NATO on kehittämässä uudenlaisia sodankäynnin muotoja käydäkseen “taistelua aivoista”, niinkuin sotilasliitto asian ilmaisi.
Amerikkalaisjohtoinen sotilaskartelli NATO on kokeillut uudenlaisilla hybridisodankäynnin muodoilla sen itse nimeämiään vihollisia vastaan, mm. taloussota, kybersota, infosota ja psykologinen sodankäynti.
Nyt NATO on tuomassa esiin kokonaan uudenlaista taistelun muotoa, jonka se on brändännyt kognitiiviseksi sodankäynniksi. Uusi metodi on “aivotieteiden asekäyttöön ottamista”, ja siinä “hakkeroidaan henkilö” käyttämällä hyväksi “ihmisaivojen heikkouksia” sofistikoituneemman “yhteiskunnallisen manipuloinnin” aikaansaamiseksi.
NATO on aiemmin jakanut sodan viiteen operaatioalaan: ilma, maa, meri, avaruus ja kyber. Mutta kognitiivisten sodankäynnin strategioiden kehittämisen myötä sotilasliitto puhuu uudesta kuudennesta tasosta “ihmisten ala”.
Vuonna 2020 julkaistu NATOn sponsoroima tutkimus tästä uudenlaisesta sodankäynnin muodosta selitti selkokielisesti,
Vaikka toimia tehdään viidellä eri alalla, jotta ne saisivat aikaan vaikutuksia ihmisten alaan, kognitiivisen sodankäynnin tarkoituksena on tehdä jokaisesta ase.
“Aivot tulevat olemaan 21. vuosisadan taistelukenttä”, raportti painottaa. “Ihmiset ovat kiistelty ala”, ja “tulevat konfliktit tulevat todennäköisesti tapahtumaan ihmisten keskuudessa ensin digitaalisesti ja sen jälkeen fyysisesti poliittisen ja taloudellisen vallan keskusten lähettyvillä.”
NATO:n sponsoroima vuoden 2020 tutkimus kognitiivisesta sodankäynnistä
Vaikka NATO:n tukema tutkimus inttikin, että kognitiivisen sodankäynnin tutkimus on kehitetty puolustuskeinoksi, se myönsi myös, että sotilasliitto on kehittämässä hyökkäystaktiikoita, sanomalla että
Ihminen on usein pääasiallinen heikkous, ja asia tulisi tunnustaa, jotta voidaan sekä suojella NATO:n ihmispääomaa että kyetä hyötymään vihollisen heikkouksista.
Kylmäävässä paljastuksessa raportti sanoi ihan suoraan, että “kognitiivisen sodankäynnin tavoite on vahingoittaa myös yhteiskuntia armeijoiden lisäksi.”
Kun kokonaiset siviilipopulaatiot ovat NATO:n tähtäimessä, raportti painottaa että läntisten armeijoiden tulisi työskennellä läheisemmin yliopistomaailman kanssa, jotta yhteiskuntatieteet voidaan ottaa asekäyttöön ja auttaa sotilasliittoa kehittämään kognitiivisen sodankäynnin kyvykkyyksiä.
Tutkimus kuvaa tätä ilmiötä “aivotieteiden militarisaationa”. Mutta vaikuttaa selvältä, että NATO:n kognitiivinen sodankäynti johtaa kaikkien mahdollisten ihmiskunnan ja psykologian eri osa-alueiden militarisaatioon, lähtien aivan mielen itsensä intiimeimmistä sosiaalisista suhteista.
Sellainen täydellinen yhteiskunnan militarisaatio heijastuu NATO:n sponsoroiman raportin paranoidissa kielenkäytössä, joka varoittelee “viidennen kolonnan sulauttamisesta, jossa jokainen, hänen itsensä sitä tietämättä, käyttäytyy jonkun kilpailijamme suunnitelmien mukaisesti.” Tutkimus sanoo selvästi, että nuo “kilpailijat” jotka tarkoituksella käyttävät hyväksi läntisten toisinajattelijoiden tietoisuutta ovat Kiina ja Venäjä.
Toisin sanoen, dokumentti näyttää, että NATO:n sotilaskartelli näkee yhä enemmän omat kotimaan kansalaisensa uhkana, ja he pelkäävät, että siviilit potentiaalisesti ovat Kiinan tai Venäjän nukkumasoluja, pahamaineisia “viidensiä kolonnia” jotka haastavat “länsimaiset liberaalit demokratiat.”
NATO:n uudenlaisten hybridisodankäynnin muotojen kehittäminen tapahtuu aikana, jolloin jäsenvaltioiden sotilaskampanjat kohdistuvat omiin kotimaan kansalaisiin ennennäkemättömällä tavalla.
Ottawa Citizen raportoi tästä syyskuussa, että Kanadan armeijan yhteiskomento käytti hyväksi COVID-19 -pandemiaa käydäkseen informaatiosotaa omia kotimaan kansalaisia vastaan, ja näin he kokeilivat propagandataktiikoita Kanadan siviileihin.
NATO:n sponsoroimat sisäiset raportit vihjaavat, että tämä paljastus on vain pintaraapaisu siitä mitä uudenlaiset epätavalliset sodankäynnin muodot voisivat olla, joita länsivaltojen armeijat käyttävät ympäri maailman.
Kanada isännöi ‘NATO Innovation Challengea’, jonka aiheena on kognitiivinen sodankäynti
NATO pitää kaksi kertaa vuodessa “pitchauskilpailun”, jonka se on brändännyt “Innovaatiokilpailuksi”. Nämä kampanjat — joista yksi pidetään keväällä ja toinen syksyllä, aina eri jäsenmaassa — pyytävät yksityisiä firmoja, organisaatioita ja tutkijoita kehittämään uudenlaisia taktiikoita ja teknologioita sotilasliitolle.
Shark tank -haasteet kertovat neoliberaalin ideologian voimasta NATO:ssa, kun osallistujat ottavat sotilaskäyttöön vapaat markkinat sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja lupaavat kahisevaa käteistä palkinnoksi sotateollisen kompleksin agendojen ajamisesta.
NATO:n syksyn 2021 Innovation Challenge Kanadassa, otsikko on “Näkymätön uhka: kognitiivisen sodankäynnin vastaiset työkalut.”
“Kognitiivinen sodankäynti pyrkii muuttamaan ei ainoastaan sen mitä ihmiset ajattelevat, vaan myös sen miten he käyttäytyvät”, Kanadan valtio kirjoitti virallisessa kilpailun lausunnossa.
Hyökkäykset kognition alalla liittyvät kybersotaan, mis/disinformaation käyttöön, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin manipulaatiotaktiikoihin.
Ottawan lehdistötiedote jatkaa:
Kognitiivinen sodankäynti asettaa mielen taistelukentäksi ja kiistellyksi alaksi. Sen tarkoitus on kylvää eripuraa, pakottaa ristiriitaisia mielipiteitä, polarisoida mielipiteitä ja radikalisoida ryhmiä. Kognitiivinen sodankäynti voi motivoida ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla ja se voi disruptoida tai sirpaloittaa muuten yhtenäistä yhteiskuntaa.
NATO:n tukema Kanadan sotilasjohto keskustelee kognitiivisesta sodankäynnistä paneelikeskustelussa
Lobbausjärjestö NATO Association of Canada on otettu käyttöön hankkimaan tukea tälle innovaatiokilpailulle, ja se on työskennellyt läheisessä yhteistyössä sotilasalihankkijoiden kanssa houkuttelemassa yksityisen sektorin rahaa edistämään tutkimusta NATO:n nimissä — sekä myös kasvattamaan sen budjettia.
Vaikka NATO Association of Canada (NAOC) päältäpäin katsottuna on kolmannen sektorin järjestö, sen missio on promota NATO:a ja organisaatio kehuskeleekin nettisivuillaan,
NAOC:lla on vahvat siteet Kanadan valtioon, mm. Global Affairs Canadaan ja puolustusministeriöön.
Tarkoituksenaan promota Kanadan NATO Innovation Challengea, NAOC piti paneelikeskustelun kognitiivisesta sodankäynnistä lokakuun 5. päivä.
Tutkija, joka kirjoitti lopullisen NATO:n sponsoroiman tutkimuksen kognitiivisesta sodankäynnistä, François du Cluzel, osallistui tapahtumaan yhdessä NATO:n tukemien kanadalaisten upseerien kanssa.
Lokakuun 5. paneeli kognitiivisesta sodankäynnistä, jota NATO Association of Canada isännöi
Robert Baines valvoi tapahtumaa, joka on NATO Association of Canadan puheenjohtaja. Puheenjohtajana toimi Garrick Ngai, aseteollisuuden markkinointijohtaja, joka toimii neuvonantajana Kanadan puolustusministeriölle ja joka on NAOCin johtaja.
Baines avasi tilaisuuden huomauttamalla, että osallistujat keskustelisivat “kognitiivisesta sodankäynnistä ja kilpailun uusista aluevaltauksista, joissa valtio ja valtion ulkopuoliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja toimintaan.”
NAOC:n johtaja myös iloisesti huomautti, että NATO:n kilpailu lupaa tuottoisat “mahdollisuudet Kanadan yrityksille”.
NATO:n tutkija kuvaa kognitiivista sodankäyntiä ‘tapoina vahingoittaa aivoja’
Lokakuun 5:nnen paneeli alkoi François du Cluzelin puheenvuorolla, joka on Ranskan armeijan entinen upseeri, joka vuonna 2013 auttoi perustamaan NATO Innovation Hubin (iHub), jossa hän on siitä lähtien toiminut Norfolkissa, Virginiassa.
Vaikka iHub väittääkin verkkosivuillaan, juridisista syistä, että “tällä alustalla ilmaistut mielipiteet ievät ole NATO:n tai minkään muunkaan organisaation mielipiteitä”, organisaatiota sponsoroi Allied Command Transformation (ACT), jota kuvataan “toisena kahdesta strategisesta komennosta NATO:n sotilaskomentojärjestelmän johdossa.”
Innovation Hub, täten, toimii eräänlaisena NATO:n talonsisäisenä tutkimuskeskuksena tai think tankina. Sen tutkimus ei välttämättä ole NATO:n virallista politiikkaa, mutta NATO tukee ja valvoo sitä suoraan.
Vuonna 2020 NATO:n Supreme Allied Commander Transformation (SACT) antoi du Cluzelille tehtäväksi, iHubin johtajana, tehdä puoli vuotta kestävän tutkimuksen kognitiivisesta sodankäynnistä.
Du Cluzel tiivisti tutkimuksensa lokakuun paneelissa. Hän aloitti sanomalla, että kognitiivinen sodankäynti “on juuri nyt yksi NATO:n kuumimmista puheenaiheista” ja siitä on tullut toistuva termi viime vuosien sotilasslangissa.”
Vaikka hän onkin ranskalainen, Du Cluzel painotti että kognitiivisen sodankäynnin strategiaa “tällä hetkellä kehittää minun komentoni täällä Norfolkissa, USA:ssa.”
NATO Innovation Hubin johtaja esitti asiansa PowerPoint-kalvoin, ja otti esiin provokatiivisen kalvon, joka kuvasi kognitiivista sodankäyntiä “Taisteluna aivoista.”
“Kognitiivinen sodankäynti on uudenlainen konsepti, joka lähtee liikkeelle informaation alalta, se on eräänlaista hybridisodankäyntiä”, du Cluzel sanoi.
“Se alkaa hyperkytkeytymisestä. Jokaisella on kännykkä”, hän jatkoi.
Se alkaa informaatiosta, koska informaatio on, jos nyt voin sanoa, kognitiivisen sodankäynnin polttoainetta. Mutta tämä menee paljon pidemmälle kuin informaatio, joka on yksittäinen operaatio, informaatiosodankäynti on yksittäinen operaatio.
Kognitiivinen sodankäynti menee päällekkäin suurten teknologiakorporaatioiden ja massavalvonnan kanssa, koska “se kaikki liittyy big datan käyttöön”, du Cluzel selittää.
Me tuotamme dataa kaikkialla minne menemmekin. Jokaikinen minuutti, joka sekunti, aina kun me olemme verkossa. Ja tätä dataa on äärimmäisen helppoa hyödyntää, jotta voitaisiin paremmin tietää ja käyttää sitä muuttamaan sitä mitä ajattelet.
Luonnollisesti NATO:n tutkija väittää, että ulkomaiden “viholliset” ovat oletettavasti vihamielisesti käyttämässä kognitiivista sodankäyntiä. Mutta samaan aikaan hän teki selväksi, että länsivaltojen sotilasliitto kehittelee omia taktiikoitaan.
Du Cluzel määritteli kognitiivisen sodankäynnin “teknolofian käytön taiteena ihmiskohteiden kognition muuttamiseksi.”
Nämä teknologiat hänen mkaansa sovelsivat NBIC–nanoteknologiaa, bioteknologiaa, informaatioteknologiaa ja kognitiotiedettä. Kaikki yhteenliitettynä “siitä tulee tavallaan aika vaarallinen cocktail, jolla voidaan manipuloida aivoja”, hän sanoo.
Du Cluzel jatkoi selittämällä, että uudet eksoottiset hyökkäysmenetelmät menevät infosotaa tai psykologisia operaatioita “paljon pidemmälle”.
“Kognitiivinen sodankäynti ei ole ainostaan taistelua sitä vastaan mitä me ajattelemme, vaan se on enemmänkin taistelua sitä vastaan miten me ajattelemme, jos me voimme muuttaa sitä tapaa miten ihmiset ajattelevat”, hän sanoo.
Se on paljon tehokkaampaa ja se menee paljon pidemmäle kuin informaatio[sota] tai psyopit.
De Cluzel jatkaa:
On tärkeää ymmärtää, että se on peliä meidän kognitiostamme, siitä tavasta jolla aivot prosessoivat informaatiota ja muuttavat sen tiedoksi, eikä niinkään pelkkää peliä informaatiolla tai aivojemme psykologisilla aspekteilla. Se ei ole ainoastaan ajatteluamme vastaan tehtyjä tekoja, vaan se on myös toimintaa sitä tapaa vastaan miten me ajattelemme, miten me prosessoimme informaatiota ja muutamme sen tiedoksi.
Toisin sanoen, kognitiivinen sodankäynti ei ole vain yksi uusi sana, toinen nimi infosodalle. Se on sotaa yksilötason prosessoria, aivojamme, vastaan.
NATO-tutkija painotti, että “tämä on äärimmäisen tärkeää meille armeijassa”, koska “sillä on potentiaalia, kun kehitetään uusia aseita ja uusia tapoja vahingoittaa aivoja, sillä on potentiaalia neurotieteissä ja teknologiassa monissa, monissa eri sovellutuksissa, joilla vaikutetaan ihmisekologiaan… koska te kaikki tiedätte, että siviiliteknologia on erittäin helppoa muuttaa sotilasteknologiaksi.”
Mitä tulee siihen mitä kognitiivisen sodankäynnin kohteet voisivat olla, du Cluzel paljasti, että kuka tahansa ja kaikki ovat kohteita.
“Kognitiivinen sodankäynti tavoittaa universaalisti kaikki, alkaen yksilöistä aina valtioihin ja monikansallisiin organisaatioihin”, hän sanoi.
Se on globaali toiminnan ala, ja sen tavoite on ottaa ihmisolento kontrolliin, siviilit sekä sotilaat.
Ja yksityinen sektori on kiinnostunut rahallisesti kognitiivisen sodankäynnin tutkimuksen edistämisestä, hän lisää:
Massiiviset mailmanlaajuiset investoinnit neurotieteeseen kertovat siitä, että kognition ala on todennäköisesti yksi taistelukentistä tulevaisuudessa.
Kognitiivisen sodankäynnin kehittäminen totaalisesti muuttaa sotilaskonfliktit niinkuin me ne tunnemme du Cluzel sanoo, ja lisää että “kolmas suuri taistelun dimensio modernilla taistelukentällä: fyysisen ja informaation dimension lisäksi on nyt kognition dimensio.”
Tämä “luo uuden tilan kilpailulle perinteisen viiden operaation alan ulkopuolelle — maa, meri, ilma, kyber ja avaruus. Sodankäynti kognition areenalla suorittaa liikekannallepanon laajemmalti taistelukentille kuin pelkät fyysisen ja informaation dimensiot kykenevät.”
Tiivistetysti, ihmiset itsessään ovat nyt kiistanalainen alue tässä uudessa hybridisodankäynnin muodossa viiden perinteisen alan lisäksi.
NATO:n kognitiivisen sodankäynnin tutkimus varoittaa “sulautetusta viidennestä kolonnasta”
NATO Innovation Hubin johtajan François du Cluzelin tekemä tutkimus kesäkuusta marraskuuhun 2020 oli sotilaskartellin Allied Command Transformationin sponsoroima, ja se julkaistiin 45-sivuisena raporttina tammikuussa 2021 (PDF).
Kylmäävä dokumentti näyttää, miten nykyaikainen sodankäynti on saavuttanut dystooppiset tasot, joita ainoastaan tieteiskirjallisuudessa ollaan voitu kuvitella.
“Sodankäynnin luonne on muuttunut”, raportti painottaa.
Suurin osa nykyisistä konflikteista pysyvät perinteisesti hyväksytyn sodankäynnin määritelmän rajoissa, mutta uusia sodankäynnin muotoja on kehitetty, kuten kognitiivinen sodankäynti, joissa ihmisten mieltä pidetään nyt taistelukenttänä.
NATO:lle kognitiivisen sodankäynnin tutkimus ei ole pelkästään puolustamista, se on hyvin paljon myös hyökkäyssotaa.
“Vihollisen toimintakykyä vaurioittavien kyvykkyyksien kehittäminen on tarpeen”, du Cluzelin raportti esittää selvästi.
Toisin sanoen, NATO:n tarvitsee ainoastaan saada kyky suojata omaa päätöksentekoprosessiaan ja disruptoida vihollisen prosessia.
Ja kuka tahansa voi olla kohteena näille kognitiivisen sodankäynnin operaatioille: “Modernin informaatioteknologian minkä tahansa lainen käyttö on potentiaalisesti kohteena. Se ottaa kohteekseen kansakunnan kaiken ihmispääoman”, raportti pahaenteisesti lisää.
“Kognitiivisen sodan käyminen perinteisen sotilaskonfliktin yhteydessä lisäksi sitä voidaan käydä myös yksinään ilman kytköstä taisteluihin osallistumiseen”, tutkimus jatkaa.
Lisäksi kognitiivinen sodankäynti jatkuu potentiaalisesti ikuisesti, sillä tämäntyyppiselle konfliktille ei voida kirjoittaa rauhansopimuksia tai antautumissopimuksia.
Tällä uudella taistelukeinolla ei ole maantieteellisiä rajoja, eikä myöskään aikarajoja:
Tämä uusi taistelukeenttä on internetin myötä globaali. Sillä ei ole alkua eikä loppua, tämä valloitus ei tunne hengähdystaukoja, kun älypuhelin syöttää lakkaamatta notifikaatioita, 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa.
NATO:n sponsoroima tutkimus huomautti, että “jotkut NATO-maat ovat jo tunnustaneet, että neurotieteen tekniikat ja teknologiat ovat erittäin potentiaalisia operationaaliseen käyttöön erilaisissa turvallisuus-, puolustus- ja tiedusteluprojekteissa.”
Raportti puhuu läpimurroista “neurotieteen metodeissa ja teknologioissa” (neuroS/T), ja sanoo että “tutkimuslöydösten ja -tuotosten käyttö suoraan edistää taistelijoiden performanssia, ihmis-konekäyttöliittymien integrointia optimoimaan puoliautonomisten laitteiden (esim. dronejen) taistelukyvykkyyksiä, ja biologisten ja kemiallisten aseiden kehittämistä (eli neuroaseet).”
Pentagon on eräs keskeisimmistä instituutioista, joka tätä uutta tutkimusta edistää, raportti sanoo:
Vaikka useat maat ovat tavoitelleet, ja tällä hetkellä tavoittelevat neurotieteen tutkimuksen soveltamista sotilaskäyttöön, ehkäpä kaikkein proaktiivisimmat pyrkimykset tässä suhteessa ovat olleet Yhdysvaltain puolustusministeriöllä; kaikkein tunnetuin ja nopeimmin kypsyvä tutkimus tulee Defense Advanced Research Projects Agencylta (DARPA) ja Intelligence Advanced Research Projects Activitylta (IARPA).
NeuroS/T-tutkimuksen sotilaskäyttöön kuuluu tutkimuksen mukaan tiedustelutiedon keruu, koulutus, “taistelu- ja tukijoukkojen toiminnan ja resilienssin optimointi” sekä tottakai “neurotieteen ja neuroteknologian suora asekäyttöön valjastaminen”.
Tämä neuroS/T:n asekäyttö voi olla ja tulee olemaan fataalia, NATO:n sponsoroimia tutkimus sanoi sen suoraan. Tutkimusta voidaan “käyttää lieventämään aggressioita ja tuottamaan affiliaation tai passiivisuuden kognitiota tai emootioita; aiheuttaa sairautta, vammaisuutta tai kärsimystä; ja ‘neutraloida’ potentiaaliset viholliset tai tuottaa kuolema” — toisin sanen silpoa ja tappaa ihmisiä.
NATO:n vuonna 2020 sponsoroima tutkimus kognitiivisesta sodankäynnistä
Raportti lainaa amerikkalaista kenraalimajuria Robert H. Scalesia, joka tiivistää NATO:n uuden taistelufilosofian:
Voitto tullaan määrittämään enemmän ja enemmän psykokulttuurillisten eikä niinkään maantieteellisten etujen mukaan.
Ja NATO:n kehittäessä kognitiivisen sodankäynnin taktiikoita “kaappaamaan psykokulttuuri”, se myös yhä enemmän ottaa asekäyttöön eri tieteenaloja.
Tutkimus puhuu “data- ja ihmistieteiden sulatusuunista” ja painottaa, että “yhteiskuntatieteiden ja systeemisuunnittelun yhdistelmä tulee olemaan avainasemassa armeijan analyytikoiden tiedustelutiedon tuottamisen kehitystyössä.”
“Jos kineettinen voima ei voi voittaa vihollista”, raportti sanoo,
psykologia ja käyttäytymistiede sekä yhteiskuntatieteet täyttävät tyhjiön.
“Yhteiskuntatieteiden käyttöönotto tulee olemaan keskeistä operaatioiden ihmisalan kehittämisessä”, raportti jatkaa.
Se tukee taisteluoperaatioita tarjoamalla potentiaalisia toimintamalleja koko ympäröivälle ihmisympäristölle, mukaanlukien vihollisvoimat, mutta myös määrää keskeiset ihmiselementit, kuten kognitiivisen painovoiman keskipisteen, jossa toivottu käyttäytymismalli on lopputuloksena.
Kaikki akateemiset alat joutuvat osallisiksi kognitiiviseen sodankäyntiin, ei ainoastaan kovat tieteet. “Armeijassa antropologian, etnografian, historian, psykologian ja muiden alojen asiantuntemus on enemmän kuin vaadittua tehtäessä yhteistyötä armeijan kanssa”, NATO:n sponsoroima tutkimus sanoo.
Raportti lähenee loppupäätelmäänsä kuumottavalla lainauksella:
Nykypäivän edistysaskeleet nanoteknologiassa, bioteknologiassa, informaatioteknologiassa ja kognitiotieteissä (NBIC), jota on vauhdittanut tekoälystä, big datasta ja sivilisaation ‘digitaaliaddiktiosta’ koostuvan voittoisan troikan pysäyttämättömältä vaikuttava marssi, ovat saaneet aikaan paljon pahaenteisemmän tulevaisuudenkuvan: sulautetun viidennen kolonnan, jossa kaikki, heidän tietämättään, käyttäytyvät erään kilpailijamme suunnitelmien mukaisesti.
“Moderni sodankäynnin konsepti ei liity aseisiin vaan vaikutusvaltaan”, dokumentti sanoo.
Voitto pitkässä juoksussa tulee olemaan täysin riippuvainen kyvystämme vaikuttaa tai muuttaa kognitiivista alaa.
NATO:n sponsoroima tutkimus lopetti viimeisessä kappaleessa tekemällä selväksi, että läntisen sotilasliiton lopullinen päämäärä ei ole planeetan fyysinen kontrollointi, vaan ihmisten mielien kontrollointi:
Kognitiivinen sodankäynti voi hyvinkin olla puuttuva elementti, joka mahdollistaa siirtyä pois taistelukentän taisteluvoitoista pitkäaikaiseen poliittiseen menestykseen. Ihmisala tulee olemaan päättävä ala, jossa monialaiset operaatiot saavat aikaan komentajan vaikutuksen. Viisi ensimmäistä alaa voivat antaa taktisen ja operationaalisen voiton; ainoastaan ihmisala voi tuoda mukanaan lopullisen voiton.
Kanadan erikoisjoukkojen upseeri painottaa kognitiivisen sodankäynnin tärkeyttä
Kun François du Cluzel, NATO-tutkija joka teki tutkimuksen kognitiivisesta sodankäynnistä, päätti esityksensä lokakuun 5. päivän NATO Association of Canadan paneelissa, hänen jälkeensä tuli Andy Bonvie, komentava upseeri Kanadan erikoisjoukkojen koulutuskeskuksesta.
Yli 30 vuoden kokemuksella Kanadan asevoimista Bonvie puhui siitä miten lännen sotavoimat käyttävät hyväkseen du Cluzelin ja muiden tutkimusta ja ottavat uusia kognitiivisen sodankäynnin tekniikoita käyttöön taistelutoimintaansa.
“Kognitiivinen sodankäynti on meille uudentyyppistä hybridisodankäyntiä”, Bonvie sanoo.
Ja se tarkoittaa sitä, että meidän pitää tarkastella perinteisiä konfliktin rajoja ja sitä miten asioita tehdään konfliktin rajojen alapuolella, meitä koskettavia kognitiivisia hyökkäyksiä, ei-kineettisiä muotoja ja ei-taisteluteknisiä uhkia. Meidän tulee ymmärtää näitä hyökkäyksiä paremmin ja sovittaa yhteen heidän toimintansa ja meidän koulutuksemme, jotta voisimme paremmin operoida näissä eri ympäristöissä.
Vaikka hän esitti NATO:n toimet “puolustuksena”, väittäen että “viholliset” käyttivät kognitiivista sodankäyntiä heitä vastaan, Bonvie ei ollut kauhean selkeä siitä faktasta, että länsiarmeijat kehittivät itse näitä tekniikoita pitääkseen itsellään “taktisen edun”.
“Me emme voi menettää sotilaidemme taktista etua, sillä kyse ei ole pelkästään taktiikasta vaan myös strategiasta”, hän sanoi.
Jotkut näistä kyvykkyyksistä, joita meillä on, voidaan kääntää meitä vastaan. Joten meidän tulee paremmin ymmärtää sitä miten nopeasti vihollisemme sopeutuvat asioihin, ja sitten kyetä ennustamaan mitä he tekevät tulevaisuudessa, ja näin auttaa taktisen edun säilyttämisessä omien taistelijoidemme edistyessä.
‘Kognitiivinen sodankäynti on tähän astinen kaikkein edistynein manipulaation muoto’
Marie-Pierre Raymond, evp kanadalainen everstiluutnantti, joka nykyään palvelee “puolustustieteilijänä ja innovaatiosalkun hoitajana” Kanadan asevoimien puolustusalan huippuosaamisen ja turvallisuuden ohjelmassa, liittyi myös mukaan lokakuun 5. päivän paneeliin.
“Taakse ovat jääneet ne päivät, jolloin sotaa käytiin taistelemalla maa-alojen valloituksesta”, Raymond sanoo.
Nyt uusi tavoite on muuttaa vihollisen ideologiaa, mikä tekee aivoista ihmisen painopisteen. Ja se tekee ihmisestä kiistanalaisen alan, ja mielestä tulee taistelukenttä.
“Kun me puhumme hybridiuhista, kognitiivinen sodankäynti on tähän asti kaikkein edistynein manipulaation muoto”, hän lisää, huomauttaen että sen tarkoitus on pyrkiä vaikuttamaan henkilön päätöksentekokykyyn ja “vaikuttaa ryhmän käyttäytymiseen, tavoitteena saada taktinen tai strateginen etu.”
Raymond huomautti, että kognitiivinen sodankäynti vahvasti menee päällekkäin tekoälyn ja sosiaalisen median kanssa, ja heijastelee “neurotieteen nopeaa kehittymistä sodankäynnin työkaluksi.”
Raymond auttaa valvomaan NATO:n syksyn 2021 innovaatiokilpailua Kanadan puolustusministeriön puolesta, joka delegoi vastuunsa armeijan Innovation for Defence Excellence and Security (IDEaS) -ohjelmalle, jossa hän työskentelee.
Erittäin teknistä jargonia suoltaen Raymond sanoi, että kognitiivisen sodankäynnin ohjelma ei ole pelkästään puolustuksellinen, vaan myös hyökkäysohjelma:
Tämä haaste vaatii ratkaisuja, jotka tukevat NATO:n syntyvää ihmisalaa ja saattavat käyntiin kognition ekosysteemin kehityksen sotilasliitossa, ja se tukee uusien sovellusten, uusien systeemien ja työkalujen ja konseptien kehittämistä, mikä johtaa konkreettiseen toimintaan kognition alalla.”
Hän painotti, että tämä “vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä liittolaisten, innovaattoreiden ja tutkijoiden välillä, jotta sotilaat voivat taistella ja voittaa kognition alalla. Tätä me toivomme saavamme aikaan kun esitämme kutsun innovaattoreille ja tutkijoille.”
Inspiroidakseen korporaatiointressejä NATO:n innovaatiokilpailua kohtaan, Raymond mehusteli, “Hakijat saavat kansainvälistä ja kansallista tunnustusta ja käteispalkintoja parhaasta ratkaisusta.” Sitten hän lisäsi kiusoitellen,
Tämä voi myös hyödyttää hakijoita potentiaalisesti tarjoamalla heille pääsy 30 maan markkinoille.
Kanadan upseeri pyytää korporaatioita investoimaan kognitiivisen sodankäynnin tutkimukseen
Toinen instituutio, joka pyöritti syksyn 2021 NATO Innovation Challengea Kanadan puolustusministeriön puolesta oli Special Operations Forces Command (CANSOFCOM).
Kanadan armeijan upseeri, joka työskentelee CANSOFCOM:lla, Shekhar Gothi, oli viimeinen panelisti lokakuun 5. päivän tapahtumassa. Gothi palvelee CANSOFCOM:n “innovaatioupseerina” eteläisessä Ontariossa.
Hän lopetti tilaisuuden vetomalla korporaatioihin, jotta nämä investoisivat NATO:n kognitiivisen sodankäynnin tutkimukseen.
Kaksi kertaa vuodessa pidettävä innovaatiokilpailu on “osa NATO:n taisteluhuutoa”, Gothi julisti innoissaan.
Hän huomautti, että keväällä 2021 Portugal isännöi NATO:n innovaatiokilpailua, joka keskittyi sotaan avaruudessa.
Keväällä 2020 Alankomaat isännöi NATO:n innovaatiokilpailua, joka keskittyi COVID-19:n.
Gothi vakuutteli korporaatiosijoittajille, että NATO venyy joka suuntaan huolehtiakseen heidän budjeteistaan:
Voin vakuuttaa kaikille, että NATO:n innovaatiokilpailussa kaikki pitävät täysin itsellään tekijänoikeudet. Joten NATO ei vie niitä itselleen. Eikä vie Kanada. Innovaattoreille jää haltuunsa omat tekijänoikeudet.
Kommentti päätti paneelin sopivasti, ja vakuutteli että NATO ja sen liittolaiset sotateollisessa kompleksissa haluavat sekä dominoida maailmaa ja ihmisiä jotka maailmassa asuvat levottomuutta herättävillä sodankäynnin tekniikoilla, että varmistaa myös korporaatioliittolaisten ja osakkeenomistajien hyötymisen näistä imperialistisista pyrkimyksistä.
