Tämä on kolmas osa sarjassamme lääketieteen ihmiskokeista. Sarjan kaksi edellistä osaa ovat osa1 ja osa 2.
”Keskitysleirejä käytettiin valtavana ihmiskokeiden laboratoriona”, sanoo Wolfgang Eckhart, historiallisen lääketieteen professori Heidelbergin yliopistossa Saksassa. Holokaustin aikana Bayer, Hoechst, BASF ja muut saksalaiset lääke- ja kemianteollisuuden yritykset yhdistyivät voimakkaaksi kartelliksi, joka tunnettiin nimellä Interessengemeinschaft Farbenindustrie Aktiengesellschaft (IG Farben). Sen lisäksi, että IG Farben valmisti kaikenlaista holokaustin uhrien tappamiseen käytetystä tappavasta kaasusta, sota-ajoneuvojen liikuttamiseen käytetystä bensiinistä ja räjähteistä, joita käytettiin vihollisten pommittamiseen ja Euroopan valloittamiseen, se yritti myös parhaansa mukaan tuoda markkinoille suuren määrän erittäin kannattavia uusia lääkkeitä ja käytti keskitysleirien vankeja ihmiskoekaniineina tähän tarkoitukseen.
Nyt, yli 60 vuotta holokaustin jälkeen, me kaikki haluaisimme ajatella, että yhteiskunta on tällaisen julmuuden yläpuolella, mutta todellisuudessa ihmiskokeet ovat edelleen yleinen käytäntö nykyaikaisessa lääketieteessä. Big Pharma toimii monien samojen sääntöjen ja motiivien mukaan kuin IG Farben, ja koehenkilöt ovat edelleen yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä – köyhiä, maahanmuuttajia, vähemmistöryhmiä ja lapsia.
”Harva lääkäri kiistää, että lääkkeiden testaaminen ihmisillä on välttämätöntä. Mikään määrä laboratoriorotilla tehtäviä kokeita ei näytä luotettavasti, miten kemikaali vaikuttaa ihmisiin”, David Evans ym. kirjoittavat Bloombergin artikkelissa ”Drug Industry Human Testing Masks Death, Injury, Compliant FDA”. Lääkärit ovat tunnustaneet ihmiskokeiden merkityksen jo Hippokrateen ajoista lähtien, vaikka muinaiset kreikkalaiset käyttivätkin niitä yksittäisten potilaiden hyödyksi pikemminkin kuin itse tieteen tai voittoa tavoittelevan teollisuuden hyväksi. Vuonna 1833 William Beaumont, armeijan kirurgilääkäri, joka oli vatsalääketieteen uranuurtaja tutkimalla potilasta, joka oli saanut ampumahaavan, joka jätti hänen ruoansulatuskanavansa pysyvästi alttiiksi, vahvisti ihmiskokeiden merkityksen, kunhan ne tehdään koehenkilön suostumuksella.
Joskus on kuitenkin vaikeaa löytää koehenkilöitä, erityisesti tutkimuksiin, joihin liittyy kipua tai suuria riskejä. 1930-luvulla tutkijat löysivät ratkaisun vaikeuksiinsa löytää halukkaita koehenkilöitä: Heiltä ei kysytty suostumusta. Surullisenkuuluisassa Tuskegee-syfilistutkimuksessa Yhdysvaltain kansanterveyslaitos diagnosoi 200 mustalla miehellä syfiliksen, ja sen sijaan, että se olisi hoitanut heitä tai edes tiedottanut heille sairaudestaan, se käytti heitä ihmiskoekaniineina tutkiakseen taudin oireita ja etenemistä. Nykyään, kuten Virginian yliopiston terveysjärjestelmä kirjoittaa verkkodokumentissaan ”Bad Blood”, ”Tuskegeen syfilistutkimuksesta on tullut voimakas symboli lääketieteen rasismista, ihmistutkimuksen eettisistä virheistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäytöstä hallituksen taholta”.
Holokaustin aikana IG Farben päihitti Tuskegee-syfilistutkimuksen moraalisen turmeltuneisuuden. Miksi käyttää ja pahoinpidellä vain 200:aa vastentahtoista koehenkilöä, kun voi valita natsien keskitysleireillä vangittujen joukosta? IG Farben käytti häikäilemättä kaikenikäisiä keskitysleirien vankeja tuskallisiin, invalidisoiviin ja usein tappaviin kokeisiin. Tämän vuoksi lääketieteellisistä kokeista on tullut epäoikeudenmukaisuuden, julmuuden, ennakkoluulojen ja ihmiselämän täydellisen halveksunnan synonyymi. Nykyään harva yrittää perustella tai tukea IG Farbenin lääketieteellisiä kokeita, mutta surullinen totuus on, että nykyajan lääketieteelliset kokeet ovat monin tavoin samankaltaisia kuin IG Farbenin tekemät kauhut.
Kokeelliset lääkeaineiden testauskeskukset
Nürnbergin oikeudenkäynnin aikana tohtori Waldemar Hoven, natsien lääkäri, joka antoi potilailleen tappavia injektioita Buchenwaldissa, antoi seuraavan selonteon hänen ja muiden keskitysleirien lääkäreiden suorittamista lääketieteellisistä kokeista: ”Yleisesti ja erityisesti saksalaisissa tiedepiireissä pitäisi olla tiedossa, että SS:llä ei ollut käytettävissään merkittäviä tiedemiehiä. On selvää, että keskitysleireillä IG:n valmisteilla tehdyt kokeet tapahtuivat vain IG:n etujen mukaisesti, joka pyrki kaikin keinoin selvittämään näiden valmisteiden tehokkuuden. He antoivat SS:n hoitaa – sanoisinko – likaisen työn keskitysleireillä. IG:n tarkoituksena ei ollut tuoda mitään tästä julki, vaan pikemminkin pystyttää savuverho kokeilujen ympärille, jotta … he voisivat pitää mahdolliset voitot itsellään. Ei SS vaan IG teki aloitteen keskitysleirikokeista.”
IG Farbenin tavoin Big Pharma ei tee omia kokeitaan. Sen sijaan se antaa ”likaisen työn” kokeellisten lääkkeiden testauskeskuksille, joista osa pitää koehenkilöt eristyksissä osan aikaa. Bloombergin artikkelissa ”Miami Test Center Lures Poor Immigrants as Human Guinea Pigs” argentiinalainen maahanmuuttaja Roberto Alvarez kuvailee kahdeksan päivää, jotka hän vietti eristyksissä Miamissa sijaitsevassa SFBC-testikeskuksessa: ”Sisällä voi olla outoa. Se on kuin vankila.”
Monella tavalla se on kuin vankila. Miamissa sijaitsevassa SFBC:ssä, joka on suurin laatuaan Pohjois-Amerikassa, koehenkilöt nukkuvat kuusi henkilöä huoneessa kaksikerroksisissa sängyissä. Heillä on jopa univormut yllään – purppuranpunaiset housut ja T-paidat, jotka muistuttavat keskitysleirien uhrien univormuja. Tohtori Hovenin kritiikki IG Farbenin kokeita natsien keskitysleireillä kohtaan voitaisiin helposti kohdistaa Big Pharman ihmiskokeisiin. Itse asiassa niin on tehty. ”FDA:n tietojen mukaan jotkut testikeskukset ovat käyttäneet huonosti koulutettuja ja luvatta toimivia lääkäreitä antaakseen osallistujille kokeellisia lääkkeitä. Keskuksilla … on joskus puutteelliset tai lukukelvottomat rekisterit”, David Evans ym. kirjoittavat.
Tietoinen suostumus?
Vaikka FDA on vaatinut koehenkilöiden tietoon perustuvaa suostumusta vuodesta 1981 lähtien, monet uskovat, että tutkijat eivät useinkaan selitä täysin riskejä ja mahdollisia sivuvaikutuksia, jotta he eivät pelottaisi mahdollisia koehenkilöitä. ”Ihmiskoehenkilöitä on hyvin vähän, joten ei ole yllättävää, että kasvavan paineen alla heidän löytämisekseen tapahtuu toisinaan hirvittäviä eettisiä rikkomuksia”, sanoo Marcia Angell, joka toimi New England Journal of Medicine -lehden päätoimittajana vuosina 1999-2000. Keskukset täyttävät tietoon perustuvaa suostumusta koskevat lakisääteiset vaatimukset antamalla tietoon perustuvan suostumuslomakkeen, mutta lomake saatetaan kirjoittaa kielellä, jota mahdolliset koehenkilöt eivät täysin ymmärrä, koska he ovat maahanmuuttajia, jotka muodostavat suuren osan ihmiskoehenkilöistä. Vaikka lomakkeet olisi kirjoitettu koehenkilöiden äidinkielellä, ne voivat olla pitkiä ja niissä voi esiintyä epäselvää teknistä jargonia. Artikkelissa ”Drug Industry Human Testing Masks Death, Injury, Compliant FDA” argentiinalainen maahanmuuttaja Roberto Alvarez myöntää: ”Asia, johon kiinnitän eniten huomiota, kun täytän tätä lomaketta, on tämä: Kuinka paljon se maksaa ja kuinka kauan se kestää. En lue niitä kovin tarkkaan”, hän selaa 12-sivuista suostumuslomaketta.
Natsi-lääkärit eivät edes vaivautuneet laatimaan suostumuslomakkeita. Miksi tuhlata aikaa, kun keskitysleirin vangeille voi vain syöttää väkisin pillerin tai ruiskuttaa kokeellista ainetta? ”Muistan, kuinka yksi SS-lääkäreistä piti leukaani auki ja pakotti pillerit kurkustani alas”, Auschwitzista selvinnyt Zoe Polanska Palmer kertoi BBC Radio 4:n toimittajalle Mark Handscombille It’s My Story -ohjelmassa. Myönnettäköön, että on parempi antaa mahdollisille koehenkilöille pitkät suostumuslomakkeet, jotka on kirjoitettu kielellä, jota he eivät täysin ymmärrä, kuin työntää pillereitä jonkun kurkusta alas, mutta se vaikuttaa silti epäeettiseltä ja voi edelleen vaarantaa ihmishenkiä.
Jopa Kenneth Lasseter, SFBC:n kokeellisen huumetestauskeskuksen lääketieteellinen johtaja, myönsi Bloombergin artikkelissa: ”Minulle on selvää. Ehkä sitä pitää selittää enemmän.” Lasseter puhui suostumuslomakkeesta kokeelliselle lääkkeelle, jolla voidaan hoitaa yliaktiivista virtsarakkoa. ”Tämän tutkimuksen tavoitteena on määrittää suurin päivittäinen TD-6301-annos, joka ei aiheuta ei-toivottua sykkeen nousua.” Kyllä, tuo sanamuoto voi olla selvä Lasseterille, mutta se ei ehkä ole selvä tavalliselle koehenkilölle. ”He sanovat sen väärinpäin väestölle, joka ei ehkä ole korkeimmalla koulutustasolla. Tutkimuksen todellinen tarkoitus on: ’Teemme teidät sairaiksi, jotta saamme selville, millä tasolla sairastutte, kun teille annetaan tätä lääkettä’. Ilmeisesti he eivät halua sanoa sitä”, Miamin yliopiston bioetiikan asiantuntija Ken Goodman sanoi David Evansille ja muille.
Maahanmuuttajien ja muiden köyhyydestä kärsivien ihmisten hyväksikäyttö
Holokaustin aikana natsit eristivät yhteiskunnan syrjäytyneet ryhmät – juutalaiset (myös lapset), mustalaiset, homoseksuaalit, mielisairaat ja kehitysvammaiset – leireille, joista tuli IG Farbenin kokeellisten lääketutkimusten koelaboratorioita. Syrjäytyneet väestöryhmät muodostavat yhä nykyäänkin suuren osan lääkekokeiden koehenkilöistä, mutta sosioekonomiset tekijät, eivätkä niinkään keskitysleiriviranomaiset, saavat heidät todennäköisemmin myymään ruumiinsa Big Pharmalle.
Ei ole sattumaa, että SFBC, Pohjois-Amerikan suurin kokeellinen huumetestauskeskus, sijaitsee Miamissa. St. Petersburg Timesin mukaan Miami-Daden piirikunta ”on maan ainoa piirikunta, jonka asukkaista yli puolet on ulkomaalaissyntyisiä”. Maahanmuuttajien tultua Miamiin esimerkiksi Kuubasta, Kolumbiasta, Haitista, Nicaraguasta, Jamaikalta, Argentiinasta ja Meksikosta he tarvitsevat rahaa, mutta kokevat kuitenkin työllistymisen rajoituksia, joita vähäinen tai ei lainkaan sujuva englannin kielen taito, vähäinen koulutus, tuntemattomuus, ennakkoluulot ja joissakin tapauksissa työluvan puuttuminen tuovat mukanaan. Koska muita vaihtoehtoja on vähän, nämä maahanmuuttajat löytävät yhden harvoista laillisista työpaikoista, jotka eivät vaadi minkäänlaista englannin kielen taitoa tai koulutusta ja saattavat jopa hyväksyä väärennetyn sosiaaliturvakortin: Ammattimainen koekaniini.
Monet maahanmuuttajat osallistuvat useisiin samanaikaisiin lääketutkimuksiin. Näiden kokeellisten lääkkeiden yhdistäminen on katastrofin resepti, ”koska tutkijat eivät tiedä, miten eri kemikaalit ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai mitä sivuvaikutuksia yhdistelmällä voi olla ihmiselle”, Bloombergin artikkelissa ”Miami Test Center Lures Poor Immigrants as Human Guinea Pigs” todetaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että joistakin tutkimuksista maksetaan vain 25 dollaria päivässä, mitä muuta todella syrjäytyneiden koehenkilöiden pitäisi tehdä? ”En valitsisi tätä työtä, mutta taloudelliset olosuhteet pakottavat joskus tekemään sitä”, venezuelalainen maahanmuuttaja Oscar Cabanerio sanoi Bloombergille.
Artikkelin julkaissut Natural News
