Avainsana-arkisto: NSA

Eksopolitiikka

NSA:n UFO-tutkimusten salamyhkäinen historia

Kommentoi

Viime päivinä The Debrief -julkaisussa tarkasteltiin ilmavoimien 1940-luvun lopusta lähtien esittämiä muuttuvia näkemyksiä tunnistamattomista ilmailmiöistä. Ilmavoimien vaikeneminen tämän aiheen käsittelyssä oli myös Christopher Mellonin hiljattain tekemän analyysin aiheena, ja se näyttää jatkuvan nykypäivään asti.

Vaikka monien Yhdysvaltojen liittovaltion ja armeijan virastojen näkemykset UFOihin liittyen ovat kehittyneet huomattavasti ajan myötä, entä NSA, joka on kiistatta yksi Amerikan sotilas- ja turvallisuuskoneiston salaisimmista ryhmistä?

Historiallisten asiakirjojen irrottaminen NSA:lta ja sen päätösten kyseenalaistaminen mitä tahansa aihetta, myös ufoja, koskevien tietojen luokittelusta on parhaimmillaan pelottava tehtävä. Tähän tosiasiaan törmäävät säännöllisesti tutkijat, jotka yrittävät kerätä tämäntyyppistä tietoa, kuten John Greenewald Black Vaultista. Kun Greenewald yritti saada vahvasti sensuroituja UFO-aiheisia NSA:n asiakirjoja tarkistettavaksi osana pakollista turvaluokituksen poistamista koskevaa tarkastelua (Mandatory Declassification Review, MDR), hänelle ilmoitettiin lopulta, että alkuperäisiä, sensuroimattomia asiakirjoja ei voitu löytää. NSA on ilmeisesti niin taitava suojelemaan kansakunnan syvimpiä ja kriittisimpiä salaisuuksia, että se pystyy piilottamaan ne jopa itseltään.

Muutama UFOja käsittelevä NSA:n asiakirja on kuitenkin säilynyt. Yksi niistä on vuoden 1968 raportti tunnistamattomien lentävien esineiden ilmiöstä, niiden alkuperää koskevista yleisimmistä teorioista ja siitä, mitä vaikutuksia niillä saattaa olla niinkin tärkeisiin asioihin kuin ihmissivilisaation selviytymiseen. Asiakirjan, jonka laatija, jonka nimi on edelleen salattu, otsikko oli ”UFO-hypoteesi ja selviytymiskysymykset”. NSA tarkasteli kysymystä vakavasti ja pohti UFOjen mahdollisen olemassaolon pitkän aikavälin vaikutuksia ja sitä, miten kansakunta voisi parhaiten valmistautua siihen, mitä tällaiset kohtaamiset voisivat aiheuttaa.

Monia eri selityksiä UFOille pohdittiin

Asiakirja on luonnosversio oletettavasti lopullisesta versiosta, mutta se tekee siitä mahdollisesti vieläkin mielenkiintoisemman, koska se sisältää lukuisia alaviitteitä ja kirjoittajan raapustettuja kommentteja. Asiakirjassa eritellään viisi erilaista yleistä hypoteesia tunnistamattomien lentävien esineiden ilmiön yleiseksi ”selitykseksi”. Potentiaalisesti mielenkiintoinen on asiakirjan ensimmäinen alaviite, joka on liitetty lyhenteen ”UFO” ensimmäiseen käyttöön. Alaviite kuuluu seuraavasti: ”Kaikki lentävät, purjehtivat tai manööveröivät ilmassa olevat esineet, riippumatta siitä, ovatko ne hehkuvia, sykkiviä tai metalliväriltään pysyviä, ja joiden muoto on jokseenkin pyöreä tai sikarimainen.” Huomaa adjektiivin ”sikarimainen” käyttö. Se kuulostaa melkoisesti muistuttavan nykyään surullisen kuuluisaa tic-tacia.

Heidän määrittelemänsä yleiset luokat olivat seuraavat:

  1. Kaikki UFOt ovat huijauksia
  2. Kaikki UFOt ovat harhoja
  3. Kaikki UFOt ovat luonnonilmiöitä
  4. Jotkut UFOt ovat salaisia Maan projekteja
  5. Jotkut UFOt liittyvät maan ulkopuoliseen älykkyyteen…
kuva: “NASA/MEO”

Tämän asiakirjan asettamiseksi historialliseen kontekstiin UAP:tä koskevan keskustelun kannalta on syytä pysähtyä ja tarkastella laajalti julkisuutta saanutta UAP-toimikunnan raporttia 25. kesäkuuta 2001. Kuten ehkä muistatte, kyseisessä asiakirjassa jaoteltiin myös hallituksen arviot eri ”lokeroista”, joissa oli erilaisia mahdollisia selityksiä havainnoille. Ehkäpä ei ole sattumaa, että tällaisten ”lokeroiden” lukumäärä oli tuossa raportissa myös viisi. Ne olivat:

Ne olivat:

  1. Ilmassa oleva sotku
  2. Luonnolliset ilmakehän ilmiöt
  3. Yhdysvaltain hallituksen tai teollisuuden kehitysohjelmat
  4. Ulkomaiset vihollisjärjestelmät
  5. ”Muut”

Vuoden 2021 raportissa ei pyritä pitämään yhtäkään ilmoitetuista havainnoista huijauksena tai hallusinaationa, mutta tämä selittyy helposti kyseisen luettelon johdanto-osassa, jossa täsmennetään, että tarkastelun kohteena olevat raportit olivat koulutettujen sotilastarkkailijoiden antamia. Useimpien kuvattiin sisältävän myös ”havaintoja useilla antureilla”. Tämä seikka lähes poistaisi huijausten mahdollisuuden, eikä varmasti haluttaisi antaa ymmärtää, että heidän Top-Gun-lentäjänsä olisivat hulluja.

Muut kategoriat sopivat hämmästyttävän hyvin yhteen vuoden 1968 kertomuksen kohtien 3-5 kanssa. ”Luonnonilmiöt” kattaa selvästi jonkin verran ilmassa olevia häiriöitä ja ilmakehän luonnonilmiöitä. ”Salaiset maapallohankkeet” sopii täydellisesti Yhdysvaltain hallituksen ja teollisuuden kehitysohjelmiin ja ulkomaisiin vastapuolen järjestelmiin. Ja ”muut”-lokero avaa ilmeisesti oven muun muassa esineille, jotka ”liittyvät Maan ulkopuoliseen älykkyyteen”. Kuten muissakin hallituksen UAP-asiakirjoja koskevissa tutkimuksissa, joita The Debrief on tutkinut tässä, on kiehtovaa, miten vähän keskustelu näyttää muuttuneen yli seitsemän vuosikymmenen aikana.

NSA:n mielipide huijauksista, hallusinaatioista ja luonnonilmiöistä

NSA:n raportissa käsitellään suhteellisen vähän ajatusta siitä, että kaikki tai suurin osa UFO-havainnoista olisi huijauksia, ja siinä suhtaudutaan teoriaan skeptisesti. Siinä puhutaan siitä, että on harvinaista, että ”tiedemiehet” syyllistyvät tällaiseen huijaukseen toimiessaan ammatissaan, sotilasammattilaiset mukaan luettuina. Lisäksi todetaan, että tällaiset ilmoitukset ovat yleistyneet tarkastelujakson aikana. Lopuksi todetaan, että jos tämä määrä raportteja olisi todellakin kaikki fiktiivisiä, ”silloin näyttäisi olevan kehittymässä hälyttävien mittasuhteiden inhimillinen henkinen poikkeama”, ja ”tällaisella poikkeamalla näyttäisi olevan vakavia seurauksia ydinkäyttöisillä leluilla varustetuille kansakunnille”.

Raportissa käsitellään hallusinaatioita samalla tavalla. Vaikka kirjoittaja on samaa mieltä siitä, että jotkut ihmiset kokevat hallusinaatioita, toisinaan jopa sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, joilla on yhteinen näky, hän panee merkille niiden raporttien lukumäärän, jotka sisältävät tietoja, jotka eivät rajoitu ihmisen aistihavaintoihin. Hän huomauttaa, että monet havainnot saavat tukea tutkatiedoista ja asekameroiden videomateriaalista. Tekstissä viitataan myös raportteihin, joissa ”aihetodisteiden luonteiset fyysiset todisteet” näyttivät tukevan havaintoraportteja. ”Fyysisten todisteiden” viittaus liittyy Jacques Valleen julkaisemiin teoksiin. Jos kaikki tällaiset havainnot olisivat hallusinaatioita, raportissa päädytään siihen, että ihmiskunnan kyky ”erottaa todellisuus fantasiasta” saattaisi ”kyseenalaistua”, mikä vaikuttaisi kielteisesti ihmisen kykyyn selviytyä yhä monimutkaisemmassa maailmassa.

Raportissa todetaan, että mahdollisuus, että kaikki UFOt voisivat olla luonnonilmiöitä, on huolestuttava monella tavalla, erityisesti kun on kyse Yhdysvaltojen kyvystä ylläpitää ennakkovaroitusjärjestelmiä mahdollisia Venäjän ydinohjushyökkäyksiä vastaan. Tämä ei ole huoli siitä mahdollisuudesta, että ihmiset voisivat tulkita väärin jonkinlaisen säämallin tai muun luonnossa esiintyvän biologisen tai meteorologisen toiminnan, mikä on aina mahdollista. Suurempi vaara tässä on se, että ihmiset, jotka miehittävät Amerikan puolustuskehää, saattavat kehittää ”sokean pisteen” legitiimeille UFOjen hyökkäyksille ja pitää niitä luonnonilmiöinä. Vielä pahempaa on se, että Venäjä saattaa käyttää tätä sokeaa pistettä hyväkseen ja rakentaa hyökkäysjärjestelmiä, jotka jäljittelevät UAP:tä ja houkuttelevat meidät omahyväisyyteen.

Raportin viimeinen huolenaihe vaikuttaa paljon vakavammalta, ja siinä viitataan kirjauksiin todella merkittävästä UFOjen käyttäytymisestä. Siinä viitataan kohteisiin, jotka ”näyttävät uhmaavan tutkan havaitsemista ja aiheuttavat massiivisia sähkömagneettisia häiriöitä”. Kirjoittaja korostaa edelleen tarvetta selvittää ”näiden esineiden tai plasmojen luonne, ennen kuin mahdollinen vihollinen voi käyttää niiden ominaisuuksia rakentaakseen laitteen tai järjestelmän, jolla voidaan kiertää tai häiritä ilma- ja spektrihavaintojärjestelmiämme”. Tämäkin muistuttaa karmivasti AATIP:n 25. kesäkuuta 2021 julkaistuun raporttiin sisältyviä suosituksia. Valitettavasti ainoa alaviite, joka sisältyy tähän raportin osaan, lähettää lukijan Encyclopedia Brittanican artikkeliin, jossa kuvataan Project Grudge -hanketta.

Salaisia projekteja Maapallolla vaiko Maan ulkopuolinen äly?

Raportissa käsitellään vain yhdessä kappaleessa ”salaisia hankkeita Maassa”. Kirjoittaja toteaa luottavaisesti, että ”tämän hypoteesin paikkansapitävyydestä on vain vähän epäilyjä”. He varoittavat, että kaikki UFOt olisi ”tutkittava huolellisesti tällaisten vihollisen tai ystävällismielisten hankkeiden selvittämiseksi”. Jos näin ei tehdä, kansakunta voi jäädä alttiiksi uudelle, salaiselle tuomiopäivän aseelle.”

Tästä pääsemmekin raportin kiehtovimpaan osaan, joka käsittelee mahdollisuutta, että näiden ufohavaintojen lähteenä olisi maan ulkopuolinen älykkyys. Mielenkiintoista on, että lukua edeltää käsinkirjoitettu huomautus, jossa todetaan, että hypoteesia ”ei voida jättää huomiotta”. Muistiinpanossa viitataan Washingtonin yllä vuonna 1952 nähtyyn UFO-aaltoon. Tähän lisäykseen liittyvä käsinkirjoitettu alaviite viittaa professori James E. McDonaldin, J. Allen Hynekin ja (jälleen) Jacques Valleen työhön. McDonaldin nimi on kirjoitettu käsinkirjoitetussa huomautuksessa väärin ”MacDonald”, mutta on vähän epäselvää, keneen kirjoittaja tarkoitti viitata. McDonald oli legendaarinen UFO-tutkija, joka kuoli joidenkin tutkijoiden mielestä kyseenalaisissa olosuhteissa. McDonaldista ylläpidettyyn FBI:n tiedostoon voi tutustua täällä.

Mitä tulee kysymykseen ihmiskunnan mahdollisesta vuorovaikutuksesta Maan ulkopuolisen älyn kanssa, raportissa jaetaan mahdollisuudet luokkiin sen mukaan, löydämmekö ”me” ”ne” vai ”ne” ”meidät”. Raportissa tarjotaan useita selviytymisstrategioita. Kirjoittaja viittaa ihmisen vuorovaikutukseen teknologisesti kehittyneiden sivilisaatioiden ja alkuperäiskansojen välillä, jotka jäivät niiden jalkoihin, ja asettaa ihmiskunnan epäedullisessa asemassa olevan lajin rooliin, jos UFOjen luojilla on merkittävä tieteellinen etu ihmisiin nähden, jotka he ”löysivät” täältä Maasta. Raportissa ehdotetaan strategioita, kuten ”täydellistä ja rehellistä hyväksyntää sen huonommuuden luonteelle, joka erottaa teidät muiden kansojen eduista”. Siinä ehdotetaan kansallisen solidaarisuuden strategiaa tunkeutujakulttuurin käsittelyyn ja kanssakäymisen rajoittamista avaruusolentojen kanssa siinä määrin kuin se on mahdollista. Ihmisiä kehotetaan myös ottamaan oppia muukalaisten teknologiasta mahdollisimman nopeasti ja valmistautumaan epätavanomaiseen, epäsymmetriseen sodankäyntiin. Nämä strategiat olisivat helposti voineet olla inspiraationa useille tieteiselokuville Maailmojen sodasta Independence Dayyn.

NSA selvästi otti vakavasti potentiaalisen avaruusolentojen hyökkäyksen uhan

Mikään NSA:n raportissa ei viittaa siihen, että ei-inhimillisten älyjen läsnäoloa ilmatilassa olisi todistettu lopullisesti. Mutta samaan aikaan virasto ei millään tavalla pilkannut sitä. Se pyrki varautumaan mahdollisuuteen ja kehittämään strategioita, jotka parhaiten varustaisivat kansakunnan mahdollisen vihamielisen muukalaisinvaasion varalta. Raportti päättyy ehdotukseen, että ”UFO-ongelman käsittelyssä tarvitaan enemmän tällaista selviytymisasennetta”.

Kannattaa ehkä miettiä, kuinka usein termi ”UFO-ongelma” on esiintynyt The Debriefin tarkastelemissa toisen maailmansodan jälkeisen ajan armeijan ja hallituksen asiakirjoissa. Tällaisia viittauksia on löydetty armeijan, ilmavoimien ja turvallisuusviranomaisten asiakirjoista. Jos kysymystä olisi pidetty puhtaasti spekulatiivisena tai harhaisen salaliittoteorian tuotteena, viittaus ”UFO-kysymykseen” tai ”UFO-teoriaan” olisi ollut todennäköisempi. Mutta sana ”ongelma” viittaa siihen, että kansakuntamme salaisuuksien ja turvallisuuden vartijat tutkivat ilmiötä, jota he pitivät paitsi mahdollisena myös ehkä todennäköisenä, joskaan ei vahvistettuna. Ja suunnitelmista keskusteltiin ratkaisun löytämiseksi tähän ”ongelmaan”.

Jos tulevaisuudessa tulee esiin lisää virallisia asiakirjoja, vastauksia saadaan ehkä lisää. Mutta tässä vaiheessa se, mitä olemme saaneet tietää Yhdysvaltain varhaisista reaktioista ilmatilan selittämättömiä kohteita koskeviin raportteihin, se kuulostaa enemmänkin vakavalta pyrkimykseltä ymmärtää ja ehkä jopa kohdata hyvin todellinen tuntematon ilmiö kuin minkäänlaiselta valmistautumiselta vastata joukkohysterian puhkeamiseen.

 

Artikkelin julkaissut The Debrief

Eksopolitiikka

NSA vakoilee UFOja

Kommentoi

Tunnistamattomista lentävistä esineistä kiinnostuneiden amerikkalaisten keskuudessa on jo lähes vuosisadan ajan ollut tapana väittää, että Yhdysvaltain hallitus tietää totuuden noista salaperäisistä valoista taivaalla ja salaa sen yleisöltä. Siitä lähtien, kun UFO-ilmiö puhkesi yleiseen tietoisuuteen pian toisen maailmansodan jälkeen, on laajalti katsottu, että Washington DC tietää enemmän kuin se kertoo: Totuus on tuolla jossain (mutta et näe sitä).

Riippuen siitä, mitä salaliittoteoriaa pidät parempana, Pentagon piilottelee kuolleita avaruusolentoja Wright-Pattersonin lentotukikohdassa Ohiossa sijaitsevassa hangaarissa tai se testaa Nevadan autiomaassa sijaitsevalla Area 51 -alueelle törmänneitä avaruusaluksia. Nämä hämärät tarinat on helppo jättää huomiotta, eikä vähiten siksi, että UFO-havainnot ovat usein tapahtuneet siellä, missä Yhdysvaltain armeija testaa huippusalaista ilmailu- ja avaruusteknologiaa — ja Pentagon antaa yleisön (ja vihollistemme) luulla uusia lentokoneita UFOiksi, joiden olemassaolo voidaan kiistää.

Mutta entä jos näissä tarinoissa on edes ripaus totuutta? Entä jos Pentagon ja tiedustelupalvelumme todella tietävät enemmän UFO-ilmiöstä kuin mitä ne ovat aiemmin kertoneet yleisölle? Tällä viikolla puolustusministeriö paljastaa järkyttävällä tavalla, että tällaiset salaliittoteoriat sisältävät todellakin totuuksia.

Muistakaa, että Pentagon on pyrkinyt kohti tällaisia paljastuksia jo useiden vuosien ajan. Viisi vuotta sitten tällä viikolla DoD paljasti, että se tutkii niin sanottuja tunnistamattomia ilmailmiöitä (Unidentified Aerial Phenomena, UAP) Advanced Aviation Threat Identification Program -ohjelman puitteissa. Pentagonin kiinnostuksen taustalla oli yhtä paljon huoli siitä, että Kiinan tai Venäjän kaltaisilla vihamielisillä valtioilla on hallussaan kehittynyttä teknologiaa, jota DoD ei pystyisi vastaamaan, kuin huoli avaruusolennoista.

Se, mitä Pentagon tarkalleen ottaen löysi AATIP:n avulla, on edelleen mysteeri. Kesäkuun 2021 lopulla tiedusteluyhteisö antoi UAP-asiasta julkisen arvion, joka jätti asian yhtä epäselväksi kuin ennenkin. IC:n arvion mukaan UAP-asiaan liittyy ”todennäköisesti useita erilaisia UAP-tyyppejä, jotka vaativat erilaisia selityksiä saatavilla olevissa raporteissa kuvattujen ulkoasujen ja käyttäytymismallien perusteella”, ja lisäsi, että ”UAP:t aiheuttavat selvästi lentoturvallisuusongelman ja voivat olla haaste Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle”, mutta ei tarjonnut mitään olennaista siitä, mitä UAP:t todella ovat.

Tunnetun lennokkiteknologian perusteella näyttää turvalliselta olettaa, että osa (ehkä suurin osa) sotilashenkilöstön kertomuksista, kuten havainnot UAP-parvista puolustusministeriön lentokoneiden ja alusten ympärillä, voidaan yhdistää ulkomaiseen teknologiaan, ei avaruusolentoihin. Kolme kuukautta sitten laivasto ilmoitti, että kaikki sen videot, joissa UAP:t esiintyvät (joista osa on ollut yleisön nähtävissä), ovat nyt salaisia ja kiellettyjä, koska niiden julkaiseminen ”vahingoittaa kansallista turvallisuutta, koska ne voivat antaa vastustajille arvokasta tietoa puolustusministeriön ja laivaston operaatioista, haavoittuvuuksista ja/tai kyvyistä”.

Tällä viikolla DoD on julkaissut tiedonvapauslain kautta uuden julkaisun, joka avaa aivan uuden rintaman loputtomassa ”Mitä Samuli-setä salaa tietää UFOista?” -keskustelussa. Heinäkuussa The Black Vault, joka on erikoistunut UAP:hin ja siihen liittyviin kummitusasioita koskeviin FOIA-pyyntöihin, pyysi Pentagonilta lisää UAP:hen liittyviä asiakirjoja. Joulukuun 12. päivänä DoD vastasi julkaisemalla seitsemän sivua asiakirjoja, jotka olivat suurelta osin sensuroituja ja jotka olivat peräisin U.S. Strategic Commandilta, ydinasearsenaalia valvovalta komentokeskukselta. Vaikka lähes kaikki sivut on salattu, se, mikä on näkyvissä, on tarpeeksi järkyttävää.

Julkaisu on peräisin STRATCOMin tiedusteluosastolta (J2), ja se koostuu kahdesta tiedusteluryhmän toimintakertomuksesta vuodelta 2020, jotka on päivätty 24. heinäkuuta ja 21. elokuuta. Nämä raportit ovat erittäin salaisia — siitä lisää hetken kuluttua — ja ne sisältävät paljastavia vihjeitä siitä, mitä Pentagon ja IC tietävät UAP:sta.

Ensimmäinen pätkä 24. heinäkuuta 2020 päivätystä STRATCOM J2 -raportista:

Koulutettu vakooja huomaa heti pari asiaa, lukuun ottamatta erittäin korkeaa luokittelutasoa (pidä tämä ajatus mielessä). Ensinnäkin UAP-termi sisältää tässä sanan Phenomenology, tarkoittaen siis ilmiöitä, jonka The Black Vault katsoi tarkoittavan, että UAP:t ovat todellisia, perustuen aiempiin AATIP-kommentteihin. Se on kiistanalaista ja lisäksi minun alaani kuulumatonta.

Se, mikä on minulle hyvin läheistä, on viittaus UAP JIATF:ään, koska se on DoD/IC:n termi Joint Interagency Task Force -ryhmälle, jonka Pentagon ja vakoilijat perustavat, kun heidän on puututtava vaikeaan haasteeseen liittovaltion ministeriöiden ja virastojen koko aakkoskeiton salamyhkäisen avun tuella. Yhdysvaltain hallituksessa on useita tällaisia ryhmiä, esimerkiksi JIATF West (joka toimii Hawaiilla ja vastaa huumausaineiden torjunnasta Tyynenmeren alueella) tai JIATF South (joka toimii Key Westissä ja vastaa huumausaineiden torjunnasta suuressa osassa Latinalaista Amerikkaa). On melkoinen paljastus, että Washington on pitänyt UAP-asiaa niin tärkeänä, että se edellyttää ”koko hallituksen” lähestymistapaa, ja perustanut siksi oman yhteisen täytäntöönpanoryhmän käsittelemään tätä arkaluonteista asiaa.

Sitten tapahtui outo käänne: kun The Black Vault pyysi DoD:ltä selvennystä UAP JIATF:stä, Pentagon selitti nopeasti, että kyseessä oli väärinkäsitys, eikä sellaista ollut olemassa (vaikka sen omassa huippusalaisessa asiakirjassa mainittiin se):

“Kyseessä oli yksinkertainen terminologinen virhe — sekä ”JIATF” että ”Phenomenology” — kun USSTRATCOMin henkilöstö laati sisäistä raporttiaan. UAP:tä koskevaa DoD:n JIATF:ää ei ollut olemassa”, sanoi Pentagonin tiedottaja Susan Gough The Black Vaultille lähettämässään sähköpostilausunnossa. ”Aloimme käyttää ’toimikuntaa’ tai ’UAPTF’ epävirallisesti sisäisesti hieman ennen kuin UAPTF:n perustamismuistio allekirjoitettiin 4. elokuuta 2020.”

Se on minulle aivan selvää. Katsotaanpa nyt STRATCOMin J2-tiedusteluryhmän toista toimintakertomusta, joka on päivätty 21. elokuuta 2020:

Huomaa jälleen viittaus oletettavasti olemattomaan UAP:n JIATF:ään. Mainittu ”amiraali Richard” on laivaston amiraali Charles Richard, joka johti STRATCOMia vuoden 2019 lopusta viime viikolle saakka. Tämä asia oli niin tärkeä, että ydinvoimapomo sai tiedotustilaisuuden yhdessä huippuväen kanssa. Samoin puolustusministeri, joka kesällä 2020 oli Mark Esper. Meillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä tuo erittäin salainen UAP:n tiedotustilaisuus sisälsi, mutta se oli niin merkittävä, että ministeri Esperille ”luettiin” sen sisältö.

Korkea luokitus on kuitenkin oikeastaan se, joka kertoo. Molemmat pätkät on luokiteltu TS//SI//TK//NF-luokkaan, ja jos tiedät, mitä se tarkoittaa, ymmärrät sen merkityksen.

TS = TOP SECRET, Yhdysvaltain hallituksen korkein turvaluokitus, ”tiedot, joiden luvattoman paljastamisen voidaan kohtuudella odottaa aiheuttavan poikkeuksellisen vakavaa vahinkoa kansalliselle turvallisuudelle”, kuten vaaditussa jargonissa sanotaan.

SI = Special Intelligence, joka on signaalitiedustelusta tai SIGINT:stä johdetun tiedustelutiedon käsittelyä koskeva varoitusmerkki (tämän uutiskirjeen nimessä, Top Secret Umbra, Umbra on kuuluisa, nykyään entinen SI-käsittelyn koodisana); SI tulee NSA:lta, joka ”omistaa” SIGINT:n tiedusteluyhteisön puolesta.

TK = TALENT KEYHOLE, joka on valvontamerkintä tiedustelulle, joka on peräisin erittäin salaisista teknisistä tiedustelualustoista, yleensä vakoilusatelliiteista.

NF = NOFORN, eli tiedustelutietoja, joita ei saa luovuttaa ulkomaalaisille ja joita voidaan jakaa vain yhdysvaltalaisen henkilöstön kanssa (toisin kuin monia NSA:n tiedustelutietoja, joita jaetaan rutiininomaisesti ulkomaisten kumppaneiden, ennen kaikkea anglosfäärin tiedusteluallianssiin kuuluvan Five Eyes -järjestön kanssa).

Tiedämme siis, että UAP JIATF:n tiedotustilaisuus oli erittäin salainen ja perustui NSA:n vakoilusatelliittien keräämiin tiedustelutietoihin, joita Pentagon ei halua jakaa edes lähimpien liittolaistemme kanssa. Emme tiedä, minkälaisesta SIGINT-tutkimuksesta oli kyse. Se voi olla viestintätiedustelua eli COMINT, joka tarkoittaa eri viestintämuotojen sieppaamista, tai se voi olla elektronista tiedustelua eli ELINT, joka tarkoittaa erilaisten ei-inhimillisten viestien, kuten tutkalähetysten, sieppaamista. Yhdessä COMINT ja ELINT ovat SIGINT.

NSA tietää jotain tärkeää, mutta emme voi arvioida sitä STRATCOMin kahden lyhyen pätkän perusteella. Se voi olla muukalaisviestien tai tutkalähetysten kuuntelua. Ne ovat ufologien mielikuvituksen pieniä harmaita miehiä. Tai se voi olla vihamielisten sotilasjoukkojen testaamien kehittyneiden lennokkien viestien kuuntelua, joita yleisö luulee UFOiksi, mutta jotka todellisuudessa tulevat Kiinasta tai Venäjältä. Kummassakin tapauksessa kyseessä on suuri asia, josta yleisön on syytä tietää enemmän.

Kun työskentelin NSAlla, oli yleinen vitsi, että pudonneita UFOja säilytettiin viraston päämajan kellarissa Fort Meadessa Marylandin esikaupunkialueella. Kukaan ei uskonut, että tämä oli totta, ja se oli hauska vitsi, jota kokeiltiin kaikkiin, jotka kyselivät liikaa. Noin kolme vuosikymmentä sitten eräs viraston vanha tuttu vei minut lounaalle ja kertoi minulle, vasta-alkajalle, tarinoita NSA:n loistosta menneiltä ajoilta. Keskellä tarinoita venäläisten huijaamisesta ja salaisuuksien varastamisesta hän kertoi, että virastolla oli huippusalainen toimisto, joka käsitteli UFO-viestinnän kuuntelua. Hän kertoi jopa, että siellä oli supersalainen liike, joka käänsi avaruusolentojen kieliä. Unohdin sen vanhan, eläkeikää lähestyvän koiran vitsinä, jolla hän halusi järkyttää lapsia.

Nyt en ole niin varma.

Olisi kuitenkin hyvä, jos kongressin edustajat kysyisivät NSA:lta, mitä se tietää tästä asiasta. On kiistatta yleisen edun mukaista tietää, ovatko UAP:t peräisin Maan ulkopuolelta vai ovatko ne täysin maallinen uhka kansalliselle turvallisuudellemme.

Artikkelin julkaissut Top Secret Umbra

Tiede

Nanomikrosiruja rokotteissa odoteltiin jo 2009

Kommentoi

Tämä artikkeli on vuodelta 2009. Siinä spekuloidaan aikeella laittaa nanokokoisia mikrosiruja rokotteisiin ”pedon merkkiä” varten.

Se on melkein surrealistista, kuin jostain scifi-elokuvasta, mutta paljain silmin näkymättömät nanomikrosirut ovat todellisuutta, ja niitä käytetään jo monissa sovelluksissa.

Kysymys kuuluu, kuinka kauan hallituksilta ja suurilta lääkeyhtiöiltä kestää upottaa nanomikrosiruja rokotteiden sisälle, jotta ne voivat merkitä ja valvoa maailman väestöä?

Nanoteknologia käsittelee alle yhden mikrometrin (alle 1/30 ihmisen hiuksen leveydestä) kokoisia rakenteita, ja siinä kehitetään materiaaleja tai laitteita, jotka ovat tämän kokoisia. Nanometrin koko on 100 000 kertaa pienempi kuin ihmisen hiuksen leveys.

Yli kymmenen vuotta sitten yksinkertaiset ja edulliset tekniikat paransivat nanomikrosirujen suunnittelua ja valmistusta. Tämä avasi lukuisia menetelmiä niiden valmistamiseksi monenlaisiin sovelluksiin, kuten optisiin, biologisiin ja elektronisiin laitteisiin.

Nanoelektroniikan, fotolitografian ja uusien biomateriaalien yhteinen käyttö on mahdollistanut tarvittavan valmistustekniikan nanorobotteja varten yleisissä lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten kirurgisissa instrumenteissa, diagnostiikassa ja lääkkeiden jakelussa.

Japanilainen Hitachi kertoo kehittäneensä maailman pienimmän ja ohuimman mikrosirun, joka voidaan upottaa paperiin pakettien jäljittämiseksi tai asiakirjan aitouden todistamiseksi. Integroitu piiri (IC-siru) on yhtä pieni kuin pölyhiukkanen.

Aivoihin istutettavia nanoelektrodeita käytetään yhä useammin neurologisten häiriöiden hoitoon.

Mohammad Reza Abidian, väitöskirjatutkija U-M:n biolääketieteellisen tekniikan laitoksella, sanoi, että nanoputkissa olevat polymeerit,

”ovat bioyhteensopivia ja niillä on sekä elektroninen että ioninen johtavuus.”

Hän totesi lisäksi,

”Siksi nämä materiaalit ovat hyviä ehdokkaita biolääketieteellisiin sovelluksiin, kuten hermorajapintoihin, biosensoreihin ja lääkkeiden jakelujärjestelmiin.”

Riippuen tällaisten tutkimusten tavoitteista tutkimus voisi teoriassa raivata tietä älykkäille rekisteröintielektrodeille, jotka voivat annostella lääkkeitä, jotka vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti immuunivasteeseen.

Nanoteknologian avulla tutkijat ovat myös pystyneet luomaan keinotekoisia huokosia, jotka pystyvät siirtämään nanokokoisia materiaaleja kalvojen läpi.

Nature Nanotechnology -lehdessä 27. syyskuuta UC:n biolääketieteellisessä insinööritutkimuksessa onnistuttiin lisäämään nanomoottorin, mikroskooppisen biologisen koneen, muunnettu ydin lipidikalvoon. Näin syntyneen kanavan avulla voitiin siirtää sekä yksi- että kaksijuosteista DNA:ta kalvon läpi.

Tutkimusta johtanut professori Peixuan Guo totesi, että aiemmat biologisten kanavien parissa tehdyt työt ovat keskittyneet kanaviin, jotka ovat riittävän suuria vain yksijuosteisen geneettisen materiaalin siirtämiseen.

”Koska ihmisen, eläinten, kasvien, sienten ja bakteerien genominen DNA on kaksisäikeistä, on erittäin tärkeää kehittää yksihuokoinen järjestelmä, jolla voidaan sekvensoida kaksisäikeistä DNA:ta”, hän sanoo.

Tällaisia suunniteltuja kanavia voitaisiin käyttää,

  • nanoantureihin
  • DNA:n sekvensointiin
  • lääkkeiden annosteluun, mukaanlukien:
    • innovatiivisia tekniikoita virusten nanomoottoreiden DNA-pakkausmekanismien toteuttamiseksi,
    • rokotteen toimittamiseen.

”Ajatus siitä, että DNA-molekyyli kulkee nanohuokosen läpi etenemällä nukleotidi nukleotidilta, voisi johtaa yhden huokosen DNA-sekvensointilaitteen kehittämiseen, joka on kansallisesti erittäin kiinnostava alue”, Guo sanoi.

Lontoon Queen Maryn yliopistossa työskentelevät tutkijat ovat kehittäneet mikrometrin kokoisia kapseleita, joiden avulla lääkkeitä voidaan toimittaa turvallisesti eläviin soluihin.

Näihin ”mikrosukkuloihin” voitaisiin hypoteettisesti ladata erityinen mikrosiru, joka ohjaa lääkkeen annosta, joka avataan etänä, jolloin niiden sisältö vapautuu. Annostuksen seurannan lisäksi samaa mikrosirua voitaisiin käyttää potilaan valvontaan yhdessä erilaisten seurantajärjestelmien kanssa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat tutkijatovat hiljattain raportoineet edistymisestä nanoteknologian keskeisten haasteiden voittamisessa. He osoittivat, miten nanohiukkaset voivat liikkua nopeasti haluttuun suuntaan ilman ulkopuolisten voimien apua. Tutkijoiden mukaan heidän saavutuksellaan on laajoja seurauksia, sillä se antaa mahdollisuuden houkutella soluja liikkumaan ja kasvamaan tiettyihin suuntiin.

Etelä-Walesissa työskentelevä mikrobiologi ja rokotekriitikko Doug Dorst sanoo, että nämä edistysaskeleet kiinnostavat suuresti rokotteiden valmistajia.

”Biotekniikkayhtiöt ja niiden tutkijat ovat nopeasti siirtäneet suurimman osan rahoitusaloitteista nanoteknologiaan rokotteidensa tehon lisäämiseksi”, hän sanoi.

Jos rokotteiden sisältämät mikro-organismit voidaan houkutella kohdistumaan tiettyihin soluihin tai hyökkäämään niihin, ne voivat saavuttaa tavoitteensa nopeammin kuin perinteiset rokotteet.

”Riippuen siitä, kummalla puolella rokotekeskustelua ollaan, puolesta vai vastaan, rokotevalmisteiden sisällä olevat nanobotit voivat lisätä niiden tehokkuutta eksponentiaalisesti joko dramaattisesti parantamalla tai tuhoamalla immuniteettia niiden suunnittelusta riippuen”, hän lisäsi.

Dorst väittää, että nykyistä nanobottiteknologiaa voitaisiin yhtä helposti käyttää biologisten aseiden kehittämiseen kuin ihmisten terveyden edistämiseen.

”Jokaista pelkoa kohden, jota biotekniikan propaganda levittää tappavista taudeista ja siitä, miten rokotteet ehkäisevät niitä, on yksi valhe lisää, jolla massat saadaan vähitellen vakuuttuneiksi siitä, että rokotteet ovat tehokkaita.”

Dorst on huolissaan siitä, että jonain päivänä rokotteet,

”tekevät sitä mitä varten ne on aina tarkoitettu… maailmanlaajuisen väestön hallintaa.”

Nanoemulsiofoorumeilla voidaan jo kehittää rokotteita hyvin erilaisista materiaaleista.

Soijaöljyn, alkoholin, veden ja pesuaineiden seokset voidaan emulgoida erittäin pieniksi hiukkasiksi, jotka ovat alle 400 nanometrin levyisiä (noin 1/200 ihmisen hiuksen leveydestä). Näihin voidaan yhdistää mitä tahansa nanomikrosiruja, joissa on kaikki tautia aiheuttavat mikrobit tai osa niistä, jotta kehon immuunijärjestelmä käynnistyy.

Ecole Polytechnique Fédérale de Lausannen (EPFL) tutkijat ilmoittivat Nature Biotechnology -lehdessä julkaistussa artikkelissa, että he olivat kehittäneet,

”nanohiukkasen, joka voi antaa rokotteita tehokkaammin, vähemmillä sivuvaikutuksilla ja murto-osalla nykyisten rokoteteknologioiden kustannuksista.”

Artikkelissa kuvailtiin edelleen heidän läpimurtonsa vaikutuksia:

”Vain 25 nanometrin kokoiset hiukkaset ovat niin pieniä, että kun ne on ruiskutettu, ne virtaavat ihon solunulkoisen matriisin läpi ja suuntaavat imusolmukkeisiin. Muutamassa minuutissa ne ovat saavuttaneet DC:n pitoisuuden, joka on tuhansia kertoja suurempi kuin ihossa.”

Venäjä on hiljattain ilmoittanut uudesta tuotantolaitoksesta, joka tuottaa tiukasti nanorokotteita.

Hankesuunnitelmiin kuuluu muun muassa kahden rokotteen kehittäminen ihmisten influenssaa ja lintuinfluenssaa vastaan sekä kolmen biofarmaseuttisen valmisteen kehittäminen immuunijärjestelmän vahvistamiseksi ja antibakteeristen ja viruslääkkeiden tehokkuuden lisäämiseksi.

Ihmiskeho kestää hyvin nanohiukkasia, jotka yrittävät tunkeutua ihmissoluihin. Tutkijat tutkivat intensiivisesti menetelmiä, joilla voidaan häiritä ihmisen entsyymejä, jotka voivat hajottaa nanohiukkasia. Liverpoolin yliopiston asiantuntijatlöysivät keinon kiertää tämä este, mikä voi merkitä tulevaisuudessa tehokkaampia, paikallisesti käytettäviä lääkkeitä, jotka voisivat vaikuttaa paljon nopeammin kuin nykyisin käytössä olevat lääkkeet

Kaikki nämä nanoteknologian edistysaskeleet herättävät monia kysymyksiä ja huolenaiheita, jotka liittyvät nanomateriaalien myrkyllisyyteen ja ympäristövaikutuksiin sekä niiden mahdollisiin vaikutuksiin lääketieteeseen, maailmantalouteen ja spekulaatioihin hallituksen valvonnasta. Nämä huolenaiheet ovat aiheuttaneet keskustelua eturyhmien ja hallitusten välillä siitä, onko nanoteknologian erityissääntely perusteltua.

antoi viime viikolla tiedotteen, jossa se ilmoitti, että se oli,

”esitteli tänään uuden tutkimusstrategian, jolla pyritään ymmärtämään paremmin, miten valmistetut nanomateriaalit voivat vahingoittaa ihmisten terveyttä ja ympäristöä.”

Strategia-asiakirja on mielenkiintoinen, mutta se tuskin oli aivan tuore.

Itse asiassa monet yritykset mainostavat tällaisten miljardisimetristen ainesosien käyttöä tuotteen huipputason mittarina, mikä viittaa siihen, että erittäin pienet ainesosat ovat luonnostaan hyvä asia. Ne eivät ole sitä. Koko ei myöskään välttämättä tee näistä aineista huonompia kuin muista.

Tässä vaiheessa on vain mielettömän arvaamatonta, mitä nanoasiat tekevät

Nanoteknologian kannattajat suhtautuvat hyvin kriittisesti sääntelytoimiin, jotka saattavat estää sen kehitystä. Monet näistä arvostelijoista ovat torjuneet huolenaiheet tiukasti tieteelliseen fiktioon perustuvina pelkoa lietsovina salaliittoteorioina.

Suositussa videopelisarjassa Metal Gear Solid monilla hahmoilla ja sotilailla yleensä on verenkierrossaan ”nanokoneita”, joita käytetään estämään kipua, antamaan tulijoukkueiden/partioiden jäsenille mahdollisuus jakaa aistitietoa, parantamaan ruumiinvammoja sekä manipuloimaan videopelin juonen kannalta keskeisiä viruksia.

Erikoistehosteiden ja tietokoneella luotujen kuvien avulla useissa Keanu Reevesin tähdittämissä menestyselokuvissa, kutenMatrix-trilogiassa ja The Day the Earth Stood Still -elokuvassa, on dramatisoitu sitä, miten nanorobotit voivat tehokkaasti ottaa hallintaansa orgaaniset ja epäorgaaniset kohteensa.

Star Trek -jaksoissa ja niiden teatterilevityksissä, kuten elokuvassa Star Trek: First Contact, on myös kuvattu, miten nanosondit (nanoliititvoivat tartuttaa yksilön verenkiertoon putkistojen kautta.

Riippumatta videopelien, scifi-sarjojen ja -elokuvien toistuvista nanobottien teemoista, nanoteknologia on todellisuutta, ja nanomikrosiruja ollaan hyvää vauhtia hyödyntämässä tavoilla, jotkavoivat olla haitallisia ihmisten terveydelle ja vapaudelle maailmanlaajuisessa mittakaavassa.

Nano-mikrosirujen kehittäminen on hallitusten ja lääketeollisuuden tärkeä tavoite, sillä ne haluavat saada ylivoimaista valtaa ja vaikutusvaltaa maailman väestöön saadakseen lisää voittoa ja valvontaa.

Joulukuussa 2000 Suomen entinen Lapin lääninlääkäri, lääketieteen tohtori Rauni-Leena Luukanen-Kilde totesi, että on teknisesti mahdollista, että jokaiseen vastasyntyneeseen ruiskutetaan mikrosiru, joka voisi sitten toimia henkilön tunnistamiseksi koko hänen loppuelämänsä ajan. Tällaisista suunnitelmista keskustellaan salaa Yhdysvalloissa ilman, että yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä tuodaan julkisuuteen.

Nykyiset mikrosirut toimivat matalataajuisten radioaaltojen avulla, jotka kohdistuvat niihin.

Satelliittien avulla istutettua henkilöä voidaan seurata missä päin maailmaa tahansa. Tällaista tekniikkaa testattiin muun muassa Irakin sodassa, kertoo tohtori Carl Sanders, joka on keksinyt ihmisiin ruiskutettavan IMI-biotiitin (Intelligence-Manned Interface).

(Aiemmin Vietnamin sodan aikana sotilaille ruiskutettiin Rambo-sirua, joka oli suunniteltu lisäämään adrenaliinin virtausta verenkiertoon.)

Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston (NSA) 20 miljardin bitin sekuntinopeudella toimivat supertietokoneet voivat nyt ”nähdä ja kuulla”, mitä sotilaat kokevat taistelukentällä etäseurantajärjestelmän avulla (RMS).

Kun 5 mikromillimetrin mikrosiru (hiussuikaleen halkaisija on 50 mikromillimetriä) asetetaan silmän optiseen hermoon, se vetää aivoista hermoimpulsseja, jotka ilmentävät istutetun henkilön kokemuksia, hajuja, näkymiä ja ääntä. Kun nämä neuroimpulssit on siirretty ja tallennettu tietokoneeseen, ne voidaan heijastaa mikrosirun kautta takaisin henkilön aivoihin, jotta hän voi kokea ne uudelleen.

RMS:n avulla maalla toimiva tietokoneoperaattori voi lähettää hermostoon sähkömagneettisia viestejä (jotka on koodattu signaaleiksi), jotka vaikuttavat kohteen suorituskykyyn. RMS:n avulla voidaan saada terveet henkilöt näkemään hallusinaatioita ja kuulemaan ääniä päässään.

Jokainen ajatus, reaktio, kuulo ja näköhavainto aiheuttaa aivoissa ja niiden sähkömagneettisissa kentissä tietyn neurologisen potentiaalin, piikkejä ja kuvioita, jotka voidaan nyt purkaa ajatuksiksi, kuviksi ja ääniksi. Sähkömagneettinen stimulaatio voi siis muuttaa ihmisen aivoaaltoja ja vaikuttaa lihastoimintaan aiheuttaen tuskallisia, kidutukseksi koettuja lihaskramppeja.

NSA:n sähköinen valvontajärjestelmä voi seurata ja käsitellä samanaikaisesti miljoonia ihmisiä.

Jokaisella meistä on ainutlaatuinen biosähköinen resonanssitaajuus aivoissa, aivan kuten meillä on ainutlaatuiset sormenjäljet. Kun sähkömagneettisen taajuuden (EMF) aivostimulaatio on täysin koodattu, aivoihin voidaan lähettää sykkiviä sähkömagneettisia signaaleja, jotka aiheuttavat halutut ääni- ja visuaaliset vaikutukset kohteeseen.

Tämä on eräänlaista elektronista sodankäyntiä.

Yhdysvaltalaisille astronauteille asennettiin implantti ennen avaruuteen lähettämistä, jotta heidän ajatuksiaan voitiin seurata ja kaikki heidän tunteensa rekisteröidä 24 tuntia vuorokaudessa.

Joukkotiedotusvälineet eivät ole kertoneet, että implantoidun henkilön yksityisyys katoaa loppuelämäksi. Häntä voidaan manipuloida monin tavoin. Käyttämällä eri taajuuksia tämän laitteen salainen ohjaaja voi jopa muuttaa henkilön tunne-elämää. Hänestä voidaan tehdä aggressiivinen tai vaisu. Seksuaalisuuteen voidaan vaikuttaa keinotekoisesti. Ajatussignaaleja ja alitajuista ajattelua voidaan lukea, uniin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan jopa saada aikaan, ja kaikki tämä ilman istutetun henkilön tietoa tai suostumusta.

Tätä salaista teknologiaa ovat käyttäneet sotilasjoukot tietyissä NATO-maissa 1980-luvulta lähtien ilman, että siviiliväestö tai akateeminen väestö olisi kuullut siitä mitään. Näin ollen ammatillisissa ja akateemisissa lehdissä on saatavilla vain vähän tietoa tällaisista invasiivisista mielenhallintajärjestelmistä.

NSA:n signaalitiedusteluryhmä voi etäseurata ihmisaivoista saatavaa tietoa purkamalla aivojen lähettämiä herätepotentiaaleja (3,50 Hz, 5 milliwattia).

Sekä Göteborgissa Ruotsissa että Wienissä Itävallassa on havaittu vankien koehenkilöillä selviä aivovaurioita. Heikentynyt verenkierto ja hapenpuute oikean ohimolohkon otsalohkossa ovat seurausta siitä, että aivoimplantit ovat yleensä käytössä. Suomalaisella koehenkilöllä ilmeni aivojen surkastumista ja ajoittaisia tajuttomuuskohtauksia hapenpuutteen vuoksi.

Sähkömagneettisten kenttien ja säteiden kohdistaminen ihmisten aivotoimintoihin (helikoptereista ja lentokoneista, satelliiteista, pysäköidyistä pakettiautoista, naapuritaloista, puhelinpylväistä, sähkölaitteista,matkapuhelimista, televisiosta, radiosta ja niin edelleen) on osa säteilyongelmaa, johon demokraattisesti valittujen hallitusten olisi puututtava.

Tällä hetkellä mikään kansallinen hallitus ei kuitenkaan ole kiinnostunut käsittelemään tätä kysymystä vakavasti.

Aikataulu nanomikrosirujen integroimiseksi rokotteisiin on spekulatiivinen. Siihen voi kulua vain muutama vuosi tai kuukausi, tai ehkä se on jo täällä, emmekä jo tiedä niiden integroimisesta lääkkeisiin. Siitä huolimatta niiden käyttöönotto on
monien sotilaallisten ja poliittisten etujen vuoksi väistämätöntä.

Olipa se kuinka petollista tahansa, maailmanmahtien ja lääkekartellien oli pakko edistää rokotusten tehokkuutta ja säätää kansallisia pandemiavalmiuspolitiikkoja, jotka velvoittavat rokotuksiin.

Vuonna 2005 Maailman terveysjärjestö (WHO) kehitti kansainväliset terveyssäännökset, jotka sitovat kaikkia 194 jäsenmaata noudattamaan pandemic emergency ohjeisiin, joilla voitaisiin panna täytäntöön tällainen valtuutus. Ilman näitä kansanterveydellisiä menettelyjä (ja propagoituja rokotuskampanjoita) yleisö ei juurikaan tai lainkaan suostuisi vapaaehtoisesti käärimään hihojaan ja ottamaan rokotuksia vastaan.

Yleisön osallistuminen on olennainen väline, jonka avulla suuret lääketehtaat voivat pian ruiskuttaa miljardeihin ihmisiin kaikkien aikojen tehokkaimman valvontakeinon

Vaikka nanoteknologian valmistus on tällä hetkellä saatavilla maailmanlaajuisesti, ennen kuin biotekniikkayhtiöt voivat aloittaa rokotteiden sisällä olevien nanomikrosirujen massatuotannon ja testauksen, niiden on todennäköisesti myytävä ajatus yleisölle. Erilaisten ”terveyden parantamiseen tähtäävien skenaarioiden” avulla ne kannustavat osallistumaan ja ilmoittavat julkisesti, että ne ovat saaneet hyväksynnän samoilta politiikoilta ja sääntelyviranomaisilta, joiden luomisessa ne olivat mukana.

Kesän 2009 puoliväliin mennessä WHO jatautienvalvontakeskus (CDC) tekaistiin tehokkaasti valheellinen influenssapandemia ja saatiin maailma suostumaan H1N1-rokotteisiin. Lisäannokset propagandaa ja mahdollisesti biologinen tapahtuma voivat yhtä lailla vakuuttaa väestöt hyväksymään tietoisesti mikrosirut rokotteiden sisällä ihmiskunnan ”suuremman hyvän” varjolla.

Kun aivotoimintamme on jo kytketty supertietokoneisiin radioimplanttien ja mikrosirujen avulla, on liian myöhäistä protestoida.

Tämä uhka voidaan torjua vain valistamalla yleisöä käyttämällä saatavilla olevaa biotelemetriaa ja nanorobotiikkaa koskevaa kirjallisuutta sekä kansainvälisissä kongresseissa vaihdettua tietoa.

Nyt on aika toimia!

Jo sikainfluenssarokotteessa oli ”ladattavia muistoja”:

https://www.youtube.com/watch?v=TouHzTBKcks

 

Artikkelin julkaissut Biblioteca Pleyades

 

 

hybridikeskus
Eksopolitiikka

Tuleeko NSA:n vuoto saamaan aikaan UFO-paljastuksen ilman virallista tunnustusta?

Kommentoi

Kirjoittanut Michael Salla

Se, että NSA on käyttänyt väärennettyä Facebook-palvelinta haittaohjelmien levittämiseen, on uusin paljastus Edward Snowdenin NSA-tiedostoista löytyneistä vuodoista, jotka ovat johtaneet siihen, että korkea-arvoiset tiedustelupalvelun virkamiehet etsivät keinoja huolestuttavan paljastuksen leviämisen estämiseksi. Kun dokumentteja edelleen tulee yhä lisää ilmi tasaiseen tahtiin, kaava alkaa näyttää selvemmältä. Vaikka kansa ja kansainvälinen media hyväksyvätkin vuodettujen dokumenttien aitouden, NSA:n viranomaiset ja heidän kansalliset tiedustelukumppaninsa kieltäytyvät suoraan tunnustamasta dokumenttien aitoutta.

Ryan Gallagherin, eräs Snowdenin NSA-tiedostojen parissa työskennellyt journalisti, artikkeli The Interceptissa puhuu siitä miten viranomaiset jälleen ovat koittaneet luistaa kuin koira veräjästä väärin teoistaan. Helmikuun 24. päivänä 2014 The Intercept julkaisi dokumentin NSA:n Brittivastineelta, joka sisälsi slaideja UFOista, ja dokumenttia on kyätetty salaisten verkko-operatiivien koulutuksessa. Mitään selitystä ei ole annettu sille miksi tai miten UFO-kuvia on käytetty. Oliko tämä selvää näyttöä siitä, että UFOjen tiedetään olevan todellisia planeettainvälisiä kohteita, vai yksinkertaisesti kätevä tapa sekoittaa muita ongelmia mukaan verkkokeskusteluun? Tämä viittaa siihen, että NSA-tietojen joukossa on vielä edelleen paljastamattomia tietoja, jotka voivat liittyä UFOihin. Tämä herättää mahdollisuuden siitä, että NSA:n tietovuodot tulevat tekemään tunnetuiksi sen, että viranomaiset tietävät elämää olevan muuallakin universumissa, sekä korkeiden tiedustelu-upseerien tämän tiedon salaamisen Amerikassa ja muualla. Tämä johtaisi aikakauteen, jossa tieto Maan ulkopuolisesta älykkäästä elämästä leviäisi kansan tietoon, kun korkeat upseerit antavat asiaa vältteleviä vastauksia, joissa he eivät kiistä eivätkä myönnä kyseessä olevien dokumenttien autenttisuutta.

Näin Gallagher tiivisti NSA:n vastauksen viimeisimpään vuotoon:

Vastauksena NSA on yrittänyt hiljentää mekkalaa julkaisemalla tiedotteen, joka vähättelee heidän “epätarkoiksi” kutsumiaan mediaraportteja. Virasto kielsi että se olisi “imitoinut amerikkalaisia sosiaalisen median ja muita verkkosivuja” ja sanoi, että se ei ollut “levittänyt miljooniin tietokoneisiin ympäri maailmaa haittaohjelmia”. Lausunto mukailee trendiä joka suurten ongelmien paljastumisen yhteydessä on esiintynyt, kun NSA-tietovuotaja Edward Snowden vuosi  dokumentteja, joissa NSA tai jokin sen liittolaisista on huolellisesti sanaillut ei-kieltävän kieltämisen, joka pintapuolisesti näyttää kumoavan kaikki väitteet mutta lähemmällä tarkastelulla ei kumoa niistä yhtäkään.

NSA:n ja sen kumppanien strategia näiden vuotojen tapauksissa, joissa identifioidaan sen politiikkaa ja käytänteitä, on vastata “huolellisesti sanaillulla ei-kieltävällä kieltämisellä”. NSA:n tai sen kumppanien vastauksissa — tiedustelumaailman kaksoiskieltä — ei ilmaista vuodettujen dokumenttien aitouden suoraa tunnustusta tai kiistämistä. Päättely ja omat johtopäätökset ja analyysit näiden dokumenttien pohjalta jätetään kansalle ja medialle.

Vuodettujen tietojen aitouden tunnustamatta jättämisen käytänne ei ole yllättävä. Korkeat tiedusteluviranomaiset Amerikassa yleensä ottavat kannan ,että ennen kuin dokumentit on virallisesti julkistettu, minkään viranomaisen niiden tarkastelu tai niistä puhuminen on standarditurvaprotokollien rike, joka voi johtaa turvaluokituksen kumoamiseen ja jopa rikossyytteisiin. Tämä luo ongelmia tiedusteluyhteisön työntekijöille, jotka virallisesti eivät saa lukea turvaluokiteltua materiaalia, joihin heille ei ole annettu pääsyä, vaikka se olisi painettu massamedian julkaisuihin.

Mitä tulee avaruusolentojen olemassaoloon, on muita syitä uskoa miksi viranomaiset ovat pidättyväisiä tunnustamaan julkisesti vuodettujen NSA-tietojen aitouden. Jos valtion viranomainen tai korporaatio julkisesti tunnustaisi olevansa osa vuosikymmenien pituista Maan ulkopuolisen elämän totuuden salailua, silloin he avaisivat portit oikeusjutuille niille ihmisille, jotka ovat kärsineet vahinkoa tästä salailusta. Erityisesti henkilöt, jotka ovat olleet mukana UFO-sieppausilmiössä — sadat tuhannet joidenkin arvioiden mukaan — voisivat nyt haastaa tällaisessa toiminnassa mukana olleet tiedustelupalvelut ja korporaatiot ja viranomaiset oikeuteen. Megaluokan ryhmäkanteiden uhka on Damokleen miekka, joka roittuu avaruusolentotietoja panttaavien viranomaisten pään päällä. Tämä on mahdollisesti suurin syy sille miksi viranomaiset eivät halua virallisesti paljastaa UFOja ainakaan vähään aikaan. Kuitenkin “julkinen paljastus” on edelleen mahdollinen “ei-kieltävän kieltämisen” muodossa kuten Gallagher kuvaa NSA:n ja sen kumppaneiden vastausta Snowdenin dokumenttivuotoihin.

Tämän seurauksena me saatamme piakkoin nähdä seuraavanlaisen skenaarion. Tulevat dokumenttivuodot Snowdenin NSA-tietojen varannoista tai jonkun muun tietovuotajan lähteistä voivat paljastaa kiistämättömästi että Maan ulkopuolinen elämä on olemassa ja että viranomaiset ovat tehneet yhteistyötä tämän salaamiseksi. NSA ja sen kumppanuusvirastot antavat nyt samanlaisia vastauksia vuotoihin, jotka eivä kiistä mutta eivät myöskään myönnä dokumenttien autenttisuutta. Meillä olisi julkinen paljastus avaruusolentojen olemassaolosta vuodettujen virallisten dokumenttien kautta, ja kuitenkaan ei tapahtuisi mitään ”virallista paljastusta” joka tämän tunnustaisi. Kiinnostava mahdollisuus kaikin puolin, mutta varmasti jotain mikä saattaa tapahtua, ja se voi kestää määrittelemättömän pitkän ajan.

 

Artikkelin julkaissut examiner.com

 

Muita vuodettuja NSA-dokumentteja:

Eksopolitiikka

Richplanet TV haastattelee Dan Shermania

Kommentoi

Dan Sherman liittyi ilmavoimiin vuonna 1982. Hänen palveluksensa aikana hän työskenteli NSA:lle (National Security Agency) joka pyörittää eräitä Amerikan salaisimpia projekteja. Heidän aktiviteetteihin uskotaan lukeutuvan myös UFOt ja avaruusolennot.

Kun Sherman oli saanut turvallisuusluokituksen, hänet laitettiin ”mustan yläpuolella” (above black) olevaan huippusalaiseen projektiin, joka liittyi kommunikointiin avaruusolentojen kanssa. NSA oli pyörittänyt tätä projektia ainakin vuodesta 1961, sen jälkeen kun avaruusolentoihin oltiin saatu ensi kerran yhteys vuonna 1947. NSA on tehnyt yhteistyötä avaruusolentojen kanssa, avaruusolennot sieppaavat naisia ja geenimanipuloivat heidän syntymättömiä lapsiaan antaakseen jälkeläisille tiettyjä kykyjä. Dan Sherman on yksi näistä jälkeläisistä. Hän on keskeinen tietovuotaja ja hänen paljastukset ovat tärkeä palanen ET/UFO-palapelissä.

 

Artikkelin julkaissut Richplanet TV

 

ufologia

Veritas Radio haastattelee Dan Shermania

Kommentoi

Vaikka Dan Sherman on kirjoittanut kirjansa jo vuosia sitten, hänen kertomuksensa avaruusolentojen kanssa kommunikoinnista kolmen vuoden salaisen työn aikana ilmavoimille on edelleen yhtä kiehtova.

Sherman elää vaimonsa ja lastensa kanssa tällä hetkellä Arizonassa ja toimii liikemiehenä. Shermania joutui hieman taivuttelemaan jotta hän olisi suostunut Veritaksen haastateltavaksi- Hän sanoo, että tällaisten totuuksien kertomisella on hintansa liike-elämässä. Vaikka hän onkin ylpeä kontribuutioistaan ”maailman tasapainoon” valtionsalailun avulla, Sherman sanoo, että jotkut asiat ovat niin perustavanlaatuisella tavalla osa ihmiskunnan tarinaa, että ne on pakko kertoa.

Me olemme olleet yhteydessä Maan ulkopuolisiin olentoihin vuodesta 1949, jotka ovat meitä paljon älykkäämpiä. Ihmiset ovat paritelleet näiden olentojen kanssa jossain kohtaa menneisyydessä, olentojen jotka todennäköisesti ovat myös jakaneet informaatiota ja teknologiaa. Sherman sanoo, että nämä olennot ovat luoneet ihmisiä, tuhansia ihmisiä, jotka kykenevät vastaanottamaan ja lähettämään viestejä telepaattisesti. Tämä on tehty Yhdysvaltain hallinnon suostumuksella, joka halusi erikoisjoukkoihinsa henkilöitä, jotka kykenevät vastaanottamaan ja lähettämään viestejä kun sähkömagneettiset tapahtumat vaikuttavat Maapallon viestintäverkkoihin niin etteivät ne toimi.

Shermanin mukaan tämä voi tapahtua seuraavan 20 vuoden sisällä. ”Sen on oltava silloin, jos he olettavat että se tapahtuu meidän elinaikanamme.”

Sherman petti esimiehensä ja suuntasi mustan ohjelman harmaata ohjelmaa vastaan (harmaa on salaisempi kuin musta). Hän on työskennellyt molemmissa, eikä hän tiennyt kummastakaan, mutta hän pääsi pois molemmista. Hänen vastaanottamansa viestit puhuivat avaruusolentojen sieppausten aiheuttamista kiputasoista. Hän edelleen pitää itseään erikoisena, koska avaruusolennot olivat valinneet hänet kanavaksi, ja hän on edelleen patriootti. Mutta siinä kohtaa hän tunsi olevansa ansassa. Kukaan ei kertonut hänelle isosta kuvasta mitään. ”Sinulla ei ole tarvetta tietää.” Hän oli huolissaan, että hän olisi mukana jossain vieläkin karmaisevammassa.

Sherman kutsui ensimmäistä olentoa, jonka kanssa hän oli kommunikaatiossa, nimellä Spock, ja toista nimellä Bones. Informaatio ladattiin hänen aivoihinsa, aina silloin kun hän työskenteli. Informaatiolataukset aina alkoivat tunnusluvulla. Hän kirjoitti saamansa viestin ydinsisällön laatikkoon hänen tietokoneruudulleen. Joku tuntematon olento pyyhkäisi sen pois.

Kerran Sherman spontaanisti kysyi kysymyksen eri ”kanavalla”, jolloin Spock laittoi lähetyksen poikki, myöhemmin selittäen että yksikään ihminen ei ollut koskaan tullut läpi tuolla kanavalla aiemmin. Se oli alku henkilökohtaisemmalle kahdenkeskiselle viestinnälle Spockin ja Shermanin välillä. Näillä olennoilla on tunteet ja persoona, Sherman sanoo.

Sherman ei ole enää kuullut Spockista tai Bonesista mitään ilmavoimista lähdettyään. Hänellä ei ole enää kykyä ennustaa maanjäristyksiä.

Dan Sherman oli ilmavoimien sotilaspoliisi, joka rekrytoitiin Ensimmäisen Tason ”harmaaseen” operaatioon NSA:lle. Shermanin rekry lähti käyntiin shokkipaljastuksella (joka ei ollut ”kanavoitua” tietoa vaan NSA:n upseerin kertomaa), että häntä on geneettisesti manipuloitu hänen ollessaan äitinsä kohdussa, jotta hänestä voitaisiin tehdä ”intuitiivinen viestijä”, joka voi kommunikoida avaruusolennoille koodikielellä. NSA oli salaa yrittänyt kehitellä seuraavaa askelta ihmisten ja avaruusolentojen välisessä viestinnässä asiasta mitään tietämättömillä koehenkilöillä 1960-luvulla (joista Dan on vain yksi).

NSA periaatteessa jätti koehenkilöt rauhaan kunnes he olivat 25 vuotta, jolloin synkronisiteeteilta vaikuttavan prosessin avulla heidät tuotiin läheiseen yhteyteen salaisen tiedustelumaailman kanssa. Jokainen heidän tekemänsä teko kulkee pitkin etukäteen suunniteltua, käyttäytymistietellistä ja erittäin tiukkaa, käytännöllistä ”tarve tietää”-perustaista käsikirjoitusta. Dan Shermanin elämästä käy ilmi, että armeija oli etäältä manipuloinut hänen elämäänsä, tarkkaillut hänen jokaista askeltaan koko hänen elämänsä ajan, jotta hänet voitaisiin lopulta rekrytoida heidän salaisiin operaatioihin.

Dan Sherman toimi melkein kolmen vuoden ajan intuitiivisena viestijänä hänen palvellessaan ilmavoimissa. Nyt hän kertoo meille hänen koulutuksestaan, siitä mitä hän oppi avaruusolennoilta sekä tapahtumista jotka johtivat siihen että hän halusi lopettaa palveluksensa ilmavoimilla. Tulemalla julkisuuteen Dan toivoo hänen tarinansa rohkaisevan kaikkia sisäpiiriläisiä tekemään samoin. Dan palveli yli 12 vuotta ilmavoimissa ja hän on saanut palkintoja urheudestaan, Air Force Commendation Medalin ja Air Force Achievement Medalin, joissa on kahdet tammenlehvät. Hän on myös saanut ilmavoimien erinomaisen yksikön palkinnon, jossa on kolmet tammenlehvät. Hänet on myös palkittu hänen palveluksistaan Persianlahdella. Dan on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.

 

Artikkelin julkaissut veritasradio.com

Eksopolitiikka

Project Camelot haastattelee Dan Shermania

Kommentoi

Dan Sherman sai ilmavoimilta ”Intuitiivisen viestijän”  — korkeaa teknologiaa käyttävä telepaatti — koulutuksen ja hän päätyi kommunikoimaan kahden avaruusolennon kanssa osana hänen valmistelujaan ”tulevaa aikaa varten, jolloin kaikista sähkölaitteista tulee turhia”.

Tässä haastattelussa Dan sanoo: ”Jos olisin keksinyt tarinan, se olisi paljon yksityiskohtaisempi kuin tämä on. Haluan pysyä siinä mitä minulle tapahtui, ja haluan antaa muille mahdollisuuden spekuloida sen päälle. Jos alan spekuloimaan, sitten uskottavuuteni menee. Minun pitää pysyä faktoissa.”

Dan kertoo tarinansa ja pidättäytyy spekulaatioista. Hänen maanläheinen esityksensä voimaannuttaa alaa jota monesti kaikenlaiset tarinat turhaan dramatisoivat. Dan ei tee niin, eikä hän tee niin myöskään kirjassaan ABOVE BLACK, saatavilla osoitteesta http://aboveblack.com.

Project Camelot keskittyy kovasti vuoteen 2012 ja siihen liittyviin tapahtumiin. Me olemme kuulleet usealta riippumattomalta ja uskottavalta taholta, että pian tulee aika jolloin sähköverkot menevät kaikki matalaksi. On huikean paljon näyttöä siitä, että Yhdysvaltain armeija on ollut tästä tietoinen jo parikymmentä vuotta… ja vakavaa tilannetta varten on kehitelty suunnitelmia joista kansa pidetään edelleen mitään tietämättä.

hybridikeskus
Eksopolitiikka

Edward Snowdenin vuotama asiakirja paljastaa NSA:n UFO-trollit

Kommentoi

Kirjoittanut Michael Salla

Snowdenin vuotamien NSA-asiakirjojen joukossa ensimmäinen joka mainitsee UFO-asian selvästi on tuotu julki (toim. huom. vuonna 2014). 50-sivuinen asiakirja on powerpoint-esitelmä otsikolla ”Petkuttamisen taito: Uuden sukupolven salaisten verkko-operaatioiden koulutus” (The Art of Deception: Training for a New Generation of Online Covert Operations) jonka on tuottanut Britannian oma NSA, Government Communications Headquarters (GCHQ). Dokumentti oli aiheena Glenn Greenwaldin jutussa, joka on työskennellyt Snowdenin kanssa julkistakseen maailmalle dokumentteja NSA:n valvonnasta.

Vuodetussa dokumentissa kerrotaan miten NSA työskentelee “Five Eyes”-kumppaniensa Britannian, Kanadan, Australian ja Uuden Seelannin kanssa kouluttaakseen operatiiveja verkko-operaatioihin. Greenwaldin artikkeli paljastaa miten NSA ja sen Five Eyes -tiedustelukumppanit haluavat käyttää erilaisia psykologisen sodankäynnin työkaluja pilkkaamaan kaikkia kohteita, jotka puhuvat arkaluonteisista kansallisen turvallisuuden tiedoista. “Art of Deception”-dokumentissa on kolme slaidia, joissa näytetään valokuvia UFOista, joista yksi on vuodelta 1950.

Redbud, Illinois, 23.4.1950
Redbud, Illinois, 23.4.1950

Vuodettu dokumentti paljastaa selvän yhteyden GCHQ:n ja sen tiedustelukumppanien välillä verkon psykologisia operaatioita totetutettaessa. Se on pitävää näyttöä siitä, että kansainvälinen tiedusteluyhteisö kouluttaa salaisia operatiiveja eksyttämään ja harhauttamaan kansaa eri kansallisen tiedustelun aiheista, mm. UFOista.

Greenwald julkaisi GCHQ:n tuottaman dokumentin jutussa, jonka otsikko kuuluu ”Kuinka salaiset agentit soluttautuvat internetiin manipuloimaan, vedättämään ja tuhoamaan ihmisten maineen”. Hän aloittaa juttunsa seuraavasti:

Yksi monista päivänpolttavista aiheista, joita Snowdenin dokumenteista paljastuu, on se miten länsimaiden tiedustelupalvelut yrittävät manipuloida ja kontrolloida verkkokeskusteluja äärimmäisillä petkutustaktiikoilla ja maineen tuhoamisella. On tullut aika kertoa osa tuosta tarinasta, relevanttien dokumenttien kera.

Greenwald jatkaa tiivistäessään “The Art of Deceptionin” sisältöä, jonka on kirjoittanut aiemmin salainen GCHQ:n yksikkö nimeltään “Joint Threat Research Intelligence Group” (JTRIG):

JTRIG:n itse identifioimien tarkoitusten joukossa on kaksi taktiikkaa: (1) syöttää väärää materiaalia internetiin jolla tuhotaan kohteen maine; ja (2) käyttää yhteiskuntatieteitä ja muita tekniikoita manipuloimaan verkon keskusteluja ja aktivismia, jolla saadaan aikaan haluttuja tuloksia. Jotta näkisimme miten äärimmäisiä nämä mielipiteet ovat, tarkastellaan taktiikoita joista he paukuttelevat henkseleitään saavuttaakseen tavoitteensa: “false flag -operaatiot” (materiaalin postaaminen internnetiin ja valheellisesti sen liittäminen johonkin muuhun), feikatut uhrien blogipostaukset (esitetään kohteen uhria, jonka maine halutaan tarhata), sekä “negatiivisen informaation” postaaminen eri foorumeille.

yksi esityksen UFO-slaideista
yksi esityksen UFO-slaideista

Greenwald toteaa lopuksi:

… nämä GCHQ:n dokumentit ovat ensimmäisiä jotka osoittavat, että länsivallat käyttävät kaikkein arveluttavimpia tekniikoita levittämään väärää tietoa ja vahingoittamaan kohteiden mainetta. Näitä taktiikoita käyttämällä valtiot tahallaan levittävät valheita internetissä kohteistaan, ja käyttävät myös niinkutsuttuja “false flag -operaatioita.”

“The Art of Deception”-dokumentti on saatavilla verkossa ja paljastaa monenmoiset psykologisen sodankäynnin työkalut, joita NSA ja sen Five Eyes -tiedustelukumppanit käyttävät salaisissa operaatioissaan.

“Art of Deception”-esityksessä on kolme kalvoa, joissa on UFOjen valokuvia. Greenwald ei käsitellyt UFO-kuvia jutussaan. Se seikka, että “Art of Deceptionin” 50 slaidista kolmessa on UFOja kertoo siitä, että UFO-asiaa käsitellään jonkin verran salaisten operatiivien verkkokoulutuksessa, kun heille opetetaan psykologisen sodankäynnin tekniikoita.

Tämä ei ole yllätys kenellekään, joka tietää CIA:n koolle kutsuman paneelin vuoden 1953 raportista, joka tutki raportteja lentävistä lautasista. Robertsonin paneeli toimitti Durantin raportin, joka suositteli että lentävien lautasten ilmiötä ja mahdollisuutta Maan ulkopuoliselle elämälle tulisi pilkata julkisesti kansallisen turvallisuuden syistä. Raportissa lukee:

“Debunkkauksen” tavoite johtaisi kansan kiinnostuksen laantumiseen “lentäviä lautasia” kohtaan, jotka nykypäivänä saavat aikaan vahvan psykologisen reaktion. Tämä koulutus tulisi suorittaa massamedian avulla, kuten televisio, elokuvat ja suositut artikkelit… Sellaisen ohjelman tulisi onnistua vähentämään nykyistä kansan hyväuskoisuutta ja sen seurauksena heidän alttiuttaan uskoa nerokasta vihamielistä propagandaa.

Viittaukset “vahvoihin psykologisiin reaktioihin” sekä “kansan hyväuskoisuuteen” UFOista puhuttaessa kertovat psykologisen sodankäynnin operaatioiden painottamisesta UFO-asiasta puhuttaessa. Kansallisen turvallisuuden politiikka, joka on jatkunut tähän päivään asti, selvästi näkyy “The Art of Deception”-dokumentissa.

Kuvakaappaus Meksikossa kuvatusta UFO-videosta
Kuvakaappaus Meksikossa kuvatusta UFO-videosta

Ensimmäinen kolmesta UFO-kuvasta on Redbudista, Illinoisista huhtikuun 23. päivältä 1950. Sen on ottanut valokuvaaja, joka matkasi alueella tuolloin. Se on parhaiden koskaan otettujen UFO-valokuvien listalla. Huolimatta sen selkeydestä, se ei ollut mukana Robertsonin paneelin läpikäymissä materiaaleissa kolme vuotta tämän jälkeen. Toinen kuva on kuvakaappaus videosta, jonka on kuvannut Arturo Robles Gil Meksikossa vuonna 2005.

Vaikka kuvissa ei ole saatetekstejä, ne ovat kappaleessa jonka otsikko on “Strand 3: Vaikuttamis- ja informaatio-operaatiot”. Tämä viittaa siihen, että tiedusteluoperatiivien koulutukseen sisältyy sofistikoituneiden psykologisen sodankäynnin työkalujen käyttöä kansan mielipiteen manipulointiin aiheista kuten UFOt. The Art of Deception on pitävää näyttöä siitä, että UFO-aihetta käsitellään salaisten tiedusteluoperatiivien koulutuksessa heidän opetellessaan sitä miten pilkata internetissä muiden ihmisten sanomisia arkaluonteisista kansallisen turvallisuuden aiheista puhuttaessa.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Muita vuodettuja NSA-asiakirjoja:

Eksopolitiikka

NSA:n asiakirja tukee ideaa viestintäohjelmasta avaruusolennoille

Kommentoi

Kirjoittanut Michael Salla

Lokakuun 10. päivänä 2014, Peter Maass ja Laura Poitras kirjoittivat The Interceptiin ja julkaisivat lisää powerpoint-kalvoja vuodetusta NSA-asiakirjasta, joka kertoi kansan silmiltä poissa pidetyistä erittäin salaisista ohjelmista. Paperit on alunperin vuotanut Edward Snowden. Niissä paljastettiin “Sentry Eagle”, jota käytetään sateenvarjoterminä jonka alle on piilotettu eräitä NSA:n kaikkein arkaluontoisimpia ohjelmia, jotka on luokiteltu “Poikkeuksellisen valvotuksi informaatioksi” (Exceptionally Controlled Information, ECI).

Useista powerpoint-kalvoista näkyy miten ECIn ohjelmat on piilotettu vähemmän salaisten ohjelmien taakse. Vuodetut dokumentit tukevat väitteitä, jotka toinen NSA-tietovuotaja Dan Sherman esitti 16 vuotta aiemmin, joka paljasti että hän työskenteli salaisessa kommunikaatio-ohjelmassa avaruusolentojen kanssa, joka oli piilotettu vähemmän salaisten NSA-ohjelmien joukkoon.

NSA leaked slide showing SENTRY EAGLE program where different DHS, DOD, and NSA clasified programs are hidden within less classified national programs. (NSA)

NSA:n vuotama kalvo näyttää SENTRY EAGLE -ohjelman, jolle muut vähemmän salaiset DHS:n, DOD:n ja NSA:n ohjelmat toimivat peitteinä. (NSA)

Interceptin artikkeli  käsittelee 13-sivuista “briiffaustaulukkoa” jossa puhutaan “Sentry Eaglesta”:

“Sinut indoktrinoidaan Sentry Eaglella”, vuoden 2004 dokumentti sanoo heti ensimmäisenä, ennen kuin se listaa kaikkein salaisimpia ohjelmia. Siinä varoitetaan, että Sentry Eaglen ohjelmista saa puhua vain “rajoitetun määrän” ihmisiä kanssa, ja silloinkin vain erään vanhemman tiedustelu-upseerin, joita on vain kourallinen, joihin lukeutuu mm. NSA:n johtaja.

Vuodetussa powerpoint-esityksessä on muutama kalvo, joita kutsuttiin termillä “Core Secrets Slide Slices.” Nämä kalvot paljastavat miten ECI-ohjelmiin on pääsy vain muutamalla valitulla tiedusteluyhteisön taholla, joilla on tarve tietää asiasta. Kahdessa kavlossa näkyy miten Sentry Eagle toimii sateenvarjona, jonka alle piilotetaan kaikkein arkaluonteisimmat ECI-ohjelmat vähemmän salaisia ohjelmia peitteenä käyttäen. Tämä tukee Dan Shermanin väitteitä, joka on työskennellyt kolmen vuoden ajan NSA:lla elektronisessa tiedustelussa.

Dan Sherman palveli ilmavoimissa 12 vuoden ajan (1982-1994), ja sai useita palkintoja, mm. Commendation Medalin ja Achievement Medalin. Hän paljasti, että that hänet erkrytoitiin salaiseen ohjelmaan nimeltä “Project Preserve Destiny” (PPD), jota pyöritettiin National Security Agencyn (NSA) alaisuudessa. Shermanin koulutus tähtäsi siihen, että hänestä piti tulla “intuitiivinen viestijä” Maan ulkopuolisille biologisille olennoille (extraterrestrial biological entities, EBE:t).

Käytännössä Shermanin oli tarkoitus oppia telepaattisesti toimimaan EBEjen kanssa ja välittämään heidän informaationsa turvalliseen tietokonejärjestelmään hänen NSA-handlereilleen. Shermanin PPD-koulutus oli samaan aikaan kun hän sai koulutusta sähköisessä tiedustelussa (electronic intelligence, ELINT), joka jo itsessään oli turvaluokiteltu.

Sherman NSA Certificate

Dan Shermanin NSA-sertifikaatti. Kuva kirjasta Above Black: Project Preserve Destiny, s. 69. (Dan Sherman)

Sherman kuvaa ELINT-koulutusta peitetoimintana hänen PPD-osallistumiselleen, joka kesti kolmen vuoden ajan (1991-1994). Hänen kirjassaan Above Black: Project Preserve Destiny – Insider Account of Alien Contact and Government Cover-Up (1998), Sherman paljastaa miten hänet rekrytoitiin ja koulutettiin tavalla, josta hänen ELINT-kouluttajansa eivät tienneet mitään. Koulutus tapahtui samaan aikaan kun hänen normaali ELINT-koulutuksensa. Kun hänet tämän jälkeen siirrettiin NSA:lle, Sherman työskenteli intuitiivisena viestijänä EBEjen kanssa.

Näin Sherman kuvaa hänen vuoden 1998 kirjassaan syvälle piilotettujen avaruusolentoihin liittyvien pimeiden projektien logiikkaa, jotka piilotetaan vähemmän salaisten ohjelmien alle:

Kun joku siirretään avaruusolentoihin liittyvään projektiin, hänet samalla siirretään tämän kollateraalina toimivaan mustaan tehtävään (peitetehtävä). Yksi syy tälle on, että jos joku paljastaa vähänkään avaruusolentoihin liittyvää informaatiota, hän todennäköisesti paljastaisi jotain peiteprojektista ja tämän perusteella häntä syytettäisiin salaisen informaation vuotamisesta (s. IX).

Shermanin väite syvälle piilotettujen mustien projektien parissa työskentelemisestä, joita on peitelty vähemmän salaisilla NSA-projekteilla, on saanut tukea NSA-dokumenteista. “Sentry Eagle” toimii tarkalleen tällä tavoin kuin Sherman kertoo hänen työskentelystään kahden salaisen ohjelman parissa NSA:lle vuosina 1991-1994.

Vuodetuista NSA-dokumenteista käy ilmi, että Sentry Eaglella on kuusi ohjelmaa:

  • Sentry Hawk (tietokoneverkkojen vakoiluun),
  • Sentry Falcon (tietokoneverkkojen puolustamiseen),
  • Sentry Osprey (CIA:n ja muiden tiedustelupalvelujen kanssa tehtävään yhteistyöhön),
  • Sentry Raven (kryptausjärjestelmien purkamiseen),
  • Sentry Condor (tietokoneverkoissa tehtäviin operaatioihin ja hyökkäyksiin),
  • Sentry Owl (yhteistyöhön yksityisen sektorin firmojen kanssa).

Sherman väittää, että hänet rekryttiin ilmavoimista NSA:n avaruusolento-ohjelmiin hänen saadessaan ELINT-asiantuntijakoulutusta ilmavoimilta, mikä viittaisi siihen, että Project Preserve Destiny oli todennäköisesti Sentry Osprey -ohjelma, johon liittyi yhteistyötä NSA:n ja muiden tiedustelupalvelujen välillä.

Virallisesti lähdettyään eläkkeelle ilmavoimista ja lopetettuaan NSA:lle tehtävän turvaluokitellun työn, Sherman paljasti vuoden 1998 kirjassaan hänen saamansa koulutuksen ja NSA:lle tehtävän työn elektronisen tiedustelun asiantuntijana dokumenttien kera. Shermanin 16 vuotta sitten esitetyt väitteet  siitä, että hän on työskennellyt erittäin korkean turvaluokituksen (“above black”) -ohjelmassa, joka on piilotettu vähemmän luokiteltujen “mustien” ohjelmien joukkoon NSA:lla eivät ole saaneet tukea kuin vasta nyt, kun Snowden on vuotanut dokumentteja. Shermanin väitteet viittaavat siihen, että yhdessä tai useammassa NSA:n kuudesta Sentry Eagle -osastosta on käynnissä avaruusolentoihin liittyviä projekteja, jotka on piilotettu syvälle vähemmän luokiteltujen NSA-peiteohjelmien joukkoon.

 

Artikkelin julkaissut exopolitics.org

Vuodettuja NSA-dokumentteja:

Eksopolitiikka

NSA: avaruusolennot saattavat ottaa ihmisiin yhteyttä korkeataajuisilla signaaleilla

Kommentoi

Kansallinen turvallisuusvirasto NSA on varoittanut, että avaruusolennot voivat ottaa yhteyttä ihmisiin korkeataajuisilla signaaleilla asiantuntijoiden väittäessä, että ”me emme ole yksin universumissa”.

Julkiseksi tehty dokumentti otsikolla ”Viestintä Maan ulkopuolisen älyn kanssa” (Communication with Extraterrestrial Intelligence) kuvaa eri menetelmiä, joita avaruusolennot saattaisivat käyttää viestimään kanssamme.

Vetykaasu ”läpäisee avaruuden suurissa pilvissä” ja sillä on oma säteilyn taajuutensa, mikä voi läpäistä Maapallon ilmakehän.

Kehittyneet sivilisaatiot, jotka tietävät jotain radiotaajuuksista, voisivat ymmärtää tällaista viestintää.

Uusi NSA-dokumentti väittää, että 'me emme ole yksin universumissa' (kuva: Getty)
Uusi NSA-dokumentti väittää, että ’me emme ole yksin universumissa’ (kuva: Getty)

Eräs tapa jolla Maan ulkopuoliset sivilisaatiot voisivat tavoitella ihmiskuntaa on signaalien avulla, joiden taajuus on 1420.405752  megahertsiä ja aallonpituus 20.98cm, sanoo NSA.

”Me emme ole yksin universumissa”, NSA:n dokumentissa lukee. ”Muutama vuosi sitten tämä idea tuntui kaukaa haetulta, Maan ulkopuoleisen älyn olemassaoloa ei pidetty tieteentekijöiden keskuudessa uskottavana.”

NSA lainaa Kansallista Tiedeakatemiaa sanoessaan, että kontakti avaruusolentojen kanssa ”ei enää ole jotain mikä on unelmiemme tuolla puolen, vaan luonnollinen tapahtuma ihmiskunnan historiassa, joka mahdollisesti tapahtuu meidän monien elinaikana.”

Dokumentti mainitsee myös tunnetun astronomin sir Bernard Lovellin laskelmat, että ainakin 100 miljoonaa tähteä galaksissamme voisi tukea orgaanista elämää.

NASAn tohtori Su-Shu Huangin mukaan meidän läheisimmällä tähtijärjestelmällä, Alpha Centaurilla, on planeettoja jotka ovat liian nuoria elämälle.

Kuitenkin aurinkokunnat, jotka ovat meistä noin 111 valovuoden päässä, kuten Epsilon Eridani ja Tau Ceti ovat potentiaalisia kandidaatteja elämälle.

”Kaikesta huolimatta, jos meitä kehittyneempiä sivilisaatioita on runsaasti, lähin olisi mahdollisesti ainakin 100 valovuoden päässä; siksi kestäisi 200 vuotta että saataisiin vastaus, seitsemän sukupolvea”, NSA-dokumentti lisää.

Pentagon ilmoitti jokin aika sitten, että se perustaisi uuden viraston tutkimaan UFOja.

Yksikön nimi on Anomaly Surveillance and Resolution Office (ARSO) ja se on tarkoitettu etsimään ja identifioimaan UFOja, joista jotkut voivat olla uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Aiemmin tässä kuussa tieteentekijät väittivät havainneensa planeetan jolla saattaa olla elämää.

He uskovat, että planeetta sijaitsee niinkutsutulla ”asuttavalla alueella” sen omasta auringosta, eli että siellä ei ole liian kylmä tai kuuma jotta elämä voisi siellä selvitä.

 

Artikkelin julkaissut The Sun

 

Muita vuodettuja NSA-dokumentteja: