Ovatko kloonit omaisuutta vai ihmisiä? Mitä oikeuksia klooneilla on? Entä mitä oikeuksia muilla on kloneihin nähden?
Kloonaus on asia, josta meidän on mielestäni keskusteltava enemmän. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat jatkuvasti haasteita. Elämän pelastaminen ja elämän parantaminen ei ole helppo tehtävä. Ajatus ihmisten kloonaamisesta herättää niin monia kysymyksiä. Miksi ihmisiä pitäisi kloonata? Mitä tarkoitusta ihmisten kloonaaminen palvelee? Miksi joku haluaisi tuottaa yksilöitä, kokonaisuuksia tai populaatioita, jotka ovat identtisiä sen vanhemman tai alkuperäisen organismin kanssa, josta ne on saatu tai johdettu?
Kloonaus voi olla hyödyllistä ja parantaa joidenkin ihmisten elämää, mutta siihen liittyy vielä niin paljon avoimia kysymyksiä, että toivon, että kokeet rajoitettaisiin kasveihin, vaikka olen lukenut eläimillä tehdyistä kokeista.
Ajatus kantasolujen talteenotosta napanuorasta voi olla hyödyllinen ja eettinen, mutta kuinka monella ihmisellä on varaa säilyttää kantasoluja, kun ne on kerätty? Elinten kloonaaminen tällä tavoin on luultavasti eettisin tapa kloonata elimiä, ja se on varmasti parempi potilaalle, joka saa identtiset ruumiinosat. Harkitsevatko tutkijat ihmisten kloonaamista heidän elimiään varten? Se on pelottavaa! En haluaisi tietää, että ainoa syy siihen, että olen maan päällä, on se, että joku voisi kerätä elimeni.
Indianan yliopiston oikeustieteellisessä Bloomingtonissa vuonna 2001 käsiteltiin ihmisen geeniperimähankkeeseen liittyviä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten kloonausmenetelmiä, kloonauksen toteuttamiskelpoisuutta ja omistusoikeuskysymyksiä.
Kloonauksessa käytetään kahta menetelmää: blastomeerien erottelua, jossa alkio jaetaan pian hedelmöittymisen jälkeen, ja somaattista ydintekniikkaa (SNTC), jota käytettiin Dollyn kloonauksessa. Kyseessä on tekniikka, jossa munasolu poistetaan ja korvataan somaattisen solun ytimellä. Molemmilla menetelmillä voidaan luoda klooneja.
Kun lainsäätäjät 2000-luvun alussa laativat lainsäädäntöä kloonauksen kieltämiseksi, NIH:n entinen eetikko John Fletcher kommentoi: ”Syitä sen vastustamiseen ei ole helppo perustella”. Nyt on kulunut kaksikymmentä vuotta, ja tiedemiehet kloonaavat elimiä.
Terapeuttinen kloonaus, joka tunnetaan myös elinten kloonauksena, on prosessi, jossa kantasolujen viljelystä luodaan uusia ihmisen elimiä ja kudoksia, ei koskaan vastasyntyneiden vauvojen. Tuloksena syntyvällä elimellä on identtinen geenirakenne kuin vastaanottajalla, joten hylkimismahdollisuudet ovat teoriassa vähäiset.
Kloonauksella on tärkeä rooli kantasolututkimuksen kehittämisessä alkion kantasolujen siirtämiseksi potilaille, koska kantasolut olisivat geneettisesti samanlaisia kuin luovuttajapotilaalla. Hylkimisriskiä ei olisi, kun taas ksenotransplantaatiossa, eli elinten kloonauksessa eläimiä käyttäen, hylkimisprosentti on suurempi.
Meillä on moraalinen velvollisuus parantaa sairauksia, kun se on mahdollista, ja pelastaa ihmishenkiä, kun se on mahdollista, mutta on edelleen epäselvää, mitä oikeuksia kloonilla on ja kuka omistaa oikeudet kudokseen. Voidaanko kloonia koskaan kehittää kloonin hyvinvoinnin vuoksi?
Kuka omistaa kloonit? Tuomioistuimet tunnustavat jo nyt omistusoikeuden elävään materiaaliin.” Useat eri osapuolet voivat mahdollisesti vaatia kloonattuja elimiä tai kudoksia: DNA:n/kudoksen luovuttaja, klooni ja tiedemies, joka kehitti kloonatun kudoksen/elimen tai siirtogeenisen eläimen.
Uusiutuvia ja uusiutumattomia ruumiinosia koskeva varallisuusoikeus käsittelee eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. DNA:n luovuttajalla on oikeus omaan DNA:hansa ja kloonin elimiin. Kloonaustapauksessa Moore vastaan Kalifornian yliopiston hallintoviranomaiset tuomioistuin totesi, että Moorella oli kanneperuste luottamusvelvollisuuden rikkomisesta, mutta tuomioistuin kieltäytyi toteamasta kanneperustetta muuntamisesta.
Jotta Moore saattoi nostaa muuntamista koskevan kanteen, hänen oli ”osoitettava, että hänen omistusoikeuteensa tai hallintaoikeuteensa on tosiasiallisesti puututtu”. Toisin sanoen hänen oli täytynyt säilyttää kennojensa omistusoikeus sen jälkeen, kun ne oli poistettu. Tuomioistuin noudatti asiassa Cornelio v. Stamford Hospital kaltaisia perusteluja. Muut tapaukset osoittavat kuitenkin, että kryosäilytettyyn esitsygoottiin voi liittyä omistusoikeus, ja Hecht v. Superior Court -tapauksessa oli kyse siittiöitä koskevista omistusoikeuksista.
Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkiviraston (PTO) Missourin yliopistolle 3. huhtikuuta 2001 myöntämä patentti US 6,211,429 on kirjoitettu niin laajasti, että se näyttää sisältävän ihmisen kloonauksen ja kloonaustuotteet sen suojan piiriin. Tieteen avulla hedelmöittyneitä tai luotuja ihmisiä koskevaan eettiseen julkiseen politiikkaan kuuluu seuraavaa;
oikeus autonomiaan eli siihen, että muut eivät saa loukata tai vaarantaa ihmisen ruumiillista koskemattomuutta;
Kenelläkään henkilöllä tai yhteisöllä ei ole oikeutta orjuuttaa, omistaa tai hallita ketään ihmistä biologisen kehityksen vaiheesta riippumatta;
Jokainen geneettisesti inhimillinen organismi on ihminen; kloonattu alkio on erillinen ja erillinen geneettisen materiaalin luovuttaneesta henkilöstä, ja siksi se on ainutlaatuinen, laissa suojattu olento;
Kenelläkään henkilöllä tai laitoksella ei ole oikeutta valvoa tai hyötyä mistään prosessista, jonka tarkoituksena on kloonata ihminen.
Viitteet
Collins, F. S. (2006). The language of God: A scientist presents evidence for belief. New York, NY: Free Press. ISBN: 9781416542742.
Cunningham, Comstock, (2002), The Right to Patent a Human Being: Fact, Fiction, or Future Possibility?, The Center for Bioethics and Human Dignity, https://cbhd.org/content/right-patent-human-being-fact-fiction-or-future-possibility
Hilmert, Laura, J., (2001), Cloning Human Organs: Potential Sources and Property Implications, J.D., Indiana University School of Law-Bloomington 2001; B.S. Biology, Indiana, University, 1998, Retrieved from, http://ilj.law.indiana.edu/articles/77/77_2_Hilmert.pdf
Pozgar, G. D. (2019). NVPMD: Legal aspects of healthcare administration. 13E-Liberty Custom. Burlington, MA: Jones & Bartlett. ISBN: 9781284170931.
Surfcrs, (2011), Organ Cloning Ethics, http://www.cloneorgans.com/organ-cloning-ethics/18/
Artikkelin julkaissut Minding Hearts
