Tervehdys! Me tulemme taas, rakkaat ystävät. Meillä on teille kerrottavaa. Jokainen päivä vie teitä lähemmäs sitä mahtavaa muutosta, jonka jumalallinen suunnitelma on määrännyt teille tulevaksi. Kun tämä muutos on toteutunut, niin me voimme liikkua vapaasti keskuudessanne ja välittää teille paljon viisautta. Valmistautuessamme tätä tärkeää päivää varten me olemme lisänneet taivaallenne öisin partioivien alustemme määrää. Valvoessamme planeettaanne aluksemme eivät enää näytä lähistöllä olevalta tähdeltä vaan ne näkyvät selvemmin liikkuvana monivärisenä valona. Nämä ”UFO-valot” näyttävät liikkuvan putoavan lehden tavoin, kun alukset suorittavat tehtäviään. Muutumme näkyvämmiksi, jotta te voisitte havaita meidät paremmin ja siten me voimme osoittaa teille, että me emme ole mitään satuolentoja vaan täysin todellisia. Olemme myös valmistautumassa tekemään joitakin viestinnällisiä ’kepposia’. Nämä lyhyet viestit tulevat sisältämään tervehdyksen, jota seuraa ensimmäistä yhteydenottoa käsittelevää tietoa. Nyt on nopeasti lähestymässä se ajankohta, jolloin maanpäällisten liittolaistemme hidas edistyminen tehtävissään ei ehkä ole aivan riittävä siihen, mitä jumalallinen suunnitelma edellyttää. Mikäli näin käy, niin laajamittaisen ja puhtaasti jumallisen fyysisen väliintulon suunnitelma on laadittu valmiiksi täytäntöönpanoa varten.

Meidän uusi neuvotteluryhmämme on saanut toimissaan aikaan ihmeitä. Meidän maanpäälliset liittolaisemme ovat saaneet valmiiksi viimeiset vaiheet, jotka tarvitaan, jotta planeetallenne voidaan asettaa voimaan uusi pankki- ja rahoitusjärjestelmä maailmanlaajuisen vaurauden jakamista varten sekä toteuttaa koko planeettaa koskevat hallinnolliset muutokset. Nämä ennenkuulumattomat tapahtumat voivat syöstä viimeisen pimeän salaliiton vallasta. Näiden tapahtumien jälkeen teidän Ylösnousseet Mestarinne voivat puhua teille suoraan. Nämä maailmanlaajuiset julistukset tulevat osoittamaan suunnan uudelle todellisuudellenne. Tämä muuttuva todellisuus on parhaillaan muotoutumassa jokaisessa teissä ja tästä aiheutuvat ne muutokset, joita te nyt koette. Tämä paluu täyden tietoisuuden tilaan on ennalta määrätty eivätkä maailmassanne majailevat viimeiset pimeyden rippeet voi sitä estää. Tämän salaliiton hallitsevat jäsenet, jotka toteuttivat maailmassanne neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana monia katalia tekoja, tietävät tämän ja silti he jatkavat itsepintaisesti tällä polulla, koska he pelkäävät niitä seuraamuksia, joita syntyisi, jos heidän tekonsa tulisivat julki. Tämä heidän pelkonsa on motivoinut heitä keksimään uusia keinoja, joiden avulla he voisivat jatkaa valta-asemansa säilyttämistä Pohjois-Amerikassa ja me haluamme heidän tietävän, että nämä säälittävät suunnitelmat eivät tule onnistumaan.

Demokratia ja vapaus julistettiin ensimmäisenä Pohjois-Amerikassa gregoriaanisena vuonna 1776. Tämä arvokas julistus oli osittain St. Germainen tärkeän työn tulos. Se oli hänen suunnitelmansa käynnistää prosessi, joka lopulta toisi Vapauden tähän maailmaan ja mahdollistaisi yksilöllisen itsenäisyyden pysyvän toteutumisen. Pimeät tahot ovat olleet tuloksettomia yrityksissään estää näiden muutosten toimeenpanoa. Heidän viivytyskeinoihinsa sisältyi tekaistuja sotia, verilöylyjä, vihaa, tarpeettomia taloudellisia vararikkoja sekä tiedotusvälineiden kautta levitettyä harhanjohtavaa tietoa ehkäisemään Vapauden lisääntymistä maailmassanne. Nyt olemme saapumassä tähän tulevaan suureen hetkeen, jolloin näitä uskomattomia Luojan tuomia antimia ei voida teiltä enää evätä. Pimeyden voimien ylläpitämä harha tulee päättymään. On tullut aika palauttaa Valo maailmaanne! Teidät tullaan muuttamaan vapaiksi ihmisiksi ja palauttamaan luonnolliseen olotilaanne. Te liitytte korkeampien tasojen avaruusperheisiinne ja tuotte Luojan sanan kaikkien nähtäville!

Vaikkakin monet teistä pitävät nykyistä maailmanjärjestystänne suuressa arvossa, se on kuitenkin ainoastaan vääriin asioihin perustuvien uskomustenne luoma harhakuva. Nämä vääristyneet uskomukset on iskostettu ajatuksiinne Anunnakien ja heidän maanpäällisten käskyläistensä kaksinaamaisen toimintasuunnitelman kautta. Näitä pimeitä strategioita toteutettiin tuhansien vuosien ajan lähes huomaamatta, mutta nyt tämä vääristyneisiin käsityksiin perustuva todellisuus vaikuttaa aivan liian todelliselta. Teidän maailmanne kohtalo ei ole olla paikka, jossa vallitsee jatkuva kärsimys. Tämä nykyinen maailmanne pysyy pystyssä ainoastaan siksi, että te uskotte niihin käsityksiin, jotka Anunnakit teidän ajatusmaailmanne iskostivat. Taivas salli näiden pimeyttä edustaneiden Anunnakien tehdä tilapäisesti näin; nyt tämä lupa on umpeutunut ja Valolle annetaan taas valta-asema. Tästä me riemuitsemme ja pyydämme teitä nyt muistamaan Valon toimintatavat ja tietämään, että Valon vaikutukset alkavat taas ilmentyä Maapallolla. Voitonriemun ja vapautenne juhlimisen aika on nyt käsillä! Tulee tapahtumaan ihmeellisiä asioita ja taianomaisen ensimmäisen yhteydenoton hetki on nyt todellakin lähellä!

Kulissien takana tapahtuva Valon ja pimeyden voimien välinen taistelu jatkuu kiivaana. Tämä taistelu on nyt saavuttamassa loppuhuipennuksensa. Pimeyden hajanaiset voimat yrittävät epätoivoisesti koota voimansa lopulliseen hyökkäykseensä. Nämä tuomitut ilkeät suunnitelmat ovat hyvin Valon voimien tiedossa. Me julistamme tämän viestin kautta, että tämä kavala hyökkäys ihmiskuntaa vastaan ei tule koskaan onnistumaan ja että jumalallisen suunnitelman määräysten mukaiset tapahtumat tulevat toteutumaan! Näissä määräyksissä todetaan, että ihmiskunnalle koittaa uusi ihana aikakausi. Tämä aikakausi voi alkaa suurella taloudellisella yltäkylläisyydellä, jonka Taivas on määrännyt teidän saavan. Siihen liittyy myös uusien Vapautta ja yksilöllistä itsenäisyyttä kunnioittavien hallintorakenteiden muodostaminen maailmanlaajuisesti. Antakaamme siis Vapauden kellojen soida ja suurten muutosten tapahtua Maapallolla! Uusi aamu koittaa ja te olette valmiita ottamaan vastaan uuden alun!

Tämä hetki on tärkeä! Se merkitsee näiden pitkään jatkuneiden pimeyden voimien hallitsemien olosuhteiden hartaasti odotettua loppua. Tunnusomaista teidän todellisuudellenne oli Anunnakien ja heidän maanpäällisten käskyläistensä harrastama manipulointi ja dominointi. Tämä pahantahtoinen joukko aiheutti teille paljon murhetta, mutta myös hyödyllistä tietoa pimeyden voimien luonteesta. Mutta nyt on koittamassa muutoksen pyhä hetki, jolloin pimeyden voimien täytyy luovuttaa ja lopettaa pelinsä. Tämä on se luvattu hetki! Teidän muutoksenne aika on koittanut! Teistä tulee yhdellä iskulla fyysisiä Enkeleitä ja Luojan suuren jumalallisen sanoman levittäjiä. Tämä sanoma käsittelee Rakkautta, kaiken perustaa. Luoja loi kaiken Rakkaudesta. Rakkaudesta myös Äiti-Maa johdatti teidät jumalalliseen kohtaloonne. Rakkaudessa te voitte löytää suuren viisauden ja tien omaan Todelliseen Minäänne!

Tämä teidän paluunne Todelliseksi Itseksenne on kaikkein tärkeintä. Kun te alatte huomata mahtavuutenne, te alatte myös ymmärtää sen, kuinka pimeys on teitä rajoittanut. Tällä hetkellä te ette vielä voi täysin sisäistää kaikkea sitä, mitä me teille kerromme. Kun te sisäistätte totuuden siitä, mitä te oikeasti olette, pimeyden luomat harhakuvat menettävät tehonsa. Te tulette tuntemaan pakottavaa tarvetta muuttaa tämän synkän harhatodellisuuden joksikin todemmaksi ja jumalallisen suunnitelman määräyksiin paremmin sopivaksi. Tässä havahtumisessa on monta vaihetta. Suurin osa teistä on parhaillaan käymässä nopeassa tahdissa läpi tämän havahtumisprosessin keskivaihetta ja muutamat teistä ovat jo lähestymässä viimeistä toteutumisvaihetta. Monet vanhat ja viisaat sielut valitsevat nyt Maapallolle inkarnoitumisen auttaakseen enemmistöänne etenemään tällä polulla. Nämä indigo- ja kristallilapset käyttävät mahtavia sieluenergioitaan nopeuttaakseen teidän kulkuanne sen Valon tunnelin kautta, joka kuljettaa teidät kultaiseen kohtaloonne!

Kaikki nämä tulossa olevat muutokset ovat ennalta määrättyjä. Me pyydämme teitä käyttämään omaa arvostelukykyänne avustamaan tätä mahtavaa energiaa ja antamaan jumallallisen suunitelman tehdä tehtävänsä. Vaikkakin monet asiat näyttävät olevan epävarmoja, jumalallinen suunnitelma ja Taivaan suuret Käskyt ovat seurananne! Te olette siunattuja ja teitä valmistellaan juhlallisuuksianne varten. Älkää koskaan unohtako, että Yhdessä Te olette Voitokkaita! Tämän sanonnan tulee olla teidän tunnuslauseenne! Yhteistyössä on voimaa, jota ei voi pysäyttää. Totuus on tämän mahtavan Yhteenliittymän pyhä sana! Älkää antako kenenkään uskotella teille muuta! Näiden tapahtumien viimeiset hetket ovat koittamassa. Edetkää ja käyttäkää mahtavia kykyjänne luodaksenne uuden todellisuutenne! Antakaa tiedon, viisauden ja Totuuden olla oppainanne. Tietäkää sydämissänne, että Taivas mahtavine joukkoineen odottaa teitä! Me tuomme teille todella jumalallisen ensimmäisen yhteydenoton.

Tänään me kerroimme siitä, mitä maailmassanne on tapahtumassa. Me pyydämme teitä edelleen pysymään omistautuneina voittoonne. Olkaa valmiita toimimaan ja tekemään kaikki se, mitä täytyy tehdä. Meidän tehtävämme näissä tapahtumissa on varmistaa se, että tilanteeseen parhaiten sopiva ensimmäisen yhteydenoton toimintamalli toteutuu asianmukaisesti ja oikeaan aikaan. Me lähdemme nyt. Siunausta teille kaikille! Tietäkää sydämissänne, että taivaan rajaton tuki ja vauraus on kanssanne. Olkaa siunattuja rakkaudessa ja ilossa.

 

Artikkelin julkaissut Paoweb, suomentanut Olli

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli positiivisuutta ja negatiivisuutta sekä karmaa. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

Q: Koskien niitä lakeja joita me suostumme noudattamaan universumissamme: tarkoittaako yhtenäisyydessä eläminen näiden sopimusten noudattamista?

A: Se riippuu. Yleisten sopimusten ei välttämättä tarvitse olla rajoittavia, jos jokin jonka tiedät edustavan innostustasi ja yhtenäisyyttäsi voi itse asiassa muuttaa niitä monin tavoin. Jos ne ovat näin muutettavissa — ne mihin viittaat ”laeilla” — silloin se, itsessään, voi olla merkki kyvystäsi ilmaista yhtenäisyyttäsi olemalla kykeneväinen sallimaan niiden muuttua joksikin muuksi.

Koska, kun olet totaalisen integroitu kokonaisuutena, silloin on vähemmän ja vähemmän rajoittavia yksityiskohtia. Pysytkö kärryillä? Joten, niinkutsuttujen lakien muuttaminen voi itse asiassa olla ilmaisu yhtenäisyydestäsi, tietyissä tilanteissa.

Q: Oletetaan että yksilö aikoo mennä ja tappaa sata ihmistä koska se on se mikä häntä innostaa? Oletetaan…

A: Mutta ymmärrä, idea, jälleen kerran, on että ”yhtenäisyydessä” tarkoittaa että toimit yhtenäisenä olentona. Yhtenäisyys tarkoittaa kokonaisena toimimista, joka tarkoittaa että sinun ja tappamasi muiden olentojen välillä ei ole eroa, toisin sanoen, tunnustus siitä että kaikki murhaaminen on itsemurhaa. Ja jos haluat olla todella voimaantunut, silloin noiden olentojen tappaminen on kuin hakkaisit omat kädet ja jalat irti. Ja se ei ole yhtenäisyyden tai voiman tunnustus.

Ja lisäksi, kun käytät termiä innostus tuossa merkityksessä, yleensä tajuat että se ei ole tarkalleen innostusta joka motivoi yksilöitä tuohon suuntaa. Se on saman energian negatiivinen polariteetti joka luo innostusta, mutta negatiivinen polariteetti yleensä ilmaistaan ahdistuksena. Ymmärrätkö?

Q: Kyllä. Oletetaan että uhrit suostuvat olemaan uhreja?

A: Se ei ole tekosyy syylliselle siitä että hän ei ole tarpeeksi vahva ettei hän lankeaisi uhrin peliin.

Q: Mitkä olisivat seuraukset tuolloin, yhtenäisyyden rikkomisesta tuolla tavoin?

A: Ehkä luotte toisen skenaarion missä olet oppineet, että yhtenäisyyden rikkominen, siinä merkityksessä, ei palvele teidän voimaannuttamistanne. Ja silloin ilmaisette mahdollisesti kokonaisen elämän, tai kokemuksen jossa olette yhtenäisyyden ilmentymä.

Jotkut yksilöt voivat valita niin että toiset yksilöt yrittävät loukata heitä jonkinlaisena /vaihtokauppana/. Se ei ole tarpeellista aina. Yksilön, joka murhaa toisen yhdessä elämässä, ei välttämättä tarvitse tulla murhatuksi toisessa elämässä, vaikka monet ovat pyrkineet tasapainottamaan sitä tuolla tavoin.

Yksilö voi, mahdollisesti, saada jonkun puhutuksi niin ettei hän murhaisi toista, ja toteuttaa saman tasapainon. Pysytkö mukana? Mutta kokonaisidea on, tottakai, perustavanlaatuisella tasolla, että ylisielulle kaikki kokemukset ovat oppimiskokemuksia.

Ja koska todella olette äärettömiä ja tuhoutumattomia, aivan sama mitä olette tehneet, oli kyseessä sitten positiivinen tai negatiivinen, olipa se sitten ilmaisu yhtenäisyydestä tai sen puutteesta; opitte silti; kasvatte silti; muututte silti; teillä on silti uusia kokemuksia.

Joten kaikenkattavassa merkityksessä ei ole paljoakaan väliä mitä olette tehnyt. Mutta se on yksinkertaisesti teistä kiinni ymmärtää, että oma elämänne, yhtenäisyyden ilmaisuna, tulee olemaan paljon iloisempi, paljon sosiaalisempi, paljon vaivattomampi. Ja olette kykeneväisiä luomaan, ilman minkäänlaista kamppailua, kaiken minkä haluatte.

Yhtenäisyyden puutetta ilmaistessanne, huomaatte että yksilö joka tekee niin kamppailee, kärsii, tuntee itsensä voimattomaksi, tuntee ettei ole ohjaksissa, ja luo monia, monia, monia versioita sisällään olevasta negatiivisuutensa ilmaisusta, eivätkä salli itsensä nauttia elämästä. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä. Onko vapaaehtoinen karma, silloin, tapa tasapainottaa yhtenäisyyssopimuksia?

A: Joskus, vaikkakin karman, joka on täysin vapaaehtoista, ei tarvitse ilmetä kostonkaltaisena. Jälleen kerran, analogia siitä että karma on yksinkertaisesti liikemäärän täytäntöönpano jolla luodaan tasapainotettu kokemus.

Jälleen kerran, jos olet ollut murhaaja yhdessä elämässä, vapaaehtoisen karman ei tarvitse edellyttää että sinut tulee murhata seuraavassa elämässä tuon sovittamiseksi. Saatat avustaa jotakuta, joko jotain jonka lähimmäinen on murhattu, tai jotain joka haluaa murhata ja sinä voit puhua hänet ympäri siitä. Ja se tulee olemaan yhtä paljon tasapainon ilmaisu ja karman maksu kuin murhatuksi tuleminen. Ja monta kertaa pelkkä murhatuksi tuleminen ei ole edes tarpeellista todellisen tasapainon saavuttamiseksi.

Q: Tasapaino on jotain joka on kuin absoluutti joka tulee säilyttää, mutta karmaa ei. Se on jotain jota ei ole tarvis olla jos ei ole sitä uskomusta? Olenko oikeassa?

A: Tavallaan, oikein. Mutta idea yksinkertaisesti on, karman perustavanlaatuisessa merkityksessä, että te yleensä — koska olette kollektiivinen tapahtuma — tasapainotatte idean jossain kokemuksenne piirissä jollain tasolla. Ja se on se mitä karma oikeasti on — yksinkertainen kokonaisvaltainen tunnustus kaikesta tasapainosta joka olette, kaikki polariteetit jotka olette.

Q: Mistä kukaan sellainen kuin Adolf Hitler tuli? En ymmärrä…

A: Hän tuli yhteiskunnastanne; hän tuli kollektiivisten ja yhdistettyjen pelkojen ilmaisuna, ja ehkäpä, jonkin verran vapaaehtoisina karmisina tasapainoina, negatiivisella tavalla, jotka yhteiskuntanne on asettanut itselleen.

Kyseessä oli yksilö joka ei tuntenut omaa itsevoimaantumistaan, ja niin, teidän termein, lankesi negatiivisuuden omaksumiseen joka yhteiskunnassanne aistittiin, ja ilmaisi sitä peilinä takaisin yhteiskuntaan — näyttääkseen yhteiskunnalle minkä sen pelkojen ja negatiivisten asenteiden yhdistetyt ideat ovat kyenneet luomaan.

Q: Se ei ollut yhtenäisyydessä toimimista.

A: Ei. Koska se oli eristämistä, erottelua, sortoa. Se millä on tarve sortaa ei usko että se on jo ohjaksissa.

Q: Okei. Kiitos erittäin paljon.

A: Auttaako tämä sinua?

Q: Kyllä, erittäin paljon.

A: Kiitos!

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli työttömyyttä. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

Q: Olen asteittain tullut yhä masentuneemmaksi työttömyydestä. Mitä pidempään olen työttömänä, sitä vähemmän luotan itseeni ja kykyyni löytää töitä sellaisen aiheen piiristä joka innostaisi minua.

A: Luo sitten sitä mikä innostaa sinua työpaikaksesi; se on koko idea. Idea ei ole etsiä ympäriltäsi; välttämättä; asioita jotka innostavat sinua jotka ovat jo olemassa. Jos et löydä mitään, silloin salli sen mikä innostaa sinua muuttua työksesi. Jonkun piti perustaa ne työpaikat jotka ovat jo olemassa yhteiskunnassanne. Ne eivät aina olleet olemassa siinä muodossa kuin ne ovat nyt. Jonkun piti sanoa ”Hei, hetkinen! Katso ympärillesi; asiassa joka minua todella innostaa eniten ei ole olemassa työpaikkaa. Luulen että minun olisi paras luoda sellainen.” Ja nyt, tässä ajan hetkessä, luulet että se on tyypillinen työpaikka.

Mutta jos todella katselet ympärillesi ja et löydä jotain joka innostaa sinua; jos todella katselet ja havaitset että polkusi ei yksinkertaisesti johda mihinkään näistä asioista, silloin salli itsesi todella tarkastella kaikessa rehellisyydessä mitä se on mikä olisi todella innostavaa. Pidä itsestäänselvyytenä silloin, jos se asia todella innostaa sinua, ja kukaan muu ei tällä hetkellä tee sitä, tai sinä et vedä puoleesi elämääsi tilaisuutta tehdä sitä missä se jo on olemassa, silloin pidä itsestäänselvyytenä että kykysi kuvitella se mikä todella innostaa sinua eniten esittää myös kykyäsi luoda siitä työpaikka joka elättää sinut — automaattisesti.

Jälleen kerran, kysymys on oikeasti luottamisesta siihen mitä keksit, minkä todella tiedät innostavan sinua elämässäsi, mitä todella kykenet tekemään, olipa sitä varten sitten olemassa jonkinlainen eakenne tai ei. Jos sellaista rakennetta ei ole olemassa, silloin se tarkoittaa sitä että koska ajattelit sitä, sinulla on rakenne sisälläsi, ja kaikki mitä sinun tulee tehdä on päästää se ulos. Anna sen tapahtua omalla painollaan, ja sitten todellisuus tulee olemaan kykenevä rakentamaan itsensä tuolle mallirakenteelle. Mutta sinä et päästä sitä ulos.

Q: Tunnen itseni niin epäpäteväksi…

A: Se tarkoittaa että uskot niin olevasi. Yksikään tunne ei esiinny ilman sinun sinuun iskostettua uskomusta. Ei ole olemassa sellaista kuin yksinkertaisesti jonkin asian tunteminen ilman syytä, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tunteita ei luoda tyhjästä, tyhjiöstä. Jos tunnet jotain, se johtuu siitä että sinä uskot jo jonkin olevan totta.

Tunteet ovat reaktioita uskomuksiin; ne tulevat uskomusten jälkeen. Tunteet eivät ole todellisuuden primäärikokemus; uskomukset ovat pääasiallinen rajapinta. Ensin sinun tulee uskoa jotain todeksi; sitten saan tunteen; sitten sinulla on sitä vahvistavia ajatuksia — jotka voivat vahvistaa uudelleen tuota uskomusta; sitten luot lisää samoja tunteita. Mutta tunne siitä että olet epäpätevä tulee siitä että yksinkertaisesti valitset uskoa että olet epäpätevä. Se on sinun valintasi uskoa niin, mutta sinun ei tarvitse uskoa niin.

Q: Haluan päästää irti siitä, ja joka kerta kun yritän, kuulen näitä ääniä jotka sanovat, ”Muistatko sen kerran; muistatko sen kerran kun sitä ja tätä tapahtui…”

A: Anna niiden tulla esiin! Mitä sitten? Katsos, sinä yrität sulkea osia itsestäsi pois. Luulet että kun integroit, et enää koskaan kuule niitä ääniä enää. Ja se ei ole totta; sinä tulet aina kuulemaan niitä aääniä. Itse asiassa, mitä enemmän integroit, sitä enemmän niitä ääniä kuulet koska hyväksyt kaiken, kaikki tavat jolla olet, elämässäsi. Ja ne ovat vain joitain tapoja joilla voit olla olemassa. Ne tulevat pintaan ei siksi että ne näyttäisivät sinulle että olet epäonnistunut, ei siksi että ne näyttäisivät että olet jumissa, ne tulevat pintaan antaakseen sinulle tilaisuuden tajuta miten paljon olet muuttunut. Sinä et suhtaudu niihin samalla tavalla kuin ennen, ellet sitten, tottakai, valitse tehdä niin.

Kun sanot, ”No voi että, katso, nämä äänet tulevat edelleen pintaan. Sen täytyy tarkoittaa että olen epäonnistunut; sen täytyy tarkoittaa että en tee asioita oikein oikeilla tavoilla”, valitset pitää yllä samaa suhdetta noihin ääniin; mutta sinun ei tarvitse. Äänet ovat siellä mahdollisuutena tajuta että voit muodostaa eri suhteen niihin. Selvä, tässä tulee ääni: ”No, muistatko kun se tapahtui tuolla tavoin. No kyllä, mutta mitä sitten? Se oli silloin; olen oppinut siitä tuon jälkeen. Ja koska sinä, oi ihana ääni, olet muistuttanut minua siitä tavasta miten toimin tuolloin, minulla on suuri ja positiivinen mahdollisuus nähdä miten eri tavalla tulen toimimaan nyt.”

Sinä annat itsellesi mittatikun. Se on tapa sallia itsesi tunnustaa että käyt läpi evolutionaarista prosessia, jos se on jotain jonka uskot että sinun on pakko käydä läpi. Aika ajoin saatat tajuta, että ääni tulee esiin: ”Katso, tämä on se miten silloin kävi.” Ja sitten voit sanoa, ”Selvä, tällä kertaa se tapahtui melkein samalla tavoin.”

Mutta siinä on avainsana. Jos olet positiivinen yksilö, kiinnityt tuohon ”melkein samalla tavoin.” Se oli hieman eri tavoin, ja se riittää sinulle, koska jos se voi olla hieman eri tavalla, se voi olla myös paljon eri tavalla. Ensi kerralla ääni sanoo, ”No joo, mutta muistatko kun se tapahtui tällä tavalla”, silloin voit tunnustaa että viime kerralla se oli eri tavalla, ja ensi kerralla se tulee olemaan vielä ”enemmän eri tavalla”. ”Joten jatka vain muistuttamistani, pikku ääni, siitä tavasta miten se oli, koska kun jatkat minun muistuttamistani siitä miten se meni, se antaa minulle mahdollisuuden nähdä kuinka paljon enemmän erilaiseksi se muuttuu jatkuvasti.”

Kaikkea elämässäsi voidaan käyttää positiivisella tavalla — jopa samoja vanhoja pikku ääniä. Se on kiinni sinun halukkuudestasi sallia mielikuvituksesi toimia hyväksesi. Luota siihen; pidä positiivinen asenne, ja se tulee määrittämään kaiken. Jos se on siellä, käytä sitä työkaluna. Älä mieti että vain sen takia koska se on siinä, se tarkoittaa että olet epäonnistunut. Se on sinun vanha asenteesi; se on sinun vanha uskomuksesi.

Q: Minä saan vain vahvistusta toisilta ihmisiltä elämässäni jotka sanovat minulle…

A: Kukaan ei voi antaa sinulle vahvistusta; sinun täytyy hyväksyä vahvistus.

Q: No, ne sanovat samaa kuin äänet…

A: Mitä sitten? Sisäinen todellisuutesi on ulkoinen todellisuutesi; se on yksi ja sama. Jos sinulla on sisällä ääniä, tottakai sinulla tulee olemaan samat äänet ulkopuolellasi myös. Mutta kun alat käyttää noita pikku ääniä sillä tavalla kuin juuri kuvasimme, silloin ulkoiset äänet muuttuvat myös. Ymmärrätkö? Sisäinen todellisuutesi on ulkoinen todellisuutesi; ulkoinen on myös sisäinen todellisuus. Ne eivät ole kaksi eri asiaa. Ne ovat yksi ja sama.

Niinkuin uskot sisälläsi, niin näet ulkopuolellasi. Se mitä kylvät, niin myös niität. Tämä on se mitä se tarkoittaa. Siemenet jotka istutat sisällesi ovat ne joiden näet kasvavan ympärilläsi olevassa puutarhassa. Jos et pidä kukista joita näet kasvavan, vaihda silloin siemenet. Istuta jotain erilaista, ja sitten jotain uutta kasvaa. Sisäinen on ulkoinen. Jos ulkoinen ei ole se miten haluat sen olevan, muuta sisäinen ja ulkoinen seuraa perässä.

Q: Olen työstänyt noita asioita. Luulen että uskomus oli silti se sama vanha; en päässyt vanhasta uskomuksesta eroon.

A: Et pääse eroon mistään.

Q: Se mitä sanoin oli, ”Okei, pystyn tähän, ja kykenen hanskaamaan homman.” Mutta se uskomus silti roikkui siellä…

A: Kuuntele tapaa jolla joskus ilmaiset asioita, myös. Monta kertaa tapa jolla ilmaiset asioita on indikaattori siitä mitä todella uskot. ”Okei, hanskaan tämän!” Heti tuossa kohtaa se sallii sinun tietää, että tapa, jolla sanot sen, tarkoittaa että se on musertavaa heti alunalkaenkin. Ja se on se todellinen uskomus. Uskomus ei, siis, ole oikeasti se että kykenet ”hanskaamaan sen”, koska jos olisit tiennyt, vailla epäilyksen häivääkään, että kykenisit, sinun ei tarvitsisi vakuutella itseäsi. Jos löydät itsesi käyttämästä fraaseja jotka viittaavat siihen, että yrität vakuutella itsellesi, silloin et usko siihen luonnollisesti.

Salli itsesi tietää, että sinun ei tarvitse ajatella kahdesti jotain asiaa jonka jo myönnät. Kun ilmaiset asiat tällä tavoin, kun sanot ”Ookoo, hanskaan tämän”, silloin annat ymmärtää että et todella usko että se on hanskattavissa. Sinun ei tarvitse ”hanskata” asioita tuolla tavoin. Olet jo kaikesta kontrollissa. Siksi, jos elämässäsi esiintyy tilanteita jotka tuntuvat olevan ei-haluttuja ilmentymiä, kontrolloit sitä jostain syystä, positiivisesta syystä, tuohon muotoon.

Q: Vaikka en näekään mikä se positiivinen syy on?

A: Anna sen positiivisen syyn olla vähintäänkin perustavanlaatuinen syy, että annat itsellesi mahdollisuuden tajuta että sinun ei tarvitse suhtautua skenaarioon niinkuin ennen teit. Ja saatat katsastaa että vieläkö niin teet.

Q: Mitä lauseita voisin käyttää jotka olisivat kaikkein eniten hyödyksi minulle?

A: ”Kuinka tämä palvelee minua — juuri sellaisena kuin se on? Juuri sillä tavalla kuin se on, miten se palvelee minua? Mitä voin oppia? Miten voin positiivisesti oppia jotain tästä?” Kun sallit sen olla sillä tavalla kuin se on, silloin sillä on suurin mahdollisuus muuttua joksikin muuksi. Jos kiellät sen missä muodssa se tulee, silloin et salli itsesi nähdä sitä mikä siinän on luontaista. Et salli sen esittää itseään sillä tavalla kuin olet sen luonut itsensä esitettäväksi. Kiellät oman luomuksesi, oman formaattisi. Vain kun tunnustat oman tapasi toimittaa viestejä itsellesi, tasan tarkkaan ja täysin sillä tavalla kuin se tulee sinulle, luot tietoisen vapauden muuntaa sen välitysjärjestelmän sellaiseksi kuin haluaisit sen olevan.

Jos jatkuvasti kohtelet välitysjärjestelmää niinkuin se ei toimisi, silloin et kuuntele sitä. Ajattelet että jotain sinussa menee pieleen, ja siksi, se on uskomus jota vahvistat. Ja siksi, se on sykli jonka toistat. ”Jotain on vialla; jotain on pielessä!” Joten tottakai todellisuus jatkuvasti heijastelee takaisin sinulle, ”Jotain on vialla; jotain on pielessä.”

Kaikki on hyvin. Sellaisissa olosuhteissa joita pitäisitte kaikkein kamalimpina, sallikaa itsenne tajuta että kaikki on hyvin. ”Olen tämän ohjaksissa; katso kuinka paljon kontrollia minulla on, kun olen luonut tällaisen absoluuttisen jännittävän skenaarion. Kaikki tuntuu olevan hajallaan, ja näyttää villiltä ja ei-mihinkään liittyvältä. Mutta koska tiedän että se on hallinnassani, katso miten paljon valtaa minulla on.” Alatko saada idean päästä kiinni?

Q: Kyllä.

A: Sillä ainoa asia jonka koette on idea siitä että teillä on vanhoja tapoja jotka ovat vaikea muuttaa. Jos se on se mitä ajattelette, selvä: ”Minulla on tapoja joiden uskon olevan vaikea muuttaa. Joten jos uskon tapojen ideaan, silloin kykenen käyttämään tapojen ideaa positiivisella tavalla ja luomaan positiivisia tapoja. Kaikki on hallinnassani. Silloinkin kun se näyttää siltä että se ei ole hallinnassani, silloinkin se on hallinnassani.” Totutelkaa tietämään ja uskomaan että on olemassa positiivinen ilmentymä joka voi tulla joka ikisestä skenaariosta. Poikkeuksetta! Ei yhtäkään.

Q: Tuntui siltä, mutta kun menetin työpaikkani, tulin alas…

A: Mutta näethän, oletat että siinä työssä on jostain syystä olemattomuus on jostain syystä luonnostaan negatiivinen skenaario. Miksi tehdä sellaista oletusta? Se on vain oletus. Mistä tiedät että sen työpaikan menettäminen tekee tilaa jollekin — ehkä jotain jonka vastaanottamisesta räjähtäisit ilosta ja onnesta — niin että sinulla ei olisi tilaa vastaanottaa sitä jos sinulla olisi edelleen vanha työpaikkasi? Luota että kun tuollaisia asioita ilmenee elämässäsi, jos tiedät että teet parhaasi minkä voit siinä hetkessä, ja nuo asiat silti tapahtuvat, silloin luota että se on hyvästä syystä, ja salli itsesi nähdä että se on hyvästä syystä.

Vain kun intät että nuo asiat eivät tapahdu positiivisesta syystä, silloin panttaat syytä tulemiselle joka sallisi sinun nähdä miksi menetit työpaikkasi positiivisesta syystä. Koska istut siellä mököttämässä ideaa, ”Hitsi, ainoa asia jonka voin kuvitella on, että työpaikkani menettäminen tarkoittaa että sen täytyy olla negatiivinen asia. Jokin on pielessä.” Ja kun keskityt siihen tuolla tavoin, et voi nähdä kolikon positiivista kääntöpuolta. Et voi nähdä sitä ennenkuin suostut tarkastelemaan sitä. Sinun täytyy tietoisesti päättää, että aiot tarkastella kolikon positiivista puolta jokaisessa tilanteessa, tai et kykene näkemään positiivista ilmentymää. Jos jatkuvasti intät että olosuhteet ovat luonnostaan negatiivisia, silloin, ”Työpaikan menettäminen täytyy olla paha asia. Sen täytyy; kaikki tietävät niin.”

Jos se on se miten valitset nähdä sen, silloin se on tapa jolla koet todellisuutesi. Kun intät yhtä vankasti että työpaikan menettämisen on pakko johtaa laajentuneempaan ja leveämpään positiiviseen kokemukseen, se on se mitä saat elämässäsi. Se on siinä; se on niin yksinkertaista. Rehellisesti!

Q: Ehkä muutuin kärsimättömäksi, koska sanoin niin. Sanoin sen suoraan. Ja mitä tapahtui oli, että sain haastattelun työpaikkaan joka maksoi paremmin…

A: Kyllä? Entä sitten? Toitko takaisin odotuksen, ”Jos en saa tätä, epäonnistun?”

Q: Kyllä. Sitten kun tyrin haastattelun ja en saanut paikkaa, tiedätkö, silloin aloin palata takaisin vanhoihin…

A: Oletukset pois! Sen ei tarvitse ilmentyä tasan tarkkaan niinkuin egosi tai tapasi ajattelevat että sen tulee. Sen ei tarvitse! Anna sen ilmentyä pienimmän vastarinnan polkua. Lakkaa taistelemasta itseäsi vastaan. Sinun ei tarvitse puskea itseäsi muottiin; sovit juuri siihen missä olet. Sinun ei tarvitse mukautua tiettyyn ideaan siitä mitä menestys tarkoittaa. Olet menestynyt juuri sellaisena kuin olet.

Q: Kiitos erittäin paljon.

A: Kiitos.

 

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli ehdotonta rakkautta. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

A: Sallikaa minun sanoa että kaikissa ideoissa jotka olemme jakaneet kanssanne, monta kertaa me oletamme, sanokaamme, että toisella tasolla tunnette että sallitte meidän avustaa teitä tulemaan tietoisiksi omasta itsevoimaannuttamisestanne. Kyllä… ei? Ehkä?

Yleisö: Kyllä.

A: Selvä. Tällä tavoin, täten — jälleen kerran, ei sillä että mikään mitä sanomme olisi enemmän kuin mitä voitte sanoa itsestänne — mutta voinko kysyä teiltä kysymyksen?

Yleisö: Kaikin mokomin. Selvä. Kyllä! (naurua)

A: Oi! Kiitos. Tiedätteko että me, itse asiassa, rakastamme teitä?

Yleisö: Kyllä.

A: Luuletteko että me, millään muotoa, olisimme sen tyypin yhteiskunta joka valitsisi rakastaa teitä jos me emme tuntisi että sille olisi olemassa syytä?

Yleisö: Ei… Kyllä. Mahdollisesti. Kyllä.

A: Ai niinkö?

Q: Mielestäni rakastaisitte meitä ilman syytä.

A: Selvä. Miksi?

Q: Miksi ei? (naurua)

A: Onko tuo tarpeeksi hyvä syy? Kyllä? Ei? Miksi se ei ole tarpeeksi hyvä syy?

Q: Täytyykö teillä olla mitään syytä?

A: Kiitos. Se pointti…

Q: Täytyykö teillä?

A: Ei. (Yleisö: naurua) Pointti, periaatteessa, on sallia itsenne ymmärtää että, monta kertaa, vaikka olette varsin halukkaita tunnustamaan, kuten olemme ehdottaneet, että olette samanarvoisia kanssamme, te silti, monta kertaa, luotatte meidän teitä kohtaan tuntemaamme rakkauteen enemmän kuin omaan rakkauteenne itseänne kohtaan.

Siksi, nähkää paradoksi tuossa, ja sallikaa paradoksin avustaa teitä. Sillä jos olette halukkaita luottamaan meihin enemmän kuin luotatte itseenne — ja tiedätte että me rakastamme teitä ehdottomasti — silloin ainakin jos aiotte luottaa meihin, luottakaa siihen että meillä on hyvä syy rakastaa teitä ehdottomasti. Ja siten, luottakaa meidän teitä kohtaan tuntemaamme luottamukseen. Ja tietäkää että jos me tunnemme että te ansaitsette ehdotonta rakkautta, silloin miksi ette luottaisi että te ansaitsette? Psystkö kärryillä?

Yleisö: Kyllä.

A: Nyt, me yksinkertaisesti sanomme että — jälleen kerran, ei siksi että mielipiteemme tiestä on parempi kuin omanne — mutta yksinkertaisesti että jos aiotte sallia itsenne luottaa siihen että me rakastamme teitä, silloin vähintäänkin luottakaa että me tiedämme mitä me teemme silloin kun me teemme. (Yleisö: naurua) Ja että ansaitsette kaiken rakkauden jonka voitte saada.

Tuntekaa kaikki se rakkaus joka teille annetaan kaikista sivilisaatioista ja kaikilta tietoisuuden tasoilta jotka vuorovaikuttavat kanssanne tänä aikana. Me kaikki rakastamme teitä erittäin paljon. Ja me uskomme että te ansaitsette tuon rakkauden.

Nyt se on teistä kiinni päätättekö uskovanne siihen että ansaitsette tuon rakkauden. Mutta me uskomme teidän ansaitsevan tuon rakkauden. Joten tunnustakaa että, aivan sama mitä päätättekin tuntea itseenne liittyen minä tahansa hetkenä, teille lähetetään aina ehdotonta rakkautta, huolimatta siitä mitä päätätte tehdä sillä, tai mitä mieltä olette itsestänne. Pysyttekö kärryillä?

Yleisö: Kyllä.

A: Me tulemme aina kiittämään teitä siitä että sallitte meidän kokea lahjan jonka olette antaneet meille sallimalla rakkautemme tulla teidän tuntemaksi.

 

Tämä on erään ulkoavaruuden kansan tietoisuuden kanavointi. Aihe tällä kertaa käsitteli 4D-maapalloa, luonnonhenkiä ja Kristus-tietoisuutta. Q on kysyjä, A on tietoisuus joka puhuu.

Q: Mietin josko ihmisillä jotka valitsevat rakkauden ja valon ja positiiviset kokemukset…

A: Kyllä?

Q: … on vastapuoli, niinsanotusti, pimeydessä ja negatiivisissa kokemuksissa?

A: Te itse tulette aina sisältämään nämä potentiaalit, mutta niiden ei tarvitse manifestoitua fyysisesti fyysisessä todellisuudessanne. Se on salliminen, että tuo puoli on samanarvoinen toisen puolen kanssa, positiivisen puolen; ja yhtä kelpo itsessään. Se on tuon samanarvoisuuden salliminen joka sallii teidän jatkuvasti valita positiivisen manifestaation. Vain kun pyritte tuomitsemaan negatiivisen puolen annatte sille itse asiassa enemmän voimaa ja energiaa kohti negatiivisen puolen ilmentymistä.

Q: Se miten ymmärrän tuon, kuitenkin, on että oli oikeasti olemassa ihmisiä jotka kantoivat negatiivista värähtelyä. Ja mahdollisesti positiivisen ja negatiivisen ei ole tarkoitus…

A: Jokainen olento, jokainen olento tässä universumissa on sekä positiivinen että negatiivinen; kukaan ei ole joko tai. Tällä tavoin, yksinkertaisesti se mitä he valitsevat ilmaista joka saattaa tulla havaituksi ylitsepääsemättömän negatiivisesti. Mutta he kyllä sisältävät syvemmän positiivisen ilmentymän, jos he päättävät sitä ilmentää. Jos he päättävät valita integraation eristäytymisen sijaan, ja tuntea itsensä olevan osa Kaikkea Se Mikä On, sen sijaan että he olisivat sen ulkopuolella, sen sijaan että Kaikki Se Mikä On olisi heidän ulkopuolellaan.

Q: Onko olemassa ihmisiä jotka valitsevat olla jälkimmäistä?

A: Negatiivista?

Q: Kyllä.

A: Selvästikin.

Q: Tarkoitan… kyllä, ymmärrän, mutta luin jotain, näethän, ja tämä on se mistä kysyn.

A: Selvä, jatka.

Q: Kirjassa jota luen sanotaan, että tulee olemaan ero niiden välillä jotka valitsevat täysin negatiivisen…

A: Aa! Selvä. Se on yksinkertaisesti esimerkki. Se voi tapahtua tuolla tavoin mutta yksinkertaisesti mitä siinä sanotaan on, että kun planeettanne jatkaa sen transformaatiota neljänteen tiheyteen, ne jotka valitsevat kokea neljännen tiheyden, luovat sen kokemuksen itselleen, ja ne jotka eivät, luovat rinnakkaistodellisuuden jossa he ovat olemassa tuolla tavoin.

Yksinkertaisesti, tulette havaitsemaan että tulee olemaan monia tapoja joilla he, ja te tulette, katoamaan toistenne todellisuuksista. Joko he näyttävät kuolevan teille, tai te tunnutte kuolevan heille. Tai ajan mittaan, kun kiihtyminen jatkuu, voitte yksinkertaisesti havaita että nuo yksilöt eivät enää ole teidän todellisuudessanne. He tulevat yksinkertaisesti katoamaan.

Se on, tavallaan, tietynlaisen rinnakkaismaapallon muodostaminen. Sellaisen joka kokee neljännen tiheyden todellisuuden ja sellaisen joka saattaa valita kokevansa toisen variaation kolmannesta tiheydestä ja eristäytymisestä, tuolla tavoin. Se riippuu heistä. He eivät ole kadonneet. Lopulta, tavallaan, he voivat valita menevänsä eteenpäin.

Q2: Tähän aiheeseen liittyen, onko tuo se mitä tapahtui maapallolle eräänä aikana… kun täällä oli keijuja ja sen kaltaisia olentoja?

A: Oi, siinä mielessä, mutta ymmärtäkää että ne ovat edelleen olemassa. Tunnustakaa idea sen tyypin tietoisuudesta olevan yhteiskuntanne kokonaismassatietoisuuden sirpaleen ruumiillistuma tiedostamattoman, alitajuisen merkityksessä.

Te puhutte osalle omaa massatietoisuuttanne, joka on verhottu tavoin jotka esittävät symbolista yhteyttä luontoon jonka läpi tuota tietoisuutenne osaa projisoitte, ja josta annatte sen puhua teille. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Se on symbolinen ruumiillistuma. Nuo olennot ovat — en sano että niillä ei ole omaa itsetietoisuutta, mutta tavallaan — laajennus tiedostamattomasta osasta massatietoisuutta joka te kaikki olette yhdessä. Se on eräs tapa kommunikoida itsenne osan kanssa jota pidetään luonnollisemmin yhteydessä olevana.

Q: Joten se selittää miksi ne olivat vallitsevampia entisaikoihin…

A: Kyllä.

Q: … koska ihmiset uskoivat niihin.

A: Koska tuolloin oli, teidän termeillänne, toteutuneempi yhteys.

Q: Luontoon.

A: Kyllä.

Q: Haluan myös kysyä pakanuudesta. Oliko pakanuus…?

A: Se on, jossain määrin, se mistä me puhumme. Sen juuret löytyvät ymmärryksessä kyvystä kommunikoida toisten luonnossa olevien tietoisuuden osienne kanssa, ja antaa esittää symbolinen esitys teille ilmeisen fyysisin termein.

Q: Pakanuus?

A: Kyllä. Se on se mistä se tulee, alun alkaenkin.

Q: Miki me loimme Kristuksen tuona aikana ja sitten erotimme Kristinuskon pakanuudesta?

A: Ymmärrä nyt…

Q: Mikä oli se tarve?

A: Oi, selvä. No, ymmärrä tällä tavoin, se oli yksinkertaisesti että jopa niinkutsutun pakanuuden sisällä — ei sillä että mikään olisi oikein tai väärin — mutta silti oli jäänyt jäljelle eristäytyneisyyden idea Kaikesta Siitä Mitä On. Ja idea Kristus-tietoisuudesta oli antaa teidän tietää että kaikki nuo ideat ovat myös te itse; että teidän ei tarvinnut erottaa niitä, tuolla tavoin. Että se on kaikki yhtä; ja että olette, tällä tavoin, myös itse Kristus-tietoisuus; olette Luoja, siinä merkityksessä. Se oli yhdistämisen periaate.

Q: Joten ihmiset, vaikka he olivat enemmän yhteydessä luontoon, silti eivät tajunneet yhteyttään Kaikkeen Siihen Mikä On?

A: Siinä mielessä, kyllä. He havaitsivat idean yhteydestä poispyyhityillä tavoilla, sen sijaan että yhteys olisi ollut heidän sisässään. Näin he olettivat että voima itse asiassa kuului noille olennoille, sen sijaan että se olisi ollut heidän sisässään, heidän omassa Jumaluudessaan. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Ja tämä on idea Kristus-tietoisuudesta. Yksinkertaisesti, sekaannus aiheutui ideasta, että se mitä he sanoivat ei ollut että pakanuus olisi ollut väärin, vaan että ihannointi, tuolla tavoin, oli vallan ottamista pois itseltä ja vastuun asettamista jollekin muulle kuin omalle itselle oman todellisuuden luomisesta ja sen tuomasta vastuusta.

Q: Siltikin, me emme tajunneet vihjettä, emmehän?

A: Jotkut tajusivat, jotkut eivät.

Q: Me silti teemme siirtoja ”muille”.

A: Te olette tavanmukaisesti siirtäneet ja niin monet teistä yksinkertaisesti siirsivät Kristus-tietoisuudelle saman idean joka tehtiin pakanuuden idean kanssa. Olette ihannoineet Kristus-tietoisuutta sen sijaan että käyttäytyisitte kuin se. Pysytkö kärryillä?

Q: Kyllä.

A: Tämä on uskonnon idean alku.

Q: Kyllä, ymmärrän. Nyt, haluaisin puhua siitä ideasta kuinka me luomme oman todellisuutemme… se tuntuu erittäin vaikealta.

A: Selvä.

Q: Jokin minussa… edelleen huomaan että epäilen kaikkea tuota. Jokin minussa haluaa tarttua seikkaan että valitsen oman todellisuuteni, mutta siltikin sisälläni on taisteli… se pieni epäilys.

A: Selvä, selvä. Ymmärrä jotain: on monia yksilöitä jotka elävät täysin ja täydellisesti neljännen tiheyden tyyppistä elämää ilman että he koskaan tietävät että heidän tulisi tehdä mitään valintoja sen välillä tietävätkö he luovansa oman todellisuutensa vaiko ei.

Q: Tiedän tuon, mutta silti minua repii nuo kaksi napaa.

A: Selvä, sitten se palvelee sinua.

Q: Mutta haluaisin olla joku niistä ihmisistä jotka vain…

A: Ymmärrä ristiriita jonka olet juuri saanut aikaan — paradoksi. Jos haluaisit olla ”yksi niistä ihmisistä”, sinulla tulee olla jokin idea siitä mitä yksi niistä ihmisistä olo tarkoittaa. Ja jos sinulla on jokin idea siitä mitä yksi niistä ihmisistä olo tarkoittaa, silloin sinun tulee olla yksi niistä ihmisistä joka kykenee kuvittelemaan sen.

Q: Sen näkeminen, tarkoittaa sinä olemista — niinkö?

A: Yksinkertaisesti, määritelmän mukaan, voit ainoastaan kuvitella mitä pidät sisälläsi. Voit havaita ainoastaan sitä mikä on värähtelysi.

Q: Luulen että se mitä se on… on vain luottamista tarpeeksi.

A: Kyllä.

Q: Luottamus.

A: Kyllä!

Q: Mielestäni en luota tarpeeksi siihen.

A: Jos niin sanot. Ymmärrä, että pohjimmiltaan, kyllä luotat. Sllä aina toimit tässä hetkessä; jopa silloinkin kun käytät tätä hetkeä luomaan näennäisen skenaarion siitä että et toimi. Et voi tehdä mitään muuta kuin toimia tässä hetkessä. Koska nyt-hetki on ainoa hetki jossa koskaan kokemuksellisesti olet olemassa. Täten, piditpä sitten itseäsi nyt-hetkessä ja luottavaisena tai et, tämä on mekanismi jota käytät luomaan todellisuutesi joka tapauksessa.

Kaikki mitä sanomme liittyy muistamiseen siitä että teet niin. Me emme sano että sinun tulisi oppia jotain jota et jo tee. Sen tähden, rentoudu. Luot todellisuutesi tässä hetkessä. Saatat myös luoda todellisuutesi sellaiseksi jossa et tiedä niin tekeväsi, mutta se ei tarkoita ettetkö tekisi niin.

Q: Selvä.

A: Joten rentoudu.

Q: Okei.

A: Kysy vain itseltäsi minä tahansa hetkenä? Missä olet? Vastaus voi aina ja ainoastaan olla: Tässä ja nyt.

Q: Kyllä.

A: Selvä. Hellitä itsestäsi. Ota rennommin..

Q: Kiitos paljon. (syvä huokaus ja naurahdus)

A: Oi! Kiitos paljon sinulle.