Avainsana-arkisto: pääkallo

Paracasin pitkät kallot kirjoittavat historian uudelleen

Tutkijat ovat saaneet selville, että mystiset kallot ovat ainakin 2000 vuotta vanhoja, ja niissä on eurooppalaista ja Lähi-Idän perimää.

“Jos nämä tulokset pitävät paikkansa, Amerikan kansojen historia on paljon monimutkaisempi, kuin aiemmin meille on kerrottu, sanoo Brien Foerster.

Monet ovat pitäneet kuuluisia Paracasin kalloja puuttuvana linkkinä ihmiskunnan alkuperässä.

Aina niiden löytämisestä lähtien, syvältä Paracasin niemimaan autiomaasta Perun lounaisosista, jonka teki perulainen arkeologi Julio Tello vuonna 1928, Paracasin kallot ovat aiheuttaneet hämmennystä tieeyhteisössä.

Kaivausten aikaan Tello löysi monimutkaisen ja hienostuneen hautausmaan, josta löytyi koko historian muuttavia luurankoja.


Elongated skulls on display at Museo Regional de Ica
Pitkulaiset kallot esillä Museo Regional de Icassa. Kuva: Wikimedia 

Vuonna 2014 Paracasin kallot tekivät historiaa, kun niiden alustavat geenitestit saivat selville, että niissä on mitokondrio-DNA:ta “mutaatioilla, joita ei tähän asti tunneta löytyvän yhdeltäkään ihmiseltä, kädelliseltä tai eläimeltä.”

Kallojen ympärillä pyörivä mysteeri ei laantunut vuonna 2014. Sen jälkeen saatiin valmiiksi uusi DNA-testi. Kuten monet odottivat, uudesta testistä kävi ilmi ristiriitaisia tuloksia.

Tutkijat saivat selville, että kallojen historia on ainakin 2000 vuotta vanha, ja niiden alkuperä on Euroopassa ja Lähi-Idässä.

Tämä fakta muuttaa jälleen kerran kaiken sen mitä me tiedämme Amerikan historiasta ja siitä miten Amerikan manner kansoittui.


Are the PAracas skulls the result of artifical head binding? Or is it possible that they belonged to an ancient species lost to history? Image Credit: Marcia Moore / Ciamar Studio
Ovatko PAracasin kallot keinotekoisen päähineen käytön seurausta? Vai kuuluiko se lajille, joka on kadonnut muinaishistoriassamme? Kuva: Marcia Moore / Ciamar Studio

Mitä ovat Paracasin kallot?

Vaikka monien mielestä Paracasin kallot ovat keinotekoisen kallonmuokkauksen tulosta, laboratiotulokset kertovat eri tarinaa.

Vaikka kallonpidennystapauksia tunnetaan historiasta, jotka on saatu aikaan erikoisilla päähineillä tai kallon tasoituksella, Paracasin kallot ovat poikkeus.

Keinotekoinen kallon pidentäminen saavutettiin sitomalla päähän kaksi puukappaletta kankaalla.

Vaikka tätä on tehty tuhansia vuosia sitten ja eri kulttuurien piireissä ympäri maailman, Paracasin kallot ovat paljon monimutkaisempia.

Vaikka kallonpidennyt muuttaa kallon muotoa, se ei muuta EIKÄ VOI muuttaa mitään muita ihmiskallon piirteitä.

LA Marzulli puhui Ancient Originsille Paracasin kalloista. Hän kuvaa miten ne eroavat tavallisesta ihmiskallosta:

“On mahdollisuus, että kalloja on pidetty puukappaleella, mutta syy sille miksi en usko niin tehdyn on, että kallon niska-aukon asento on kohti kallon takaosaa. Normaali niska-aukko olisi lähempänä leukaluuta….”

Haastattelussa Marzulli puhuu arkeologista, joka oli kirjoittanut tutkielman niska-aukon sijaintitutkimuksesta yli 1000 kallossa.

“Hän sanoo, että Paracasin kalloissa niska-aukon asento on täysin erilainen kuin normaalilla ihmisellä. Se on myös pienempi, mikä tukee teoriaa, että tämä ei ole keinotekoista kallonpidennystä, vaan geneettistä.”

Paracasin kalloista puuttuu sagittaalinen sauma

„Normaalissa ihmiskallossa pitäisi olla sauma, joka kulkee otsalevyltä… selvästi yli päälaen, joka erottaa takaraivolevyt toisistaan — kaksi erillistä levyä — ja yhdistyy niskalevyyn”, Marzulli sanoo. “Paracasin kalloja on monia, joista sagittaali puuttuu kokonaan“.

Vaikka sagittaalisen sauman puuttuminen voidaankin yhdistää kraniosynostoosi-nimiseen sairauteen, Marzulli sanoo, että sellaisesta sairaudesta ei ole viitteitä Paracasin kalloissa.

Kiinnostavat tulokset Paracasin kalloja koskien ovat saaneet monet ympäri maailman spekuloimaan, että sen lisäksi, että Paracasin kallot olivat luonnollisesti pitkulaisia, ne ovat kuuluneet myös muinaiselle lajille, joka on ollut olemassa Maapallolla tuhansia vuosia sitten.

Laboratorioraporteista kerrotaan LA Marzullin kirjassa Nephilim Hybrids.

 

Artikkelin julkaissut Ancient Code

Kristallipääkallojen mysteeri

Muinainen intiaanilegenda kertoo kolmentoista kristallipääkallon olemassaolosta. Pääkalloilla on legendan mukaan suuria voimia. Tarina kertoo, että ennen muinoin ihmisiä eli 12 planeetalla, ja jokaista planeettaa esitti yksi pääkallo. Kolmastoista pääkallo kytkeytyy kaikkiin muihin kalloihin. Pääkalloissa on salaista tietoa ihmiskunnan menneisyydestä ja kohtalosta.

Legendan mukaan pääkallot voidaan löytää suuren hädän hetkellä, ja silloin ne ovat suuressa roolissa ohjaten ihmiskuntaa oikealle polulle. Siihen mennessä meidän olisi ollut (henkisesti) kypsyttävä tarpeeksi, että kalloissa oleva voima ei nujerra meitä.

CrystalSkull1

Anna Le Guillon Mitchell-Hedges löysi ensimmäisen kristallipääkallon vuonna 1924. Hän oli brittiläisen sekkailijan ja kirjailijan, F.A. Mitchell-Hedgesin tytär. Tutkiessaan Lubantuumin — ”Romahtaneiden Kivien Kaupungin” — raunioita nykypäivän Belizessä hän törmäsi alttariin suuressa temppelipyramidissa. Alttarin takana piilossa oli kristallipääkallo. Vaikka se löydettiin Maya-paikasta, Anna ja monet muut sen olevan peräisin jostain muualta, ja se ei välttämättä ole peräisin edes Maapallolta. Mayat ovat saattaneet vain olla pääkallon omistajia, eivätkä sen tekijöitä.

Tämän löydöksen jälkeen pääkallo on ollut arkeologisten kiistojen kohteena. Kukaan ei voi sanoa varmaksi missä ja milloin se on tehty, ja mitä tarkoitusta varten. Tästä huolimatta monet ovat väittäneet sillä olevan mystisiä voimia, ja tarinat tämän kiinnostavan esineen ympärillä ovat täynnä omituisia ja epätavallisia ilmiöitä.

Anna eli kypsään 100 vuoden ikään, ja hän sanoi pitkän iän salaisuuden olevan hänen hallussaan olevassa pääkallossa. Hän sanoi, että hän eli terveenä ja onnellisena, kiitos kristallipääkallon.

Vuosien mittaan eri ihmiset tulivat kontaktiin pääkallon kanssa, ja monet ovat raportoineet, että se on kommunikoinut heille ja pitänyt heitä turvassa monin tavoin. Eräät näistä henkilöistä ovat saaneet mahdollisuuden olla pitkiä aikoja artifaktin kanssa, ja he ovat väittäneet sillä olevan auran. Joskus pääkallosta on heidän mukaansa kuulunut miellyttäviä hymnejä. Pääkallo on puhunut ja laulanut, aivan kuten legenda kertoo.

crystal-skull2

Joskus se välitti visioita ja sadat miehet ja naiset ovat sanoneet, että he ovat todistaneet uskomattomia tapahtumia menneisyydestä ja tulevaisuudesta, kuten kuvia pyhistä paikoista ja muinaisista rituaaleista, sekä tilanteita Maapallon muinaishistoriasta. He näkivät ajan kuluvan, merien nousevan ja laskevan, mannerten liikkuvan, tuhoutuvan ja luodun uudestaan. Toinen yleinen kuva oli avaruusalus matkaamassa tähdissä.

Kristallipääkallojen uskotaan olevan perua Atsteekeilta. Anna väitti hänen olevan ainakin niin vanha kuin Maya-kulttuuri, mahdollisesti jopa vanhempikin, ja perua avaruudesta. Atsteekit ja Mayat kulttuureina olivat kehittyneitä monilla tavoin ja varsin lyhyessä ajassa. He mietiskelivät tähtitaivasta ja heillä oli suuri kosminen mytologia. Heillä oli monimutkaisia kalentereja ja he laskivat tähtien ja planeettojen liikkeitä. Pääkallo myös toimi keskeisenä teemana heidän pyhissä kalentereissaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan Mayat väittivät heidän esi-isiensä tulleen tähdistä.

Monet kysymykset koskien kristallipääkalloa kaipaavat vastauksia. Annan kristallipääkalloa tutki ensimmäisen kerran 1970-luvulla taidekonservaattori Frank Dorland. Sen ikää ei voitu määrittää radiohiilitutkimuksin, sillä se oli tehty kvartsista ja näin siinä ei ole hiiltä. Dorland ei löytänyt jälkiä naarmuista, jotka olisivat kertoneet metallityökalujen käytöstä. Kvartsin Mohsin kovuus on 7 (timantin on 10). Mutta kvartsia ei voi kaivertaa alkeellisilla työkaluilla edes silloin vaikka heillä olisi ollut timanttikärki, sillä se olisi rikkonut koko kallon siruiksi.

Dorland sanoi, että kallo on voitu kaivertaa sen karkeaan muotoon ja sitten hiekalla ja muilla karkeilla pinnoilla hioa sitä. Tämä prosessi olisi kuitenkin kestänyt jopa 300 vuotta saada aikaan kallon nykyisillä yksityiskohdilla. Hewlett-Packard tutki kallon ja totesi, että sen irroitettava alaleuka on tehty samasta vasenkätisestä kasvavasta kvartsikiteestä. Kysymyksiä jäi enemmän avoinaiseksi kuin mitä niihin vastattiin.

Kallo osoittautui haastavaksi perinteiselle tieteelle, sillä sen alkuperästä, iästä tai roolista ei ole mitään tietoja. Tieteentekijät Hewlett-Packardilla eivät hyväksyneet vaihtoehtoista selitystä. Materiaalinvalinta on kiinnostava fakta, sillä kvartsilla on mielenkiintoisia sähköisiä ominaisuuksia, nimittäin pietsosähköisyys. Tämä mahdollistaa aineen sähkövarautumisen, kun sitä jännitetään mekaanisesti.

Onko tämä lisä kallon jo mystiselle luonteelle vaiko ei? Kristallipääkallo, jonka ikä ja alkuperä on tuntematon, jolla on myös kyky varata sähköä ja oskilloida tietyllä ja tarkalla taajuudella? Se on todellakin jo jotain. Sivuhuomautuksena kvartsia käytettiin tietokoneiden lastuissa johtuen sen pietsosähköisestä ominaisuudesta. Voisiko kristallipääkallo olla informaation talletusjärjestelmä tai jopa kosminen puhelin?

stars

Amerikan intiaanilegenda sanoo, että avaruusolennot ovat luoneet kristallipääkallot. Oikeuslääketieteellinen kasvojen rekonstruktiotekniikka oli käytössä pääkallon replikaan ja tästä syntyneet kasvot kuuluivat vaaleaihoiselle naiselle. Skeptikot ovat pitäneet tätä todisteena siitä, että kallo on feikki, joka on tehty Euroopassa 1900-luvulla.

Mutta samaan aikaan meidän pitää ottaa huomioon ne asiat, joista on tässä artikkelissa puhuttu. Monet kulttuurit ympäri maailman ovat legendoissaan, mytologioissaan ja uskonnoissaan pitäneet keskeisenä vaaleaihoista, valkopartaista jumalaa, jonka hipiä on valkoinen. Se voi olla yhteensattumaa tai kaukaa haettu oletus, mutta imperiumeja on rakennettu ja tuhottu vähemmästäkin.

 

Artikkelin julkaissut Alien UFO Sightings