Avainsana-arkisto: kesäkuu2014

Eksopolitiikka

Ällistyttävä huippusalaiseksi luokiteltu UFO-dokumentti ruotii ulkoavaruuden olentojen saapumista Maahan

Kommentoi

Alla on poliitikoille ja sotilashenkilökunnalle osoitettu huippusalaiseksi luokitellun UFO-dokumentin sisältö, joka  paljastaa tietosuojalain käytön UFO-keskustelussa ja joka käsittelee suhteita maahan laskeutuviin ulkoavaruuden olentoihin.

Tässä huippusalaisessa kirjeessä esitetään, että ulkoavaruuden olennot tosiaankin ovat keskuudessamme planeetallamme. Se on varsin ajankohtaista sillä ”suositukset” sanovat että paras mahdollinen vaihtoehto tällaisessa tilanteessa olisi tarjota ”taivaallisten rotujen rauhanomainen sulauttaminen niin että kulttuuri säilyisi ja että heidän läsnäolonsa ei paljastuisi”.

Hämmästyttävin seikka kirjeessä on, että sen on kirjoittanut kesäkuussa 1947 kaksi maailman älykkäintä tiedemiestä, kuukautta ennen Roswellin tapausta; tohtori J. Robert Oppenheimer ja professori Albert Einstein.

Alla tiivistelmä pääkohdista, sen jälkeen video ja sitten koko kirje suoraan poimittuna videolta.

• Sopivin ratkaisu näyttäisi olevan lähettää sopimus, joka tarjoaa mahdollisuuden taivaallisten rotujen täydelliselle sulautumiselle siten, että oma kulttuurimme säilyisi ja että rotujen läsnäolo ei paljastuisi.

• Tuntemattomien avaruusalusten läsnäolo ilmakehässämme (ja mahdollisesti niiden ylläpito planeettamme kiertoradoilla) on nyt de facto puolustusvoimiemme hyväksymä.

Ottivatko johtajat opikseen, ovatko he salailleet avaruusolioiden olemassaoloa, ja aikovatko he julkistaa tiedot näiden olemassaolosta?

Kirje käännettynä:

LUONNOS, kesäkuu 1947

Suhteet Taivaankappaleiden Asukkaisiin

Suhteet ulkoavaruuden elämänmuotoihin eivät esitä uutta ongelmaa kansainvälisen lainsäädännön kannalta; mutta ihmisrotuun kuulumattomien älykkäiden olentojen kohtaaminen voisi tuoda esiin ongelmia joiden ratkaisua on vaikea kuvitella.

Periaatteessa ei ole vaikeaa hyväksyä mahdollisuutta päästä heidän kanssaan yhteisymmärrykseen sekä muodostaa heidän kanssaan kaikenlaisia suhteita. Vaikeaa on yrittää muodostaa ne periaatteet, joihin nämä suhteet tulisi perustaa.

Ensiksikin, olisi tarpeellista päästä heidän kanssaan kommunikaatioyhteyteen jollain kielellä, ja sen jälkeen, ensimmäisenä ehtona älykkyydestä, että heillä on ihmistenkaltainen psykologia.

Kansainvälisen lain tulisi tehdä tilaa eri tavalla pohjautuvalle uudelle laille, sitä voitaisiin kutsua ”Planeetalla Asuvien Kansojen Laiksi”, joka perustuisi Vanhan Testamentin ohjeisiin. On itsestäänselvää, että kansainvälisen lain mullistaminen pisteeseen, jossa se ei enää kykene selviämään uusista tilanteista, pakottaisi meidät muuttamaan sen rakennetta, jotain niin perustavanlaatuista että kyseessä ei enää olisi kansainvälinen laki kuten me sen nykyään ymmärrämme, vaan jotain todella erilaista, niin että se ei enää voisi kantaa samaa nimeä.

Jos näillä älykkäillä olennoilla olisi hallussaan jonkinlainen kulttuuri, ja jonkinlainen enemmän tai vähemmän täydellinen poliittinen organisaatio, niillä olisi absoluuttinen oikeus tulla tunnustetuiksi itsenäisinä ja suvereeneina kansoina, meidän tulisi solmia niiden kanssa lailliset säädökset joihin tulevat suhteet perustuisivat, ja olisi tarpeellista hyväksyä monet heidän periaatteistaan.

Lopuksi, jos he hylkäisivät kaiken rauhanomaisen yhteistyön ja muodostuisivat välittömäksi uhaksi maapallolle, meillä tulisi olla oikeus puolustaa itseämme, mutta ainoastaan niin että neutraloisimme vaaran.

*****

Toinen mahdollisuus on, että homo sapiens -laji perustaisi itsenäisen siirtokunnan toiselle taivaankappaleelle aurinkokunnassamme ja heidän kulttuurinsa kehittyisi meistä riippumattomasti. On selvää, että tämä mahdollisuus riippuu monista tekijöistä, joiden olosuhteet eivät vielä ole nähtävissä. Kuitenkin me voimme tutkia niitä perusteita, joiden mukaan asiat olisivat voineet tapahtua.

Ensiksikin elinolosuhteet tällaisella taivaankappaleella, sanotaan vaikka kuussa, tai Mars-planeetalla, täytyisi olla sellaiset, että ne mahdollistaisivat tasapainoisen ja, tiettyyn pisteeseen asti, riippumattoman elämän taloudelliselta näkökannalta. Paljon on spekuloitu elämän selviytymisen mahdollisuudella oman planeettamme ulkopuolella, joka kerta hypoteettisesti, ja on niitä jotka menevät niinkin pitkälle, että esittävät yhtälöitä keinotekoisen ilmakehän luomiseksi kuuhun, jolla eittämättä on tieteelliset perusteet, ja joka saattaa jonain päivänä toteutua. Olettakaamme, että magnesiumsilikaatteja voi esiintyä kuun vesissä 13%:n asti. Käyttämällä kuuhun tuotuja koneita ja energiaa, ehkäpä avaruusasemalta, kivet voitaisiin louhia pienemmiksi, jauhaa, ja sen jälkeen erottaa aines vedestä. Tätä voitaisiin kerätä ja sitten hajoittaa vedyksi ja hapeksi, käyttämällä sähkövirtaa ja auringon lyhytaaltosäteilyä. Happi voitaisiin käyttää hengittämiseen; vety voitaisiin käyttää polttoaineena.

Jokatapauksessa jos elämä ei ole mahdollista taivaankappaleilla muuten kuin niiden luonnonvarojen hyötykäyttämiseksi, ja niiden parissa työskentelevien ihmisten jatkuvasti vaihtuessa, kyvyttömänä elämään eristyksissä määrätöntä aikaa, itsenäisyys ei koskaan toteudu.

*****

Nyt tulemme itse ongelmaan, eli mitä tehdä jos taivaankappaleiden asukkaat asukkaat, tai maan ulkopuoliset biologiset olennot (EBE) haluavat asettua asumaan tänne.

1. Jos ne ovat poliittisesti järjestäytyneet ja niillä on samanlainen kulttuuri kuin omamme, ne voivat saada tunnustuksen itsenäisenä kansana. Ne voisivat tarkastella minkä tasoinen kehitys vaaditaan kolonisaatiolta.

2. Jos ne pitävät kulttuuriamme poliittisesti epäyhtenäisenä, niillä saattaisi olla oikeus asuttaa planeettamme. Tottakai tämä kolonisaatio ei voi toteutua klassisesti.

Ylivoimainen kolonisaation muoto täytyisi kehittää, joka toimisi eräänlaisena holhouksena, mahdollisesti YK:n hyväksymänä. Mutta olisiko YK:lla laillista oikeutta sallia sillä tavoin tapahtuvaa meidän holhoamistamme?

(a) Vaikka YK on kansainvälinen organisaatio, ei ole epäilystäkään siitä että sillä ei ole oikeutta holhoukseen, sillä sen toimialue ei ulotu sen jäsensuhteiden ulkopuolelle. Sillä olisi oikeus väliintuloon vain jos jäsenvaltion suhteet taivaankappaleen kanssa vaikuttaisivat toiseen jäsenvaltioon. YK:lla ei ole toimivaltuuksia ulkoavaruuden kansoihin. Mutta jos suhteet johtavat konfliktiin toisen jäsenvaltion kanssa, YK:lla täytyisi olla oikeus tulla väliin.

(b) Jos YK olisi valtioiden yläpuolella oleva organisaatio, sillä olisi pätevyys hoitaa kaikenlaisia ulkoavaruuden kansojen kanssa esiintulleita ongelmia. Tietysti vaikka se onkin vain kansainvälinen organisaatio, sillä voisi olla pätevyys jos sen jäsenvaltiot olisivat valmiita tämän tunnustamaan.

*****

On vaikea ennustaa minkälainen on kansainvälisen lainsäädännön asenne taivaankappaleilta planeettamme tietyille alueille saapuneita kansoja kohtaan, mutta ainoa asia joka voidaan nähdä ennalta on, että nämä käsitteet tulevat muuttumaan perusteellisesti.

Me emme voi sulkea pois mahdollisuutta, että teknologisesti meitä edistyneempi ulkoavaruuden kansa ottaa itselleen oikeuden miehittää toinen taivaankappale. Kuinka sitten tällainen miehitys voisi tapahtua?

1. Taivaallisen valtion hyväksikäyttö tuomittaisiin, muut voisivat ajatella että kaikille muille taivaallisille valtioille tulisi antaa sama oikeus, mikäli ne vain kykenevät saavuttamaan toisen taivaankappaleen. Mutta tämä pitäisi yllä näiden valtioiden etuoikeutta.

2. Taivaankappaleiden jako alueisiin ja niiden jakaminen taivaallisten valtioiden kesken. Tämä toisi esiin jako-ongelman. Lisäksi toisilta taivaallisilta valtioilta vietäisiin mahdollisuus maa-alan omistamiseen, tai jos niille sallittaisiin sellainen, se sisältäisi monimutkaisia operaatioita.

3. Jakamaton yhteissuvereniteetti, joka antaa jokaiselle taivaalliselle valtiolle oikeuden käyttää toisia hyväksi miten kukin parhaiten katsoo. Tämä loisi anarkian, vahvin voittaisi lopuksi.

4. Moraalinen olio? Tämä vaikuttaisi olevan sopivin ratkaisu, lähettää sopimus, joka tarjoaa mahdollisuuden taivaallisten rotujen täydelliselle sulautumiselle siten, että oma kulttuurimme säilyisi ja joka takaisi että rotujen läsnäolo ei paljastuisi.

Itseasiassa, me emme usko tarpeelliseksi mennä niin pitkälle. Kysymys olisi vain taivaallisten kansojen kansainvälistämisestä, ja kansainvälisen sopimuksen luomisesta, joka kieltäisi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden hyväksikäytön.

*****

Maapallon niiden valtioiden miehitystoimet, jotka ovat menettäneet kiinnostuksensa kansainväliseen lakiin, sillä res nullius (vapaata) maa-alaa ei enää ole, on saamassa takaisin painoarvonsa kosmisessa kansainvälisessä laissa.Viime vuosisadan loppuun mennessä miehittäminen oli normaali tapa hankkia maa-alojen suvereniteetti, kun tutkimusmatkat tekivät mahdolliseksi uusien alueiden löytämisen, jotka olivat joko asumattomia tai sivilisaatio niissä oli alkukantaista.Imperialistinen valtioiden laajentuminen loppui kun valloitettavat maa-alat loppuivat, jotka nyt on imetty maasta ja ovat olemassa vain planeettainvälisessä avaruudessa, jossa taivaalliset valtiot tuovat esiin uusia ongelmia.

*****

Res nullius on jotain joka ei kuulu kenellekään, kuten esimerkiksi kuu. Kansainvälisessä laissa taivaankappale joka ei ole minkään valtion suvereniteetin alainen on res nullius. Jos voitaisiin määrittää että taivaankappale aurinkokunnassamme kuten kuu oli tai on toisen taivallisen rodun miehittämä, mikään maapallon valtio ei voisi esittää res nullius vaatimusta (jos kyseinen valtio päättäisi tulevaisuudessa lähettää tutkimusmatkailijoita valtaamaan sen). Se olisi olemassa res communis, eli kaikilla taivaallisilla valtioilla on siihen samat oikeudet.

*****

Ja nyt viimeiseen kysymykseen onko taivaallisten astrotasojen läsnäolo ilmakehässämme suoraa seurausta ydinaseiden testaamisesta?

Tuntemattomien avaruusalusten läsnäolo ilmakehässämme (ja mahdollisesti planeettaamme ympäröivillä kiertoradoilla) on nyt de facto puolustusvoimiemme hyväksymä.

Jokaisesta kysymyksestä aikooko USA jatkaa fissioydinaseiden testaamista ja kehittää fuusioaseita (vetypommeja), tai päästä sopuun aseistariisunnasta tai liian tuhoisien aseiden käytön kieltämisestä, poislukien kemialliset aseet, joita jostain ihme syystä emme osaa selittää, on päästy sopuun, filosofien valitusvirsien, poliitikkojen myyräntyön ja diplomaattisten konferenssien ollessa tuomittuja epäonnistumaan ja saadessa aikaan ei juuri mitään.

Atomipommin käyttö yhdistettynä avaruusaluksiin luo uhan sellaisella skaalalla, että on absoluuttisen tarpeellista päästä sopuun tästä aiheesta. Tuntemattomien lentävien esineiden ilmestyessä (mielipiteet niiden alkuperästä ovat erittäin jakautuneet) Euroopan ja Yhdysvaltojen taivaalle on saanut aikaan pelkoa, ahdistuksen turvallisuudesta, joka ajaa suurvaltoja etsimään uhkaan ratkaisua.

Sotilasstrategit näkevät ydinkärjillä varustetut avaruusalukset äärimmäisenä aseena. Jopa tekokuiden käyttö tiedusteluun ja kohteen valintaan ei ole kaukana. Avaruusalusten, satelliittien ja myös rakettien sotilaallinen tärkeys on kiistämätön, sillä ne projisoivat sodankäynnin horisontaalitasosta vertikaaliseen sanan konkreettisimmassa merkityksessä. Hyökkäys ei enää tule tietystä suunnasta, eikä tietyn valtion suunnalta, vaan taivaalta, jossa on käytännössa mahdotonta määrittää kuka hyökkääjä on, kuinka ehkäistä hyökkäys tai kuinka heti vastata hyökkäykseen. Nämä ongelmat kärjistyvät edelleen identifikaatiosta. Kuinka ilmapuolustustutkan käyttäjä tunnistaa, tai tarkemmin sanottuna, luokittelee kohteensa?

Tällä hetkellä voimme hengittää hieman vapaammin kun tiedämme, että hitaasti liikkuvat pommittajat ovat atomipommien pudotuskeino, ja ne voidaan tunnistaa kaukaa tutkan avulla. Mutta mitä teemme sanotaanko kymmenen vuoden päästä? Kun tekokuut ja raketit löytävät paikkansa avaruudesta, meidän täytyy tarkastella avaruusalusten aiheuttamia potentiaalisia uhkia. Täytyy miettiä sitä seikkaa, että tällaisten alusten virheellinen tunnistaminen mannertenväliseksi ohjukseksi sen saapuessa uudelleen ilmakehään voi johtaa ydinsotaan jolla on vakavat seuraamukset.

Viimeiseksi, meidän tulisi tarkastella mahdollisuutta että ilmakehämme viimeaikaiset testit ovat voineet vaikuttaa taivaallisten tahojen saapumiseen tutkimaan tilannetta. Ne ovat voineet olla kiinnostuneita tai jopa hätääntyneitä sellaisesta toiminnasta (ja aivan oikeutetusti, sillä venäläiset tekevät kaikkensa seuratakseen ja tallentaakseen sellaiset testit).

Johtopäätöksenä, meidän ammattimainen mielipiteemme perustuu saatuun dataan siitä, että tilanne on erittäin hengenvaarallinen, ja on ryhdyttävä toimiin vakavan ongelman oikaisemiseksi.

Kunnioittaen,

(allekirjoittanut) Dr. J. Robert Oppenheimer

Director of Advanced Studies, Princeton, New Jersey

(allekirjoittanut) Professor Albert Einstein

Princeton, New Jersey

Tiede

Lähettääkö 13 tuhatta vuotta vanha maata kiertävä satelliitti kaikusignaaleja?

2 kommenttia

Eräät tahot väittävät, että Nikola Teslan vuonna 1899 poimimien radiosignaalien ja pitkään viivästyneiden kaikusignaalien välillä (jotka poimittiin 1920-luvulla Oslossa) on yhteys. Tesla uskoi, että hänen vastaanottamansa signaalit ovat ulkoavaruudesta. Ilmiön nk. ”satelliittiselitys” on peräisin vuodelta 1954, kun päivälehdet, mm. Saint Louis Dispatch ja San Francisco Examiner, julkaisivat juttuja Donald Keyhoesta, joka näiden mukaan oli sanonut USA:n ilmavoimien raportoineen löytäneensä kaksi maata kiertävää satelliittia. Tuohon vuoteen mennessä yhtään ihmisen tekemää satelliittia ei oltu vielä koskaan laukaistu avaruuteen.

Helmikuussa 1960 julkaistiin lisää raportteja, joissa todettiin USA:n laivaston havainneen tumman ja tärisevän kappaleen kiertävän maata 79°:lla leveysasteella, jonka kierrosaika oli 104,5 minuuttia. Sen kiertorata oli myös erittäin epäkesko, jonka pituussuuntainen huippukohta on 1728 kilometrin päässä ja leveys vain 216 kilometrin päässä. Tuolloin laivasto seurasi Discoverer VIII -satelliitin laukaisussa irronnutta kuorenpalasta, jolla oli samanlainen kiertorata.

Vuonna 1973 skotlantilainen kirjailija Duncan Lunan analysoi norjalaisten radiotutkijoiden dataa, ja hän tuli siihen tulokseen että ne osoittivat tähtikartalla Epsilon Boötikseen, Boöteksen tähdistön kaksoistähteen. Lunanin hypoteesi oli, että signaaleja lähetettiin 12,600 vuotta vanhasta maata ympäröivästä kohteesta, joka sijoittuu maapallon erääseen Lagrangen pisteeseen.

Duncan Lunan on sanoutunut irti Mustan Ritarin jupakasta. Hän  ei ole ammattiastronomi, ei radioamatööri eikä professori. Duncanin analysoima data 1920-luvulta oli ilmeisesti virheellistä, mutta hän on julkaissut aiheesta spekulatiivisen analyysin nimellä Children from the Sky.

1950-luvulla Clyde Tombaugh, Pluto-planeetan löytäjä, oletettavasti löysi maata kiertävän satelliitin jota ei aikaisemmin ollut tunnettu. Tombaugh tutki luonnollisia kiertolaisia 1950-luvun alkupuolella käyttäen Baker-Nunn -seurantakameroita, jotka olivat kaikkein kehittyneimpiä tuohon aikaan. Lopputulos oli, että kuu poislukien maata ei kierrä mikään pesäpalloa isompi. Jos näin olisi ollut, olisi se löytynyt lähempää L1-pistettä maan ja kuun välissä.

Viimeisin ja eniten viitattu todiste mysteerisatelliitista on vuodelta 1998. Tällöin avaruussukkula Orbiter Endeavour valokuvasi tunnistamattoman esineen matalalla kiertoradalla. Näitä kuvia käytetään vankimpana todistusaineistona satelliitin olemassaolosta. Kuitenkin kuvien tarkempi analyysi viittaa enemmänkin avaruusromuun kuin satelliittiin. Selityksenä pidetään venäläisen avaruusmoduulin lämpösuojaa. Venäläisillä oli tuolloin kiertoradalla Zarya-moduuli, joka oli tarkoitus kytkeä amerikkalaisten asemaan. Robottikäsi ei kuitenkaan saanut kunnon otetta moduulista ja useita osia siitä liukui pois.

Endeavourin miehistön havainnoista otettiin valokuvia. Näitä kuvia analysoivat ihmiset ovat väittäneet, että kyseessä voisi olla Pakal-alus, oletettu Maya-avaruusalus, josta on kirjoittanut mm. Erich von Däniken.

”Musta Ritari”-nimellä tunnettu satelliitti väitteiden mukaan kiertää maata lähellä sen napoja, ja ufologien sekä muiden asiaan perehtyneiden uskomusten mukaan satelliitti on 13 tuhatta vuotta vanha ja peräisin maan ulkopuolelta.

Myös elämää ulkoavaruudesta etsivä SETI-projekti kirjoitti vuonna 1999 otsikolla ”Lähettävätkö tuntemattomat luotaimet kaikusignaaleja?”

 

Satelliittitarina on innoittanut kuitenkin vetämään yhtäläisyysmerkkejä muualle. Philip K. Dickin kirja VALIS gnostilaisine eksegeeseineen, jossa avaruudesta lähetetty signaali vastaanotetaan omaelämänkerrallisessa scifi-tarinassa suoraan kirjailijan aivoihin, on varsin sopiva hengentuotos luettavaksi jos aiheesta on kiinnostunut.

The Black Knight from Space – Inspiroivalla otsikolla varustettu hyvä haastattelu.

Alien Artifacts in the Solar System – Artikkeli kuvaa useamman omituisen tapahtuman, mukaanlukien Mustan Ritarin. Mainintaa myös Bracewellin luotaimista.

ASTRA and SETI – Duncan Lunanin kirjoittama esittely.

ET Radio Signals – Enemmän tietoa vuoden 1927-28 tapahtumista.

Phildickian Gnosticism – Philip K. Dickin osallistuminen tapahtumiin.

UFOt

Musta UFO nousee tulivuoresta Meksikossa

Video Kommentoi

Tämä uskomaton havainto tapahtui 9. kesäkuuta. Popocatepetl-tulivuori sijaitsee Mexico Cityn lähimaastossa. Tulivuori päästi savua ja tuhkaa, ja samalla havaittiin musta UFO lentävän vuoren sisästä. UFO-tutkijat uskovat laajasti, että tulivuori on sisäänkäynti maanalaiseen avaruustukikohtaan noin 4-6 kilometriä maanpinnan alla. Silminnäkijät ovat havainneet UFOja sen suulla monta kertaa kuukaudessa.

 

 

Alunperin julkaissut UFO Sightings Daily.

Tiede

3000 huonetta hieroglyfeja: Muinainen maanalainen labyrintti löydetty Egyptistä

Video Kommentoi

Arabiankielen sana mataha tarkoittaa labyrinttia. Näin nimetty tutkimusmatka vuonna 2008 tutki Egyptin Hawarassa olevaa maanalaista labyrinttia.

Monet klassiset kirjailijat, kuten Herodotos ja Strabo, ovat kuvanneet kolossaalisia temppeleitä, joiden sanotaan sisältävän 3000 huonetta täynnä hieroglyfejä ja maalauksia.

Belgian egyptintutkijat luotasivat Hawaran hiekkamaastoa korkealla teknologialla ja he löysivät legendaarisen kadonneen rakennelman, joka hautautui hiekan alle kaksi vuosituhatta sitten.

Labyrintti sijaitsee etelään Amenemhat III:n pyramidista. Pyramidi on 58 metriä korkea ja sen sivut ovat 100 metriä pitkät. Labyrintin pohjan uskotaan muodostuvan suuren pyramidin vastapuolella sijaitsevasta hautatempplelistä.

Tietoisuus

Tietoisuus: Ihmeellinen yhteensattuma vaiko vaatimus universumin olemassaololle?

Kommentoi

Se että elämää on olemassa on lähes yhtä outoa kuin se on riemastuttavaa. Se on outoa, koska todennäköisyys että on olemassa universumi, joka on sopiva elämälle, on itseasiassa varsin pieni, kun otetaan huomioon että jos universumiamme hallitsevat lait olisivat hiukankaan erilaiset, elämä olisi mahdotonta. Tämä tarkoittaa, että universumimme järjestys osuu kapealle kaistalle mahdollisia asioiden olemassaolon sallivia vaihtoehtoja.

Jos universumiamme hallitsevat perimmäiset voimat olisivat olleet edes 2%:n verran erilaiset siitä mitä nyt, asiat olisivat täysin toisenlaiset. Esimerkiksi jos vahva ydinvetovoima (yksi atomit kasassa pitävistä voimista) olisi ollut 2% vahvempi, kaikki vety universumissa olisi tullut kulutetuksi universumin alkuvaiheissa. Nukleosynteesi (uusia atomiytimiä olemassaolevista ytimistä, pääosin protoneista ja neutroneista, luova prosessi) ei olisi ollut mahdollinen siten kuin me sen tunnemme, ja täten muut kemialliset alkuaineet kuten hiili, typpi tai happi eivät olisi voineet syntyä. Tämä tarkoittaa ettei olisi tähtiä, ei planeettoja, mikään ei olisi niinkuin me sen nyt tiedämme. Kun tämä otetaan huomioon, eivät ainoastaan kompleksit ilmiöt, vaan myös ”yksinkertaiset” kuten kivien olemassaolo tuntuvat epätodennäköisiltä. Tämä omituisuus voidaan selittää sanomalla, että sellaiset asiat syntyvät vain koska tämä universumi on erittäin hienosäädetty niin, että tarpeelliset olosuhteet älyllisen elämän syntymälle ovat mahdollisia. Niinkuin puutarhuri huolehtii kasveistaan, niin myös universumista näytetään huolehdittavan.
Anthropic principle

Monien mielestä tämä on argumentti älykkään suunnittelun puolesta. Universumi tuntuu olevan myös luotu jotakin tarkoitusta varten, ja tämä on elämän olemassaolo. Jotkut menevät vieläkin pidemmälle: universumin järjestyksen taka-ajatuksena on tietoisuuden kukoistaminen. Tätä kutsutaan antrooppiseksi periaatteeksi.

Sana antrooppinen tarkoittaa yksinkertaisesti ”suhteessa ihmisiin”, ja se on periaate siksi koska ajattelumallia käytetään aksiomaattisesti, se on päättelyketjun lähtökohta josta lähdetään liikkeelle tai jota laajennetaan loogisesti. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Onko se argumentti Jumalan olemassaolon puolesta? Onko se vain viittaus siihen mikä tuntuu olevan yhteensattumaa? Paha mennä sanomaan, sillä johtopäätelmät riippuvat itse kunkin uskomuksista ja maailmankatsomuksesta.

Periaatteesta on kaksi muotoa: Vahva muoto sanoo, että tietoinen elämä ei ole yhteensattumaa, vaan se on pikemminkin vaadittava ehto universumin olemassaololle. Ikäänkuin universumin tarkoitus olisikin tuottaa elämää. Heikko muoto sano, että ihmisyydessä ei ole mitään erikoista, se on sivutuote jolla ei ole keskinäistä asemaa.

Huolimatta siitä mihin päätelmiin tullaan tarkasteltaessa epätodennäköisiä ilmiöitä, paljon tärkeämpää on keskittyä universumiin elämää ylläpitävänä voimana, joka syleilee meitä koko olemassaolomme ajan. Kosmoksemme on kuin kohtu, elämää kantava olio. Meille on annettu suurtekoihin kykenevä nykyinen elämämme. Me vuorostamme annamme universumille ilon tuntea itse itsensä. Kuten Carl Sagan on sanonut: ”me olemme kosmoksen tapa tuntea itse itsensä.”

Voitaisiin sanoa, että alkuräjähdyksessä kosmos on lähtenyt matkalle tietoisuuteen, ja nähtävästi se on tehnyt sen ilman suurta vaivannäköä: aivan kuin me olisimme luonnollinen seuraus, kuin hedelmää kantavat puut.

Alan Watts selittää, ”sinä, ihminen, kasvat ulos tästä universumista samalla tavoin kuin omena kasvaa ulos puusta. Sanotaan vaikka että omenapuu on puu joka ’omenoi’, käyttäen sanaa omena verbinä. Ja maailma jonne ihmiset saapuvat on maailma joka ihmistyy. Ja näin ihmisten olemassaolo on luonteenomaista sille universumille jossa elämme.”

Huolimatta siitä tiedämmekö universumin muista paikoista, joissa elämää esiintyy, on olemassa hyviä odotusarvoja. Esimerkiksi planeettoja, joilla on samanlaiset olinolosuhteet kuin omallamme, on omassa galaksissamme arvioitu olevan 40 miljardia (NASAn Draken yhtälöä käyttämällä saatu arvio).

 

Artikkeli naluenperin julkaissut Fractal Enlightenment.

Tietoisuus

Miksi liian looginen ajattelu voi olla haitallista

Kommentoi

Usein jokapäiväisessä elämässämme meitä vastaan tulee ilmaisuja kuten ”tilastojen mukaan”, ”todennäköisyys sille, että” tai lääketieteen lempilausahdus ”tutkimukset ovat osoittaneet”. Monta kertaa nämä fraasit toimivat avauksena väitteelle, jolla halutaan vihjata, että koska jotakin on tapahtunut suurimmalle osalle ihmisistä, se tulee tapahtumaan myös sinulle tarkalleen tietyllä tavalla. Tehdessämme meille tapahtuvista asioista olettamuksia tilastojen, galluppien tai vertailujen pohjalta, on helppo sanoa että ajattelemme ”loogisesti”.

Mutta mitäpä jos alkaisimme lähestyä elämäämme vähemmän loogisista ja enemmän luovista näkökannoista? Miten elämämme muuttuisi, jos ajattelisimme vähemmän ”olen realisti, tiedän mitä tutkimus sanoo”-tyylisesti ja enemmän malliin ”minä luon elämäni ajatusteni, uskomusteni ja asenteideni pohjalta”?

On tärkeää ensin tajuta, että molemmat tavat ajatella, looginen ja luova, ovat luonnollisia tapoja, ja niillä on oma paikkansa ihmisen psyykessä. Esimerkiksi asiat, kuten kävely, autolla ajo tai syöminen, ovat loogisella tavalla suoritettuna hyödyllisiä. Kuitenkin lähestyttäessä laajempia aiheita, kuten ihmisenvälistä kanssakäymistä, raha- ja työasioita, ihmissuhteita, ongelmanratkaisua tai suunnitelmia elämän varalle, luova ajattelu voi olla paljon hyödyllisempää selvittämään sen mitä me TODELLA elämältämme haluamme.

Yhteiskunnassa, jossa omien unelmiensa seuraaminen on ei ainoastaan harvinaista, mutta myös ylenkatsottua, ei ole ihme, että niin monet ihmiset luopuvat todellisista tavoitteistaan ja päämääristään ainoastaan asettuakseen epätyydyttävään suhteeseen ja vihaamaansa työpaikkaan, mutta tekevät niitä ainoastaan niiden tarjoaman turvan takia. Ihmiset yrittävät usein pitää yllä status quo’a. He löytävät itsensä tyytymästä olosuhteisiin, jotka ainakin pakottavat heidät kateellisesti kyttäämään naapureitaan vain siksi, että looginen ajattelu kertoo että tämä on se mitä vaaditaan onnelliselta ja antoisalta elämältä.

Kuten Deepak Chopra on sanonut, ”universumilla ei ole rajoja. Sinä asetat rajat universumille odotuksillasi.” Jos me uskomme tämän väittämän olevan totta, silloin voidaan turvallisesti sanoa että jos me ODOTAMME elävämme elämämme kuten olemme aina halunneet, miksemme sitten kykenisi tehdä niin?

Yksittäinen eniten toimintakykyä heikentävä inhimillinen tunne on pelko. Oli se sitten muutoksen pelko, epäonnistumisen pelko, muiden sanomisten pelko tai jopa onnistumisen pelko, pelko on kiistämättä asia numero yksi, joka estää ihmisiä saavuttamasta tavoitteitaan.

Pelko usein naamioituu loogiseksi ajatteluksi. Kun emme ole tarkkoja, pelko juoksentelee yltympäriinsä leimaten asioita ”vaarallisiksi”, tavoitteita ”epärealistisiksi” ja uudenlaista ajattelua ”typeräksi”. Missä vaiheessa rakastamansa unelmaelämän tavoittelusta tuli epärealistista? Miten meistä yhteiskuntana tuli niin väsyneitä, että odotamme elämämme asioiden olevan vähemmän kuin hämmästyttäviä?

Jos emme odota asioiden olevan hienoja, niin mitä toivoa meillä on että asiat joskus olisivat hienoja? Jos me odotamme ja hyväksymme että asiat menevät niinkuin vanhemmilla, ystävillä ja isovanhemmillamme, myymmekö itsemme halvalla loogisen päättelyketjun tähden?

todellisuus
Sinä olet ainoa joka luo sinun todellisuutesi.

 

Kun me ajattelemme loogisesti, me vangitsemme itsemme rajoitteisiin. Kun me ajattelemme luovasti, me avaamme itsemme ratkaisuille ja rajoittamattomille mahdollisuuksille. Kun me lähestymme elämäämme luovasta lähtökohdasta, alamme nähdä epäonnistumiset mahdollisuuksina kasvaa ja hakea uutta suuntaa, ja käytämme enemmän aikaa omia lahoja sekä taitoja hyödyntävien pyrkimyksiemme parissa.

Luovat ajattelijat tuntevat hallitsevansa omaa elämäänsä täydellisesti, ja olettavat menestyvänsä sillä he odottavat aina kasvavansa ihmisenä. Tällaiset odotukset ja uskomukset heijastuvat ulkoiseen todellisuuteen. Loogiset ajattelijat odottavat, että asiat menevät niinkuin data on osoittanut, missä luovat ajattelijat tietävät universumin olevan täynnä rajatonta potentiaalia, ja vaikka jokin asia olisi tapahtunut tietyllä tavalla jollekulle, se ei tarkoita että se tulisi tapahtumaan sillä tavalla heille.

On niin tärkeää muistaa, että universumi ei ainoastaan halua sinun olevan onnellinen ja rakastaa omaa elämääsi, vaan että se myös tarvitsee sinun onnellisuuttasi. Sinun lahjasi ja kykysi ovat täydellisen ainutlaatuiset, ja oikein käytettynä ne ovat sinun lahjasi ihmiskunnalle.

 

Artikkelin alunperin julkaissut Fractal Enlightenment.