Paranet oli ainakin USENET-uutisryhmä (ja on edelleenkin), mutta varmasti myös samanniminen BBS-purkki on ollut joskus olemassa ennen internetin yleistymistä. Purkeissa kirjoiteltiin fooruminkaltaisesti omia juttuja, ja niihin piti ottaa modeemilla yhteys. John Lear sai oman viestinsä välitetyksi erään suurimman senaikaisen paranormaaleihin ilmiöihin keskittyneen kanavan avulla.
Tämä paljastus oli 1980-luvun ufologian suurimpia. John kävi näyttäytymässä myös George Knappin ohjelmassa:
John Lear on pyytänyt, että seuraava teksti julkaistaisiin ParaNetissa. Filosofiaamme kuuluu rohkaista debattia paranormaaleista ilmiöistä, aivan sama miten ristiriitaisista, ja toivotamme hänen hengentuotteensa tervetulleeksi. Informaatio tässä tiedostossa ei ole ParaNetin varmentama, eivätkä tässä esitetyt mielipiteet välttämättä heijastele ParaNetin ylläpitäjien tai muun henkilöstön mielipiteitä.
Voimme kuitenkin sanoa, että John on se mitä hän sanoo olevansa, ja hänellä on useita arkaluonteista laatua olevia kontakteja, jotka voivat saattaa hänen käsiinsä tämäntyyppistä informaatiota.
Lausunnon julkaissut:
John Lear
joulukuun 29. 1987
John Lear, entinen US Airlinen kapteeni, on lentänyt yli 160 eri tyyppisen lentokoneen kanssa yli 50 maassa. Hänellä on 17 maailmanen nopeusnätystä Lear Jetilla ja hän on ainoa pilotti, jolla on koskaan ollut kaikki lentosertifikaatit suoritettu hyväksytysti kerralla, jotka USA:n ilmailuvirasto FDA (Federal Aviation Administration) nimittää. Lear on lentänyt maailmanlaajuisesti tehtäviä CIA:lle ja muille valtion virastoille. Entisenä kandidaattina Nevadan senaattoriksi Lear on William P. Learin poika, joka oli suunnitellut Lear Jet -suihkukoneen, 8-raiturin, ja perustanut Lear Siegler -korporaation. Lear kiinnostui UFOista 13 kuukautta sitten kun hän oli puhunut USA:n ilmavoimien henkilökunnan edustajan kanssa, joka oli nähnyt UFOn laskeutuvat Bentwatersin ilmatukikohtaan lähelle Lontoota Englannissa, sekä kolmen pienen avaruusolennon lähestyvän lentäjää.
Huomio Lehdistölle:
USA:n valtio jatkaa henkilökohtaiseen ja ammatilliseen hyväuskoisuuteen luottamista sen pantatessaan tässä esitettyjä tietoja. Yhteistyönne yli 40 vuoden ajan on ylittänyt villeimmät odotuksemme ja me onnittelemme teitä.”Aurinko ei kierrä Maata”
”USA:n valtio on ollut liikesuhteessa pienien harmaiden avaruusolentojen kanssa noin 20 vuotta”
Ensimmäinen esitetty totuus johti siihen, että Giordano Bruno poltettiin elävältä vuonna 1600 uskaltaessaan ehdottaa sitä, että se olisi totta. Toinen totuus on vienyt hengen paljon useammalta heidän yrittäessään esittää sitä julkisesti kuin kansa koskaan saa tietääkään.
Mutta totuus on kerrottava. Kirkko on vääristellyt sitä, että Maa kiertää Aurinkoa, yli 200 vuoden ajan. Lopulta se aiheutti kirkossa, valtiossa ja ajattelussa suuren mullistuksen. Tapahtui yhteiskunnallisten ja perinteisten arvojen siirtymä. Se oli 1800-luvulla.
Nyt noin 400 vuotta sen jälkeen kun ensimmäinen totuus möläytettiin, meidän tulee taas kohdata shokeeraavat faktat. ”Kaamea totuus”, jota valtio on piilotellut yli 40 vuotta. Valitettavasti ”kaamea totuus” on paljon kaameampi kuin valtio on koskaan kuvitellutkaan.
Pyrkimyksissään suojella demokratiaa valtiomme on myynyt meidät avaruusolennoille. Ja tässä on se miten se tapahui. Mutta ennen kuin aloitan, haluaisin lausua sanan niiden puolesta, jotka myivät meidät. Heillä oli parhaat aikeemme mielessään.
Saksa on saattanut saada haltuunsa lentävän lautasen niinkin varhain kuin vuonna 1939. Kenraali James H. Doolittle meni Ruotsiin vuonna 1946 tutkimaan lentävää lautasta, joka siellä haaksirikkoutui Spitzbergeniin.
”Kaamea totuus” oli vain muutaman tiedossa: Ne olivat todellakin rumia olentoja, rukoilijasirkan muotoisia ja ne olivat meitä mahdollisesti miljardi vuotta kehittyneempiä. Alkuperäisestä ryhmästä, joka koskaan sai kuulla ”kaamean totuuden”, usea teki itsemurhan, kaikkein nimekkäimpänä heistä kenraali James V. Forrestal, joka hyppäsi kuolemaansa sairaalan 16. kerroksen ikkunasta. Kenraali Forrestalin terveystiedot ovat tähänkin päivään asti olleet salattuja.
Presidentti Truman nopeasti laittoi säppiin salaisuudet ja käänsi korkin niin tiukalle, että kansa edelleenkin luulee, että lentävät lautaset ovat vitsi. Minulla on heille todellakin yllätys.
Vuonna 1947 presidentti Truman perusti kahdentoista aikansa huipputieteilijän ryhmän. Heidät tunnettiin nimellä MJ-12. Vaikka ryhmä on edelleen olemassa nykyään, ketään alkuperäisiä jäseniä ei ole enää hengissä. Viimeisin kuollut oli Gordon Gray, entinen armeijaministeri, vuonna 1984. Jokaisen jäsenen kuollessa ryhmä itse nimitti aina uuden jäsenen joukkoon paikkaamaan pestiä. On joitain spekulaatioita siitä, että ryhmä nimeltä MJ-12 lisäsi jäsenmääräänsä ainakin usealla muulla henkilöllä.
Lautasia törmäsi 1940-luvun loppupuolella useita, yksi Roswelliin, New Mexicoon, yksi Azteciin, New Mexicoon, ja yksi lähelle Laredoa, Teksasiin, noin 30 mailia Meksikon rajasta.
Mieti nyt USA:n valtion kantaa tuohon aikaan. He ylpeästi pitivät itseään kaikkein voimakkaimpana kansakuntana Maailmassa, joka oli juuri tuottanut atomipommin, niin huikea saavutus, että se veisi Venäjältä neljä vuotta kuroa etumatka umpeen, ja ainoastaan Demokratian petturien avulla. He olivat rakentaneet suihkuhävittäjän, joka kykeni yliäänennopeuteen. He olivat rakentaneet mannertenvälisiä hävittäjiä, jotka kykenivät kantamaan uskomattoman tuhoisia aseita. Sodanjälkeiseen aikaan tulevaisuus näytti kirkkaalta. Kuvittele nyt miltä se tuntui noille samoille johtajille, jotka kaikki olivat todistaneet Orson Wellesin radiolähetyksen paniikkia vuonna 1938. Tuhannet amerikkalaiset panikoivat realistisesti esitetystä Maahan hyökkäyksestä toiselta planeetalta. Kuvittele heidän kauhunsa kun he oikeasti näkivät näitä pelottavan näköisten pikku olentojen kuolleita ruumiita, joilla oli suuret silmät, liskomainen iho ja kynsimäiset sormet. Kuvittele heidän shokkinsa heidän yrittäessään määrittää miten nämä omituiset ”lautaset” saivat virtaa ja että he havaitsivat, että siinä ei ollut minkäänlaisia osia mitä he entuudestaan tunsivat: ei sylintereitä tai mäntiä, ei tyhjiöputkia tai turbiineja tai hydraulipuristimia. Vasta silloin kun täysin ymmärtää valtion tunteman avuttomuuden 40-luvun lopulla, voi tajuta heidän tarpeensa täydelliselle, läpikotaiselle ja paikat siistivälle salailulle, mukaanlukien ”kuolettavan voiman” käyttö.
Salaus oli niin menestyksekäs, että niinkin myöhään kuin 1985 vanhempi tiedemies Pasadenan Jet Propulsion Laboratorysta Kaliforniassa, tri. Al Hibbs, katsoi videonauhalta massiivista lentävää lautasta ja sanoi todistetusti, ”En aio liittää tuohon (UFO) ilmiöön mitään ennen kuin saan enemmän dataa.”. Tri. Hibbs katseli alastonta keisaria ja sanoi, ”Hän kyllä näyttää alastomalta, mutta se ei vielä todista hänen olevan alaston.”
Heinäkuussa 1952 panikoitunut valtio katseli avuttomana, kun ”lentävien lautasten” muodostelma lensi Washington DC:n yli ja pörräsi Valkoisen talon ja Pentagonin yllä. Otti kaiken mielikuvituksen ja häirinnän jonka valtio vain kykeni saamaan aikaan pakottaa tuo tapaus pois kansan muistista.
Tuhansia havaintoja tehtiin Korean sodan aikaan ja ilmavoimat kävi noutamassa useita lautasia. Jotkut talletettiin Wright-Pattersonin ilmatukikohtaan, jotkut talletettiin ilmatukikohtiin lähelle törmäyspaikkoja.
Eräs lautanen oli niin suuri ja sen siirtäminen oli niin massiivinen logistinen ongelma, että se haudattiin törmäyspaikalle ja siellä se on vielä tänäkin päivänä. Tarinat ovat legendaarisia haaksirikkoutuneiden lautasten kuljetuksesta pitkiä matkoja, siirrellen niitä ainoastaan yöllä, ostettaen pois kokonaisia maatiloja, puskien läpi metsien, laittaen poikki suuria maanteitä, joskus ajaen kahdella ja kolmella rekalla vierekkäin, joiden kyydissä Maan ulkopuolinen lasti vei kolmisen kymmentä metriä läpimitaltaan.
Huhtikuun 30. päivä 1964 tapahtui ensimmäinen kommunikaatio näiden avaruusolentojen ja USA:n valtion välillä Hollomanin ilmatukikohdassa New Mexicossa. 3 lautasta laskeutui etukäteen osoitetulle alueelle ja tapaaminen pidetiin avaruusolentojen ja USA:n valtion tiedustelu-upseerien välillä.
Vuosina 1969-1971 MJ-12 edusti USA:n hallitusta, ja se teki diilejä näiden olentojen, nimeltään EBEt (Extraterrestrial Biological Entities, nimi jonka Detley Bronk on antanut, joka on alkuperäinen MJ-12 -jäsen ja Johns Hopkinsin yliopiston kuudes rehtori), kanssa. ”Diili” oli, että vaihdossa ”teknologiasta” jota he antaisivat meille, me suostuimme ”olemaan välittämättä” heidän tekemistään abduktioista, jotka olivat käynnissä, ja suostuimme panttaamaan informaatiota karjan silpomisista. EBEt vakuuttivat MJ-12:lle, että abduktiot (jotka yleensä kestivät n. 2 tuntia) olivat pelkästään käynnissä olevaa sivilisaation valvontaa.
Itse asiassa, abduktiot osoittautuivat olevan:
(1) 3mm pyöreän laitteen työntämistä abduktoidun poskiontelon kautta aivoihin. Laitetta käytettiin abduktoidun biologiseen tarkkailuun, seurantaan ja kontrolliin.
(2) Jälkihypnoottisen suggestion käyttämistä tiettyä tarkoitusta varten tietyn ajanjakson verran, jonka toteutus tapahtui seuraavan 2-5 vuoden aikana.
(3) Joidenkin ihmisten terminointia niin, että he kykenivät toimimaan elävinä lähteinä biologiselle materiaalille ja aineille.
(4) Henkilöiden terminointia, jotka olivat uhka toiminnan jatkumiselle.
(5) Geneettisen manipuloinnin kokeiden toteuttamista.
(6) Ihmisnaisten hedelmöittämistä ja raskauden varhaista keskeyttämistä, jotta saataisiin risteytetty lapsi talteen.
USA:n valtio ei alkuvaiheessa ollut tietoinen heidän ”diilinsä” kauaskantoisista seuraamuksista. Heidät johdateltiin uskomaan, että abduktiot olivat olennaisesti hyväntahtoisia, ja koska he tajusivat, että abduktiot mahdollisesti loppuisivat jokatapauksessa suostuivat he siihen tai ei, he pelkästään vaativat että annettaisiin lista nykyisistä abduktoiduista, tasaisin väliajoin MJ-12:lle ja kansallisen turvallisuuden neuvostolle. Kuulostaako tämä uskottavalta? Oikea lista abduktiohenkilöistä lähetettiin kansallisen turvallisuuden neuvostolle? Lue vain eteenpäin, minulla on sinulle uutisia.
EBEillä on geneettinen sairaus, jossa heidän ruuansulatuselimensä ovat surkasuneeet eivätkä toimi kunnolla. Jotkut spekuloivat, että he olivat mukana jonkinlaisessa onnettomuudessa tai ydinsodassa, tai mahdollisesti heidän evoluutionsa on taantunut. Elättääkseen itsensä he käyttävät entsyymiä tai hormonaalista eritettä, jota saadaan kudoksista joita he saavat ihmisiltä ja eläimiltä. (HUOM: Lehmät ja ihmiset ovat geneettisesti samanlaisia. Jos tulee kaamea hätätilanne, lehmän verta voidaan antaa ihmisille.)
Saadut eritteet sekoitetaan vetyperoksidiin ja seosta levitetään iholle tai tiputellaan ruumiin osien päälle. Keho imee seoksen, sitten erittää kuona-aineet ihon läpi. Karjan silpomiset, joita tehtiin paljon vuosina 1973-1983 ja jotka julkisesti huomioitiin lehdissä ja joita käsiteltiin Linda Howen dokumentissa Denverin CBS -kanavalla KMGH-TV:lla, olivat näiden avaruusolentojen keräämiä kudoksia. Silpomisiin kuului sukupuolielimiä, peräsuolia, silmiä, kieliä ja kurkkuja, jotka kirurgisesti poistettiin äärimmäisellä tarkkuudella. Joissain tapauksissa viillot tehtiin leikkaamalla solujen välistä, prosessi jota emme vielä kykene suorittamaan kentällä. Monissa silpomisissa ruhosta ei löytynyt yhtään verta, ja kuitenkaan sydän ei ollut sisäelinten rusentama. Tämä on myös huomattu ihmissilpomisissa, joista ensimmäinen oli kersantti Jonathan P. Louette White Sandsin ohjuskoealueella vuonna 1956, joka löydettiin kolme päivää sen jälkeen kun ilmavoimien majuri oli todistanut ”levynmuotoisen esineen” abduktoineen tämän kello 03.00 hänen ollessaan etsimässä ohjusromua ammuntaradalta. Hänen sukupuolielimensä oltiin poistettu, peräsuoli oli poistettu tarkasti, silmät poistettu ja kaikki veri sisältä myös, eikä taaskaan suonien romahdusta. Todisteista käy ilmi, että tämä kirurgia oltiin suoritettu, useimmissa tapauksissa, kun uhri, eläin tai ihminen, oli vielä elossa.
Eri kehon osat vietiin maanalaisiin laboratorioihin, joista eräs on lähellä pientä Dulcen kylää New Mexicossa. Tämä yhdessä pystytetty (CIA ja avaruusolennot) laitos on kuvattu jättiläismäiseksi, jossa suuret tiiliseinät ”jatkuvat ikuisesti”. Silminnäkijät ovat raportoineet suuria sammioita täynnä oranssia nestettä, joissa ihmiskehon osia liikutellaan.
Alkuvaiheen sopimuksen jälkeen Groom Lake, eräs kansakunnan salaisimmista koekeskuksista, suljettiin noin vuoden ajaksi, joskus noin 1972-1974, ja suuria maanalaisia laitoksia rakennettiin EBEjen avulla ja heitä varten. ”Neuvoteltu” teknologia asetettiin paikoilleen, mutta sitä ei voitu käyttää ilman EBEjä itseään. Sanomattakin on selvää, että kehittynyttä teknologiaa ei voitaisi käyttää EBEjä itseään vastaan, jos tilanne niin sanoi.
Vuosien 1979-1983 välillä alkoi käydä yhä selvemmäksi MJ-12:lle, että asiat eivät menneet niinkuin he olivat suunnitelleet. Kävi selväksi, että paljon enemmän ihmisiä (tuhansissa) abduktoitiin kuin oli listattu virallisissa abduktiolistoissa. Lisäksi kävi selväksi, että joitakin, ei kaikkia, mutta joitakin kansakunnan kadonneista lapsista oli käytetty eritteisiin ja muihin avaruusolentojen tarvitsemiin ruumiinosiin.
Vuonna 1979 oli jonkinlainen hässäkkä Dulcen laboratoriossa. Erikoisjoukkojen yksikkö soitettiin hätiin ja se yritti vapauttaa useita ihmisiä, jotka olivat loukussa laitoksessa, jotka olivat tulleet tietoisiksi siitä mitä oikeasti tapahtui. Erään lähteen mukaan 66 sotilasta kuoli ja meikäläiset eivät vapautuneet.
Vuoteen 1984 mennessä MJ-12 on ollut varmaankin todella kovassa kuumotuksessa siitä virheestä, jonka he olivat tehneet EBEjen kanssa diilaillessaan. He olivat vaivihkaa promonneet ”Kolmannen asteen yhteys” ja ”E.T.” -elokuvia kansalle tehdäkseen ”omituiselta näyttävät” avaruusolennot tutuiksi kansalle, jotka olivat hyväntahtoisia, myötätuntoisia, ja paljon meidän ”avaruusveljiämme”. MJ-12 ”myi” EBEt kansalle, ja heidän vastassaan oli nyt seikka, että totuus oli varsin toisenlainen. Lisäksi vuonna 1968 oltiin tehty suunnitelma tehdä kansa tietoiseksi avaruusolentojen olemassaolosta Maapallolla seuraavan 20 vuoden aikana, joka huipentuisi usean dokumentin julkaisuun vuosina 1985-1987. Nämä dokumentaarit kertoisivat EBEjen historian ja aikeet. ”Suuren Petkutuksen” tajuaminen saattoi MJ-12:n suunnitelmat, toiveet ja unelmat sekaannukseen ja paniikkiin.
Tavatessaan ”Country Clubilla”, jossa oli yksityinen golf-kenttä, mukavien lepo- ja työskentelytilojen keskellä, ja oma lentokenttä joka oli rakennettu vain yksinomaan MJ-12:n jäsenille, alkoi kamppailu siitä mitä nyt tehtäisiin. Osa MJ-12:sta halusi myöntää koko skeeman ja sen kädetyksen jollaiseksi se oli muuttunut kansalle, pyytää heiltä anteeksi ja pyytää heidän tukeaan. Toinen puolisko (ja enemmistö) MJ-12:sta esitti, että he eivät millään voisi tehdä sitä, että tilanne oli sietämätön eikä kansaa voitaisi innostaa ”kaamealla totuudella” ja että parasta oli jatkaa aseiden kehittelyä, joita voitaisiin käyttää EBEjä vastaan peitenimellä ”SDI”, Strategic Defense Initiative, jolla ei ollut mitään tekemistä Venäjän ydinaseita vastaan puolustautumisen kanssa. Kun näitä sanoja nyt kirjoitetaan, tri. Edward Teller, vetypommin ”isä”, on henkilökohtaisesti Nevadan testialueen tunneleissa ajamassa työntekijöitään ja lähipiiriään erään henkilön sanoin, ”kuin loitsun alla”. Ja niin hänen pitäisikin, sillä tri. Teller on MJ-12:n jäsen tri. Kissingerin, amiraali Bobby Inmanin ja mahdollisesti amiraali Pointdexterin lisäksi, muutama mainitakseni nykyisistä MJ-12:n jäsenistä.
Ennen ”Suuren Petkutuksen” paljastumista yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan aiottiin julkaista informaatiota kansalle, useita dokumentteja ja videonauhoja tehtiin. William Moorella; Kalifornian Burbankissa elävällä UFO-tutkijalla, joka kirjoitti vuonna 1980 julkaistun ”The Roswell Incidentin” joka yksityiskohtaisesti kertoo haaksirikosta, neljän avaruusolennon ruumiin haltuunotosta ja salaamisesta; on hallussaan videonauha kahdesta uutistoimittajasta, jotka haastattelevat MJ-12:n liittyviä armeijan upseereita. Tämä armeijan upseeri vastaa kysymyksiin koskien MJ-12:n ja salailun historiaa, kolmen lentävän lautasen haltuunottoa, sekä elävän avaruusolennon olemassaoloa (yksi kolmesta alienista, jotka siepattiin ja joille annettiin nimet EBE-1, EBE-2, EBE-3, ja olento jota pidetään Los Alamosissa on nimeltään YY-II. Ainoa toinen tämän tyypin laitos, joka on sähkömagneettisesti turvallinen, on Edwardsin ilmatukikohta Mojavessa, Kaliforniassa). Upseeri nimeää aiemmin mainittujen lisäksi muutaman muun: Harold Brown, Richard Helms, kenraali Vernon Walters, JPL:n tri. Lew Allen ja tri. Theodore von Karman, muutama mainitaksemme MJ-12:n entisistä jäsenistä.
Upseeri kertoo myös faktan, että EBEt väittivät luoneensa Kristuksen. EBEillä on eräänlainen tallennuslaite, joka on tallentanut koko Maan historian ja se voi näyttää sen hologrammin muodossa. Tämä hologrammi voidaan filmata, mutta johtuen siitä miten hologrammit toimivat, se ei ole filmillä kauhean selkeä. Kristuksen ristiinnaulitseminen Oliivikukkulalla on väitetysti kuvattu filmille, jotta se voitaisiin näyttää kansalle. EBEt väittävät luoneensa Kristuksen, joka, ”Suuren Petkutuksen” valossa, voi olla projekti jolla häiritä perinteisiä arvoja selittämättömistä syistä.
Toisen videonauhan näytetään kuvaavan EBEn haastattelu. Koska EBEt kommunikoivat telepaattisesti, ilmavoimien eversti toimii tulkkina. Juuri ennen osakemarkkinoiden romahdusta lokakuussa 1987, useita uutistoimittajia, mukaanlukien Bill Moore, oli saanut kutsun Washington DC:n henkilökohtaisesti kuvaamaan EBEä samanlaisessa haastattelussa, ja levittämään filmi julkisuuteen. Ilmeisesti johtuen osakkeiden romahduksesta ajoitusta ei pidetty asianmukaisena. Joka tapauksessa tuntuu kuitenkin omituiselta menetelmältä informoida kansaa avaruusolennoista, mutta se olisi ollut linjassa panikoivan organisaation muiden toimien kanssa, joka tässä kohtaa ei enää osannut kääntää kurssiaan.
Moorella on lisäksi hallussaan lisää Aquarius-fokumentteja, muutama sivu jotka on vuodettu usean vuotta sitten ja jotka kertovat supersalaisesta NSA:n projektista, jonka olemassaolo on kiistetty aivan viime päiviin saakka. Kirjeessään senaattori John Glennille, NSA:n politiikasta vastaavalle, Julia B. Wetzel kirjoitti, ”Ilmeisesti on olemassa tai oli ilmavoimien projekti tuolla nimellä (Aquarius), joka käsitteli UFOja. Sattumalta NSA:lla on myös samanniminen projekti.” NSA:n Aquarius-projekti käsitteli ”avaruusolentojen kommunikaatiota” (EBEt). Aquarius-ohjelmassa oli projekteja kuten ”Snowbird”, jolla testatilennettiin avaruusolennoilta haltuun saatua alusta Groom Lakessa, Nevadassa. Tämä projekti jatkuu edelleen tuossa sijainnissa. Erään henkilön sanoin, joka työskentelee Groom Lakessa, ”Porukkamme on paljon parempi rikkomaan asioita kuin kasaamaan niitä takaisin toimivaksi.”
Moore, joka väittää olleensa yhteydessä MJ-12:n, tuntee, että he ovat kusettaneet häntä koko ajan, vilautellen hänelle dokumentteja ja tarjoten hänelle johtolankoja, luvaten hänelle mennä julkisuuteen jonkin informaation kanssa avaruusolennoista vuoden 1987 loppuun mennessä.
Varmasti Mooren väitteet saavat uskomaan, että Moore itse on valtion agentti, joka työskentelee MJ-12:lle, jota ei vedätetä, vaan joka itse vedättää ikuisesti toiveikkaita ufologeja joille totuus on aivan kulman takana. Mieti tätä:
- Moore esittää, että hän ei ole valtion agentti, vaikka kun Lee Graham (eteläkalifornialainen ufologi) joutui DIS:n (Defense Investigative Service) tutkimaksi Moorelta saatujen salaisten dokumenttien hallussapidosta, Moore itse ei joutunut.
- Moore esittää, että vuosien 1973-1983 karjansilpomiset olivat Linda Howen (”A Strange Harvestin” tuottaja, myöhemmin nimeltään Linda Moulton Howe) vedätys jolla luoda itselleen nimeä. Hän lainaa kirjaa ”Mute Evidence” vedätyksen todistamiseksi. ”Mute Evidence” oli valtion sponsoroima kirja, jolla selitettiin karjansilpomisia tavallisin käsittein.
- Moore esittää, että ilmavoimien akatemian fysiikan kirja, ”Introductory Space Science”, vol. II kappale 13, nimeltään ”Unidentified Flying Objects”, jossa kuvataan neljä kaikkein yleisimmin nähtyä avaruusolentoa (joista yksi on EBE), oli everstiluutnantti Edward R. Therkelsonin ja majuri Donald B. Carpenterin käsialaa, ilmavoimien henkilökuntaa jotka eivät tienneet mistä he puhuivat ja he vain lainasivat ”sekopää”-lähteitä. Moore esittäää, että kirja vedettiin pois jotta kappale voitaisiin poistaa.
Jos valtion mielestä heidät pakotettiin tunnustamaan, että avaruusolentoja esiintyy Maapallolla ylitsepääsemättömien todisteiden avulla, kuten lokakuun ja marraskuun havainnot Virginian Wythevillessä ja myöhemmin julkaistut kirjat kuten ”Night Siege” (Hynek, J. Allen; Imbrogno, Phillip J.; Pratt, Bob: Night Siege, Ballantine Books, Random House, New York), ja ottaen huomioon ”Suuren Petkutuksen” sekä selvästikin vihamieliset EBEjen aikeet, saattaa olla MJ-12:n aika myöntää EBEt mutta piilottaa infot silpomisista ja abduktioista. Jos MJ-12 ja Moore olivat jonkinlaisessa sopimuksessa, silloin olisi hyödyllistä Moorelle mennä mukaan. Esimerkiksi MJ-12 voisi sanoa… ”tässä on joitain aitoja dokumentteja… mutta muistakaa… ette saa puhua silpomisista tai abduktioista.” Tämä olisi Moorelle hyödyksi, sillä se tarjoaisi todisteita tukemaan hänen teoriaansa siitä, että avaruusolennot ovat olemassa, mutta kieltäisi totuuden niistä. Kuitenkin, jos Moore todellakin työskentelee MJ-12:lle, hän menisi mukaan joka tapauksessa… myöntäen avaruusolennot mutta hyssytellen silpomisista ja abduktioista. Jos hän työskentelee yksin, Moore ei välttämättä ole edes tietoinen ”Suuresta Petkutuksesta”.
Aika näyttää. On mahdollista, että Moore menee ja julkaisee videohaastattelun entisen armeijan upseerin kanssa, niinkuin hän on luvannut. MJ-12:n näkökulmasta kansa altistuisi informaatiolle ilman että se joutuisi edes uskomaan sitä, koska Moore olennaisesti ei ole niin uskottava lähde kuin vaikka USA:n presidentti. Muutaman kuukauden harkinnan jälkeen uskottavampi todistaja voisi astua esiin, jolla on lausunto että ”kyllä, me itse asiassa haastattelimme häntä ja se pitää paikkansa”. Tässä skenaariossa kansa saisi hieman nokkiinsa. Jos Moore ei julkaise videota, sanotaanko vaikka, helmikuun 1. päivään 1988 mennessä, mutta sen sijaan kertoo kutakuinkin tällaisen tarinan: ”MJ-12 on kertonut minulle, että he suunnittelevat kaiken informaation julkistamista lokakuuhun ’88 mennessä. Olen nähnyt suunnitelman ja olen nähnyt vakuutuksen siitä että tämä tapahtuu, joten olen päättänyt pitäytyä julkistamasta videonauhaani tällä kertaa sillä se voi aiheuttaa ongelmia MJ-12:n suunnitelmille.” Tämä ostaisi aikaa MJ-12:lle ja aika on se mitä he niin kovasti tarvitsevat.
Saatat nyt kysyä, ”Miksen ole kuullut mitää kaikesta tästä?” Keneltä luulisit kuulevasi siitä? Dan Ratherilta? Tom Brokawilta? Sam Donaldsonilta? Väärin. Nämä ihmiset vain lukevat uutisia, he eivät etsi niitä. Heillä on naisia jotka soittelevat ja haastattelevat todistajia ja varmentavat lausuntoja tarinoihin, jotka julkistetaan telkkarissa. Dan Rather ei mene Wythevilleen ja kaiva tietoa siitä miksi 4 TUHATTA on raportoinut havainneensa UFOja lokakuussa ja marraskuussa vuonna 1987. On parempi, että Tom Brokaw tai joku muu asettaisi uskottavuutensa vaaraan tämän tyyppisellä tarinalla. Tom Brokaw? Tom haluaa Sam Donaldsonin asettavan uskottavuutensa vaaraan. Kukaan ei aio riskeerata uraansa tällaisilla ideoilla, huolimatta siitä miten paljon ihmiset raportoivat havaintoja 300-metrisistä aluksista jahtaavan heitä. Wythevillen havaintojen tapauksessa kymmeniä autoja NASAn logoilla meni uutistoimittajien silmien ohi. Ja ne jotka kysyivät kysymyksiä, saivat kuulla vastauksen että NASA tekee galluppia.
Entäpä sitten, saatat kysyä, meidän omat tiedemiehemme? Mites Carl Sagan? Isaac Asimov? Arthur C. Clarke? Eivätkö he olisi tienneet? Jos Carl Sagan tietäisi, hän tekisi petoksen hyväksymällä Planetary Societyyn ihmisiä jäseniksi, ”etsimään älyä Maan ulkopuolelta”. Toinen kusetus on miksi USA:n valtio upottaa miljoonia dollareita vuosittain radioteleskooppiin Areciboon, Puerto Ricoon, jota Cornellin yliopisto pyörittää — yhdessä arvaa kenen kanssa? Carl Saganin. Cornell on mukamas etsimässä signaaleja ulkoavaruudesta, ehkä merkkiä, että jotain on jossain. Voi olla vaikeaa uskoa, että varsin älykäs astronomi kuten Sagan voisi olla niin tietämätön.
Entäpä Isaac Asimov? Varmaan kaikkein nimekkäin tieteiskirjailija koskaan olisi arvannut, että nyt täytyy olla tosi iso kusetus käynnissä. Ehkäpä, mutta jos hän tietää jotain, hän ei sano. Ehkä hän pelkää, että ”Perustus” tai ”Imperiumi” eivät ole olemassa.
Entäpä Arthur C. Clarke? Teknisesti tarkin tieteiskirjailija on läheisissä väleissä NASAan, ja hänellä varmaan on ainakin jokin haju siitä mitä tapahtuu. Jos niin on, hänkään ei puhu. Science Fiction -gallupissa Clarke arvioi, että kontakti älykkään elämän kanssa ei tapahtuisi 21. vuosisadalla.
Jos valtio ei kerro meille totuutta ja suuret uutislafkat eivät myöskään mieti asiaa, mikä silloin on iso kuva? Ovatko EBEt, jotka ovat tehneet yli 100 tuhatta abduktiota (mahdollisesti miljoonia), jotka ovat rakentaneet tukikohtia ympäriinsä (Groom Lake, Nevada; Sunspot, Datil, Roswell, ja Pine Town, New Mexico, muutama mainitakseni) valmiita palaamaan sinne mistä he tulivatkin? Vai tuleeko meidän olettaa, että he valmistautuvat suureen liikkeeseen? Vai onko kyse vihamielisemmästä ja todennäköisemmästä tilanteesta, jossa valloitus on jo käytännössä valmis ja puuttuu enää pelkästään itku ja hammastenkiristys?
Hyvin suunniteltu Maapallon invaasio sen resurssien ja hyötyjen takia ei alkaisi laseraseilla varustettujen avaruusolentojen massalaskeutumisilla. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valloitus sivilisaatiolta tuhansia ja mahdollisesti satoja tuhansia vuosia meitä edellä todennäköisimmin olisi valmis ennen kuin kourallinen ihmisiä (esim. vaikka 12?) tajuaa mitä tapahtuu. Ei mitään ääntä, ei mökää. Paras neuvoni on tämä: Ensi kerran kun näet lentävän lautasen ja monttu auki katsot tuota teknologian ja kauniiden valojen näytöstä — JUOKSE KARKUUN!
— loppu — Artikkelin julkaissut textfiles.com
