Lähes kaksi kolmesta venäläisestä uskoo koronaviruksen olevan ihmisen luoma biologinen ase, ja alle kolmasosa on halukas ottamaan rokotteen, tuore gallup kertoo.

Tarkkailijat ovat sanoneet havaintojen kertovat epäluottamuksesta auktoriteetteja kohtaan, joita pahentaa läpinäkyvyyden puute pandemian hoidossa ja länsisuhteiden heikkeneminen.

Levada Centren mukaan 64 prosenttia vastaajista sanoi, että COVID-19 oli keinotekoisesti luotu ja että se on ”uudenlainen biologinen ase” kun taas 23 prosenttia sanoi uskovansa, että virus oli ilmaantunut ”ilman ihmisen väliintuloa”.

Gallup oli tehty helmikuun lopussa. Vastaajia oli 1600, jotka sanoivat myös että useat venäläiset ovat haluttomia ottamaan rokotteen virusta vastaan. Rokotushalukkuus on tullut alas 30 prosenttiin joulukuun 38 prosentista.

Rokotteesta kieltäytyjien keskuudessa 37 prosenttia sanoi pelkäävänsä sivuvaikutuksia, 23 prosenttia sanoi odottavansa tuloksia kliinisistä kokeista ja 16 prosenttia sanoi etteivät he ”nähneet mitään järkeä” rokotteen ottamisessa.

Venäjän kotikutoinen Sputnik V -rokote, joka on nimetty neuvostoaikaisen satelliiitin mukaan, oli alun perin otettu vastaan skeptisesti sen nopean kehitysaikataulun takia, joka ajoi laajamittaisten kliinisten kokeiden ohi.

Mutta The Lancet lääkäriltehti julkaisi helmikuussa tulokset, joista käy ilmi että se on turvallinen ja yli 90-prosenttisesti tehokas.

Venäläiset kuitenkin ovat sitä mieltä etteivät he luota Kremliin, mikä on perintöä neuvostoajoilta, ja jota on pahentanut läpinäkyvyyden puute terveyskriisin hoidossa.

Kuolleisuusdata helmikuulta näytti, että koronavirukseen kuolleiden määrät Venäjällä viime vuonna olivat merkittävästi suuremmat kuin mitä valtio oli tilastoissaan raportoinut.

Mitään virallisia lukuja ei ole julkaistu rokottamisesta, vaikka helmikuun lopulla terveysviranomaisten epidemiologit sanoivat, että arviolta neljä miljoonaa venäläistä oli ottanut rokotteen.

”Kreml on ottanut Sputnikin käyttöön ideologisena aseenaan ilman, että odotetaan edes kliinisten kokeiden valmistumista”, Levada Centren sosiologi Levinson sanoi.

Hän sanoi AFP:lle, että tämä ”suuresti herätti venäläiset”, jotka jo epäilivät omaa lääketeollisuuttaan.

Levinsonni mukaan venäläiset ovat taipuvaisempia uskomaan salaliittoteorioihin näinä ”erityisen kireinä aikoina”.

Venäjän otettua Krimin niemimaan haltuunsa vuonna 2014, Moskova sai kansainväliseltä yhteisöltä niskoilleen sanktioita ja tuomitsemista, ja venäläiset ovat eläneet ”kuin saarretussa linnakkeessa”, Levinson sanoi.

”Maailma venäläisille on muuttunut vihamieliseksi ja epämukavaksi”.

 

Artikkelin julkaissut Medical Xpress