Avaruusolentojen interaktio: ”Todennäköisyydet ovat hyvät kontaktin saamiselle”, sanoo tri Eamonn Ansbro julkisessa luennossaan Dublinin Trinity Collegessa maanantai-iltana.

Viimeiset 17 vuotta sen jälkeen kun hän perusti Boyleen Roscommonin maakuntaan Irlantiin hänen Kingsland-observatorionsa,  Eamonn Ansbro on etsinyt maapallon ulkopuolista elämää.

Se on harrastus jota on helppo pilkata. Avaruusolennot yleisen mielipiteen mukaan ovat vihreitä, niiden pää on tylppä ja ne lentävän lautasilla. Ihmiset jotka heitä etsivät joutuvat pilkan kohteeksi.

Kuitenkin viime vuosina on löydetty tuhansia eksoplaneettoja — tähtiä kiertäviä planeettoja — ja tämä on tehnyt maapallon ulkopuolisen älyn etsinnästä (SETI, search for extraterrestrial intelligence) vakavaa toimintaa.

Ongelma on, että me emme tiedä onko Maapallon ulkopuolista älyä olemassa vai ei, ja jos se onkin olemassa, me emme tiedä miten se kommunikoi.

Suurin este on etäisyydet. Jopa valon nopeudella (250 tkm sekunnissa) viesti lähimmälle Alfa Centaurin tähdelle kestäisi yhdeksän vuotta sinne ja takaisin.

Tri. Ansbro puhuu valoa nopeamman viestinnän puolesta, joka keksittäessään muuttaisi uusiksi  Albert Einsteinin fysiikan.

“Se on mahdollista”, hän sanoo. “Siitä on ollut teoreettisia malleja. Viime vuosien aikana on tehty työtä, jonka perusteella tämä on mahdollista. Tällä hetkellä valonnopeus toimii rajoitteena.”

Maan ulkopuolinen älykkyys

Hän spekuloi, että vaikka ihmiset käyttäisivät nykyistä teknologiaana, hän sanoo avaruusolentojen teknologian olevan kehittyneempää,

Hän arvelee, että vaikka ihmiset käyttävät 4D-teknologiaa (eli radioviestintää), hän uskoo, että Maan ulkopuolinen älykkyys saattaa käyttää jotain kehittyneempää, jota kutsutaan kvanttisuperluminaaliseksi viestinnäksi (QSC) tai 5D:ksi. Lainatakseni analogiaa, ihmiset saattavat käyttää AM-verkkoa, kun taas avaruusolennot saattavat käyttää FM-verkkoa.

Tohtori Ansbro myöntää, ettei ole mitään varmuutta siitä, että maan ulkopuolinen älykkyys on olemassa. ”SETI-tiede on vielä astrobiologian [maan ulkopuolisen elämän käsite] marginaalissa”, hän sanoo.

”Meillä ei ole takanamme samanlaista historiaa kuin esimerkiksi muilla tieteillä, ja toimimme useiden oletusten varassa. Se on todella riskialtis hanke.”

Mutta todisteiden puuttuminen ei ole todiste poissaolosta. Ihmiskunnalla on vasta aivan hiljattain ollut välineet edes aloittaa etsintä. Parhaillaan kehitetään uusia teleskooppeja, jotka etsivät eksoplaneettojen ilmakehästä elämän paljastavia hiilijälkiä.

Astronomy Irelandin järjestämässä luennossa tohtori Ansbro selittää viimeisimpiä ajatuksia maan ulkopuolisen elämän mahdollisesta luonteesta.

”On melko hyvät mahdollisuudet, että kontakti syntyy”, hän sanoo. ”Lopullinen testi tulee maan ulkopuolisten biosfäärien tutkimisesta.

” Meille äärimmäisiä planeettoja, joilla on esimerkiksi satojen kilometrien syvyinen valtameri tai paljon Maata suurempia kiviplaneettoja, joilla on äärimmäinen painovoima, ekstrapolaatiomme ovat varovaisia, mutta voimme kuitenkin kuvitella elämää huomattavasti laajemmissa elinympäristöissä kuin mitä tunnemme Maassa.”

 

Artikkelin julkaissut Irish Times