TÄMÄN PUHTAAKSIKIRJOITUKSEN SISÄLLÖSTÄ: Tämä telepaattinen kanavointi on kerätty viikottaisista meditaatioista, jotka on pidetty Rock Creek Research & Development Laboratoriesissa sekä L/L Researchilla. Se tarjotaan siinä toivossa, että se on sinulle avuksi. Kuten Liiton olennot aina sanovat, käytäthän omaa harkintaasi tämän materiaalin arvioimiseen. Jos jokin on totta sinulle, hyvä. Jos jokin ei ole totta, jätä se taaksesi, sillä ei Liitto emmekä me halua olla kenellekään haitaksi.
HUOMAUTUS: Tämä puhtaaksikirjoitus on vielä vaiheessa eikä lopullisessa muodossaan. Sitä on editoitu ja sen virheitä on korjattu.
Sunnuntain meditaatio
Elokuu 5, 1990
Kysymys ryhmältä: Tämän iltainen kysymys liittyy siihen mitä Jeesus tarkoitti kun hänen on sanottu sanoneen “Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kenkään tule Isän tykö, vaan minun kauttani.” Meidän tulee yrittää tasapainottaa tuo sen seikan kanssa, että kun ihmiset tavoittelevat jotain tiettyä henkistä polkua, tämä ihminen rakentaa itselleen uniikin polun joka voi tai sitten ei olla mukana tässä konseptissa josta Jeesus puhui, “Tie, Totuus ja Elämä.”
(Carla kanavoi)
Tervehdys teille yhden Luojan rakkaudessa ja valossa. Olen Q’uo ja on todellakin etuoikeus olla samassa meditaatiossa kanssanne tänä hetkenä. Me siunaamme teitä teidän anteliaisuudestanne, ja teidän halustanne tietää totuus. Meidän nöyrien mielipiteidemme kuuntelu on todellakin ystävällistä teiltä, ja me olemme mitä kiitollisimpia ja kunnioitetuimpia saada pyyntö tulla keskuuteenne tänä hetkenä. Kuten aina, muistattehan että ne asiat joita tarjoamme teille ovat meidän ajatuksiamme, ne eivät ole erehtymätön totuus, vaan totuus jota olemme saaneet nimittää omaksemme, siinä sijassa jossa olemme nyt oman oppimme kanssa.
Kysymänne kysymys tänä iltana tarvitsee vastauksen kahdella tapaa. Me siirrymme ensimmäiseen vähäisempänä kahdesta ymmärryksestä, jotka voivat auttaa teitä suodattamaan sen suuren vahingon jonka sanat “Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kenkään tule Isän tykö, vaan minun kauttani.” ovat saaneet aikaan.
Tämä instrumentti ei ole tietoinen siitä päivittäisestä elämästä, jumalanpalveluksen tavasta, eikä sen ajan sosiologisesta kuvauksesta jolloin opettaja, jonka tunnette nimellä Jeesus, eli. Riittäköön sanoa, että kuten nykyään, niin myös tuolloin mitä oppineempi opettaja oli, sitä monimutkaisempia ja sofistikoituneempia hänen rationalisointinsa ovat saattaneet olla. Opettaja, joka tunnetaan nimellä Jeesus, halusi palata yksinkertaisuuteen, palata siihen tietoisuuteen kaikkien asioiden ykseydestä, kutsua kaikkia Luojan lapsia.
Tämä olento ei ollut samaa mieltä, eikä hyväksynyt, niitä pluralistisia tapoja, niitä negatiivisia vihjeitä jotka määrittivät hänen oman uskontonsa opettaneiden teologiaa ja opetuksia, joka oli juutalaisuus. Tämä olento ei koskaan pyrkinyt olemaan eliittiä; hän pyysi olla palvelija, ja hän suhtautui muihin opettajana ja palvelijana, ei auktoriteettina, poislukien auktoriteetti joka kuului hänen äänensävystään, ilmaisustaan, ja tiedoistaan niistä profeetallisista kirjoituksista, pyhistä teoksista ja sofistien kommentaareista jotka hänen elinaikanaan olivat levinneet hänen uskontoonsa.
Kuten melkein aina on asian laita, tämä johtui intensiivisestä hänen oman uskontonsa uskomuksien tarkastelusta, aktiivisella päivittäisellä uppoutumisella tuon uskonnon uskomusjärjestelmiin, kaikkine epäkohtineen, kaikkine ominaispiirteineen, ja kaikkine asioineen joita voitaisiin pitää väärinä, joista hän tuli tietoiseksi, niin että hän tajusi että hän oli syntynyt kanavoimaan, oppiakseen miten palvella syvimmällä mahdollisella tavalla, joka on avoinna hänelle henkilökohtaisesti. Hänelle annettiin visio ja syvempää ymmärrystä hänen yhteyden kautta hänen Isäänsä. Tämä nöyrä palvelija kutsui itseään ihmisen pojaksi, ei Jumalan pojaksi. Hän toistuvasti sanoi, “Ne sanat, jotka minä teille puhun, en minä itsestäni puhu: mutta Isä, joka minussa on, hän tekee työt.” Hän sanoi tämän paljon useammin kuin mitä pyhissä teksteissänne kerrotaan. Hän sanoi tämän jokaiselle jolle hän puhui, aivan kuten me sanomme teille olevamme teidän palvelijoitanne, me olemme teidän opettajianne, mikä tahansa totuus joka tulee, tulee kauttamme, ja tämän instrumentin kautta. Me emme ole viisaita, me olemme suuren mysteerin opiskelijoita. Niin myös oli opettaja, jonka tunnette nimellä Jeesus.
Luojan nimi, hänen uskonnossa, oli erittäin samankuuloinen kuin se sana jota me käytämme usein, eli tietoisuus. Luojan nimi, jota ei koskaan sanottu ääneen, yksinkertaisesti tarkoittaa “MINÄ OLEN MINÄ OLEN”, tai, “MINÄ OLEN koska MINÄ OLEN”, tai, “MINÄ OLEN mikä MINÄ OLEN”. MINÄ OLEN. Tämä on Vanhan Testamentin Luoja. Tämä on suuren lupauksen, suuren auktoriteetin konsepti, täynnä nyansseja ja mysteereja, ja tuolloin oli todellakin suuri määrä juutalaisia mystikoita, perimyslinja joka on olemassa tähän päivään asti. Mystikkona Jeesus yritti ilmaista pelastuksen luonnetta olemalla tietoisuuden takaaja, side siihen Luojaan joka kykenee kestämään kuoleman uhkaa, sillä ikuisuus oli tärkeämpi opettaja opettajalle, joka tunnetaan nimellä Jeesus, kuin tämä pieni elämä, mutta hän tiesi mitä vaadittiin ikuisuuden omaksumiselta, ja kuten opettajat tekevät, hän yritti käyttää sitä mitä hänelle oli annettu, yhden äärettömän Luojan nimeä, joka oli kaikkein tunnetuin niiden keskuudessa joita hän opetti. MINÄ OLEN, MINÄ OLEN. MINÄ OLEN Tie. Identifikaatio Luojan kanssa, Tie. MINÄ OLEN, Luoja, Totuus. MINÄ OLEN, Luoja, Elämä. Nouse ylös ja tule joukkoon, sillä ennen kuin tiedät että MINÄ OLEN, sinä et pääse MINÄ OLEN luokse. Usko tulee ensin. Jos ajattelee niin, että tämä opettaja olisi tarkoittanut sitä, että hän piti itseään ihmisporttina, se on potentiaalisesti täysin tuhoisa vääristymä siitä mitä tämä opettaja, joka tunnetaan nimellä Jeesus, oikeasti tarkoitti.
Huomaatte, että me emme kiistä sitä että Jeesus oli Äärettömän Poika. Me emme kiellä Jeesus Kristusta. Me vastaamme haasteeseen jonka tämä instrumentti tarjoaa. Hänelle Jeesus on Herra, ja Jeesuksella hän tarkoittaa sitä mistä ei voida puhua, joka on sanojemme tavoittamattomissa, mutta se on se yksi ääretön Luoja. Kutsukaamme sitä rakkaudeksi. Sanokaamme, että rakkaus on Tie, Totuus ja Elämä. Ei kenkään tule Isän tykö kuin rakkauden kautta. Tämä on Uuden Testamentin muutos, joka olisi ollut hyväksyttävää hänelle, joka tunnetaan nimellä Jeesus, sillä Jeesukselle hänen kokemuksensa hänen rakkaasta Isästään oli rakkaus jota annetaan ja rakkaus jota vastaanotetaan. Vaikeita asioita pyydettiin tältä mieheltä, mutta tämä mies oli kanava suurella määrätietoisuudella ja vielä suuremmalla uskolla. Hän puhui olennoille jotka olivat yksinkertaisia ihmisiä. Hän puhui heille sanoilla jotka jättivät nyansseja, aromeja, kysymyksiä pohdittavaksi, mutta yksinkertaisia slelaisia. Hänen oman aikansa ihmiset tiesivät nimen jota ei voinut sanoa ääneen. Jeesus (teksiä puuttuu) puhui puolet siitä.
Tämä on tämän lausahduksen ensimmäinen ymmärrys. Se oli yksinkertainen opetus. Se oli saarna uskosta, joka johtaa meidät näiden sanojen merkityksen toiseen osioon, ja siihen miksi ne eivät ole ainoita sanoja jotka johtavat ikuisuuteen, vaan pelkkiä sanoja jotka näyttävät sen intensiteetin, hartauden, palvonnan, antautumisen; sen rakkauden ja halun palvella Luojaa palvelemalla toisia.
Kaikki palveluksen polut, jos ne ovat positiivisia, täynnä rakkautta ja valoa, harmittomia kaikille, ovat avuksi niille jotka ovat sopeutuneet siihen tiettyyn tarinaan tai tapaan yhdistää nykyhetki ja äärettömyys. Tämä olento antoi ymmärtää sen intensiteetin kuinka vahvasti piti olla uskossa, jotta menestyksekkäästi liikutaan maallisesta maailmasta kaarevan sillan kautta ikuisuuteen. Ne jotka kutsuvat itseään kristityiksi ja jotka menevät kirkkoon kerran viikossa ovat yhtä vähän todennäköisesti kykeneviä valmistumaan seuraavaan tiheyteen kuin ne, joilla ei ole minkäänlaista polkua, vaan jotka etsivät ja kokeilevat, ja ajattelevat, ja ihmettelevät, ja kieltäytyvät tekemästä sitoutumista, joka johtaa pienemmän itsen antautumiselle, jotta tehtäisiin tilaa maalliselle astialle, joka kehonne on, sille laajentuvalle ja rakastavalle itselle joka todella olette, sille itselle joka on Kristus.
Se mitä nimitätte uskonnoksi toimii työkaluna polarisoimaan, puhdistamaan ja kurittamaan etsijää, ei ainoastaan yhtenä päivänä viikossa, vaan joka päivä. Sellainen polku on parempi, joka on elossa uskosta ja palveluksesta ja palvonnasta, joka on olennon itsensä luoma, mutta jossa on mukana omalle itselleen anteeksi antaminen, kaikille muille anteeksi antaminen, Luojan jumalointi ja palvonta, sekä sisäinen antautuminen Luoja-itselle, itselle joka on sinä mutta joka on syvempi ja tuntemattomampi osa sinua, tietoisesta mielestä.
Miten päästä tietoisesta mielestä tähän äärimmäisen syvään realisaatioon joka mahdollistaa turvallisen ja rauhallisen itsen antautumisen, luottavaisen antautumisen, turvallisen antautumisen? Se on usko joka syntyy sinnikkäästä, päivittäisestä yrittämisestä meditoida, ei arvioimalla meditointia, ei mittaamalla henkistä lämpötilaa, vaan aina etsimällä tapoja nähdä Luoja, tapoja tunnustaa se nälkä ja jano sille mitä Luoja voi ainoastaan antaa niille, jotka ovat antautuneet Korkeammalle Itselleen.
Mikä tahansa polku, oli se sitten puhdasoppinen tai henkilökohtainen, tulee sisältää monia asioita. Täydellinen ja lausumaton usko siihen että Luoja rakastaa sinua, että Luoja on luonut sinut koska Hän rakastaa sinua, ja että se on ainoastaan asianmukaista että rakastat tätä Luojaa takaisin. On tarpeen että käsittelet jollain tavalla menestyksekkäästi ymmärrystä omasta ikuisesta lunastuksestasi. Miten niin epätäydelliset olennot kuin me voisimme olla ikuisesti saaneet anteeksiannon ja ikuisesti saaneet toisen mahdollisuuden, aina vaan ja uudestaan, niin että me emme koskaan menetä rohkeutta, vaan yksinkertaisesti noukimme itsemme ylös ja yritämme uudelleen? On olemassa vaatimus että seisomme omilla jaloillamme, niin rehellisesti, aidosti, innokkaina ja täysin tämän rakkauden valossa ja uskossa, tässä uskossa että me tajuamme sen olevan identiteettimme, jotain jota me emme mitenkään voi kieltää, että me kieltäytyisimme kieltämästä edes tuskan, tai kuoleman edessä sitä, sillä me olemme tajunneet keitä me olemme, ja me emme kiellä sitä.
Tämä asenne, kun se omaksutaan, sanoisimmeko, saa meidät tajuamaan jokaisen hetken äärimmäisen kallisarvoisuuden, josta me olemme tietoisia tässä ympäristössä jota te nimitätte kolmanneksi tiheydeksi. Täällä, ja ainoastaan täällä, voitte osoittaa uskonne, sillä olette unohtaneet ja ette näe valo-olemuksenne todellisuutta, maallisen itsenne illuusio, ja se suuri kauneus jonka voitte saada aikaan uskossa eletystä eletystä elämästä, kaunis lahja, huomattava, ihana lahjam rikas ja hunajainen lahja, Äärettömälle.
Me puhumme ryhmälle, joka on kristittyjä kulttuuriltaan. Jokainen teistä tietää, että se ei ole tarpeellista jotta voisi löytää Luojan yhdestä tai toisesta paikasta. Luoja ei tarvinnut taloja rakennettavan hänen kunniakseen, sillä Luojan koti on sydämesi, se tila jonne voit mennä ja sulkea oven perässäsi. Kaikkein henkilökohtaisin ja intiimein osa itseäsi on se osa jolla on uskoa. Jos sinulla ei ole uskoa, sinulla ei ole tietä, et tiedä totuutta, ja et tiedä miten elää elämääsi. Etkä tiedä miksi olet elossa, etkä voi iloita kuolemasi hetkestä, olipa se sitten luonnollinen taikka yllesi pakotettu uskomustesi takia, niin että olet marttyyri. Kaikkein epätavallisin tapahtuma — harvoin kenenkään tarvitsee kuolla sen takia mihin hän uskoo — mutta tuo konsepti tulee asettaa syvälle itseesi, koska se on osa sen varmasti tietämistä, varmoin termein, että mikä sinä olet metafyysisesti.
Me hyväksymme eräänlaisen värähtelyn, jota voitte kutsua Kristus-tietoisuudeksi, tai millä tahansa muulla nimellä jota haluatte käyttää, kuvauksena siitä joka on omistautunut, sekä toive(emme) kun puhutaan niille jotka ovat kolmannessa tiheydessä, joka on suurelta osin auttaa ihmisiä muistamaan se keitä he ovat, että he ovat yhtä korkeita, ja yhtä syviä kuin ikuisuus itse, että heillä on olemus, että he ovat ja he tulevat aina olemaan, mutta että tämä on se hetki — ja kosmisella ajalla mitattuna 75 tuhatta vuotta on hetki — jolloin pitää tehdä päätös. Se on päätös joka pitää tehdä varauksetta ja väistelyä. Et voi sanoa ”Tiedän että minun tulisi uskoa johonkin, joten valitsen tämän polun, ja uskon sitten siihen.” Sen sijaan sinun tulee muuttua siksi mihin uskot, omien kykyjesi mukaan. Sinun tulee alkaa tajuta, että elämä jota kanavoit on rakkauden elämä.
Sinä itse elämän pinnalla olet myrskyssä yksi toisensa jälkeen, ja pieni veneesi usein hukkaa ruorinsa, mutta uskossa tuo hauras pursi tulee aina pysymään pinnalla, ja tulee aina liikkumaan kohti paratiisin määränpäätä, sillä te jotka elätte uskon elämää, te jotka tajuatte tarpeen omistautua jokapäiväiselle Luojan tunnustamiselle, tulette aina löytämään itsenne hyvistä vesistä ja kaikkein kauniimmasta paikasta sinä hetkenä, jolloin irtaannutte kömpelöstä, kemiallisesta kuorestanne jota nyt käytätte kannattelemaan henkeänne. Jos sinä et tiedä, jos et elä valo-olentona tai, ja tämä on lopulta sama asia, joka päivä yritä muuttua tietoiseksi siitä että olet valo-olento, silloin tunnet itsesi epämukavaksi metafyysisen maailman tarpeen kanssa absoluuttisesti se kuka sinä olet.
Se paratiisi, mistä me puhumme, on se osa kun inkarnaation päätteeksi jokainen sielu paranee, jokainen kipu helpottaa, jokainen kyynel pyyhitään. Ei ole tarpeen olla menestynyt, onnellinen, vauras tai mitään muita niistä niin pinnallisista arvoista kulttuurissanne. On tarpeen etsiä, pyytää, kääntyä, antaa anteeksi. Miten vaikeaa onkaan luottaa Luojaan, ja miten paljon helpompaa on luottaa siihen Luojaan kun olette tietoisia siitä kuka todella olette, ja siihen että ne asiat, jotka saattavat tuntua julmilta, jotka tapahtuvat elämänkokemuksenne aikana, ovat niitä jotka tarjotaan teille todellisesta hyväntahtoisuudesta jotta voisi oppia enemmän ja enemmän olemaan autenttinen, aito, parantunut kaikesta itselleen anteeksiannon puutteesta sekä muille anteeksiannon puutteesta, niin että kaikki annetaan anteeksi, kaikki hyväksytään, eikä ole mitään mikä voi erottaa teidät uskostanne, ei mitään tragediaa, ei mitään kauhua joka voisi poistaa teiltä tiedon siitä kuka olette: absoluuttinen ja eksplisiittinen osa Luojaa, rakkauden olento.
Me emme aikaile vastata tämän olennon haasteeseen, että Jeesus on Herra. Tämä instrumentti on investoinut suuren määrän intohimoa ja intensiteettiä saadakseen tietää, tuntea, ajatella, toimia tietoisuudessa siitä miten opettaja nimeltä Jeesus saattaisi reagoida. Tämä olento on aktiivinen uskossaan. Jokainen teistä voi olla aktiivinen uskossa, mutta sitä ei voi tehdä kerran viikossa, tai aina silloin kun kaipaa lohdutusta. Siitä pitää tulla osa jokaista teitä, että mietitte, juhlitte, iloitsette ja sallitte oman absoluuttisen luontonne tulla paljastetuksi teille. Olette tuhoutumaton valo-olento. Olette valinneet palvella Luojaa yrittämällä rakastaa toisia kuten itseänne. Oletteko jo elämänne kanava, tie, elävä totuus, hiljainen todistaja, esimerkki elämästä joka pääsee kaiken fyysisen tuolle puolen, pölyhiukkasten tuolle puolen, ja katoaa tästä illuusiosta? Yksi päätös siirtyä kulkemaan palveluksen polulla on hyvä, mutta teidän tulee jatkaa sen päätöksen tekemistä, sillä elämänkokemuksenne on suunniteltu sallimaan teille rehellinen epäilys, selkeä todiste siitä että Luoja ei ole kiltti.
Ei ole helppoa elää elämää uskossa. Todellakin, mitä intensiivisemmäksi usko muuttuu, mitä keskeisemmäksi ja tärkeämmäksi, sitä enemmän sitä koetellaan kokemuksen tulessa, sillä usko ei ole jäykkä, se on joustava, sopeutuva, hyväksyvä. Se sallii ihmisille omat polkunsa. Se sallii ihmisille sen, että he eivät löydä tietä ikuisuuteen. Se sallii ihmisille olla siinä missä he ovat ilman katumusta, johtuen varmasta tiedosta että joku päivä he heräävät todelliseen itseensä, siihen että MINÄ OLEN, ja he alkavat etsiä Tietä, ja Totuutta, ja Elämää joka on teidän ikuisuudessa.
Eikä teidän tarvitse odottaa tätä kokemusta, sillä ikuisuus lepää jokaisessa nykyhetkessä, ja kun palveluksen polkunne liikkuu eteenpäin, me rukoilemme teille armoa, valppautta, ja kykyä soljua ja mukautua, joka tuo teidät teidän itsenne MINÄ OLEN luo, teidän omaan antautumiseenne, ja teidän oma kokemuksenne itsestänne on absoluuttinen ja ideaali olento. Suurin este tälle ajattelutavalle, olemisen tavalle ja ilmentämisen tavalle on anteeksiannon puute omaa itseään kohtaan, itsensä huonona pitäminen, taipumus luokitella itsensä arvottomaksi.
Miten pitkään sallimme hyväksyä illuusion ulkomuodon? Työskennelkää miten haluatte niiden asioiden parissa, jotka pitävät teitä poissa siitä tietoisuudesta kuka olette. Älkää lannistuko jos loppuelämänne kuluu ensimmäiseen askeleeseen, itsellenne anteeksi antamiseen ja muille anteeksi antamiseen. Teillä on kaikki aika maailmassa muuttua siksi joka MINÄ OLEN. Rohkeutta, lapseni.
(Jim kanavoi)
Olen Q’uo, ja tervehdin teitä jokaista tämän instrumentin kautta rakkaudessa ja valossa. Me tajuamme, että me olemme puhuneet pitkän pätkän teidän aikaanne tänä iltana, ja jälleen kerran me pyydämme anteeksi sitä sanaisuutta, jota me pidämme tarpeellisena niiden konseptien ilmaisussa jotka ovat vastauksemme teidän mitä mielekkäimpään kysymykseenne. Me kysyisimme nyt onko lisää kysymyksiä tänä aikana?
C: Minulla on yksi, mutta hiukan eri aiheesta. Opiskelen karatea. Siinä on sellainen konsepti kuin “chi,” joka (ääni katoaa) että voima sijaitsee sillä alueella (ääni katoaa) noin kolme tuumaa navan alapuolella. Mietin voisitko kertoa minulle mitään tästä chi-konseptista, ja sen suhteesta (ääni katoaa) energiachakroihin, mitä sijaintiin tulee?
Olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Me teemme parhaamme puhuaksemme tästä kysymyksestä, se on sellainen mikä johtaa meidät aiheeseen mikä on kiinnostava ja monimutkainen. Keskus, fyysisesti, joka suurimmalla osalla fyysisiä olentoja on, on se sijainti mistä puhut, ja kenelle tahansa olennolle, joka haluaa liikuttaa fyysistä kehoaan sulavaliikkeisesti, voimantäyteisesti ja kontrolloidusti, tekee hyvää liikkua tästä keskuksesta, pitää tämä keskus kiinteänä mielessä, sillä tästä keskuksesta, tai mistä tahansa keskuksesta joka voidaan mitata gravitaatiolla, löytyy vipuvaikutus joka ei ole mahdollista missään muussa fyysisen kehon pisteessä. Se on niinkutsutun mekaanisen fysiikan funktio. Koska olento on hyvin maadoittunut, tai hyvällä perustalla tässä pisteessä, se voi käyttää voimaa mihin tahansa suuntaan tehokkaammin muistamalla tämän pisteen, ja liikkumalla harmoniassa tämän pisteen kanssa. On myös totta, että tästä pisteestä virtaa tietynlainen voima, joka on myös, sanoisimmeko, moniulotteinen luonteeltaan.
Tämä on piste mikä on erittäin lähellä sitä fyysistä kohtaa jota nimitätte navaksi, josta jokainen olento syntyessään on kytkeytynyt äitiinsä napanuoralla. Vaikka tämä nuora katkaistaan, niinkuin jokaisen olennon tapauksessa illuusiossanne, silti jää yhteys jota ei nähdä fyysisesti ja joka harvoin tunnetaan, mutta joka on varsin voimakas, jokaiselle olennolle. Tämä yhteys on siihen mitä kutsutte nimellä prana, tai universumin luova energia. Se on kuin tämä energia kanavoitaisiin jokaisen olennon fyysiseen ja metafyysiseen kehoon tämän yhteyden avulla.
Kun olento on tietoinen tästä keskipisteestä sen fyysisissä sekä metafyysisissä aspekteissa, silloin olennolla on käytössään paljon energiaa jota hän voi käyttää tehokkaasti tavalla, joka on suoraan verrannollinen olennon mielen kurinalaisuuteen. Karaten harjoitus, kuten tiedätte, on harjoitus joka harjoittaa sekä fyysistä kehoa, että myös mieltä. Todellakin, fyysinen keho on vain mielen työkalu eikä sillä ole paljoakaan käyttöä ilman mielen ohjausta. Puhumasi lajin harjoituksessa tämä on kaikkein selkeintä niille, jotka pyrkivät tämän lajin mestareiksi.
Onko vielä toinen kysymys, veljeni?
C: Mikä energiakeskus olisi (ääni katoaa), mikä väri olisi (ääni katoaa) sillä alueella?
Olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Energiakeskus, joka on kaikkein läheisimmin linjassa tämän tietyn alueen kanssa on keltainen säde, ja monissa egyptiläisen kulttuurin piirroksissa voitte havaita, että olento joka etsii valtaa tässä maailmassa ja maallisessa mielessä, hänellä kuvataan olevan energiakeskus, joka virtaa ulospäin tältä alueelta. Kuitenkin, olento joka pyrkii sekoittamaan tämän maallisemman tyypin valtaa hänen omiin henkisiin oppeihinsa alkaa muuttamaan tämän vallan metafyysistä luonnetta sellaiseksi mikä virtaa kolmannen silmän chakrastam eli indigo-säteestä. Täten sen yksinkertaisessa ja koristelemattomassa energiatilassaan se on keltaisesta säteestä, kuitenkin sitä voidaan jalostaa kunnes se on myös indigo-säteestä.
Onko vielä toinen kysymys, veljeni?
C: (Ääni katoaa) toimii hyvin, tunnen virtauksen (ääni katoaa) yllä, paljon samallsa tavalla kuin alkuvirtaukset joita minulla oli kun olin (ääni katoaa) kanava, siihen kuului (ääni katoaa) jota minä (ääni katoaa) tänä iltana (ääni katoaa).
Olen Q’uo, ja me emme ole varmoja löydämmekö kysymykselle fokusta, mutta me kommentoimme kuitenkin, sillä meidän mielestämme olemme tajunneet lausumasi. Hyvinvoinnin tunne, virtaamisen tunne, kuten sitä kuvasit, energiakeskusten läpi, sekä kanavoinnissa, kanavointiin ehdollistamisessa, ja karaten harjoittamisessa jota nyt teet, ovat keinoja joilla olet kyennyt tuomaan energiakeskuksesi hetkelliseen linjaan ja tasapainoon, mikä sallii kaikkien ilmaista yhtenäisellä tavalla energiaa, joka on kaikille uniikki.
Täten, hyvinvoinnin tunne esiintyy näinä aikoina. Näinä hetkinä kykenet siirtämään tietoisuuden fokuksesi lineaarisen tyyppisestä toiminnasta siihen mikä, vaikka se voikin olla fyysistä aktiviteettia, on vastaanottavaisempaa, ottaen prana-energiaa sisään, tai sitä mitä lajissasi kutsutaan nimellä chi, ja liikuttaen sitä energiaa tasapainotetulla tavalla, niin että saat suoritettua jonkin tavoitteen, oli se tavoite sitten yksinkertaisesti tuntea energia sen liikkeissään ja säteilyssä liikuttaa fyysistä kehoa tietyillä ennalta määrätyillä liikeradoilla tai palvella instrumenttina kontaktille kuten Yhden Luojan Palveluksessa Olevien Planeettojen Liitto.
Onko vielä toista kysymystä, veljeni?
C: (Ääni katoaa) ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunsin todella intensiivistä ehdollistamista. Tiedän että (ääni katoaa) yrittää, mielestäni se mitä minun tulee tehdä (ääni katoaa) valitessani olla olematta kanava, mutta ehdollistaminen tänä iltana oli erittäin intensiivistä. Tunsin, että (ääni katoaa)?
Olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Meidän tulee pyytää anteeksi sitä että olemme liiallisen innokkaita tervehtiessämme sinua, veljeni, sillä me haluamme auttaa meditatiivisen tilasi syventämistä. On myös harkinta jonka olemme toivoneet ottavamme huomioon, ja se on että lähelläsi oli kaksi instrumenttia, jotka kykenivät aistimaan ehdollistamisen näiden instrumenttien lähelläolon sekä oman herkkyytesi seurauksena. Täten tuntemasi ehdollistamisen vaikutus tuplaantui. Me pyydämme anteeksi jos yhtään epämukavuutta esiintyi. Se ei ollut tarkoituksemme.
Onko vielä toista kysymystä, veljeni?
C: Ei, kiitos.
Olen Q’uo, ja me kiitämme sinua, veljeni. Onko vielä toista kysymystä?
Carla: Kiitos, Q’uo.
Olen Q’uo, ja kem kiitämme jokaista mitä sydämellisimmin, sillä me olemme nauttineet tästä illastä jälleen kerran…
(Nauha päättyy.)
Artikkelin julkaissut L/L Research
