Muinainen intiaanilegenda kertoo kolmentoista kristallipääkallon olemassaolosta. Pääkalloilla on legendan mukaan suuria voimia. Tarina kertoo, että ennen muinoin ihmisiä eli 12 planeetalla, ja jokaista planeettaa esitti yksi pääkallo. Kolmastoista pääkallo kytkeytyy kaikkiin muihin kalloihin. Pääkalloissa on salaista tietoa ihmiskunnan menneisyydestä ja kohtalosta.
Legendan mukaan pääkallot voidaan löytää suuren hädän hetkellä, ja silloin ne ovat suuressa roolissa ohjaten ihmiskuntaa oikealle polulle. Siihen mennessä meidän olisi ollut (henkisesti) kypsyttävä tarpeeksi, että kalloissa oleva voima ei nujerra meitä.
Anna Le Guillon Mitchell-Hedges löysi ensimmäisen kristallipääkallon vuonna 1924. Hän oli brittiläisen sekkailijan ja kirjailijan, F.A. Mitchell-Hedgesin tytär. Tutkiessaan Lubantuumin — ”Romahtaneiden Kivien Kaupungin” — raunioita nykypäivän Belizessä hän törmäsi alttariin suuressa temppelipyramidissa. Alttarin takana piilossa oli kristallipääkallo. Vaikka se löydettiin Maya-paikasta, Anna ja monet muut sen olevan peräisin jostain muualta, ja se ei välttämättä ole peräisin edes Maapallolta. Mayat ovat saattaneet vain olla pääkallon omistajia, eivätkä sen tekijöitä.
Tämän löydöksen jälkeen pääkallo on ollut arkeologisten kiistojen kohteena. Kukaan ei voi sanoa varmaksi missä ja milloin se on tehty, ja mitä tarkoitusta varten. Tästä huolimatta monet ovat väittäneet sillä olevan mystisiä voimia, ja tarinat tämän kiinnostavan esineen ympärillä ovat täynnä omituisia ja epätavallisia ilmiöitä.
Anna eli kypsään 100 vuoden ikään, ja hän sanoi pitkän iän salaisuuden olevan hänen hallussaan olevassa pääkallossa. Hän sanoi, että hän eli terveenä ja onnellisena, kiitos kristallipääkallon.
Vuosien mittaan eri ihmiset tulivat kontaktiin pääkallon kanssa, ja monet ovat raportoineet, että se on kommunikoinut heille ja pitänyt heitä turvassa monin tavoin. Eräät näistä henkilöistä ovat saaneet mahdollisuuden olla pitkiä aikoja artifaktin kanssa, ja he ovat väittäneet sillä olevan auran. Joskus pääkallosta on heidän mukaansa kuulunut miellyttäviä hymnejä. Pääkallo on puhunut ja laulanut, aivan kuten legenda kertoo.
Joskus se välitti visioita ja sadat miehet ja naiset ovat sanoneet, että he ovat todistaneet uskomattomia tapahtumia menneisyydestä ja tulevaisuudesta, kuten kuvia pyhistä paikoista ja muinaisista rituaaleista, sekä tilanteita Maapallon muinaishistoriasta. He näkivät ajan kuluvan, merien nousevan ja laskevan, mannerten liikkuvan, tuhoutuvan ja luodun uudestaan. Toinen yleinen kuva oli avaruusalus matkaamassa tähdissä.
Kristallipääkallojen uskotaan olevan perua Atsteekeilta. Anna väitti hänen olevan ainakin niin vanha kuin Maya-kulttuuri, mahdollisesti jopa vanhempikin, ja perua avaruudesta. Atsteekit ja Mayat kulttuureina olivat kehittyneitä monilla tavoin ja varsin lyhyessä ajassa. He mietiskelivät tähtitaivasta ja heillä oli suuri kosminen mytologia. Heillä oli monimutkaisia kalentereja ja he laskivat tähtien ja planeettojen liikkeitä. Pääkallo myös toimi keskeisenä teemana heidän pyhissä kalentereissaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan Mayat väittivät heidän esi-isiensä tulleen tähdistä.
Monet kysymykset koskien kristallipääkalloa kaipaavat vastauksia. Annan kristallipääkalloa tutki ensimmäisen kerran 1970-luvulla taidekonservaattori Frank Dorland. Sen ikää ei voitu määrittää radiohiilitutkimuksin, sillä se oli tehty kvartsista ja näin siinä ei ole hiiltä. Dorland ei löytänyt jälkiä naarmuista, jotka olisivat kertoneet metallityökalujen käytöstä. Kvartsin Mohsin kovuus on 7 (timantin on 10). Mutta kvartsia ei voi kaivertaa alkeellisilla työkaluilla edes silloin vaikka heillä olisi ollut timanttikärki, sillä se olisi rikkonut koko kallon siruiksi.
Dorland sanoi, että kallo on voitu kaivertaa sen karkeaan muotoon ja sitten hiekalla ja muilla karkeilla pinnoilla hioa sitä. Tämä prosessi olisi kuitenkin kestänyt jopa 300 vuotta saada aikaan kallon nykyisillä yksityiskohdilla. Hewlett-Packard tutki kallon ja totesi, että sen irroitettava alaleuka on tehty samasta vasenkätisestä kasvavasta kvartsikiteestä. Kysymyksiä jäi enemmän avoinaiseksi kuin mitä niihin vastattiin.
Kallo osoittautui haastavaksi perinteiselle tieteelle, sillä sen alkuperästä, iästä tai roolista ei ole mitään tietoja. Tieteentekijät Hewlett-Packardilla eivät hyväksyneet vaihtoehtoista selitystä. Materiaalinvalinta on kiinnostava fakta, sillä kvartsilla on mielenkiintoisia sähköisiä ominaisuuksia, nimittäin pietsosähköisyys. Tämä mahdollistaa aineen sähkövarautumisen, kun sitä jännitetään mekaanisesti.
Onko tämä lisä kallon jo mystiselle luonteelle vaiko ei? Kristallipääkallo, jonka ikä ja alkuperä on tuntematon, jolla on myös kyky varata sähköä ja oskilloida tietyllä ja tarkalla taajuudella? Se on todellakin jo jotain. Sivuhuomautuksena kvartsia käytettiin tietokoneiden lastuissa johtuen sen pietsosähköisestä ominaisuudesta. Voisiko kristallipääkallo olla informaation talletusjärjestelmä tai jopa kosminen puhelin?
Amerikan intiaanilegenda sanoo, että avaruusolennot ovat luoneet kristallipääkallot. Oikeuslääketieteellinen kasvojen rekonstruktiotekniikka oli käytössä pääkallon replikaan ja tästä syntyneet kasvot kuuluivat vaaleaihoiselle naiselle. Skeptikot ovat pitäneet tätä todisteena siitä, että kallo on feikki, joka on tehty Euroopassa 1900-luvulla.
Mutta samaan aikaan meidän pitää ottaa huomioon ne asiat, joista on tässä artikkelissa puhuttu. Monet kulttuurit ympäri maailman ovat legendoissaan, mytologioissaan ja uskonnoissaan pitäneet keskeisenä vaaleaihoista, valkopartaista jumalaa, jonka hipiä on valkoinen. Se voi olla yhteensattumaa tai kaukaa haettu oletus, mutta imperiumeja on rakennettu ja tuhottu vähemmästäkin.
Artikkelin julkaissut Alien UFO Sightings
