Kampanjan verkkosivu: https://cyber-torture.com/
Sähköpostiyhteys: EU11CACH@gmail.com
Kuuntele Magnus Olssonin haastattelu: https://odysee.com/@TrueTube:9d/Cyber-Torture:3
Video myös artikkelin lopussa.
Haastattelun kysymyksiä:
- Tervehdys Magnus. Haluaisitko esitellä itsesi lyhyesti niille, jotka eivät tiedä kuka olet?
- Milloin EUCACH perustettiin ja kenen kanssa?
- Miten olit mukana järjestämässä ensimmäistä konferenssia aiheesta Neural Monitoring Euroopassa Brysselissä.
- Miten Ruotsin tiedeneuvosto vastasi neuraalista monitorointia koskevaan valitukseenne?
- Kerro meille siitä, kun menitte Belgiaan kokeilemaan Faradayn häkkiä?
- Kerro meille matkastasi Visbyyn Ruotsin poliittisen viikon aikana?
- Miten ja miksi menit Long Island Montaukiin?
- Miten Rauni Kilde kuoli — murhattiinko hänet suunnatulla energia-aseella?
- Entä maratonjuoksusi?
- Miksi sinun piti lähteä kotimaastasi Ruotsista?
- Millainen oli matkasi Geneveen ja tapaamisesi kidutusta käsittelevän erityisraportoijan, professori Nils Melzerin kanssa YK:n ihmisoikeusneuvostossa?
- Mitä Koalition nykyinen toiminta on ja miten tukijat voivat liittyä mukaan tai tukea sitä?
- Millaista lainsäädäntöä aiotte edistää kansainvälisesti ja kansallisesti hermomekanismin ja suunnattujen energia-aseiden torjumiseksi? Sopimusmalli hermomanipulaation ja suunnattujen energia-aseiden kieltämiseksi https://peaceinspace.blogs.com/peaceinspace/2018/04/world-treaty-conference-to-ban-neurotech-mind-control-weapons.html.
- Milloin sinusta tuli sotarikostuomioistuimen tuomari, Natural and Common Law Tribunal for Public Health and Justice osoitteessa http://www.peaceinspace.org?
- Mitkä ovat tuomioistuimen tavoitteet neuraalimanipulaation ja suunnattujen energia-aseiden osalta?
YK:n kidutuksen erityisraportoija, professori Nils Melzer, julkaisi 28. helmikuuta 2020 maailmanraporttinsa kidutuksesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta. Raportti sisälsi määritelmän ”kyberkidutuksesta”, rikoksesta ihmisyyttä vastaan, jossa miljoonia uhreja ympäri maailmaa pahoinpidellään etänä sähkömagneettisilla aseilla tietokoneen kautta, usein supertietokoneilta, ohjatuissa toimissa.
(A/HRC/43/49) Kyberkidutus:
1. Erityinen huolenaihe, johon ei näytä kiinnitetyn riittävästi huomiota, on tieto- ja viestintätekniikan (”kyberteknologian”) mahdollinen käyttö kidutustarkoituksiin. Vaikka ihmisoikeusneuvosto on toistuvasti käsitellyt ihmisoikeuksien edistämistä, suojelua ja toteutumista internetissä (A/HRC/32/L.20; A/HRC/38/L.10/Rev.1), kidutus on ymmärretty ensisijaisesti välineeksi, jota käytetään sananvapauden käyttämisen estämiseksi internetissä, eikä ihmisoikeusloukkaukseksi, johon voitaisiin syyllistyä tietoverkkoteknologiaa käyttämällä.
2. Tämä vaikuttaa yllättävältä, kun otetaan huomioon, että kyberavaruuden eräät ominaisuudet tekevät siitä ympäristön, joka on erittäin otollinen väärinkäytölle ja hyväksikäytölle, erityisesti valta-asetelmien suuri epäsymmetria, käytännössä taattu anonymiteetti ja lähes täydellinen rankaisemattomuus. Valtioilla, yritystoimijoilla ja järjestäytyneillä rikollisilla on valmiudet toteuttaa kyberoperaatioita, jotka aiheuttavat vakavaa kärsimystä lukemattomille yksilöille, mutta ne voivat myös päättää tehdä niin kidutustarkoituksessa. Tämän vuoksi on tarpeen tarkastella lyhyesti ja alustavasti sen ajateltavuutta ja peruspiirteitä, mitä voitaisiin kutsua ”kyberkidutukseksi”.
3. Käytännössä tietotekniikka on jo nyt ”mahdollistajana” sekä fyysisen että psykologisen kidutuksen muodoissa, erityisesti keräämällä ja välittämällä valvontatietoja ja ohjeita kuulustelijoille, levittämällä ääni- tai videotallenteita kidutuksesta tai murhasta pelottelutarkoituksessa tai jopa suorana lähetyksenä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tirkistelevien asiakkaiden ”pyynnöstä” (A/HRC/28/56, 71 kohta). ), ja yhä useammin myös tainnutusvöiden (A/72/178, 51 kohta), lääketieteellisten implanttien ja mahdollisesti nano- tai neuroteknologisten laitteiden kauko-ohjauksen tai manipuloinnin avulla. [1] Kyberteknologiaa voidaan käyttää myös vakavan henkisen kärsimyksen aiheuttamiseen tai siihen myötävaikuttamiseen fyysistä kehoa välttäen, erityisesti pelottelun, ahdistelun, valvonnan, julkisen häpäisemisen ja kunnianloukkauksen sekä tiedon haltuunoton, poistamisen tai manipuloinnin avulla.
4. Vakavien uhkausten esittäminen nimettömien puhelujen välityksellä on jo pitkään ollut laajalle levinnyt tapa aiheuttaa pelkoa etänä. Internetin käyttöönoton myötä erityisesti valtion turvallisuuspalvelujen on raportoitu käyttävän verkkoteknologiaa sekä omalla alueellaan että ulkomailla useiden eri henkilöiden järjestelmälliseen valvontaan ja/tai heidän esteettömään pääsyynsä verkkoteknologiaan puuttumiseen. [2] Sähköiset viestintäpalvelut, sosiaalisen median alustat ja hakukoneet tarjoavat ihanteellisen ympäristön sekä kohdennettujen uhkausten, seksuaalisen häirinnän ja kiristyksen anonyymille välittämiselle että pelottavien, herjaavien, halventavien, harhaanjohtavien tai syrjivien kertomusten massalevittämiselle.
5. Yksilöt tai ryhmät, jotka ovat järjestelmällisesti kybervalvonnan ja -ahdistuksen kohteena, jäävät yleensä vaille tehokkaita puolustus-, pako- tai itsesuojelukeinoja, ja ainakin tässä suhteessa he joutuvat usein fyysiseen huostaanottoon verrattavaan ”voimattomuuden” tilanteeseen. Olosuhteista riippuen tekijän fyysinen poissaolo ja nimettömyys voivat jopa pahentaa uhrin avuttomuuden, hallinnan menettämisen ja haavoittuvuuden tunteita, aivan kuten silmien sitominen tai hupun laittaminen fyysisen kidutuksen aikana lisää stressiä. Samoin julkisesta paljastumisesta, häpäisystä ja halventamisesta aiheutuva yleinen häpeä voi olla yhtä traumaattista kuin rikoksentekijän suorittama suora nöyryytys suljetussa ympäristössä. [3] Kuten useat verkkokiusaamista koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, jo verrattain rajoitetuissa ympäristöissä tapahtuva häirintä voi altistaa kohteena olevat henkilöt erittäin korkealle ja pitkäkestoiselle ahdistuneisuuden, stressin, sosiaalisen eristäytymisen ja masennuksen tasolle ja lisätä merkittävästi itsemurhariskiä. [4] Näin ollen voidaan väittää, että paljon järjestelmällisemmät, hallituksen sponsoroimat uhkaukset ja häirintä, joita toteutetaan verkkoteknologian avulla, eivät ainoastaan aiheuta todellista voimattomuutta, vaan ne voivat myös aiheuttaa ahdistusta, stressiä, häpeää ja syyllisyyttä, jotka ovat ”vakavaa henkistä kärsimystä”, kuten kidutuksen toteaminen edellyttää. [5]
6. Jotta kidutuksen kielto ja siihen liittyvät oikeudelliset velvoitteet voitaisiin panna asianmukaisesti täytäntöön nykyisissä ja tulevissa olosuhteissa, sen tulkintaa olisi yleisesti ottaen kehitettävä uusien haasteiden ja valmiuksien mukaisesti, joita syntyy paitsi kyberavaruudessa myös tekoälyn, robotiikan, nano- ja neuroteknologian, lääketiede- ja biolääketieteiden, mukaan lukien niin sanottu ”inhimillinen parantaminen”, kehittyvän teknologian yhteydessä.
Viitteet
1. Al Elmondi, “Next-generation nonsurgical neurotechnology”, Defense Advanced Research Projects Agency, available at https://www.darpa.mil/program/next-generation-nonsurgical-neurotechnology
2 Ks. ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmat 32/13 ja 38/7. Ks. erityisesti Edward Snowdenin vuonna 2013 tekemät paljastukset Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston ja sen kansainvälisten kumppaneiden harjoittamasta maailmanlaajuisesta tarkkailusta, ks. Ewan Macaskill ja Gabriel Dance, ”NSA files: decoded – what the revelations mean for you”, The Guardian, 1. marraskuuta 2013.
3 Pau Pérez-Sales, “Internet and torture”.
4 Ann John ym., “Self-harm, suicidal behaviours, and cyberbullying in children and young people: systematic review”, Journal of Medical Internet Research, vol. 20, No. 4 (2018); Rosario Ortega ym., “The emotional impact of bullying and cyberbullying on victims: a European cross-national study”, Aggressive Behavior, vol. 38, No. 5 (September/October 2012).
5 Samantha Newbery & Ali Dehghantanha, “A torture-free cyber space: a human right”, 2017.
Artikkelin julkaissut newsinsideout.com