vastaan; ja Alkemian Taidolla transmutoivat kaiken sen mikä on epähaluttavaa arvolliseksi, ja näin voittavat. Mestaruus ei ole epänormaaleja unia, visioita ja fantastisia kuvitelmia tai sellaista elämää, vaan käyttämällä korkeampia voimia alempiin voimiin he pakenevat matalampien tasojen tuskia värähtelemällä korkeammilla tasoilla. Transmutaatio, ei ylimielinen kieltäymys, on Mestarin ase.” — Kybalion.

Tämä on Universumin Paradoksi, joka seuraa Polariteetin Periaatteesta, joka ilmenee kun KAIKKEUS alkaa Luoda — pane mieleesi tämä sillä se osoittaa puoliviisauksien ja viisauden välisen eron. ÄÄRETTÖMÄLLE KAIKKEUDELLE Universumi, sen Lait, sen Voimat, sen Elämä, sen Ilmiöt ovat kuin asioita joita Unen tai Meditaation tilassa olisi nähty; ja kuitenkin kaikelle Rajalliselle Universumia pitää pitää Todellisena, ja elämä, tai toiminta, tai ajatus tulee täten perustua siihen, vaikkakin yhä suuremmalla ymmärryksellä Korkeammasta Totuudesta. Jokainen oman Tasonsa ja Lakiensa mukaan. Jos KAIKKEUS kuvittelisi, että Universumi on kuin onkin Todellisuus, silloin voi Universumia, sillä ei voisi paeta alemmasta ylempään, jumalallisempaan — silloin Universumista tulisi ennaltamäärätty ja edistys olisi mahdotonta. Ja jos Ihminen, puoliviisauksineen, käyttäytyy tai elää tai ajattelee Universumista kuin se olisi pelkkä uni (kuin hänen omat rajalliset unensa), silloin se todellakin muuttuu sellaiseksi hänelle, ja kuin unissakävelijä hän kompastelee ympäriinsä ja pyörii ympyrää, ei edisty, ja hänet on pakotettu heräämään viimeisenä, kun hän kaatuu verisenä ja mustelmilla Luonnonlakeihin, jotka hän on jättänyt huomiotta. Pitä mielesi aina Tähdessä, mutta salli katseesi nähdä minne astut, ettet kaatuisi oman ylöspäin suuntautuneen katseesi ihmeellisyyteen. Muista Jumalallinen Paradoksi, että vaikka Universumi EI OLE, silti SE ON. Muista aina Totuuden Kaksi Puolta — Absoluuttinen ja Suhteellinen. Varo puolitotuuksia.

Se mitä Hermeetikot pitävät ”Paradoksin Lakina” on Polariteetin Periaatteen aspekti. Hermeettiset kirjoitukset ovat täynnä viittauksia Paradokseihin tarkasteltaessa Elämän ja Olemisen ongelmia. Oopettajat jatkuvasti varoittavat heidän oppilaitaan etteivät he jättäisi tarkastelematta kaikkien kysymysten ”toista puolta”. Ja heidän varoituksensa ovat erityisesti suunnattu Absoluuttisen ja Suhteellisen ongelmiin, jotka hämmentävät kaikkia filosofian opiskelijoita, ja jotka saavat niin monet ajattelemaan ja käyttäytymään vastoin sitä mikä yleensä tunnetaan ”maalaisjärkenä”. Ja me varoitamme kaikkia oppilaita olemaan varmoja siitä, että he tajuavat Absoluuttisen ja Suhteellisen Jumalallisen Paradoksin, etteivät he jäisi kiinni Puolitotuuden lumoon. Loput tästä oppitunnista on kirjoitettu tämä erityisesti mielessä pitäen. Lukekaa se huolella!

Ensimmäinen ajatus, joka tulee ajattelevalla ihmisellä mieleen sen jälkeen, kun hän tajuaa totuuden siitä että Universumi on KAIKKEUDEN Mentaalinen Luomus, on että Universumi ja kaikki mitä se pitää sisällään ovat pelkkää illuusiota; epätodellisuus; ja tätä ideaa vastaan kaikki vaistot kapinoivat. Mutta tämä, kuten muutkin suuret totuudet, tulee ottaa tarkasteluun sekä Absoluuttisen että Suhteellisen näkökulmasta. Absoluuttisessa mielessä, tottakai, Universumi on luonteeltaan illuusiota, uni, fantasmagoria, kun sitä vertaa KAIKKEUTEEN itseensä. Me tunnistamme tämän jopa omalta näkökannaltamme, kun me puhumme maailmasta ”häilyvänä show’na” joka tulee ja menee, syntyy ja kuolee — pysymättömyyden ja muutoksen, rajallisuuden ja epäsubstanssin elementtiä ei tulisi koskaan yhdistää ideaan luodusta Universumista kun sitä verrataan KAIKKEUDEN ideaan, huolimatta siitä mitä me uskomme molempien luonteesta. Filosofi, metafyysikko, tieteilijä ja teologi kaikki ovat yhtä mieltä tästä ideasta, ja sama ajatus löytyy kaikista filosofisista koulukunnista ja uskonnollisista käsitteistä, sekä vastaavista metafysiikan ja teologian koulukuntien teorioista.

Joten Hermeettiset Opetukset eivät saarnaa Universumin epäsubstanssia sen enempää kuin mikään mikä sinulle on jo tuttua, vaikka ne esitykset aiheesta voivatkin olla hieman hämmentävämpiä. Kaikki jolla on alku ja loppu tulee olla, tavallaan, epätodellista ja epätotta, ja sama pätee Universumiin, kaikissa koulukunnissa. Absoluutin näkökulmasta mikään ei ole Todellista paitsi KAIKKEUS, huolimatta siitä millä termeillä me sitä ajattelemme tai siitä puhumme. Olipa Universumi sitten luotu Aineesta tai oli se sitten Mentaalinen Luomus KAIKKEUDEN Mielessä — se on ohimenevä, ajan, tilan ja muutoksen asia. Me haluamme sinun tajuavan tämän faktan täysin, ennenkuin alat arvostella Hermeettistä käsitystä Universumin Mentaalisesta Luonteesta. Mieti kaikkia muita käsityksiä, ja katso päteekö se niissä.

Absoluutin näkökulma näyttää pelkästään yhden puolen kokonaiskuvasta — toinen puoli on Suhteellinen. Absoluuttinen Totuus on määritelty ”Asiat niinkuin Jumalan Mieli ne tietää”, kun taas Suhteellinen Totuus on ”Asiat niinkuin Ihmisen korkein järki ne ymmärtää”. Ja näin vaikka KAIKKEUDELLE Universumi on pakostakin epätotta ja illuusiota, pelkkä uni tai meditaation tulosta — siitä huolimatta, rajallisille mielille jotka ovat osa tuota Universumia, ja tarkastelevat sitä kuolevaisten kykyjensä avulla, Universumi on erittäin todellinen, ja sellaisena sitä tulee pitää. Tunnustaessamme Absoluuttisen näkökulman meidän ei tule tehdä sitä virhettä, että me sivuuttaisimme tai kieltäisimme Universumin faktat ja ilmiöt siten kuin ne esittäytyvät kuolevaisen aisteillemme — muistetaan, että me emme ole KAIKKEUS.

Tuttuna esimerkkinä tunnustamme sen seikan, että Aine ”on olemassa” aisteillemme — meillä menisi aika huonosti jos emme tunnustaisi. Ja kuitenkin, jopa rajalliset mielemme ymmärtävät tieteellisen tuloksen, että ei ole olemassa sellaista asiaa kuin Aine tieteen näkökulmasta — se mitä me kutsumme Aineeksi on pelkkä atomien kasautuma, ja atomit itsessään ovat pelkkiä voimien ryhmittymiä, elektroneja tai ”ioneja”, jotka värähtelevät ja ovat jatkuvassa pyörimisliikkeessä. Me potkaisemme kiveä ja tunnemme sen iskun — se tuntuu todelliselta, huolimatta siitä, että me tiedämme sen olevan pelkästään sitä mitä yllä kuvasimme. Mutta muistakaa, että jalkamme, joka tuntee aivojemme kautta tuon iskun, on samalla tavalla Ainetta, koostuu elektroneista, ja niin ovat myös aivomme. Ja parhaimmillaankin, jos meillä ei olisi Mielemme järkeä, me emme tuntisi jalkaa tai kiveä ollenkaan.

Mutta, taiteilijan tai kuvanveistäjän ideaali, jota hän työstää kiveen tai kankaalle, tuntuu hänelle erittäin todelliselta. Niin ovat myös kirjailijan tai dramaturgin hahmot, joita hän pyrkii ilmaisemaan niin, että muut voisivat ne tunnistaa. JA jos tämä on totta rajallisten mieliemme tapauksessa, mikä on silloin Todellisuuden määrä Äärettömän Mielen luomissa Mentaalisissa Kuvissa? Voi, ystäväni, kuolevaisille tämä Mentaalisuuden Universumi on erittäin todellinen — se on ainoa jonka me voimme koskaan tuntea, vaikka me nousemme tasolta toiselle, korkeammalle ja korkeammalle siinä. Sen toisin tunteminen, varsinaisella kokemuksella, tarkoittaisi että meidän pitäisi olla KAIKKEUS itse. Se on totta, että mitä korkeammalle nousemme asteikolla — mitä lähemmäksi ”Isän mieltä” me pääsemme — sitä ilmeisemmäksi rajallisten asioiden illuusioluonne tulee, mutta ennenkuin KAIKKEUS lopulta vetää meidät mukanaan itseensä, tuo visio ei varsinaisesti katoa.

Joten meidän ei tarvitse piehtaroida illuusioluonteessa. Sen sijaan pyrkikäämme, tunnustaessamme Universumin todellisen luonteen, ymmärtämään sen mentaalisia lakeja, ja nähkäämme vaivaa käyttääksemme niitä parhaalla tavalla omassa ylöspäin kulkevassa elämän prosessissamme, kun me matkaamme olemisen tasolta toiselle. Universumin Lait eivät ole enempää tai vähempää ”Rautaisia Lakeja” mentaaliluonteen takia. Kaikki, paitsi KAIKKEUS, noudattavat niitä. Se mikä on KAIKKEUDEN ÄÄRETTÖMÄSSÄ MIELESSÄ on TOTTA, ja ainoastaan Todellisuus itse, joka on KAIKKEUDEN omassa luonteessa, on sen yläpuolella.

Joten älkää peljätkö tai tunteko itseänne epävarmoiksi — me kaikki olemme VAKAASTI KAIKKEUDEN ÄÄRETTÖMÄSSÄ MIELESSÄ, eikä ole mitään mikä meitä voisi vahingoittaa, tai mitään mitä meidän tulisi pelätä. KAIKKEUDEN ulkopuolella ei ole Voimaa joka voisi meihin vaikuttaa. Joten me voimme olla levollisin mielin ja rauhassa. Mukavuuden ja turvan maailma seuraa tämän asian käsittämisestä. ”Levollisina ja rauhassa nukumme, Syvyyden Kehdossa meitä tuuditetaan” — lepäämme Äärettömän Mielen Meren povessa, joka on KAIKKEUS. KAIKKEUDESSA, todellakin, ”me elämme ja liikumme ja siellä on meidän olemus”.

Aine ei ole sen vähempää Ainetta meille, vaikka me elämme Aineen tasolla, vaikka me tiedämme sen olevan pelkkä ”elektronien” kasauma, tai Voimapartikkelien, jotka värähtelevät nopeasti ja pyörivät toistensa ympäri muodostaen etomit; atomit vuorostaan muodostavat suurempia Aineen massoja. Eikä Aineesta tule vähemmän Ainetta kun me viemme tarkasteluamme pidemmälle, ja opimme Hermeettisiä Opetuksia, joiden mukaan ”Voima” joilla elektronit ovat pelkkiä yksiköitä on pelkkä KAIKKEUDEN Mielen ilmentymä, aivan kuten kaikki muukin Universumissa on puhtaan Mentaalista luonteeltaan. Aineen Tasolla ollessamme meidän tulee tunnistaa sen ilmiöt — me voimme kontrolloida Ainetta (niinkuin kaikki Mestarit enemmän tai vähemmän tekevät), mutta me teemme niin käyttämällä korkeampia voimia. Me teemme hölmöyden kun me yritämme kieltää Aineen olemassaoloa suhteelliselta kannalta. Me voimme kieltää, että sillä olisi yliotetta meistä — ja aivan oikeutetusti — mutta meidän ei tulisi yrittää jättää huomiotta sitä sen suhteellisessa merkityksessä, ainakaan niin kauan kun me olemme olemassa sen tasolla.

Eikä Luonnonlaeista tule vähemmän vakioita tai toimivia, kun me tiedämme niiden olevan, samalla tavalla, pelkkiä mentaalisia luomuksia. Ne ovat täysin toiminnassa eri tasoilla. Me pääsemme alhaisempien lakien yli soveltamalla korkeampia — ja vain tällä tavoin. Me emme voi paeta Lakia tai nousta sen yläpuolelle täysin. Ainoastaan KAIKKEUS voi päästä Lain yläpuolelle — ja se johtuu siitä, että KAIKKEUS on LAKI itsessään, josta kaikki Lait saavat alkunsa. Kaikkein pisimmällä olevat Mestarit voivat hankkia yleensä ihmisten jumalilla kuvattuja voimia; ja olentoja on loputtomasti eri kehitystasoilla, elämän suuressa hierarkiassa, jonka olemus ja voima ylittävät kaikkein korkeimpienkin ihmisten keskellä asuvien Mestareiden tason, joka on täysin kuolevaisten käsityskyvyn tuolla puolen, mutta jopa kaikkein korkein Mestari, ja korkein Olento, joutuu kumartamaan Lakia, ja olla Ei-Mitään KAIKKEUDEN silmissä. Niin että vaikka nämä korkeimmat Olennot, joiden voimat ylittävät ihmisten jumalille antamat voimat — jos nämäkin joutuvat noudattamaan Lakia, silloin kuvittele se kuolevaisen ihmisen ylimielisyys, kun hän kehtaa pitää Luonnonlakeja ”epätodellisina”, visionäärisinä ja illusionäärisinä, koska hän sattuu kykenemään tajuamaan totuuden siitä, että kaikki Lait ovat Mentaalisia luonteeltaan, ja yksinkertaisesti KAIKKEUDEN Mentaalisia Konstruktioita. Nuo Lait, jotka KAIKKEUS on tarkoittanut vallitseviksi Laeiksi, eivät ole tarkoitettu rikottaviksi tai uhmattaviksi mitenkään. Joten niin kauan kuin Universumi kestää, ne kestävät — sillä Universumi on olemassa näiden Lakien seurauksena, jotka muodostavat sen viitekehyksen ja jotka pitävät sitä kasassa.

Mentalismin Hermeettinen Periaate, kun Universumin todellista luonnetta selvitetään sillä periaatteella että kaikki on Mentaalista, ei muuta tieteellisiä käsityksiä Universumista, Elämästä tai Evoluutiosta. Itse asiassa, tiede pelkästään tukee Hermeettisten Opetusten käsityksiä. Jälkimmäinen vain opettaa, että Universumin luonne on ”Mentaalinen”, kun taas moderni tiede on opettanut että se on ”Aineellinen”; tai että se on ”Energiaa” viimeisimmässä analyysissaan. Hermeettiset Opetukset eivät löydä Herbert Spencerin perusperiaatteesta mitään väärää, joka postuloi ”Äärettömän ja Ikuisen Energian olemassaolon, josta kaikki asiat saavat alkunsa.” Itse asiassa, Hermeetikot tunnustavat Spencerin filosofiassa kaikkein korkeimman Luonnonlakien ulkopuolisen lausunnon, jonka kukaan on koskaan muotoillut, ja he uskovat että Spencer on ollut muinaisen filosofin reinkarnaatio, joka eli muinaisessa Egyptissä tuhansia vuosia sitten, joka myöhemmin inkarnoitui Heraklitokseksi, kreikkalaiseksi filosofiksi joka eli 500 e.Kr. Ja he pitävät hänen lausuntoaan ”Äärettömästä ja Ikuisesta Energiasta” sen olevan suoraan linjassa Hermeettisten Opetusten kanssa, aina sillä lisäyksellä että tämä ”Energia” on KAIKKEUDEN Mielen Energiaa. Hermeettisen Filosofian Mestariavaimen avulla Spenceriä opiskeleva kykenee avaamaan ovia moniin suuren englantilaisfilosofin filosofisiin käsitteisiin, jonka työ näyttää tulokset hänen aiempien inkarnaatioidensa valmisteluista. Hänen opetuksensa koskien Evoluutiota ja Rytmiä ovat lähes täydellisen yhtäläiset Hermeettisen Rytmin Periaatteen kanssa.

Hermetiikan oppilaan ei tarvitse sivuuttaa mitään hänen arvostamiaan tieteellisiä näkemyksiä koskien Universumia. Ainoa mitä häneltä pyydetään on tajuta allaoleva periaate ”KAIKKEUS on Mieli; Universumi on Mentaalinen, se lepää KAIKKEUDEN Mielessä”. Hän tulee huomaamaan, että muut kuusi Seitsemästä Periaatteesta ”sopivat” hänen tieteelliseen tietoonsa, ja se palvelee valon tuomista pimeisiin nurkkiin ja hämärien käsitteiden selventämistä. Tämä ei ole ihmetyksen aihe, kun me tajuamme Hermeettisen ajattelun vaikutuksen varhaisten Kreikan filosofien ajatteluun, joiden ajattelun perustalla nykytiede suurelta osin lepää. Ensimmäisen Hermeettisen Periaatteen (Mentalismi) hyväksyminen on ainoa suuri ero Modernin Tieteen ja Hermetiikan oppilaiden välillä, ja Tiede on askel askeleelta liikkumassa kohti Hermeettistä näkökantaa sen haroessa pimeässä tietään ulos Labyrintista jonne se on haahuillut sen etsiessään Todellisuutta.

Tämän oppitunnin tarkoitus on painaa oppilaidemme mieliin se seikka, että Universumi ja sen lait ja sen ilmiöt ovat aivan yhtä TODELLISIA, mitä Ihmiseen tulee, kuin ne olisivat Materialismin tai Energismin hypoteesien alaisuudessa. Universumi muuttuu sen ulkoiselta aspektiltaan minkä tahansa hypoteesin alaisuudessa, se virtaa ikuisesti, se on hetkellinen — ja täten siitä puuttuu substanssi ja todellisuus. Mutta (huomaa totuuden toinen puoli) samojen hypoteesien alaisuudessa meitä pakotetaan TOIMIMAAN JA ELÄMÄÄN aivan kuin hetkelliset asiat olisivat totta ja substanssia. Tämä ero eri hypoteesien välillä — että vanhoissa käsityksissä Mentaalinen Voima sivuutettiin Luonnonvoimana, kun taas Mentalismissa siitä tuli Suurin Luonnonvoima. Tämä yksi ero mullistaa Elämän niille, jotka haluavat ymmärtää tämän Periaatteen ja siitä seuraavat lait ja käytännön.

Joten, lopulta kaikki oppilaat tajuavat Mentalismin edut, ja oppivat tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan siitä seuraavia lakeja. Mutta älkää soveltako niitä houkutukseen, josta Kybalion sanoo että se jättää puoliviisaat taakseen ja se hypnotisoi heidät asioiden epätodellisuudelta näyttävällä luonteella, jonka seurauksena on että he haahuilevat ympäriinsä kuin uni-ihmiset jotka asuvat unien maailmassa, ja he sivuuttavat ihmisen käytännön työn ja elämän, mikä johtaa lopulta siihen että ”he menevät rikki heidän osuessaan kiviin ja heidän oman hölmöytensä järkeily repii heidän alkuaineistaan kappaleiksi”. Sen sijaan seuratkaa viisaiden esimerkkiä, joista sama auktoriteetti sanoo, ”käyttäkää Lakia lakia vastaan; korkeampaa alempaa vastaan; ja Alkemian Taidolla transmutoikaa kaikki se mikä on epähaluttavaa arvolliseksi, ja näin voittakaa”. Tuon auktoriteetin mukaan toimimalla välttäkäämme puolitotuutta (joka on hölmöyttä) joka sivuuttaa totuuden: ”Mestaruus ei ole epänormaaleja unia, visioita ja fantastisia kuvitelmia tai sellaista elämää, vaan käyttämällä korkeampia voimia alempiin voimiin he pakenevat matalampien tasojen tuskia värähtelemällä korkeammilla tasoilla.” Muistakaa aina, oppilaat, että ”Transmutaatio, ei ylimielinen kieltäymys, on Mestarin ase.” Yllä esitetyt lainaukset ovat Kybalionista, ja ne kannattaa oppilaan panna muistiin.

Me emme elä unimaailmassa, vaan Universumissa, joka, vaikkakin suhteellinen, on todellinen mitä elämäämme ja toimiimme tulee. Toimintamme Universumissa ei ole kiistää sen olemassaolo, vaan ELÄÄ, käyttäen Lakeja joilla nousta alhaalta ylös — eläen, tehden parhaamme mihin pystymme joka päivä esiin tulevien olosuhteiden keskellä, korkeimpien ideoidemme ja ideaaliemme mukaan. Elämän todellinen Tarkoitus ei ole tämän tason ihmisille tiedossa — jos ollenkaan kenellekään — mutta korkeimmat auktoriteetit, ja oma intuitiomme opettavat meille, että me emme mene harhaan jos elämme parhaamme mukaan, niin hyvin kuin mahdollista, ja tajuamme että Universumi pyrkii samaan suuntaan huolimatta kaikesta vastakkaisesta näytöstä. Me olemme kaikki Polulla — ja tie vie aina vain ylöspäin, ja usein saamme levätä.

Lue Kybalionin Viesti — ja seuraa ”viisaiden” esimerkkiä — ja vältä ”puoliviisaiden” virheet, jotka tuhoutuvat oman hölmöytensä järkeilyyn.

 

Artikkelin julkaissut Kybalion

Tietoisuus

Mentaalinen Universumi

Kommentoi

”Universumi on Mentaalinen — sisällä KAIKKEUDEN Mielessä.” — Kybalion.

KAIKKEUS on HENKEÄ! Mutta mitä on Henki? Tähän kysymykseen ei voida vastata, syy siihen on että sen määritelmä on käytännössä KAIKKEUDEN määritelmä, jolle ei voida antaa selitystä tai jota ei voida määritellä. Henki on yksinkertaisesti nimi jonka ihmiset ovat antaneet Äärettömän Elävän Mielen kaikkein korkeimmalle käsitykselle — se tarkoittaa ”Todellista Olemusta” — se tarkoittaa Elävää Mieltä, joka on yhtä paljon Elämän ja Mielen yläpuolella kuin me ne tunnemme, joista jälkimmäinen on mekaanisen Energian ja Aineen yläpuolella. Henki ylittää kaiken ymmärryksemme, ja me käytämme termiä yksinkertaisesti jotta me voisimme ajatella tai puhua KAIKKEUDESTA. Ajattelun ja ymmärryksen tarkoituksiin me oikeutamme Hengen pitämistä Äärettömänä Elävänä Mielenä, samaan aikaan kuitenkin tunnustaen että me emme voi täysin ymmärtää sitä. Meidän tulee joko tehdä näin tai lopettaa asian ajattelu kokonaan.

Käykäämme nyt tarkastelemaan Universumin Luonnetta kokonaisuutena ja osasinaan. Mikä on Universumi? Me olemme nähneet, että KAIKKEUDEN ulkopuolella ei voi olla mitään. Onko siis Universumi KAIKKEUS? Ei, näin ei voi olla, koska Universumi tuntuu koostuvan MONISTA asioista, ja se muuttuu jatkuvasti, ja toisilla tavoilla se ei yllä niiden ideoiden tasolle, jotka me olemme pakotettuja hyväksymään KAIKKEUDESTA puhuttaessa, niinkuin aiemmassa oppitunnissa esitimme. Joten jos Universumi ei voi olla KAIKKEUS, silloin sen on pakko olla Ei-Mitään, tämä on väistämätön mielen tekemä johtopäätös nopealla pohdinnalla. Mutta tämä ei riittävästi vastaa kysymykseen, sillä me olemme herkkiä Universumin olemassaololle. Jos siis Universumi ei ole KAIKKEUS eikä Ei-Mitään, mitä se voi olla? Tarkastelkaamme tätä kysymystä.

Jos Universumi on ollenkaan olemassa, tai tuntuu olevan olemassa, sen täytyy seurata jollain tavalla KAIKKEUDESTA — se tulee olla KAIKKEUDEN luomus. Mutta koska jokin ei voi koskaan olla ei-minkään seurausta, mistä silloin KAIKKEUS olisi Universumin luonut? Jotkut filosofit ovat vastanneet tähän kysymykseen sanomalla, että KAIKKEUS loi Universumin ITSESTÄÄN — eli siis, KAIKKEUDEN olemuksesta ja substanssista. Mutta tämä ei riitä, sillä KAIKKEUDESTA ei voi vähentää, eikä sitä voi jakaa, kuten olemme nähneet, ja myöskin jos se olisi niin, eikö silloin jokainen Universumin hiukkanen olisi tietoinen sen olemassaolosta KAIKKEUDESSA — KAIKKEUS ei voinut menettää kaikkea sen tietoa itsestään, eikä se voinut oikeasti MUUTTUA atomiksi, tai sokeaksi voimaksi, tai alhaiseksi eläväksi olennoksi. Jotkut ihmiset, todellakin, tajutessaan että KAIKKEUS todellakin on KAIKKI mitä on, ja myös tajutessaan että he, ihmiset, olivat olemassa, ovat hypänneet johtopäätökseen että he ja KAIKKEUS olivat identtisiä, ja että he ovat täyttäneet ilman ”MINÄ OLEN JUMALA”-huudoillaan monien huvitukseksi ja viisaiden suruksi. Jos hiukkanen väittäisi että ”Minä olen Ihminen!”, se olisi tuohon verrattuna vielä kevyttä.

Mutta, mikä onkaan Universumi, jos se ei ole KAIKKEUS, jota KAIKKEUS ei ole luonut itseään palasiksi erkaantumalla? Mitä muuta se voisi olla — mistä muusta se olisi tehty? Tämä on suuri kysymys. Tarkastelkaamme sitä huolellisesti. Tässä ”Vastaavuuden Periaate” tulee meidän avuksemme. Vanha Hermeettinen aksiooma, ”Niin ylhäällä kuin alhaalla” voidaan ottaa käyttöön tässä kohtaa. Nähkäämme vaivaa saadaksemme vilauksen korkeampien tasojen toimintaan tarkastelemalla niitä omillamme. Vastaavuuden Periaatteen tulee soveltua tähän niinkuin se käy muihinkin ongelmiin.

Katsotaanpas! Omalla olemisen tasollaan, miten Ihminen luo? No, ensin hän voi luoda jotain tekemällä jotain ulkoisista materiaaleista. Mutta tämä ei riitä, sillä KAIKKEUDESSA ei ole ulkoisia materiaaleja joilla se voisi luoda. No sitten, toiseksi Ihminen luo omiensa kaltaisia lisääntymällä, siirtämällä osan hänen omasta substanssistaan jälkeläisilleen. Mutta tämä ei riitä, sillä KAIKKEUS ei voi siirtää tai vähentää itsestään osia, eikä se voi lisääntyä tai jakaantua — ensimmäisessä tapauksessa jotain otettaisiin pois, jälkimmäisessä tapauksessa tapahtuisi monistuminen tai lisäys KAIKKEUTEEN, joista molemmat ajatukset ovat absurdeja. Eikö ole mitään kolmatta tapaa jolla IHMINEN luo? Kyllä on — hän LUO MENTAALISESTI! Ja näin tekemällä hän ei käytä mitään ulkoisia materiaaleja, eikä hän lisäänny, ja kuitenkin hänen Henkensä on kaikkialla hänen Mentaalisessa Luomuksessaan.

Vastaavuuden Periaatetta käyttämällä me olemme oikeutettuja pohtiessamme, että KAIKKEUS luo Universumin MENTAALISESTI, tavalla joka on verrattavissa prosessiin jossa Ihminen luo Mentaalisia Kuvia. Ja tässä kohtaa Järki yltää Valaistuneiden tasolle, kuten käy ilmi heidän opetuksistaan ja kirjoituksistaan. Sellaisia ovat Viisaiden opetukset. Sellaisia olivat Hermeksen Opetukset.

KAIKKEUS voi luoda ainoastaan mentaalisesti, ilman käyttämättä materiaalia (eikä ole mitään materiaalia mitä käyttää), ilman että kaikkeus lisääntyy (mikä olisi myös mahdotonta). Tätä Järjen päätelmää ei pääse pakoon, joka, kuten me olemme sanoneet, on yhtä mieltä Valaistuneiden korkeimpien opetusten kanssa. Aivan kuten sinä, oppilas, voit luoda Universumin omassa mielessäsi, niin KAIKKEUS luo Universumeja omassa Mentaalisuudessaan. Mutta sinun Universumisi ovat Äärellisen Mielen tuotosta, kun taas KAIKKEUDEN luomukset ovat Äärettömiä. Nämä kaksi ovat samankaltaisia, mutta ääretön eroaa määrässä. ME tarkastelemme lähemmin luomisen ja ilmentämisen prosesseja meidän edistyessämme. Mutta tämä on kohta johon kiinnittää huomiomme tällä hetkellä: UNIVERSUMI, JA KAIKKI MITÄ SE PITÄÄ SISÄLLÄÄN, ON KAIKKEUDEN MENTAALINEN LUOMUS. Todellakin, KAIKKEUS ON MIELTÄ!

”KAIKKEUS luo sen Äärettömässä Mielessään lukemattomat Universumit, jotka ovat olemassa Aikakausia — ja kuitenkin KAIKKEUDELLE miljoonien universumien luominen, kehittyminen, romahtaminen ja kuolema on silmänräpäys.” — Kybalion.

”KAIKKEUDEN Ääretön Mieli on Universumien kohtu.” — Kybalion.

Sukupuolen Periaate ilmenee kaikilla elämän tasoilla, materiaalinen, mentaalinen ja henkinen. Mutta, kuten aiemmin jo totesimme, ”Sukupuoli” ei tarkoita ”fyysistä sukupuolta” — fyysinen sukupuoli on pelkkä sukupuolen fyysinen manifestaatio. ”Sukupuoli” tarkoittaa ”suhdetta luomiseen”. Ja aina kun jotain luodaan tai tuotetaan, millään tasolla, Sukupuolen Periaate ilmenee. Ja tämä on totta jopa Universumeja luotaessa.

Älä nyt hyppää johtopäätelmään, että se mitä me tässä opetamme on, että olisi olemassa mies- ja nais-Jumala tai Luoja. Tuo idea on pelkkä vääristymä muinaisista aiheen opetuksista. Todelliset opetukset sanovat, että KAIKKEUS, itsessään, on Sukupuolen yläpuolella, aivan kuten se on kaikkien muidenkin Lakien yläpuolella, mukaanlukien Ajan ja Avaruuden. Se on Laki, josta kaikki muut Lait seuraavat, ja se ei ole muille alisteinen. Mutta kun KAIKKEUS ilmenee Luomakunnan tasolla, silloin se toimii Lain ja Periaatteen mukaisesti, sillä se liikkuu matalammalle Olemisen tasolle. Ja tästä seuraa, että se ilmentää Sukupuolen Periaatetta, sen Maskuliinista ja Feminiinistä aspektia, Mentaalisella Tasolla, tottakai.

Tämä idea voi tuntua hämmentävältä joillekin teistä, jotka kuulevat sen ensi kertaa, mutta te kaikki olette passiivisesti hyväksyneet sen jokapäiväisissä käsitteissänne. Puhutte Jumalan Isyydestä ja Luonnon Äiteydestä — Jumala, Jumalallinen Isä, ja Luonto, Universaali Äiti — olette näin vaistonvaraisesti tunnustaneet Sukupuolen Periaatteen Universumissa. Eikö niin?

Mutta, Hermeettinen opetus ei sano, että olisi olemassa todellista kaksinaisuutta — KAIKKEUS on YKSI — Kaksi Aspektia ovat pelkkiä ilmentymän aspekteja. Opetus on, että KAIKKEUDEN ilmentämä Maskuliininen Periaate, tavallaan, on erillään Universumin varsinaisesta mentaalisesta luomuksesta. Se projisoi Tahtonsa kohti Feminiinistä Periaatetta (jota voidaan kutsua ”Luonnoksi”) jossa jälkimmäinen aloittaa varsinaisen Universumin evoluution työn, yksinkertaisesta ”toiminnan keskuksista” kohti ihmistä, ja siitä eteenpäin ja yhä vain korkeammalle, kaikki hyvin tiedossa olevien ja valvottujen Luonnonlakien mukaisesti. Jos vanhat ajatusleikit ovat sinulle mieleen, voit ajatella Maskuliinista Periaatetta JUMALANA, Isänä, ja Feminiinistä Periaatetta Luontona, Universaalina Äitinä, jonka kohdusta kaikki asiat ovat syntyneet. Tämä on enemmän kuin runollinen kielikuva — se on Universumin luomisprosessin varsinainen idea. Mutta aina muistakaa, että KAIKKEUS on Yhtä, ja Universumi luodaan Äärettömässä Mielessä, ja siellä se on olemassa.

Tämän idean käsittämistä voi auttaa jos soveltaa Vastaavuuden Lakia omaan itseensä, ja omaan mieleensä. Tiedät että osa Sinusta, jota kutsut nimellä ”Minä”, on tavallaan erillään ja tarkkailijana oman mielesi Mentaalisten Kuvien luomisessa. Se osa mieltäsi jossa mentaalinen luominen saadaan aikaan voi saada nimen ”Me” erotuksena ”Minusta”, joka on erillään ja tarkkailee ja havaitsee ”Meidän” ajatukset, ideat ja kuvat. ”Niin alhaalla, kuin ylhäällä”, muista, ja että yhden tason ilmiö on sovellettavissa korkeampien tai alempien tasojen arvoitusten ratkaisuun.

Onko ihmeellistä, että Sinä, lapsi, tunnet vaistomaista kunnioitusta KAIKKEUTTA kohtaan, tunnetta jota me kutsumme ”uskonnoksi” siinä mielessä, ja kunnioitusta ISÄMIELTÄ kohtaan? Onko ihme, että kun pohdit Luonnon tekoja ja ihmeitä, sinut valtaa voimakas tunne jolla on juurensa syvimmässä sisimmässäsi? Se on ÄITIMIELI jota vasten painaudut, kuin vauva rintaa.

Älä erehdy olettamaan, että ympärilläsi näkemäsi sanat — Maapallo joka on pelkkä pölyhiukkanen Universumissa — olisi Universumi itsessään. Sellaisia maailmoja on olemassa miljoonia ja miljoonia KAIKKEUDEN Äärettömässä Mielessä. Ja jopa omassa pikku aurinkokunnassamme on alueita ja elämän tasoja, jotka ovat omaamme paljon korkeammalla, ja olentoja joihin verrattuna me maalliset kuolevaiset olemme kuin limaiset elämänmuodot, jotka elävät merenpohjassa Ihmisiin verrattuna. On olentoja, joiden voimat ja ominaisuudet ovat Ihmistä paljon suuremmat, suuremmat kuin mitä IHminen on koskaan kyennyt kuvittelemaankaan jumalilla olevan. Ja kuitenkin nämä olennot olivat joskus sellaisia kuin te, ja sitäkin alhaisempia — ja sinä tulet joku päivä olemaan kuten he, ja vieläkin korkeammalla, ajan mittaan, sillä sellainen on Ihmisen Kohtalo niinkuin Valaistuneet ovat sen kuvanneet.

Ja Kuolema ei ole todellinen, edes Suhteellisessa mielessä — se on vain Syntymä uuteen elämään — ja Sinä jatkat eteenpäin ja eteenpäin, korkeammille ja korkeammille elämän tasoille, aikakausia ja aikakausia. Universumi on kotisi, ja ennen Ajan loppua olet tutkinut kaikkein kauimmaisimpia laitamia. Elät KAIKKEUDEN Äärettömässä Mielessä, ja mahdollisuutesi ovat äärettömät, sekä ajassa että Tilassa. Ja Aikakausien Suuren Syklin lopussa, kun KAIKKEUS vetäytyy takaisin itseensä mukanaan kaikki luomakunnat — menet sinne ilolla, sillä silloin tiedät Koko Totuuden siitä mitä on olla Yksi KAIKKEUDEN kanssa. Sellaista Valaistuneet kertovat — ne jotka ovat edistyneet Polulla.

Ja sillä aikaa, ole rauhassa ja hyvillä mielin — olet turvassa ja ISÄ-ÄITIMIELEN Äärettömän Voiman suojeluksessa.

”Isä-Äitimielessä kuolevaiset lapset ovat kotona.” — Kybalion.

”Yksikään ei ole Isätön eikä Äiditön Universumissa.” — Kybalion.

 

Artikkelin julkaissut Kybalion