Artikkelin kirjoittanut Martin Winiecki

Aikana jolloin puolisotilaalliset joukot riistävät väkivallattomia mielenosoittajia suurten amerikkalaiskaupunkien kaduilta ja jolloin Fox News on viimein alkanut syynätä Valkoisen talon asukkia tarkemmalla silmällä, kun näkee niin monen New Age -skenen tyypin kääntyvän Trumpin uudelleenvalinnan ja fasistisen vallankaappauksen puolelle (jota nimitetään termillä “suuri herääminen”), tuo kaikki on pelottavaa monella eri tasolla.

Viime viikkoina olen keskustellut monien henkisten piirien tyyppien kanssa sosiaalisessa mediassa, jotka ovat langenneet minun mielestäni äärioikeistoa varten tehtyyn ja sen ylläpitämään räävittömään propagandakampanjaan, Qanoniin.

Olen yrittänyt parhaani johtaa näitä keskusteluja kunnioituksella ja säädyllisyydellä oppiakseni jotain uutta. Perustuen siihen mitä olen nähnyt, ihmiset jotka flirttailevat tai omaksuvat suoraan Qanon-narratiivit eivät ole tyhmiä tai tietämättömiä. Pidän monia heistä älykkäinä ja avomielisinä. Se on se mikä tekee ilmiöstä vieläkin hälyyttävämmän. Mielestäni Qanon korostaa jotain mikä on henkisessä / New Age -skenessä perin juurin mätää. Se koskettaa kollektiivisia sokeita pisteitä, joita tällä alakulttuurilla on ja joita se levittää.

Tiedän, että jotkut teistä tulevat pitämään tätä riidankylvämisenä tai todisteina siitä että valtaapitävät ovat aivopesseet minut. Mutta tässä on minun mielestäni 6 syytä sille miksi niin moni henkinen ihminen on tullut Qanonin huijaamaksi (listan ei ole tarkoitus olla läpikotainen):

1) Rakenteellisen analyysin puute

Valtavirran kulttuurien negatiivisista mentaliteeteista ulos astuneet ihmiset usein järkyttyneinä alkavat nähdä salaliittoja, korruptiota ja valheita kaikkialla. Heidän silmänsä ovat yhtäkkiä auki tämän koko yhteiskunnan erittäin rikolliselle luonteelle. Sekä sille miten valtavirran media on toiminut valtaapitävien ovimikkona, sensuroinut totuuden arkipäivän porvarillisen olemassaolon taustalla olevista epäoikeudenmukaisuuksista.

Ja kuitenkaan tämä tunne siitä, että media kusettaa, ei saa tukea mistään oikeasta ymmärryksestä siitä miten alistamisen mekanismit toimivat aiheuttaessaan sekä rikokset, sorron että epäoikeudenmukaisuudet ja niiden siivoamisen mediasta. Sinua voivat helposti manipuloida ne, jotka pyrkivät käyttämään hyväkseen tätä pettymyksen ja petetyksi tulemisen tunnetta, muotoilemalla salaliiton tiettyjen ihmisten, yhteiskuntaryhmien ja organisaatioiden ympärille — sen sijaan että paljastettaisiin systeemi joka on perso salaliitoille, hyväksikäytölle, sodalle ja kusetukselle. Yleisenä periaatteena sanoisin: minkä tahansa lainen kommunikaatio, joka yrittää syyttää tiettyjä henkilöitä tai ryhmiä systeemisistä ongelmista ilman että se ottaa kantaa systeemiin itsessään on vain yksi uudenlainen tapa jolla systeemi suojelee omaa itseään. Ja se on nimenomaan sitä mitä Qanon on. Se on äärimmäisen viekas ”hajoita ja hallitse” -kiila, joka kanavoi pettymystä rikkinäisestä ja rakenteellisesti epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä, joka voisi johtaa oikeaan poliittiseen heräämiseen ja identifioitumiseen protofasistisen valtion kanssa biljonääriluokan, Wall Streetin, öljy-yritysten ja sotateollisen kompleksin hyväksi.

Koska rakenteellinen analyysi puuttuu, ihmiset yksinkertaisesti eivät voi kuvitella, että se joka heidän mielestään ”puhuu totta” on osa samaa järjestelmää, jota vastaan he yrittävät hyökätä. Mutta vaikka tunnistaisitkin yhden tai kaksi kilpailevaa siipeä valehtelevan, se ei tarkoita että toinen siipi automaattisesti puhuu totta. Vastapropaganda voi olla yhtä petollista kuin valtavirran propaganda. Ihmiset unohtavat, että valta ei liity totuuteen, vaan narratiivin kontrolliin.

2) Ylenpalttisen yksinkertainen mustavalkoajattelu

New Age -skenellä on vakava psykospirituaalinen ongelma: alitajuisen varjomaailman tukahduttaminen.

Heidän usein ylenpalttinen yksisuuntainen fokus puhtaaseen, henkiseen valon ja rakkauden tasoon johtaa yhtä ylenpalttiseen ”negatiivisten emootioiden”, kuten vihan ja pelon, huomiotta jättämiseen. Monet new agerit ovat luoneet itselleen minäkuvan omasta persoonallisuudestaan, ”henkisen egon”, jonka avulla he uskottelevat olevansa jo puhtaita valo-olentoja, joita he pyrkivät olemaan, ja siksi he tukahduttavat oman “negatiivisuutensa” tavalla, joka ei ole heidän päivätajuisen mielensä saavutettavissa. Varjot täten heräävät eloon, jotka terrorisoivat ja alitajuisesti dominoivat heitä tukahdutetuista psykologisista kerrostumista, heidän omista rakkautta vaille jääneistä osistaan.

Pelko ja viha ovat voimakkaita emootioita, jotka eivät mene pois ne kieltämällä. Ja täysin päinvastaisesti varjot vain kasvavat sitä suuremmiksi mitä enemmän ne kielletään. Ja mitä enemmän joutuu tukahduttamaan negatiivisuutta itsessään, sitä helpommin ajautuu mustavalkoiseen salaliittoajatteluun, jossa hyvä ja paha taistelevat keskenään.

Kuten Paul Levy kirjoittaa hänen uraauurtavassa teoksessaan Dispelling Wetiko:

Henkiset / New Agen harjoittajat, jotka lakkaamatta tukevat valoa samalla kun he jättävät varjonsa huomiotta ovat yksi esimerkki taas yhden tyylisestä wetikon lumouksen alle ajautumisesta. Se on kaunis asia visualisoida ja vahvistaa valoa, kunhan se ei ole tiedostamaton tai pelkoreaktio pimeyttä vastaan. Monet metafyysiset “valotyöntekijät” ovat aitojen henkisten harjoittajien karikatyyrejä, niinkuin valon oikeaksi vakuuttaminen on tahatonta välttelyä muodostaa suhde omassa itsessään olevaan pimeyteen.

He ajattelevat etteivät he halua “ruokkia pimeyttä” kiinnittämällä siihen huomiota, ja silloin juoksemalla pois ja välttelemällä omaa pimeyttään he tahattomasti vahvistavat sitä pahaa jota he pakenevat. Pimeydestä katseen pois kääntäminen pitää näin sen tiedostamattomassa, ja se on se mistä pahuus on riippuvainen ollakseen olemassa. Jos me reagoimme tiedostamattomasti, verrattuna tiedostavaan reaktioon, pahuuteen jättämällä sen täysin huomiotta — “älä näe pahaa” — me annamme pimeydelle valtaa meistä.”

Tällä tavoin new age -skene on muuttunut valtaapitävien hyödylliseksi idiootiksi. Yksinkertaiset ja mustavalkoiset narratiivit ovat muuttuneet uudeksi ”massojen oopiumiksi”. Tässä ei ole mitään uutta. Totalitääriset ideologiat ovat aina tarvinneet perustakseen metafyysistä maailmaa, joka vangitsisi ihmiset omaan neuroottiseen persoonaansa ja kiihottaisi heitä tukahduttamaan ja ulkoistamaan omat varjonsa — eli ”emotionaalisen vitsauksen”, kuten Wilhelm Reich asian esitti — projisoimalla sen muihin. Vaikka new age -spirituaalisuus ei esittäydykään yhtä dogmaattisena ja jäykkänä oppirakenteena kuin institutionaaliset uskonnot ovat, se ei pelasta sitä tältä ansalta. Ainoastaan tietoisesti huomioon ottamalla varjot ja työskentelemällä niiden kanssa pelastaa meidät. Kuten suuri psykologi C.G. Jung sanoi, “Ei sitä valaistu kuvittelemalla valokuvioita, vaan tuomalla pimeyden tietoisuuteen.”

3) Sisäänrakennettu rotuennakkoasenne

Sisäänrakennettu rotuennakkoasenne eli rodullinen ennakkoluulo, jota ihmiset kantavat mukanaan tietämättään, on selvästi yksi tekijä joka saa ihmiset lankeamaan äärioikeiston salaliittoteorioihin. Maailmassa, jossa mustat, alkuperäiskansat ja muunväriset ovat nousemassa penäämään yhtäläisiä oikeuksia, monet valkoihoiset sopeutuvat yhteiskuntaan tuntemalla etuoikeutta omasta rodullisesta ylemmyydestään ja tällä hetkellä he (alitajuisesti) tuntevat olonsa uhatuiksi ja siispä he näin tekevät itsestään uhrin.

Vaikka ihmiset, jotka levittävät näitä narratiiveja, eivät välttämättä haluakaan sitä myöntää (tai heillä ei ole aikeenaan levittää rasismia), lakkaamatta toistetut tarinat siitä miten ”George Soros kontrolloi kaikkia yhteiskuntaliikkeitä” tai ”Black Lives Matter on liberaalien eliittien työkalu, jolla lavastaa rotusota” ovat selvästikin heijastumia hyvin tunntetuista rasistisista kielikuvista.

Soros-narratiivi on vain yksi uusi versio klassisesta antisemitistisestä sadusta, jossa ”voimakkaat juutalaiset vetelevät naruista suljettujen ovien takana”. BLM-narratiivi paljastaa sen syvälle juurtuneen mustien vastaisen vinouman, esim. rasistiset uskomukset kuten ”mustat eivät kykene puhumaan omasta puolestaan”. BLM:n kanssa yhtäläisyysmerkkien vetäminen ”mellakointiin” ja ”ryöstelyyn” on toinen todistus valkoihoisten mustien vastaisesta sentimentistä, jotka assosioivan mustien samanarvoisuuden ja vapauden vaaraan, uhkaan ja väkivaltaan.

New Age -skene sen yllämainitussa varjojen tukahduttamisessaan ei osaa myöntää rasismia ongelmaksi. Ja koska strukturaalinen analyysi puuttuu, sitä ei osata myöskään nähdä rakenteelliseksi ongelmaksi. Sen sijaan ihmiset käyttävät henkistä ohittamista (engl. spiritual bypassing) pakenemaan yhteenottoa, väittäen etteivät he näe värejä koska ”me olemme kaikki yhtä” ja ”kaikki olennot ovat samaa”, ja usein he mustamaalaavat niitä, jotka kamppailevat samanarvoisten ihmisoikeuksien puolesta sanoen ”kaikki elämät merkkaavat” (”all lives matter”).

Ja kun rasismi osoitetaan suoraan, monet henkiset etsijät kääntävät sen ympäri henkilöä vastaan antamalla palautetta, väitten ”Projisoit varjojasi minuun”, “Tämä on sinun karmallinen haava” tai “Ottamalla tämän vastakkainasettelua luovan aiheen esiin, sinä luot eripuraa.”

4) Ei minkäänlaista tasoa vaihtoehtomedialle

Monet henkiset ihmiset ovat niin irti oikeasta jalat-maassa -asenteesta, jota he pitävät ”illuusiona”, ja niin haluttomia hyväksymään sitä että heidän omat poliittiset näkemykset heijastelevat tiettyä ideologiaa, että monet ovat mentaalisessa tilassa jossa he uskovat kaiken eivätkä he samaan aikaan usko mitään. Erään suuren poliittisen filosofin Hannah Arendtin mukaan, tämä on juuri totalitaarisia ideologioita seuraavien ihmisten psykologinen tila.

Nykyajan New Age -liikkeen tapauksessa tämä ilmiö esiintyy eri kieroin tavoin. Jotain erittäin syvän ristiriitaista on käynnissä tällä hetkellä. Vaikka monet minun new age -ystävistäni soveltavat valtavirran mediaan kaikkein korkeinta kritiikkiä ja skeptisismiä, useimmat heistä uskovat kaikkein halvimpia valheita, joita vaihtoehtoiset alustat heille syöttävät, vaikka ne olisivat kommunikoitu miten primitiivisin tavoin. (Mistä muuten tiedät, että nyt ei puhuta totuudesta, puhutaan siitä leiristä kenen kanssa haluat olla. Vahvistusharha hoitaa sitten loput hommista.)

Kaiken tämän taustalla on massiivinen median kriisi. Useimmat ihmiset, jotka ovat kasvaneet viime vuosisadan puolella, näkivät valtavirtamedian vakaat luotettavuuden, objektiivisen totuuden pilarit. Jotain pidettiin totuutena koska se raportoitiin televisiossa. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtavirran media on paljastettu vinoutuneeksi ja epäluotettavaksi, joka ei aina ole sitoutunut totuuteen, vaan suojelee status quoa ja dominanttien eliittien valtaa.

Kun omasta maailmankuvastaan ravistellaan hereille, monet ihmiset kääntyvät pois, vaihtavat puolta ja nyt uskovat mitä tahansa vaihtoehtomedia heille syöttää, samalla tavalla kuin he uskoivat aiemmin massamediaan. Kuitenkin eettiset ja toimitukselliset standardit monissa nopeasti kasvavissa vaihtoehtomedian kanavissa ovat itse asiassa paljon matalammat kuin valtavirran kilpailijoilla, ja se on juuri se mikä niissä on ongelmallista. Lisäksi sosiaalisen median alustat on ohjelmoitu tavoilla, jotka rohkaisevat mustavalkoiseen ajatteluun ja luovat kaikukammioita joissa samanmieliset ihmiset vahvistavat toistensa uskomuksia, kehitellen kaikenlaista ryhmäajattelua ilman kriittisesti tarkastellen väitteitä, joita tietyissä skeneissä levitellään. Valheet, johtuen siitä että niin moni niitä toistelee aina vaan ja uudestaan, lopulta vain ”tunnetaan” aivan kuin ne olisivat totta.

Kaupallisille vaihtoehtomedian alustoille tämä ei selvästikään liity ainoastaan sisältöön, vaan myös rahaan. Kyse on suurimman mahdollisen seuraajamäärän kehittämisestä niin, että he voivat saada heiltä rahaa. Ja kuten olemme nähneet, aivan kuten valtavirran media on, että emotionaalisesti ladatun, simplistisen viestin julkaisu, joka ruokkii ihmisten neuroottista mieltä ja rodullisia stereotyyppejä, on se mikä tuottaa miljoonia ja miljoonia seuraajia — rehellisen, vivahteikkaan ja läpikotaisen tarkastelun sijaan, yhä vain ristiriitaisemmassa ja monimutkaisemmassa maailmassa.

5) Vasemmisto on menettänyt viehätyksensä

Toinen vahva syy sille miksi henkiset ihmiset juoksevat avosylin äärioikeiston leiriin on, että he ovat kyllästyneet vasemmistoon, joka on ollut perinteinen poliittinen koti monille. Minun mielestäni tälle on selviä ymmärrettäviä tekijöitä, kuten:

* itsepintainen materialismi ja kaiken sellaisen hylkääminen, mikä liittyy henkisyyteen tai jopa edes rakkauteen

* intellektuaalinen elitismi ja ylimielisyys

* tekopyhyys / systeemin kanssa vehtaaminen, esim. poliittiset tai yhteiskunnalliset liikkeet, jotka saavat alkunsa radikaalina kritiikkinä mutta jotka lopulta muuttuvat osaksi valtavirtaa ja puolustavat status quoa

* moraalinen ja ideologinen jäykkyys

* empatian puute kun kohdellaan ihmisiä, joilla on eroavia uskomuksia tai jotka tekevät virheitä, mitä toteutetaan armottomina julkisuuskuvaa kohtaan toteutettuina hyökkäyksinä

6) Tarve heimolle ja yhteisölle

Qanonin narratiivit ovat pelastuskultin sanomaa: ”me”, muutamat hurskaat, vapautamme maailman pahuuden ikeestä. Ihmiset, jotka aiemmin eivät ole tunteneet toisiaan, sulautuvat yhteen illusionaariseen yhteiseen identiteettiin, ennennäkemättömän historiallisen tehtävän taakse. Miksi ihmiset lankeavat tähän tarinaan? Koska he tuntevat olonsa yksinäisiksi ja kadotetuiksi anonyymissa, vieraannuttavassa kilpailun, eristäytymisen ja romahduksen maailmassa. Ihmiset liittyvät liikkeeseen ja omaksuvat ideologian koska he tuntevat tarvetta kuulua johonkin. Meillä kaikilla on tuo sama tarve — se on ihmisyydelle perustavanlaatuista.

Sen sijaan että naurettaisiin niitä, jotka pyrkivät etsimään yhteenkuuluvuudentunnetta dehumanisoivien ideologioiden liikkeistä, meidän tulee rakentaa liikkeitä, jotka vahvistavat ihmisten kunnianarvoisuutta, koska ne voivat tarjota yhteenkuuluvuudentunteen samalla kun tarjotaan suurempi, yhteinen tarkoitus maailmalle.

Loppujen lopuksi Qanon minulle on provokaatio ja peili, joka näyttää sen että ”pyhän aktivismin” konseptia ja käytäntöä tulee syventää, jotta voisimme rakentaa liikkeitä jotka ovat sekä henkisiä että poliittisia, jotka yhdistävät rakenteellista vallan systeemianalyysia varjojen kanssa tehtävään työhön (ja näin vastataan kysymykseen rasististen ja patriarkaalisten kaavojen vääristymästä sekä syvemmistä kollektiivisen trauman haavoista ja kaavoista), samalla kun rakennetaan yhteisöä, regeneroidaan bioalueita ja keskitytään postkapitalistiseen, postimperialistiseen visioon maailmasta, joka voi tuoda yhteen ne, jotka tällä hetkellä edelleen kokevat olevansa hajoitettuja.

 

Artikkelin julkaissut Films For Action