TÄMÄN PUHTAAKSIKIRJOITUKSEN SISÄLLÖSTÄ: Tämä telepaattinen kanavointi on kerätty viikottaisista meditaatioista, jotka on pidetty Rock Creek Research & Development Laboratoriesissa sekä L/L Researchilla. Se tarjotaan siinä toivossa, että se on sinulle avuksi. Kuten Liiton olennot aina sanovat, käytäthän omaa harkintaasi tämän materiaalin arvioimiseen. Jos jokin on totta sinulle, hyvä. Jos jokin ei ole totta, jätä se taaksesi, sillä ei Liitto emmekä me halua olla kenellekään haitaksi.

HUOMAUTUS: Tämä puhtaaksikirjoitus on vielä vaiheessa eikä lopullisessa muodossaan. Sitä on editoitu ja sen virheitä on korjattu.

Kesäkuu 19, 1994

Ryhmän kysymys: Eräs keino edistyä toisten palvelun polulla on vääristää tasapainoamme ja sitten tasapainottaa vääristymämme. Nämä vääristymät tuo tietoomme havaintomme tapahtumista, ja se tarjoaa katalyyttia prosessoitavaksi. Lopulta sen hyöty on nähdä Luoja kaikessa ja säteillä rakkautta ja hyväksyntää tuossa todellisuudessa. Näyttää siltä, että mielen rakenne on sellaisen luontoinen, että tuskallisten katalyyttien prosessoiminen on kaiverrettu alitajuntaan paljon tiukemmin ja selkeämmin kuin ne, jotka on opittu kokemalla iloa tai onnellisuutta. Miksi rakastava Luoja salli rakenteet, jotka oppivat tehokkaammin tuskan kuin ilon avulla?

(Carla kanavoi)

Olen Q’uo. Tervehdys yhden äärettömän Luojan rakkaudessa ja valossa. Me olemme Q’uo. Me tervehdimme teitä ilolla teidän levätessänne meditaatiossa tänä päivänä puhuaksemme kanssanne ilosta ja surusta, voitosta ja tappiosta, illuusiosta ja totuudesta. Se on, kuten aina, ilmeinen etuoikeus olla yhteisessä meditaatiossa kanssanne, sulauttaa energiamme teidän omaanne, ja tulla mukaanne etsinnän piiriin tämän työskentelyn ajaksi. Kuten aina, tutkikaa konseptejamme henkilökohtaisen totuuden tunnustamisen kannalta. Jättäkää pois kaikki ajatukset jotka eivät tunnu asianmukaisilta teille. Tästä me kiitämme teitä.

Kolmannen tiheyden luonne on pääasiallisesti niiden oppien sanelema, jotka on valmisteltu jokaiselle etsijälle heidän polulleen. Ja sitä päämäärää varten johon nämä oppitunnit osoittavat, se illuusionne perusluonne on jako vastakkaisuuksiin, sillä teidän omanne on valinnan tiheys. Teidän illuusiossanne on runsaasti joko/tai -vastakkainasettelua. Raakamateriaali, jonka tuotte tähän illuusioon, on itsessään kaksijakoista. Yhtäältä, tuotte näille oppitunneille erittäin vaistonvaraisesti kauniin, symmetrisen ja harmonisen fyysisen, mentaalisen ja emotionaalisen kompleksin. Kolmannen tiheyden fyysinen keho on käsittämättömän rikas sen aistihavainnoissa. Kaikkina aikoina sisäinen silmä täyttyy aistihavaintojen valtavasta valikoimasta. Nämä priorisoidaan vaistonvaraisesti ja niitä pidetään vaistonvaraisessa tasapainotilassa. Tämä on se toisen tiheyden luontokappale, joka on hyväksynyt roolinsa teidän tietoisuuden kantamisessa tämän inkarnatiivisen kokemuksen läpi.

Kaiken tämän käsittämättömän aistien ja havaintojen paljouden vastapainoksi fyysinen keho pyytää, että sitä huollettaisiin, ja että tämä huoltaminen tapahtuisi suuren ja keskeisen kolmannen tiheyden aktiviteetin avulla. Tämän vaistonvaraisen kehon oikea käyttö on jatkuvana ongelmana etsijälle.

Tähän tiheyteen on myös tuotu ääretön, ikuinen, luova tietoisuus, joka sijaitsee Luojassa, ja joka, kun kuulette nämä sanat, kokee sen minkä vaistonvarainen keho tarjoaa, ja sitten mahdollisesti sillä on tietoisuutta priorisoida uudelleen se aistihavaintojen paljous, jonka tämä vaistonvarainen keho on tuo saataville. Täten koko fyysinen tilanteenne on kaksijakoinen, jonka voidaan nähdä olevan erityisen haavoittuvainen valinnoille. Kolmannen tiheyden alku lepää henkise tai fyysisen, ikuisen tai aikaan sidotun joko/tai-vastakkainasettelun päällä. Tällä tasolla ei tarkastella hyvää tai pahaa, positiivista tai negatiivista. Sen sijaan tarkastellaan ohimenevää verrattuna ikuiseen.

Luoja — se luova Rakkauden periaate joka kaikissa meissä on — sijaitsee voimistamattoman rakkauden äärettömässä älykkyydessä. Kuitenkin jokainen tämän rakkauden yksilöllistetty kipinä kokee ajan, avaruuden, ja, teidän tiheydessänne, valinnat, kun taas totuus aina lepää rauhassa. Totuuden etsijä, joka on sidottu fyysisen inkarnaation aikaan ja avaruuteen, tulee asettaa jalka toisensa eteen, hetki hetkeltä, päivä päivältä, pyörien sen totuuden ympärillä joka on välittömänä jokaisessa hetkessä, jolla on aina mahdollisuus katsoa nykyhetkeen sellaisella tavalla, missä aistihavainnot priorisoidaan uudelleen jokaisessa hetkessä tarjolla olevien valintojen tehokkuuden maksimoimiseksi.

Aina on olemassa valinta pinnalla olevan ja sen välillä, mikä sijaitsee pinnan alla, pinnan toisella puolella ja tietoisuuden syvimmän syvyyden läpäisseenä. Me olemme usein sanoneet, että etsijän matka kulkee päästä sydämeen. Kun hetken havaintoja arvioi hetken pinnalla harhaileva, tehdään varsin tasaisesti valintoja, jotka maksimoivat mukavuuden. Me emme vihjaa, että mukavuudessa olisi jotain väärää. Me yksinkertaisesti huomautamme, että mukavuus tai onni ei ole iloa eikä surua, vaan yksinkertaisesti mukavuutta. Se mitä suurin osa olennoista nimittää iloksi on itse asiassa vain mukavuuden ja helppouden pinta-aste, jolla voi levätä ja nauttia illuusiosta. Tästä me emme löydä mitään vikaa. Siinä on vain se, että se tietoisuuden tila, joka on mukava, on täysin ristiriidassa sen tietoisuuden tilan kanssa, jossa etsijä voi tehdä valintoja.

Ei siinä että suru, menetys ja rajoitteet olisivat ainoita [tehokkaita] rakkauden ja äärettömän Luojan värähtelyä kohti polarisoitumisen oppituntien oppimisen keinoja, vaan sen sijaan, että niin harvat ovat todellakin niitä, jotka ovat halukkaita, kivun puuttuessa, tekemään sitä intensiivistä työtä, jota vaaditaan saavuttamaan polarisaatioprosessin kiihtyvyys, kun käytetään iloa katalyyttina.

Tässä on miten olla iloinen. Kun heräät, käänny Äärettömän puoleen ja hetki hetkeltä käänny jälleen Äärettömän puoleen, aina vaan ja uudestaan, kaikissa asioissa kiittäen, kaikista olosuhteista iloiten. Käänny jälleen Äärettömän puoleen ja lepää siinä rauhassa jota maailma ei todella tunne. Ilo on elävää energiaa, se on yhtä voimakas ja yhtä tehokas opettaja kuin suru. Kuitenkin, se vaatii etsijältä hänen oman persoonansa itsekuria, joka näkee helppouden ja mukavuuden läpi ja joka energisoi ja kehottaa itseä uudelleen ja uudelleen lakkaamatta iloitsemaan, ylistämään ja kiittämään Ääretöntä Yhtä.

Eräs opettajistanne nimeltään Joel Goldsmith on kutsunut tätä iloista polkua “yhden äärettömän Luojan läsnäolon harjoittamiseksi.” Ilon polku on yhtä tehokas kuin surun polku. Kuitenkin, jos etsijä on todella ilon polulla, silloin on samanlainen luova levottomuus tässä prosessissa kuin olisi käytäessä läpi menetyksen, rajoitteiden ja murheen katalyytteja. Jos olisitte hyviä tällä polulla, oppikaa olemaan tyytymättömiä onnellisuuteen ja laskekaa kaikki asiat menetyksiksi, paitsi yhden äärettömän Luojan puoleen kiittämään ja ylistämään kääntyminen. Jos tahdonvoiman intensiteettiä kyetään pitämään yllä kun negatiivinen katalyytti puuttuu, silloin negatiivista katalyyttia ei tarvita. Saatatte havaita, että todellakin harvassa ovat ne jotka kykenevät kulkemaan tätä tiettyä polkua pitkin äärettömän Yhden luokse.

Siispä surun polku on se polku jonka lähes kaikki kokevat lähes kaikkina aikoina inkarnaatiossa. Kurjuus, viha, murhe — kaikki epämukavat emotionaaliset ja mentaaliset tilat — luovat tarpeen etsijälle löytää jonkinlaista helpotusta. Rajoitteet ovat olemassa johtuen valinnan luonteesta, joka on sellainen että etsijä havaitsee pintailluusion illuusioksi. Ja yhä vain kasvavan katalyytin epämukavuuden kautta, menetyksen ja rajoittuneisuuden kautta, kuriton sielu viimein hälytetään itsekurin tarpeeseen.

Sen, mikä tarvitsee käsittää, saatetaan mahdollisesti nähdä olevan uhrauksen käsitteessä. Etsijä syntyy maailmaan joka tarjoaa suuria rikkauksia. Nämä rikkaudet ovat ilmiselviä: terveys, omaisuus, valta. Kaikki nähtävissä oleva, kuitenkin, on illuusiota. Joten, miten saada huomio? Miten saada itse tekemään töitä, henkisessä mielessä? Lapsi tulee maailmaan rajoittamattoman ilon tilassa. Tämä on se polku jolla olennot lähtevät liikkeelle. Usein ennen kuin olento on avannut silmiäänkään fyysiselle maailmalle tuo ilo on jo uhattuna. Varmasti inkarnaation ensimmäisen vuoden tai kahden aikana tuo luonnollinen ilo on vaarassa, ja olento putoaa monenlaisten tämän rikkaan illuusion katalyytteihin, joista tekin nyt nautitte. Kun katsoo lapsen kasvua, näkee tämän ilon yhä vain vaarantuvan olosuhteiden johdosta.

Missä ovat ilon polun opettajat? Miksi tätä polkua ei käytetä useammin? Tähän on yksinkertainen vastaus; ilon polku on adeptin polku, ja adeptille kaikki asiat ovat menetettyjä, paitsi ääretön Luoja ja sen rakkauden palveleminen joka on Luoja. Kaikki asiat, olivatpa ne mitä hyvänsä, voidaan tulkita menetetyiksi paitsi tuo palvelus. Tämän takia jokainen on tullut tähän inkarnaatioon, oppiakseen tämän polun. Tämä siintävä tavoite odottaa jokaista ja muuttuu poluksi kohti neljättä tiheyttä. Mutta kolmas tiheys on silti jokaisen prosessoitavana. Tämä ilo pitää silti kokea täydellisesti, paitsi niinä monina hetkinä jokaiselle etsijälle jolloin asiat loksahtavat paikoilleen ja liu’utaan siihen läsnäoloon, joka on sähköinen, joka on kaiken sisällä oleva Luoja.

Joten me toivotamme teidät tervetulleiksi tälle surun, menetyksen ja rajoitteiden polulle. Me kannustamme jokaista harjoittamaan ilon polkua, harjoittamaan yhden äärettömän Luojan läsnäoloa. Mutta me sanomme teille, että suurin osa tulee, aina ja uudelleen, putoamaan pois ilosta mukavuuteen, onneen ja lopulliseen suruun. Me sanomme, että on hyvä että nämä surut sitten esiintyvät, sillä tämä on se mikä opettaa tällä nimenomaisella tietoisuuden tasolla. Pääasiallinen valinta, me sanomme uudelleen, on kohti absoluuttista, ääretöntä ja ikuista ohimenevän ja illusionaarisen sijaan.

Me kannustamme jokaista etsijää harjoittamaan tätä iloa niin paljon kuin mahdollista autenttisesti eletyn elämän viitekehyksessä, joka kamppailee inkarnaation surujen kanssa. Kannustakaa ja kehottakaa toisianne hajoittamaan tätä läsnäoloa kaikilla tavoin, jotka ovat sopivia ja asianmukaisia, toinen toisillenne. Kannustakaa itseä, aina kun mieli kääntyy kohti tietoisuutta itsestä, kääntymään uudestaan ja uudestaan kohti sitä keskusta sisällä jossa kaikki asiat asuvat, pysyvät ja saavat olemuksensa. Kiittäkää aina ja jokaisesta siunauksesta, myös kaikkein käsittämättömimmästä menetyksestä ja tuskasta. Iloitkaa vaikeuksissa ja kärsimyksissä. Ja antakaa sydämenne olla iloinen elämässä, kuolemassa. Silloin teitä ei haittaa suru. Mutta, rakkaat, jos ette saavuta tätä värähtelyn tilaa, tietäkää että se ei ole enempää kuin mitä kolmannelta tiheydeltä odotettiin. Nyt kävelette varjomaassa missä mikään ei ole siltä miltä se näyttää. Jokaisessa tämän varjomaan atomissa asuu ääretön, absoluuttinen todellisuus. Matka ei ota yhtään aikaa, ei tilaa. Vastaukset ovat sisällänne. Älkää suoko suruille tilaa, sillä ilon polku odottaa.

Nyt siirtäisimme tämän kontaktin sille jonka nimi on Jim. Me kiitämme tätä instrumenttia ja jätämme sen. Me olemme Q’uo.

(Jim kanavoi)

Olen Q’uo, ja kiitämme jokaista jälleen kerran rakkaudessa ja valossa tämän instrumentin kautta. Nyt me kysyisimme voisimmeko vastata niihin kysymyksiin, joiden kysymistä läsnäolijat pitävät arvokkaina. Onko vielä toista kysymystä tähän hetkeen?

R: Voisitko ilmaista toisin kommentin “kaikki asiat, jotka ovat osa illuusiota, ovat menetettyjä”? Voisitko sanoa sen uudelleen?

Olen Q’uo, ja olen tietoinen kysymyksestäsi, veljeni. Kun me sanomme että kaikki asiat ovat menetettyjä, me tarkoitamme että tulee aika jolloin kaikki tehdyt asiat muuttuvat tekemättömiksi, sillä asioiden luominen kehittyy ja muuttuu, kunnes on toisenlainen värähtelykuvio joka korvaa vanhan. Jokaisessa inkarnaatiossa on saatu kokemus, joka varataan tai pidetään sen laadun ja tyypin mukaan sen sijaan, että pidettäisiin kokemuksen yksityiskohdat. Näin inkarnationaalisten kokemustenne olennaiset osat muuttuvat siksi sielun olemukseksi, joka te olette, kun te edistytte valon oktaavien läpi. Tuo olemus pysyy ja on ikuinen, kun taas muodot, joita käytettiin tarjoamaan kokemus josta myöhemmin tislataan sen olennaiset osat, nämä kaikki vaipuvat pois.

Onko vielä toista kysymystä, veljeni?

R: Ei, kiitos.

Me kiitämme sinua, veljeni, ja me haluaisimme myös kiittää sitä jonka nimi on N tämän päivän työskentelyn fokuksen tarjoamisesta. Me olemme tämän olennon kanssa meditattiossa, pyynnöstä, niin kuin me olemme kaikkien olentojen kanssa jotka pyytävät läsnäoloamme meditatiivisessa tilassa. Me olemme onnellisia sekoittaessamme värähtelyjämme siellä ja auttaessamme meditaationne syventämistä.

Nyt me jättäisimme tämän instrumentin ja tämän ryhmän, jättäen jokaisen, kuten aina, äärettömän Luojan rakkauten ja valoon. Me olemme Q’uo. Adonai, ystäväni. Adonai.

 

Artikkelin julkaissut L/L Research