Tri. Garry Nolan on Rachford and Carlota A. Harris -professori Stanfordin lääketieteellisen patologian laitoksella. Hän on julkaissut yli 300 tutkimusartikkelia ja hänellä on 40 patenttia. Häntä pidetään yhtenä 25:n huippukeksijän joukossa Stanfordissa. Nolan on perustanut Rigel Inc.:n (NASDAQ: RIGL) ja Nodality, Inc.:n (diagnostiikkayritys), BINA:n (geenilaskentalaitteistoyritys, joka myytiin Roche Diagnosticsille), Apprisen (myyty Roche Sequencing Solutionsille), ja ollut mukana perustamassa Ionpathia sekä Akoyaa.
Tässä keskustelussa keskitymme hänen UFO-kiinnostukseensa. Vuodesta 2016 lähtien Garrylla on ollut hallussaan ja hän on analysoinut materiaaleja, joita eräät huippu-ufologit ovat hänelle antaneet, esim. Jacques Vallée. Hän on myös ollut CIA-konsulttina tutkimassa UFOja kohdanneiden aivoja. Tässä haastattelussa me puhumme hänen löydöksistään koskien UFO-materiaaleja ja aivojen rakenteita. Materiaalit sisältävät isotooppeja, joita ei esiinny missään päin Maapalloa, ja aivojen rakenne on erittäin uniikki.
Tähän mennessä suurin osa UFO-aiheesta kiinnostuneista ja ufologeista ovat jo jonkin verran tietoisia Wilsonin dokumentin nimellä kulkevista muistiinpanoista (tai David-Wilson, Core Secrets Document). Kyseessä on 13-sivuiset konekirjoitetut muistiinpanot, jotka tri. Eric Davis on kirjoittanut vuonna 2002, hänen tavattuaan eläköityneen amiraalin Thomas R. Wilsonin.
Wilson oli ollut puolustustiedustelu DIA:n johtaja, sekä pääesikunnan tiedustelupäällikkö. Keskustelun aihe käsitteli Wilsonin epäonnistunutta yritystä viisi vuotta aiemmin saada pääsy erittäin turvaluokiteltuun UFO-ohjelmaan, joka liittyi ehjänä olevan aluksen tutkimiseen, jota ”ihminen ei ole tehnyt.”
Richardin ohjelmavieraana on anonyymi tutkija, joka tunnetaan nimellä Mr X. Tämä mies haluaa pysyä anonyymina, ja me kunnioitamme tätä pyyntöä. Mr. X teki kolmetuntisen haastattelun tästä aiheesta toisella Youtube-kanavalla, Project Unity. Richardin haastattelun piti alunperin olla lyhyt tunnin mittainen, sen sijaan se kesti viisi tuntia, jonka lopulla Richardin ääni alkoi kadota.
Tämä on erittäin yksityiskohtainen läpikäynti dokumentista, ja keskustelua käydään puolin ja toisin aiheesta. Tämä on todella syväluotaava läpikäynti vuosisadan UFO-vuodosta. Ennen haastattelun alkua Richard esittää 9-minuuttisen johdannon.
Edustaja Mike Gallagher (R-Wis.) sanoo, että hän ei usko, että salainen valtion virkamiesten kabaali tai alihankkijat piilottelisivat siepattua avaruusolentojen alusta.
Mutta hän haluaa varmistaa asian — niin että me kaikki voimme siirtyä vakavampiin aiheisiin.
Eräs kaikkein mieleenpainuvimmista hetkistä edustajanhuoneen tiedustelukomitean kuulemisessa UFOista tiistaina oli, kun wisconsilainen republikaani painosti Pentagonin viranomaisia väitteissä siitä, että “hehkuva punainen orbi” olisi joskus kytkenyt ydinaseet pois päältä Montanassa, sekä koskien dokumenttia, joka paljasti että muista maailmoista tulleita aluksia — ja mahdollisesti jopa avaruusolentojen ruumiita — säilytettiin salaa valtionjohdon ja kansan siitä mitään tietämättä.
Gallagher nopeasti sai sankarin maineen #UFOtwitterissä siitä, että hänellä oli pokkaa viimeinkin vaatia kansallisen turvallisuuden viranomaisilta vastuunottoa. Toiset ilmaisivat yllättyneensä siitä, että istuva kongressiedustaja oli halukas menemään paikanlle, kun ottaa huomioon sen miten paljon julkisuudesta puuttuu todistusaineistoa joka tukisi väitteitä, sekä sen miten saturoitunut popkulttuuri on kaikenlaisesta tieteisfantasiasta faktojen sijaan.
Mutta eläköitynyt rannikkojääkäriupseeri, joka istuu myös edustajainhuoneen asevoimakomiteassa, sanoo että nyt on aika siirtää osa näistä villeistä teorioista syrjään.
“Mitä nopeammin puolustusministeriö voi osoittaa jotkut näistä hypoteeseista epätosiksi, mitkä heidän tulisi helposti kyetä osoittamaan, sitä paremmin me voimme keskittää aikamme ja energiamme uskottavien hypoteesien tutkimiseen”, hän sanoi POLITICOlle keskiviikkona.
Kuulemisen aikaan Gallagher kysyi Pentagonin Ronald Moultrielta, sekä laivastotiedustelun apulaisjohtaja Scott Braylta olivatko he tietoisia vahvistamattomasta vuoden 2002 dokumentista, joka tunnetaan nimellä “Wilson-Davis -muistio”.
Dokumentti, joka tuli esiin vuonna 2019, esittää kuvaavansa silloisen puolustustiedusteluvirasto DIA:n johtajan salaisen tapaamisen, jossa puhuttiin salaisten virastojen ohjelmista, jotka on piilotettu korkeiden virkamiesten ja kogressin valvontakomiteoilta. Ohjelmissa tutkitaan maahansyöksyneiden UFOjen palasia ja yritetään takaisinmallintaa niistä teknologiaa.
Väitteet ovat olleet kiivaan debatin kohteena ufologien keskuudessa, mutta niitä ei ole koskaan saatu todistettua. Tuonaikainen DIA-johtaja vara-amiraali Thomas Wilson on kiistänyt kaiken. Useat kansallisen turvallisuuden asiantuntijat ja tutkijat ovat myös sivuuttaneet sen kusetuksena.
Scott Bray, laivastotiedustelun apulaisjohtaja, sekä Ronald Moultrie, Pentagonin tiedustelu-upseeri, vastasivat kysymykseen olivatko he tietoisia vuoden 2002 “Wilson-Davis -muistiosta”. | kuva: Kevin Dietsch/Getty Images
Yksi dokumentissa nimetyistä keskeisistä henkilöistä, astrofyysikko Eric Davis, ei ole suoraan ottanut kantaa siihen julkisesti, mikä on ainoastaan lisännyt epäilyksiä siitä, että dokumentti voisikin olla totta.
Davis, joka on nyt vanhempi projekti-insinööri valtionrahoitteisessa The Aerospace Corporationissa, on kieltäytynyt useista POLITICOn haastattelupyynnöistä.
“Ei ole mitään mitä me voisimme tarjota tai missä voisimme auttaa”, liittovaltion think tankin edustaja sanoi.
Mitä tulee Moultrieen ja Brayhin, he sanoivat Gallagherille, että he eivät olleet tietoisia Wilson-Davis -dokumentista.
Mutta edustaja Jim Himesin (D-Conn.) kysellessä todistajat kiistivät, että valtiolla oli hallussaan minkäänlaista UFO-materiaalia.
“Onko meillä orgaanista tai epäorgaanista materiaalia, josta me emme ole tietoisia?” Himes kysyi.
“Mitä tulee meillä hallussa olevaan materiaaliin, meillä ei ole materiaalia”, Bray vastasi.
Se seikka, että dokumentti otettiin edes puheeksi — ja sitten merkittiin kongressin virallisiin pöytäkirjoihin — oli shokki niille, jotka ovat saagaa seuranneet.
“Työssäni museoissa, prosessin kulku on tärkeintä”, sanoo Taras Matla, Harvardin yliopiston Galileo Projectin tutkija sekä Marylandin yliopiston taidegallerian osakas, jossa hän on erikoistunut taiteeseen ja UFOihin. “On joitain viitteitä siitä, että Wilsonin muistio olikuin olikin tri. Davisin luonnostelema. Kuitenkaan ei ole mitään näyttöä siitä, että sisältö olisi totuudenmukaista tai että hän olisi edes tavannut Wilsonin Las Vegasiss tuolloin. Amiraali Wilson kiistää tapaamisen tapahtuneen.”
Siitä huolimatta hän uskoo, että se sisältää informaatiota “joka ansaitsee jatkotutkimukset” ja että Davisin tulisi tulla todistamaan.
“Nyt kun se on lisätty pöytäkirjaan” Matla sanoo, “mielestäni tri. Davisilla on vastuu selittää asiansa kongressille ja kansalle.”
John Greenewald, The Black Vaultin perustaja, joka on saanut haltuunsa julkiseksi tehtyjä turvallisuusdokumentteja “miehittämättömistä ilmailmiöistä”, on kuvannut Gallagherin dokumentin esiintuontia “face palm -hetkenä.”
“Mielestäni tämän tyypin sekopääjutut tekevät haittaa keskustelulle”, hän sanoi sähköpostissa. “UAP-aiheessa on huikeita ja virallisesti vahvistettavia tietoja, jotka ansaitsevat syvemmän tarkastelun kuin tuo ‘muistio’.”
Hän tosin sanoi, että jos Gallagher tai muut ovat eri mieltä, “tuen täysin ihmisiä jotka tällaisia tarinoita käsittelevät valaehtoisissa kuulemisissa ja olen heidän puolellaan.”
Gallagher nosti myös kulmakarvoja kysyessaään korkean profiilin raportista joka liittyi “hehkuvaan punaiseen orbiin” joka nähtiin Malmstromin ilmatukikohdan yllö Montanassa vuonna 1967, “jossa 10 meidän ydinohjussiilostamme tehtiin toimintakyvyttömäksi.”
Jälkikäteen julkisiksi tehdyt valtion dokumentit puhuivat teknisestä viasta.
“Olen kuullut tarinoita, en ole nähnyt niistä virallista dataa”, Bray vastasi.
“Haluaisin että tutkitte asiaa”, Gallagher sanoi.
“Me menemme ja tutkimme sitä”, Bray myönsi.
“Olin iloinen kuullessani kongressiedustaja Gallagherin ottavan asian esiin”, sanoo Robert Salas, joka toimi ilmavoimien ohjusupseerina Malmstromin tukikohdassa, joka on puhunut asiasta julkisesti vuodesta 1996.
“Olen toiveikas, että he soittaisivat minulle jotta voin briiffata heitä” hän sanoi keskiviikkona. “Voisin tulla jopa omaan laskuuni Washingtoniin ja tuoda asiaa tukevia dokumentteja ja jopa muutaman todistajan mukanani.”
Tuoreeltaan hyväksytty National Defense Authorization Act, joka vaatii Pentagonin perustamaan pysyvämmän ja kattavamman UFO-raporttien keruu- ja analyysiviraston, piti UAP-tapauksia “armeijan ydinaseisiin liittyvänä, mm. strategisiin ydinaseisiin ja ydinkäyttöisiin aluksiin ja sukellusveneisiin.”
Mutta Greenewald ei ole varma miten 50 vuotta vanhan tapauksen avaaminen auttaa ratkaisemaan modernimman UAP-mysteerin.
“Minunlaiset ihmiset tykkäisivät jos puolustusministeriö muuttuu välittömästi ufologeiksi ja tietää kaiken aina 1940-luvulle asti. Se ei vaan ole se mihin tämä liittyy tai keitä he edes ovat”, hän sanoo.
Eräs vuonna 2021 julkaistun kirjan ”Skinwalkers at the Pentagon” (kirjoittanut James T. Lacatski et al) ensimmäisessä liitteessä mainituista asioista oli raportti paranormaaleista ilmiöistä otsikolla ”#4 BAASS Project Management Plan Addendum Report: Paranormal Activity – Tennyson, IN.” BAASS 12/3-18/3/10. 174 sivua yhteensä. Tämä dokumentti on yksi Bigelow Aerospace Advanced Space Studiesin (BAASS) Advanced Aerospace Weapon System Applications Programin (AAWSAP) documenteista, joita BAASS lähetti puolustustiedustelulle (DIA). Meillä ei ole pääsyä alkuperäiseen 174-sivuiseen dokumenttiin, koska ei DIA eikä BAASS ole julkaissut sitä.
BAASSin tietokanta
Kuitenkin voimme saada hieman esimakua siitä mitä tutkimus tarkasteli BAASSin omasta tietokannasta phenomainon.com-sivustolla (vaikkakin 12. toukokuusta 2022 eteenpäin verkkosivu näyttää poistaneen BAASSin tietokannan sivuilta). Kun tietokanta oli toiminnassa, yksinkertaisesti kirjoitin hakuun ”Tennyson” , ja esiin tuli 11 erillistä BAASSin paranormaalien ilmiöiden raporttia. Tässä on relevantteja yksityiskohtia niistä.
Tapaukset
1. 14. maaliskuuta 2010
Muovinen lelu lensi ilmassa ja laskeutui. Esine näkyi hetken aikaa sen jälkeen kun Kyle oli kävellyt rappuset ylös yksin. Sen nähtiin kääntyvän ilmassa oikealle portaitten yläpäässä ja lelu istahti perheen huoneeseen. Kyle sanoi ettei hänellä ollut mitään tekemistä lelun kanssa.
2. 7. maaliskuuta 2010
Benjaminista tuntui kuin joku olisi napannut häntä jalasta ja suurella voimalla vetänyt hänet sohvalle, ja jättänyt punaisia jälkiä hänen jalkaansa. Fyysinen vaikutus: Benjamin ’lensi’ sohvalta ja laskeutui parin metrin päähän sohvasta.
3. 6. maaliskuuta 2010
Olento vetäisi 14-vuotiaan veljenpojan pois sohvalta ja jätti jälkiä pojan jalkoihin.
4. 28. helmikuuta 2010
Olento otti kaksi kokkiveistä talon toisesta kerroksesta ja iski ne seinään. Joka kerta se tekee juttuja kun kaksi poikaa ovat läsnä. Se vaikuttaa pyörivän poikien ympärillä, ja jos pojat tulevat alakertaan, sekin tulee alas. Jos he menevät ylös, se menee takaisin ylös. Se puhuu kaikille talossa. Usein se puhuttelee ihmisiä heidän etunimillään.
5. 28. helmikuuta 2010
Auton avaimet katosivat. Ne näyttivät leijailevan ilmassa ja ihan kuin näkymätön naru olisi pitänyt niitä paikallaan. 28. helmikuuta 2010 Nancyn auton avaimia etsittiin, mutta ei löydetty. He kuulivat kilisevän äänen ja näkivät avaimien lentävän ilmassa portaiden yläpäässä. Nancy näki sen kädet tuolloin. Hän otti kameransa ja se oli laittanut yhden käsistään sukkaan ja törrötti sitä ulospäin seinästä. He näkivät sukan pullistuvan, niinkuin se olisi avannut kämmeniään se päällä. Yhdessä kohtaa se nosti keskisormen ylös sukan sisällä.
6. 28. helmikuuta 2010
Se oli käyttänyt huulipunaa kirjoittamaan rivoja tekstejä peiliin.
7. 1. joulukuuta 2009
Hän käveli huoneeseen ja tunsi äärimmäisen ’surun’ ja ’avuttomuuden’ tunnetta ja alkoi itkeä. Hän meni pois huoneesta ja tunne lakkasi. Pian tämän jälkeen hän meni yläkerran makuuhuoneeseen. Hän tunsi samoja tunteita ja alkoi itkeä. Kun hän näki valopallon liikkuvan itsekseen hän panikoi ja juoksi alakertaan. Kyseessä oli orbi (kuin saippuakupla).
8. 1. toukokuuta 2009
Charles Stout Sr leikkasi nurmikkoa ruohonleikkurillaan. Hänen tapanaan on ottaa kyytiin 6-vuotias lapsenlapsi Charly hänen syliinsä. Charly alkoi valittaa, että jokin tökki häntä selkään ja veti häntä tukasta. Stout laittoi kätensä hänen selälleen. Hän kykeni tuntemaan paineen, vaikka hän ei nähnyt yhtään mitään joka olisi painetta voinut aiheuttaa. Samaan aikaan hän tunsi jonkin nipistävän hänen käsivarrestaan ja yrittävän siirtää hänen kätensä pois Charlyn selältä.
9. 1. joulukuuta 2008
Valopallo, kirkkaan kellertävän valoinen, ohitti takapihan oven Charlyn tuolin vierestä. Se lensi itäänpäin ja tuli pääoven eteen samaan aikaan kuin Zoiss. Zoiss ei saanut ovea avatuksi ja sanoi että aivan kuin ovi olisi teljetty kiinni. Hänen sulkiessaan ovea mikään ei ollut pielessä. Hän pyysi apua Baconilta, joka kykeni saamaan oven auki normaalisti.
10. Tuntematon päivämäärä
Olento kommunikoi heille kirjoittamalla viestejä televisioon ja vandalisoimalla omaisuutta. Kun viestit telkkarin kautta alkoivat, he katsoivat sitä ensin kuin heidän poikansa Charles Jr olisi ne kirjoittanut. Hän kysyi miksi pojalla kesti niin kauan puhua heille, ja hän sanoi ettei tiedä. Jonkin ajan kuluttua he tajusivat, että se ei ollutkaan heidän poikansa ja he kysyivät ketä se oli. Olento kertoi nimekseen Bob Horn. Nyt he kutsuvat sitä nimellä Se. Stout sanoi, että Se käyttäytyi kuin teini-ikäinen.
11. Tuntematon päivämäärä
Eräänä iltana silminnäkijä tunsi kuin joku tai jokin olisi pitänyt hänestä (Charles Jr) kiinni ja paikallaan sängyllä. Nancy Clutter, Charles Jr:n sisko sanoi, että Charles Jr:lla oli punaisia jälkiä hänen rinnassaan tapausta seuranneena aamuna.
Kommentteja:
1. 174-sivuinen dokumentti, johon Lacatski viittasi, vaikuttaa olleen BAASSin tutkimusraportti Indianan Tennysonissa asuvasta perheestä. Tutkimukset tehtiin 12-18. maaliskuuta 2010.
2. Miksi nämä tapaukset kiinnostivat BAASSia? Bigelow pyörittää National Institute for Discovery Sciencea (NIDS) sekä BAASSia, jotka ovat tutkineet sekä UAP:ta että paranormaaleja ilmiöitä.
3. Paranormaalin perspektiivistä 11 tapauksen sarja, joka yllä on kuvailtu, sopisi poltergeistin kategoriaan. Lacatskin vuonna 2021 julkaistusta kirjasta saamme lukea, että BAASS tutki omituisia paranormaaleja ilmiöitä, joita Skinwalker Ranchilla esiintyi Utahissa; sekä ranchia ympäröivillä alueilla sekä muualla USA:ssa ja Kanadassa.
4. Tulisi myös panna merkille, että ”Skinwalkers at the Pentagon” puhui paljon niinkutsutusta ”Liftarivaikutuksesta”. Ihmiset vierailivat ranchilla ja heidän mukanaan tuli ”jotain” heidän kotiinsa, vaikka he olisivat asuneet pitkänkin matkan päässä ranchilta. Monet kirjassa kuvatut vaikutukset, jotka liittyivät ’liftarivaikutukseen’, olivat luonteeltaan poltergeistmaisia.
5. Haku termillä ”Charles Stout Sr” tuli esiin muistokirjoitus, jossa nimettyjen henkilöiden nimet sopivat kirjoituksen nimiin.
Tässä on jotain mystistä, jota UFO-tutkimuksen alalla tapahtuu. UFO-järjestö MUFON on lopettanut UFO-raporttien informaation jakamisen. He kyllä jakavat perusinfot, mutta eivät enää julkaise valokuvia tai videoita raporteissa. Twiittasin @MUFONille useaan otteeseen, mutta en ole saanut vastausta. Myös kymmenet muut UFO-tutkijat ovat kysyneet samaa… ”Miksei MUFON julkaise valokuvia tai videoita julkisissa UFO-raporteissaan?”
Pelkään, että MUFONista on tulossa voittoa tavoitteleva yhdistys, ja he panttaavat kaikkea kuvamateriaalia itsellään tehdäkseen rahaa. He näyttivät tämän idean jo kun he tekivät TV-sarjaa MUFON Insider vuonna 2019. Mielestäni MUFONia kiinnostaa vain rahan tekeminen, ja kuten John Locke joskus sanoi, ”rahalla saa valtaa ja valta korruptoi”. Pelkään, että MUFONista tulee vähemmän ja vähemmän luotettava UFO-informaation lähde tutkijoille ympäri maailman, ja se on siirtymässä yhä enemmän viihdealalle.
Alla on joitain twiittejä MUFONille, jotka ovat jääneet vaille vastausta.
Scott C. Waring, Taiwan
If anyone at @mufon can speak to why the second more informative page is no longer updated, that would be great
Maybe it's because of the move, but are you aware the 'last 20' section of the website is not working correctly? (https://t.co/eAsrVGhst0). been flaky the last 2 weeks or so…
Hey MUFON your reports system is down. Its stuck on case #120490 and will not move any further. Been there all week. Here is a screenshot. pic.twitter.com/wdCPnebFzK
— UFO Sightings Daily (Website) (@UFOSightings101) February 3, 2022
Hey @ufo_stalker why is @mufon keeping all the UFO videos and photos secret from the public. They use to share them? Any thoughts? MUFON wont answer me, how about you?
— UFO Sightings Daily (Website) (@UFOSightings101) March 19, 2022
The Black Vault on saanut käsiinsä UAP-raportin salaisen osuuden osia turvaluokitellusta UAP-raportista, joka annettiin kongressille kesäkuun 25. päivä 2021. Juuri julki tulleet National Reconnaissance Officen (NRO) dokumentit valaisevat heidän osuuttaan raportissa, sekä armeijan eri asehaarojen ja tiedustelupalvelujen tekemää UAP-tutkimusta.
tri. Christopher J. Scolese, NRO:n 19. johtaja (DNRO)
The Black Vault jätti NRO:lle FOIA-tietopyynnön 22.7.2021. Se sai FOIA-tapausnumeron F-2021-00164, joka lähetettiin NRO:n johtajan Christopher Scolesen postilaatikkoon.
Pyynnössä erityisesti haluttiin:
“… kopio kaikista sähköposteista, joiden lähettäjä tai vastaanottaja on ollut NRO:n johtaja Christopher J. Scolese, jotka sisältävät seuraavia lauseita tai sanoja: “Unidentified Aerial Phenomena” ja/tai “Aerial Phenomenon” ja/tai UAP ja/tai UFO ja/tai “Unidentified Flying Objects” ja/tai UAPs ja/tai UFOs ja/tai “UAP Task Force”.
Pyyntö tavoitteli kaikkia sähköposteja tai liitetiedostoja tai molempia, jotka ovat joko luokittelemattomia tai turvaluokiteltuja.
Tuloksena oli pinkka dokumentteja, joista suurin osa on HUIPPUSALAISEKSI luokiteltuja. Suurin osa julkistetuista dokumenteista oli sähköposteja, joiden otsikkona oli “UAP-toimien status”, lähetettiin 9.6.2021, vain viikkoja ennen The Black Vaultin FOIA-tietopyyntöä.
Thomas B. Bowman osoittautui NRO:n viralliseksi kontaktihenkilöksi UAP-toimikunnan suuntaan. Hänen lähettämä sähköposti on alunperin luokiteltu huippusalaiseksi, ja se oli osoitettu johtaja Scoleselle, mutta lisäksi myös tri. Troy E. Meinkille, NRO: johtavalle apulaisjohtajalle, sekä Kenraalimajuri Michael A. Guetleinille, NRO:n varajohtajalle.
Tämä sähköposti sisälsi useita tietoja, joista tässä on mainittu muutamia.
Ensinnäkin, se paljasti “kolme toimenpidettä” joita Bowman halusi painottaa.
Kuten tässä näkyy, se paljastaa ensi kerran, että NRO:n kontribuutio oli yhteensä neljä kappaletta informaatiota seitsemäntoistasivuisessa turvaluokitellussa UAP-raportissa. Toinen “toimenpide” on täysin sensuroitu kansallisen turvallisuuden syistä, mutta kolmas paljastaa, että puolustusministeriön ylitarkastaja (DoD/IG) haastatteli useaa upseeria NRO:n tehtäväjohdosta (NRO Mission Integration Directorate, MID). Tämä liittyi DoD:n ylitarkastajan arviointiin jossa käsiteltiin UAP-aiheen hoitamista, jonka auditointi aloitettiin toukokuussa 2021.
Toinen osio sähköposteista paljasti NRO:n panoksen salaiseen UAP-toimikunnan loppuraporttiin, joka annettiin kongressille. Siinä lukee seuraavaa:
NRO:n piti kuitata loppuraportin viimeisin versio, ja näin he hyväksyivät kontribuutionsa, ja tämä julkistettu sähköposti paljasti myös joitain aiemmin huippusalaiseksi luokiteltuja kontribuutioita raporttiin.
Vaikkakin se on ollut helppo olettaa jo ennen tätä julkistusta, raportti tiivistää kansallisen geospatiaalisen tiedustelun (National Geospatial-Intelligence Agency, NGA) keräämän GEOINT-tiedon ja kansallisen turvallisuusviraston (National Security Agency, NSA) keräämän signaalitiedon (SIGINT), joita on kerättu UAP-tutkimuksia varten. Molempien tiedustelupalvelujen mukanaolo viittaa siihen, että Amerikan vakoilusatelliitit ja siepatut viestintätiedot ovat UAP-mysteerin purkamisessa jonkinlaisessa roolissa.
Vaikka sähköpostista suuri osa pysyy edelleen TOP SECRET ja SECRET -luokiteltuina, ja tämän seurauksena sitä on rankalla kädellä sensuroitu, toinen osio joka ei ollut sensuroitu paljastaa pieniä yksityiskohtia DoD/IG: UAP-projektista sekä NRO:n tulevaisuuden mukanaolosta.
DoD/IG meinasi antaa tehtäväksi “datapuhelun” NRO:lle tehtäväksi arviolta kaksi viikkoa ennen sähköpostin kirjoittamista. Tämä kertoo siitä, että NRO on mukana paljon syvällisemmin DoD/IG:n auditoinnissa, mutta ei ole selvää mitä “datapuhelu” tarkoittaisi.
Tämän sähköpostin jälkeen oli kymmenen sivua sensuroitua tietoa, pääosin kansallisen turvallisuuden syistä, poikkeuksen (b)(1) mukaisesti. Nämä sivut saattavat kuvata sen mitä “datapuhelu” pitää sisällään, tai jotain aivan muuta. Voidaan vain spekuloida mitä meiltä on sensuroitu.
Tämän tietopyynnön tuloksena The Black Vault jätti useita tietopyyntöjä tämän tapauksen pohjalta. Noiden tapausten tulokset tullaan julkaisemaan heti kun ne saadaan.
FOIA-dokumentti kokonaisuudessaan on ladattavissa alta.
LAS VEGAS (KLAS) — Nevadalaisen lentäjän John Learin kuolema tiistaina sai laajalti huomiota lentämisen ja salaliittojen piireissä. Lear tunnettiin UFO- ja Area 51 -väitteistään, mutta myös hänen elinikäisestä lentoharrastuksestaan.
“Useimmat ihmiset luulevat, että olen täysi sekopää ja olen OK sen kanssa”, Lear kertoi 8 News Now’lle vuonna 2007.
KLAS-TV:n toimittaja George Knapp haastattelee John Learia. (KLAS)
Häntä ei kiinnostanut jos ihmiset hyökkäsivät häntä kohtaan hänen sanomisistaan. Itse asiassa, hän oli siitä voimissaan. Hänet tunnetaan “salaliittojen kummisetänä”, mutta kuka tahansa joka on käynyt kierroksella hänen täyteen ahdetussa kodissaan tietää, että Lear tiesi paljosta muustakin kuin huhupuheista. Nuo seinät olivat hänen elämänsä museo, kuvia kuuluisien ja tuntemattomien kanssa, kuvia hänen lentämistään lentokoneista, salaisista paikoista ja projekteista joita hän oli tutkinut. Katumus ei ollut sana jonka hänen suustaan olisi kuullut sanottavan.
George Knapp: “Tekisitkö kaiken uudestaan samalla tavoin.” John Lear: “Tarkalleen samalla tavalla.”
Lear oli maailmankuulun miehen poika. Hänen isänsä Bill Lear loi Lear-jumbojetin ja keksi 8-raiturinauhurijärjestelmän. John päätti kulkea omia polkujaan ja hän ryhtyi lentäjäksi, ja hänestä tuli osaava pilotti jo nuorella iällä. Hän sai useita maailman ennätyksiä kaikenlaisilla lentokoneilla. Hänen uskalias elämänsä maksoi hänelle hinnan — vakavia lento-onnettomuuksia, joista hänen ei olisi edes pitänyt selvitä.
Vietnamin sodan aikaan hän lensi rahtikonetta CIA:lle ja jatkoi lentämistä eri puolille maailmaa, joissa oli levototnta. Hänen kontaktinsa ilmailun maailmaan olivat lukuisat, ja Lear kiinnostui salaisista lentokoneista ja projekteista. 80-luvulla hän ja muutama muu ystävä alkoivat väijyä salaista tukikohtaa Nevadan autiomaassa, paikkaa josta tuli myöhemmin maailmankuulu.
Lear auttoi KLAS-TV:ta julkaisemaan jutun salaisesta lentokoneesta, joka oli tutkalle näkymätön. 80-luvun puolivälissä hän alkoi kuulla tarinoita UFO-salailuista, ja ei niin yllättävästi löi kädet saveen ja esiintyi useissa medioissa puhumassa ideoistaan.
“Siellä on aina käynnissä jotain, jokin salainen projekti”, Lear sanoi.
Maaliskuussa 1989 hän meni pienen porukan kanssa Area 51:n laitamille. Kolme keskiviikkoiltaa putkeen he katselivat hehkuvien lautasten nousua Papoose Lake -kuivajärven ympäröimien vuorten yläpuolelle.
Maaliskuun 29. päivänä 1989 Lear ja hänen ystävänsä kuvasivat videon tästä kohteesta, hehkuvasta lautasesta joka nousi laitosrakennuksesta jota virallisesti ei ollut olemassa. Ironista kyllä, maaliskuun 29. päivä oli sama päivämäärä, jolloin John myöhemmin kuoli Las Vegasin kodissaan vuosia myöhemmin.
Aavikkotarkkailua ehdottanut henkilö oli tiedemies, joka työskenteli Papoosella lentävien lautasten parissa. Häntä haastateltiin televisioon toukokuussa 1989.
Myöhemmin samana vauonna Learin ystävän identiteetti tuli julki. Bob Lazarin väitteet laittoivat Area 51:n kartalle, inspiroivat elokuvia, TV-ohjelmia ja kokonaisia liiketoiminnan aloja Nevadan niinkutsutulla Extraterrestrial Highwaylla. (toim. huom. Lear on itse sanonut, että hän toi Area 51:n julki ensimmäisenä. Bob Lazar tapasi Johnia ja kuunteli hänen sanomisiaan.)
Hänen terveytensä heikkeni hänen myöhempinä vuosinaan. Hän ei enää voinut lentää, mutta jatkoi tarinoiden kertomista yhä härskimmistä salaliitoista, ja hän nautti niiden aikaansaamasta huomiosta.
John Lear (KLAS)
Sekavat tarinat eivät haitanneet Johnin huikeaa elämää. Lopussa John tajusi saaneensa synninpäästön.
“Ainoa mitä voin sanoa teille on, että kun löytää totuuden niin monen vuoden jälkeen, sitä katsoo taakseen ja miettii, hitsi, se ukko oli oikeassa.” Voit katsoa videon tästä linkistä.
Lear ohjeisti tytärtään jättämään viestinsä hänen kuolemansa jälkeen.
“Sanokaa niille, että John Lear on lähtenyt seuraavalle seikkailulleen.”
Learin kuoleman jälkeiset lausunnot
Bob Lazar:
“John oli minulle hyvä ystävä 30 vuoden ajan — jos olit tarpeeksi onnekas ja tunsit hänet, tiesit että hän oli unohtumaton ja uniikki ihminen. Jos häne ei saanut sinua pohtimaaan asioita, ainakin hän sai sinut hymyilemään. Todella kaipaan häntä.”
toimittaja Jim Goodall:
“John Lear tuli elämään vähän vajaa puoli vuosisataa sitten alkuvuodesta 1973.
Yksi Johnin lempitempuista oli esittää, että hän oli raivoissaan sinulle jostain mistä et tiennyt mitään. Hän melkein vaahtosi suusta. Mutta piti katsoa silmiä.
Jos huomasit silmissä “John Lear”-hehkun, silloin tiesit hänen vedättävän sinua. Ja kun hän jäi kiinni, hän nauroi sydämellisesti vatsansa pohjasta.”
Learin ystäväs Gene Huff:
“Jos John Lear ei viihdyttänyt, opettanut tai hämmentänyt sinua, et ole koskaan puhunut hänelle! Ufologia ei ole sama ilman häntä.”
Jeremy Corbell, filmintekijä:
“John Lear oli legenda sekä ilmailualalla saavutuksistaan sekä hänen dynaamisista kontribuutioistaan UFO-mysteerin tutkimuksissa. Kaikki minkä me nykyään näemme UFO-alalla, siitä ei olisi mikään mahdollista ilman John Learia. Hän oli vertaansa vailla.”
Tytär julkaisi FB-viestin
John Learin tytär sanoi, että hänen isänsä pyysi postaamaan viestin Facebook-sivulleen, kun hän poistuisi seuraavaan elämään.
“Enkeleille sallitaan muutama virhe, mutta hän ei yrittänyt väärinkäyttää tuota etuoikeutta.”
Kuun väittäminen keinotekoiseksi voi kuulostaa hullulta, mutta miksi se kumisee kun siihen iskee?
Aiemmat Kuuhun tehdyt tutkimusmatkat ovat tuoneet mukanaan varsin paljon informaatiota, mutta planeettamme luonnollinen kiertolainen silti pysyy tutkijoille mysteerinä.
NASAn kuututkimuskomission johtaja tri. Jastrow on viitannut Kuuhun ”planeettojen Rosettan kivenä”.
Monet ufologit ovat vakuuttuneita siitä, että Kuu, jonka kaikki uskovat olevan luonnollinen kiertolainen, on itse asiassa kehittyneempien avaruusolentojen rotujen rakentama tutkimustukikohta, jossa he dokumentoivat lajimme käyttäytymistä. Toiset uskovat, että avaruusolennot eivät ole niin kiinnostuneita yhteiskunnastamme koska ne eivät ymmärrä rotujen välistä väkivaltaa, joten Kuu on yksinkertainen vartiotorni, joka ilmoittaisi heille jos ihmiskunta yrittäisi poistua Maapallolta ja matkata avaruudessa.
Suvaitsevaisemmat teoreetikot sanovat sen olevan taivaankappale, jonka pinnalla on kivikerros, joka olisi yli 3 mailin paksuinen pinnalta, joka on äärimmäisen kestävistä kemiallisista aineista tehdyn kuoren päällä, joka voisi kestää jopa suuren luokan impaktin kuten asteroidin tai komeetan, ilman että se kärsii paljoakaan vahinkoa.
NASAn tutkija Robin Brett sanoi kerran: “Tuntuu helpommalta selittää Kuun olemassaolemattomuus kuin sen olemassaolo.”
Tässä on joitain omituisia faktoja, jotka saavat meidät uskomaan Kuun olevan keinotekoinen.
Vuonna 1969 Yhdysvallat rakensi moduulin, jonka tarkoitus oli törmätä Kuuhun ja tutkia jälkivaikutuksia. Impaktin arvioitu voima sanottiin olevan 1000kg TNT:tä.
Kontrolloidun törmäyksen jälkeen asiantuntijat tarkkailivat sen synnyttämiä shokkiaaltoja ja hämmästyivät. Kuu päästi äänen, joka muistutti jättiläismäistä kelloa, ja kaiku kesti yli puoli tuntia.
Ken Johnson, valokuvien ja informaation valvoja, sanoi että Kuu myös värähteli tai “huojui” symmetrisesti, “melkein kuin giganttinen hydraulinen iskunvaimennin olisi ollut sen sisässä”.
Alexander Shcherbakov ja Mikhail Vasin julkaisivat artikkelin joskus 70-luvulla otsikolla “Onko Kuu Maan ulkopuolisen älyn luomus?”
Artikkelissa he kysyvät joitain ihan legitiimejä kysymyksiä ja paljastavat faktoja, jotka uhmaavat kaikkia loogisia selityksiä.
Kuun pinta, ainoa osa jota voidaan tutkia, sisältää mineraaleja ja se koostuu melkein kokonaan epätavallisen kovasta aineesta.
Kuun pinnalta haetut näytteet on havaittu myös sisältävän työstettyä metallimateriaalia, joka ei olisi voinut muodostua siellä tai ilmestyä sinne itsekseen.
Tieteentekijät löysivät erittäin prosessoitua uraania, jota tiede ei ole koskaan saanut aikaan luonnollisilla prosesseilla.
He löysivät myös jäänteitä radioaktiivisista metalleista, jotka normaalisti ovat käytössä suuren mittakaavan plutoniumin tuotannossa. Tämä on kaikki selvää näyttöä siitä, että Kuu ei ole niin epäaktiivinen kuin me luulemme sen olevan.
On yleistä tietoa, että Kuulla ei ole kovaa ydintä kuten muilla planeetoilla tai luonnonkiertolaisilla, ja että sen massa on keskittynyt useisiin pisteisiin, joista suurin osa on erittäin lähellä pintaa.
Toinen tunnettu fakta on, että Kuu on yli 4 miljardia vuotta vanha, mikä tekee siitä meidän planeettaamme vanhemman miljoonalla vuodella (suom. huom. tämä ei pidä paikkaansa, voit lukea lisää kirjasta Roswellin avaruusolennon haastattelu). Se eroaa muista kiertolaisista koko universumissa.
Toisin kuin mikään muu luonnonkiertolainen, Kuulla on täydellisen ympyrämäinen kiertorata. Missään kohtaa kiertoradalla Kuusta ei näy kuin yksi ja sama puoli.
Titaani, erittäin harvinainen ja kallis maametalli, on ollut käytössä kehittyneessä teknologiassa (avaruussukkuloissa ja sukellusveneissä), ja sitä löytyy suurissa keskittymissä Kuun kivistä. Harold Urey, nobel-palkittu kemisti, on edelleen hämmentynyt tästä seikasta.
Omituisia lukemasi kaltaisia faktoja vain tulee lisää ja lisää, kun moderni tiede epäonnistuu selittämään niitä.
Kuuta käsittelevä informaatio on erittäin harvassa, lisäksi ihmisiä joilla tietoa on pidetään kontrollissa.
Yhdysvaltain puolustusministeriön laivastoministerin (SecNav) FOIA-sivustolla oli useita vastauksia FOIA-pyyntöihin. Monet tutkijat kuitenkin, minä mukaanlukien, ovat lähettäneet monia FOIA-pyyntöjä jonoon laivastolle, jotka ovat pysyneet avonaisina. Pidän tapana käydä kurkkaamassa onko sivuille julkaistu uutta materiaalia. Yksi syy tälle on, että laivasto oli jokin aika sitten ohjeistanut vastineessaan, että he olivat löytäneet vastausdokumentin pyyntööni lähettää kopio UAP-raportoinnin turvaluokitusohjeistuksesta. Suurella mielenkiinnolla huomasin, että 15 uutta dokumenttia oli ladattu sivuille, mm. vastausdokumentti jota itse olin haikaillut.
Mitä kaikkea oli ladattu?
1. 155-sivuinen USS America -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019.
2. 237-sivuinen USS John Finn -aluksen loki päiviltä 13.-31.7.2019.
3. Useamman sivun USS Ralph Johnson -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019 (en saanut itse ladattua tätä)
4. 273-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019.
5. 147-sivuinen USS Spruance -aluksen lokikirja päiviltä 13.-31.7.2019
6. 20-sivuinen USS Rafael Peralta -aluksen CIC-lokikirja päiviltä 14.-16.7.2019.
7. 27-sivuinen USS Spruance -aluksen CIC-lokikirja päiviltä 15.-19.7.2019.
8. 50-sivuinen USS Comstock -aluksen lokikirja päiviltä 29.-31.7.2019.
9. 167-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 1.-16.7.2019.
10. 214-sivuinen USS Russell -aluksen lokikirja päiviltä 17.-31.7.2019.
Kommentti
Yllämainitut 10 julkaisua olivat varmasti usean nimettömän tutkijan kohteena, jotka ovat etsineet Kalifornian rannikolla heinäkuussa 2019 tapahtuneen ”droneparvitapauksen” tietoja.
11. 10-sivuinen turvallisuusluokitusopas laivaston tiedusteluaktiviteetista koskien UAP:ta.
Kommentti
Joulukuussa John Greenewald kertoi, että FOIA-tietopyynnön vastauksena hän oli saanut kopion UAP-turvallisuusluokitusoppaasta. Siksi on kiinnostavaa vertailla näitä kahta dokumenttia ja määrittää ovatko ne yksi ja sama.
12. 2-sivuinen PDF otsikolla ”FLIR Photo brief”, joka käsittelee 17.7.2019 USS Paul Hamiltonin UAS-kohtaamista.
Kommentti
10. helmikuuta 2022, The Driven Adam Keyhoe ja Marc Cecotti julkaisivat artikkelin heinäkuun 17. päivän 2019 tapauksesta, jossa mukana oli USS Paul Hamilton, joka näkyy samalla briiffauksen slaidilla. Heidän kopionsa sisälsi tapahtumien kulun ”aikajanan”, jota ei ollut sensuroitu. Juuri julkaistu PDF ei sisällä tällaista.
13. 27-sivuinen PDF otsikolla ”Valitusvastaus Khanille”.
13. Tämä dokumentti sisältää useita niinkutsuttuja ”Range Foulerin raportointilomakkeita”. Jokainen niistä näyttää olevan sähköisesti lähetetty kopio, jossa kuvataan kohtaaminen ”jonkin” kanssa. Lomakkeiden kokonaislukumäärä on 19. Kun etsii tietoa siitä mikä ihmeen ”range fouler”, sain selville että termi löytyi lokakuun 2020 dokumentista ”Opiskelijan opas/MCS.n käyttöohjeet”, jonka on tuottanut Yhdysvaltain merivoimien lentokoulutuskomento. Siinä puhutaan, että ”range fouler” on jotain minkä ei pitäisi olla siinä missä se havaitaan, joka voi aiheuttaa ongelmia alueella toimiville lentokoneille.
En muista koskaan nähneeni tällaisia lomakkeita aiemmin. SecNavin sivuilla on kopioita merivoimien ”vaaratekijäraporteista”, joista tutkijat puhuivat niiden julkaisun aikaan mahdollisina UAP-havaintoina. Kuitenkin näitä ”vaaratekijäraportteja” on kahdeksan kappaletta tällä hetkellä SecNavin FOIA-sivustolla. Joten meidän kannattaisi kiinnittää erityist huomiota näihin ”range fouler”-lomakkeisiin. Vaikka ne ovatkin rankalla kädellä sensuroituja, jotain niistä voidaan kuitenkin saada irti.
14. Otsikko viittaa siihen, että tämä ”range fouler” olisi ollut tyhjentynyt ilmapallo. Tarkkasilmäinen lukija epäilemättä muistaa, että yksi tunnistettu UAP, joka mainitaan kesäkuun 2021 kansallisen tiedustelun johtajan UAP-raportissa luki ”Me emme kyenneet identifioimaan yhtä raportoitua UAP:a suurella luotettavuudella. Kyseisessä tapauksessa me identifioimme kappaleeksi suuren tyhjentyneen ilmapallon.”
15. 146 sivua sähköposteja eri Yhdysvaltain merivoimien ja muiden osapuolien välillä, jotka liittyivät eri briiffauksiin, joita laivaston tiedustelupalvelu on pitänyt kongressille ja muille tahoille.
Kommentti
En taaskaan muista nähneeni näitä aiemmin, joten lähempi tarkastelu on aiheen.
Päivitys: 5. maaliskuuta 2022
1. Maaliskuun neljännen 2022 twiitissä amerikkalaistutkija Dave Beaty kertoi, että hän oli jättänyt FOIA-tietopyynnön ”Range Fouler ja Whiskey Alert”-dokumenteista merivoimille. Kuitenkin hän myös sanoi, että ”…omani evättiin melkein täysin” ja että ”FOIA-sivuilla julkaistu on jonkin toisen tutkijan eikä minun.” Vastaustiedoston otsikko on ”Valitusvastaus Khanille”, ja vaikuttaa järkevältä päätellä että toisen tutkijan sukunimi on ”Khan.”
2. Lisätutkimuksissa selvisi, että ”Range Fouler” mainitaan kesäkuun 25. päivän 2021 ODNIn UAP-raportissa. Sivulla 8 — kohdassa ”Keskeisten termien määritelmät”, lukee:
”UAP-raportti: UAP-tapahtuman dokumentaatio, johon sisältyy oikeaksi vahvistetut alkuperäketjut ja perustiedot kuten aika, paikka, sijainti ja kuvaus UAP:sta. UAP-raportteihin kuuluu Range Fouler (1) -raportit ja muu raportointi.”
Alaviitteessä (1) lukee:
”Yhdysvaltain merivoiman lentäjät määrittelevät ”range foulerin” aktiviteetiksi tai kappaleeksi, joka häiritsee ennalta suunniteltua koulutusta tai muuta sotilastoimintaa armeijan toiminta-alueella tai rajatussa ilmatilassa.”
3. Myöhemmässä twiitissä Dave Beaty kertoi yksityiskohtia hänen maaliskuun 30. päivän 2021 FOIA-tietopyynnöstään, jossa oli mukana termi ”range fouler.” Dave sanoi, ”minulle annettiin 4 sivua, jotka aiemmin oli annetti käyttäjälle @MC05A. Mitään Range Fouler -dokumentteja ei ole koskaan julkaistu ja 90 sivua oli ’luokiteltu vapautetuiksi FOIAn alaisuudesta’.”
