Kiitos DIA:n FOIA-tietopyyntövastauksen, UAP-tutkijat jotka haluavat tällä hetkellä pysytellä nimettöminä ovat jakaneet 37 kappaletta 38:sta DIRDista. Viimeinen jäljelle jäänyt DIRD oli ”salaiseksi luokiteltu” versio yhdestä toisesta listalla olevasta.
FOIA-tietopyyntö
Alla on kuva DIA:n lähettämästä FOIA-vastauksesta:
Itse dokumentit
DIA:lle lähetetyn kysymyksen vastauksena DIA kirjoitti:
”…me suunnittelemme julkaisvamme kaikki AATIP:n liittyvät dokumentit DIA:n FOIA Reading Roomiin. Minulla ei ole tarkkaa dokumenttien lukumäärää, mutta kuitenkin tiedän että niitä on enemmän kuin 37.”
Tässä on linkki niiin 37 dokumenttiin. Nautinnollisia lukuhetkiä.
Julkaisu ”Progress in Aerospace Sciences” on ”…vain kutsun saaneiden kirjoittajien julkaisu, jonka tarkoitus on herättää laajalti kiinnostusta ja olla käyttökelpoinen monille ilmailutieteiden ja niiden sovellusten tutkimuksessa mukana oleville instituutioille, teollisuuden toimijoille ja yliopistoille”.
Vuosikerta 128, tammikuu 2022 sisältää artikkelin kirjoittajilta Garry P. Nolan, Jacques F. Vallee, Sizun Jiang ja Larry G. Lemke. Sen otsikko on ”Improved instrumental techniques including isotopic analysis, applicable to the characterization of unusual materials with potential relevance to aerospace forensics”. Artikkeli on ollut saatavilla joulukuun 9. päivästä 2021 lähtien. Monet kiitokset Jonathan Daviesille, joka toi artikkelin tietooni.
Sisältö
Johdannossa sanotaan, että tunnistamattoman materiaalin tarkka määritys on ongelma useilla aloilla, esim. lääketieteessä, avaruuden tutkimuksessa ja sotilastiedustelussa.
Ensimmäisessä osiossa käydään läpi analyyttisia prosesseja, joita tällä hetkellä on käytössä, esim. massaspektrometria ja röntgenspektroskopia. Toisessa osiossa otsikolla ”Peruslähestymistavat tunnistamattomien materiaalien määrityksen alkuvaiheessa” raportoidaan materiaalianalyysin käyttävän induktiivista plasmamassaspektrometriaa (Inductively Coupled Plasma Mass Spectrometry, ICP-MS) ja sekundääri-ionimassaspektrometriaa (Secondary Ion Mass Spectrometry, SIMS). Nämä määrittävät materiaalin atomisten komponenttien massan. Muistakin analyyttisista prosesseista puhutaan.
Iowalainen tapaustutkimus
Kolmannessa osiossa ”Tuntemattoman kentältä kerätyn materiaalin tutkiminen: Tapaustutkimus” käsittelee joulukuun 17. päivän 1977 tapausta, joka sattui Council Bluffsissa, Iowassa. Kello 19:45 CST-aikaa ”…kaksi Council Bluffsin asukasta havaitsi punaisen, valoisan massan sen pudotessa Maahan kaupungin pohjoisrajan lähelle…”
Putoamispaikalla silminnäkijät löysivät alueen ”…joka oli sulaneen metallin peitossa, joka hehkui punaisen oranssina, ja sytytti nurmikon tuleen. Poliisin ja palokunnan henkilöstö saapui paikalle 15 minuutin sisällä, ja he näkivät massan, arviolta 15-25 kg painoisen. Tutkimus tapauksesta tehtiin alkuvaiheessa kolmen selityksen pohjalta. Nämä olivat, teollinen tapaturma, lentokoneen vikaantuminen tai meteoriitti (huolimatta siitä että kraateria ei ollut). Tutkimusten jälkeen todettiin, että se ei ollut ilmakehään saapunutta avaruusromua, eikä se ollut väärennös. Huomautettiin myös, että kaksi silminnäkijää 11 todistajasta kuvasi pyöreän esineen leijailevan taivaalla, jonka reunoilla oli punaisia vilkkuvaloja.
Noudetulla materiaalilla oli kolme komponenttia, ”kiinteä metalli, laavakivi ja valkoinen tuhka laavakivessä”. Vallée tarjosi alkuperäistä materiaalia lisäkokeita varten. ”…alkuvaiheen päätelmämme olivat, että kyseessä oli näytekomponentit, jotka olivat peräisin Maasta.” Uudehko teknologia, multipleksi-ionisädekuvantaminen (Multiplexed Ion Beam Imaging, MIBI), oli käytössä mitattaessa isotooppien mahdollista valikoimaa. Tätä instrumenttia käyttäen tutkijat tulivat päätelmään, että ”kaikki isotooppisuhteet olivat samanlaisia kuin näytteissä eikä niistä käynyt ilmi tilastollisesti merkittäviä poikkeamia odotetusta Maan normaalista, poislukien 57Fe…” Tälle poikkeamalle esitettiin perinteisempi selitys.
Spekulatiiviset johtopäätökset
Viides osio ”Spekulatiiviset johtopäätökset” sisältää seuraavan lauseen:
”Kokemuksemme Council Bluffsin tapaustutkimuksen parissa näyttävät miten vaikeaa sellainen määritys voi olla, jopa silloinkin kun näyttöä on kerätty suuret määrät minuuttien sisällä tapauksesta, ja jota tukee usean silminnäkijän todistukset ja hyvät sääolosuhteet.”
Kirjoittajat spekuloivat leijailevalla, pyöreällä esineellä, jolla oli reunoissa punaiset valot: ”Sellainen kappale on saattanut purkaa sisältään materiaalimassan, jonka muut silminnäkijät havaitsivat ja jonka poliisi keräsi talteen”. He huomauttavat, että ”Council Bluffin materiaaleissa ei ole viitteitä siitä, että se on suunniteltu insinöörityön tulos. Materiaalin ei odoteta muodostuneen luonnollisesti, eikä sen ole osoitettu olevan epätavallisen epähomogeenista”.
Kommentit
1. Loistava vertaisarvioitu tutkimus merkittävässä kansainvälisessä julkaisussa, joka esittelee aiheen laajemmalle ilmailualan yhteisölle.
2. Jotkut UAP-tutkijat saattavat vihjailla, että tutkimus ei syvenny tarpeeksi käsittelemään muita UAP-näytteitä. Kuitenkin kirjoittajat huomauttavat:
”Tavoitteena on tarjota data open source -tyylisesti niin, että muut voisivat toisintaa analyyttiset tarkastelut tai kehitellä testattavan hypoteesin siitä miksi ja miten sellaiset materiaalit ovat syntyneet tai jääneet paikalle. Monille tämä tuntuu riittämättömältä, mutta se olisi ennenaikainen johtopäätös. Council Bluffsin tapauksessa kuitenkin data on varmistettavissa… ainoastaan sen alkuperä ja materiaalin luonne (sekä ilmiö yleisesti) pysyy avoimena.”
Maailmanlaajuisesti revittiin uutisotsikoita Pentagonin julkistaessa UFO-romun testituloksia käsittelevät dokumentit, jotka saatiin vastauksena FOIA-tietopyyntöön. UFO-romumateriaalilla on potentiaalia tehdä uskomattomia asioita: muuttaa valonnopeutta, muuttua näkymättömäksi, toimia ”muistimetallina”, palata alkuperäiseen muotoonsa ja tiivistää sähkömagneettista energiaa. Ominaisuuksista voit lukea enemmän täällä.
Ja kun Pentagon ”käänsi kelkkansa” ja sanoi, että dokumentit puhuvat itse asiassa aseohjelmasta, vasta-argumentti esitettiin artikkelissa joka löytyy täältä. Ja tässä kolmannessa tutkimusten sarjassa käy ilmi, että UFOjen rakennusmateriaalia on kuin onkin tutkittu Pentagonissa, ja että teknologiansiirto yksityiselle puolelle ja akatemiaan on aloitettu.
Puolustustiedustelun (Defense Intelligence Agency, DIA) upseeri, joka tätä UFO-tutkimusohjelmaa veti (nyt nimellä UAP eli Unidentified Aerial Phenomena), on identifioitu. Hän eli ”kaksoiselämää” työn ja kodin välillä, ja myönsi että jonkin verran avaruusolentojen inspiroimaa tutkimusta on tehty ilmailualan asejärjestelmien nimissä.
Hänen identiteettinsä, joka oli sensuroitu haltuun saaduista dokumenteista, on saatu selville ja nimi kerrotaan tässä. Vaikka hän työskenteli eräänä viraston etevimpänä rakettitieteilijänä, hän oli samaan aikaan Pentagonin yhteyshenkilö ja aiemmin salaisen UFO-tutkimusohjelman johtaja. Hänen ilmailualaa ja UFOja koskettava työnsä ”sekoittui” toisiinsa.
Hän myönsi virassa olevalle amerikkalaissenaattorille, että vaikka hän oli rakettien asiantuntija, UFOihin liittyvät teknisen ongelmat hämmensivät häntä. Hänen kokemuksensa ja kommenttinsa vahvistavat nyt, että UFO-tutkimusta tehdään usein salaa kehittyneen ilmailualan tutkimuksen nimissä.
Pentagonin edustajan tuoreet lausunnot siitä, että FOIA-dokumentit liittyisivät ainoastaan aseohjelmaan eikä niinkään UFO-ohjelmaan näytetään epätosiksi. Ne itse asiassa liittyvät molempiin.
Ja tuore ilmi tullut valtiollinen sähköposti näyttää ne petolliset tavat, joilla UFOihin liittyviä FOIA-pyyntöjä käsketään käsittelemään. Sue Gough, Pentagonin edustaja, joka on antanut alkuperäisestä artikkelistani vähättelevän lausunnon, mainitaan sähköpostissa. Sähköposti tekee selväksi, että hänen vaikutuksensa kansan käsitykseen UFOista on kauaskantoinen ja että hän on disinformaation ja väärän informaation mestari.
Mies Pentagonin UFO-romuraporttien taustalla
FOIA-tietopyyntövastauksessa oli teknisiä dokumentteja futuristisista kehitettävistä materiaaleista, joiden uskotaan olevan peräisin UFOsta tai UFOn palasista. Saadut raportit eivät ole ”perustutkimusta”, jossa puhuttaisiin kemiallisesta tai alkuainekoostumuksesta, vaan ne ovat ”soveltavaa tutkimusta”. Tämä ottaa perustutkimuksen ja soveltaa sitä teknisten konseptien kehitykseen, jotta niitä joku päivä voitaisiin käyttää oikeassa elämässä.
tohtori James Lacatski, DIA:n ”rakettitieteilijä” ja ufologi
Useat dokumentit on merkattu ”tekstiblokilla” (kts. alla) jossa lukee, ”Tämä tuote on sarja kehittyneen teknologian raportteja, jotka on julkaistu FY 2009 DIA:n alaisuudessa.” Raportit on tuotettu sopimustyönä AAWSA:lle, eli Advanced Aerospace Weapon System Applications Program. Tämä oli Advanced Aerospace Threat Identification Programin (AATIP) aiempi nimi. DIA:n ohjelmajohtajan nimi sensuroitiin teknisistä papereista, jotka FOIA-tietopyyntönä saatiin. Kuitenkin toisessa dokumentin versiossa, josta australialainen tutkija Keith Basterfield on raportoinut, ohjelmanjohtajan nimi ei ole sensuroitu. Ohjelmanjohtajan nimi on tri. James Lacatski. Tri. Lacatski auttoi käymään läpi ja hallinnoimaan näitä dokumentteja (tai ”työsuoritteita”). Ja tri. Lacatski oli ammatillisesti mukana UFO-tutkimuksessa. Itse asiassa, kuten tullaan näyttämään, tri. Lacatskin johtopäätökset UFOista maksoivat hänelle hänen työpaikkansa.
Lacatskin nimi sensuroituLacatskin nimi mukana
Tri. James Lacatski ei ole tunnettu nimi UFO-piireissä — mutta sen tulisi olla. Hän oli pitkäaikainen DIA:n vanhempi rakettitedemies. Hänellä oli tutkintoja usealta tekniseltä alalta. Tri. Lacatski tunnustettiin alansa asiantuntijana mm. alusten ja rakettien voimanlähteissä. Samaan aikaan hän oli ohjelmanjohtaja Pentagonin UFO-tutkimusohjelmassa, nyt tunnetuksi tulleen Luis Elizondon edeltäjä.
Elizondo, joka on jäänyt pois palveluksesta ja esiintynyt monenlaisessa mediassa, on vahvistettu olleen viranomaisen ominaisuudessa UFO-tutkimusohjelmassa Pentagonilla. Tämä ohjelma, jonka New York Times paljasti vuonna 2017 tutkivassa artikkelissaan, pyöri usean vuoden ajan, ja sille annettiin budjettia lähes $30 miljoonaa dollaria. Se on toiminut usealla eri nimellä.
Elizondo antoi vihjeitä Lacatskista postauksessa, jonka hän teki marraskuun 1. päivä 2018 To The Stars Academyn verkkosivuilla. Siinä hän vihjasi, että Lacatskin oli olennaisesti savustanut ulos pestistään äärioikeistolaiset, uskovaiset upseerit, jotka eivät pitäneet hänen johtopäätelmistään joita hän teki UFO-ilmiöstä. Elizondo kertoo uskomattoman, mutta varsin häiritsevän, tarinan Lacatskista: ”Eräät korkea-arvoiset valtion viranomaiset ajattelivat, että meidän UAP-faktojen keräämisemme oli vaarallista heidän filosofisille uskomuksilleen. Itse asiassa, minun AATIP-edeltäjäni ura pilattiin, koska muutama eliitti pelkäsi turhaan. Sen sijaan että he olisivat hyväksyneet huipputiedemiehen tuottaman datan, he päättivät että data oli uhka heidän uskomuksilleen ja sen sijaan tuhosivat hänen uransa sen takia.”
Lacatskin UFO-tutkimuksessa mukanaoloa tukee moni eri lähde. Roger Glassel, ruotsalainen UFO-tutkija joka on erikoistunut FOIA-tietopyyntöihin ja on Keith Basterfieldin tuttu, jäljitti historiallisia tapahtumia ja kävi läpi julkaistuja teoksia, ja on nyt määrittänyt sen, että Lacatski (nyt eläkkeellä) oli ohjelmanjohtaja UFO-tutkimusohjelmassa. Ja Glassel sanoo, että ”AAWSA, josko ei ollutkaan sama, näyttäisi kaikkein läheisimmältä AATIP:lle.” Lasvegasilainen Emmyn ja Peabodyn voittanut kolumnisti ja TV:n tutkiva journalisti George Knapp (joka henkilökohtaisesti tuntee senaattori Harry Reidin) vahvistaa asian: ”Senaattori Harry Reid ja kollegat saivat rahoitusta käynnissä olevaan tutkimukseen, mutta sitä ei kutsuttu nimellä AATIP. Alkuperäinen akronyymi oli AAWSAP eli Advanced Aerospace Weapon System Applications Program.” Tri. James Lacatski oli AAWSAPin ohjelmanjohtaja.
Tottakai, kun kysyin UFO-romudokumentteja AATIP-ohjelmasta, sain takaisin dokumentteja, joissa luki AAWSAP, ja näin myös osoitettiin se että ohjelmilla on sama tavoite. Ja senaattori Harry Reid itse on sanonut haastattelussa, josta New York Times kertoi vuonna 2017, ”Sain kommunikaatiota mieheltä, joka oli työskennellyt eräälle näistä virastoista, hän oli tohtori. Hän sanoi, ’Tiedän kaiken raketeista mutta en tiedä mitä nämä ovat’.” Reid viittasi Lacatskiin. Tri. Lacatski on myöntänyt silloin istuvalle senaattorille, että hän oli sekä ilmailualan tiedemies että valtion UFO-tutkija.
Ja tiedetään, että Lacatskilla oli vahva kiinnostus UFOihin ja avaruusolentoihin ja hän oli kertonut kiinnostuksestaan vieraillessaan Utahissa 550 eekkerin ranchilla nimeltä ”Skinwalker Ranch”, jossa yli puolen vuosisadan ajan paranormaalit ja UFO-ilmiöt ovat monien kertomuksien mukaan tapahtuneet. Uskomatonta kyllä, tuohon aikaan ranchin omisti kukas muukaan kuin Robert Bigelow, Bigelow Aerospacen mies, josta New York Times sanoi että hänellä on UFO-romua tallessa ”erikoislaitoksessa” samaisen AATIP-sopimuksen alaisuudessa.
Monien sähköpostien ja puheluiden jälkeen DIA:lle siitä mitä FOIA-tietopyynnöissä haluttiin saada vastaukseksi, kesti kolme vuotta saada pyyntöön vastaus. Kuten aiemmissa artikkeleissa on mainittu, pyynnössä käytettiin ainoastaan termejä UFO, UAP, Bigelow Aerospace ja UFO debris. DIA:n vastauksessa pyyntöön käytettiin myös ainoastaan näitä termejä. Ja tämä uusi löydös vahvistaa seuraavaa:
Se, että DIA-tiedemies tri. James Lacatski oli se joka johti ohjelmaa, joka tuotti saamani tekniset dokumentit, osoittaa että ne liittyvät UFO-romuun ja niiden soveltamiseen ilmailualan tutkimukseen. Lacatski on kieltäytynyt kaikista yhteydenotoistani, eikä halua puhua asiasta.
Tutkija Mark Cecotti sai tuoreeltaan haltuun sisäisiä sähköposteja, joista käy ilmi se miten ”järjesteltyä” ja petollista puolustusministeriön UAP:hen liittyvä kommunikaatio voi olla. Heinäkuun 10. päivän 2020 sähköpostit Joe Gradisherilta, joka on merivoimien informaatiosodankäynnin apulaisjohtaja, Jeff Jonesille, joka työskentelee laivaston tiedotuksessa. Gradisher varoittaa Jonesia siitä miten vastata UFO/UAP-asioihin joita pyydetään kertoa FOIA-tietopyynnöissä. Sähköpostissaan, joka on esitetty tässä, jotkut lainaukset pistävät silmään:
”…julkisten asiain hoitamisen perspektiivistä kaikki median UAP-kyselt menevät puolustusministeriön julkisasiainhoidon kautta, Sue Gough (cc’nä) … pidetään hänet mukana keskustelussa, sillä me temme läheistä yhteistyötä.
Tähän päivään mennessä, me emme ole antaneet yhdellekään medialle lupaa haastatella tästä aiheesta.
Älkää kommentoiko. Tämän asian nyanssit ovat sellaiset, että kaikki poikkeamat DOD:n tekemistä lausunnoista johtavat useisiin uutisjuttuihin ja uusiin FOIA-tietopyyntöihin eri tasoille.
Jos on tarpeellista, me koordinoimme teidän kanssamme tiettyjen pyyntöjen tiimoilta, riippuen kysytyistä kysymyksistä.
”Lisäksi, yleisesti ottaen, me annamme normaalin FOIA-prosessin toimia niinkuin sen tuleekin, mutta me olemme pyytäneet, että FOIA-virastot koordinoisivat meidän kanssamme UAP-kysymyksissä ennen kuin he painavat “lähetä”-nappia niin, että uudenlaisia termejä/kieltä/jne. ei otettaisi käyttöön sekoittamaan viestintää kokonaisuutena.
Lisäksi, nyt on annettu Turvallisuusluokitusohjeistus (Security Classification Guidance) (tasolla SECRET), joka ottaa kantaa UAP-kysymykseen ja siihen mitä saa ja ei saa kertoa julkisesti. Mielelläni toimitan sen teille jos teillä on sille tarvetta.
Sue Gough, johon sähköpostissa viitataan, on Pentagonin edustaja, joka on puhunut eri asioita kuin DIA, sanoen että minulle annetut FOIA-dokumentit, sen sijaan että ne liittyisivät UFOihin, liittyivät asetutkimukseen. Gough on näyttänyt useasti, että hän antaa ristiriitaisia ja sekavia lausuntoja UFO/UAP-asioissa.
Kun sähköpostin pointit käy läpi, voi tyrmistyä siitä minkälaista FOIA-peliä pelataan UFO-asiassa:
UAP:hen liittyvät FOIA-tietopyynnöt käsitellään eri prosessilla kuin normaali FOIA-prosessi.
FOIA-viranomaisten tulee yhdessä esimiestensä kanssa vastata näihin FOIA-pyyntöihin.
Kaikki UAP:hen liittyvät mediapyynnöt pitää käyttää Sue Gough’n kautta, joka on Pentagonin edustaja. Mitään mediahaastatteluja ei sallita aiheesta ja kyselyihin pitää vastata ”ei kommenttia”.
Jos tilanne vaatii, erityisen haastavat FOIA-tietopyynnöt tulee ”koordinoida” relevantin ylemmän tahon avulla.
Aiheesta on annettu ”ohjeistus”, luokituksella Salainen, jossa käydään läpi se mitä UAP:sta voi sanoa ja mitä ei.
Toki tämä on kaikki häiritsevää. Mutta se auttaa meitä tietämään miksi Pentagon, sen jälkeen kun se oli vastannut UFO-romua koskevaan FOIA-tietopyyntöön käyttäen UFO-termejä, nyt on oman tiedustelupalvelunsa kanssa ristiriidassa ja inttää, että lähetetyt dokumentit liittyvät aseisiin.
Mistä tämä kaikki kertoo
Kun ymmärryksemme ”Pentagonin UFO-romupapereiden” merkityksestä lisääntyy, me opimme että tieteen voittokulkua on avustettu ulkoavaruuden teknologialla. Ja tämä ei mitenkään tee ihmisen saavutuksista mitättömiä, vaan parantaa niitä.
Olemme kasanneet huomattavan pinon julkiseksi tehtyjä dokumentteja — kaikki julkisia mutta monet ovat piilossa — joista käy ilmi että olemme lähempänä UFO-maahansyöksyoperaatioita kuin mitä monet luulevat.
Battellesta, vähän tunnettu metallurgian alan alihankkija USA:n ilmavoimille, Project Moon Dustiin asti avaruusromun nouto-operaatioista on ollut monia vihjeitä. Mikä puuttuu kuviosta? Kanada.
Vaikka Yhdysvallat kieltää UFO-maahansyöksyjen tapahtuneen heidän maaperällään, Kanada on jo alkanut paljastaa useita — mutta he harvoin, jos koskaan, puhuvat siitä johtuen kanadalaisten arkistojen sekavasta organisaatiosta. Kiitos Jason Carignanin, MUFON Canadan päätutkijan, meillä on kolme eri UFO-törmäysraporttia, kahdessa niistä metalli saatiin haltuun.
Eräs Moon Dustin tiedosto näyttää jopa sen miten Yhdysvaltain ilmavoimat halusivat päästä käsiksi kanadalaiseen romuun, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon molempien maiden läheisen suhteen UFO-tutkimuksiin ja raportointiproseduureihin nimeltä CIRVIS.
Yllä kuvassa olevasta UFO-romusta. Kanavan ’It’s Redacted erään kommentoijan mukaan vohvelimuoto romussa viittaa emitterien verkkoon. Todennäköisimmin kyseessä on metamateriaali, joka on suunniteltu emittoimaan sähkömagneettikenttiä, jotka dynaamisesti kompressoivat tai laajentavat avaruusaikaa paikallisesti kuplassa. Tämä ei mahdollisesti ole millimetrejä paksumpaa materiaalia.
Jos haluat ymmärtää sitä miksi nämä esineet kutistuvat tai laajenevat kaikista kulmista, tai näyttävät morffaantuvatn, Lorentzin supistus (ja laajeneminen) sekä kontrolloidut gravitaatiolinssit ovat lähin selitys, joka tällä hetkellä voidaan ymmärtää.
Pentagon on viimein myöntänyt, että sillä on hallussa ja se on testannut haaksirikkoutunutta UFOa, kun tutkija sai varmuuden hypoteesille siitä, että kuuluisan New Mexicon Roswelliin olisi törmännyt UFO vuonna 1947.
Tutkija Anthony Bragalia teki paljastuksen blogissaan UFO Explorations kertoen miten hän oli saanut haltuun 150 sivua USA:n puolustustiedustelupalvelu DIA:lta sen jälkeen, kun virasto oli vastannut hänen jättämäänsä FOIA-tietopyyntöön kolme vuotta sitten.
”Vaikka raportit on suurimmaksi osaksi sensuroitu, yksyityiskohtia voidaan saada kaivettua papereista koskien teknologiaa, joka on kvanttihyppy ihmisen tuntemien materiaalien ominaisuuksissa”, Bragalia kirjoittaa blogiinsa.
Tutkija Anthony Bragalia on saanut haltuunsa yli 150 sivua USA:n puolustustiedustelupalvelu DIA:lta sen jälkeen, kun virasto vastasi hänen kolme vuotta vanhaan tietopyyntöönsä.
Papereissa oli toistuvasti maininta ”kehittyneiden teknologioiden raporteista” koskien Nitinolia (nikkelititaani), jota kuvataan muotonsa säilyttäväksi metallilejeeringiksi. Bragalia kertoo, että Nitinolilla on samanlaisia ominaisuuksia kuin vuonna 1947 Roswellin maahansyöksypaikalta löytyneellä ”muistimetallilla”.
Bragalian FOIA-tietopyyntö oli ”merkityksessään yksiselitteinen”, tutkija itse sanoo, ja hän on ylpeä löytäessään porsaanreiän informaatiosta, jota yleensä pidetään salaisena.
”Alkuperäinen DIA:lle vuonna 2017 tehty FOIA-tietopyyntö pyysi fyysisiä kuvauksia, ominaisuuksia tai koostumuksia UFO/UAP-materiaaleista, joita valtiolla ja sen alihankkijoilla on hallussaan”, hän sanoo. Hän lisää, että se viittaa ”UFO/UAP-materiaaliin ja fyysiseen romuun, jota puolustusministeriö on löytänyt jäänteinä, hylkytavarana, ylijäämänä tai törmänneistä UAP:sta tai tunnistamattomista lentävistä esineistä”.
Bragalia liitti FOIA-tietopyynnön ja osia viidestä dokumentista, joihin hänelle annettiin pääsy, jotka ovat yhteensä hänen haltuunsa saamat 154 sivua. Tutkija kertoi, että useita dokumentteja oli vahvasti sensuroitu.
Dokumentista käy ilmi, että Bigelow Aerospace, lasvegasilainen avaruusfirma, on tehnyt kokeita yksityisellä sopimuksella puolustusministeriön alihankkijana.
”Vaikka monet näistä raportin yksityiskohdista on sensuroitu, se mitä tästä jää käteen on, että teknologiat ovat oikea kvanttihyppy ihmisten tuntemien materiaalien ominaisuuksissa”, hän kirjoitti blogiinsa.
Bragalia alleviivaa, että yli 40 Roswellin törmäyksen silminnäkijää mainitsi, että paikalta löydetty metalli kykeni ”muistamaan muotonsa” kun sitä taivuteltiin tai fyysisesti muokattiin.
Sivuissa on mukana toistuvia mainintoja ”kehittyneen teknologian raporteista” koskien Nitinolia, jota kuvataan muotonsa säilyttäväksi metallilejeeringiksi.
FOIA-raportin sivut kertovat, että Pentagon tutki olisiko Nitinol voitu ottaa käyttöön ihmiskehoon terveyden parantamiseksi, tutkija kirjoittaa blogissaan.
Romu törmäyspaikalta lennätettiin Wright Fieldiin Greenen piirikuntaan, ja Battelle Memorial Institute sai pian tämän jälkeen sopimuksella alkaa tuottaa muistimetallia — käyttäen nikkeliä ja ultrapuhdasta titaania.
1960-luvulla tutkija Kevin Randle ja kenraali Arthur Exon kävivät keskustelua, joka oli nauhoitettu talteen. Exon sanoi, että palasia UFOsta oli testattu, ja se koostui ”erityisellä tavalla prosessoidusta” titaanista. Exon oli nähnyt törmäyspaikan lentäessään sen yli vuonna 1947.
Kaksi kuukautta Roswellin tapauksen jälkeen syyskuussa kenraali George Shulgen ilmatiedustelusta sanoi, että lentävien lautasten ”rakennusmateriaali” oli mahdollisesti ”komposiittia tai kerrosrakenne, jossa käytettiin eri metalleja ja muoveja”.
”Saamissani DIA:n sponsoroimissa raporteissa oli erittäin jalostettua materiaalia nimeltä ”metamateriaali”, joka koostui ”komposiittimediasta”, Bragalia kirjoitti. ”Metamateriaalit voidaan kerrostaa metallin ja muovin kanssa.”
Hän lisää: ”Perustuen saamaani dokumentaatioon, vaikuttaa siltä että taltuun noudetut romut esittelivät muitakin poikkeuksellisia kyvykkyyksiä. Sen lisäksi että nämä materiaalit ”muistavat” muotonsa niitä murskattaessa tai taivutettaessa, jotkut futuristisista materiaaleista ovat potentiaalisesti tuhoutumattomia, ”puristavat” sähkömagneettista energiaa ja jopa hidastavat valonnopeutta.”
Bragalia kertoi UFO-hylyn palasten nykyisen olinpaikan olevan tuntematon, ja lisää että Bigelow Aerospace potki pellolle lähes kaikki 85 työntekijäänsä maaliskuussa 2020.
Firman edustaja sanoi, että ”täydellinen ongelmien paskamyrsky”, mm. koronapandemia, on irtisanomisten syynä.
Heinäkuun 25. päivänä 2019 To The Stars Academy of Arts and Sciencen (TTSA) verkkosivut sisälsivät postauksen otsikolla ”To The Stars Academy of Arts & Science tekee mullistavan metamateriaalihankinnan.” Ilmoituksen teksti kuuluu:
”San Diego, CA (heinäkuun 25, 2019) – To The Stars Academy of Arts & Science (TTSA) on hankkinut useita metamateriaalin palasia sekä alkuvaiheen analyysin ja tutkimuksen tiedot ristiriitaisesta ADAM-tutkimusprojektista. ADAM on akronyymi sanoista Acquisition and Data Analysis of Materials, ja se on akateeminen tutkimusohjelma, joka on keskittynyt eksoottisten materiaalien käyttöön teknologisissa innovaatioissa.
Näiden varojen omistus, jotka aiemmin oli omistanut ja joita oli tutkinut tutkiva journalisti Linda Moulton Howe, on raportoitu tulleen kehittyneestä tuntematonta alkuperää olevasta lentolaitteesta. Tämä mahdollistaa TTSA:n toteuttaa tieteellinen arviointi materiaalien kyvyistä ja mahdollisista sovelluksista.
”Näiden materiaalien rakenne ja koostumus ei ole mistään olemassaolevasta armeijan tai kaupallisesta sovelluksesta”, sanoo Steve Justice, tämänhetkinen TTSA:n COO ja entinen Lockheed Martinin ”Skunk Worksin” kehityspäällikkö.
”Ne on kerätty eri lähteistä, joten me keskitymme todistettaviin faktoihin ja työskentelemme materiaalien ominaisuuksia ja attribuutteja koskettavan riippumattoman tieteellisen todistusaineiston parissa. Joissain tapauksissa valmistusteknologia, joka vaaditaan valmistamaan materiaalit, on vasta tulossa saataville, mutta materiaalin on dokumentoitu olleen hallussa jo 1990-luvun puolesta välistä. Meillä on tällä hetkellä useita materiaalinäytteitä, joita analysoimme sopimuslaboratorioissa, ja meillä on suunnitelmia laajentaa tutkimuksen kohdetta.” TTSA pyrkii myös etsimään potentiaalisia partnereita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa auttaa kiidyttämään ADAM-tutkimusta ja kehitystä.
”Jos väitteet koskien näitä varoja voidaan varmistaa ja vahvistaa, silloin me voimme aloittaa työn niiden siirtämiseksi kaupalliseen ja armeijan käyttöön”, Justice lisää. ”Kuten vuoden 2017 TTSA:n aloituspodcastissa huomautettiin, teknologiat, jotka sallisivat meidän hyödyntää avaruusajan rakennetta, antaisivat meille kyvyn muuttaa sivilisaatiota läpikotaisin, joka toisi vallankumouksellisia muutoksia liikenteeseen, kommunikaatioon ja tietojenkäsittelyyn.”
Voittoa tavoittelematon yritys TTSA on tieteentekijöiden, ilmailuinsinöörien ja luovien työläisten konsortio, joka voimaannuttaa tutkijoita vapauttamaan ja kartoittamaan eksoottista tiedettä ja teknologiaa nopeasti siirtämällä innovatiivisia ideoita maailmaa muuttaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.”
Kuva alla oli liitetty tekstiin:
Saatavilla olevia lisätietoja
Syyskuun 29. päivänä 2019 TTSA lähetti useita dokumentteja USA:n valtion Securities and Exchange Commissionille (SEC). Eräs näistä oli ”Form 1-SA.” Tämän lomakkeen kohdassa 4 oli lista ”näytekappaleista”, joista eräs oli nimeltään ”6.22 Omaisuuserän Ostosopimus päivämäärällä 15. heinäkuuta 2019.” Tämä oli erityisesti minulle kiinnostava, koskien 25. heinäkuuta 2019 tehtyyn TTSA:n ilmoitukseen koskien metamateriaalien hankintaa.
Tämä ”Luottamuksellinen” Omaisuuserän Ostosopimus on sopimus TTSA:n ostajana ja Thomas DeLonge myyjänä välillä. Kohta 1.03 kertoo, että ostohinta omaisuuserälle oli $35,000.
Mitä ostettiin?
Kohta 3.04 selventää:
”Ostetut omaisuuserät ovat hyvässä kunnossa. Metallinpalat omaisuuserän mukana ovat (i) yksi 1.75″ x 1.25″ x 0.25″ mikronikerrostettu vismutti/magnesium-sinkkimetallinpala; (ii) kuusi pientä vismutti/magnesium-sinkkimetallinpalaa; (iii) yksi alumiininpala joka TTSA:n fyysikko Hal Puthoffilla on jo hallussaan ja joka on tällä hetkellä myyjältä lainassa; ja (iv) yksi pyöreä, musta ja hopeinen metalli-iskos. Papereissa ja dokumentaatiossa on mukana kaikki dokumentit, kirjeenvaihto, analyysit, testit ja testitulokset koskien näitä metallinkappaleita.”
[Huom KB – alkuperäisessä dokumentissa kohta (iv) toistuu peräkkäin kaksi kertaa. Ilmeisesti omaisuuseriä on vain kohdat (i-iv). ]
