Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö haluaa ymmärtää paremmin sitä miten uusilla teknologioilla voidaan hyväksikäyttää ihmisen kognitiota niinkutsutussa “kyberpsykologisessa” sodankäynnissä. 

Tuoreen “tietopyynnön” (RFI eli request for information on ulkomailla normaali käytäntö myyntiprosessin alkuvaiheessa, jossa ostaja pyytää tietoja potentiaalisilta tilaustoimittajilta heidän tuotteista, palveluista ja kauppaehdoista toim. huom.) mukaan, Intelligence Advanced Research Projects Activity eli IARPA, “etsii informaatiota menetelmistä, tutkimuksista, löydöksistä, lähestymistavoista ja sopimivista metriikoista, joilla luokitellaan kyberoperaatioiden kognitiivisia vaikutuksia.” 

IARPA vaikuttaa ottavan laajan tulokulman kyberavaruuden ihmiselementin ymmärtämiseen ja tarkastelee sitä miten kyberpsykologisia tekijöitä voidaan käyttää sekä hyökkäys- että puolustuskyberoperaatioissa.

“Tällä hetkellä verkkomainonnassa, poliittisessa kampanjoinnissa, verkkokaupassa ja verkkopelaamisessa käytetyt tekniikat käyttävät hyväkseen ihmispsykologian haavoittuvaisuuksia”, sanotaan IARPAn tietopyyntövastauksessa. “Kyberhyökkääjät usein käyttävät hyväkseen samanlaisia inhimillisiä rajoitteita käyttäjää manipuloimalla.” 

Viime vuosina Venäjän federaatio on käyttänyt kyberavaruutta laajalti käyttäjien manipulointioperaatioissa, joiden tarkoitus on ollut vaikuttaa ulkovaltojen päätöksentekoprosesseihin ja taivutella päätösten tulokset Moskovan intressien mukaisiksi.

Venäjän modernien kybervaikutuskampanjoiden taustalla oleva viitekehys on neuvostoaikaisen psykologisen sodankäynnin konseptin, “refleksiivisen kontrollin” uudelleenmuotoilu. Venäjän puolustusministeriön mukaan refleksiivinen kontrolli on “populaation massiivista psykologista manipulointia yhteiskunnan ja valtion epävakauttamiseksi” (toim. huom. linkattu Venäjän puolustusministeriön sivu ei määrittele refleksiivistä kontrollia ollenkaan, vaan puhuu yllä esitetyssä lainauksessa infosodasta).

Ja vaikka konsepti ei olisikaan mitenkään uusi, internet ja sosiaalinen media ovat tarjonneet täydellisen kanavan refleksiivisen kontrollin asekäytölle asymmetrisessä sodankäynnissä. Jopa niin paljon, että jotkut tutkijat ovat sanoneet venäläisen perustaktiikan olevan käyttää sosiaalisen median käyttäjiä, tai “trollitehtaita”, vaikuttamaan kansan mielipiteeseen, mikä on aivan uudenlainen psykologisen sodankäynnin muoto, “massoittaista henkilökohtaista käyttäjän manipulaatiota.” 

Merkittävä osuus IARPAn tuoreista kyselyistä keskittyvät paremmin ymmärtämään kyberhyökkääjien henkilökohtaista psykologiaa, mikä on osa IARPAn pyrkimystä lievittää kyberpsykologisen ja perinteisen kybersodan operaatioiden vaikutuksia.

 “Minkälaiset sisäiset ja ulkoiset motivaattorit ajavat kybertoimijan käyttäytymistä?” on yksi kahdeksasta kysymyksestä, joita IARPA kysyy akatemian ja yksityisen teollisuuden asiantuntijoilta. Kyberoperaatioiden tunnetut tai todennäköiset “kognitiiviset vaikutukset”, “kulttuurilliset tekijät” tai mitkä tahansa muut “erikoisattribuutit” ovat muita kiinnostuksen kohteita. 

IARPAn kiinnostus kyberoperaatioiden henkilökohtaiseen psykologiaan todennäköisesti on perua viimeaikaisista tutkimuksista, joissa vihjataan, että kognitiivisen arvioinnin tai päätöksenteon vääristymät voivat vaikuttaa kyberhyökkääjien toimiin. 

Uudet tutkimukset ovat myös pohtineet sitä miten “vastakkaiset ihmistekijät” tai kognitiivisia ennakkokäsityksiä tai rajoitteita hyväksikäyttävät kyberpsykologiset menetelmät voisivat olla käytössä kyberhyökkääjien suorituskyvyn heikentämisessä ja disruptoimisessa. 

“Tuoreet kokeet tutkivat kevysvaikutuksen voimaa, ja niissä kävi ilmi miten hyökkääjät, joille annettiin informaatiota siitä, että verkossa oli olemassa teknologiaa, joka johtaa käyttäjiä harhaan, edistyivät huonommin”, IARPA toteaa.

Kansallisen tiedustelun johtajan (ODNI) alaisuuteen kuuluva IARPA on Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön korkean riskin ja korkean tuoton aivoriihi samaan tapaan kuin DARPA on Pentagonin aivoriihi.

Aiemmassa SIRIUS-ohjelmassa IARPA kehitteli useita “Vakavia Pelejä” vähentämään kognitiivisia vääristymiä ja ennakko-oletuksia tiedusteluanalyyseissa. Virasto huomauttaa, että sen tuoreessa kyselyssä “kyberkentän kognitiivisiin vaikutuksiin liittyvä tutkimus on vähemmän tuottoisaa.” 

Perustuen saamiinsa vastauksiin, IARPA todennäköisesti määrittää onko olemassa riittävää tutkimusta viedä eteenpäin kyberpsykologian uuden ohjelman perustamista. Tutkimusapurahoja saatetaan antaa myös tietyille alueille, joilta näyttää puuttuvan empiiristä näyttöä.

Virasto painottaa, että sen alkuvaiheen kysely on “vain suunnittelutarkoituksiin, eikä se ole muodollinen pyyntö lähettää tutkimussuunnitelmia tai ehdottaa minkään materiaalin, datan tai muun hankintaa.” 

“Kyvykkäillä ja pätevillä” henkilöillä, jotka toivovat vastaavansa IARPAn kyselyyn, on lokakuun 4. päivään 2022 aikaa elektronisesti lähettää maksimissaan 8 sivun vastaus, jossa käsitellään ainakin yhtä viraston kahdeksasta kysymyksestä kyberoperaatioiden kognitiivisista vaikutuksista.

 

Artikkelin julkaissut The Debrief